Lausunnon antaminen oikeusministeriölle käräjäoikeusverkoston kehittämistyöryhmän mietinnöstä. Lausuntopyyntö

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Lausunnon antaminen oikeusministeriölle käräjäoikeusverkoston kehittämistyöryhmän mietinnöstä. Lausuntopyyntö 8.4.2015"

Olivia Niemi
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kaupunginhallitus Lausunnon antaminen oikeusministeriölle käräjäoikeusverkoston kehittämistyöryhmän mietinnöstä 489/ /2015 KH 224 Valmistelija/lisätiedot konsernihallinnon lakimies Johanna Alatalo puh Asiakirjat Käräjäoikeusverkoston kehittämistyöryhmän mietintö Käräjäoikeusverkoston kehittäminen (mietintöjä ja lausuntoja 14/2015) Lausuntopyyntö Oikeusministeriö on pyytänyt Lappeenrannan kaupungilta lausuntoa oikeusministeriön työryhmän mietinnöstä Käräjäoikeusverkoston kehittäminen (Mietintöjä ja lausuntoja 14/2015). Lausunnon toimittamisen määräajaksi on asetettu Konsernihallinnon lakiasioiden lausuntoluonnos Lausuntoluonnoksen valmistelemisen yhteydessä on käyty keskusteluita Etelä-Karjalan liiton edustajien kanssa ja luonnoksen valmistelemista varten on saatu tietoja Etelä-Karjalan käräjäoikeudelta. Taustaa Oikeusministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus käräjäoikeusverkoston jatkokehittämiseksi. Työryhmän mukaan käräjäoikeusverkostoa on mietinnössä arvioitu kokonaisuutena, mistä syystä työryhmä ehdottaa muutoksia lähes kaikkien käräjäoikeuksien tuomiopiireihin tai toimipaikkoihin. Työryhmän mukaan tavoitteena on ollut vahvistaa käräjäoikeuksia muodostamalla hallinnollisesti suurempia yksiköitä, jotta työmäärä ja resurssit voidaan jakaa nykyistä tehokkaammin ja tasaisemmin. Ehdotetut mallit Tuomiopiirit

fi Asiakirjat Käräjäoikeusverkoston kehittämistyöryhmän mietintö Käräjäoikeusverkoston kehittäminen (mietintöjä ja lausuntoja 14/

2 Työryhmä on päätynyt ehdottamaan kahta erilaista mallia käräjäoikeusverkoston jatkokehittämiseksi. Työryhmä ei ole asettanut malleja etusijajärjestykseen. Toisen mallin mukaan käräjäoikeuksia olisi 17 ja toisen mallin mukaan 14. Mietinnön mukaan toinen malli, joss käräjäoikeuksia olisi 14, vastaa pitkälti poliisin ja syyttäjän toimialueita. Eräiden käräjäoikeuksien osalta tuomiopiirejä ei kuitenkaan ole katsottu perustelluksi saattaa täysin yhteneviksi poliisin ja syyttäjälaitoksen toimialueiden kanssa. Näiden osalta katsottiin käräjäoikeuksien muodostuvan riittävän suuriksi ilman alueellista laajentamista. Näin ollen joiden poliisi- ja syyttäjäpiirien alueilla toimisi edelleen useampia käräjäoikeuksia. Mietinnön mukaan työryhmän tavoitteena on ollut vahvistaa käräjäoikeuksien rakennetta niin, että lainkäytön laatu ja oikeusturvan saatavuus voidaan turvata toimintaympäristön muutoksista ja tiukoista taloudellisista resursseista huolimatta. Tämä edellyttää käräjäoikeudelta riittävän suurta kokoa. Molempien mallien perusteella käräjäoikeudet muodostuisivat henkilöstö-, asia- ja väestömäärältään nykyistä tasakokoisemmiksi. Työryhmä on ehdottanut tarkistuksia myös tiettyihin käräjäoikeuksiin käsiteltäväksi keskitettyjen asiaryhmien tuomiopiirijakoon. Ehdotusten mukaan myös merioikeus-, maaoikeus-, ulosottovalitus-, yrityssaneeraus-, ryhmäkanne- ja sotilasoikeudenkäyntiasioita, käsittelevien käräjäoikeuksien määrä vähenisi nykyisestä. Toimipaikat Työryhmä on ehdottanut, että käräjäoikeuksien toimipaikkojen määrää vähennetään nykyisestä 57:stä 33:een. Käräjäoikeuksilla olisi 17 tai 14 hallinnollisen kanslian lisäksi 7 tai 10 muuta kansliaa. Istuntopaikkoja olisi lisäksi 9 paikkakunnalla. Toimipaikkojen sijainnit olisivat samat molemmissa malleissa, mutta erona olisi hallinnollisten kanslioiden ja laamannien määrä. Mietinnön mukaan nykyisistä istuntopaikoista lakkautettaisiin valtaosa, koska ne ovat vähäisellä käytöllä, niiden turvallisuudessa on puutteita ja niiden vaatima tekninen varustelutaso edellyttäisi käyttötarpeeseen nähden suuria investointeja. Istuntopaikkoja säilytettäisiin lähinnä Lapin alueella, jossa niiden tarve on pitkistä välimatkoista johtuen suurin. Lisäksi istuntopaikka säilytettäisiin joillakin paikkakunnilla, joilta käräjäoikeuden kanslia lakkautettaisiin. Nykytila ja ehdotettujen mallien arviointia Lappeenrannan kaupungin näkökulmasta

Eräiden käräjäoikeuksien osalta tuomiopiirejä ei kuitenkaan ole katsottu perustelluksi saattaa täysin yhteneviksi poliisin ja syyttäjälaitoksen toimialueiden kanssa.

3 Etelä-Karjalan käräjäoikeudella on kaksi kansliaa ja istuntopaikkaa. Hallinnollinen kanslia on Lappeenrannassa ja toinen, väliaikainen, ns. siirtymäkauden kanslia Imatralla. Lappeenrannan ja Imatran käräjäoikeudet yhdistyivät vuonna Käsiteltäviä asioita on noin , joista rikosasioita noin Rikosasioista noin käsitellään Lappeenrannassa, 500 Imatralla. Työntekijöitä on 50, joista Lappeenrannassa 35 ja Imatralla 15, henkilötyövuosina 48,5 htv. Molemmissa edellä mainituissa työryhmän ehdottamissa malleissa Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson käräjäoikeudet yhdistettäisiin Kaakkois-Suomen käräjäoikeudeksi. Molemmissa ehdotetuissa malleissa Kaakkois-Suomen käräjäoikeuden hallinnollinen kanslia olisi Kouvolassa. Lappeenrantaan jäisi kanslia. Lakkautettavat toimipaikat molemmissa malleissa olisivat Kotkan ja Imatran kansliat. Uudistusta valmisteltaessa Kaakkois-Suomen käräjäoikeuden hallinnollisen kanslian sijaintia ja Lappeenrannan kanslian luonnetta arvioitaessa tulisi kiinnittää painokkaammin huomiota seuraaviin näkökohtiin: Etelä-Karjalan maakunnan keskuskaupungissa Lappeenrannassa saatavilla olevien oikeudellisten palveluiden saatavuus ja niiden kattavuus sekä kehittäminen tulisi voida uudistusta suunniteltaessa huomioida ja turvata pysyvästi. Hallinnollisen kanslian sijoittaminen Kouvolaan ei tue edellä mainittua tavoitetta palveluiden saatavuudesta ja niiden kattavuudesta sekä kehittämisestä Lappeenrannassa. Käräjäoikeuden toimintaedellytysten heikennys on heikennystä maakunnan keskuskaupungin asemaan. Maakunnan keskuskaupungissa tulisi säilyttää mahdollisimman kattava oikeudellisten palveluiden tarjonta, osaaminen ja houkuttelevat työpaikat. Suuret alueyksiköt eivät sinänsä takaa taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Alueilla tärkeiksi koettujen palvelujen supistamisen sijasta uudistustyössä huomiota tulisi kohdistaa prosessien tehostamiseen ja toimintaedellytysten kehittämiseen. Vaikuttavampi lopputulos on saavutettavissa käsiteltävien asioiden ja menettelytapojen ennakkoluulottomalla uudelleenarvioinnilla ja pidemmällä aikavälillä tehtävin lainsäädännöllisin muutoksin. Aiempi uudistus, jossa Lappeenrannan ja Imatran käräjäoikeudet yhdistettiin Etelä-Karjalan käräjäoikeudeksi, tulisi saattaa loppuun ennen kuin uudistuksia jatketaan. Eli Imatralle jääneen siirtymäkauden kanslian saaminen lopulta myös fyysisesti yhteen Lappeenrannan hallinnollisen kanslian kanssa tulisi saattaa loppuun

000 käsitellään Lappeenrannassa, 500 Imatralla. Työntekijöitä on 50, joista Lappeenrannassa 35 ja Imatralla 15, henkilötyövuosina 48,5 htv.

4 ennen uusia muutoksia. Käräjäoikeuden mukaan muutosjohtamisen haasteellisuus on tullut esiin tilanteessa, jossa Imatran ja Lappeenrannan käräjäoikeudet ovat muodollisesti ja hallinnollisesti yhtä, mutta toimiminen erillisissä toimipaikoissa ei edesauta työyhteisön kiinteyttä ja mahdollista selkeitä työ- ja tilajärjestelyjä. Uudistusta valmisteltaessa olennainen asia huomioitavaksi on myös rajan läheisyys. Ennusteiden mukaan väestö vähenee Etelä-Karjalassa. Tämä väestöpohja ei kuitenkaan päde arvioinneissa samalla tavalla kuin muualla maassa, sillä itärajan ja EU:n ulkorajan merkitys on suuri Etelä-Karjalan oikeudenkäytön kannalta. Noin prosentissa rikosasioista on ulkomaalaisyhteys. Ulkomaalaisia koskevien asioiden laajuus vaihtelee melko yksinkertaisista rutiinijutuista vaativiin rikosasioihin. Etelä-Karjalan käräjäoikeuden tulkki- ja muut käännöskustannukset ovat Suomessa kolmanneksi suurimmat. Myös pienemmät ulkomaalaisasiat työllistävät ja vievät enemmän aikaa suhteessa tavanomaisiin vastaavien asioiden käsittelyihin. Lappeenrannan kaupungin näkemyksen mukaan käräjäoikeuden asioita ei tule viedä ainakaan rajasta kauemmaksi. Oma erityispiirteensä Etelä-Karjalassa on Joutsenon vastaanottokeskuksen yhteydessä Konnunsuolla toimiva säilöönottoyksikkö ja. Säilöönottoyksiköitä on Suomessa kaksi, toinen niistä on Helsingissä. Suurin osa säilöönottoyksikön asiakkaista on kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita. Säilöönotettujen henkilöiden asiat on otettava käsiteltäväksi neljän vuorokauden kuluessa säilöönotosta, nuoren henkilön kohdalla yhden vuorokauden kuluessa. Uusintakäsittely on kahden viikon välein. Etelä-Karjalan käräjäoikeudella on tätä varten Konnunsuolla tilapäinen istuntopaikka, joka työllistää yhden tuomarin ja kaksi käräjäsihteeriä. Käsiteltäviä tapauksia on noin vuodessa. Toistaiseksi säilöönotettujen asiat käsitellään Konnunsuolla noin joka toinen päivä. Jatkossa lain muutoksen myötä lienee videokuuleminen mahdollista, jolloin tilapäisestä istuntopaikasta voidaan luopua. Itärajalla on merkitystä paitsi maahamme suuntautuvan rikollisuuden ja siihen liittyvien oikeuskäsittelyjen kannalta, myös Joutsenon säilöönottoyksikön toimivuuden kannalta. Jos jatkossa nuorten henkilöiden asioiden käsittely suunnitelmien mukaan keskitetään Joutsenoon, se työllistää entistä enemmän ja tiiviimmin, sillä nuorten asioiden ensikäsittely on tehtävä yhden vuorokauden kuluessa. Käräjäoikeudesta saatujen tietojen mukaan henkilöstö- ja muu hallinnollinen johtaminen on lisääntynyt ja vie jo nyt päällikkötuomarin työstä suurimman osan. Miten Kouvolasta hoidettaisiin esimerkiksi toimitila- ja väistötilajärjestelyt ja monet muut paikallistuntemusta vaativat asiat? Viraston johdon tulisi pysyä

erillisissä toimipaikoissa ei edesauta työyhteisön kiinteyttä ja mahdollista selkeitä työ- ja tilajärjestelyjä. Uudistusta valmisteltaessa olennainen asia huomioitavaksi on myös rajan läheisyys.

5 paikkakunnalla. Etelä-Karjala tarvitsee jatkossakin käräjäoikeuden hallinnollisen kanslian ja päällikkötuomarin työpanoksen. Edellä tässä lausuntoluonnoksessa esitettyyn perustuen Lappeenrannan kaupunki vastustaa hallinnollisen kanslian siirtämistä pois Lappeenrannasta. Samalla kaupunki esittää pyynnön kiirehtiä Lappeenrannan toimitila-asian ratkaisemista niin, että käräjäoikeudella olisi asianmukaiset toimitilat käytettävissä mahdollisimman pian. (JA) Kj Kh Kaupunginhallitus päättää antaa oikeusministeriölle edellä esittelytekstissä olevan lausuntoluonnoksen mukaisen lausunnon käräjäoikeusverkoston kehittämistyöryhmän mietinnöstä. Hyväksyttiin.

Samalla kaupunki esittää pyynnön kiirehtiä Lappeenrannan toimitila-asian ratkaisemista niin, että käräjäoikeudella olisi asianmukaiset toimitilat käytettävissä

Samankaltaiset tiedostot

Käräjäoikeusverkoston uudistaminen / lausunto

Kaupunginhallitus 306 01.06.2015 Käräjäoikeusverkoston uudistaminen / lausunto 348/00/04/00/2015 KH 306 Valmistelijat: Kaupunginlakimies Ben Weizmann ja suun nit te lu joh ta ja Seppo Kässi. Oikeusministeriö