Informaatiolukutaidon uudet kehykset tiedonhankintataitojen opetuksessa TTY:llä Peda-forum, Vaasa 17.8.2017 Miikka Sipilä, Mervi Miettinen, Johanna Tevaniemi Tampereen teknillisen yliopiston kirjasto
Taustaa TTY:llä aloitettiin syksyllä 2016 kaikille opiskelijoille informaatiolukutaidon ja tiedonhankintataitojen opetus Opetus sisällytettiin kaikkiin tutkintoohjelmiin kolmessa eri vaiheessa: fuksi-, kandi- ja maisterivaiheen opintoihin Esityksessä käydään läpi opetuksen taustaa suunnittelua toteutusta tuloksia 2
Tiedonhankintataidot haltuun TTY:llä uusilla IL-kehyksillä ja varioimalla opetusta (1/2) Informaatiolukutaidon (IL) määritelmiä: (ACRL, 2000) Kyky tunnistaa tiedontarve, hakea ja paikantaa tietoa sekä arvioida ja käyttää tietoa kriittisesti ja eettisesti. Lista erilaisista osattavista taidoista Lineaarinen opetus IL-kehykset (ACRL, 2015): Searching as Strategic Exploration Information Has Value (ACRL, 2015) Yhdistää valikoiman kykyjä, käytäntöjä laajentamaan ymmärrystä tiedon ekosysteemissä. Olennaisina osina tiedon paikantaminen, käyttäminen ja analysointi sekä uuden tiedon luominen eettisesti. Yksilön oppiminen keskiössä Kehyksissä kynnyskäsite, jonka opittua ajattelutapa muuttuu pysyvästi Scholarship as Conversation Research as Inquiry Authority is Constructed and Contextual Information Creation as a Process 3
Tiedonhankintataidot haltuun TTY:llä uusilla IL-kehyksillä ja varioimalla opetusta (2/2) TTY on ottanut ensimmäisenä yliopistokirjastona Suomessa käyttöön uudet IL-kehykset muokattuina Uusien IL-kehyksien mukainen tiedonhankintataitojen opetus muokkasi TTY:llä opetussisältöjä ja vaikutti pedagogiikkaan. Lisätietoja: http://www.tut.fi/fi/kirjasto/opettajalle/ informaatiolukutaito/index.htm 4
Tekniikan alan osaamisalueet Lähde: Tekniikan Akateemisten Liitto TEK (2009) 5
Tiedonhankintataitojen opetus TTY:llä Aikaisemmin: Fukseille ei opetusta, kandeille vain osalle opetusta ja maisterivaiheessa vapaaehtoinen opetus Kirjasto suunnitteli tiedonhankintataitojen opetuksen pääasiassa yksin Nykyään: Kaikille opiskelijoille pakollinen kolmessa eri vaiheessa Fuksit (1 h luento + 2 h harjoitusryhmä) Kandit (1 h luento + 2 h harjoitusryhmä) DI (2 h harjoitusryhmä) Koko opetusyhteisön asia, jossa kirjasto toimii taustavaikuttajana ja osaamistavoitteiden saavuttamisessa mukana oppialojen opetushenkilöstö 6
Yhteistyö opetussisällöistä Kirjasto suunnittelee ja toteuttaa IL-opetuksien sisällöt Alakohtaisia eroja muokataan yhteistyössä tiedekuntien opetushenkilökunnan kanssa. Kevätlukukaudella tiedekuntien opetushenkilökunnan kanssa keskustelut opetuksista Lukemista: Yhteistyön merkityksestä IL-opetuksien suunnittelussa tiedekuntien kanssa (esim. Zhang et al. 2015) 7
Opetusmetodit ja varioitua IL-opetusta TTY:n kirjastossa Kirjasto varioi erilaisia opetusmetodeja: Kumulatiivinen oppiminen (Esim. Maton, 2009) Tason mukaan sisällöt (Fuksit -> Kandit -> DI) Aktiivinen oppiminen Käänteinen oppiminen (Luento -> Tehtävä -> Harjoitusryhmä) Interaktiivisuus (esim. Kahoot) Fuksit Tiedonhankintataitojen merkitys yliopistoopiskelussa Mitä on tieteellinen tieto? Lähdekritiikki Kirjaston painetut ja sähköiset aineistot Hakusanojen muodostaminen ja hakutekniikat Tiedon käyttäminen ja plagiointi Opetussisällöt Kandit Oman alan keskeisimmät tiedonlähteet ja eri muodoissa oleva tieto Tutkimusaiheen pilkkominen tärkeisiin käsitteisiin Tieteellisen tiedon saatavuus ja avoimuus Tiedonhankintasuunnitelma Lähteiden arviointi DI Oman aiheen keskeisten tutkimuskysymysten analysointi Systemaattinen tiedonhankinta Kirjallisuuskatsaus Tutkimuksen arvioinnin työkalut (luotettavuus, vaikuttavuus: bibliometriikka ja altmetriikka) Tieteellisen julkaisemisen periaatteet 8
Opetuksen arviointi Oppimisen arviointi (Lähde: Edu.fi) Diagnostinen Formatiivinen Summatiivinen Opiskelijoiden osaamisen arviointi kandiryhmissä Itsearviointi: Opiskelija arvioi osaamistaan sekä reflektoi oppimisprosessiaan (esim. Virtanen et al., 2015) Kysely kandiseminaarien vetäjille ja kanditöiden tarkastajille Oma havainnointi tiedonhankintasuunnitelmien sekä harjoitusryhmien perusteella Opiskelijat arvioivat tiedonhankintataitonsa yläkanttiin (Schilling & Applegate, 2007) 9
IL-kehykset keskiössä: Tuloksia TTY:n uudistetusta tiedonhankintataitojen opetuksesta (1/3) Palautekysely kandiopiskelijoille (n=130) Opiskelijan arvio omista tiedonhankintataidoista (asteikko 1-5) 1 2 3 4 5 EOS Yhteensä Keskiarvo Ennen opetuksia 3 27 69 28 3 0 130 3,0 Opetusten jälkeen 0 0 12 92 25 1 130 4,1 10
IL-kehykset keskiössä: Tuloksia TTY:n uudistetusta tiedonhankintataitojen opetuksesta (2/3) Kehys - opiskelijoista keskivaihe opiskelijoista + opiskelijoista Tiedonhankinta osana tutkimusprosessia Osasivat määritellä oman aiheensa tutkimuskysymyksiä ja oman aiheen kannalta keskeisten teemojen ja näkökulmien esille tuominen Ei osannut tuoda esille keskeisiä teemoja ja näkökulmia. 15 % Osasi jonkin verran tuoda esille keskeisiä teemoja ja näkökulmia. 51,8 % Osasi erinomaisesti tuoda esille keskeisiä teemoja ja näkökulmia. 33,2 % Tiedon tuottaminen ja arviointi Osasivat käyttää hyviä, käyttökelpoisia ja luotettavia lähteitä Ei käyttänyt ollenkaan tai juurikaan hyviä 6,7 % Käytti jonkin verran hyviä, käyttökelpoisia ja luotettavia lähteitä. 47,8 % Käytti erinomaisesti hyviä, käyttökelpoisia ja luotettavia lähteitä. 45,5 % Tiedon tuottaminen ja arviointi Osasivat tulkita lähteinä käyttämiään tieteellisiä tekstejä ja tuottaa kandityön vaatimustasoon verrattavaa tieteellistä tekstiä Ei selkeästi osannut tulkita tekstiä tai referoida sisältöä ajatuksellisesti. 11,7 % Osasi jonkin verran referoida ja tuottaa omia ajatuksia. 50 % Osasi erinomaisesti tulkita, referoida ja tuottaa omia ajatuksia. 38,3 % 11
IL-kehykset keskiössä: Tuloksia TTY:n uudistetusta tiedonhankintataitojen opetuksesta (3/3) Kehys - opiskelijoista keskivaihe opiskelijoista + opiskelijoista Tiedon jakaminen ja tieteen vuorovaikutus Osasivat keskustella suullisesti ja kirjallisesti omaan aiheeseensa liittyvästä tutkimuksesta Ei selkeästi osannut keskustella suullisesti ja kirjallisesti omaan aiheeseensa liittyvästä tutkimuksesta. 8,5 % Osasi jonkin verran keskustella suullisesti ja kirjallisesti omaan aiheeseensa liittyvästä tutkimuksesta. 47,3 % Osasi erinomaisesti keskustella suullisesti ja kirjallisesti omaan aiheeseensa liittyvästä tutkimuksesta. 44,2 % Tiedon jakaminen ja tieteen vuorovaikutus Löysivät erilaisia näkökulmia aiheeseensa ja tunnistivat viittausketjut olennaisena osana tieteellistä keskustelua Ei selkeästi osannut tunnistaa erilaisia näkökulmia osana tieteellistä keskustelua. 22,1 % Osasi jonkin verran tunnistaa erilaisia näkökulmia osana tieteellistä keskustelua. 49,6 % Osasi selkeästi tunnistaa erilaisia näkökulmia osana tieteellistä keskustelua ja seurata viittausketjuja. 28,3 % Tekijänoikeudet ja tiedon eettinen käyttö Osasivat tehdä lähdeviittaukset sovittua viittaustyyliä käyttäen Ei juurikaan käyttänyt lähdeviittauksia tai suurin osa niistä oli merkitty väärin. 1,7 % Oli merkinnyt suurimman osan lähdeviittauksista oikein. 52,6 % Oli tehnyt lähdeviittaukset läpi kandityön oikein ja sovittua viittaustyyliä käyttäen. 45,7 % 12
Tuloksia IL-kehyksiä muokattu teknisiin aloihin sopiviksi Yhteistyö tiedekuntien kanssa Opiskelijoiden asenteisiin muutoksia Huomioitavaa: Aiemmasta IL-opetuksesta TTY:llä ei ole tehty selvityksiä, vaikuttaa vertaamiseen Tilanne vasta ensimmäisen vuoden jälkeen. Selkeämmät tulokset 4 vuoden päästä. 13
Lähteet Arnold-Garza, S. (2014). The flipped classroom teaching model and its use for information literacy instruction. Communications In Information Literacy, 8(1), 7. Cole, J., & Kritzer, J. (2009). Strategies for success: Teaching an online course. Rural Special Education Quarterly, 28(4), 36-40. Maton, K. (2009). Cumulative and segmented learning: Exploring the role of curriculum structures in knowledge-building. British Journal of Sociology of Education, vol. 30, no. 1, pp. 43-57. Schilling, K. & Applegate, R. (2007). Evaluating Library Instruction: Measures for Assessing Educational Quality and Impact. In: ACRL thirteenth national conference. Baltimore, MD, USA, 29 March-1 April 2007, pp 206.2014. Tekniikan Akateemisten Liitto TEK, toim. Mielityinen, I. (2009). Suomi tarvitsee maailman parasta insinööriosaamista. Forssa: Forssan Kirjapaino Oy. Virtanen, V., Postareff, L. & Hailikari, T. (2015): Millainen arviointi tukee elinikäistä oppimista? Yliopistopedagogiikka 1/2015. Zhang, Q., Goodman, M. & Xie, S. (2015). Integrating Library Instruction into the Course Management System for a First-Year Engineering Class: An Evidence-Based Study Measuring the Effectiveness of Blended Learning on Students' Information Literacy Levels. COLLEGE & RESEARCH LIBRARIES. Verkkolähteet ACRL Framework for Information Literacy for Higher Education http://www.ala.org/acrl/standards/ilframework (4.8.2017) Edu.fi http://www.edu.fi/perusopetus/uskonto_ja_elamankatsomustieto/uskontonetti/opetuksen_toteuttaminen/arviointi/arviointi_osa_oppimispros essia (4.8.2017) Opetushallitus opiskelijan arvioinnin hyviä käytäntöjä http://www.oph.fi/download/46585_opiskelijan_arvioinnin_hyvia_kaytantoja.pdf (4.8.2017) Smale, M. (2012, April 30). Can we flip the library classroom? [Web log Post]. http://acrlog.org/2012/04/30/can-we-flip-the-libraryclassroom/ (4.8.2017) 14
Kiitos! miikka.sipila@tut.fi mervi.miettinen@tut.fi johanna.tevaniemi@tut.fi http://www.tut.fi/kirjasto/ 15