LÄNSIRANNIKON KOULUTUS OY WINNOVAN LUONTOKARTOITTAJAKOULUTUKSEN ESITTELY Lehtori Janne Lampolahti 15.9.2017 janne.lampolahti@winnova.fi, puh. 044 455 8021 TAVOITE Tavoite on oppia tekemään luontoselvityksiä hyvän lajin- ja luontotyyppien tuntemuksen perusteella. Tavoite on oppia tuntemaan lajeja ja luontotyyppejä maastossa, ei kuvista. Luontokartoittajan erikoisammattitutkinto on sertifikaatti siitä, että oikeasti tunnet suomalaista luontoa ja osaat tehdä luontoselvityksen juuri tilaajan tarpeisiin. Luontokartoittaja laatii luontoselvityksiä, jotka kertovat kohteen luontoarvot. Hän on luontoarvojen asiantuntijakonsultti, jonka tärkein työväline on lajintuntemus. Lajien ja luontotyyppien tuntemuksellaan hän löytää kohteen luontoarvot maastossa, osaa tehdä päätelmiä kohteen ekohistoriasta ja rajata kartalle arvokkaat luontokohteet. Luontokartoittaja toimii maankäyttö-, luonnonsuojelu- ja ympäristönseurantahankkeissa luonnon monimuotoisuuden asiantuntijana tekemällä kasvillisuuskartoituksia, laji- tai lajiryhmäkohtaisia perusselvityksiä, seurantaraportteja, luonto- ja ympäristövaikutusten arviointeja ja luonnonhoitosuunnitelmia. Luontokartoittaja tuntee peruslajiston ja -luontotyypit ja on erikoistunut yhteen tai useampaan laji- tai luontotyyppiryhmään. Hän osaa suunnitella luontoselvityksen maastotyöt, arvioida kohteen merkittävyyttä, arvioida toimenpiteiden vaikutusta luontotyyppeihin ja eliölajien menestymiseen, raportoida tulokset selkeästi, tehdä johtopäätöksiä ja antaa toimenpidesuosituksia. Luontokartoittaja toimii luontoselvitysten tekijänä suunnitteluyrityksissä, ympäristö- ja luonnonvara-alan hallinnossa tai itsenäisenä konsulttina. Luontoselvityksiä tarvitaan kaavoituksessa, luonnonsuojelualueiden inventoinnissa, ympäristövaikutusten arvioinnissa ja seurannassa, uhanalaiskartoituksissa, vesistöjärjestelyiden suunnittelussa ja erilaisissa maankäytön lupamenettelyissä, esimerkiksi tuulivoimalat ja maa-ainesten otto. TOTEUTUS Olemme järjestäneet Kullaalla luontokartoittajakoulutusta vuodesta 1994 alkaen. Kaksi vuotta kestävä luontokartoittajan erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus toteutetaan monimuoto-opetuksena. Opetus etenee kalenterivuosittain tammikuusta alkaen. Lähiviikkoja on parikymmentä vuodessa, ja ne keskittyvät kesäkauteen huhtilokakuulle luonnon kalenterin mukaisesti. Opiskelijoiden lähtökohdat ja elämäntilanne ovat erilaiset, joten jokaiselle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Monimuoto-opetus mahdollistaa myös ajoittaisen työssäkäynnin, ja useimmiten sopiva järjestely on kyllä löydetty. KESÄKAUDEN LÄHIVIIKOT Koska Suomen vuodenaikaisilmastossa luontoa voi oppia tuntemaan maastossa vain kesäkaudella, niin opetusta on tiiviisti tosiaan huhtikuusta lokakuulle halki kesän. Lähiviikot ovat aina viisipäiväisiä täysiä työviikkoja. Kesäkauden opetus on valtaosin maastossa tuulen, auringonpaisteen, sateen ja itikoiden armoilla. Bonuksena saat kasvoillesi kauniin rusketuksen.
Lähiviikoilla retkeillään pääosin Satakunnassa ulkosaariston kareilta sisämaan keitaille noin 60:n kilometrin säteellä Kullaalta. Viikko voi kulua myös leirillä kesämökkioloissa esimerkiksi saaristossa. Eteläiseen tammivyöhykkeen luontoon tutustutaan Baltian ekskursiolla ja pohjoiseen tunturiluontoon Ruijan ekskursiolla. Etenemisvauhti maastossa on verkkainen, koska pysähdymme usein katselemaan kuuntelemaan luonnon ihmeitä, kävelymatkaa tulee yleensä vain pari kolme kilometriä päivässä. TALVIKAUDEN LÄHIVIIKOT Toisen opiskeluvuoden tärkeä ja koko tutkinnon tärkein opintosuoritus on oman luontoselvityksen laatiminen, mikä yleensä tehdään opiskelijan kotiseudulta. Luontoselvitystyön valmistelu, maastotöiden toteutus, aineiston käsittely ja raportointi suunnitellaan huolellisesti. Tutustumme luontoselvityksen tilaajiin ja alan toimijoihin. Toisen vuoden maastokauden jälkeen opintojen painopiste on raporttien työstämisessä. ETÄVIIKOT Etäviikoille riittää kyllä ohjelmaa omatoimisessa opiskelussa ja kirjallisissa tehtävissä. Lajin- ja luontotyyppien tuntemukseen kuuluu myös tieto niiden ekologisista vaatimuksista, levinneisyydestä ja kannankehityksestä Suomessa, suhteesta ihmistoimintaan ja hallinnollisesta statuksesta (uhanalaisuus, direktiivit ym.). Toisena opintovuonna raporttien kirjoitus työllistää etäviikkoina. NÄYTÖT Erikoisammattitutkinto suoritetaan vain ja ainoastaan näytöin. Tutkintoon kuuluvat näytöt järjestetään koulutuksen aikana, ja niihin voi osallistua koulutuksen jälkeenkin. Näytöt ovat lajintunnistustestejä, maastotyötehtäviä ja kirjallisia etätehtäviä. Opiskelija myös tuottaa omaa näyttöaineistoa esimerkiksi itse tekemillään luontoselvityksillä ja näytekokoelmilla. Tutkinnon osan suoritusta varten opiskelija laatii portfolion, jonka näyttöaineistolla hän osoittaa osaamistaan. Sitä täydentävät suoritetut perinteisemmät tunnistustestit ja kirjalliset tehtävät. Luontokartoittajan erikoisammattitutkinnon uudistetut perusteet löydät pdf:nä Opetushallituksen verkkosivuilta. http://www.opetushallitus.fi/download/167837_367301_luontokartoittajan_erikoisammattitutkinto_2015.pdf SISÄLTÖ Luontokartoittajan erikoisammattitutkinnon uudistetut perusteet löydät pdf:nä Opetushallituksen verkkosivuilta http://www.opetushallitus.fi/download/167837_367301_luontokartoittajan_erikoisammattitutkinto_2015.pdf Tutkinnon perusteista löydät luontokartoittajan ammattitaitovaatimukset eli mitä luontokartoittajan pitää osata. Seuraavassa avataan tutkinnon osien sisältöä ja suorittamista. Lähiviikkojen ohjelmaa esitellään tarkemmin "Lisätiedoissa". Tutkinnossa on suoritettava kaikkiaan viisi osaa. TUTKINNON PAKOLLISET OSAT Luontokartoittajan erikoisammattitutkinnossa on kolme pakollista osaa: I Luontoselvitystyön suunnitteleminen II Luontoselvityksen maastotöiden toteuttaminen III Luontoselvitysaineiston käsitteleminen ja raportoiminen
Nämä kolme osaa suoritat laatimalla huolellisen ja kattavan oman luontoselvityksen toisen opiskeluvuoden aikana. Hankit itse selvityskohteen, mielellään kotiseudultasi. Selvitystä suunnittelemme yhdessä talven lähiviikoilla, ja syksyllä suurena urakkana on raportin kirjoittaminen. Työsuunnitelma dokumentteineen, työtarjous ja -sopimus, tausta-aineisto ja kartat, maastotyömenetelmien kuvaus, havaintoaineiston käsittely ja arkistointidokumentit (näytteet, valokuvat) sekä itse raportti ovat näyttöaineistoasi. Luontokartoittajan työväline ja erikoisosaamista on lajintuntemus ja luontotyyppien tuntemus. Ensimmäisenä opiskeluvuonna keskityt peruslajien ja -luontotyyppien opiskeluun (katso tutkinnon perusteiden liitteen lajilistat). Sillä jos et osaa käyttää työvälinettä, ei työn tekeminen onnistu. Tärkeää on oivaltaa lajintuntemuksen ja luontotyyppien tuntemuksen yhteys: ellet tunne lajeja, et kyllä tunne luontotyyppejäkään. Eliölajien ja luontotyyppien perustuntemuksen osoitat lajintuntemustesteillä ensimmäisenä opiskeluvuotena (rästitestit toisena vuotena). TUTKINNON VALINNAISET OSAT Luontokartoittajan erikoisammattitutkinnon kahdesta valinnaisesta osasta toisen oltava joko (IV) Lajistoselvityksen laatiminen tai (V) Luontotyyppiselvityksen laatiminen. Valitset "pääaineeksesi" joko yhden lajiryhmän tai yhden luontotyyppiryhmän. Toisen opiskeluvuoden lähiviikoilla keskityt osien IV-VII aihepiireihin. IV Lajistoselvityksen laatiminen Ammattitaito osoitetaan laatimalla kattava lajistoselvitys vähintään yhdestä eliöryhmästä ja raportoimalla tulokset. Kattavalla lajistoselvityksellä tarkoitetaan kaikki eliöryhmän suomalaiset luonnonvaraiset lajit käsittävää selvitystä. Luontokartoittaja siis osaa määrittää kaikki eliöryhmän kotimaiset lajit, hallitsee niiden maastotyömenetelmät sekä tietää lajien indikaattoriarvon ynnä muuta lajien biologiasta. Lajiryhmiä ovat putkilokasvit, sammalet, jäkälät, käävät, linnut, lepakot, sudenkorennot, suurperhoset, mikroperhoset tai muu vastaava taksonominen lajiryhmä (esimerkiksi nisäkkäät, suursienet tai luteet). Suosituimpia ovat olleet putkilokasvit ja linnut, joista on myös eniten töitä tarjolla. Mutta kaikkien eliöryhmien eksperttejä tarvitaan, ja esimerkiksi kääpä- ja sudenkorentoselvityksiä tilataan paljon. Ammattitaito osoitetaan käytännön työtehtävissä, ja sitä täydennetään lajintuntemustesteillä, joissa siis edellytetään osattavaksi koko Suomen lajisto. V Luontotyyppiselvityksen laatiminen Ammattitaito osoitetaan tekemällä yksityiskohtainen luontotyyppiselvitys vähintään yhdestä seuraavista seitsemästä luontotyyppiryhmistä: Itämeri ja rannikko, sisävedet ja rannat, suot, metsät, kalliot ja kivikot, perinnebiotoopit ja kulttuuriympäristöt tai tunturit. Suosituimpia ovat olleet metsät ja suot, koska metsä- ja suotyypit kuuluvat myös metsäalan koulutukseen. Luontokartoittaja hallitsee luontotyyppiryhmän luokittelun eri hierarkiatasoille, tietää niiden hallinnollisen statuksen lainsäädännössä sekä osaa suunnitella, toteuttaa ja raportoida perusteellisen luontotyyppiselvityksen. VI Luontovaikutusten arvioinnin tekeminen ja VII Luonnonhoitosuunnitelman laatiminen Näissä tutkinnon osissa ammattitaito osoitetaan aidoissa työelämätilanteissa tekemällä luontovaikutusten arviointi tai laatimalla luonnonhoitosuunnitelma valmistelutöineen. Tässä tarvitaan monenlaisia sekä lajien ja luontotyyppien perustuntemuksen että lajisto- ja luontotyyppiselvityksien laatimisessa esille tulevia tietoja ja taitoja. Tutkinnon osat VI ja VII vetävät yhteen kahtena opiskeluvuotena opiskeltuja aihepiirejä. Kun tutkinnon valinnaiset osat IV ja V painottuvat maastobiologiseen osaamiseen, niin osat VI ja VII painottuvat tietojen soveltamiseen, johtopäätöksiin ja suosituksiin.
KOHDERYHMÄ Luontokartoitus on soveltavaa maastobiologiaa, joten luontokartoittajaksi hakeutuvissa erottuu kaksi ryhmää: (1) täydennyskoulutusta hakevat luonnontieteellisen pohjakoulutuksen hankkineet ja (2) vankkaa luontoharrastustaan uudeksi ammatikseen kehittävät. Esimerkkejä: Hyvän lajintuntemustaidon jostain eliöryhmästä harrastuksen ja/tai opiskelun kautta hankkineet. Ammatinvaihtajalle harrastuksen kehittäminen työksi on hyvä vaihtoehto. Luonnontieteellisen koulutuksen hankkineet, esimerkiksi biologiaa, maantiedettä, ympäristönsuojelua, maaja metsätaloustieteitä tai ympäristöteknologiaa opiskelleet. Soveltavan luonnonvara-alan koulutuksen hankkineet, esimerkiksi puutarhurit, metsätalousinsinöörit, ympäristöinsinöörit, maatalouden neuvontatehtävissä toimivat. Täydennyskoulutusta hakevat luonnosta kiinnostuneet toimittajat sekä opettajat ala-asteelta korkeakouluihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin. Mitään muita pohjakoulutusvaatimuksia kuin peruskoulu ei kuitenkaan ole. Myöskään aiempi lajintuntemustaito ei ole välttämätöntä. Moni luontokartoittaja on aloittanut opiskelun aika vaatimattomalla luonnon tuntemuksella. Tärkeintä on into opiskella luonnon tuntemusta. Luontokartoittajan erikoisammattitutkinto ei ole helppo tutkinto kuten eivät ole muutkaan erikoisammattitutkinnot. Siksi olisi suotavaa, että elämäntilanteesi on sellainen, että pystyt opiskelemaan ainakin maastokauden (huhti-syyskuun) jokseenkin täyspäiväisesti. Kirjoitustaitoa pitää olla sen verran, että syntyy kuivaa ja tylsää raporttitekstiä. HAKEUTUMINEN Mikäli inhoat ulkona rämpimistä tuulen, sateen, helteen tai hyttysten armoilla, milloin aamuvarhaisella, milloin yöpimeässä, niin älä missään nimessä hakeudu tähän koulutukseen. Mikäli kuitenkin luontokartoittajakoulutuksen upeat oppimisympäristöt kimaltelevilla rannoilla ja havunvihreissä metsissä kiinnostavat, niin käy täyttämässä sähköinen koulutuskortti osoitteessa www.winnova.fi 31.10. 2017 mennessä. Mikäli luet tämän tuon päivämäärän jälkeen, ota silti yhteyttä Janne.lampolahti@winnova.fi, puh. 044 455 8021, peruutuspaikkoja löytyy yleensä huhtikuulle saakka. Voit lähettää myös vapaamuotoisen hakemuksen sähköpostiin janne.lampolahti@winnova.fi. Meitä kiinnostaa luontotaustasi: alan työkokemus, koulutus, luontoharrastukset. Onko elämäntilanteesi sellainen, että pystyt ainakin huhti-syyskuun ajan keskittymään opiskeluun? Teemme puhelinhaastattelun hakijoille, tai halutessasi voimme myös tavata. Ilmoitamme valinnasta mahdollisimman pian, jotta pääset järjestelemään asioitasi. Muista, että mahdollisia peruutuspaikkoja voit kysellä vielä huhtikuussa 2018. LUONTOKARTOITTAJAOPISKELIJOIDEN TUNTOMERKKEJÄ Sinua kiinnostanee millaista väkeä luontokartoittajakoulutukseen hakeutuu. Parinkymmenen vuoden aikana opiskelijoiden ikähaitari on ollut 19-62, keskiarvo noin 35 vuotta. Koulutustaustassa on ollut biodiversiteettiä elämän koulusta tohtoritasolle. Vaikka tausta on todella kirjava, niin joitakin "lajityyppejä" on joukosta kuitenkin havaittavissa: * keski-ikäinen ammatinvaihtaja haluaa kehittää luontoharrastuksestaan ammatin * vastavalmistunut luonnontieteilijä hakee lisäkoulutusta ammattiosaamiseensa
* metsäsuunnittelija, opettaja tai virkamies hakee täydennyskoulutusta alalleen * nuori mies joka ei ole vielä löytänyt alaansa; vankka lintuharrastuspohja on tuonut maastokelpoisuutta Kaikkia kuitenkin yhdistää palava into oppia luonnon tuntemusta ja jalostaa sitä työksi. Saman henkisten, motivoituneiden toverien seurassa yhteishenki on mainio. KUSTANNUKSET Perimme 120 euron lukukausimaksun. Se sisältää opetuksen, opetusmonisteet, näyttöjen järjestämiset koulutuksen aikana ja lähiviikkojen kuljetukset oppilaitoksen ajoneuvoilla. Erikoisammattitutkinnon näyttöihin osallistuvilta peritään 58 euron tutkintomaksu tutkintotoimikunnalle. Se on kertaluontoinen lisenssimaksu, jolla saat osallistua näyttöihin muissakin oppilaitoksissa ja myös koulutuksen jälkeen. Majoittuminen on mahdollista Kullaalla WinNovan tiloissa. Meillä on varattu aikuisopiskelijoille Rauhalan "punainen mummonmökki", jossa on 12 makuupaikkaa. Omakotitalo sijaitsee Sahalahden rannalla rauhallisessa paikassa 300 metriä opistolta. Hyvin varusteltu keittiö ja piharakennuksessa sauna. Hinta 11 euroa yöltä (omat liinavaatteet). Kuluja tulee myös joidenkin välttämättömäksi havaittujen maasto-oppaiden hankinnasta eli luontokartoittajan ammattikirjallisuudesta. Muualle suuntautuvilla retkillä opiskelijat maksavat yöpymisensä, mutta majoitus on ollut kesämökeillä ja majataloissa eli edullista. LISÄTIETOJA Millaista opiskelu sitten käytännössä on? Seuraavassa on edeltävän koulutuksen viikko-ohjelmat. Ensimmäisenä vuotena keskityttiin peruslajintuntemukseen. Toisen vuoden ohjelmaa varten kartoitettiin ensin opiskelijoiden kiinnostus eri aiheisiin, ja osa sinänsä kiinnostavista aihepiireistä putosi pois tämän vuoden ohjelmasta. LUONTOKARTOITTAJAKOULUTUKSEN ENSIMMÄISEN VUODEN 2016 LÄHIVIIKOT Vuoden 2016 opintojen tavoite on oppia tuntemaan Suomen peruslajisto ja -luontotyypit maastossa (katso tutkinnon perusteiden liitteen lajilistat). Ellei peruslajisto ole hallinnassa, toisen vuoden lähiviikoilla energiasi kuluu edelleen peruslajiston opiskeluun eikä uuden aihepiirin opiskeluun. Opetus on huhti-lokakuussa valtaosin maastossa. Putkilokasvien ja lintujen kanssa vietetään eniten aikaa, koska a) näiden lajilistat ovat pisimmät, b) näiden oppiminen vaatii eniten aikaa, ja c) näistä ryhmistä on eniten töitä tarjolla (liki 90% luontoselvityksistä on kasvillisuus- ja linnustoselvityksiä). Opetus etenee luonnon kalenterin mukaan vuodenaikojen vaihtuessa. Esimerkiksi lintuviikot eivät ole puhdasoppisen puritaanisia linturetkiä. Toukokuisessa lehdossa tutustumme samalla kevätkukkijoihin, ja kesäkuussa näemme alkukesällä lentäviä perhosia. Sama homma kaikilla viikoilla. Luontotyyppejä opiskellaan vähän joka viikolla ja etenkin kasviviikoilla. Lintuviikoilla olemme jo liikkeellä auringon noustessa tai kesäkuussa yösydännä. Säätilan vaihtelu on pukeutumiskysymys, ei opiskelueste. Näytöt järjestetään maastoviikkojen päätteeksi. 11.-12.1. Orientoitumisjakso: opintojen rakenne, henk.koht. opiskelusuunnitelma, kuinka valmistaudun maastokauden lähiviikoille, ammattikirjallisuuden esittely. 4.-8.4. Lintuviikko 1. Linnut on tärkeä tuntea myös laulusta ja muista luonteenomaisista äänistä. Retkiä mm. Porin linturannoille. Muitakin selkärankaisia nähdään lintuviikoilla. 18.-22.4. Leiri Eurajoen Pinkjärvellä. Metsäiset luontotyypit. Metsien ja soiden ennallistaminen. Metsien indikaattorilajit, etenkin linnut. Luontokartoittajan toimenkuva.
25.-29.4. Lintuviikko 2. 9.-13.5. Lintuviikko 3. Vesilintulaskennat. 16.-20.5. Lintuviikko 4. Leiri Säpin majakkasaaren lintuasemalla. Saaristolinnut. 30.5.-3.6. Lintuviikko 5. Mm. telttailua lintusuon laiteilla. 6.-10.6. Lintuviikko 6. Yölaulajat eli kuhkimista kesäyössä. Lepakkoradio. Näyttö 10.6. 13.-18.6. Baltian ekskursio, esim. Länsi-Viroon. Tammivyöhykkeen luonto kuten kedot, jalopuumetsät, merenrantaniityt. Rikas perhos- ja kämmekkälajisto. 27.6.-1.7. Kasviviikko 1. Aloitetaan lähtötasotestillä. Kasvit tulee tuntea myös hedelmävaiheessa tai ei-niinpriimakuntoisina, monet lajit myös kukkimattomina. 4.-8.7. Hyönteisviikko 1: Perhoset ja sudenkorennot. Pyydystysmenetelmät ja maastomääritys. 11.-15.7. Hyönteisviikko 2: Perhoset ja sudenkorennot. Näyttö 15.7. 25.-29.7. Kasviviikko 2. 1.-5.8. Kasviviikko 3. Leiri Säpin majakkasaarella. Saaristokasvit. Levät. 8.-12.8. Kasviviikko 4. Mm. vesikasvit. 15.-19.8. Kasviviikko 5. Näyttö 19.8. 29.8.-2.9. Sammalviikko 1. Myös jäkälät. 5.-9.9. Sammalviikko 2. Suosammalista rahkasammalet tarkan syynin alla. 12.-16.9. Sammalviikko 3. Näyttö 16.9. 26.-30.9. Puunlahottajasienet 1. 3.-7.10. Puunlahottajasienet 2. Näyttö 7.10. LUONTOKARTOITTAJAKOULUTUKSEN TOISEN VUODEN 2017 LÄHIVIIKOT Vuoden 2017 opinnoissa siirrymme syventävään vaiheeseen. Joka lähiviikolla on joku rajatumpi aihepiiri, johon syvennytään tarkemmin samoin kuin tämän aihepiirin ammatillisiin näkökulmiin: mitä nimenomaan luontokartoittajan tulee tietää tästä aiheesta ja millaisia työmenetelmiä käytämme. Lähtökohtana on, että perusasiat ovat jo hallinnassa. Esim. lehtokurssilla oletus on, että tunnet sujuvasti tavalliset metsä-, lehto- ja korpikasvit, ja kurssilla syvennytään harvinaisempaan lajistoon, lehtotyyppien määritykseen ja kasvillisuuskarttarajauksiin. Peruslajistoa ei kerrata aktiivisesti (no aina nyt joku laji). Tässä on siis paletti vuonna 2017 tarjottavia kursseja. Valitse sellaisia, jotka tukevat pääaineitasi. Jos aiot tehdä kasvillisuusselvityksiä, niin tule toki kaikille kasviviikoille. Maastokauden 2017 aikataulusi tulee olemaan tiukka: Et ehdi osallistua kaikille kursseille, joten Sinun on tehtävä valintoja. Muista, että oman luontoselvityksen tekemiseen on varattava myös aikaa, ja siihen kuluu yllättävän paljon aikaa. Syyskuulta alkaa kiivas raporttien kirjoittaminen.
Mutta kurssille voi myös osallistua pelkästä mielenkiinnosta oman ammattiosaamisen parantamiseksi. Esim. kasvituntemuksesta on joka tapauksessa ammatillista hyötyä (= suomeksi työtilaisuuksia), vaikka pääaineesi olisivat eläinpuolelta. Jokaisen elämäntilanne on myös erilainen. Lintukursseille voi osallistua rästiperustenttiin treenaten. Oman luontoselvityksen valmistelu ja suunnittelu aloitetaan jo viikolla 47/2016 ja jatketaan talvella. Painotan omaa selvitystä erittäin oleellisena osana opintoja, tutkinnon 3 pakollista osaa saadaan näin kasaan omassa projektissa. 1) vko 10 6-10.3. ammatilliset asiat: karttaohjelmat ja kartat, paikkatietojärjestelmät, ympäristöhallinnon tarpeet ja rooli luontoselvityksissä, luontoselvitysten tilaajat (luentopäivä ely-keskuksessa), luontokartoittajan elämää, oman luontoselvityksen valmistelu. 2) vko 12 20-24.3. ammatilliset asiat: ympäristöhallinnon tarpeet ja vaatimukset (visiitti metsähallituksen, metsäkeskuksen ja Nakkilan kunnan toimistoille), luontokartoittajan uraa luomassa yksin ja yhdessä, oman luontoselvityksen valmistelu ja tutkimussuunnitelmasi esittely. Maanmittauslaitoksen karttatarjonta. Samalla viikolla Männynjäkälät ilmanlaadun bioindikaattoreina: standardoitu suomalainen menetelmä ilmanlaadun seurantaan, tehdään linja Kullaalta Harjavallan metallisulatolle, tulosten analysointi (1 päivä). 3) vko 14 3-7.4. Lintuvesien kunnostukset. Käydään tutustumassa paikan päällä erilaisten kosteikkojen hoitohankkeiden toteutukseen ja tuloksiin Satakunnassa. Järvien pinnannostot, vesikasvillisuuden raivaus, kanavien ja kuoppien kaivaminen, laidunten raivaukset, ruoikon ja pajukon niitto. Kevättulva on korkeimmillaan, joten pinnannostojen vaikutus vesimäärään näkyy. 4) vko 17 24-28.4. kolmiosainen metsäviikko: a) Kangasmetsien metsätyypit eri kasvillisuusvyöhykkeillä ja harjuvariantit. b) Havupuukurssi. Opetellaan tuntemaan tavallisimmat Suomeen istutetut havupuut, n40 lajia. Retkiä puistoihin sekä Kokemäen ja Ruissalon arboretumeihin. c) puuston tilavuuden mittaaminen ja korkeuden arviointi perinteisillä metsäinsinöörin menetelmillä. 5) vko 18 2-5.5., vko 22 29.5.-2.6. ja vko 23 5-9.6. Linnustoselvityskurssi: teemme yhdessä linnustoselvityksen Kullaan Pyhäjärveltä niin vesi-, ranta-, lokki- kuin metsälinnustosta. Laskentamenetelmiä siis harjoitellaan kädestä pitäen maastossa. Kurssi ei sovi aamu-unisille. 6) viikko 20 15-19.5. telttaillaan Viron Osmussaaressa (Viron luoteisin saari) muuton havainnointia harjoitellen. Saarella on myös pieni mökki, jonka vuokraamme mutta kaikki eivät mahdu sisätiloihin. Sauna lämpiää. Osmussaare on asumaton saari, ja arktikan valtavirta kulkee sen yli. 7) viikko 24 12-16.6. Lehtokurssi. Lehtojen tyyppikasvit ja metsätyypit, lehtojen rajaaminen kangasmaihin, metsälain velvoitteet, lehtojen hoito. Retkiä erityyppisiin lehtoihin Satakunnassa. Kasvillisuuskartan piirtäminen parilta kohteelta. 8) vko 25 19-22.6. lepakkokurssi nelipäiväisenä. Hiippailua kesäyössä. Detektorien käyttö, äänitysten analyysi, visuaaliset havainnot, lepakoiden suojelu, raportointi. 9) vko 26-27 26.6.-5.7. Tunturi-Lapin luonto. Kasviretkiä Utsjoen Kevon tutkimusasemalta käsin Jäämeren rannalle Varanginvuonolle asti, yöpyminen teltassa vuonon rannalla, yksi yö hotellissa. Ekskursio lintuvuorelle. Matkaan opiston pakettiautoilla. 10) vko 28 10-14.7. Sudenkorentokurssi. Sudenkorentojen pyyntimenetelmät ja indikaattoriarvo, kokoelmanäytteen valmistaminen, kartoituksen raportointi. Lisäohjelmana iltasella päivä- ja yöperhosten pyyntimenetelmät ja kokoelmanäytteiden preparointi. 11) vko 29 17-21.7. Korpikurssi. Metsäiset suotyypit eli korvet ja rämeet. Suotyyppien määrittäminen, soiden rajaaminen kangasmaihin, metsälain velvoitteet. Retkiä erityyppisille soille Keski-Satakunnassa. Kasvillisuuskartan piirtäminen parilta kohteelta. 12) vko 30 24-28.7. Perinnemaisemien lajisto, kasvillisuustyypit, laidunnus ja raivaus. Laidunnuksen jäljet maisemassa, kulttuuriympäristöjen tallausvaikutus: kalliokedot, kylämiljööt. Retkiä eri puolille Satakuntaa ja Laitilaan. 13) vko 31 31.7.-4.8. Nevakurssi. Avoimet suotyypit eli nevat ja letot sekä lähteiköt. Retkeilyä Pohjois- Satakunnan soilla sekä Lauhanvuoren ja Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistossa Kauhajoella ja Karviassa. Suotyyppien määrittäminen, soiden rajaaminen kangasmaihin, metsälain velvoitteet.
14) vko 32 7-11.8. Vesikasvikurssi. Kasviretkiä järville, jokisuistoon ja merenlahdelle. Kahlailua uimapuvussa. Tutustutaan myös vesisammaliin ja näkinpartaisiin. 15) vko 33 14-18.8. Avainbiotooppikurssi. Yhteenvetoa ja kertausta kesän elinympäristökursseista sekä muita erikoisia elinympäristöjä. Luontotyyppien nimeäminen maastossa. Luonnonsuojelulain määräykset. Elinympäristöjen rajaaminen maastossa. 16) vko 34 22-25.8. Näyttökoeviikko. Lähtökohtaisesti kaikki osallistuvat seuraaviin kahteen näyttökokeeseen: kasvien syventävä lajintuntemus ja luontotyyppien määritys (perustaso). Perustuntemuksen rästinäyttöjä. 17) vko 37 11-15.9. Sienten tuntemuksen peruskurssi. Kauppasienet, muut syötävät sienet ja myrkkysienet. Yleissivistävä hyötynäkökohdasta lähtevä sienten peruslajiston tunnistamiskurssi. 18) viikot 38 18-22.9., vko 39 25-29.9. ja vko 41 9-13.10. Sammalten syventävä lajintuntemuskurssi Kullaalla, tarkoitus on saada valmiudet oppia tuntemaan n 450-500 lajia erillisen listan mukaan. Valmennusta syventävään lajistoselvitykseen. Alan kirjallisuuden käyttö, indikaattoriarvo, vaikeat suvut, kokoelmanäytteen valmistaminen, mikroskoopin käyttö. 19) vko 40 2-6.10. Kääpäkurssi. Kääpien ja kääväkkäiden lajinmääritys maastossa, indikaattoriarvo, kokoelmanäytteet. Harjaantumista kääpäkirjan käyttöön. Retkiä metsiin, mistä löytyy vanhan metsän lajistoakin. Valmennusta syventävään lajistoselvitykseen. 20) vko 47 20-24.11. Kurssin paripäiväinen loppuseminaari. Kartoitustöiden esittely, esiintymistekniikasta. Banketti. Kurssilaiset miettivät paikan. Selvennyksen vuoksi vielä kertaan, että luontokartoittajan työssä tarvitaan muitakin taitoja. Maastossa liikkuminen, tietokoneen käyttö raportoinnissa ja tiedonhaussa, erilaiset kartanpiirto- ja paikkatieto-ohjelmat, kielitaito, yritystoiminnan perusteet ym. Näistä jo perus- tai ammattitutkintoon kuuluvista aihepiireistä on mahdollista saada koulutusta muualtakin, joten niitä ei sisällytetä 2-vuotiseen erikoisammattitutkinnon koulutusohjelmaan. Valitettavasti jostain on pakko tiivistää. TE-keskusten järjestämää yrittäjäkoulutusta suositellaan lämpimästi!