Kivitaipaleen osayleiskaava 1 (4) KIVITAIPALEEN OSAYLEISKAAVA Tarkennuksia alueen linnustollisiin arvoihin 1. Aineisto ja menetelmät Kivitaipaleen OYK:n suunnittelualueella ei ole tehty erillisiä linnustoselvityksiä kaavoituksen yhteydessä. Seuraavassa esitetty selvitys alueen linnustosta sekä kaavan vaikutusten arviointi on laadittu toimistotyönä, ja ne perustuvat vain alueelta olemassa olevaan linnustotietoon. Tässä selvityksessä käytettiin seuraavia aineistoja ja tietolähteitä: Maanmittauslaitoksen kartta- ja ilmakuva-aineistot (lintujen elinympäristöt) Valtakunnallinen lintuatlastietokanta (pesimälajiston yleispiirteet) Luonnontieteellisen keskusmuseon Sääksirekisteri (suunnittelualueen sääksen pesäpaikat, aineistopyyntö) Luonnontieteellisen keskusmuseon Rengastustoimisto (suunnittelualueen suojelullisesti arvokkaiden lajien pesäpaikka- ja rengastustiedot, aineistopyyntö) Rovaniemen pesimälinnusto (tarkennettua tietoa Rovaniemen linnustosta) 2. Suunnittelualueen pesimälinnusto Valtakunnallisessa lintuatlashankkeessa selvitettiin koko Suomen pesimälinnuston levinneisyyttä 10 x 10 km suuruisilla atlasruuduilla vuosina 2006 2010 (Valkama ym. 2011). Kivitaipaleen suunnittelualue kuuluu lintuatlaksessa pääosiltaan Rovaniemen Kivitaipaleen (735:345, selvitysaste erinomainen) atlasruutuun, mutta osa suunnittelualueesta ulottuu myös Rovaniemen Kuusikkolamurin (735:344, selvitysaste tyydyttävä) ja Rovaniemen Jouttijärven (736:345, selvitysaste erinomainen) atlasruutuihin. Valtakunnallisen lintuatlaksen mukaan Rovaniemen alueella pesivän maalinnuston keskitiheys on luokkaa 100 125 paria / km 2 (Väisänen ym. 1998), ja Rovaniemen lintuatlaksen mukaan luokkaa 134 paria / km 2 (Jokimäki & Kaisanlahti Jokimäki 2012). Suunnittelualueelle ulottuvien atlasruutujen alueella havaittiin lintuatlaksen aikana yhteensä 118 lintulajia (liite 1), joista 58 lajia tulkittiin varmasti pesiväksi, 41 lajia todennäköisesti pesiväksi ja 19 lajia mahdollisesti pesiväksi (Valkama ym. 2011). Suunnittelualueella esiintyy varsin monipuolisia elinympäristöjä: pienipiirteisiä kulttuurivaikutteisia viljelyalueita ja kyläasutusta, rehevä Kivijärvi sekä karummat Perunkajärvi ja Jokilampi sekä useampia pienempiä lampia, reheviä puronvarsimetsiä ja avosuoalueita. Kivitaipaleen Narkauksen alue onkin Rovaniemen linnustollisesti runsaslajisinta seutua (Jokimäki & Kaisanlahti Jokimäki 2012). Suurin osa selvitysalueesta on kuitenkin varsin tavanomaista talousmetsäaluetta, joissa pesivä lintulajisto koostunee alueellisesti yleisistä ja runsaslukuisista pesimälajeista. Rovaniemellä kymmenen runsainta pesimälajia ovat pajulintu, peippo, järripeippo, vihervarpunen, harmaasieppo, metsäkirvinen, keltavästäräkki, punakylkirastas, leppälintu ja urpiainen (Jokimäki & Kaisanlahti Jokimäki 2012). Kivitaipaleen suunnittelualueella esiintyy runsaasti edellä mainituille lajeille tyypillistä elinympäristöä, joten on oletettavaa, että ko. lajit muodostavat todennäköisesti valtaosan myös suunnittelualueen pesimälinnustosta. Lintuatlasruuduissa tavatusta lajistosta alueella esiintyy todennäköisesti vähäisemmässä määrin myös harvalukuisempaa ja elinympäristönsä suhteen vaativampaa lajistoa.
Kivitaipaleen osayleiskaava 2 (4) Selvitysalueelle ulottuvien lintuatlasruutujen alueella pesii varmasti tai todennäköisesti yhteensä 47 suojelullisesti arvokasta lintulajia (liite 1). Selvitysalueella pesivistä lintulajeista suokukko on luokiteltu valtakunnallisesti erittäin uhanalaiseksi (EN) viimeisimmässä uhanalaisuusluokituksessa (Rassi ym. 2010). Vaarantuneiksi (VU) on luokiteltu jouhisorsa, heinätavi, tukkasotka, sinisuohaukka, törmäpääsky, keltavästäräkki, kivitasku sekä pohjansirkku. Valtakunnallisesti silmälläpidettäviä (NT) pesimälajeja ovat metsähanhi, teeri, metso, sääksi, luhtahuitti, rantasipi, punajalkaviklo, naurulokki, huuhkaja, helmipöllö, käenpiika, niittykirvinen, kuukkeli ja punavarpunen. Alueellisesti uhanalaisia (RT) (Rajasärkkä ym. 2013) pesimälajeja ovat töyhtöhyyppä, punajalkaviklo, naurulokki ja huuhkaja. Suunnittelualueella pesivistä lintulajeista sinisuohaukka, suokukko, törmäpääsky, keltavästäräkki, kivitasku ja pohjansirkku on luokiteltu Suomen luonnonsuojelulailla (20.12.1996/1096) ja luonnonsuojeluasetuksella (14.2.1997/160) uhanalaisiksi. Selvitysalueella havaituista lajeista 21 lajia kuuluu EU:n lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteen I lajistoon ja 22 lajia on nimetty Suomen kansainväliseksi vastuulajiksi (Leivo 1996) (liite 1). Luonnontieteellisen keskusmuseon Rengastustoimiston ja Sääksirekisterin perusteella (Juha Honkala, kirjall. ilm. 10.9.2013) selvitysalueen eteläreunalla sijaitsee sääksen tiedossa oleva pesäpaikka, jossa on pesitty onnistuneesti vuonna 2009. Lisäksi Kivijärven alueelle sijoittuu naurulokkien ja pikkulokkien pesäpaikkoja sekä ruskosuohaukan pesäpaikka, ja järven ympäristöön kaksi helmipöllön pesäpaikkaa. Suunnittelualueen pohjoisreunalle ja osin alueen ulkopuolelle sijoittuva Kivijärvi on Rovaniemen paras lintujärvi ja mielenkiintoinen linturetkikohde (Jokimäki & Kaisanlahti Jokimäki 2012). Alueella pesiikin varsin monimuotoinen sekä runsaslajinen vesi- ja rantalintuyhteisö, joka käsittää myös useita suojelullisesti arvokkaita ja alueellisesti harvalukuisia lintulajeja. 3. Kaavan vaikutusten arviointi Suojelullisesti arvokkaiden lintulajien tarkemmista pesäpaikoista hankealueella ei ole tietoa, mutta lintuatlaksen perusteella alueella esiintyvistä suojelullisesti arvokkaista lajeista suurin osa pesii erilaisilla kosteikoilla kuten Kivijärvellä sekä alueen avosuoalueilla. Suunnittelualueen merkittävimmät kosteikot on rajattu arvokkaiksi luontokohteiksi alueen luontoselvityksessä ( 2013). Osayleiskaavassa lisärakentamista on osoitettu lähinnä olemassa olevan asutuksen yhteyteen sekä tavanomaiselle metsätalousalueelle, missä arvioidaan elävän pääasiassa alueellisesti yleisiä ja runsaslukuisia metsälintulajeja. Asutuksen tiivistäminen ja rakennuspaikkojen osoittaminen olemassa olevien asuntojen läheisyyteen vähentää merkittävästi linnustoon kohdistuvaa häiriötä sekä elinympäristöjen pirstoutumista. Näin ollen suunnittelualueelle sekä sen ympäristöön jää vielä runsaasti tavanomaiselle lintulajistolle kelpaavaa elinympäristöä. Alueen vesistöjen rannalle sijoitetut lisärakentamispaikat sijoittuvat olemassa olevan asutuksen yhteyteen, ja vesistöjen rannoilla säilyy edelleen runsaasti myös rakentamatonta rantaviivaa. Osayleiskaavassa osoitettu lisärakentaminen ei uhkaa Rovaniemen linnustollisesti merkittävintä Kivijärveä, eikä näin ollen vaikuta siellä esiintyvän lajiston elinolosuhteisiin. Osayleiskaavassa osoitettu lisärakentaminen ei käytettävissä olevien tietojen mukaan merkittävästi heikennä alueella pesivien lintujen elinolosuhteita Kivitaipaleen suunnittelualueella tai laajemmallakaan alueella Rovaniemen kaupungissa. Lapin ELY-keskus ilmoittaa osayleiskaavasta antamassaan lausunnossa (LAPE- LY/431/07.01/2012), että Perunkajärven eteläpuolella on sääksen pesäreviiri, jonka suoja-alueelle on osayleiskaavan luonnokseen suunniteltu kaksi loma-asuntoa. Lompe-
Kivitaipaleen osayleiskaava 3 (4) ronjoen varressa oleva uuden loma-asunnon rakennuspaikka sijoittuu noin 450 metrin etäisyydelle itäpuolelle Pesä sääkset 2009 rekisterin mukaan (Luonnontieteellinen keskusmuseo). Suojaetäisyyden raja on 950 metriä pesäpaikan ympärillä, joten ainakin rakennusaikana linnun pesintä voi häiriintyä toiminnasta, liikkumisesta ja melusta. Sääksi on pesinyt paikalla onnistuneesti vuonna 2009, mutta sen jälkeen sen pesinnästä ei ole tietoa (Juha Honkala, kirjall. ilm. 10.9.2013). Ilmakuvatulkinnan mukaan pesäpaikan ja uuden loma-asunnon rakennuspaikan väliin jää metsäinen vyöhyke, jolloin rakennuspaikalta ei välttämättä ole suoraa näköyhteyttä pesäpaikalle. Loma-asunnon rakennuspaikan ja sääksen pesäpaikan väliin jäävän metsän laadusta ei kuitenkaan ole tarkempaa tietoa. Sääksi on pesimäpaikallaan melko arka ja varovainen laji, joka saattaa avoimessa ympäristössä tulla varoittelemaan jo lähes kilometrin etäisyydelle pesäpaikaltaan. Pohjois-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen (2002) Petolinnut ja metsätalous -teos ohjeistaa, että Metsätöitä tulisi välttää asutun pesän lähistöllä 15.4. 30.7. välisenä aikana 500 800 metriä lähempänä pesältä. Samoin metsäautotietä ei tulisi rakentaa 500 800 metriä lähemmäksi pesästä, lähimmän sallitun etäisyyden riippuessa maaston topografiasta sekä puuston tiheydestä. Tähän ohjeistukseen verrattuna Lomperonjoen varteen osoitettu loma-asunnon rakennuspaikka on liian lähellä sääksen pesäpaikkaa. On todennäköistä, että loma-asunnon ja uuden tieyhteyden rakentaminen saattaa häiritä Letonaavan itäreunalla pesiviä sääksiä, mutta rakentamisen jälkeen häiriö vähenee merkittävästi. Sääksen pesiminen alueella lienee mahdollista jatkossakin, jos pesäpaikan ja rakennuspaikan väliin jää riittävä suojaava puustoinen vyöhyke, eikä pesäpaikalle kohdistu muuta häiriötä. Loma-asunnon sekä tieyhteyden rakentaminen tulee ajoittaa sääksen pesimäkauden ulkopuolelle häiriön vähentämiseksi. Rovaniemen korkeudella sääksen pesimäkausi ajoittuu elokuulle saakka. Sääksi hyväksyy pesäpaikakseen melko helposti myös sille erityisesti rakennetut tekopesät. Jos Lomperonjoen varteen osoitettu loma-asunnon rakennuspaikka pidetään kaavassa, voisi vaikutusten lievennystoimenpiteenä miettiä sääksen tekopesän rakentamista Letonaavan länsiosiin. Huomattavan epävarmuustekijän vaikutusten arviointiin muodostaa kuitenkin reviirin nykytilan puutteellinen tuntemus, koska ei ole tiedossa, että onko sääksi pesinyt alueella enää viime vuosina. Tässä selvityksessä tehdyt päätelmät alueen linnustosta perustuvat valtakunnallisen lintuatlaksen aineistoihin, jotka ovat peräisin huomattavasti suunnittelualuetta laajemmalta alueelta. Lintuatlaksen perusteella voidaan luoda yleiskuva alueella pesivään lajistoon ja tarkastella suojelullisesti arvokkaiden lajien mahdollista esiintymistä alueella ja rakennuspaikoilla niiden elinympäristövaatimukset ja alueen elinympäristöjakauma huomioiden. Osayleiskaavan lisärakennuspaikoilla saattaa esiintyä joitakin suojelullisesti arvokkaita lajeja, jotka pesivät tavanomaisissa talousmetsissä, jolloin niiden elinympäristöihin ja pesäpaikkoihin kohdistuvat vaikutukset jäävät kuitenkin melko vähäisiksi. Lisäksi kaikkia lintuatlasruuduissa havaittuja lajeja ei todennäköisesti esiinny Kivitaipaleen suunnittelualueella.
Kivitaipaleen osayleiskaava 4 (4) Lähteet 2013: Kivitaipaleen osayleiskaava. Luontoselvitys. Rovaniemen kaupunki. 28 s. Jokimäki, J. & Kaisanlahti Jokimäki, M.-L. 2012: Rovaniemen pesimälinnusto. Lapin yliopisto. 95 s. Leivo, M. 1996: EVA Suomen kansainvälinen erityisvastuu linnustonsuojelussa. Linnut 31: 34 39. Neuvoston direktiivi luonnonvaraisten lintujen suojelusta (NDir 79/409/ETY). Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys r.y. 2002: Petolinnut ja metsätalous. Siipirikko 2/2002 (vsk. 29). 79 s. Rajasärkkä, A., Below, A., Hario, M., Lehikoinen, A., Lehikoinen, E., Lehtiniemi, T., Mikkola-Roos, M., Tiainen, J., Valkama, J. & Väisänen, R.A. 2013: Lintujen alueellinen uhanalaisuus Suomessa. Linnut-vuosikirja 2012: 44 49. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Erillisjulkaisu. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. 685 s. Valkama, J., Vepsäläinen, V. & Lehikoinen, A. 2011: Suomen III Lintuatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. WWW-dokumentti: http://atlas3.lintuatlas.fi (viitattu 20.6.2013). Väisänen, R.A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava, Keuruu. 567 s. Selvityksen laatija Ville Suorsa FM biologi
LIITE 1. Kivitaipaleen osayleiskaava Kivitaipaleen suunnittelualueelle ulottuvissa lintuatlasruuduissa havaitut lajit, niiden pesimävarmuusindeksi ja suojelullinen status. PVi = lintuatlaksen pesimävarmuusindeksi (Valkama ym. 2011), Uhanalaisuus = Suomen lajien uhanalaisuusluokittelu (EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä (Rassi ym. 2010), RT = alueellisesti uhanalainen (Rajasärkkä ym. 2013)), Lsl. = Suomen luonnonsuojelulain (20.12.1996/- 1096) ja luonnonsuojeluasetuksen (14.2.1997/160) nojalla uhanalainen (U) laji, EVA = Suomen kansainvälinen vastuulaji (Leivo 1996), elinympäristö = lajin ensisijainen elinympäristö Väisänen ym. (1998) mukaan. Laji PVi Uhanalaisuus Lsl. EVA EU Elinympäristö Laulujoutsen (Cygnus cygnus) varma x x Karut sisävedet Metsähanhi (Anser fabalis) todennäköinen NT x Suot Haapana (Anas penelope) varma x Karut sisävedet Tavi (Anas crecca) varma x Karut sisävedet Sinisorsa (Anas platyrhynchos) varma Karut sisävedet Jouhisorsa (Anas acuta) varma VU Karut sisävedet Heinätavi (Anas querquedula) todennäköinen VU Kosteikot Lapasorsa (Anas clypeata) varma Kosteikot Tukkasotka (Aythya fuligula) varma VU x Kosteikot Telkkä (Bucephala clangula) varma x Karut sisävedet Uivelo (Mergellus albellus) todennäköinen x x Karut sisävedet Isokoskelo (Mergus merganser) mahdollinen NT x Karut sisävedet Pyy (Bonasa bonasia) varma x Havumetsät Riekko (Lagopus lagopus) mahdollinen NT Suot Teeri (Tetrao tetrix) varma NT x x Metsän yleislajit Metso (Tetrao urogallus) varma NT x x Vanhat metsät Fasaani (Phasianus colchicus) todennäköinen Pellot ja rakennettu maa Kuikka (Gavia arctica) todennäköinen Karut sisävedet Silkkiuikku (Podiceps cristatus) mahdollinen RT Kosteikot Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) todennäköinen x Kosteikot Sinisuohaukka (Circus cyaneus) todennäköinen VU x Suot Kanahaukka (Accipiter gentilis) varma Vanhat metsät Varpushaukka (Accipiter nisus) varma Havumetsät Hiirihaukka (Buteo buteo) mahdollinen VU Pellot ja rakennettu maa Piekana (Buteo lagopus) todennäköinen Tunturit Sääksi (Pandion haliaetus) varma NT x Kosteikot Tuulihaukka (Falco tinnunculus) varma Pellot ja rakennettu maa Nuolihaukka (Falco subbuteo) mahdollinen Kosteikot Luhtahuitti (Porzana porzana) todennäköinen NT x Kosteikot Liejukana (Gallinula chloropus) mahdollinen VU Kosteikot Nokikana (Fulica atra) mahdollinen Kosteikot Kurki (Grus grus) varma x Suot Kapustarinta (Pluvialis apricaria) todennäköinen x Tunturit Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) todennäköinen RT Pellot ja rakennettu maa Suokukko (Philomachus pugnax) todennäköinen EN x Suot Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) todennäköinen Kosteikot Lehtokurppa (Scolopax rusticola) mahdollinen Lehtimetsät Pikkukuovi (Numenius phaeopus) todennäköinen x Suot Kuovi (Numenius arquata) varma x Pellot ja rakennettu maa Rantasipi (Actitis hypoleucos) varma NT x Karut sisävedet
LIITE 1. Kivitaipaleen osayleiskaava Laji PVi Uhanalaisuus Lsl. EVA EU Elinympäristö Metsäviklo (Tringa ochropus) varma Havumetsät Mustaviklo (Tringa erythropus) todennäköinen x Suot Valkoviklo (Tringa nebularia) todennäköinen x Suot Liro (Tringa glareola) todennäköinen x x Suot Punajalkaviklo (Tringa totanus) todennäköinen NT, RT Saaristo Naurulokki (Larus ridibundus) varma NT, RT Kosteikot Kalalokki (Larus canus) varma Karut sisävedet Harmaalokki (Larus argentatus) varma Karut sisävedet Pikkulokki (Hydrocoloeus minutus) varma x x Kosteikot Kalatiira (Sterna hirundo) varma x x Karut sisävedet Lapintiira (Sterna paradisaea) varma x Saaristo Sepelkyyhky (Columba palumbus) todennäköinen Pellot ja rakennettu maa Käki (Cuculus canorus) todennäköinen Metsän yleislajit Huuhkaja (Bubo bubo) varma NT, RT x x Havumetsät Hiiripöllö (Surnia ulula) mahdollinen x Havumetsät Varpuspöllö (Glaucidium passerinum) mahdollinen x x Vanhat metsät Lapinpöllö (Strix nebulosa) todennäköinen x Havumetsät Suopöllö (Asio flammeus) todennäköinen x Suot Helmipöllö (Aegolius funereus) varma NT x x Havumetsät Tervapääsky (Apus apus) varma Pellot ja rakennettu maa Käenpiika (Jynx torquilla) varma NT U Metsän yleislajit Harmaapäätikka (Picus canus) mahdollinen x Lehtimetsät Palokärki (Dryocopus martius) varma x Vanhat metsät Käpytikka (Dendrocopos major) varma Metsän yleislajit Pikkutikka (Dendrocopos minor) todennäköinen U Lehtimetsät Pohjantikka (Picoides tridactylus) mahdollinen x x Vanhat metsät Kiuru (Alauda arvensis) todennäköinen Pellot ja rakennettu maa Törmäpääsky (Riparia riparia) todennäköinen VU Pellot ja rakennettu maa Haarapääsky (Hirundo rustica) todennäköinen Pellot ja rakennettu maa Räystäspääsky (Delichon urbicum) todennäköinen Pellot ja rakennettu maa Metsäkirvinen (Anthus trivialis) varma Metsän yleislajit Niittykirvinen (Anthus pratensis) todennäköinen NT Suot Keltavästäräkki (Motacilla flava) varma VU Suot Västäräkki (Motacilla alba) varma Pellot ja rakennettu maa Tilhi (Bombycilla garrulus) todennäköinen Havumetsät Rautiainen (Prunella modularis) todennäköinen Havumetsät Punarinta (Erithacus rubecula) todennäköinen Havumetsät Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) todennäköinen x Havumetsät Pensastasku (Saxicola rubetra) varma Pellot ja rakennettu maa Kivitasku (Oenanthe oenanthe) todennäköinen VU Pellot ja rakennettu maa Mustarastas (Turdus merula) mahdollinen Lehtimetsät Räkättirastas (Turdus pilaris) varma Pellot ja rakennettu maa Laulurastas (Turdus philomelos) varma Havumetsät Punakylkirastas (Turdus iliacus) varma Metsän yleislajit
LIITE 1. Kivitaipaleen osayleiskaava Laji PVi Uhanalaisuus Lsl. EVA EU Elinympäristö Kulorastas (Turdus viscivorus) varma Vanhat metsät Ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaenus) varma Kosteikot Lehtokerttu (Sylvia borin) todennäköinen Lehtimetsät Tiltaltti (Phylloscopus collybita) mahdollinen RT Havumetsät Pajulintu (Phylloscopus trochilus) varma Metsän yleislajit Hippiäinen (Regulus regulus) todennäköinen Havumetsät Harmaasieppo (Muscicapa striata) varma Metsän yleislajit Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) varma Metsän yleislajit Hömötiainen (Parus montanus) varma Metsän yleislajit Lapintiainen (Parus cinctus) mahdollinen Vanhat metsät Sinitiainen (Parus caeruleus) varma Lehtimetsät Talitiainen (Parus major) varma Metsän yleislajit Puukiipijä (Certhia familiaris) todennäköinen Vanhat metsät Närhi (Garrulus glandarius) mahdollinen Havumetsät Kuukkeli (Perisoreus infaustus) todennäköinen NT x Vanhat metsät Harakka (Pica pica) varma Pellot ja rakennettu maa Varis (Corvus corone) varma Pellot ja rakennettu maa Korppi (Corvus corax) varma Metsän yleislajit Kottarainen (Sturnus vulgaris) mahdollinen RT Pellot ja rakennettu maa Varpunen (Passer domesticus) mahdollinen Pellot ja rakennettu maa Peippo (Fringilla coelebs) varma Metsän yleislajit Järripeippo (Fringilla montifringilla) varma Metsän yleislajit Viherpeippo (Carduelis chloris) varma Pellot ja rakennettu maa Vihervarpunen (Carduelis spinus) varma Havumetsät Hemppo (Carduelis cannabina) todennäköinen Pellot ja rakennettu maa Urpiainen (Carduelis flammea) todennäköinen Metsän yleislajit Kirjosiipikäpylintu (Loxia leucoptera) mahdollinen Havumetsät Pikkukäpylintu (Loxia curvirostra) varma Havumetsät Isokäpylintu (Loxia pytyopsittacus) todennäköinen x Havumetsät Punavarpunen (Carpodacus erythrinus) varma NT Pensaikot ja puoliavoimet maat Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) todennäköinen Havumetsät Keltasirkku (Emberiza citrinella) varma Pellot ja rakennettu maa Pohjansirkku (Emberiza rustica) varma VU Havumetsät Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) varma Kosteikot