Lähidemokratia miksi ja minkälaista? Lohja 3.9.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi? Lähidemokratiasta on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, myös tässä alustuksessa? Lähidemokratiasta puhutaan paljon, mutta mitä lähidemokratia oikeasti on? Miksi lähidemokratiasta pitää puhua?? Tässä alustuksessa näkökulmana on ennen kaikkea alueellinen osallistuminen ja vaikuttaminen.?? Kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamistapoja on totta kai paljon muitakin (aloitteet, käyttäjädemokratia, sähköiset jne). 2 1
Kuntien, kuntien itsehallinnon ja meidän kansalaisten näkökulmasta Suomessa on tapahtumassa suurempia muutoksia kuin kenenkään meidän elinaikana tähän asti. 3 Kun/jos julkisen sektorin organisaatiot keskittyvät ja kasvavat Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Suunnitellut viisi sote-aluetta minkälaista alueellista ja paikallista toimintaa tulevaisuudessa on? miten kansalaiset voivat osallistua ja vaikuttaa? Tilanne 9.4.2014 Kartta: Kuntaliitto 4 2
Lohjan kaupunki Nettokäyttökustannukset, yhteensä 249 miljoonaa 164 milj. 67 milj. 13 milj. 5 milj. Lähde: kunnat.net, tiedot vuodelta 2012 5 Lohjan kaupunki Nettokäyttökustannukset, yhteensä 249 miljoonaa Samaan aikaan kuntien menoja karsitaan STM:n hallinnonalalta 650 milj. 164 milj. 67 milj. 2017 Suomalaisessa kuntademokratiassa on alkamassa aivan uudenlainen aikakausi! 13 milj. 5 milj. Lähde: kunnat.net, tiedot vuodelta 2012 6 3
Soten lisäksi isoja muutoksia myös maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja päätöksentekoon? 2017 Suomalaisessa kuntademokratiassa on alkamassa aivan uudenlainen aikakausi! Lähde: www.valtioneuvosto.fi 7 Kuntaministerikin kysyy: Mikä kunta on? Kunta= kuntaorganisaatio + koko muu kuntayhteisö luottamushenkilöt, viranhaltijat ja työntekijät Jos kunta ymmärretään vain kuntaorganisaationa, ajatus jää puolitiehen! kunnassa asuvat ihmiset, järjestöt, yritykset, oppilaitokset jne jne 8 4
Mitä lähidemokratia on? Demokratian vanha ja uusi paradigma Vanha paradigma: Uusi paradigma: Demokratiassa on kysymys vallasta. Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen vain lisää kuntien tehtäviä ja hallintoa. Miksi kuntalaisia pitäisi ottaa mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan, kun tähänkin asti on pärjätty edustuksellisen demokratian keinoin? Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen on konkreettista toimintaa, tekemistä ja vastuunottoa hyvinvoinnin, oman elinympäristön ja koko yhteiskunnan kehittämiseksi. Kansalaiset motivoituvat aidosti mukaan omavastuisempaan toimintaan, kun heille tarjotaan uusia vaikuttavia osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia. paradigma = oikeana pidetty, yleisesti hyväksytty ja auktoriteetin asemassa oleva teoria tai viitekehys www.wikipedia.fi Harju & Pihlaja 2013 9 Kuntavaaleissa äänesti alle 60% 75 Kuntavaalien äänestysprosentti 1992-2012 70 65 60 55 50 1992 1996 2000 2004 2008 2012 Lähes 450.000 eduskuntavaaleissa 2011 äänestänyttä suomalaista jätti kuntavaaleissa 2012 äänestämättä 10 5
Mitä isompi kunta, sitä laiskemmin äänestetään 2000-luvun kuntaliitoskunnissa äänestysprosentti laski lähes kaksi kertaa jyrkemmin kuin kunnissa, joissa ei ole tehty liitosta. Helsingin Sanomat 3.11.2012 11 Kuntaliitokset vähentävät luottamushenkilöiden määrää Uudessa Oulussa on nyt 134 valtuutettua vähemmän kuin liittyneissä kunnissa oli aiemmin valtuutettuja yhteensä Kaikkiaan luottamushenkilöpaikat vähenivät 550 230 12 6
Suomalaiset eivät luota kuntansa päätöksentekoon Seitsemässä kunnassa kymmenestä kuntalaiset kokevat ennemmin epäluottamusta kuin luottamusta kuntansa päätöksentekoa kohtaan. (Arttu-tutkimus 2011, 13.000 vastaajaa) 13 Kuntien sisäiset alueelliset erot kasvavat kuntaliitosten myötä Oulun kaupungin pinta-alasta peräti 81 % on maaseutua 49 % harvaan asuttua maaseutua 32 % kaupunkien läheistä maaseutua Näillä maaseutualueilla asuu 4,5 % kaupungin asukkaista Prosenttiosuudet kuvaavat aluetyypin väestöosuutta Kartta: Oulun yliopisto, Toivo Muilu 14 7
Lohjan kaupungin pinta-alasta 78 % on maaseutua Kaupunkimaaseutuluokitus 2010 (SYKE) sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue maaseudun paikalliskeskukset kaupungin läheinen maaseutu ydinmaaseutu harvaan asuttu maaseutu 15 Hyvinvointi(yhteis)kunta ei säily yksin julkisen sektorin toimin ja voimin Mikä on kuntalaisten ja lähiyhteisöjen rooli ja vastuu? 16 8
Julkisen sektorin organisaatiot keskittyvät ja kasvavat Kuntavaaleissa äänesti alle 60% Suomalaiset eivät luota kuntansa päätöksentekoon Mitä isompi kunta, sitä laiskemmin äänestetään Kuntaliitokset vähentävät luottamushenkilöiden määrää Kuntien sisäiset alueelliset erot kasvavat kuntaliitoksissa Hyvinvointi(yhteis)kunta ei säily yksin julkisen sektorin toimin ja voimin Tärkeäksi strategiseksi kysymykseksi tulee nousemaan se, miten kykenemme vahvistamaan paikallista toimeliaisuutta, yrittäjyyttä ja vastuunottoa sekä kuntalaisten osallisuutta. Majoinen 2014 Demokratian vanha ja uusi paradigma 17 Mitä lähidemokratia on? Demokratian vanha ja uusi paradigma Vanha paradigma: Uusi paradigma: Demokratiassa on kysymys vallasta. Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen vain lisää kuntien tehtäviä ja hallintoa. Miksi kuntalaisia pitäisi ottaa mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan, kun tähänkin asti on pärjätty edustuksellisen demokratian keinoin? Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen on konkreettista toimintaa, tekemistä ja vastuunottoa hyvinvoinnin, oman elinympäristön ja koko yhteiskunnan kehittämiseksi. Kansalaiset motivoituvat aidosti mukaan omavastuisempaan toimintaan, kun heille tarjotaan uusia vaikuttavia osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia. paradigma = oikeana pidetty, yleisesti hyväksytty ja auktoriteetin asemassa oleva teoria tai viitekehys www.wikipedia.fi Harju & Pihlaja 2013 18 9
Mikä kunta on? Kunta= kuntaorganisaatio + koko muu kuntayhteisö luottamushenkilöt, viranhaltijat ja työntekijät kunnassa asuvat ihmiset, järjestöt, yritykset, oppilaitokset jne jne Kunnan toimintaympäristö Jos kunta ymmärretään ja myös vain kuntaorganisaationa, Minkälaista yhteistyötä ja kunta itse ajatus jää kumppanuutta puolitiehen! kuntaorganisaation ja muuttuvat! muun kuntayhteisön kesken tulevaisuudessa tarvitaan? 19 Monenlaista kumppanuutta Pihlaja & Sandberg 2012 Suomessa toimivat alueelliset toimielimet ja kunnat niiden välisen kumppanuuden muodon mukaan Keskustelukumppanuus Suunnittelu- ja kehittämiskumppanuus Palvelukumppanuus 20 10
Kumppanuutta voi olla monenlaista 1. Keskustelukumppanuutta 2. Kehittämiskumppanuutta 3. Suunnittelukumppanuutta 4. Palvelukumppanuutta 5. Budjettikumppanuutta Osallistuvasta budjetoinnista ensimmäisiä mielenkiintoisia kokeiluja Hyvä esimerkki: Suomussalmen kyläparlamentti Näihin sisältyvää potentiaalia ei ole ymmärretty eikä hyödynnetty. Myöskään menetelmiä ei ole kehitetty. Hyvä ja käytännössä ainoa esimerkki Suomessa: Rovaniemen aluelautakunnat 21 Mitä kaikkea kukoistava kansalaisyhteiskunta Kuntalaisten arjen tavoittavaa kunnan viestintää Helposti lähestyttäviä ja tavoitettavia kunnan virkamiehiä Aidosti toimivia väyliä kuntalaisten toiveille ja palautteille Matalan kynnyksen palvelupisteitä voikaan tarkoittaa? Säännöllisiä kunnanisien ja kuntalaisten tapaamisia ja keskusteluja Keskustelutilaisuuksia Matalan kynnyksen tapaamispaikkoja Kansalaisfoorumeita, -raateja ja -neuvostoja Osallistuvaa budjetointia Järjestöjä palvelujen tuottajina Elävää ja monipuolista kansalais- ja järjestötoimintaa Palveluosuuskuntia Ravintolapäiviä Alueiden kehittämissuunnitelmia Yhteiskunnallista yrittäjyyttä Leadertoimintatavan hyödyntämistä Kuntien järjestöstrategioita Yhteissuunnittelua Kuntien ja järjestöjen toiminnallista yhteistyötä ja työnjakoa Kortteli- ja kyläkokouksia Yhteisöviestinnän uusia muotoja Uuden ajan talkoita Kyläsuunnitelmia Kylätaloja & asukas- ja korttelitupia Paikallista kulttuuria, liikuntaa, taidetta, myös spontaaneja tapahtumia 22 11
Yhteistyö edellyttää myös yhteissuunnittelua Kolme tuoretta esimerkkiä Suunnitelma pohtii konkreettisin toimenpide-ehdotuksin miten asukkaat, yhdistykset ja kylät voivat tehdä entistä hedelmällisempää yhteistyötä keskenään ja kunnan kanssa. Strategiaan on kiteytetty lappilaisen järjestökentän tulevaisuuden tahtotilan lisäksi pitkän aikavälin tavoitteet sekä vuosille 2014 2017 konkreettiset järjestöjen toimenpiteet. Erityisesti paikalliset yhteistyösuhteet kuntiin on haluttu nostaa keskiöön. Rovaniemen aluelautakuntien kehittämissuunnitelmat 23 Alueellisten toimielinten akilleen kantapäitä Pihlaja & Sandberg 2012 - alueelliset toimielimet ja kuntaorganisaatio toimivat toisistaan irrallaan - kuntaorganisaatio ei hyödynnä - alueellinen toimintatapa usein ristiriidassa kunnan johtamiskäytäntöjen kanssa - tunnetaan huonosti - tehtävät ja rooli epäselvät - toimielinten elinkaari usein lyhyt, myös kehittäminen lyhytjänteistä 24 12
Alueellisten toimielinten mahdollisuuksia Pihlaja & Sandberg 2012 + pitkään toimineilla aluelautakunnilla vahva asema käytännön toimijana ja kehittäjänä + paikallista aktiivisuutta ja vastuunottoa, myös vaikeissa päätöksissä + huomioivat kuntalaisille tärkeitä asioita, jotka ovat "liian pieniä" tavalliselle päätöksentekokoneistolle + sektoreiden välistä konkreettista yhteistyötä + ovat kanava rekrytoida uusia päättäjiä ja monipuolistavat tapoja osallistua 25 Ei kahta ilman kolmatta! Demokratia Hyvinvointi ja palvelut Elinkeinot ja työpaikat 26 13
Rovaniemen aluelautakunnat Yläounasjoki 645 as. 8 kylää Alaounasjoki 1582 as. 6 kylää Alakemijoki 2914 as. 7 kylää Sodankyläntie 711 as. 9 kylää Ranuantie 612 as. 6 kylää Yläkemijoki toiminut vuodesta 1993, muut vuodesta 2013 Yläkemijoki 1009 as. 9 kylää Rovaniemen aluelautakunnat Kahden tason tehtävät: Palvelujen järjestämisvastuu Vastuu oman alueen kehittämisestä 14
Aluelautakuntien budjetit (2014) yhteensä noin 11,3 miljoonaa euroa Lähde: Rovaniemen kaupunki, talousarvio 2014 Aluelautakunta-alueet ovat asukasluvultaan ja palvelubudjetiltaan erikokoisia asukkaita budjetti 2014 milj. Alaounasjoki 1 582 2,97 Alakemijoki 2 914 3,94 Ranuantie 612 1,03 Sodankyläntie 711 0,51 Yläkemijoki 1 009 2,06 Yläounasjoki 645 0,79 Aluelautakunnat yht. 7 473 11,3 Koko Rovaniemi 60 877 340,85 15
Aluelautakunnilla erilaiset palvelupaletit Ranuantie Yläkemi-joki Perusopetus 3.636.195 2.798.939 643.182 435.193 530.906 1.233.766 Päivähoito - - 335.836-181.768 202.678 Terveydenhuolto - - - - - 102.319 Ikäihmiset - - - - - 267.185 Kirjasto 197.128 67.763 31.820 44.222 48.644 40.347 Nuoriso 64.847 73.226 - - - 51.800 Kulttuuri 5.683 5.683 5.683 5.683 5.683 15.950 Liikunta 5.636 4.212 - - 3.150 7.010 Kehittäminen 19.494 16.271 8.162 19.344 8.908 85.486 Palvelupiste 8.444 8.584 8.384 8.384 9.934 53.460 Yhteensä 3.937.427 2.974.678 1.033.068 512.826 788.993 2.060.000 Viisi uutta aluelautakuntaa ottavat järjestämisvastuun porrastetusti, alkaen tammikuusta 2014 Vuodesta 2015 kaikilla aluelautakunnilla yhtenäinen järjestämisvastuu 1. terveysneuvonnan ja kotihoidon palvelut 2. perusopetus- ja varhaiskasvatuspalvelut 3. kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut 4. alueen yleinen kehittämistoiminta 5. kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Alakemijoki Alaounasjoki Sodankyläntie Yläounasjoki perusturvalautakunta koulutuslautakunta vapaa-ajan lautakunta 16
Alueellisuus perustuu kaupungin strategiaan: Rovaniemi on 1 asukkaiden 2 yritysten 3 kylien 4 maakunnan Rovaniemi Kylien Rovaniemi: Strategisena tavoitteena on alueellisen päätöksenteon vahvistaminen, mittarina aluelautakuntakokeilun seuranta paluu Lähde: Rovaniemen kaupungin strategia 2014-17, www.rovaniemi.fi 17