Kaupunginhallitus 4.5.2015

Kristiinankaupunki Kaupunginhallitus 4.5.2015 Esityslista

KRISTIINANKAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouksen: Ajankohta 4.5.2015 klo 18.00 Paikka Raatihuone Asiat 120 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 121 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA 4 122 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN 5 123 ILMOITUSASIAT 6 124 PÄÄTÖKSET ASIOISTA, JOTKA KAUPUNGINHALLITUS VOI OTTAA KÄSITELTÄVIKSEEN 7 125 KIINTEISTÖN 287-10-1084-3 RAKENTAMISAJAN PIDENTÄMINEN 8 126 KIINTEISTÖN 287-10-1085-3 RAKENTAMISAJAN PIDENTÄMINEN 9 127 KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNGIN JA NILS SUNDÉNIN VÄLISEN JAKOSOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN 10 128 TILINPÄÄTÖSASIAKIRJASSA OLEVIEN KIRJOITUSVIRHEIDEN KORJAAMINEN 11 129 KRISTINESTAD SKOLA KOULUN JA TJÖCK SKOLA KOULUN OPPILAIDEN SIJOITTUMINEN KRISTINESTADS SKOLANIN PERUSKORJAUKSEN AJAKSI 12 130 OIKAISUVAATIMUS RUOTSINKIELISEN KOULUTUSLAUTAKUNNAN PÄÄTÖKSEEN 14.4.2015 21 16 131 KRISTIINAKODIN LUONNOSPIIRUSTUSTEN, KUSTANNUSARVION HYVÄKSYMINEN SEKÄ JÄSENTEN VALITSEMINEN KRISTIINAKODIN PERUSKORJAUSTA JA LAAJENNUSTA VARTEN ASETETTUUN SUUNNITTELU- JA RAKENNUSTOIMIKUNTAAN 17 132 KAUPUNGIN LAUSUNTO OIKEUSMINISTERIÖN TYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ KÄRÄJÄOIKEUSVERKOSTON KEHITTÄMINEN 18 133 TYÖTERVEYSHUOLLON HANKINNAN ALOITTAMINEN 21 134 TIEDOTUSTA JA VALMISTELUA VARTEN ESILLE TUODUT ASIAT 23

Kaupunginhallitus 4.5.2015 3 120 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Puheenjohtajan päätös:

Kaupunginhallitus 4.5.2015 4 121 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus 4.5.2015 5 122 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN

Kaupunginhallitus 4.5.2015 6 123 ILMOITUSASIAT Kutsut seuraaviin kokouksiin ja tilaisuuksiin: - Oy Kristinamedi Ab:n varsinainen yhtiökokous 11.5.2015. - Vantaan asuntomessut 10.7.-9.8.2015. - Eskoon kehitysseminaari 27.5.2015. - koulutus vähähiilisyys rakennerahastohankkeissa & LFA-metodi hankesuunnittelun apuna 6.5.2015 Vaasassa. - Kansalaisfoorumi ry:n kokous Haluamme asua kunnassa, jonka itse luomme Lähiluolassa 6.5.2015 Pöytäkirja seuraavista kokouksista: - Suupohjan koulutuskuntayhtymän yhtymähallitus 22.4.2015. - ympäristöjaosto 8.4.2015. - Pohjanmaan liiton maakuntahallitus 20.4.2015. Uutisia Pohjanmaan liitosta. Kuntaliiton yleiskirje uudesta kuntalaista, joka astuu voimaan 1.5.2015. Vaasan vaalipiiri, eduskuntavaalien vaalituloksen vahvistaminen 19.4.2015. Botniaroskin vuosikertomus 2014. Pohjanmaan liiton ilmoitus Senaatintorilla 11.-13.6.2015 järjestettävän maakuntatapahtuman kustannuksista, liite. Kaupunginjohtajan ehdotus: Merkitään.

Kaupunginhallitus 4.5.2015 7 124 PÄÄTÖKSET ASIOISTA, JOTKA KAUPUNGINHALLITUS VOI OTTAA KÄSI- TELTÄVIKSEEN Lapväärtin rahaston hallintolautakunta 8.4.2015, Hans Ingvesgård. Kaupunginjohtajan ehdotus: Merkitään.

Kaupunginhallitus 4.5.2015 8 125 KIINTEISTÖN 287-10-1084-3 RAKENTAMISAJAN PIDENTÄMINEN (DAS/REN) (Kaupunginhallitus 4.5.2015 125) Hallintopäällikkö päätti 8.10.2012 ( 58) myydä RA-tontin 287-10-1084-3 Kimmo ja Marita Salliselle. 21.1.2013 allekirjoitetun kauppakirjan 8. kohtaan sisältyy ehto siitä, että tontti on rakennettava kolmen vuoden kuluessa. Kiinteistön 287-10-1084-3 nykyinen omistaja Marita Sallinen anoo tontin rakentamisajan pidentämistä. Marita Sallinen perustelee anomustaan mm. sillä, että tontti on alava ja että sitä on jouduttu täyttämään paljon samanaikaisesti kun maamassat vaihdetaan talon perustaa varten. Sallinen on jättänyt anomuksensa tueksi maakartoituksen. Kartoitus on saatavilla hallintokeskuksessa sekä kokouksessa. Koska Sallisen anomus poikkeaa kaupunginhallituksen 21.1.2013 hyväksymän kauppakirjan ehdosta, jonka mukaan rakentamisaika on 3 vuotta, kaupunginhallituksen tulee päättää rakentamisajan pidentämisestä. Tällä hetkellä voimassa oleva rakentamisaika päättyy 21.1.2016. Nykyinen omistaja Marita Sallinen anoo rakentamisajan pidentämistä kahdella vuodella. Kaupunginhallitus on aikaisemmin pidentänyt rakentamisaikaa paljon täyttöä vaatineille tonteille. Rakentamisajan pidentäminen 22.9.2012 jälkeen on perusteltua ottaen huomioon, että rakennusmassojen pitää ehtiä painua, jotta talolle ja tontille ei aiheutuisi vaurioita tulevaisuudessa. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää puoltaa 21.1.2013 allekirjoitetun kauppakirjan 8. kohdassa mainitun rakentamisajan pidentämistä koskevaa anomusta siten, että tontti tulee rakentaa 21.1.2018 mennessä. Jos tontti luovutetaan rakentamattomana, luovutusasiakirjaan tulee sisällyttää 8. kohdassa oleva ehto.

Kaupunginhallitus 4.5.2015 9 126 KIINTEISTÖN 287-10-1085-3 RAKENTAMISAJAN PIDENTÄMINEN (DAS/REN) (Kaupunginhallitus 4.5.2015 126) Hallintopäällikkö päätti 22.12.2011 ( 158) myydä RA-tontin 287-10-1085-3 Paula ja Sam Sandelinille. 5.1.2012 allekirjoitetun kauppakirjan 8. kohtaan sisältyy ehto siitä, että tontti on rakennettava vuoden 2015 loppuun mennessä. Paula ja Sam Sandelin anovat tontin rakentamisajan pidentämistä. Sandelinit perustelevat anomustaan mm. sillä, että tontti on alava ja että sitä on jouduttu täyttämään paljon ja että maanrakennuskoneet eivät ole päässeet tontille leutojen talvien vuoksi. Koska Sandelinien anomus poikkeaa kaupunginhallituksen 5.1.2012 hyväksymän kauppakirjan ehdosta, jonka mukaan tontti on rakennettava vuoden 2015 loppuun mennessä, kaupunginhallituksen tulee päättää rakentamisajan pidentämisestä. Tällä hetkellä voimassa oleva rakentamisaika päättyy 31.12.2015. Sandelinit anovat rakentamisajan pidentämistä neljällä vuodella. Kaupunginhallitus on aikaisemmin pidentänyt rakentamisaikaa paljon täyttöä vaatineille tonteille. Rakentamisajan pidentäminen neljällä vuodella 31.12.2015 jälkeen on perusteltua ottaen huomioon, että rakennusmassojen pitää ehtiä painua, jotta talolle ja tontille ei aiheutuisi vaurioita tulevaisuudessa. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää puoltaa 5.1.2012 allekirjoitetun kauppakirjan 8. kohdassa mainitun rakentamisajan pidentämistä koskevaa anomusta siten, että tontti tulee rakentaa 31.12.2019 mennessä. Jos tontti luovutetaan rakentamattomana, luovutusasiakirjaan tulee sisällyttää 8. kohdassa oleva ehto.

Kaupunginhallitus 4.5.2015 10 127 KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNGIN JA NILS SUNDÉNIN VÄLISEN JAKO- SOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN (TÖ/DAS/REN) (Kaupunginhallitus 4.5.2015 127) Kristiinankaupungin Brunströminkadulla sijaitsevien tonttien 287-2-259-2044 ja 287-2-259-2078 määräosista Nils Sundén omistaa ¾ ja Kristiinankaupunki ¼. Jotta yhteisomistajuus voidaan purkaa ja Nils Sundénin osa voidaan lohkoa voimassa olevan asemakaavan ja parhaillaan laadittavan tonttijaon muutoksen mukaiseksi rakennuskelpoiseksi tontiksi, tulee laatia jakosopimus. Kaupungin omistama ¼ kustakin tontista on voimassa olevan asemakaavan mukaan katualuetta. Nils Sundén on tutustunut jakosopimusluonnokseen eikä hänellä ole huomautettavaa siitä. Jakosopimus sopimusehtoineen oheistetaan. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy oheisen Kristiinankaupungin kaupungin ja Nils Sundénin välisen jakosopimuksen.

Kaupunginhallitus 4.5.2015 11 128 TILINPÄÄTÖSASIAKIRJASSA OLEVIEN KIRJOITUSVIRHEIDEN KORJAAMI- NEN (RH/REN) (Kaupunginhallitus 4.5.2015 128) Korjaukset käsitellään ennen kuin vuoden 2014 tilinpäätös käsitellään kaupunginvaltuustossa. Talousarviomuutosten välisummia ja summia on korjattu 6. luvussa siten, että ne täsmäävät vuoden 2014 talousarviomuutosten kanssa. Myös käyttötalousarvion seurannan summia on korjattu siten, että molemmat kieliversiot ovat yhtäpitäviä ja summat täsmäävät tuloslaskelman summien kanssa. Konsernitilinpäätöksen 4.5. lukuun on vielä lisätty Asunto Oy Mäntyrinne. Korjaukset eivät vaikuta ulkoisen tilinpäätöksen tulokseen, keskeiset asiakirjat kuten tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase pysyvät muuttumattomina. Kaupunginjohtajan ehdotus: Korjaukset noteerataan ja korjattu tilinpäätösasiakirja käsitellään kaupunginvaltuuston kesäkuun kokouksessa.

Kaupunginhallitus 4.5.2015 12 129 KRISTINESTAD SKOLA KOULUN JA TJÖCK SKOLA KOULUN OPPILAIDEN SIJOITTUMINEN KRISTINESTADS SKOLANIN PERUSKORJAUKSEN AJAKSI (REN/JI/A-JM/EN) (Kaupunginhallitus 4.5.2015 129) Kaupunginhallitus päätti 23.4.2015, 110, ottaa käsiteltäväkseen ruotsinkielisen koulutuslautakunnan päätöksen 14.4.2015 21. Kaupunginhallitus haluaa vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Taloudellisesti onko järkevää? Mitkä säästöt? Syntyvä säästö on selvitetty ruotsinkielisen koulutuslautakunnan 14.4.2015 päätöksessä, 21. Liite. Koulutoimiston laskeman mukaan yhden lukuvuoden säästö on 88.800 euroa ml. myös kuljetuskustannukset ja nuorisoseuran tilojen vuokra 4000 euroa (lautakunnan kokouksen jälkeen tarvittavien tilojen määrää on lisätty siten, että vuokra on n. 9 170 euroa koko kouluvuosi, mikä pienentää syntyvän säästön 83 630 euroon). Ei olisi järkevää olla ottamatta vastaan kiinteistöjen käytöstä syntyvää säästöä. Viimeiset kolme vuotta säästöjen on odotettu syntyvän pääsääntöisesti henkilöstökuluja alentamalla. Tuntiresursseista kaupunginhallituksessa 23.4.2015 päätettäessä peräänkuulutettiin säästöjen syntymistä mieluummin kiinteistökuluista kuin tuntiresursseista. Ks. myös kohta 4 ja 6. Samalla huomioidaan n. 20 000 euron säästöt Kristinestads skolanin kiinteistökuluihin kouluvuodessa (lämpö, sähkö, normaali ylläpito), mikä lisää syntyvää säästöä vastaavasti. 2. Kristinestads skolanin suunnittelu jatkuu ja museoviraston lausuntoa odotellaan. Museoviraston edustaja/maakuntamuseo toteaa sähköpostissaan 23.4.2015, että piirustukset saatuaan museo ottaa kantaa ja tarvittaessa antaa lausunnon suunnitelmien tarkentuessa ja viimeistään/lisäksi antaa lausunnon rakennuslupavaiheessa, ja että lausunto voidaan kirjoittaa jopa kahden viikon kuluessa. Tekninen johtaja vahvistaa, että koulun piirustukset saadaan kaupunginhallituksen vahvistettavaksi vielä ennen kesälomia 2015. Arkkitehti aloitti piirustustyön alkuvuodesta 2015, ja työn alla ovat nyt vielä julkisivupiirustukset, joista nimenomaan pyydetään Museoviraston lausuntoa (suunniteltu muutos julkisivuun on sisäpihan puolella, ei ulospäin ). Kaupunginhallituksen käsiteltyä hahmokuvat kesäkuussa 2015 ja päätöksen saatua lainvoiman jatkuu prosessi tarjousten pyynnöllä rakennesuunnittelusta. Koulun peruskorjauksen on mahdollista alkaa viimeistään tammikuussa 2016. Mahdollisesti remontti siirtyy mahdollisesti ensi vuoden puolelle? Milloin olisi järkevintä remonttia aloittaa? Koulun peruskorjaus on järkevää käynnistää käsittelyjen mahdollistamassa aikataulussa. Ei ole mitään erityistä syytä pitkittää sen käynnistämistä.

Kaupunginhallitus 4.5.2015 13 Huomioidaan, että peruskorjauksen rinnalla valmistuu viereen päiväkoti, jolloin alueen olemista työmaa-alueena voidaan optimoida. 3. Onko mahdollista, että oppilaita ei siirrettäisi heti syksyllä 2015, voivatko olla koulussa syksy-kevätlukukauden? Silloin suunnittelua ei tarvitsisi kiirehtiä ja myös määrärahoja olisi enemmän vuodelle 2016. Päiväkotikin olisi valmis ja esikoululaisille olisi tilat siellä. Koulun peruskorjaustyöt käynnistyvät siis viim. tammikuussa 2016. Päiväkotirakentamisen edellyttämät perustustyöt voidaan olemassa olevalla aikataululla käynnistää syksystä 2015 lähtien siten, että itse rakentaminen on käynnissä viim. vuoden 2016 alusta lähtien. Koulun muutto kesken syyslukukautta on varmasti hankalampaa kuin että koulu siirtyy peruskorjauksen aikaiseen väliaikaisratkaisuun suoraan lukukauden 2015 2016 alusta. Rakennustyömaa-alueelle jääminen ei ole oppilaiden turvallisuuden kannalta riskitöntä. Kaupunginvaltuusto on talousarviokokouksessaan 15.12.2014 varannut Kristinestads skolanin peruskorjaukseen kuluvalle vuodelle 850 000 euroa ja tulevalle vuodelle 1 350 000 euroa. Päiväkoti-investointiin valtuusto on varannut 1 700 000 euroa vuodelle 2015. On järkevää, että molempien rakennusten (koulu ja päiväkoti) vaatimat rakennustyöt limitetään, jolloin alue on kerralla työmaa-alueena pikemminkin näin kuin että rakentamistyöt ketjutetaan, jolloin työmaa-alueena olo pitenee. 4. Tarkka selvitys kaikesta mikä koskee Tiukan nuorisoseuran taloa: miksi ja kuinka aiotaan käyttää, mitä vuokran sisältyy? Tiedämme, että lämmityksen kanssa on suuria ongelmia; kuka maksaa ylimääräiset kulut (lämpökustannukset jne.)= Täyttääkö nuorisoseurantalo kouluja koskevia palo- ja pelastusmääräyksiä? Rehtori Bergmanilla on alustavat suunnitelmat molempien koulujen oppilaiden asettuessa Tiukan kouluun, ja nämä suunnitelmat, alla, tarkentuvat vielä yksityiskohdiltaan. 1. Nuorisoseuran eteinen Koulun veistosali on liian pieni. Siirtämällä veistosali nuorisoseuran eteiseen saadaan oiva luokkahuone veistosalin nykyiseen tilaan. Kaupunki laittaa tilapäiset matot tai levyt lattian suojaamiseksi ja asentaa voimavirtapistorasian muutamaa konetta varten. Teknisen johtajan mukaan suojalevyjä lattian suojaamiseen on varastossa, ja voimavirtapistorasia maksaa muutaman sata euroa. 2. Nuoriseuran tarjoilutila Tarjoilutilaa käytettäisiin musiikkiluokkahuoneena. Muutoin soittimien kanssa huonetta jakava luokka joutuisi siirtymään muualle joka kerta kun toisella luokalla on musiikinopetusta.

Kaupunginhallitus 4.5.2015 14 Teknistä työtä 8 oppituntia + musiikkia 10 oppituntia = 18 oppituntia viikossa järjestettäisiin nuorisoseurantalolla. Tämä tarkentuu tuntikehyksen ja lukujärjestyksen varmistuttua. Tässä ratkaisussa koulun ruokasali toimii ruokasalina. Ruokapöytiä ei sijoiteta koulun eteiseen. Nuorisoseurantalon isoa salia ei käytettäisi ollenkaan, vain kahta tilaa tarvittaisiin: eteistä ja tarjoilutilaa. Nuorisoseuran puheenjohtajalta saatujen tietojen mukaan vuokra on 7 euroa/m 2. Rehtori Bergmanin mukaan tarvittaisiin tarjoilutilaa, eteistä ja vaatenaulakkoa. Hintaan sisältyy sähkölämmitys (ilmalämpöpumppuja), öljylämmitys ei kuitenkaan sisälly. Nuorisoseura tankkaa öljytankin täyteen kun koulu ryhtyy vuokralaiseksi ja koulu/kaupunki maksaa kulutetusta öljystä, eli täyttää öljytankin koulun muuttaessa pois tiloista. Tarjoilutilassa on ilmalämpöpumppu ja myös eteiseen asennetaan ilmalämpöpumppu, jos koulu vuokraa tilat, joten öljyä tarvitaan lämmitysapuna vain vuoden kylmimpänä jaksona. Wc:t, joihin tulee lämmintä vettä, sisältyvät. Pinta-ala on ohjeellinen, tarkka mittaus tehdään sopimusta laadittaessa: tarjoilutila 55 m 2 eteinen + vaatenaulakko 76 m 2. 55+76= 131 m2 x 7 x 10 kk = 9 170 euroa. Lisäksi siis vielä kylmimpänä aikana tarvittava öljyn käyttö, minkä kustannus riippuu ajankohtana olevasta öljyn hinnasta. Nuorisoseura toteaa, että he eivät ole tietoisia suurista ongelmista lämmityksen kanssa. Tilat tulee luovuttaa saman kuntoisina kuin ne vastaanotettiin. Palotarkastus on tehty tämän vuoden tammikuussa ja puutteet on korjattu. Uusi pelastussuunnitelma laaditaan tilojen korjauksen jälkeen. Nuorisoseuran tulee hakea rakennustarkastajalta määräaikaista toimenpidelupaa koulukäyttöä varten; tarkistetaan, että poistumistiet ja muut oleelliset turvallisuusasiat ovat kunnossa. Asiaan kuuluu tällöin myös paloviranomaisen lausunto. 5. Tuntiresurssilaskelma, joka päätetään 23.4.2015, vaikuttaa myös jatkosuunnitelmaan. Kaupunginhallitus on päättänyt 23.4.2015 tuntiresursseista lukuvuodelle. Koulutoimistosta vahvistetaan, että säästö on laskettu kaupunginhallituksessa hyväksytyn mallin mukaan ja koulukuljetukset sisältyvät.

Kaupunginhallitus 4.5.2015 15 6. Opettajaresurssit; tarkka selvitys. Opettajaresurssit määrittyvät yhteistoimintaneuvotteluissa. Huomioidaan, että koulussa on 1.8.2015 lähtien yksi rehtori. Koulun johtajuudesta maksettava lisä/kuukausi on rehtori Bergmanin osalta 415,57 ja rehtori Sandgärdsin osalta 622,76 euroa. Esikoulut on tarkoitus sijoittaa kansliataloon 1.8.2015 lähtien. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää, että Kristinestads skolanin ja Tiukan koulun oppilaiden kouluna toimii 1.8.2015 lähtien päiväkodin rakentamisen ja Kristinestads skolanin peruskorjauksen ajan väliaikaisesti Tiukan koulu. Koulun tiloja täydennetään viereisestä Tiukan nuorisoseuran talosta vuokrattavilla lisätiloilla käsittäen Tarjoilutilan, eteisen ja vaatenaulakon. Tekninen keskus ja koulutuskeskus huolehtivat kukin omalta osaltaan väliaikaisratkaisuun liittyvistä tarpeellisista käytännön toimista.

Kaupunginhallitus 4.5.2015 16 130 OIKAISUVAATIMUS RUOTSINKIELISEN KOULUTUSLAUTAKUNNAN PÄÄ- TÖKSEEN 14.4.2015 21 (NG/REN) (Kaupunginhallitus 4.5.2015 130) Kaupunginhallitukselle on jätetty 28.4.2015 oikaisuvaatimus, jossa muun muassa johtokunnan puheenjohtaja Helena Patoranta ja Koti ja Koulu - yhdistyksen puheenjohtaja Kristian Enlund ilmaisevat tyytymättömyytensä ruotsinkielisen koulutuslautakunnan päätökseen 14.4.2015 21. He ilmaisevat huolensa siitä, että kahden koulun oppilaiden yhdistäminen syyslukukaudesta 2015 alkaen johtaa siihen, etteivät kaikki oppilaat saa samanlaista opetussuunnitelman mukaista opetusta, koska koulut eivät ole noudattaneet samaa työjärjestystä. He katsovat myös, että on selvitettävä voidaanko oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuus taata Tjöck skolanin tiloissa. Lisäksi he suhtautuvat epäilevästi siihen, riittävätkö Tjöck skolanin tilat ja joudutaanko luokkia jakamaan tilanpuutteen takia ja riittääkö silloin annettu tuntikehys. Kaupunginjohtajan ehdotus: Asian valmistelu on kesken, koska oikaisuvaatimus otettiin vastaan niin myöhään kuin 28.4.2015. Asiaa valmistellaan lisää ja lähetetään myöhemmin hyvissä ajoissa ennen hallituksen kokousta.

Kaupunginhallitus 4.5.2015 17 131 KRISTIINAKODIN LUONNOSPIIRUSTUSTEN, KUSTANNUSARVION HYVÄK- SYMINEN SEKÄ JÄSENTEN VALITSEMINEN KRISTIINAKODIN PERUSKOR- JAUSTA JA LAAJENNUSTA VARTEN ASETETTUUN SUUNNITTELU- JA RA- KENNUSTOIMIKUNTAAN (JI/REN) (Kaupunginhallitus 4.5.2015 131) Kristiinakodin peruskorjauksen ja uudisrakennuksen luonnospiirustukset on laadittu yhteistyössä perusturvakeskuksen henkilökunnan kanssa. Luonnoksia on esitelty henkilökunnalle, joka on kommentoinut niitä. Annettujen kommenttien pohjalta on vuorostaan päivitetty piirustuksia, joiden pohjalta on myös tarkistettu kustannusarviota. Henkilökunta hyväksyy nyt luonnospiirustukset ja siten voidaan siirtyä seuraavaan vaiheeseen. Kristiinakodin korjauksen ja laajennuksen kustannusarvio on 4 596 000. Kristiinakodin peruskorjaus- ja laajennushanke on suuri, minkä vuoksi sitä varten tulee asettaa suunnittelu- ja rakennustoimikunta. Suunnittelu- ja rakennustoimikuntaan tulee valita kuusi jäsentä. Peruskorjauksen ja uudisrakennuksen suunnittelun tulee olla valmis vuonna 2015. Suunnittelu tulee laatia siten, että hankkeen toteutukselle voidaan anoa avustusta ARAlta. Rakennustyöt aloitetaan heti kun suunnittelu on valmistunut ja urakoitsijat on valittu. Kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus hyväksyy piirustukset ennen kuin prosessi etenee. Tässä tapauksessa kaupunginvaltuuston vahvistama investointimääräraha (2015: 200 000, 2016: 1 000 000, 2017: 2 000 000 ) ei tule riittämään ja silloin luonnospiirustukset hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto: 1. hyväksyy luonnospiirustukset 2. varaa lisämäärärahaa rakentamista varten vuosien 2016 ja 2017 investointitalousarvioissa. Lisäksi kaupunginhallitus päättää asettaa kuusijäsenisen suunnittelu- ja rakennustoimikunnan ja valita sen jäsenet.

Kaupunginhallitus 4.5.2015 18 132 KAUPUNGIN LAUSUNTO OIKEUSMINISTERIÖN TYÖRYHMÄN MIETINNÖS- TÄ KÄRÄJÄOIKEUSVERKOSTON KEHITTÄMINEN (Kaupunginhallitus 4.5.2015 132) Oikeusministeriö asetti 28.10.2014 työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus käräjäoikeusverkoston jatkokehittämiseksi (OM 17/31/2014). http://oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/1426142053965/ Files/OMML_14_2015_Karajaoik.pdf Käräjäoikeusverkostoa on arvioitu kokonaisuutena, mistä syystä työryhmä ehdottaa muutoksia lähes kaikkien käräjäoikeuksien tuomiopiireihin tai toimipaikkoihin. Työryhmä on päätynyt ehdottamaan kahta erilaista mallia käräjäoikeusverkoston jatkokehittämiseksi. Työryhmä ei ole asettanut malleja etusijajärjestykseen. Toisen mallin mukaan käräjäoikeuksia olisi17 ja toisen mallin mukaan 14. Työryhmän tavoitteena on ollut vahvistaa käräjäoikeuksia muodostamalla hallinnollisesti suurempia yksiköitä, jotta työmäärä ja resurssit voidaan jakaa nykyistä tehokkaammin ja tasaisemmin. Työryhmän tavoitteena on lisäksi ollut selkiyttää tuomiopiirijakoa ja keskittää osaamista myös niissä asiaryhmissä, jotka on keskitetty eräisiin käräjäoikeuksiin. Työryhmä on pyrkinyt huolehtimaan myös kielellisten oikeuksien toteutumisesta, vaikka tuomioistuinten yhdistäminen ja tuomiopiirien laajeneminen voivat muuttaa eräiden tuomiopiirien kielisuhteita. Työryhmä katsoo, että sekä suomen että ruotsinkieli sen väestön oikeudet kyetään jatkossakin turvaamaan sijoittamalla käräjäoikeuksiin riittävä määrä kielituomarin virkoja. Myös saamelaisten kielelliset oikeudet turvataan. Työryhmän ehdotukset käräjäoikeuksien tuomiopiireiksi ja toimipaikoiksi Käräjäoikeusverkostoa on arvioitu kokonaisuutena, mistä syystä työryhmä ehdottaa muutoksia lähes kaikkien käräjäoikeuksien tuomiopiireihin tai toimipaikkoihin. Poikkeuksena tästä olisivat Ahvenanmaan, Helsingin, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeudet, joiden tuomiopiirit säilyisivät ennallaan. Työryhmä on päätynyt ehdottamaan kahta erilaista mallia käräjäoikeusverkoston jatkokehittämiseksi. Työryhmä ei ole asettanut malleja etusijajärjestykseen. Toisen mallin lähtökohtana on ollut asia- ja henkilöstömääriltään pienimpien käräjäoikeuksien sekä eräiden muiden käräjäoikeuksien yhdistäminen. Mallin mukaan käräjäoikeuksia olisi 17. Toinen malli taas vastaa pitkälti poliisin ja syyttäjän toimialueita. Joidenkin poliisi ja syyttäjäpiirien alueilla toimisi kuitenkin edelleen useampia kuin yksi käräjäoikeus. Mallin mukaan käräjäoikeuksia olisi 14.

Kaupunginhallitus 4.5.2015 19 Molemmat mallit noudattavat maakuntajakoa lukuun ottamatta Pyhtään kuntaa, joka kielellisistä syistä kuuluisi jatkossakin Itä-Uudenmaan käräjäoikeuteen. Työryhmä ehdottaa tarkistuksia myös tiettyihin käräjäoikeuksiin käsiteltäväksi keskitettyjen asiaryhmien tuomiopiirijakoon. Ehdotusten mukaan myös merioikeus-, maaoikeus-, ulosottovalitus-, yrityssaneeraus-, ryhmäkanne- ja sotilasoikeudenkäyntiasioita, käsittelevien käräjäoikeuksien määrä vähenisi nykyisestä. Työryhmän tuli arvioida käräjäoikeuksien määrää ja sijaintipaikkakuntia monista näkökulmista. Huomioon oli otettava muun muassa muiden oikeudenhoidon toimijoiden sijainti. Toimeksiannon mukaan käräjäoikeuksien sijoittuminen sinne, missä ennestään on muita oikeudenhoidon toimijoita, vahvistaa laadukkaalle lainkäytölle ja kustannustehokkaalle toiminnalle sekä tekee mahdolliseksi saavuttaa synergiaetuja toimitiloissa, turvallisuudessa, koulutuksessa, erityisosaamisen vahvistamisessa ja eri tukitoiminnoissa. Kansalaisten oikeusturva edellyttää kuitenkin riittävää maantieteellistä kattavuutta. Ilman painavia syitä käräjäoikeuksien kansliatoimintoja tai istuntoja ei toimeksiannon mukaan tullut hajauttaa useaan toimipisteeseen. Kaupunginjohtajan ehdotus: Sen perusteella, mitä yllä olevassa, käräjäoikeusverkoston kehittämisen työryhmän mietinnöstä tehdyssä yhteenvedossa on esitetty Kristiinankaupunki puoltaa 17 käräjäoikeuden vaihtoehtoa. Kristiinankaupungille on tärkeää, että oikeustoimen ruotsinkieliset palvelut voidaan taata tulevaisuudessa muutoksesta huolimatta. Muita huomioon otettavia näkökohtia, jotka myös käyvät ilmi yhteenvedosta, ovat se, että käräjäoikeuksien nykyistä erityisosaamista on hyödynnettävä parhaalla mahdollisella tavalla ja että uudelleenjärjestelyissä on otettava huomioon muiden oikeudenhoidon toimijoiden aikaisempi sijoittuminen synergiaetujen mahdollistamiseksi. Kaikki tämä puoltaa Vaasaa itsestään selvänä pääpaikkana tulevaisuuden käräjäoikeusjaossa. Vaasassa sijaitsevat jo ennestään kaikki oikeushoidon toimijat, hovioikeus, hallinto-oikeus, syyttäjävirasto, ulosottovirasto ja poliisilaitos. Myös erityisosaamisen osalta Vaasan käräjäoikeudella on hyvät edellytykset pitää pintansa kilpailussa, koska seudulla on monitahoinen ja kansainvälinen elinkeinoelämä ja alueen ympärillä on isoja vesialueita, joita koskee monitahoinen ympäristönsuojelu, kuten Natura 2000 ja Unescon maailmanperintö. Se asettaa suuria vaatimuksia tuomareille ja muulle henkilöstölle, jotka joutuvat käsittelemään mitä moninaisimpia asioita. Mitä tulee Kristiinankaupunkiin tämän tuomiopiirin yksittäisenä kaupunkina, raatihuoneella on tiloja, jotka vähin varoin voitaisiin kunnostaa täyttämään nykypäivän turvallisuusvaatimukset. Sali on jo olemassa, tarvittaisiin vain tarpeellinen kalustus ja tekninen varustus äänen- ja kuvantallennusta varten. Muun turvallisuuden osalta voidaan todeta, että poliisilaitos on lä-

Kaupunginhallitus 4.5.2015 20 hellä, mikä helpottaa oikeudenkäynnin turvallisuuden takaamista tarvittaessa. Kaikki tämä puoltaa sitä, että Kristiinankaupungissa voisi tulevaisuudessakin pitää käräjiä, jos tahto vain löytyy.

Kaupunginhallitus 4.5.2015 21 133 TYÖTERVEYSHUOLLON HANKINNAN ALOITTAMINEN (CL) (Perusturvalautakunta 17.2.2015 9) Työterveyshuollon nykyinen lääkäriresurssi hankitaan ostopalveluna, joka päättyy vuoden 2015 jälkeen, minkä vuoksi on tarpeen järjestää työterveydenhuollon toiminta uudelleen. Tällä hetkellä työterveyshuollon lääkäriresurssi on saatavilla perjantaisin ja muina aikoina työterveyshuollon lääkärinpalveluja tarvitsevat henkilöt ohjataan tavanomaiselle lääkärinvastaanotolle vaihtoehtoisesti terveyskeskuksen päivystysvastaanotolle. Työterveyshuollon nykyiset lääkäripalvelut hankitaan ostopalvelusopimuksen puitteissa ja lääkäri on ilmoittanut, että hänen palvelunsa loppuvat viimeistään kevättalvella 2016. Tulevaisuuden lääkäritilanne tulee tuskin paranemaan siltä osin, että työterveyshuollolle olisi mahdollista palkata virkalääkäri ja siksi joudutaan tulevaisuudessa mitä todennäköisimmin hankkimaan työterveyshuolto ostopalveluna. Työterveyshuollon toiminnan vuoden 2014 talousarviossa tulot olivat 146 588 ja menot 162 742, nettovaikutus oli -16 153 (liite). Työterveyshuollolla on tällä hetkellä 225 sopimusta, jotka koskevat ehkäisevän työterveyshuollon palveluja (joista säädetään terveydenhuoltolain 12 :ssä ja jotka kunnan on järjestettävä) sekä kunnassa toimiville yrityksille tuotettavia muita terveydenhuoltopalveluja (ehkäisevä työterveyshuolto) sekä lisäksi 42 sopimusta muista terveydenhuoltopalveluista. Näistä ulkopuolisista sopimuksista kertyi tuloja 107 242 vuonna 2014. Kaupungilla on kaksi vaihtoehtoa. Kaupunki rekrytoi ja palkkaa työterveyshuollon lääkärin, jolloin muu henkilökunta jatkaa tehtävässään, tai hankkii työterveyshuollon ostopalveluna. Hankinta voi koskea joko lääkäripalveluja tai sekä lääkärin että muun henkilökunnan palveluja. Kunnan oma henkilökunta saisi myös työterveyshuoltonsa ulkopuoliselta taholta. Lisäksi työterveyshuollon nykyisten kahden terveydenhoitajan palkkakustannukset jäisivät keskukseen, mutta heidät sijoitettaisiin toiseen yksikköön. Työterveyshuollon lääkäripalvelujen nykyiset kustannukset pysyvät ennallaan mutta siirretään lääkärinvastaanotolle. Kunnan velvollisuus hoitaa työterveyshuollon lakisääteistä osaa järjestetään siten, että perusturvakeskus vuosittain tarkastaa hankinnan voittaneiden yritysten toiminnan. Perusturvajohtajan ehdotus: Työterveyshuollon lääkäreiden rekrytointivaikeuksista johtuen perusturvalautakunta kehottaa kaupunginhallitusta hankkimaan työterveyshuollon lääkärin ja terveydenhoitajien palvelut ostopalveluna. Perusturvalautakunnan päätös: Jäsen Helkiö ehdotti keskustelun aikana uusrekrytointia, mutta perui ehdotuksensa perusturvajohtajan selostettua, että palkattavan lääkärin tulee olla työterveyshuollon erikoislääkäri.

Kaupunginhallitus 4.5.2015 22 Ehdotuksen mukaisesti. (Kaupunginhallitus 4.5.2015 132) Perusturvalautakunta päätti 17.2.2015 9 siirtää työterveyshuollon hankintaa koskevan asian kaupunginhallitukselle siltä osin kuin se koskee lääkärin ja terveydenhoitajan palveluja. Tämän asian on todettu kuuluvan perusturvalautakunnan vastuualueeseen, jossa hankintapäätös tulee tehdä. Kaupunginjohtajan ehdotus: Asia palautetaan perusturvalautakunnalle lopullista käsittelyä varten.

Kaupunginhallitus 4.5.2015 23 134 TIEDOTUSTA JA VALMISTELUA VARTEN ESILLE TUODUT ASIAT