HARJAVALLAN KAUPUNGIN VASTAUKSET / Kaupunginvaltuuston 10.4.2012 hyväksymä 1 LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä kuntanne lausuntoa kahdesta asiakokonaisuudesta: I. Kunnallishallinnon virkamiestyöryhmän selvitys II. Muut kuntauudistukseen liittyvät uudistukset Lausunnonantajien suuren määrän johdosta lausuntokierros toteutetaan tämän sähköisen lomakkeen avulla. Lausunnot tulee antaa viimeistään perjantaina 13.4.2012 klo 16.00 mennessä. Voitte tarvittaessa keskeyttää vastaamisen jokaisen sivun lopussa olevalla "Keskeytä" painikkeella ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Ohjeet vastaamisen jatkamiseen saatte painikkeen painamisen jälkeen. ******************************************************************************************************* Taustakysymykset Kuntanumero ja kunta o 079 Harjavalta Maakunta o Satakunta Kuntanne yhteyshenkilön tiedot (titteli, nimi, sähköposti, puhelinnumero) o kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa, jaana.karrimaa(at)harjavalta.fi, puh: 02 535 9200 Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot (titteli, nimi, sähköposti, puhelinnumero) o toimistosihteeri Kaarina Lallukka, kaarina.lallukka(at)harjavalta.fi, puh: 02 535 9203
2 OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN RAPORTISTA 1. Osio: Työryhmän analyysi kunta- ja palvelurakenteen kehittämistarpeista ja tavoitteista Työryhmä on selvityksen 4. luvussa kuvannut uudistuksen tarvetta ja tavoitteita. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Pyrkimys nykyistä vahvempiin peruskuntiin on lähtökohtaisesti kannatettavaa. 1970-luvulta alkaen suomalaisten asuminen on keskittynyt kaupunkeihin ja parin viime vuosikymmenen aikana enenevästi pääkaupunkiseudulle, muutamiin suurempiin yliopistokaupunkeihin ja niiden lähialueille. Tämä suunta näkyy jatkuvan. Samanaikaisesti suomalaiset ikääntyvät vauhdilla. Väestön ikääntyminen ja työikäisen väestön keskittyminen yhä harvemmille alueille ovat molemmat erittäin suuria haasteita kuntapalveluille. Väestöään menettävissä, ikääntyvissä kunnissa ei riitä maksajia kasvavaan palvelukysyntään eikä työvoimaa palveluja tuottamaan. Kaikissa osissa maatamme ei ole edellytyksiä päästä kiinni kestävään positiiviseen kierteeseen. Kaikille kansalaisille pitäisi kuitenkin pystyä järjestämään yhdenvertaiset, laadukkaat julkiset palvelut myös tulevaisuudessa. Vahvaan peruskuntaan pyrkiminen tarkoittaa sen hyväksymistä, että kunnan oma elinvoima on keskeisin edellytys itsenäiselle kunnalle. Vahva peruskunta pystyy itse omilla verotuloillaan ja valtion mukana ololla järjestämään kansalaisten kunnalliset palvelut. Demokratian näkökulmasta vahva peruskunta olisi hyvä asia. Päättäjiä olisi nykyistä vähemmän, mutta lähes kaikki asiat olisivat peruskunnan oman päätöksenteon piirissä. Erilaisista kuntayhtymistä, yhteistoiminta-alueista ja muista kuntien keskinäisistä yhteistoimintasopimuksista päästäisiin paljolti eroon ja isännättömän rahan määrä vähenisi. Vahvoissa peruskunnissa tulisi olla malttia säilyttää laajojen massojen lähipalvelut (kuten lasten päivähoito, esiopetus, perusopetus, sosiaalipalvelut ja terveydenhuollon vastaanotto- ja näytteenottopalvelut) lähellä niitä käyttäviä kuntalaisia. Toki nämä edellyttävät tietynsuuruista väestöpohjaa ja tätä kautta riittävää kysyntää. Lähipalveluiden liika karsiminen näyttää olevan kipukohta useissa nykyisissä kuntaliitoskunnissa eikä samoja virheitä ole syytä toistaa. 2. Osio: Työryhmän tarkastelunäkökulmat sekä kuntaliitostarpeen arviointi 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? o Harjavallan kaupungin tämänhetkinen hyvä taloudellinen tilanne on jäänyt tarkastelussa vähäiselle huomiolle
3 o Kuntatalouden painelaskelma kohdassa ei Harjavaltaa ole katsottu taloudellisesti vahvaksi kunnaksi, vaikka sen tilanne olisi kuntakohtaisten Kunnan verorahoituksen nousupaine laskelmien perusteella koko tarkasteluajanjaksolla 2016-2024 Satakunnan 3. paras. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? o Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän esittämä ratkaisu ei välttämättä toteuta Harjavallan kaupungin osalta Kataisen hallitusohjelman kuntapolitiikan ja kuntauudistuksen strategisia tavoitteita. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? (vastausvaihtoehdot: kyllä, ei) Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? o Kyllä Taloustarkastelunäkökulmien osalta? o Ei Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? o Kyllä Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? o Kyllä Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? o Ei Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? o Kyllä Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? o Ei 3. Mikäli vastasitte edelliseen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta: Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän esittämä ratkaisu ei välttämättä toteuta Harjavallan kaupungin osalta Kataisen hallitusohjelman kuntapolitiikan ja kuntauudistuksen strategisia tavoitteita. Harjavalta on elinvoimainen ja itsenäisen kunnan tunnusmerkistön täyttävä kaupunki. Kuntarajojen muuttamisen ei tulisi olla itsetarkoitus, vaan tavoitteena tulisi olla nykyisten palvelujen suunnittelun ja päätöksenteon yksinkertaistaminen, tehostaminen ja selkiinnyttäminen Keski- Satakunnan alueella. Mikäli kuntarakennetyöryhmän malli Harjavallan osalta toteutuisi, kiristyisi verotus nykyisestä. Harjavallan taloudellinen tilanne on tällä hetkellä hyvä (tuloveroprosentti 18,75 % vuodesta 2003 lähtien, taseen ylijäämä vuoden 2010 tilinpäätöksessä 17,7 milj., 2.347 /as, velattomuus / lainakanta 0 /as, verotulotasauksen maksaja: vuonna 2011 maan 6. eniten mittarilla /as, vuonna 2012 maan 10. eniten). Harjavallan palvelutuotanto on valtaosaltaan kustannustehokasta ja asukkaat ovat siihen tyytyväisiä. Kuntarakennetyöryhmän vaihtoehdossa vaarana olisi kaupungin jääminen reuna-alueeksi, mikä vaikuttaisi alueen kehitykseen heikentävästi.
4 Harjavallan työpaikkaomavaraisuus on poikkeuksellisen korkea (130,4 %, maan 3. korkein). Kaupungissa on merkittäviä maailmanlaajuisia yrityksiä, joiden merkitys Keski- Satakunnan ja koko Satakunnan kehitykselle ja työllisyydelle on huomattava. Kaupungin menestymismahdollisuudet tulevaisuudessa ovat suuresti riippuvaisia elinkeinoelämän ja yritysten kehityksestä. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantotapojen osalta: Harjavalta on taloudeltaan vahva kunta, joka on määrätietoisin palvelurakenteen kehittämistoimin pystynyt sopeuttamaan toimintaansa ja vastaamaan väestön ikääntymisen mukanaan tuomiin haasteisiin. Harjavallassa on hyvät, laadukkaat ja valtaosaltaan tehokkaasti tuotetut kunnalliset palvelut. Uskomme pystyvämme palvelurakenteen kehittämiseen myös tulevaisuudessa. Kaupunki kuuluu nyt noin 27 000 asukkaan Keski-Satakunnan perusterveydenhuollon ja osin sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueeseen. Tulevaisuudessa yhteistoiminta-alueen on tarkoitus vastata perusterveydenhuollon ja koko sosiaalihuollon tehtävistä sekä terveydenhuoltolain edellyttämistä perustason erikoispalveluista. Väestöpohja olisi riittävä laadukkaiden palvelujen järjestämiseksi. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Harjavallan kaupunki suhtautuu periaatteessa myönteisesti nykyistä vahvempiin peruskuntiin ja kuntaliitoksiin. Alueen, jolla kuntajakoselvitys ja sen perusteella mahdollinen kuntaliitos tehtäisiin, tulee olla sellainen, että tulevassa päätöksenteossa turvataan nykyisen Harjavallan kaupungin alueen tasavertainen vaikutusmahdollisuus kuntapalveluiden säilymiseen ja alueen vahvan yritystoiminnan tarpeiden turvaamiseen. 3 Osio: Kuntaliitoksen toteuttaminen kuntien oman selvityksen perusteella tai työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen perusteella Tässä osiossa esitetyt kysymykset liittyvät mahdollisen kuntaliitoksen tekemisen vaihtoehtoihin sekä aluerajauksiin. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? KYLLÄ Kyllä EI Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Mahdollinen alue olisi alue, joka muodostuu nykyisistä Harjavallan ja Kokemäen kaupungeista sekä Eurajoen ja Nakkilan kunnista. Kyseiset kunnat ovat tällä hetkellä Keski- Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia. Kuntien yhteenlaskettu väestöpohja olisi n. 27.200 asukasta, jolla pystytään vastaamaan vahvan peruskunnan kriteereihin. Myös Euran kunta (n. 12.500 asukasta) on halutessaan tervetullut mukaan yllämainittuun selvitystyöhön.
5 Työryhmä on esittänyt, että alueellisen kuntarakenneselvityksen pohjalta käynnistettäisiin kuntajakolaissa (1698/2009) 4. luvussa tarkoitettu ministeriön kustannuksella tehtävä erityinen kuntajakoselvitys kullakin ehdotetulla alueella. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? KYLLÄ EI Ei Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? KYLLÄ EI Ei Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 4. Osio: Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiskeinoista ja aikataulusta 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys o Kuntien itse käynnistämä vapaaehtoinen kuntajakoselvitys on varteenotettava vaihtoehto. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys o Ministeriön käynnistämä kuntarakenneselvitys on varteenotettava vaihtoehto silloin, kun kaikki selvitystyöhön mukaan haluavat kunnat pitävät tätä tarkoituksenmukaisena. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen o Kuntaliitoksia tulee edelleen tukea yhdistymisavustuksin ja valtionosuuksien kompensaatioin. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi o Verotulotasauksen tasausrajan alentaminen tai koko verotulotasausjärjestelmän poistaminen heikentäisi monen kunnan mahdollisuuksia selviytyä tulevaisuudessa nykymuotoisena itsenäisenä kuntana. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) o Tätä voidaan haluttaessa säädellä lainsäädännöllä Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella
6 o Tätä voidaan haluttaessa säädellä lainsäädännöllä Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä o Tätä voidaan haluttaessa säädellä lainsäädännöllä Muu mikä? 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Vuoden 2013 alusta lukien Vuoden 2014 alusta lukien Vuoden 2015 alusta lukien Vuoden 2016 alusta lukien Vuoden 2017 alusta lukien o Vuoden 2017 alusta, joskin tässä vaiheessa on liian aikaista ottaa lopullista kantaa mahdollisen kuntaliitoksen ajankohtaan. 3. Perustelunne aikataululle o Uuden valtuustokauden alku olisi luonteva ajankohta mahdolliselle kuntaliitokselle. 5. Osio: Muutostuki 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Tällä hetkellä Harjavallan kaupungilla ei ole selkeää näkemystä mahdollisen muutostuen muodoista, mutta ne konkretisoituvat, mikäli kuntarakenneselvitys käynnistyy. 4 6. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. On huomattava, että kunta on muutakin kuin palvelujen järjestäjä. Se on asukkaidensa yhteisö ja alueensa elinvoiman ja vetovoiman vahvistaja. Lopullisia ratkaisuja mahdollisesta kuntarakenteen uudistuksesta on mahdotonta tehdä ennen kuin tiedossa ovat myös suunnitelmat terveydenhuollon ja sosiaalihuollon järjestämisen muodoista ja kriteereistä. Perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja perustason erikoissairaanhoidon järjestäjän tulee tulevaisuudessa olla riittävän vahva peruskunta, joka mahdollistaa edustuksellisen päätöksenteon, vallan ja vastuun selkeyden sekä palvelujen järjestäjän ja maksajan ykseyden.
7 OSA II. KUNNAN NÄKEMYKSIÄ MUIHIN KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVIIN HANKKEISIIN 1. Osio: Kuntalain kokonaisuudistus 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Voimassa oleva kuntalaki on mahdollistanut kunnan toiminnan ja talouden hoidon järjestämisen monella tavalla. Tarve säätää erityislainsäädännössä sektorikohtaisia poikkeuksia on lisääntynyt, koska toimintaympäristössä tapahtuvia nopeita muutoksia ei ole kaikilta osin huomioitu nykyisessä kuntalaissa. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä toteutetut kuntaliitokset ja yhteistoiminta-alueet sekä erityislainsäädännössä peruspalvelujen turvaamiseksi tehdyt muutokset ovat eriyttäneet palvelurakenteita. Kuntalain tulisi jatkossakin olla kunnan hallintoa ja talouden järjestämistä koskeva yleislaki. Sen tulisi olla nykyistä yleispiirteisempi ja mahdollistavampi eikä niin yksityiskohtaisesti toimintatapoja säätelevä. Uudistusta tehtäessä olisi otettava huomioon eri osa-alueiden palvelurakenteiden kehittämistarpeet. Uudistukset tulisi nivoa ja toteuttaa samanaikaisesti vireillä olevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön uudistuksen kanssa. Muilta osin luotamme Suomen Kuntaliiton asiantuntemukseen kuntalain uudistamisessa. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Viimeisen kymmenen vuoden aikana ovat vaikuttamisen tavat muuttuneet erittäin merkittävästi. Internet ajantasaisine tietoineen ja lukuisine keskustelupalstoineen, sähköpostin käyttö, sähköiset palautejärjestelmät, asiakaskyselyt ja sosiaalinen media ovat tuoneet myös kunnallisen toiminnan huomattavasti aiempaa lähemmäksi kansalaisia. Tieto kulkee reaaliajassa erilaisissa sähköisissä välineissä ja on käytännössä kaikkien saatavilla. Kunnalliset palvelut ovat yksilöityneet ja kunnallista toimintaa ohjaaviksi elementeiksi ovat nousseet palvelujen käyttäjien tarpeet ja toiveet. Näitä pystytään selvittämään käyttäjäkyselyin. Mikäli katsotaan tarkoituksenmukaiseksi perustaa aluelautakuntia tms., tulee niille antaa aitoa päätösvaltaa ja myös taloudellisia resursseja. Pelkkä keskustelukerho ei motivoi kansalaisia. 2. Osio: Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Nykyinen valtionosuusjärjestelmä on monimutkainen, useiden erilaisten aikojen kuluessa syntyneiden laskentajärjestelmien summa. Järjestelmää tulee yksinkertaistaa ja selkeyttää ja sen läpinäkyvyyttä lisätä. Nykyisessä järjestelmässä on elementtejä, jotka eivät varsinaisesti ole valtionosuuksia, kuten verotulotasaus, joka on kuntien keskinäistä tulonsiirtoa, ei valtionosuutta. Verovähennysten kompensaatio valtionosuuksissa heikentää kuntien valtionosuuksien vertailukelpoisuutta.
Valtionosuusuudistuksen tulee tukea kuntien palvelurakenteiden kehittämistä. Valtionosuuksien lähtökohtana tulee olla kuntakohtainen palvelujen tarve. Järjestelmää tulee kehittää väestön ikärakenteen paremmin huomioivaksi. Esimerkiksi asukaskohtaisesti määräytyvä toisen asteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen rahoitusosuus ei ole oikeudenmukainen olosuhteissa, joissa kuntien väestörakenteet erilaistuvat voimakkaasti. Valtionosuutta tarvitaan edelleen alueellisen tasa-arvoisen palvelutuotannon mahdollistajana. Kunnat tarvitsevat edelleen myös harkinnanvaraista valtionosuutta tai tukea nopeasti muuttuvassa maailmassa, jossa on mahdotonta ennakoida kaikkia äkillisiä muutoksia, jotka voivat muuttaa täysin kunnan rahoituspohjan. Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitusjärjestelmä päällekkäisine organisaatioineen tulee purkaa ja siirtyä läpinäkyvämpään rahoitusjärjestelmään. Samalla on tarpeen määritellä yksityisen ja julkisen terveydenhuollon toiminnalliset rajat ja vastuut terveydenhuollon toteuttamisessa. 8 Valtionosuusjärjestelmän tulisi ohjata kuntia valmistautumaan ikärakennemuutokseen riittävän ajoissa. Tämä tarkoittaa valtionosuuden myöntämistä palvelutuotannon kehittämiseen, muutoksiin varautumiseen ja tuottavuuden lisäämiseen. Nyt valtionosuus kuluu pelkästään lakisääteisten velvoitteiden hoitamiseen. Myös lakisääteisten velvoitteiden ulkopuoliseen palvelutoimintaan tarvitaan valtionosuutta, ettei niiden toiminta rapaudu velvoitteiden puristuksessa. Myös palvelurakennetta tukeviin investointeihin tarvitaan valtionosuutta. Toisaalta valtionosuusjärjestelmän ei tule liiaksi tukea epätarkoituksenmukaisia palvelujärjestelmiä. Esimerkkinä mainittakoon erityisopetus, jossa ensisijaisesti valtiovallan tekemien linjausten seurauksena vuosina 1995-2010 erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden määrä on kolminkertaistunut (3 % -> 8,5 %), kun kunnille on maksettu erityisoppilaista korotettua yksikköhintaa. Valtionosuusuudistuksen ei pidä tarkoittaa valtionosuuksien vähentämistä tai leikkauksia kuntarakenneuudistuksen turvin. Tosiasia on, että palvelujen tarvitsijoiden määrä kasvaa, eikä mahdollinen kuntarakenneuudistus sitä mitenkään poista. Yksikköhintojen ja laskennallisten kustannusten tulee vastata todellisia kustannuksia. Kustannustenjaon tarkistukset tehdään nykyisin neljän vuoden välein. Valtionosuuden perusteena olevat yksikköhinnat ovat jääneet toteutuneita kustannuksia pienemmiksi. Valtionosuusjärjestelmään tulisi sisältyä automatiikka uusien kunnille määrättävien velvoitteiden rahoittamiseksi. Muilta osin luotamme Suomen Kuntaliiton asiantuntemukseen kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä uudistamisessa. 3. Osio: Kuntien tehtävien arviointi Valtiovarainministeriö on asettanut 23.11.2011 työryhmän, jonka tehtävänä on osana kuntauudistusta määrittää uusien kuntien tehtävät sekä arvioida mahdollisuudet vähentää kuntien nykyisiä tehtäviä ja velvoitteita. Työryhmä kartoittaa kuntien tehtävät kokonaisuutena ja niiden järjestämistä koskevat velvoitteet. Kartoitus käynnistetään keväällä 2012 ja sen perusteella laaditaan analyysi vuoden 2012 loppuun mennessä.
9 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen o Tulisi pohtia uudelleen yhteiskunnan turvallisuuteen liittyvät asiat (maanpuolustus, poliisitoimi, pelastustoimi) ja päästä nykyistä kattavampaan valtion vastuulla toimivaan turvallisuusjärjestelmään. o Kaikkien vaativin erikoissairaanhoito tulisi siirtää kokonaisuudessaan valtion rahoitusvastuulle. Ei ole oikein, että yksittäiset kunnat joutuvat kantamaan erittäinkin raskaita sairauksien hoitoon liittyviä velvoitteita, koska on sattumaa, missä kunnassa vakavasti sairas asuu. Valtion ja kuntien tehtävänjako o Valtion ja kuntien välistä työnjakoa olisi syytä suunnata uudelleen. Valtion vastuulla tulisi nykyistä kattavammin olla kansalaisten riittävästä perustoimeentulosta huolehtiminen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikkinainen rahan jakaminen siirretään kokonaisuutena valtion vastuulle ja tehtäväksi. Tätä varten on jo Kela olemassa. Kuntien vaativaksi rooliksi jäisi järjestää ja tuottaa kuntalaisille heidän tarvitsemansa kunnalliset palvelut. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä o Kunnille ei tule määritellä uusia tehtäviä eikä uusia velvoitteita, ellei valtio sitoudu vastaamaan kustannuksista 100 %:sti. 4. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan.