Männyn tyvitervastauti, taudin torjunta ja eteneminen Pohjanmaalla Tuula Piri Seinäjoki 2.12.2011
Tyvitervastaudin tuntomerkit Männyn koko latvus kuolee samanaikaisesti muuttuen ensin kellertäväksi, sitten punaruskeaksi. Jos osa latvuksesta kuolee mutta osa jää vihreäksi, voi kyseessä olla esim. tervasroso tai punalatikan aiheuttama tuho. Tyvitervastautia esiintyy kaikenikäisissä männyissä taimista tukkipuihin. Kari Korhonen/Metla 5.12.2011 2
Tyvitervastautipesäke Tyypillistä eri vaiheessa olevat sairastuneet puut; kuolleet, ruskettuneet, harsut Tuula Piri/Metla 5.12.2011 3
Kari Korhone
5.12.2011 5 Tuula Piri/Metl
5.12.2011 6 Tuula Piri/Metla
Männynjuurikäävän itiöemien eli kääpien esiintyminen Kääpiä voi löytää sairaiden mäntyjen tyveltä karikkeen alta. Käävät ovat alapinnalta hohtavan valkoisia ja usein kooltaan pieniä. Jarkko Hantula/Metla 5.12.2011 7
Itiöemiä tuulenkaadon juurakossa Taru Koskinen Taru Koskinen 5.12.2011 8
Itiöemiä kuolleen männyn taimen tyvellä Tuula Piri/Metla Tuula Piri/Metla 5.12.2011 9
Itiöemiä kuolleen katajan tyvellä Tuula Piri/Metla Tuula Piri/Metla 5.12.2011 10
Tyvitervastaudin merkit kannossa Mänty estää pihkoittumisella juurikäävän etenemisen ylös runkoon Erkki Oksanen/Metla Kari Korhonen/Metla 5.12.2011 11
5.12.2011 Tuula Piri/Metla 12
Selvä laho on pihkoittumista harvinaisempaa. Tuula Piri/Metla 5.12.2011 13
Tyvitervastaudin levinneisyys? Tuula Piri/Metla
Tyvitervastautitilanne 1970-luvulla Lalli Laine 1979 Juurikääpä vaarallinen männyn tuhosieni maan eteläosissa, varsinkin Kaakkois-Suomessa. Tautikohteilla juurikääpä tappaa myös hies- ja rauduskoivuja, harmaaleppiä, pihlajia sekä varpuja (kanerva, puolukka, mustikka). Ulkomaisilla puulajeilla pahoja tuhoja Pinus contortalla, Larix sibiricalla ja Abies balsamealla. 5.12.2011 15
Tyvitervastaudin nykyinen levinneisyys Pohjanmaa Evijärvi 1968 Vähäkyrö 1973 Alajärvi 2006 Uusia kohteita: Isokyrö Kauhajoki Kauhava Kuortane Kurikka Lapua Seinäjoki Vähäkyrö 5.12.2011 16
Syitä tyvitervastaudin lisääntymiseen Männyn viljelyn suuri suosio 1970 ja -80 luvulla Kasvupaikka ei aina paras mahdollinen männyn kasvatukseen Vanhat peltomaat Männylle liian rehevät kasvupaikat Alkuperän vaikutus männyn juurikääpäkestävyyteen?
Erityisen alttiita tyvitervastaudille ovat vanhoille peltomaille istutetut männiköt ravinne-epätasapaino tiivistynyt maaperä juurikäävän antagonistien puuttuminen puita suojaavien mykorritsasienten puuttuminen Tuula Piri/Metla
Syitä tyvitervastaudin lisääntymiseen Kesähakkuut kohdistuneet mäntyharvennuksiin Kesähakkuut alkoivat yleistyä Suomessa 1970-luvulla kantokäsittely parikymmentä vuotta myöhemmin 1990- luvulla. Kemera-tuki ei kata koko riskialuetta.
Syitä tyvitervastaudin lisääntymiseen Juurikääpä hyötyy lämpenevästä ilmastosta Aikainen kevät ja leuto syksy pidentävät sekä juurikääpärihmaston kasvua että itiötartuntaa suosivaa ajanjaksoa. Sulan maan aikana teh- dään entistä enemmän hakkuita. Juurikääpä hivuttautuu entistä pohjoisemmaksi.
Syitä tyvitervastaudin lisääntymiseen Tauti osataan tunnistaa entistä paremmin
Tyvitervastaudin torjunta Terveen metsän suojaaminen itiötartunnalta 1. Hakkuu talvella. Pakkanen, routa ja lumipeite ovat paras suoja juurikääpätartuntaa vastaan. 2. Kantokäsittely kesähakkuissa - 10 eteläisimmän metsäkeskuksen alueella - myös energiapuuharvennuksissa 5.12.2011 22 Tuula Piri/metla
Kantokäsittelyn tehokkuus Tuula Piri/Metla Tuula Piri/Metla Kantokäsittelyn torjuntateho on suoraan riippuvainen torjunta-aineen peittävyydestä. Pyrittävä aina 100-prosenttiseen peittävyyteen. 5.12.2011 23
Tyvitervastaudin torjunta tartunnan saaneessa metsikössä Nuoret männiköt - kasvatushakkuiden minimointi - sairaiden puiden poisto - vajaatuottoisen metsikön uudistaminen Tyvitervastautimännikön uudistaminen - puulajin vaihto - kantojen korjuu - kulotus 5.12.2011 24
Uudistaminen koivulle - Puhdas koivikko kestävä männynjuurikäävälle -Kasvupaikka ei sovellu koivun kasvatukseen - Hirvet tuhoavat koivikot Erkki Oksanen/Metla 5.12.2011 25
Kantojen nosto Englannissa tyvitervastautia on torjuttu kannonnostolla lähes 30 vuotta. Taloudellisesti kannattavaa pahoin sairastuneissa männiköissä (40-60 % menetys tuotossa). Kantojen poistolla saadaan sairaiden mäntyjen osuus putoamaan 60 %:sta 20-10 %:iin. Vuotuinen nostoala 100-200 ha. Tuula Piri/Metla
Kulotus juurikäävän torjuntatoimenpiteenä: + estää kaatopintojen itiötartunnan + tuhoaa kääpiä + parantaa maan ravinnetaloutta + lisää monimuotoisuutta + helpottaa uudistamista + sertifiointikriteeri + kemeratuki - vaatii korkean lämpötilan - soveltuu harvoille kohteille - kuplamörskysieni Erkki Oksanen/Metla
Hankeen tavoitteet: 1. Kartoittaa tautitilanne Etelä-Pohjanmaalla 2. Selvittää metsikkökohtaisesti taudin alkuperä (nykyisen puusukupolven itiötartunta vs tartunta edellisestä puusukupolvesta) ja tartunta-ajankohta. 3. Tunnistaa sekä metsikkö- että aluetasolla tärkeimmät taudin leviämiseen vaikuttavat tekijät ja selvittää taudin yleistymiseen johtaneet syyt. 4. Mallintaa taudin leviäminen nuorissa männiköissä 5. Saadun tiedon pohjalta ohjeistaa ja edistää tyvitervastaudin torjuntaa käytännön metsätaloudessa. 5.12.2011 28
Kiitos 5.12.2011 29