Nuorten miesten liikkumisprofiilit eroaako maalaispoika kaupungin kasvatista? Riitta Pyky, tutkija Oulun Diakonissalaitos Liikuntalääketieteellinen Klinikka Luonnonvarakeskus Liikuntatieteen päivät, Nuorten liikuntasuhde -teemasessio 31.8.2017 Jyväskylä
Esityksen sisältö 1. Taustaa 1. Hyvinvoinnin erot maaseudulla ja kaupungissa 2. Liikkumisen mahdollisuudet eri asuinympäristöissä 3. Ympäristötekijät ja liikunta 2. Kaupungin kasvatit ja maaseudun pojat MOPO-tutkimuksessa 3. Tuloksia 4. Johtopäätöksiä
www.tuunaamopo.fi
Maantieteellisen aineiston tarkoitus hyvinvointitieteissä Luonto lisää hyvinvointia ja tietynlainen ympäristö liikuttaa Elinympäristö sisältää ominaisuuksia, jotka voivat olla yhteydessä hyvinvointiin: Rakennettu ympäristö vs. luonnollinen ympäristö Palvelujen saavutettavuus (arkielämä + liikuntamahdollisuudet) Tieverkosto (kattavuus, puutteet ja rajoitteet) Sosioekonomiset tekijät (keskitulot, työttömyysaste yms..) Maantieteellinen näkökulma ja GIS mahdollistavat elinympäristöjen ominaisuuksien monipuolisen havainnoimisen Luodaan muuttujia, jotka kuvaavat elinympäristöä ja yhdistetään ne hyvinvointimuuttujiin Tuotetaan tietoa hyvinvointia edistävien ympäristöjen suunnittelemiseksi
Paikkatiedon hyödyntäminen MOPO-tutkimuksessa Case: Pyky et al. Parental associates of physical activity among adolescent men living in built and natural environment a population-based MOPO study (submitted) Syrjäkylien nuorisokulttuuri: Liikkumisen mahdollisuudet Vapaa-ajan kotikeskeisyys + luonto (ks. Tuuva-Hongisto, Pöysä & Armila 2016)
Hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa Maaseudulla työkyky koetaan heikommaksi Nuoret kokevat, etteivät jaksa työskennellä eläkeikään asti Ylipainoisuutta enemmän ja kasviksia syödään vähemmän maaseudulla Elämänlaatu kaupungissa parempi Onnellisia on eniten harvaan asutulla maaseudulla
Liikkumisen mahdollisuudet Palvelujen väheneminen ja maaltamuutto Syrjäseudulla perhekeskeisyys ja luonto, suppea lajivalikoima Kaupunkiympäristö tukee tiettyjen nuorisolajien harrastamista Kaupunkilaisnuoret viettävät vähemmän aikaa luonnossa
Ympäristötekijät ja liikunta Luonnon määrä Kävely- ja pyöräilyreittien tiheys Risteyksien lukumäärä Korkea väestöntiheys Monipuolinen maankäyttö Jne. Suomessa tutkimusta verrattain vähän Kansainväliset tulokset nuorten osalta ristiriitaisia
Maalaispojat ja kaupungin kasvatit MOPO-tutkimuksessa Kutsuntatilaisuudet Oulussa v. 2012 2013 N = 1904 (75% kahdesta ikäluokasta) Laaja kysely liikkumisesta, hyvinvoinnista, elämäntyyleistä, elintavoista jne. Asuinympäristöä kuvaavat muuttujat kotiosoitteen perusteella GISmenetelmiä hyödyntäen Fyysisen aktiivisuuden mittaus viikon ajan n = 202 Asuinympäristön määrittely Corine-maankäyttöaineistolla 1km bufferilla kotiosoitteesta 1. Rakennetut alueet = rakennettu asuinympäristö 2. Maatalousalueet 3. Metsät sekä avoimet kankaat ja kalliomaat 4. Kosteikot ja avoimet suot sekä 5. Vesialueet = luonnollinen asuinympäristö Lisäksi tarkasteluja 7-portaisella kaupunki-maaseutuluokituksella
Liikunnan määrässä ei eroja 68 % nuorista miehistä asuu rakennetussa ympäristössä 32 % luonnollisessa ympäristössä ja heistä 13 % maaseudulla Luonnollisessa ympäristössä opiskeltiin useammin ammattiopistossa juotiin vähemmän alkoholia oltiin tyytyväisempiä kodin taloustilanteeseen Itse arvioidussa tai obj. mitatussa fyysisessä aktiivisuudessa ei ollut eroa 1/6 luonnollisessa ja <1/5 rakennetussa ympäristössä asuvista miehistä inaktiivisia MVPA n. 12min/päivä
Kuntotestit kutsunnoissa MOPO-hanke toteutti kuntotestejä Oulun kutsunnoissa vuosina 2009 2013 3722 miehen kunto mitattu Pituus, paino, kehonkoostumus, vyötärönympärys, puristusvoima ja aerobinen kunto (Polar Kuntotesti) Sykevälivaihtelutallennus tutkimustarkoituksiin
Kuntotestit Muuttuja Rakennettu ympäristö (n=973) Luonnollinen ympäristö (n=584) p Pituus, cm 177.7 (6.5) 177.9 (6.3) 0.733 Paino, kg 73.5 (15.2) 72.4 (13.8) 0.140 BMI 23.2 (4.5) 22.9 (4.1) 0.087 Rasvaprosentti 16.6 (8.5) 15.8 (8.0) 0.064 Lihasmassaprosentti 46.9 (4.9) 47.4 (4.6) 0.063 Polar kuntotesti, ml/kg/min 53.1 (7.5) 52.7 (7.0) 0.343 Puristusvoiman keskiarvo, kg 45.5 (8.2) 46.4 (7.7) 0.044 Vyötärönympärys, cm 82.2 (10.9) 81.5 (9.6) 0.225
Motiivit samat, rajoitteissa eroja Liikunnan motiivit TOP 5 1. Terveyden edistäminen 2. Kunnon kohottaminen 3. Liikunnan aiheuttamasta hyvänolon tunteesta nauttiminen 4. Energisyyden lisääntyminen 5. Lihasmassan kasvattaminen Samat asuinympäristöstä riippumatta Liikunnan rajoitteet TOP 3 1. Työstä tai opiskelusta johtuva väsymys 2. Laiskuus 3. Ajan puute Lajit Huonot kulkuyhteydet Sopivan liikuntaryhmän puute RAJOITTIVAT ENEMMÄN LUONNOLLISESSA ASUINYMPÄRISTÖSSÄ
Liikkumista selittävät tekijät Fyysisen aktiivisuuden selittäjiksi monimuuttujamalliin valikoituivat ristiintaulukoinnilla ja t-testillä Nuoren miehen ominaisuudet Liikkuminen yhdessä vanhempien kanssa ala-asteikäisenä Liikkuminen yhdessä vanhempien kanssa yläasteikäisenä Arvio kodintuloista Kodin ilmapiiri Koettu terveys Mieliala Koulusivistys Paino Vanhempien ominaisuudet Isän ammatti Äidin ammatti Isän PA Äidin PA
Liikkumista selittävät tekijät Natural environment, n = 553, Model R 2 = 0.249 Variable Adjusted OR (95 % CI) P Quite good or better self-rated health (vs. moderate, poor or very poor) At least mild depression symptoms (vs. None or only very mild symptoms) Father exercises at least several times a week (vs. few times a month or almost never) 5.2 (3.0-9.0) < 0.001 0.3 (0.1-0.6) < 0.001 2.8 (1.7-4.8) < 0.001 Built environment, n = 903, Model R 2 = 0.207 Variable Adjusted OR (95 % CI) P Quite good or better self-rated health (vs. moderate, poor or very poor) At least mild depression symptoms (vs. None or only very mild symptoms) Mother exercises at least several times a week (vs. few times a month or almost never) 5.9 (4.0-8.7) < 0.001 0.5 (0.3-0.8) 0.010 1.9 (1.3-2.8) 0.001
Johtopäätöksiä Maalaispoika eroaa kaupungin kasvatista ja tämä olisi hyvä huomioida paremmin myös liikuntatutkimuksessa ja terveyden edistämisessä Liikkumista rajoittavat tekijät ja liikuntapalvelujen tarjonta eroavat asuinpaikasta riippuen Molemmissa ympäristöissä hyviä puolia tutkitaan, tuetaan ja levitetään niitä Hyvinvoinnin erojen vuoksi on tärkeää selvittää, kuinka liikuntaa voidaan edistää sekä maaseutu- että kaupunkiympäristöissä Huomio vanhempien elintapoihin Uudet menetelmät ovat tarpeen, jotta liikuntapalvelujen tasapuolinen saavutettavuus taataan asuinpaikasta riippumatta Kuntaliitosten myötä syrjäseutuja on myös entistä enemmän pinta-alaltaan suurten kaupunkien reuna-alueilla Nuoret omaksuvat helposti uusia teknologioita. Voisiko maaseudulle esimerkiksi tuoda liikunnanohjausta virtuaalisesti?
Kiitos! riitta.pyky@odl.fi Kirjallisuus Bauman et al. Correlates of physical activity: Why are some people physically active and others not? Lancet 2012. Cheng et al. Physical activity in adolescents: Analysis of the social influence of parents and friends. J Pediatr (Rio J) 2014. Coombes et al. Is environmental setting associated with the intensity and duration of children's physical activity? Health Place 2013. Dadvand et al. Green spaces and general health: Roles of mental health status, social support, and physical activity. Environ Int 2016. Ding et al. Neighborhood Environment and Physical Activity Among Youth. A Review. Am J Prev Med 2011. Dumith et al. Predictors of physical activity change during adolescence: A 3.5-year follow-up. Public Health Nutr. 2012. James et al. A review of the health benefits of greenness. Curr Epidemiol Rep 2015. Jones et al. Environmental supportiveness for physical activity in english schoolchildren: A study using global positioning systems. Int J Behav Nutr Phys Act 2009. Martin-Matillas et al. Physical activity among spanish adolescents: Relationship with their relatives' physical activity - the AVENA study. J Sports Sci. 2011. McCrorie et al. Combining GPS, GIS, and accelerometry to explore the physical activity and environment relationship in children and young people - a review. Int J Behav Nutr Phys Act 2014. McGrath et al. Associations of objectively measured built-environment attributes with youth moderate-vigorous physical activity: A systematic review and meta-analysis. Sports Med 2015. Moore et al. Association of the built environment with physical activity and adiposity in rural and urban youth. Prev Med. 2013. Picavet et al. Greener living environment healthier people?: Exploring green space, physical activity and health in the doetinchem cohort study. Prev Med 2016. Pratt et al. The implications of megatrends in information and communication technology and transportation for changes in global physical activity. Lancet 2012. Sallis et al. Physical activity in relation to urban environments in 14 cities worldwide: A cross-sectional study. Lancet 2016. Saarsalmi et al. Terveyden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa vuonna 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia uuden kaupunki-maaseutuluokituksen mukaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014. Sleddens et al. Physical activity parenting: A systematic review of questionnaires and their associations with child activity levels. Obes Rev. 2012. Tuuva-Hongisto et al. Syrjäkylien nuoret unohdetut kuntalaiset? Tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu nro 99. Kunnallisalan kehittämissäätiö. Keuruu, Suomi, 2016.