Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy
Palvelukonsepti
Taustaa Tilastokeskuksen Tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimus 2011 Internet on yhä useammalle päivittäinen väline. Jo 89 prosenttia 16 74-vuotiaista käyttää nettiä ja kolme neljästä käyttää sitä päivittäin. 42 prosentilla suomalaisista oli keväällä 2011 käytössä älypuhelin Älypuhelinten yleistyminen lisää internetin käyttöä Keväällä 2011 vain 4 %:lla tabletteja kaikista kotitalouksista Verkkolehtiä ja uutispalvelujen sivuja oli lukenut kolme neljästä eli 75 % (vastaava luku vuonna 2008 oli 69%)
Tarpeet muuttuvat Kuluttajien toiveet, tarpeet ja tottumukset lehtien lukemisen suhteen muuttuneet Halutaan entistä kattavampaa sisältöä entistä nopeammin Sanomalehtiteollisuuden muutokset ohjaavat myös kustantajia sähköisiin ratkaisuihin Sanomalehti on laajentunut verkkoon ja löytänyt sieltä lukijoita, joita painettu lehti ei tavoita (Sanomalehtien liitto 2010) Sanomalehdet menossa tablettiin (Sanomalehtien liitto 2012) Sähköisillä palveluilla pystytään vastaamaan paremmin nykypäivän kuluttajien muuttuneisiin tarpeisiin
Nykyään Nykypäivän kuluttajat, ikäluokkaan katsomatta, ovat tottuneet lukemaan, selaamaan ja hakemaan tietoa sähköisien verkkojulkaisujen ja näköislehtien välityksellä. Sähköinen jakelutie kasvattaa jatkuvasti osuuttaan
Kansallinen mediatutkimus Paperilehti edelleen ylivoimaisesti suosituin lukemistapa Lukutavat muuttuvat hitaasti, painettu pitää pintansa ja rinnalle tullut nettilehdet n. 60 % lukee lehden aineistoa tietokoneella Ajallinen ulottuvuus venynyt vuorokautta pidemmäksi sähköiset arkistot Uudet lukukanavat monipuolistavat lehtien lukemista eli lukeminen ketjuuntuu siten, että saman lehden painettua ja sähköistä versiota luetaan pitkin päivää eri kanavista / Kansallinen Mediatutkimus 2011
AVI:n tutkimus 2011 Aluehallintovirasto tutki peruspalveluja ja niiden tilaa v. 2011 Yhtenä tutkimuksen osa-alueena yleisten kirjastojen verkkoaineistojen hankinta ja käyttö Suomessa Kyselyyn vastasi reilu 250 kirjastoa, vastausprosentti n. 95% Tarkastelun kohteena kaupalliset verkkoaineistot
Mitä verkkoaineistoja yleisiin kirjastoihin hankittiin?
Miten verkkoaineistoja sitten käytettiin?
Minkälainen asema kirjastolla on tietoyhteiskunnan toimijana?
Tutkimustuloksia Verkkoaineistojen hankinta ja tarjonta vaihtelee voimakkaasti Joka neljännessä kirjastossa ei ole lainkaan maksullisia verkkoaineistoja! Verkkoaineistojen käyttö yleisesti edelleen varsin vähäistä Verkkoaineistoa pidettiin kalliina suhteessa määrärahoihin Sopivien aineistojen tarjonta edelleen vähäistä Kirjastot kokivat rajallisuutta aineistojen käytön seurannassa, markkinoinnissa, näkyvyydessä Käytön yksinkertaisuus tärkeää
Lisää tuloksia Teknologian kehittyminen määrittää kirjastojen toimintaympäristöä Lähes jokaisessa kirjastossa nettiasiakaspääte/-päätteitä Mobiili-laitteet yleistyvät vauhdilla Informaatioluku- ja tietotekniikkataidon kehittäminen perinteisen lukutaidon rinnalle E-aineistojen haltuunottoon ei riitä aikaa ja resursseja kirjastoissa Markkinointi ja kouluttaminen puutteellista Tilastointikäytännöt vaihtelevia Helppo ja yksinkertainen tunnistautuminen tärkeässä roolissa Tulevaisuudessa kirjastojen rooli aineistojen avaajina, tuottajina, jäsentäjinä ja välittäjinä kasvaa
Haasteet ja onnistumiset Käyttöopetuksen, tilan ja teknisen varustetason tarjoamisessa koettu onnistuneen Samaan aikaan kirjastot kokevat mahdollisuuden aktiivisiksi toimijoiksi edelleen heikoiksi Tiedollisen syrjäytymisen ehkäiseminen, digitaalinen kuilu, vaarana Pelkkä laitteiden tarjonta ei riitä, tarvitaan osaamista ja omalla kielellä olevia aineistoja Tulevaisuudessa kirjastojen tehtävä aineistojen sisältöjen avaajina, tuottajina, jäsentäjinä ja välittäjinä kasvaa. Yleisten kirjastojen rooli tietoyhteiskuntavalmiuksien tasa-puolisessa toteutumisessa ja tiedollisen syrjäytymisen ehkäisyssä on merkittävä.
Sanomalehtitietokannat kirjastossa
Elektroniset sanomalehtipalvelut epress kotimaiset lehdet PressDisplay kansainväliset lehdet PressReader lehdet mobiilisti
Hyödyt kirjastoissa Entistä laajempi lehtivalikoima käytettävissä Tarjoaa pääsyn uusiin, maantieteellisesti haastaviin julkaisuihin Palvelee entistä laajempaa käyttäjäkuntaa Palvelussa monipuolisesti pienempiä ja suurempia sanomalehtiä Lehdet ilmestyvät palveluun heti painosta Arkiston kautta helppo lukea myös vanhempia lehtiä Kustannussäästöt: logistiikka, varastointi, ostot, arkistointi jää pois Mahdollisuus lukea, selata ja tutkia ajankohtaisuuksia sähköisesti
Hyödyt kirjastoissa Toimii kätevänä tutkimustyökaluna ja tiedonhaun työkaluna Toimii hyvänä ja helppona tapana totuttaa asiakkaat käyttämään sähköisiä palveluita Helppokäyttöisyys, lukijaystävällisyys ja selkeys Nopeus
Esimerkkinä epress Vajaa 100 kotimaista tilattavaa maksullisista lehteä Suurin kotimainen sanomalehtimedia + 300 kotimaista asiakaskirjastoa asiakkaana n. 150 000 lukukertaa vuodessa (2011)
Käyttö 2010 vs. 2011 14000 12000 10000 8000 6000 2011 2010 4000 2000 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
Mitä saavutettu? Palvelu otettu käyttöön vuoden 2010 alusta Palvelu käytössä erikokoisissa kirjastoissa ympäri Suomen epress toiseksi hankituin verkkoaineisto yleisissä kirjastoissa (AVI 2011 -tutkimus) Monipuolinen käyttäjäkunta löytänyt palvelun Valtakunnan ykkösmedia Helsingin Sanomat mukana (joulukuusta 2011 lähtien) Kokemukset ja palautteet lähinnä positiivisia: Helppo tulostaa kuolinilmoituksia, plussaa tarpeeksi suuri tekstikoko, älyttömän helppo käyttää, käytännöllinen
Mitä tulossa? Kustantajaneuvottelut ja sisällön keruu jatkuu aktiivisena Palvelun myynti jatkuu aktiivisena - uusia asiakasryhmiä: koulut, AMK:t, yliopistot, yritykset, julkinen sektori Löydetty uusi tekninen yhteistyökumppani Kokonaan uusi alusta ja teknologia Uusi visuaalinen ilme Palvelun kehittäminen ja monipuolistaminen tavoitteena Uusia ominaisuuksia, mm. statistiikkatyökalu tilastojen seurantaan Flash-tuki tekee palvelusta laiteriippumattoman Mobiilikäyttö (ipad, Galaxy ym. tabletit) ja paikallinen etäkäyttö
Kiitos Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy 050 560 8019 aleksi.tykka@lminfo.fi