Vaikuttavuuden jäljillä - Hyvän mitan tavoitteet, toteutus ja käytännön opit

Samankaltaiset tiedostot
VAIKUTTAVUUDEN JÄLJILLÄ. Hyvän Mitan tavoitteet, toteutus ja käytännön opit

LOPPURAPORTTI KVPS-KONSERNIN LYHYTAIKAISHOIDON PALVELUIDEN VAIKUTUSTEN JA VAIKUTTAVUUDEN ANALYSOINNIN TUKI

Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US

- miten vaikutuksia tuotetaan ja todennetaan?

KOKEMUSASIANTUNTIJATOIMINNAN VAIKUTUSARVIOINTIMALLI CASE MUOTIALA HELMIKUU 2017 HYVÄN MITTA -HANKE

Ensi- ja turvakotien liitto.

VAIKUTTAVUUS- KETJU 1

Liikkuja polku verkostotapaaminen

Valoa hankkeiden vaikuttavuuspoluille!

ARVIOINTISUUNNITELMA

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa

Valoa vaikuttavuuteen!

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

Yhdessä hyvä OTE- Etelä-Karjala

Perhekumppanuus Hyvinvointia vaikuttavasti

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Yhdessä hyvä OTE / Osallisuutta tukeva toiminta

YHTEENVETO HYVÄN MITTA -ARVIOINNEISTA

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi

Kokemustieto päätöksenteossa asiantuntijana kehittäjäkumppani

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Palvelu nimeltään sosiaalinen kuntoutus

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Hankkeen arviointisuunnitelma

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Etelä-Pohjammaa pähkinänkuores Maakunnan lukuja:

STRATEGIA Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Kokemuksia kokemusasiantuntijatoiminnasta

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi

Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

ASIAKKAAT PALVELUN AUDITOIJINA Kouvolan huumevieroitusyksikössä ja katkaisuhoitoasemalla Luotettava kumppani Vahva vaikuttaja

Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä Antti Pelto-Huikko, erityisasiantuntija

Keiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja

Lapsiystävällinen kunta -malli. Suomen UNICEF

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko

MIPA-miniseminaari Päihde- ja mielenterveysjärjestöt hyvinvoinnin tukena

Kuntoutuksen vaikutusten arviointi

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Pelkkä hyvän tekeminen ei yksinään riitä. On tiedettävä mikä auttaa parhaiten. Mikä on tehokkainta.

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA)

Vamos Mindset. Palveluiden ulkopuolella olevien nuorten tavoittaminen kotiin vietävän- ja ryhmämuotoisen valmennuksen avulla.

ARVIOINTISUUNNITELMA

Tervetuloa kokeilemaan!

SATAOSAA OMAN ORGANISAATION NIMI Porin kaupunki/ Satakunta

Länsi-Suomen ESR-haku Kannonkoski / Antti Hänninen (Keski-Suomen ELY-keskus)

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Arvokas-hankkeiden vaikuttavuuden kehittäminen ja arviointi

Yksi elämä -terveystalkoot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa

Seppo Lehto Kati Palsanen Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Kumppanuudella lapsiperheiden hyvinvoinnin tueksi

Hyvät käytännöt ja tiedonkulku lyhytaikaishoidossa. Anni Häme Jyväskylä

6Aika-strategian esittely

VAMMAISPALVELUT PALVELUPAKETTIA JA SOTEA. Tarja Hallikainen

Hyödyt asiakkaille. Miksi LivingSkills-työvälineen käyttöönotto kannattaa?

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN PALVELUT HANKKEESTA KÄYTÄNNÖKSI. Kuopion aikuissosiaalityö/ OSSI - Sosiaalisen kuntoutuksen palvelut

ARJEN TOIMINTAKYKY Muutosten seuraaminen järjestötoimintaan osallistumisen aikana. Mari Stycz & Jaakko Ikonen

Lapsivaikutusten arviointi päätöksenteon tukena

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN

Aikuisväestön hyvinvoinnin kokonaisuuden mittari

Monitoimijainen perhevalmennus

Järjestöt, hyvinvointi ja osallisuus Yhteenvetoa MIPAtutkimustuloksista

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Isännöinti ja omistaminen

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Vaasa Kimmo Mäkelä

MITÄ YHTEISKEHITTÄMINEN TARKOITTAA? Outi Hietala, erikoistutkija-kehittäjä, VTT

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

KAUPUNKISTRATEGIA

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

VANKEUSAIKA MAHDOLLISUUTENA! - Yhteisasiakkuus sosiaalista osallisuutta ja työllisyyttä tukevissa verkostoissa. ESR-hanke ajalla

Mitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä. Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Lapsiystävällinen kunta Sanna Koskinen

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki,

Mitä jatkossa? ESR-rahoituksen mahdollisuudet osallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn edistämisessä

MIPA Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Transkriptio:

2016 Hyvän Mitta Vaikuttavuuden jäljillä - Hyvän mitan tavoitteet, toteutus ja käytännön opit 15.6.2017 /kjl

Struven ketju 2016 Hyvän Mitta

Tavoitteet ja painopisteet - Todennetaan yhteiskunnallisia vaikutuksia tavoittelevien organisaatioiden (yhteiskunnalliset yritykset, muut vastuulliset yritykset ja järjestöt) toiminnan tuloksellisuus ja vaikutukset - Arvioidaan toiminnan yhteiskunnallisia vaikutuksia taloudellisin ja laadullisin mittarein sekä eri sidosryhmien näkökulmasta - Autetaan osallistuvia organisaatioita kehittämään toimintaansa niin operatiivisen tehokkuuden, yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kuin rahoitusvalmiudenkin osalta - Tuotetaan arvokasta tietoa yritysten/järjestöjen ja sidosryhmien päätöksenteon tueksi sekä työkaluja kohde-organisaatioiden tuottaman yhteiskunnallisen lisäarvon todentamiseen ja raportointiin

Tavoitellut tulokset - Hankkeen lopputuloksena saadaan kipeästi kaivattuja esimerkkejä käytössä olevista vaikutusten arvioinnin malleista ja menetelmistä - Testataan näitä malleja ja menetelmiä uusilla yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osa-alueilla - Konkreettiset käytännön esimerkit ovat elintärkeitä jatkokehittämisen työkaluja osallistuville toimijoille itselleen, muille vastaaville toimijoille, heidän sidosryhmilleen ja rahoittajilleen - Hankkeen lopputuloksena osallistuvat organisaatiot saavat myös konkreettisia vaikuttavuustarinoita viestinnällisesti hyödynnettäviksi - Rakennetaan Suomeen yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnin osaamista

TAVOITTEEMME Tehdä hyvää oikein & todistetusti. Tuottaa yhteiskunnallisen vaikutuksen mittaamiseksi parhaat työkalut. 2016 Hyvän Mitta 13 erilaista hanketta 6 eri arvioitsijatahoa Vaihe 1 Saadaan kattava käsitys yhteiskunnallisten toimijoiden hankkeista mittaamalla niiden tuloksellisuutta. Vaihe 2 Luodaan standardoituja malleja vaikuttavuustiedon keräämiseen voidaksemme yhteismitallisesti ja vertailukelpoisesti osoittaa työn tuloksia.

Vaihe I Keskeiset tapahtumat 2016 6.4. Ohjausryhmä: Tavoitteet 6.6. Ohjausryhmä: Kohteet ja Arvioitsijat 22.8. Ohjausryhmä: Sisällöt ja viestintä 19.9. Ohjausryhmä: Viimeisten kohteiden valinta 26.9. Workshop I: Hankkeen tavoitteet 26.9. Lanseerausseminaari 15.11. Ohjausryhmä: Viimeiset arvioitsijat 1.12. Workshop II: Arviointien eteneminen 2017 10.1. Ohjausryhmä: Valmistuneet arvioinnit 16.3. Workshop III: Vaikuttavuusketju 10.4. Ohjausryhmä: Opit ja evästykset 17.5. Vaihe I Päätösseminaari 10.7. SuomiAreena SOS Lapsikylien kanssa

Mukana. 1. Me-talot Asuinalueiden yhteisöllisyyden vahvistaminen 2. HDL/ Vamos Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen 3. EJY ry Vertaistuen kytkeminen palvelujärjestelmään 4. Muotialan asuin- ja toimintakeskus Kokemusasiantuntijuus kuntoutuksessa 5. Mediapolis/ YLE Elinvoimainen mediakeskus 6. Icehearts ry Lasten ja nuorten kiinnittyminen yhteiskuntaan 7. KVPS Kehitysvammaisten lyhytaikaishoidon mallit 8. PK-seudun Kierrätyskeskus Osatyökykyisten työllistäminen ja koulutus 9. Viittakivi Oy Maahanmuuttajien kotiutuminen 10. Setlementtiliitto Järjestö- ja liiketoiminnan rajapinnat 11. Nummelan Palloseura Liikuntaseuran yhteiskuntavastuuohjelmat 12. Kisakallion urheiluopisto Liikuntaharrastuksen tuottaminen päiväkoteihin 13. Unicef Lapsiystävällinen Kunta -malli

Arvioitsijat. Nordic Healthcare Group (NHG) Ramboll Management Consulting (RMC) Kuntoutussäätiö Owal Group Vaikuttava Yritys (Saila Tykkyläinen) Synergos/ TaY

Mitä opimme? Tarvitsemme yhteisen vaikutusten arvioinnin kielen ja käsitteet Vaikutusten arviointi rakentuu askel askeleelta; jollei käytettävissä ole sopivaa ja laadukasta tietoa muutosten todentamisen tueksi, ei vaikutusten arviointi onnistu puolessa vuodessa Järjestöillä puutteelliset tiedot toiminnanohjaukseen ja laadunvarmistukseen liittyen Kopioitavat ja monistettavat vaikutusten arvioinnin menetelmät ja työkalut ovat monesti piilossa teorian ja tilannekuvan takana Taloudellisten vaikutusten haarukointia ja laskentaperusteita on kehitetty vielä erittäin harvoin

Vaikuttavuusketju mittaroinnin pohjana

7 askelta 1 Tarve 7 2 6 3 4 5 Visio Tavoite Resurssit Toimenpiteet Tulokset Vaikuttavuus

Muotiala 7 askeleen -malli

1. Tarve. Psyykkisiin sairauksiin ja muihin vakaviin elämänkriiseihin liittyvän syrjäytymisen ja vaikuttamismahdollisuuksien kapeutumisen minimointi 2. Visio. Yhteiskunnallisesti heikossa asemassa olevat henkilöt voivat hyvin ja tuntevat voivansa osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Heidän ihmisarvoaan kunnioitetaan. 3. Tavoitteet. Parantaa Tampereella kuntoutujien toimintakykyä ja osallisuutta; kehittää palvelujärjestelmää. Yleinen asenneilmapiiri hyväksyvämpi. 4. Resurssit. 1 henkilötyövuosi 5. Toimenpiteet. Kokemusasiantuntijoiden kouluttaminen ja välittäminen. Koulutuksen suoritti 20 uutta kokemusasiantuntijaa, 34% kaikista 88 poolin kokemusasiantuntijoista keikkoja teki 30. Palveluiden tuottaminen ja kehittäminen, vuonna 2015 yhteensä 229 palvelutapahtumaa, kokemusasiantuntijat tavoittivat noin 1150 vertaista. Ammattilaisten ja opiskelijoiden kouluttaminen, vuonna 2015 arvioitu osallistujamäärä 1550 Asenteisiin vaikuttaminen median kautta. 6. Tulokset. Kaikki kokemusasiantuntijatoimintaan osallistuneet arvioivat voimavarojensa vahvistuneen. Noin 80 % kokemusasiantuntijoista kokee toiminnan vaikuttaneen omaan toipumiseensa paljon. Yhteistyökumppaneista 86 % arvioi asiakkaidensa hyötyneen kokemusasiantuntijatoiminnasta paljon. 7. Vaikutukset. Jos kukin keikkaillut kokemusasiantuntija vaikutti 10%:iin tapaamistaan vertaisista niin, että laitoshoitovuorokaudet vähenivät kullakin yhdessä päivällä, maksoi kokemusasiantuntijatoiminta itsensä takaisin.

Muotialan palvelut Tampereen alue TARVE: Psyykkisiin sairauksiin ym. elämänkriiseihin liittyvän syrjäytymisen ja mahdollisuuksien kapeutumisen minimoiminen. VISIO: Heikossa asemassa olevat voivat hyvin ja tuntevat voivansa osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Heidän ihmisarvoaan kunnioitetaan. VAIKUTTAVUUS Muotialan toiminta kattaa 10% Tampereella päihde- ja mielenterveyden avohoidossa olevista henkilöistä. VAIKUTUKSET: Jos kukin keikkaillut KA vaikutti 10%:iin tapaamistaan vertaisista niin, että laitoshoitovuorokaudet vähenivät kullakin päivällä, maksoi KA-toiminta itsensä takaisin. TAVOITE: 1) Parantaa kuntoutujien toimintakykyä ja osallisuutta. 2) Kehittää palvelujärjestelmää asiakaslähtöiseksi. 3) Muokata yleisestä asenneilmapiiristä hyväksyvämpi RESURSSIT: 1 henkilötyövuosi TOIMENPITEET: - Kokemusasiantuntijoiden (KA) kouluttaminen ja välittäminen: Koulutuksen suoritti 20 uutta KA. Kaikista 88 poolin KA:sta keikkoja teki 34%. - Palveluiden tuottaminen ja kehittäminen: yhteensä 229 palvelutapahtumaa, KA tavoittivat noin 1150 vertaista. - Ammattilaisten ja opiskelijoiden kouluttaminen, arviolta 1550 osallistujaa. - Asenteisiin vaikuttaminen TULOKSET: - Kaikki KA-toimintaan osallistuneet arvioivat voimavarojensa vahvistuneen. - Noin 80 % KA:sta kokee toiminnan vaikuttaneen omaan toipumiseensa paljon. - Yhteistyökumppaneista 86 % arvioi asiakkaidensa hyötyneen KA-toiminnasta paljon.

KVPS 7 askeleen -malli

1. Tarve. Tarve erityistä tukea tarvitsevien ihmisten lyhytaikaishoidolle lisääntyy johtuen mm. kehitysvammaisten laitoshoidon lakkauttamisesta vuoteen 2020 mennessä. 2. Visio. Kehitysvammaisilla ja erityistä tukea tarvitsevilla ihmisillä on hyvä elämä, he tuntevat olevansa osa yhteiskuntaa. Omaishoitajien jaksaminen on kohdillaan. 3. Tavoitteet. Tarjota räätälöityä lyhytaikaishoitoa, joka edistää kehitysvammaisen ja hänen perheensä jaksamista sekä hyvinvointia. 4. Resurssit. KVPS-konsernissa on yli 100 henkilötyövuotta, niistä osa kohdistuu lyhytaikaishoitoon. 5. Toimenpiteet. Kuusi lyhytaikaishoidon palvelumuotoa: perhelomitus, perhehoito, ryhmämuotoinen lyhytaikaishoito, teema- ja harrastekurssit, lyhytaikaishoito tilapäishoitokodissa sekä tilapäisasuminen. Asiakkaita kaikkiaan lähes 900, käyttöpäiviä yhteensä 20 259. Keskimäärin palveluja on tuotettu noin 23 päivää asiakasta kohden vuodessa. 6. Tulokset. Vanhemmat: Kokivat jaksavansa paremmin vanhempana ja kasvattajana (ka 4,57). Sanoivat, että voivat nyt elää tavallista perhe-elämää (ka 4,33) Parisuhde voi paremmin (ka 4,44) Luottamus koko palvelujärjestelmää kohti parani (ka 4,06) 7. Vaikutukset. Heikko signaali toiminnan mahdollisista vaikutuksista: Vastaajista 14/33 oli sitä mieltä, että muiden julkisten palveluiden käyttö on vähentynyt KVPS:n palveluiden ansiosta.

Hyvän mitta ja Struven ketju Kunnianhimoinen visio Teorian osien testaus käytännön mittauksin Rohkeus tarpoa uudessa maastossa Olemassaolevien hankkeiden yhdistäminen Riittävä määrä kiintopisteitä Yhteistyö tutkijoiden välillä Aktiiviset rahoittajat

Miten tästä eteenpäin? Organisaatioiden oman osaaminen kehittäminen. Yhteistyöverkostot ja ymmärrys yhteisistä vaikuttavuustavoitteista. Vertailukelpoisuuden edistäminen rajatusti ja tavoitteellisesti. Tavoitteet ja etenemisen askelmerkit on kuitenkin syytä valita kohderyhmäkohtaisesti. Vertaisoppiminen ja mentorointi- tai kummitoiminta. Tutkimusyhteistyö. Arvioinnin kysynnän luominen. Viheliäiset ongelmat ratkeavat tehokkaasti vain, jos kaikkiin juurisyihin päästään kiinni yhtaikaa.