Vesilahden kunta Tilinpäätös 2013 1 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN HALLINTO TALOUS 1000 TP 2012 TA 2013 TA-muutos TA-yhteensä TOT 2013 Poikkeama Tot-% Toimintatulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1-0,1 0,0 Toimintamenot 0,0-72,8-5,4-78,2-93,7 15,5 119,8 Toimintakate 0,0-72,8-5,4-78,2-93,6 15,4 119,7 Vastuuhenkilö Sivistysjohtaja Tiina Kivinen Perustehtävä ja toiminnan sisältö Vuoden 2013 alusta alkaen koulutoimi, kirjasto- ja kulttuuritoimi, liikunta- ja nuorisotoimi sekä varhaiskasvatus ovat muodostaneet kasvatus- ja opetustoimen. Hallinto vastaa toimialan yhteisten asioiden hoidosta, tehtävien koordinoinnista, lautakuntatyöskentelyn sujuvuudesta sekä toimialan ajankohtaisesta koulutuksesta. Kasvatus- ja opetustoimen hallinnossa työskentelee sivistysjohtaja, jota avustaa keskustoimiston palvelusihteeri. Koulukeskuksen palvelusihteeri valmistelee oppilastilastot valtionosuusselvitystä varten, kotikuntakorvauslaskelmat sekä toimii koulukuljetusten yhteyshenkilönä koko kunnan osalta. Narvan koululla on myös osa-aikainen palvelusihteeri. Palvelujen kehittäminen lähtee kuntalaisten tarpeista. Kehittämistyö on suunnitelmallista ja kustannustietoista. Hallinnonalan strategian valmistelutyö on käynnissä. Strategiaan sisältyy sekä varhaiskasvatus että koulutoimi. Sivistysjohtaja osallistuu aktiivisesti seutuyhteistyöhön. Yhteistyö naapurikuntien kanssa palvelujen järjestämiseksi lisääntyy ja uusia toimintamuotoja kehitetään. Vuosi 2013 oli ensimmäinen uuden Pirkan Opiston toimintavuosi, jonka aikana opistolle valittiin uusi rehtori. Sivistysjohtaja on Pirkan Opiston ohjausryhmässä. Vuosi 2013 oli myös Tampereen Seudun Ammattiopiston Tredun ensimmäinen toimintavuosi. Seudullinen esija perusopetuksen uuden opetussuunnitelman valmistelutyö on ollut aktiivisesti käynnissä. Koulujen työ- ja loma-ajoista on päätetty seudullisesti. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2014 Hallinnonalan johtoryhmäkokoukset tarkoituksenmukaisin kokoonpanoin 4 krt /v rehtorit 10 krt /v muut hallinnonalojen esimiehet 8 krt /v Tiedottamisen kehittäminen Seutuyhteistyö Sivistystoimen hallinto-ohjelmien ja käytänteiden osaamisen ja asiantuntemuksen vahvistaminen Palvelusihteerien toiminnan koordinointi Verkkosivujen päivittäminen ja sisällöt / käytänteiden vakiinnuttaminen Yhteistyöstä saatavien hyötyjen varmistaminen aktiivisella mukanaololla Koulutus palvelusihteereille Yhteiset kokoukset 4 krt / v sivuja päivitetty osittain, yhtenäistämistä edelleen jatkettava, kukin koulu vastaa omista sivuistaan Vesilahti mukana seudullisissa hankkeissa ja kehittämistyössä, sivistysjohtaja säännöllisesti seutusivistys-, seutuopetus- ja seutuops-kokouksissa sekä Laatuhankkeessa ja Pirkan Opiston ohjausryhmässä toteutunut, mm. Multiprimuskoulutus toteutunut Tunnusluvut Määrätavoitteet TP2011 TP2012 TP2013 Kuntakohtainen veso 1 1 1 Koulukohtainen huoltajakysely (joka 2. vuosi) 1 0
Vesilahden kunta Tilinpäätös 2013 2 Keskeiset määräraha- ja tavoitepoikkeamat sekä niiden syyt Kokous- ja luottamustoimi palkkiot budjetoitu Koulutoimen hallintoon (7000 ). Toteutui 6 680, joka näkyy ylityksenä sivistystoimen hallinnon kustannuspaikalla. Jaksotetut loma-ajan palkat jääneet huomioimatta talousarviota laadittaessa. (ylitys 8 351 )
Vesilahden kunta Tilinpäätös 2013 1 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA PERUSKOULUT TALOUS 1000 TP 2012 TA 2013 TA-muutos TA-yhteensä TOT 2013 Poikkeama Tot-% Toimintatulot 0,0 155,5 13,0 168,5 266,0-97,5 157,9 Toimintamenot 0,0-6 222,9 75,3-6 147,5-6 047,3-100,2 98,4 Toimintakate 0,0-6 067,4 88,3-5 979,1-5 781,3-197,8 96,7 Vastuuhenkilö Sivistysjohtaja Tiina Kivinen Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet Perusopetuksen tehtäväalueeseen kuuluvat esi- ja perusopetus. Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Vesilahden kunnassa toimii neljä vuosiluokkien 0-6 koulua ja yksi 7-9 vuosiluokkien koulu. Syyskuussa 2013 esikouluissa oli 57 oppilasta, vuosiluokkien 1-6 kouluissa 468 oppilasta ja vuosiluokkien 7-9 koulussa 201 oppilasta. Vesilahdessa on panostettu voimakkaasti siihen, että oppilas opinpolkunsa eri vaiheissa saisi sitä apua ja tukea, jota hänen on todettu tarvitsevan. Koulujen oppilashuoltotyö toimii tehokkaasti ja kunnan toimesta on tarjottu koulujen ja kotien käyttöön aiempaa huomattavasti tehokkaammat oppilashuollon henkilöstöresurssit. Opetustoimeen on vuoden 2013 aikana laadittu Koulukuljetusperiaatteet sekä Oppilaaksiottamisen periaatteet. Kouluverkkoa on tarkasteltu osana talouden tervehdyttämisohjelmaa. Onkemäen koulun toimintaedellytysten selvittämiseksi perustettiin työryhmä. Koulukuljetusreittejä uudistettiin ja koulukuljetukset kilpailutettiin keväällä 2013. Nivelvaiheiden kehittämistyötä on tehty varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen sekä alakoulujen ja yläasteen kesken. Oppilashuollon käytänteiden yhdenmukaistaminen, opetussuunnitelmatyö sekä kasvatus- ja opetustoimen strategiatyö ovat käynnissä. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2013 Huoltajakyselyn järjestäminen Vuosiluokkien 0-6 huoltajat. Välivuosi joka toinen vuosi Kysely Wilman kautta. Nivelvaiheiden yhdenmukaistaminen Koulukuljetussuunnitelman toimeenpano Varhaiskasvatuksen/alkuopetuksen ja alakoulun/yläasteen valmistelema yhteinen pohja siirron suorittamiseksi Tiedottaminen kodeille. Neuvottelut uudelle kaudelle valittavien liikennöitsijöiden kesken. Varhaiskasvatus/alkuopetus valmisteille, alakoulu/yläkoulu valmis Suunnitelma tehty ja toimeenpantu uuden kilpailutuksen myötä, liikennöitsijöiden kanssa neuvottelu pidetty, huoltajille tiedotettu järjestelyistä, uudet Koulukuljetusperiaatteet näkyvissä kunnan nettisivuilla
Vesilahden kunta Tilinpäätös 2013 2 Koulun työilmapiirissä ongelmia Kouluterveyskyselyssä tutkittuna 8.-9.lk Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle Kouluterveyskyselyssä tutkittuna 8.-9.lk Vaikea päästä koulupsykologille Kouluterveyskyselyssä tutkittuna 8.-9.lk Vesilahti 5% Koko maa 27% Vesilahti 25% Vesilahti 31% Tunnusluvut Määrätavoitteet TP2011 TP2012 TP2013 Henkilöstön sairauspoissaolot koulutoimi 917 pvä/v 632 pvä/v 722 pvä/v yhteensä Tasokas perusopetus Opetushallituksen arvioinneissa yli valtakunnallisen keskiarvon Opetushallituksen arvioinneissa yli valtakunnallisen keskiarvon Opetushallituksen arvioinneissa yli valtakunnallisen keskiarvon (terveystieto) Tavoite: Vesilahti 4% Toteutui 9% Koko maa 26% Tavoite: Vesilahti 20 % Toteutui: 35% Koko maa 37% Tavoite: Vesilahti 10 % Toteutui: 14% Koko maa: 40% OPPILASMÄÄRÄ YLEIS- JA ERITYISOPETUKSESSA 20.9. 2011-2012 2012-2013 2013-2014 Perusopetuksen oppilasmäärä 737 750 726 - Esiopetuksessa 81 83 57-1-6 lk 462 459 468-7-9 lk 194 208 201 Erityistä tukea saavat oppilaat 35 26 27-11-vuotinen vammaisopetus Yht./ % perusopetuksen oppilasmäärästä 9 5 8 44 / 5,9% 31 / 4,1% 35/ 4,8% *ennuste OPPILASHINTA TOTEUTUNUT KUS- LASKENNALLINEN EROTUS TANNUS /opp. VALTIONOSUUS v. 2012 7202 6642 560 v. 2011 7128 6207 921 v. 2010 7209 6227 982
Vesilahden kunta Tilinpäätös 2013 3 Hankkeet ja hankerahoitus Perusopetuksen laatukriteerit 8000, käyttämättä 3 341,68, käyttöaika 1.1.2012-31.12.2013, hankkeelle saatu jatkoaikaa v. 2014. Ryhmien pienennysavustus 35200, käytetty kokonaan, käyttöaika 1.1.2012-31.12.2013 Ryhmien pienennysavustus II, 44 200, käytetty 8 624,62, käyttöaika 1.1.2013 31.12.2014 Kerhotoiminta 2012-2013, 10 000, käytetty 9742,37, käyttöaika 1.9.2012-31.12.2013 Kerhotoiminta 2013-2014, 13 000, käytetty 908,87, käyttöaika 1.9.2013 31.12.2014 Onkemäen Comenius-hanke 11200, käytetty kokonaan, käyttöaika 1.8.2012-31.7.2014 Komppi-hanke, 8000, käytetty 1 080,95, käyttöaika 31.12.2014 Koulutuksen kansainvälistyminen (alakoulut), 3000, käytetty 250,62, käyttöaika 1.9.2013-31.12.2014 Hankerahat yhteensä 132 600 Keskeiset määräraha- ja tavoitepoikkeamat sekä niiden syyt Koulukuljetuksista, -ruokailusta ja tarvikkeista on saatu säästettyä. (vrt. talouden tasapainottamisohjelma)
Vesilahden kunta Tilinpäätös 2013 1 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA MUU KOULUTUS TALOUS 1000 TP 2012 TA 2013 TA-muutos TA-yhteensä TOT 2013 Poikkeama Tot-% Toimintatulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Toimintamenot 0,0-70,5 0,0-70,5-73,1 2,6 103,7 Toimintakate 0,0-70,5 0,0-70,5-73,1 2,6 103,7 Vastuuhenkilö Sivistysjohtaja Tiina Kivinen Perustehtävä ja toiminnan sisältö Vesilahden kunta on ostanut kansalaisopistopalvelut Pirkan opistolta/nokian kaupungilta 1.1.2013 lukien. Vesilahden lisäksi myös Lempäälän ja Pirkkalan kunnat ostavat nämä palvelut Nokian kaupungilta. Vesilahden kunnan tavoitteena on, että Pirkan opisto toimii kuntien välisen sopimuksen mukaisesti: Ylläpitäjä sitoutuu pitämään opiston opetustuntimäärän vähintään nykyisellä tasolla, ellei valtion opetusta koskevista toimiluvista, valtionosuusperusteiden muutoksista tai väestönkehityksestä muuta johdu. Pirkan opistojen verkostoyhteistyönä toteutettu musiikin taiteen perusopetus laajan oppimäärän mukaan kasvaa täysimääräiseksi musiikin perus- ja opistotason opetukseksi vuoteen 2018 mennessä erillisellä resurssilla kuntien aiemmin tekemien päätösten mukaisesti. Pirkan opisto huolehtii alueellisesta tasa-arvosta ja palvelujen saavutettavuudesta järjestämällä opintopalveluita edelleen lähipalveluna opistojen nykyisissä opetuspaikoissa ja vastaavissa kuntien tiloissa. Käsityökoulu Näpsä on jatkanut toimintaansa entiseen tapaan. Erityisesti ryijyperinteeseen liittyvä käsityökoulun toteuttama työ on kunnan imagoon vahvasti liittyvää toimintaa. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Toteutuminen 2011 Toteutuminen 2012 Toteutuminen 2013 Oppitunnit opistotoiminnassa 1703 1785 1801 Oppitunnit musiikin taiteen 1606 1812 1686 perusopetuksessa Oppitunnit kuvataiteen perusopetuksessa 102 64 90 Keskeiset määräraha- ja tavoitepoikkeamat sekä niiden syyt -
Vesilahden kunta Tilinpäätös 2013 1 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA VARHAISKASVATUS TALOUS 1000 TP 2012 TA 2013 TA-muutos TA-yhteensä TOT 2013 Poikkeama Tot-% Toimintatulot 0,0 428,3 5,0 433,3 450,5-17,2 104,0 Toimintamenot 0,0-3 393,1 53,5-3 339,6-3 082,1-257,5 92,3 Toimintakate 0,0-2 964,8 58,5-2 906,3-2 631,6-274,7 90,5 Vastuuhenkilö Varhaiskasvatuksen johtaja Anne Mäki Perustehtävä ja toiminnan sisältö Varhaiskasvatus on osa elinikäistä oppimista. Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen tulee muodostaa saumaton kokonaisuus, joka kasvatuksen ja koulutuksen kaikissa vaiheissa tukee joustavasti jokaisen lapsen yksilöllisiä kehityspiirteitä ja edistää lapsen tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista. Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus ja vastuu ja yhteiskunnan tarjoamat varhaiskasvatuspalvelut tukevat lapsen kotikasvatusta. Vanhemmat valitsevat lastensa varhaiskasvatuspalvelut. Päivähoito eri muotoineen on vallitsevin yhteiskunnallisen varhaiskasvatuksen toimintaympäristö. Varhaiskasvatus ja esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Varhaiskasvatuksessa on oleellista lasten, varhaiskasvatuksen henkilöstön sekä vanhempien vuorovaikutus ja kasvatuksellinen kumppanuus. Varhaiskasvatusta toteutetaan yhteistyössä laajan lasta ja perhettä palvelevan verkoston kanssa, jossa ovat osallisina sosiaali-, terveys- ja opetustoimi sekä erilaiset lapsi- ja perhetyötä tekevät järjestöt, yhteisöt ja seurakunnat varhaiskasvatuspalveluineen. Varhaiskasvatus on ollut vuoden 2013 alusta osana kasvatus- ja opetustointa. Varhaiskasvatuksen toimintamuodot ja käyttömäärät: - Varhaiskasvatuksen toimintamuotoja ovat olleet päiväkotihoito, perhepäivähoito, pienimuotoinen leikkikenttätoiminta kesällä ja avoin varhaiskasvatustoiminta. - Avointa varhaiskasvatusta järjestetään kerran viikossa ja siellä on käynyt keskimäärin 8 perhettä/ toimintakerta. Lapsia on ollut keskimäärin 15 / toimintakerta. - Tuulikallion päiväkodin luontoryhmä Metsätähdet aloitti toimintansa elokuussa 2013. Ryhmässä on 13 lasta. Metsätukikohtana ryhmällä on ollut Vilkinaron markkina-alueen tuntumassa oleva kota. - Vuoden 2013 lopussa kunnallisessa päivähoidossa oli 232 lasta - Perheet käyttävät paljon mahdollisuutta ns. sopimushoitopäiviin 10 tai 16 hoitopäivää / kk. - Perhepäivähoitolapset ovat olleet varahoidossa päiväkodeissa. - Päivähoidon käyttöaste 73,13 % - Alle 3-vuotiaita kunnallisessa päivähoidossa suhteellisen paljon - Sateenkaaren päiväkodin toiminta loppui kesällä 2013 - Kunnalliset päivähoitopaikat ovat riittäneet. Koskenkylä- Ylämäki alueella hoitopaikat ovat täynnä ja osa lapsista on sijoitettuna Kirkonkylään päivähoitoon.. - Esikoululaisten aamuhoitoa on järjestetty Ahtialan, Tuulikallion, Ristiveräjän, Satumetsän ja Peiponpellon päiväkodeissa - Ahtialan päiväkodissa on tarjottu iltapäivähoitoa myös 1-2- luokkalaisille - Vuorohoidon tarve on vähentynyt. Yöhoitoa ei ole tarjottu - Kesällä järjestettiin kuudessa eri toimipisteessä leikkikenttätoimintaa kolmen viikon aikana 4-8 -vuotiaille lapsille. Leikkikentillä oli keskimäärin 8 lasta/ toimintakerta. - Varhaiskasvatuksessa suoritettiin asiakastyytyväisyyskysely marraskuussa 2013. Kysely tehtiin Takarviointijärjestelmän avulla asteikolla 1-5 (1= huono ja 5= erinomainen). Asiakastyytyväisyyskyselyn vastausprosentti oli perhepäivähoidossa 88 ja päiväkodeissa vastausprosentit vaihtelivat 75 % 86 %. Päiväkotien asiakastyytyväisyyskyselyn keskiarvo oli 4,2, jota voidaan pitää erittäin hyvänä ja perhepäivähoidon keskiarvo oli 4,8, jota voidaan pitää erinomaisena.
Vesilahden kunta Tilinpäätös 2013 2 Erityispäivähoito: - Päiväkodeissa oli vuoden 2013 lopussa 7 lasta, joilla erityispäivähoitolausunto. Erityispäivähoidon toimintamuotoja ovat erityislastentarhanopettajan konsultaatiot henkilökunnalle sekä erilaiset pienryhmät. - Vuonna 2013 päiväkodeissa työskenteli 4 avustajaa erityistä kasvatusta ja tukea tarvitsevien lasten ryhmissä. - Varhaiskasvatuksen piirissä on myös lapsia, joille päivähoitopalvelu on osa lastensuojelun ennaltaehkäisevää työtä. Avohuollon tukitoimia tarvitseville lastensuojeluperheille on järjestetty yhteistyöverkon kokous tarpeen ilmaannuttua. - Päivähoidon henkilökunta on koulutettu havainnoimaan lasten ja perheiden haasteiden hahmottamista varhaista huolen puheeksi ottoa sekä resurssien oikeaa kohdentamista. Päivähoitoyksiköt ja henkilöstö: - Päivähoito on jakautunut neljään alueeseen: Kirkonkylä itäiseen, Kirkonkylä läntiseen, Narvan ja Koskenkylä - Ylämäki -alueisiin. - Vesilahdessa on 8 päiväkotia; Sateenkaaren päiväkodin toiminta loppui 6/2013. - Varhaiskasvatuksessa on kaksi hallinnollista työntekijää Peiponpellon päiväkodin johtaja ja varhaiskasvatuksen johtaja - Muilla päivähoitoalueilla päiväkodinjohtajat toimivat myös lapsiryhmissä. Johtajan toimiminen ryhmässä ja monimuotoisen alueen hallinnollinen, pedagoginen ja henkilöstöjohtaminen vaativat melkoista taituruutta ajankäytössä. - Kasvu, muutos, hallinnollisten töiden lisääntyminen sekä kasvavan henkilöstön sekä asiakkaiden moninaiset tarpeet kasvattavat painetta johtamisen arviointiin ja kehittämiseen koko päivähoidossa. - Tuulikallion päiväkodin ryhmissä terveysviranomaisten määräämät lasten enimmäismäärät: 14 ja 8 lasta/ ryhmä - Lasten hoitopäivien pituus ja painottuminen myöhempään iltapäivään on tuonut haasteita työvuorojärjestelyihin ja henkilökunnan riittävyyteen päiväkodeissa. - Tuulikallion päiväkodin tiilirakennus oli remontissa kesä- joulukuun ajan. Lapsiryhmät toimivat Ristiveräjän päiväkodissa, Reimarissa ja syksyllä perustetussa luontoryhmässä. - Vesilahdessa on 5 kunnallista omissa kodeissaan hoitavaa perhepäivähoitajaa - Perhepäivähoitajien tultua työaikalain piiriin syksyllä 2011 työajan tasausvapaapäivinä on perhepäivähoidossa olevien lasten perheillä mahdollisuus masuvapautukseen, jos he järjestävät lastensa hoidon itse. - Henkilöstön hyvinvointia on tuettu tyhy - toiminnalla, alueyhteistyöllä ja koulutuksen avulla - Mm. seutukunnallinen varhaiskasvatuspäivä, Vuorovaikutuskoulutus, Asiakkaan kohtaaminen, vuorohoidon työntekijöille suunnattu koulutus, Metsämörri peruskurssi, musiikki- sekä liikuntakoulutukset. Osa koulutuksista on toteutettu yhdessä Tampereen seutukunnan kanssa, osassa koulutuksissa ollut mukana luokanopettajia ja koulunkäynnin ohjaajia. Moniammatillinen yhteistyö: - Vesilahteen perustettiin 2010 moni ammatillinen lapsiperhetyöryhmä, johon kuuluu lääkäri, terveydenhoitajat, perhetyöntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja, psykologi, sosiaalityöntekijät, ja kiertävä erityislastentarhanopettaja. Työryhmä on kokoontunut tarvittaessa.. Tampereen ympäristökuntien seutuyhteistyö: - Tampereen ympäristökuntien yhteistyö on jatkunut Effica -ohjelman parissa; mm. suurin osa päivähoitohakemuksista tulee sähköisesti - Sähköistä kulunvalvontajärjestelmää kilpailutetaan yhteisesti kehyskunnissa. - Mahdollisuus päivähoitoon hakeutumiseen seutukunnan muihin kuntiin toteutuu keväällä 2014. Hoitopaikka voidaan myöntää lapsen esikoulun alkamiseen saakka. - Seutukunnassa on myös yksityisen päivähoidon yhteiset nettisivut, joihin on linkki kuntien päivähoidon sivuilla. - Seutukunnan yhteisesti järjestämä varhaiskasvatuspäivä Tampereen messu- ja urheilukeskuksessa 22.1.2013 Yksityinen päivähoito: - Kuntienkuuluu järjestää yksityisen päivähoidon ohjaus ja valvonta. - Vesilahdessa oli vuoden 2013 lopussa 4 yksityistä perhepäivähoitajaa
Vesilahden kunta Tilinpäätös 2013 3 Lasten kotihoidon tuki: - Kertomusvuoden lopussa lasten kotihoidontuen piirissä oli 81 kotitaloutta ja 117 lasta. Yksityisen hoidon tukea maksettiin 8 lapsesta ja osittaista tukea 14 lapsesta. - Lasten yksityisen hoidon tuen kuntalisää ns. Vesilahti-lisää on maksettu keskimäärin 11 lapsesta. - Kuntalisää maksetaan 220 /kk alle 3-vuotiaasta lapsesta, 200 yli e-vuotiaasta lapsesta ja 100 esiopetusikäisestä lapsesta, mikäli lapsen hoitoaika ylittää 25 tuntia viikossa. Päivähoidon kokonaismenot alittuivat vuoden 2013 talousarvioista. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2011 Päivähoitopaikan järjestäminen Järjestyy 1-2 viikon kuluessa Toteutui kohtuullisessa ajassa huoltajan ilmoitettua työ/opiskelupaikan saamisesta, muussa tapauksessa 4:kk kuluttua hakemuksen jättämisestä. Lasten ryhmäkokojen pitäminen Asetuksen mukaan /jatkuva. Toteutui päivähoitoasetuksen mukaisena Ensimmäisellä ja toisella luokalla olevien iltapäivähoidon järjestäminen perhepäivähoidossa tarpeen mukaan kerhojen ulkopuolisille lapsille Lasten/aikuisten suhdeluku Koulujen toimintapäivien aikana / saapuneet hakemukset Toteutui Viikonloppu- ja iltahoidon järjestäminen vuorohoitopäiväkodissa Erityistä hoitoa ja kasvatusta vaativien lasten tueksi erityislastentarhanopettajan konsultaatiot Asiakastyytyväisyyskyselyn toteutus parittomina vuosina Yhteistyö verkoston järjestäminen avohuollon tukitoimia tarvitseville lastensuojeluperheille (päivähoito, sosiaalityöntekijä, kotipalvelu Henkilöstön osaamisen ja työssä jaksamisen turvaaminen Varhaiskasvatussuunnitelman päivittäminen Järjestetään työssäkäyville ja opiskelijoille, mikäli hoidon tarvetta ilmenee riittävästi Erityispäivähoitolausunnot tai mahdollinen lausunnon tarve Kaikki päivähoidon asiakasperheet. Kevät 2013 Yhteistyöpalaveri ennen päivähoidon aloittamista / viikon kuluttua tarpeen ilmenemisestä Täydennyskoulutus toteutuu suositusten mukaisesti, minimi 2 pv/henkilö Tyhy- toiminta/ osallistujien määrä Henkilökohtaiset kehityskeskustelut vähintään joka toinen vuosi, työyhteisökohtaiset kehityskeskustelut joka toinen vuosi Sairauspoissaolot / työntekijä vuoden 2012 tasolla tai sen alle Alueen/ yksikön varhaiskasvatussuunnitelmat tiedottaminen, nettisivut Toteutui Toteutui Toteutui Toteutui pääsääntöisesti Täydennyskoulutusvelvoite toteutui pääsääntöisesti. Tyhy- toimintaan osallistui n. 45 varhaiskasvatuksen työntekijää Kehityskeskustelut toteutuivat pääsääntöisesti. Ei toteutunut. Vuonna 2013 sairauspoissaoloja 18,11 pv/henkilö vrk/työntekijä, vuonna 2012 oli 10,98 vrk/ työntekijä, Vesilahden kunnan varhaiskasvatussuunnitelman päivitystä siirrettiin, kunnes uusi varhaiskasvatuslaki julkaistaan 2014. Nettisivut päivitettiin 2012.
Vesilahden kunta Tilinpäätös 2013 4 Määrätavoitteet TP2012 TA2013 TP2013 Päiväkotihoito Hoitopäivät yhteensä Siitä: - kokopäivähoito - osapäivähoito 30707 28139 3777 33000 32938 28642 4296 Kotona tapahtuva perhepäivähoito Hoitopäivät yhteensä: Siitä: - kokopäivähoito - osapäivähoito 3296 4000 3154 3163 133 3038 116 Henkilöstö 59 60 56 Käytössä olevat hoitopaikat 31.12.: Päiväkodit - kokopäivähoito - osapäivähoito - esikoululaisten aamuhoito Perhepäivähoito - kokopäivähoito - osapäivähoito Ostopalvelupäivähoito (seutusopimus) Yksityisen hoidon tuki ja kuntalisä, lapsia keskimäärin/kk 13,5 14 11 Kotihoidontuki, lapsia keskimäärin/kk 105 106 117 Taloudelliset tavoitteet TP2012 TA2013 TP2013 Varhaiskasvatuksen käyttömenot/kunnan asukas 655,60 655,60 591,82 175 18 20 19 1 1 175 18 20 20 1 1 174 27 10 20 1 0 Keskeiset määräraha- ja tavoitepoikkeamat sekä niiden syyt Varhaiskasvatuksen kulut alittuivat lähes kaikilla menokohdilla eniten majoitus- ja ravitsemuspalveluissa. Rakennusten ja huoneistojen vuokrissa on huomattava nousu. Henkilöstömenot alittuivat harkitulla sijaisten käytöllä sekä sisäisellä sijaistamisella. Varhaiskasvatuksen käyttöaste on noussut vuonna 2012 68% ja 2013 73%. Terveysviranomaisten määräämät lapsimäärät; 17 lasta 3-5-vuotiaiden ryhmässä ja 8 lasta alle 3-vuotiaiden Tuulikallion päiväkodissa vähensi hoitolasten määrää ja luonnollisesti myös päivähoitomaksutuottoja. Tarkastuslautakunta on kehottanut keräämään vertailutietoa Peiponpellon päiväkodin yksikkökustannuksista verrattuna kunnan pienempiin päivähoitoyksiköihin. Ilman hallinnon kuluja lapsen hoitopäivä Peiponpellon päiväkodissa maksaa 40,85, kun se pienemmissä yksiköissä maksaa 51-78 / laskennallinen hoitopäivä Pienemmissä yksiköissä päivähintaan vaikuttaa suuresti mm. lapsimäärän rajoitukset, ryhmäavustajan tarve ja kiinteistön kustannukset.
Vesilahden kunta Tilinpäätös 2013 1 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA KIRJASTOTOIMI TALOUS 1000 TP 2012 TA 2013 TA-muutos TA-yhteensä TOT 2013 Poikkeama Tot-% Toimintatulot 0,0 6,0 0,0 6,0 5,1 0,9 85,3 Toimintamenot 0,0-294,8 6,0-288,8-272,9-15,9 94,5 Toimintakate 0,0-288,8 6,0-282,8-267,8-15,0 94,7 Vastuuhenkilö Kirjastonjohtaja Kirsti Torikka Perustehtävä ja toiminnan sisältö Kirjastopalvelut Kirjasto on sivistyksen peruspalvelu, joka edistää asukkaiden yhtäläisiä mahdollisuuksia yleissivistykseen, tietojen ja taitojen hankintaan, kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, elämyksiin ja virkistykseen. Kirjasto tarjoaa maksutta käytettäväksi uusiutuvat kokoelmat, ajanmukaiset tiedonhakumenetelmät, kirjastotilat ja henkilökunnan asiantuntemuksen. Vesilahden kirjasto on yksi Pirkanmaan PIKI-kirjastoista ja osallistuu aktiivisesti PIKI-kirjastojen yhteistyöhön ja sen kehittämiseen. Toiminnalliset tavoitteet Asiakkaille pyritään tarjoamaan monipuolista kirjastoaineistoa omasta kokoelmasta. Kirjastoaineiston hankintaan paneudutaan niin laadullisesti kuin määrällisesti. Uusia toimintoja nykyisissä ahtaissa tiloissa on mahdoton aloittaa. Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2013 hankinta Hankinnasta kirjoja 80%, kirjoista 65% aikuisten kirjoja, joista 55% tietokirjoja. Hankinnasta 35% lasten- ja nuortenkirjoja, joista 20% tietokirjoja. Hankinnasta 10% musiikki- ja muita äänitteitä, 10% kuvatallenteita. Kokonaishankinta 2246nidettä, joista kirjoja 1896 kpl. Hankinnasta on kirjoja 84%, joista 59% aikuisten kirjoja, joista 55% tietokirjoja. Hankinnasta 41% on lastenkirjoja, joista 16% tietokirjoja. Hankinnasta 6% musiikki- ja mui- uuden kirjaston suunnittelu valitaan suunnitelija/arkkitehti, suunnittelu alkaa ta äänitteitä, 8% kuvatallenteita. OKM:n perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmassa 2014-2016 hanke on sijoitettu vuodelle 2015, valtionosuus 50%. Työryhmä ei ole kokoontunut, eikä suunnittelijaa/arkkitehtia ole valittu. Tunnusluvut Määrätavoitteet TP2012 TA2013 TP2013 kirjastoaineiston hankinta/1000 asukasta 510 550 510 lainat/asukas 18 21 18,54 kirjastokaynnit/asukas 10,5 11 10,7 Taloudelliset tavoitteet TP2012 TA2013 TP2013 aineistohankinnat/asukas 10,56 12,00 10,00 lainan hinta (kulut/lainaus) 3,15 2,00 3,30 kokonaismenot/asukas 56,00 60,00 61,50 Kirjaston henkilöstövahvuus: kirjastonjohtaja ja 3 kirjastovirkailijaa. Pääkirjasto oli avoinna 31 tuntia (touko - elokuu 27 tuntia) viikossa ja Narvan kirjasto 17 tuntia viikossa.
Vesilahden kunta Tilinpäätös 2013 2 Narvan kirjasto oli kiinni 1. - 7.1. ja 1.7. 5.8. ja 23. 31.12. PIKI-kirjastojen yhteinen logistiikkapalvelu hoiti varatun aineiston kuljetukset PIKI-kirjastojen välillä, kuljetusauto kävi Vesilahdessa kaksi kertaa viikossa. Kirjaston sisäinen kuljetus Pääkirjaston ja Narvan kirjaston välillä hoidettiin kunnan kuljetuspalvelulla. Vaihtuvat siirtokirjakokoelmat olivat kaikilla päiväkodeilla, iltapäiväkerhoilla, esikouluilla ja alakoulun luokilla. Kunnan sisäinen kuljetuspalvelu toimittaa siirtoaineiston Ylämäen koululle ja Sateenkaaren päiväkotiin. Alakoulujen ja yläasteen oppilaat kävivät opettajiensa kanssa kiitettävästi kirjastossa. Pääkirjastossa luokkakäyntejä oli 41 kpl, päiväkotien käyntejä 37 kpl. Lisäksi on koottu lukuisia kirjapaketteja opettajille ja ohjaajille. Asiakkaita on opastettu kirjaston verkkopalveluissa, tiedonhaussa ja tietokantojen käytössä. PIKI-kirjastojen yhteistä teemapäivää PIKI-päivää vietettiin 23.9. PIKI-kirjastojen kirjasto-ohjelmaa (Aurora) vaivanneet ongelmat ja keskeneräisyys ovat vähentyneet uusien versiopäivitysten myötä ja ohjelman reklamaatiovaihe päättyi vuoden vaihteessa. Verkkokirjaston epäluotettavuus on näkynyt vielä asiakaspalautteissa. Kuntosalikortit myydään kirjastossa. Kuntosalin kulunvalvonnan epäluotettavuus on aiheuttanut runsaasti asiakaspalautetta kirjastossa. Vesilahden kirjaston kirjastoaineistokokoelma on 50 626 nidettä, joista kirjoja 44 123 kpl. Vuoden aikana aineistoa hankittiin 2246 nidettä, joista kirjoja 1896 kpl. Aineistoa poistettiin 3428 nidettä. Kirjastoihin tuli 9 sanomalehden ja 80 aikakausilehden vuosikertaa, lehtiä ei lasketa aineistolukuihin. Kirjastoaineiston kokonaislainaus vuonna 2013 oli 82 282 lainaa, josta Pääkirjaston lainoja 67 516 ja Narvan kirjaston lainoja 14 752. Kokonaislainaus lisääntyi 2,6%, pääkirjastossa 5%, Narvan kirjastossa lainaus väheni 10%. Toiset PIKI-kirjastot lainasivat 5079 lainaa Vesilahden kirjastosta ja Vesilahden kirjasto lainasi 2551 lainaa PIKIkirjastoista. Lisäksi tilattiin 14 kaukolainaa muista kirjastoista ja lähetettiin 2 kaukolainaa muihin Suomen kirjastoihin. Kirjastokorttia käytti 1474 asiakasta. Asiakaskäyntejä oli 47 770 ja verkkokäyntejä 14 308 kpl. Kirjastossa oli valokuvanäyttelyitä 3 kpl ja Nuorisotoimen organisoima KulTur-teemaviikon nuorten näyttely. OKM:n perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmassa vuosille 2014-2016, Vesilahden kirjaston rakentaminen on sijoitettu hankejonossa vuodelle 2015, hankkeen valtionosuus on 50%. Keskeiset määräraha- ja tavoitepoikkeamat sekä niiden syyt Aineistohankintamäärärahaa ei käytetty kokonaisuudessaan, koska kirjaston tilanahtaus vaikeuttaa aineiston sijoittamista. Narvan koulun lisärakentamisen yhteydessä Narvan kirjasto muutettiin ahtaimpiin ja epäkäytännölliseen tilaan. Talousarvion sisäiset menoerät (puhtaanapito/rakennusten ja huoneistojen vuokrat) ovat nousseet 85,5%. Tilakustannukset kirjaston talousarviosta ovat 21%.
Vesilahden kunta Tilinpäätös 2013 1 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA KULTTUURITOIMI TALOUS 1000 TP 2012 TA 2013 TA-muutos TA-yhteensä TOT 2013 Poikkeama Tot-% Toimintatulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Toimintamenot 0,0-28,9 4,0-24,9-25,3 0,4 101,7 Toimintakate 0,0-28,9 4,0-24,9-25,3 0,4 101,6 Vastuuhenkilö Vastuuhenkilö on matkailuneuvoja Satu Karvinen. Lempäälän ja Vesilahden yhteisen kulttuurikoordinaattorin Talvikki Torpan työsopimus (2 päivää/kuukausi) Vesilahden osalta päättyi 28.2.2013. Perustehtävä ja toiminnan sisältö Kulttuuritoimi tukee kunnassa kulttuuripalveluja tarjoavia yhteisöjä ja muita kulttuuritoimijoita jakamalla avustuksia ja avustamalla tapahtumien järjestämisessä. Kulttuuritoimen toiminta-avustuksen saivat vuonna 2013: - MLL:n Vesilahden paikallisyhdistys - Rämsöön kyläkerho ja Teatteri Kurki / Rämsöön kesäteatteri - Tähti Nuorisoseura (sisältäen Narvan Soittokunnan) - Vanhan tanssimusiikin perinneyhdistys - Vesilahden museoyhdistys - Vesilahden Nuorisoseura (sisältäen Teatteri Kurjen) - Vesilahden seudun sukututkimusseura - Vesilahden Taideyhdistys - Ylämäen Nuorisoseura Lisäksi on avustettu: - Kohdeavustuksella Ylämäen Kyläkerhoa Historian havinaa Koskenkylässä tapahtuman järjestelykuluissa (19.5.2013) - Päivähoidon yhteisen kevätjuhlan järjestelykuluissa (5.6.2013) - Kohdeavustuksella Timo Järvelää Vesilahden Nuorisoseurasta nuorten näytelmän käsikirjoituskuluissa, Stay Bitch yhtyeen demon kuluissa ja Vesilahtifestin järjestelyissä (13.6.2013) - Kohdeavustuksella Vesilahden Taideyhdistystä Tuhkolman opintomatkan kuluissa (13.6.2013) - Kohdeavustuksella Kurki Festivaalin lastentapahtumaa (7.7.2013) - Veikko Ahvenaisen ja Tammer-hanureiden Vesilahden konsertin (10.7.2013) lehti-ilmoittelua - Kohdeavustuksella Kurjen ekokyläyhdistyksen Vekkulikettu nukketeatteriesitystä (4.8.2013) - Kohdeavustuksella Vesilahden Nuorisoseuran Vesilahtifest tapahtumaa (14.9.2013) Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2013 Kulttuuriohjelman tavoitteiden mukaisesti koostetaan kulttuuritoimijarekisteri Kulttuurikoordinaattori koostaa kunnan nettisivuille kulttuuritoimijarekisterin Ei ehtinyt toteutua kulttuurikoordinaattorisopimuksen loputtua 28.2., kulttuuritoimijarekisteri siirrettiin toteutettavaksi vuodelle Kulttuuritoimijoiden yhteistyön edelleen tiivistäminen ja verkostoituminen Eri kulttuuritoimijat järjestävät yhdessä ja kulttuuritoimen kanssa vuosittaisia tapahtumia (esim. Tonttupolku) ja ideoivat uusia 2014 Järjestettiin erilaisia tapahtumia yhdessä eri kulttuuritoimijoiden kanssa. Tapahtumista osa on muodostunut vuosittaisiksi, kuten Tonttupolku ja Kirkonkylän ja Narvan kyläraittien opastetut kävelyt Paikalliskulttuurin tallentaminen Kirkonkylän raittikirjan julkaisu 2013 aikana Aineisto saatiin valmiiksi, mutta painatus ja julkaisu siirtyivät ke-
Vesilahden kunta Tilinpäätös 2013 2 Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2013 väälle 2014 Wesilahti-päivän aloittaminen vuosittaisena tapahtumana Taidenäyttelytoiminnan vakinaistaminen Wesilahti-päivä 27.4.13 Veteraanipäivän yhteydessä Terveyskeskuksessa jatketaan 2012 aloitettua taidenäyttelytoimintaa yhdessä Tampereen taidemuseon kautta Wesilahti-päivä järjestettiin 28.9. Rämsöössä,Seurantalolla, missä tapahtumaviikonloppu 2013 terveyskeskuksen vuodeosastolla oli esillä 3 Tampereen taidemuseon kiertävää taidenäyttelyä Toiminnalliset tavoitteet toteutuivat erinomaisesti muilta osin paitsi kulttuuritoimijarekisterin toteutuksen ja Kirkonkylän raitin kyläkirjan julkaisun osalta, jotka siirtyivät vuodelle 2014. Kolmannen sektorin toimijoiden merkitys ja kulttuuritoimen yhteistyö heidän kanssaan on edelleen erittäin tärkeää kulttuuritapahtumien järjestämisessä. Vuoden 2013 alusta kiertävä elokuvateatteri Filmipyörä lopetti elokuvaesitysten pitämisen Vesilahdessa. Kulttuuritoimi järjesti Vesilahden Lasten Pirkkasten maksuttomana tapahtumana Taskuteatteri Mimicin esityksen Isot lapset yläasteen auditoriossa 21.2.2013. 17.4. kulttuuritoimi järjesti yhdessä Wesilahti-Seuran kanssa Hukianhovissa Kalevalan II painoksen allekirjoituksen muistojuhlan yleisötilaisuutena. Juhlan asiantuntijaesityksissä kuultiin Kalevalan, Laukon ja Vesilahden yhteyksistä sekä kalevalaisesta mytologiasta. Tilaisuuteen osallistui reilu 30 henkilöä. Neljättä kertaa pidetylle Kirkonkylän raitin opastetulle kävelykierrokselle 7.7.2013 osallistui ennätysmäärä eli 80 henkilöä matkailuopas Eila Häihälän opastamana. Viidettä kertaa pidetylle Narvan raitin kävelykierrokselle 10.8.2013 osallistui reilu 30 henkilöä ja oppaina toimivat matkailuoppaat Tuula Tuominen ja Satu Karvinen. Kylien kävelykierrokset ovat osa Kulttuuritoimen pääsymaksutonta tarjontaa. Satu Karvinen oli mukana Rämsöön kesäteatterin Prinsessa Ruusunen näytelmä markkinointityöryhmässä. Kulttuuritoimi toi Tampereen taidemuseon Pirkanmaan aluetaidemuseon kiertävistä kokoelmista Vesilahden terveyskeskuksen vuodeosastolle kolme näyttelyä eli Niin kauas kuin silmään siintää Pirkanmaan järvet 22.10.2012-21.2.2013, Amerikan Anna ja takametsien miehet 21.2.-26.4.2013 ja Lempeitä unia 17.12.2013(- 30.1.2014). Kulttuuritoimi järjesti yhdessä Tähti Nuorisoseuran, Vesilahden museoyhdistyksen ja Näpsä-käsityökoulun kanssa Kotiseutumuseolla ja Narvan markkinakentällä koko perheen Tonttupolku-tapahtuman 14.12.2013, johon osallistui reilu 100 kävijää. Kulttuuritoimen yhteistyö kunnan sisällä, seurakunnan ja seutukunnan kanssa 2013 sivistysjohtaja Tiina Kivinen aloitti kirjastotoimen (Kirsti Torikka), kulttuuritoimen (Satu Karvinen), liikuntatoimen (Sari Juuti) ja nuorisotoimen (Sari Juuti) yhteiset kuukausipalaverit, joissa käydään läpi ajankohtaisia näihin toimialoihin liittyviä asioita. Satu Karvinen oli mukana sivistystoimen luottamushenkilöorganisaation muutosta pohtineessa työryhmässä. Satu Karvinen osallistui seurakunnan historiatyöryhmän työskentelyyn liittyen mm. Oiva Paloheimon taiteilijakodin ja pappilan kehittämiseen kulttuuri- ja matkailukohteena. Lempäälän ja Vesilahden yhteisen kulttuuriohjelman vuosille 2010-2015 tavoitteita seurattiin ja toteutettiin yhdessä Lempäälän kulttuurikoordinaattori Talvikki Torpan kanssa. Pirkanmaan lastenkulttuurin kehittämishanke (1.8.2013-31.3.2014) käynnistyi elokuussa ja Satu Karvinen osallistui hankekokouksiin, joissa suunniteltiin mm. Pirkanmaan yhteistä lastenkulttuuripankkia ja kotiseutupajojen järjestämistä kouluihin kevääksi 2014. Satu Karvinen osallistui myös Pirkanmaan kuntien kulttuuritoimijoiden kaksi kertaa vuodessa pidettäviin yhteistapaamisiin ja osallistui Pirkanmaan Lastenkulttuuritoriin ja Pirkanmaan Kulttuurifoorumiin.
Vesilahden kunta Tilinpäätös 2013 3 Vesilahden kunta on kulttuuritoimen kautta jäsenenä Hämeen Heimoliitossa ja Suomen Kotiseutuliitossa, jotka molemmat omalta osaltaan vahvistavat myös paikalliskulttuuria. Tunnusluvut (tunnusluku laskettu 31.12.2013 Väestörekisterissä olevan asukasluvun mukaan; 4477 asukasta) Määrätavoitteet TP2012 TA2013 TP2013 Kunnalta kulttuuriavustusta saaneiden yhteisöjen määrä 8 11 9 Muut avustuksen saajat 6 6 8 Taloudelliset tavoitteet TP2012 TA2013 TP2013 Kulttuuriavustukset euroa/asukas 2,10 2,20 2,30 Muut avustukset yht. euroa/asukas 0,40 0,70 0,90 Keskeiset määräraha- ja tavoitepoikkeamat sekä niiden syyt -
qwertyuiopasdfghjklzxcvbnmq wertyuiopasdfghjklzxcvbnmqw ertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwer tyuiopasdfghjklzxcvbnmqwerty Onkemäen koulun toimintaedellytykset uiopasdfghjklzxcvbnmqwertyui Selvitystyöryhmän raportti 20.1.2014 opasdfghjklzxcvbnmqwertyuiop asdfghjklzxcvbnmqwertyuiopas dfghjklzxcvbnmqwertyuiopasdf ghjklzxcvbnmqwertyuiopasdfgh jklzxcvbnmqwertyuiopasdfghjkl zxcvbnmqwertyuiopasdfghjklzx cvbnmqwertyuiopasdfghjklzxcv bnmqwertyuiopasdfghjklzxcvbn mqwertyuiopasdfghjklzxcvbnm qwertyuiopasdfghjklzxcvbnmq wertyuiopasdfghjklzxcvbnmqw
1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Oppilasmäärien tarkastelua / oppilaiden vaihtoehtoinen sijoittuminen... 3 2.1. Oppilasmääräennuste 2013-2020... 3 2.2. Vesilahden kunnan kaavoitustilanne... 3 2.3. Onkemäen koulun oppilaiden vaihtoehtoinen sijoittuminen... 6 2.4. Yksi oppilaaksiottoalue mallin vaikutukset... 9 3. Onkemäen koulun toiminta uuden opetussuunnitelman viitekehyksessä... 10 4. Onkemäen koulun oppilaiden kuljetusmatkojen tarkastelua... 11 4.1. Nykytilanne... 11 4.2. Kuljettaminen Kirkonkylän kouluun... 11 4.3. Kuljettaminen Kirkonkylän ja Ylämäen kouluun sekä jatkossa Ylämäen kouluun... 12 4.4. Kustannusvaikutus/Kuljettaminen Kirkonkylän ja Ylämäen kouluun sekä jatkossa Ylämäen kouluun 13 4.5. Kustannusvaikutus / Kuljettaminen Kirkonkylän kouluun... 14 5. Koulun kustannukset ja lakkautuksen taloudelliset vaikutukset... 15 5.1. Vesilahden kunnan talouden tasapainottamisohjelma / talousarvioraami... 15 5.2. Onkemäen koulun lakkauttamisen taloudelliset vaikutukset... 15 5.3. Onkemäen koulun henkilökunnan sijoittuminen... 23 6. Kiinteistö... 24 6.1. Kiinteistön nykytila: kunto, korjaustarpeet ja soveltuvuus opetuskäyttöön... 24 6.2. Ruokapalvelu ja siivous... 25 7. Huoltajien palaute... 26 7.1. Kysely Onkemäen koulun oppilaiden huoltajille... 26 7.2. Huoltajien kuuleminen vanhempainillassa to 31.10. 2013... 28 7.3. Muu palaute / saadut kannanotot... 29 8. Henkilöstön kuuleminen... 30 8.1. Kysely henkilökunnalle... 30 8.2. Koulun rehtorin kuuleminen... 31 8.3. Koulun opettajien kuuleminen... 32 8.4. Koulukuraattorin ja psykologin kuuleminen... 33 9. Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi... 35 10. Mahdollisia vaihtoehtoisia toimintamalleja:... 42 10.1. Onkemäen koulun kehittäminen... 42 10.2. Ylämäen koulun kehittäminen... 44 11. Yhteenveto: Onkemäen koulun vahvuudet ja haasteet... 45 12. Liitteet... 46 12.1. Raportissa mainitut liitteet... 46 12.2. Muut selvitystyöhön liittyvät liitteet... 46
2 1. Johdanto Onkemäen koulua koskien on voimassa valtuuston päätös, jonka mukaan koulu lakkautetaan, kun luokkien 1.-6. oppilasmäärä on 18. Nykyisen oppilasmääräennusteen mukaan Onkemäen koulun oppilasmäärä on 18 lukuvuonna 2016-2017. Vesilahden kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan 27.5.2013 kunnan talouden tasapainottamisohjelmasta. Valtuuston päätöksen mukaan vuonna 2013 selvitetään Onkemäen koulun toimintaedellytykset. Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti kokouksessaan 11.6.2013 / 50 esittää kunnanhallitukselle, että Onkemäen koulun toimintaedellytysten selvittämistä varten perustetaan selvitystyöryhmä. Kunnanhallitus nimesi 12.08.2013/ 157 työryhmän jäsenet, puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin seuraavasti: Kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja Armi Lehtimäki, työryhmän puheenjohtaja; kunnanhallituksen jäsen Erkki Tarvainen, varapuheenjohtaja; Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen, rehtori Anneli Kesola; Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen, kuntayhtymäjohtaja/rehtori Raimo Alarova; Kirkonkylän koulun rehtori Nina Kaarlenkaski; Ylämäen koulun rehtori Jussi Hietakangas; Narvan koulun opettaja Tuula Tuominen; sivistysjohtaja Tiina Kivinen, sihteeri. Lisäksi kunnanhallitus päätti, että selvitystyöryhmä kuulee selvityksen aikana eri tahoja ja asiantuntijoita, kuten Onkemäen koulun rehtori Ville Ahvenusta. Työnsä aluksi selvitystyöryhmä totesi, että selvitystyö liittyy talouden tervehdyttämisohjelmaan, jolloin toimeksiannon pohjana ja selvitystyön lähtökohtana on mahdollisten kustannussäästöjen etsiminen. Näin ollen selvitystyön näkökulma on pääasiassa taloudellinen. Talousnäkökulman lisäksi tarkastellaan myös toiminnallisia edellytyksiä sekä uudistuvan opetussuunnitelman tuomia laadullisia ja sisällöllisiä vaatimuksia. Selvitysraportissa tarkastellaan niin Onkemäen koulun sulkemisen kuin säilyttämisenkin vaikutuksia talouteen ja kunnan muihin kouluihin. Lisäksi tarkastellaan lyhyesti myös selvitystyön aikana esiin tulleita eri vaihtoehtoja toiminnan jatkamiseksi Onkemäen koulun kiinteistössä nykyisestä poikkeavassa muodossa. Selvitystyöryhmä totesi kuitenkin, ettei sillä ole mahdollisuutta käytettävissä olevan ajan ja resurssin puitteissa perusteellisesti selvittää muiden vaihtoehtojen edellytyksiä ja kustannuksia yksityiskohtaisesti. Selvitystyöryhmä on työskentelynsä aikana kuullut laajasti eri tahoja ja pyrkinyt keräämään selvitysraporttiin mahdollisimman paljon tietoa ja näkökulmia päätöksenteon tueksi.
3 2. Oppilasmäärien tarkastelua / oppilaiden vaihtoehtoinen sijoittuminen 2.1. Oppilasmääräennuste 2013-2020 Kunnan tämänhetkinen oppilasmääräennuste ulottuu lukuvuoteen 2019-2020. Sen mukaan alakoulujen oppilasmäärä on lievästi laskussa lukuun ottamatta Ylämäen koulua, jossa ennusteen viimeisenä lukuvuonna on 1.-6.-luokkien oppilaita sama määrä kuin kuluvana lukuvuonna. Kirkonkylän koulun 1.-6. luokkien oppilasmäärä laskee ennustejaksolla 47 oppilaalla, Narvan 21 oppilaalla ja Onkemäen 8 oppilaalla. Oppilasennusteet ovat selvitysraportin liitteenä kahdessa erillisessä taulukossa (0.-9.lk ja 1.-9.lk). 2.2. Vesilahden kunnan kaavoitustilanne Myytävänä olevat kunnan tontit (tilanne joulukuu 2013) Narva 6 Ylämäki 1 Ämmänhaudanmäki (Kirkonkylä) 21, joista 3 myyty vuoden 2013 aikana. Vähäisen kysynnän takia 2. vaihetta ei olla laittamassa myyntiin vuonna 2014. Ämmänhaudanmäen asemakaavassa on yhteensä 55 tonttia. Kunnallistekniikan rakentamisen toinen vaihe on budjetoitu vuodelle 2015. Lisäksi Vesilahden kaikilla kylillä on myynnissä yksityisten omistamia tontteja ja asuinrakennuksia. Kaavoitustilanne Savelanmetsänhelmen asemakaava: - 70-80 tonttia, mahd. rakentamistahti n. 16 tonttia/vuosi - valituskierroksella hallinto-oikeudessa - yksityisen omistama maa - aikaisintaan kesällä 2014 kunnallistekniikan rakentaminen - v. 2015 aikana ensimmäiset valmiit talot - oppilaat Kirkonkylän kouluun Suomelan asemakaava: - 100 tonttia, mahd. rakentamistahti kymmeniä / vuosi - kaavassa paikka päiväkoti-/koulurakennukselle - valituskierroksella hallinto-oikeudessa - yksityisen omistama maa - aikaisintaan kesällä 2014 kunnallistekniikan rakentaminen - v. 2015 aikana ensimmäiset valmiit talot - oppilaat Kirkonkylän kouluun Koskenkylän osayleiskaava: - n. 180 rakennuspaikkaa, joista 15 alle 2 km päässä Onkemäen koulusta ja 15 alle 2 km päässä Kirkonkylän koulusta
4 - luonnosvaiheessa, kaava hyväksyttävissä loppuvuodesta 2014 - ensimmäiset valmiit talot v. 2015 aikana - yksityisten omistama maa - toteutetaan vaiheittain, maanomistaja neuvottelee kunnan kanssa Kirkonkylän koulun tilojen riittävyys: Nykyisiin tiloihin mahtuu laskennallisesti maksimissaan 465 oppilasta siinä tilanteessa, että kaikki olemassa olevat tilat ovat käyttökelpoisia. Käytännössä tällainen määrä aiheuttaa kuitenkin ongelmia mm. WC- ja ruokailutilojen riittävyydessä. Seuraavassa laskelmassa lasketaan oppilaspaikkojen riittävyys olettamalla, että Kirkonkylän kouluun mahtuu 400 oppilasta. Oppilasmäärä (0.-6.lk) Kirkonkylä Onkemäki Yhteensä Tilaa Tilaa ilman Onkemäkeä 2013-14 269 27 296 104 131 2014-15 282 26 308 92 118 2015-16 272 24 296 104 128 2016-17 265 24 289 111 135 2017-18 255 23 278 122 145 Ämmänhaudanmäen, Savelanmetsänhelmen ja Suomelan alueiden lapset ohjataan Kirkonkylään. Yhteensä näillä kaava-alueilla on n. 230-240 rakennuspaikkaa. Ämmänhaudanmäki on kunnan omistamaa maata, jolloin kunta voi itse säädellä rakentumistahtia. Savelanmetsänhelmen rakentumistahti on suurimmillaan n. 16 tonttia / vuosi arviolta vuodesta 2015 alkaen. Suomelan alue voi rakentua jopa kymmenien tonttien vuosivauhdilla arviolta vuodesta 2015 alkaen. Lisäksi osa Koskenkylän osayleiskaavan alueen rakennuspaikoista on lähinnä Kirkonkylän koulua. Kirkonkylään tulee ohjautumaan Koskenkylän kaavan alueelta muutenkin oppilaita, mikäli kaavan rakennuspaikat alkavat rakentua vilkkaasti. Ylämäen ja Onkemäen koulujen tilat ovat kaavaan nähden varsin pienet. Ylämäen ja Onkemäen koulujen tilojen riittävyys: Ylämäki: Ylämäen koulun oppilasmäärä pysyttelee tulevina vuosina miltei nykyisellään. Lukuvuonna 2013-2014 oppilaita on 77. Sen jälkeen oppilasmäärä kehittyy tämänhetkisen ennusteen mukaan seuraavasti: 76 75 74 76-80.
5 Rehtorin mukaan koulu pystyy ottamaan enintään kymmenkunta (n. 10) oppilasta nykyisen oppilasmäärän lisäksi. Koulu on siis käytännössä täynnä. Onkemäki: Onkemäen koulun oppilasmäärä on tulevina vuosina lievästi laskeva. Lukuvuonna 2013-2014 oppilaita on 27. Sen jälkeen oppilasmäärä kehittyy tämänhetkisen ennusteen mukaan seuraavasti: 26 24 24 23 19. Rehtorin mukaan koulukiinteistössä pystyy käymään koulua arviolta noin viisikymmentä (n. 50) oppilasta. Koulu pystyy ottamaan noin kaksikymmentäviisi (25) oppilasta nykyisen oppilasmäärän lisäksi. TIIVISTELMÄ KAAVOISTA JA OPPILASPAIKOISTA: Kaava/Alue Rakennuspaikat Rakentamisv. aikaisintaan Vastaanottava(t) koulu(t) Vapaat oppilaspaikat Ämmänhaudanmäki 21 (I vaihe) / 3 rakentunut v.2013 käynnissä Kirkonkylä 130 Ämmänhauta II vaih. 34 v. 2015 Kirkonkylä 120-140 Savelanmetsänhelmi/ asemakaava Suomela / asemakaava 70-80 v. 2015 Kirkonkylä 120-140 100 v. 2015 Kirkonkylä 120-140 Koskenkylä / osayleiskaava 180 v. 2015 Ylämäki Onkemäki Kirkonkylä 10 25 120-140 YHTEENSÄ 405-415 155-175
6 2.3. Onkemäen koulun oppilaiden vaihtoehtoinen sijoittuminen Vesilahden kunnan perusopetuksen oppilaaksioton periaatteet perustuvat yhden oppilaaksiottoalueen malliin. Tarkkoja koulupiirirajoja ei ole. Työryhmän tekemän selvityksen mukaan kaikki Onkemäen koulun nykyiset oppilaat voidaan sijoittaa Kirkonkylän koulun opetusryhmiin ilman resurssilisäystä tai uusia opetusryhmiä. Narvan ja Ylämäen kouluihin mahtuu nykyisellään yksittäisiä oppilaita. Työryhmä tarkasteli myös vaihtoehtoa, jossa Onkemäen koulun sulkemista seuraavana vuonna Onkemäen koulun 0.-2. luokkien oppilaat sijoitettaisiin Ylämäen kouluun ja 3.-6. luokkien oppilaat Kirkonkylän kouluun. Jatkossa Onkemäen suunnalta tulevat oppilaat sijoitettaisiin Ylämäen kouluun ja Ylämäen koulun oppilasmäärää säädeltäisiin osoittamalla koulupaikka Kirkonkylän koulusta niille oppilaille, jotka asuvat lähimpänä Kirkonkylän koulua ja koulukuljetusreitin varrella. Tässä vaihtoehdossa Ylämäen alkuopetuksen yhdysluokka (1.-2.) purettaisiin kahdeksi erilliseksi opetusryhmäksi. Tätä vaihtoehtoa tarkastellaan lähemmin selvityksen luvussa 10. Mahdollisia vaihtoehtoisia toimintamalleja. 2.3.1. Kirkonkylän koulun opetusryhmiin Lukuvuosi 2014-15 Kirkonkylällä ennusteen mukaan 282 oppilasta ja Onkemäeltä tulisi 26 oppilasta. Nämä oppilaat mahtuvat Kirkonkylän koululle opetusryhmiin. Tämä ei aiheuta uusien opetusryhmien perustamista. Kirkonkylän opetusryhmien koot Onkemäen oppilaat lisättynä: 0A: 15 0B: 15 0C: 14 1A: 25 2A: 27 2B: 27 3A: 22 3B: 21 4A: 19 4B: 20 5A: 22 5B: 21 6A: 19 6B: 19 6C: 19 Lukuvuosi 2015-2016 Kirkonkylällä ennusteen mukaan 272 oppilasta ja Onkemäeltä tulisi 24 oppilasta. Nämä oppilaat mahtuvat Kirkonkylän koululle opetusryhmiin. Tämä ei aiheuta uusien opetusryhmien perustamista. Kirkonkylän opetusryhmien koot Onkemäen oppilaat lisättynä: 0A: 15 0B: 15 0C: 15 1A: 22 1B: 22 2A: 25 3A: 27 3B: 27 4A: 22 4B: 21 5A: 19 5B: 20 6A: 22 6B: 21
7 2.3.2. Ylämäen koulun opetusryhmiin Lukuvuosi 2014-15 Ylämäellä 76 oppilasta ja Onkemäeltä 26 oppilasta. Yhteensä 102 oppilasta, mikä ei Ylämäen nykyisiin tiloihin mahdu. Ylämäen koulun opetusryhmät (suluissa Onkemäen oppilaat): 0: 12 (+4) 1-2: 21 (+4) 3-4: 22 (+8) 5-6: 21 (+10) Lukuvuosi 2015-16 Ylämäellä ennusteen mukaan 75 oppilasta, Onkemäeltä tulisi 24 oppilasta. Yhteensä 99 oppilasta, mikä ei Ylämäen nykyisiin tiloihin mahdu. Ylämäen koulun opetusryhmät (suluissa Onkemäen oppilaat): 0: 10 (+2) 1-2: 21 (+4) 3-4: 22 (+8) 5-6: 22 (+8) 2.3.3. Narvan koulun opetusryhmiin Lukuvuosi 2014-15 Narvassa ennusteen mukaan 155 oppilasta, Onkemäeltä tulisi 26 oppilasta. Rehtori Arto Uusitalon mukaan nämä oppilaat eivät mahdu Narvan koulun opetusryhmiin. Narvan koulun opetusryhmät (suluissa Onkemäen oppilaat): 0: 19 (+4) 1: 22 (+2) 2: 20 (+2) 3: 23 (+6) 4: 19 (+2) 5: 25 (+6) 6A: 14 (+4) 6B: 13 Lukuvuosi 2015-16 Narvassa ennusteen mukaan 149 oppilasta, Onkemäeltä tulisi 24 oppilasta. Rehtori Arto Uusitalon mukaan nämä oppilaat eivät mahdu Narvan koulun opetusryhmiin. Narvan koulun opetusryhmät (suluissa Onkemäen oppilaat): 0: 20 (+2) 1: 19 (+4) 2: 22 (+2) 3: 20 (+2) 4: 23 (+6) 5: 19 (+2) 6: 25 (+6)
8 2.3.4. Kirkonkylän, Narvan ja Ylämäen koulun opetusryhmiin. Onkemäen koulun kaikki oppilaat voidaan sijoittaa Kirkonkylän koulun ryhmiin ilman, että aiheutuu uusien opetusryhmien muodostamista. Yksittäisiä oppilaita mahtuu Ylämäelle ja Narvaan. 2.3.5. Ylämäen ja Kirkonkylän koulun opetusryhmiin Onkemäen koulun 0.-2. luokkien oppilaat Ylämäen koulun ryhmiin ja 3.-6. luokkien oppilaat Kirkonkylän koulun ryhmiin. Samalla Ylämäen koulun alkuopetuksen (1.-2.lk) yhdysluokka puretaan ja alkuopetuksessa (0.-2.lk) on kolme opetusryhmää sekä kolmen opettajan tiimi. Alkuopetus järjestetään joustavan alkuopetuksen mallin mukaisesti, jolloin ryhmittelyt joustavat. Ylämäen alkuopetuksen opetusryhmät tällä järjestelyllä Onkemäen 0.-2. luokkien oppilailla lisättynä: Lukuvuosi 2014-2015: 0: 16 1: 11 2: 14 Lukuvuosi 2015-2016: 0: 12 1: 16 2: 11 Kirkonkylän 3.-6. luokkien opetusryhmät Onkemäen 3.-6. luokkien oppilailla lisättynä: Lukuvuosi 2014-2015: 3A: 22 3B: 21 4A: 19 4B: 20 5A: 22 5B: 21 6A: 19 6B: 19 6C: 19 Lukuvuosi 2015-2016: 3A: 19 3B: 15 3C: 20 4A: 22 4B: 21 5A: 19 5B: 20 6A: 22 6B: 21
9 2.4. Yksi oppilaaksiottoalue mallin vaikutukset Vesilahden kunnan perusopetuksen oppilaaksioton periaatteiden mukaan kunta muodostaa yhden oppilaaksiottoalueen, jonka sisällä oppilaat ohjataan kouluihin siten, että aloittavien ryhmien koot ovat toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisia, pedagogisesti toimivia ja taloudellisesti järjestettyjä. Oppilaaksioton periaatteiden mukaan lähikouluksi osoitetaan ensisijaisesti sellainen koulu, jonne kuljetus voidaan järjestää julkista liikennettä tai muuta olemassa olevaa koulukuljetusreitistöä hyödyntäen. Kouluittain ei määritellä tarkkoja lähikoulupiirejä. Yhden oppilaaksiottoalueen malli mahdollistaa oppilaiden sijoittamisen kouluihin aiempaa joustavammin, jolloin koulukiinteistöjen nykyiset tilat pystytään hyödyntämään optimaalisesti. Vesilahdessa on alueita, joilta on kahteen tai useampaan kouluun lähes sama matka. Näiltä rajaalueilta oppilaat ohjataan kouluihin niin, että aloittavien ryhmien koot ovat toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisia, pedagogisesti toimivia ja taloudellisesti järjestettyjä. Samalla pystytään ainakin joissain tapauksissa estämään ylisuurten opetusryhmien syntyminen, mikä puolestaan vähentää tarvetta palkata lisähenkilöstöä ja laajentaa koulukiinteistöjä.
10 3. Onkemäen koulun toiminta uuden opetussuunnitelman viitekehyksessä Uusi Perusopetuksen Opetussuunnitelma otetaan käyttöön lukuvuoden 2016-2017 alusta. Opetussuunnitelman valmistelutyö on parhaillaan käynnissä. Valtioneuvosto on päättänyt asetuksella 28.6.2012 perusopetuksen uudesta tuntijaosta. Uudistuksessa lisätään taide- ja taitoaineiden, yhteiskuntaopin ja liikunnan tuntimääriä. Oppilaan kokonaistuntimäärä pysyy entisellään (222 tuntia), mutta tuntien sijoittelua muutetaan niin, että alaluokkien (1.-6.lk) osuus lisääntyy kahdella (2) vuosiviikkotunnilla yläluokkien osuuden vastaavasti vähentyessä. B1-kieli (ruotsi) alkaa alakoulussa. Alaluokille on tuntijaossa osoitettu yhteensä kuusi (6) viikkotuntia taito- ja taideaineiden valinnaisia aineita. Uusi tuntijako sisältää elementtejä, jotka lisäävät kustannuksia erityisesti niissä kunnissa, joissa on pieniä kouluja ja paljon koulukuljetuksia. Alakoulun taito- ja taideaineiden valinnaisuuden järjestäminen asettaa haasteita myös tiloille. Uuden vieraan kielen alkaminen alaluokilla lisää opetuksen järjestäjän kustannuksia matkakorvausten ja huojennusten (opettaminen kahdessa tai useammassa koulussa) muodossa, mikäli pätevää opettajaa ei luokanopettajien keskuudesta kussakin koulussa löydy. Valtakunnallisesti, esimerkiksi opettajien täydennyskoulutuksella, muutokseen ei ole varauduttu. Vesilahdessa alakoulujen englannin opetuksen hoitaa kiertävä opettaja, mikä on todennäköinen ratkaisu myös tulevassa alakoulujen ruotsin opetuksessa. Pienten koulujen osalta myös valinnaisuuden toteutuminen ja järjestäminen näyttäytyy haasteellisena jo pelkästään henkilöstön ja tilojen riittävyyden kannalta ja on omiaan lisäämään koulutuksen järjestäjän kustannuksia. Uudet vuosiluokittaiset vähimmäistuntimäärät pakottanevat kuntia, joissa koulukuljetuksia on paljon, järjestämään opetusta yli tuntijaossa määritellyn vähimmäistuntimäärän kuljetuskustannusten minimoimiseksi. Kaiken kaikkiaan uusi opetussuunnitelma tulee nostamaan opetuksen järjestäjän kustannuksia. Erityisesti kulut nousevat pienten koulujen osalta.
11 4. Onkemäen koulun oppilaiden kuljetusmatkojen tarkastelua 4.1. Nykytilanne Onkemäen koulussa on lukuvuonna 2013-2014 yhteensä 27 oppilasta. Oppilaista kymmenen (10) on koulukuljetuksen piirissä. Näistä seitsemän (7) oppilasta kulkee Riehun suunnasta linja-autolla, joka jatkaa Koskenkylän kautta Kirkonkylään yläasteelle. Lähtö Riehun Vanhalta koululta klo 7.15, Onkemäen koululla klo 7.35 ja Yläasteella klo 8.05. Riehun reitille on tilattu yksi vähintään 50 paikkainen linja-auto. Kaksi (2) oppilasta kulkee Riuttonkulman suunnasta taksilla, joka jatkaa Kehrontietä ja Koskenkyläntietä Kirkonkylään Kirkonkylän koululle ja yläasteelle. Lähtö Riuttonkulmalta klo 7.35, Onkemäen koululla klo 7.45 ja Kirkonkylän Koulukeskuksella n. klo 8.00. Riuttonkulman reittiä ajava taksi lähtee Kirkonkylältä aamulla klo 7.15 tuoden mukanaan oppilaan, joka kulkee Kirkonkylältä Onkemäen kouluun. Aamukuljetuksia Onkemäen koululle on vain yksi. Koulu alkaa klo 8. Paluukuljetukset lähtevät Onkemäeltä maanantaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 12 ja klo 14 sekä tiistaisin ja perjantaisin klo 14. Ne ajetaan yhdellä taksilla Riehun ja Riuttonkulman suuntaan sekä Ylämäen koululle iltapäiväkerhokuljetuksena sekä päivittäin paluukuljetus Kirkonkylään. Onkemäen koulun taksikuljetuksiin on tilattu vähintään 8 paikkainen auto. Bussi yläasteelta Koskenkylän kautta Riehuun lähtee klo 14.20 ja on Riehussa noin klo 15.15. Onkemäen koulun koulukuljetuskustannus on tällä hetkellä noin 805 / viikko, yhteensä 30 589,50 / lukuvuosi (38 viikkoa). Tästä summasta lähes 10 000 muodostuu Kirkonkylältä kulkevasta oppilaasta. 4.2. Kuljettaminen Kirkonkylän kouluun Mikäli Onkemäen koulu suljetaan ja oppilaat siirretään suoraan Kirkonkylän koulun oppilaiksi, kaikki Onkemäen koulun oppilaat tulevat koulukuljetuksen piiriin. Kaksi (2) nykyisistä oppilaista (nyt 4.lk) asuu alle viiden (5) kilometrin päässä Ylämäen koulusta. Kirkonkylältä Onkemäellä käyvän oppilaan koulukuljetusoikeus poistuu. Lukuvuoden 2014-2015 alusta toteutettuna (Onkemäen oppilasennuste 24 oppilasta, vähennetty KK-oppilas sekä 1 eskari, joka hakeutumassa Ylämäelle) järjestely tarkoittaisi 24 lisäoppilasta Kirkonkylään tuleviin kuljetuksiin (22 oppilasta mikäli kaksi lähellä Ylämäkeä asuvaa ohjataan Ylämäen koulun oppilaiksi). Kuljetettavien Yläasteen oppilaiden lukumäärä lisääntyy kahdella (2) oppilaalla lukuvuodeksi 2014-2015. Kuljetettavien lisäys olisi näin ollen yhteensä 24-26 oppilasta. Kuljetuskalustoa täytyisi lisätä esimerkiksi niin, että nykyisen kaluston (50- ja 8 paikkainen) sijaan tilataan 60 + 16 + 8 paikkaiset autot, jolloin kapasiteetin lisäys nykyiseen verrattuna olisi 26 henkilöä. Kirkonkylän kouluun tulee lukuvuonna 2013-2014 ainoastaan yksi aamukuljetus (reitistä riippuen koululla n. klo 8.00). Mikäli tämä järjestely jatkuu, tarvitaan aamukuljetuksiin yksi 16-paikkainen auto lisää sekä nykyistä suurempi linja-auto. Kustannuslaskelma jäljempänä.
12 Kustannuslaskelmassa on huomioitu myös kahden aamukuljetuksen vaihtoehto. Kaksi aamukuljetusta saatetaan joutua järjestämään, mikäli Onkemäen suunnalta tulevien oppilaiden koulupäivä alkaa myöhemmin kuin klo 8.15. Paluukuljetukset lähtevät Kirkonkylältä nykyisellään klo 12.15, klo 13.15 sekä klo 14.15. Linja-auto Koskenkylän kautta Riehuun lähtee klo 14.15. Iltapäivällä oppilaat jakautuvat näin useampaan kuljetukseen eikä jokaiseen lähtöön tarvita täyttä kuljetuskapasiteettia. Paluukuljetuksen voisi yhdistää Kirkonkylän koululta Rautialantien kautta Koskenkyläntielle ajavaan reittiin, jolloin lisäkuljetus koskisi osuutta Koskenkyläntie 139 (nykyinen päätepiste) Riehu / Riuttonkulma. Kustannuslaskelma jäljempänä. Koulumatkoihin käytettävä aika: Aamuaikatauluun ei tule muutosta nykyiseen verrattuna, koska nykyisellään Onkemäen oppilaat kulkevat Kirkonkylään tulevissa koulukuljetuksissa. Iltapäivällä linja-auton ajoaika Kirkonkylästä Koskenkylän kautta Riehuun on noin 55 minuuttia. Taksikuljetus Kirkonkylästä Rautialantien ja Koskenkyläntien kautta Riehuun / Riuttonkulmalle pysähdyksineen kestää arviolta noin 60 75 minuuttia. 4.3. Kuljettaminen Kirkonkylän ja Ylämäen kouluun sekä jatkossa Ylämäen kouluun Mikäli Onkemäen koulu suljetaan ja oppilaat siirretään sekä Ylämäen että Kirkonkylän koulun oppilaiksi, kaikki Onkemäen koulun oppilaat tulevat koulukuljetuksen piiriin. Kaksi (2) nykyisistä oppilaista (nyt 4.lk) asuu alle viiden (5) kilometrin päässä Ylämäen koulusta. Kirkonkylältä Onkemäellä käyvän oppilaan koulukuljetusoikeus poistuu. Lukuvuoden 2014-2015 tiedoilla tarkasteltuna, Onkemäen 0.-2. luokkien oppilaita on 8 ja 3.-6. luokkien oppilaita 17 (luvusta vähennetty Kirkonkylältä kulkeva oppilas). Mikäli Onkemäen 0.-2. luokan oppilaat ohjataan Ylämäen kouluun ja 3.-6. luokan oppilaat Kirkonkylän kouluun, tämä tarkoittaa 24-26 oppilaan lisäystä kuljetuksiin välille Onkemäki Ylämäki ja 16-18 oppilaan lisäystä välille Ylämäki/Koskenkylä Kirkonkylä. Kuljetuskapasiteetin lisäystarve aamukuljetuksiin on selvitetty edellisessä kohdassa (3.2.) ja kustannusvaikutus seuraavassa kohdassa (3.4.). 0.-2. luokkien koulupäivä päättyy pääsääntöisesti klo 12.15, joten Ylämäen koulun kuljetuksiin tulee lisää paluukuljetus Onkemäen ja Riehun suuntaan klo 12.15. Seuraavana vuonna tarvitaan todennäköisesti toinenkin iltapäiväkuljetus, koska 3. luokan oppilaiden viikoittainen tuntimäärä on eri kuin 0.-2. luokkien. Kustannusvaikutus on laskettu kohdassa 3.4. Koulumatkoihin käytettävä aika: Ylämäen koulu sijaitsee noin kaksi kilometriä lähempänä Onkemäen koulua kuin Kirkonkylän koulu, joten ajallisesti ero ei ole kovin suuri Kirkonkylä vaihtoehtoon verrattuna.
13 4.4. Kustannusvaikutus/Kuljettaminen Kirkonkylän ja Ylämäen kouluun sekä jatkossa Ylämäen kouluun Aamukuljetus (nykyisten lisäksi): 16-paikkainen auto välille Onkemäki KK koulu 10 km / suunta a 4,89 /km = 48,90 /päivä x 190 = 9291 / lukuvuosi. (reitti todennäköisesti jokin muu) Iltapäiväkuljetus (nykyisten lisäksi): Kirkonkylältä (3.-6.lk): 16-paikkainen auto välille Koskenkyläntie 139 Riehun Vanha koulu 15 km / suunta a 4,89 /km = 73,35 /vuoro. Ajetaan klo 13.15 päivittäin (todellisuudessa tuskin joka päivä): 73,35 / päivä x 190 = 13 936,50 / lukuvuosi Ylämäeltä (0.-2.lk tuntimäärä 20t/vko): 4- tai 8-paikkainen auto klo 12.15 päivittäin välille Ylämäen koulu Riehun Vanha Koulu 17,5 km / suunta a 3,90 / km = 68,25 / pvä. Päivittäin ajettuna 68,25 x 190 = 12 967,50 / lukuvuosi Huomioitava nykyinen kuljetuskustannus: - aamukuljetuksen osuus kuljetuskustannuksista n. 8500 Onkemäen koulun nykyiset iltapäiväkuljetukset ja KK-kuljetus jäävät pois, joista säästö n. - 27000. Onkemäen oppilaiden kuljetuskustannukset yhteensä Ylämäki & Kirkonkylä vaihtoehdossa: 44 695 / yksi aamukuljetus (9 291 + 13 936,50 + 12 967,50 + 8 500 ) 53 986 / kaksi aamukuljetusta ( 2 x 9 291 + 13 936,50 + 12 967,50 + 8 500 ) Onkemäen koko kuljetuskustannus tällä hetkellä (TA 2014): 35 500 Kustannusvaikutus (= lisäys nykyisiin kuljetuskustannuksiin) yhteensä yhdellä aamukuljetuksella: 44 695-35 500 = 9 195 kahdella aamukuljetuksella: 53 986-35 500 = 18 486 Viimeistään 5. vuotena Kirkonkylän iltapäiväkuljetus jää pois. Toisaalta Ylämäelle syntyy jo 2. vuotena iltapäivään lisäkuljetustarve, kun oppilaat siirtyvät ylemmille luokille ja viikoittainen opetustuntimäärä kasvaa. Kustannusvaikutus n. 13 000 /lukuvuosi
14 4.5. Kustannusvaikutus / Kuljettaminen Kirkonkylän kouluun Aamukuljetus (nykyisten lisäksi): 16-paikkainen auto välille Onkemäki KK koulu 10 km / suunta a 4,89 /km = 48,90 /päivä x 190 = 9291 / lukuvuosi. (reitti todennäköisesti jokin muu) Iltapäiväkuljetus (nykyisten lisäksi): 16-paikkainen auto välille Koskenkyläntie 139 Riehun Vanha koulu 15 km / suunta a 4,89 /km = 73,35 /vuoro. Ajetaan klo 12.15 ja klo 13.15 päivittäin (todellisuudessa tuskin joka päivä): 2 x 73,35 = 146,70 / päivä x 190 = 27 873 / lukuvuosi Huomioitava nykyinen kuljetuskustannus: - aamukuljetuksen osuus kuljetuskustannuksista n. 8500 Onkemäen koulun nykyiset iltapäiväkuljetukset ja KK-kuljetus jäävät pois, joista säästö n. - 27 000. Onkemäen oppilaiden kuljetuskustannukset yhteensä Kirkonkylä vaihtoehdossa: 45 664 / yksi aamukuljetus (9291 + 27 873 + 8 500 ) 54 955 / kaksi aamukuljetusta (2 x 9291 + 27 873 + 8 500 ) Onkemäen koko kuljetuskustannus tällä hetkellä (TA 2014): 35 500 Kustannusvaikutus (= lisäys nykyisiin kuljetuskustannuksiin) yhteensä yhdellä aamukuljetuksella: 45 664-35 500 = 10 164 kahdella aamukuljetuksella: 54 955-35 500 = 19 455
15 5. Koulun kustannukset ja lakkautuksen taloudelliset vaikutukset Onkemäen koulun toimintaan on talousarviossa 2014 varattu 283 045. Tilinpäätös 2012:n mukaan Onkemäen koulun nettokustannus oli - 316 517. Vuodelle 2014 karsintaa on tehty muun muassa tuntiopettajaresurssia vähentämällä. Säästöä odotetaan myös koulukuljetuskustannuksista. 5.1. Vesilahden kunnan talouden tasapainottamisohjelma / talousarvioraami Kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan 27.5.2013 kunnan talouden tasapainottamisohjelmasta. Valtuuston päätöksen mukaan osana tasapainottamisohjelmaa vuonna 2013 selvitetään Onkemäen koulun toimintaedellytykset. Talousarvion 2014 raami oli 1 %. Suunnitelmavuosien 2015 ja 2016 raami on 0 %. Alkuvuodesta 2014 tullaan laatimaan uusi talouden tervehdyttämisohjelma. 5.2. Onkemäen koulun lakkauttamisen taloudelliset vaikutukset Selvitystyöryhmä on tehnyt laskelmia sekä vuoden 2012 tilinpäätökseen että vuoden 2014 talousarvioon pohjautuen. Laskelmissa on huomioitu säästyvät kulut sekä lisääntyvät kuljetuskulut. Kiinteistön osalta on otettu mukaan myös se vaihtoehto, että kiinteistö käyttökustannuksineen säilyy kunnalla. Korjauskustannuksia ei ole huomioitu. Raportissa ovat mukana seuraavat laskelmat: Laskelma 1 (TA 2014): Onkemäen koulu suljetaan ja oppilaat sijoitetaan A) Kirkonkylän kouluun tai B) Kirkonkylän (3.-6.lk) ja Ylämäen (0.-2.lk) kouluun. Laskelma 2 (TA 2014): Onkemäen koulu säilytetään Laskelma 3 (TP 2012): Onkemäen koulu suljetaan ja oppilaat sijoitetaan Kirkonkylän kouluun Laskelma 4 (TA 2014): Onkemäen koulu säilytetään ja se toimii Vesilahden kunnan perusopetuksen alakoulujen keskimääräisellä oppilaskohtaisella kustannuksella Laskelma 5 (TA 2014): Onkemäen koulu säilytetään ja säästö otetaan muualta koulutoimesta Laskelma 6 (TA 2014): Onkemäen koulu suljetaan ja Ylämäen koulun toimintaa kehitetään ja resurssia lisätään, jatkossa kaikki Onkemäen oppilaat ohjataan Ylämäen kouluun
16 5.2.1 Laskelma 1 (TA 2014): Onkemäen koulu suljetaan ja A) kaikki oppilaat Kirkonkylän kouluun TAI B) 0.-2. oppilaat Ylämäelle ja 3.-6. oppilaat Kirkonkylään, jatkossa kaikki Ylämäelle. KH TA2014 4000 Kuukausipalkat 122857-4004 Sijaisten palkat 12788 4055 Muut palkat 3874 4100 KuEL-palkkaperusteinen eläkema 24555 4101 KuEL-eläkemenoperusteinen eläk 5700 4102 KuEL-varhemaksut 1100 4150 Kansaneläke- ja sair.vak.maksu 2986 4160 Työttömyysvakuutusmaksut 4269 4170 Tapaturmavakuutusmaksut -516 4345 ATK-palvelut 2500 4350 Painatukset ja ilmoitukset 100 4360 Posti- ja telepalvelut 3200 4380 Puht.pito- ja pesulapalvelut 13000 4400 Koneiden, kaluston ja laitteid 500 4410 Majoitus- ja ravitsemuspalvelu -14700 4411 Henk.koulutuksen maj.ja rav.pa -400 4420 Matkustus- ja kuljetuspalvelut -35500 4421 Henk.kuljetuksen mat.ja kulj.p -500 4440 Opetus- ja kulttuuripalvelut -500 4441 Henk.koulu.opetuspalv. -400 4500 Toimisto- ja koulutarvikkeet -1700 4510 Kirjallisuus -1500 4580 Kalusto -2000 4590 Rakennusmateriaali -600 4820 Rakennusten ja huoneist. vuokr -22100 4850 Leasingvuokrat -4800 4900 Välilliset verot -400 Kulut -283045 - Netto -283045 - KULUJA JÄÄ: 21 000 SÄÄSTÖ: 262 045
17 Laskelma 1 (TA 2014) jatkuu: VAIHTOEHTO A: KIRKONKYLÄ KULJETUSKUSTANNUKSET: Yksi aamukuljetus: 45 664 Kaksi aamukuljetusta: 54 955 SÄÄSTÖ, JOS KOULU SULJETAAN: Yksi aamukuljetus: 216 381 (262 045-45 664 ) Kaksi aamukuljetusta: 207 090 (262 045-54 955 ) JOS KIINTEISTÖ JÄÄ KUNNALLE, SÄÄSTÖ: 181 281 (sis. vuokrat ja puhtaanapidon nykyresurssilla) VAIHTOEHTO B: YLÄMÄKI & KIRKONKYLÄ KULJETUSKUSTANNUKSET & YLÄMÄEN RESURSSIN LISÄYS (ks. Laskelma 6): Yksi aamukuljetus: 69 772,20 (44 695 + 25 077,20 ) Kaksi aamukuljetusta: 79 063,20 (53 986 + 25 077,20 ) SÄÄSTÖ, JOS KOULU SULJETAAN: Yksi aamukuljetus: 192 272,80 (262 045-69 772,20 ) Kaksi aamukuljetusta: 182 981,80 (262 045-79 063,20 ) JOS KIINTEISTÖ JÄÄ KUNNALLE, SÄÄSTÖ: 157 172,80 (sis. vuokrat ja puhtaanapidon nykyresurssilla)
18 5.2.2. Laskelma 2 (TA 2014): Onkemäen koulu säilytetään nykymuodossaan KH TA2014 4000 Kuukausipalkat -122857 4004 Sijaisten palkat -12788 4055 Muut palkat -3874 4100 KuEL-palkkaperusteinen eläkema -24555 4101 KuEL-eläkemenoperusteinen eläk -5700 4102 KuEL-varhemaksut -1100 4150 Kansaneläke- ja sair.vak.maksu -2986 4160 Työttömyysvakuutusmaksut -4269 4170 Tapaturmavakuutusmaksut -516 4345 ATK-palvelut -2500 4350 Painatukset ja ilmoitukset -100 4360 Posti- ja telepalvelut -3200 4380 Puht.pito- ja pesulapalvelut -13000 4400 Koneiden, kaluston ja laitteid -500 4410 Majoitus- ja ravitsemuspalvelu -14700 4411 Henk.koulutuksen maj.ja rav.pa -400 4420 Matkustus- ja kuljetuspalvelut -35500 4421 Henk.kuljetuksen mat.ja kulj.p -500 4440 Opetus- ja kulttuuripalvelut -500 4441 Henk.koulu.opetuspalv. -400 4500 Toimisto- ja koulutarvikkeet -1700 4510 Kirjallisuus -1500 4580 Kalusto -2000 4590 Rakennusmateriaali -600 4820 Rakennusten ja huoneist. vuokr -22100 4850 Leasingvuokrat -4800 4900 Välilliset verot -400 Tuotot 0 Kulut -283045 Netto -283045 KUSTANNUSVAIKUTUS 283 045 Huom! Tuntiopettajan tunnit karsittu syksyn 2014 osalta.
19 5.2.3. Laskelma 3 (TP 2012): KOULUJEN OPPILASMÄÄRÄT: TILANNE 20.9.2012 (virallinen tilastointipäivä) Onkemäki: 31 Ylämäki: 80 Narva: 142 Kirkonkylä: 289 TILIKAUDEN TULOS / NETTO (SIS.POISTOT): Per Oppilas: Onkemäki: - 316 517 10 210 Ylämäki: - 560 670 7 008 Narva: - 959 488 6 757 Kirkonkylä: - 1 844 098 6 381 HENKILÖSTÖKULUT KOULUITTAIN (sis. sivukulut ym.) Per Oppilas: Osuus nettokuluista: Onkemäki: 200 278 6 461 63,3% Ylämäki: 364 425 4 555 65% Narva: 591 164 4 163 61,6% Kirkonkylä: 1 275 192 4 412 69,1% POISTOT Per oppilas Onkemäki: 3 778 122 Ylämäki: 25 293 316 Narva: 56 993 401 Kirkonkylä: 117 493 407 4820 RAKENNUSTEN JA HUONEISTOJEN VUOKRAT Per Oppilas: Osuus nettokuluista: Onkemäki: 20 200 652 6,4% Ylämäki: 43 100 539 7,7% Narva: 56 800 400 5,9% Kirkonkylä: 67 033 232 3,6%
20 4420 KULJETUSKULUT Per Oppilas: Onkemäki: 40 073 1 293 Ylämäki: 23 676 296 Narva: 117 586 828 Kirkonkylä: 96 477 334 4380 PUHTAANAPITO Per Oppilas: Onkemäki: 14 172 457 Ylämäki: 27 306 341 Narva: 45 136 318 Kirkonkylä: 56 829 197 4410 RUOKAPALVELU Per Oppilas: Onkemäki: 16 215 523 Ylämäki: 58 631 732 Narva: 65 239 459 Kirkonkylä: 183 361 634 KARKEA LASKELMA YLLÄOLEVISTA TIEDOISTA: Onkemäen kulut (säästyvät): Henkilöstö 200 278 Kuljetuskulut 31 573 Puhtaanapito 14 172 Ruokapalvelut 16 215 Yhteensä säästö: 262 238 Lisäkulut (Kirkonkylä) Kuljetuskustannukset - 37 164 / 46 455 (Onkemäen kaikki kulj.kulut 1 aamukulj./2 aamuk.) Ruokapalvelu (kk 31op) - 19 654 Yhteensä säästö: 205 420 / 196 129 Lisäkulut (Kirkonkylä) Puhtaanapito (kk 31op) - 6 107 (puhtaanapito laskennallinen, siirto ei aiheuta lisäkustannuksia) Yhteensä säästö: 199 313 / 190 022 Rakennus ei mukana, tavoite tulisi olla, että vuokralla katettaisiin käyttömenot sekä kunnossapitoja korjausmenot.
21 5.2.4. Laskelma 4 (TA 2014): Onkemäki toimii kunnan alakoulujen keskimääräisellä oppilaskohtaisella kustannuksella 8008,02. (ei sisällä hallintokuluja) 27 oppilasta x 8008,02 = 216 216,54 283 045-216 216,54 = 66 828,46 (karsinta nykyisestä) TA2014 KARSINNAN JÄLKEEN 4000 Kuukausipalkat -122857-86000 (-30%) 4004 Sijaisten palkat -12788-8952 (-30%) 4055 Muut palkat -3874-3874 4100 KuEL-palkkaperusteinen eläkema -24555-17189 (-30%) 4101 KuEL-eläkemenoperusteinen eläk -5700-3990 (-30%) 4102 KuEL-varhemaksut -1100-770 (-30%) 4150 Kansaneläke- ja sair.vak.maksu -2986-2090 (-30%) 4160 Työttömyysvakuutusmaksut -4269-2988 (-30%) 4170 Tapaturmavakuutusmaksut -516-361 (-30%) 4345 ATK-palvelut -2500-2500 4350 Painatukset ja ilmoitukset -100-100 4360 Posti- ja telepalvelut -3200-3200 4380 Puht.pito- ja pesulapalvelut -13000-13000 4400 Koneiden, kaluston ja laitteid -500-500 4410 Majoitus- ja ravitsemuspalvelu -14700-14700 4411 Henk.koulutuksen maj.ja rav.pa -400-200 (-50%) 4420 Matkustus- ja kuljetuspalvelut -35500-25000 (-30%) 4421 Henk.kuljetuksen mat.ja kulj.p -500-500 4440 Opetus- ja kulttuuripalvelut -500-500 4441 Henk.koulu.opetuspalv. -400-400 4500 Toimisto- ja koulutarvikkeet -1700-1700 4510 Kirjallisuus -1500-1500 4580 Kalusto -2000-1000 (-50%) 4590 Rakennusmateriaali -600-600 4820 Rakennusten ja huoneist. vuokr -22100-22100 4850 Leasingvuokrat -4800-4800 4900 Välilliset verot -400-400 Kulut -283045-216914 Alkuperäisessä talousarviossa jo vähennetty tuntiopettajan osuus syyslukukaudelta 2014. Tämän lisäksi tarvittaisiin 30% vähennys palkkausmenoihin. Käytännössä ohjaajaresurssi leikattava kokonaan, erityisopetusresurssi vähennettävä puoleen sekä englanninopetus vähennettävä kolmannekseen nykyisestä. Nykyisellä kustannuksella (283 045 ) Onkemäen koulussa tulisi olla 35-36 oppilasta, jotta oppilaskohtainen kustannus olisi kunnan alakoulujen keskiarvon suuruinen (8008,02 ). Huom! 283 045 ei sisällä nykyisen tuntiopettajan palkkauskustannusta.
22 5.2.5. Laskelma 5: Noin 200 000 säästö tehdään koulutoimesta muuten kuin sulkemalla Onkemäen koulu. Työryhmä on eri tavoilla laskettuna päässyt Onkemäen koulun sulkemisen säästövaikutuksessa noin 200 000 :n summaan. Mikäli Onkemäen koulu jatkaa toimintaansa ja 200 000 :n summa tulee säästettäväksi koulutoimesta muulla tavoin, säästö kohdentuu pääasiassa henkilöstömenoihin. Seuraavassa esimerkinomaisesti laskelma mitä säästö tarkoittaisi käytännön tasolla. Laskelmassa käytetty seuraavia lukuja (v. 2013 tilanne): - luokanopettajan vuosipalkka sivukuluineen n. 49 500 - koulunkäynninohjaajan vuosipalkka sivukuluineen n. 30 500 200 000 :n säästö saadaan esimerkiksi: - vähentämällä 4 luokanopettajan virkaa (esim. Kirkonkylä 1-2, Narva 1, Ylämäki 1, Onkemäki 0-1) TAI - vähentämällä 6,5 koulunkäynnin ohjaajan tehtävää (esim. KK 2,5; NA 2; YM 1; OM 1) TAI - vähentämällä 2 luokanopettajan virkaa ja 3 koulunkäynnin ohjaajan virkaa Jne. Opettajien vähentäminen merkitsee opetusryhmiä, joissa on 30-40 oppilasta. Koulunkäynnin ohjaajien vähentäminen vaikeuttaa merkittävästi opetussuunnitelman mukaisen kolmiportaisen tuen toteuttamista ja johtaa todennäköisesti erityisopetustarpeen lisääntymiseen.
23 5.2.6. Laskelma 6: Onkemäki suljetaan, Ylämäen koulun toimintaa kehitetään ja resurssia lisätään. Onkemäen oppilaat Ylämäelle (0.-2.lk) ja Kirkonkylään (3.-6.lk), jatkossa Onkemäen alueen oppilaat pääsääntöisesti Ylämäelle. LISÄKULUT - luokanopettaja Ylämäelle: 49 500 - nykyisen tuntiopettajan panos Onkemäeltä Ylämäelle: 8767,20 - kuljetukset (lisäkustannus nykyiseen): 9 195 / 18 486 (1 aamukulj./ 2 aamukulj.) LISÄKULUT YHTEENSÄ: 67 462,20 / 76 753,20 SÄÄSTÖT - Ylämäki / 1 koulunkäynnin ohjaaja: 30 500 (sis. sivukulut) - poistuvat huojennukset (yhdysluokka, siirtyminen, yht. 2 vvt): 2 x 1345 = 2690 SÄÄSTÖT YHTEENSÄ: 33 190 LISÄRESURSSI YLÄMÄELLE KULJETUKSINEEN NETTO: Yksi aamukuljetus: 34 272,20 (67 462,20-33 190 ) Kaksi aamukuljetusta: 43 563,20 (76 753,20-33 190 ) 5.3. Onkemäen koulun henkilökunnan sijoittuminen Mikäli Onkemäen koulun toiminta loppuu, Onkemäen koulun nykyinen henkilökunta 2 opettajaa ja 2 koulunkäynnin ohjaajaa pystytään sijoittamaan kunnan muille kouluille ilman irtisanomisia. Virkoja ja tehtäviä tulee avoimeksi muun muassa eläköitymisten kautta. Lisäksi tällä hetkellä on täytettynä määräaikaisesti tehtäviä ja toimia, joihin henkilöstöä voi sijoittaa.
24 6. Kiinteistö 6.1. Kiinteistön nykytila: kunto, korjaustarpeet ja soveltuvuus opetuskäyttöön Onkemäen koulun kiinteistö koostuu kahdesta rakennuksesta. Päärakennuksessa on kolme (3) luokkatilaa, leikkitila, ATK-huone sekä opettajien työtila/huone. Piharakennuksessa on keittiö/ruokailutila, tekstiilityön tila sekä teknisen työn luokka. Vesilahden kunnan kunnanhallituksen nimeämän kiinteistötyöryhmän selvitysraportissa Onkemäen koulun kiinteistö on sijoitettu salkkuun B, jossa olevat rakennukset saattavat tällä hetkellä olla vajaakäytöllä, mutta pidemmällä aikavälillä tarve saattaa muuttua. Salkussa olevat rakennukset voivat olla toiminnallisesti heikkokuntoisia ja vaativat investointeja. Investointiarpeen ylittyessä ne tulee peruskorjata ja siirtää A-salkkuun tai pudottaa C-salkkuun joka muodostuu realisoitavista rakennuksista. Kiinteistötyöryhmän raportissa Onkemäen koulun kiinteistö on ylläpitoluokassa 3: kiinteistön ylläpito voidaan järjestää huolto-ohjelmien mukaisesti. Kiinteistön ylläpidosta aiheutuvat kustannukset ovat 11 700 /vuosi sekä toiminnasta aiheutuvat kustannukset (sähkö, vesi, jätevesi, vakuutus) yhteensä 6300 /vuosi. Onkemäen koulun kiinteistön investointitarve on raportin mukaan 31 230 maininnalla sähköistys, ruokala. Lisäksi Onkemäen koulun kohdalla on investointiosiossa maininta Ei vastaa teknisesti käyttötarkoitustaan. Palotarkastaja on laittanut päärakennuksen tulisijat ja hormit käyttökieltoon, kunnes ne on korjattu ja palotarkastaja on hyväksynyt korjaukset. (Palotarkastuspöytäkirja 30.10.2013) Terveystarkastaja on kiinnittänyt viimeisimmässä tarkastuksessa (suunnitelmallinen tarkastus 24.01.2012) huomiota seuraaviin epäkohtiin: - koululla ei ole minkäänlaisia sisäliikuntatiloja eikä peseytymistiloja - henkilökunnalla ei ole lainkaan sosiaalitiloja ja opettajanhuone on ahdas - ilmanvaihdon tehostamisesta tulee tehdä suunnitelma aikatauluineen - Autojen paikoitus tulisi järjestää pois oppilaiden käytössä olevalta piha-alueelta ja etäälle talousvesikaivosta. (suositus) - Opetustiloissa tulisi tavarat säilyttää mahdollisuuksien mukaan ovellisissa kaapeissa, jotta ne eivät kerää pölyä ja hankaloita siivousta. (suositus) Terveystarkastuksen jälkeen teknisen työn luokkaa on laajennettu. Toisin kuin terveystarkastajan raportissa mainittiin, koululla on päärakennuksen yhden wc:n yhteydessä suihku, jossa voi peseytyä yksi henkilö kerrallaan. Selvitystyöryhmän aloitteesta Onkemäen koululla tehtiin Aluehallintoviraston toimesta Työsuojelutarkastus 13.11.2013. Kiinteistöön liittyviä puutteita tarkastuksessa löytyi lähinnä teknisen työn luokasta: koneiden ja pistorasioiden energiansyötön hallinta, konekohtaiset hätäpysäyttimet, purunpoisto sekä kohdepoisto juotostöitä varten olivat osittain puutteellisia tai
25 puuttuivat kokonaan. Teknisen työn luokka sekä useat luokkatilat olivat kaikuvia eikä niissä ollut akustointilevyjä. Melualtistuksen vuoksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin. Tiskikoneen kohdepoiston riittävyys on selvitettävä. Onkemäen koulun rehtorin Ville Ahvenuksen mukaan koulukiinteistön korjaustarpeet ovat seuraavat (tilanne 16.12.2013): alatalon seinä kiinni, alatalon syöksyputki paikoilleen, kaukalon ovi (hitsattava) kiinni, ylätalon savupiipun muuraus (reikä), opettajien WC:n pönttö, ulkovalo (korkealla oleva), 2 luokan kattovalot (ovat aika korkealla ja loisteputkia), akustiikkalevyt ruokalarakennukseen. Opetuskäytön kannalta suurimmat puutteet ovat sisäliikuntatilojen ja peseytymistilojen puute, teknisen työn luokan puutteet sekä hitaat/huonot dataverkkoyhteydet. Palotarkastuksen, terveystarkastuksen sekä työsuojelutarkastuksen raportit ovat selvitysraportin liitteenä. 6.2. Ruokapalvelu ja siivous Ateriat toimitetaan valmiina Narvan keittiöltä Onkemäelle ja aterioiden kuljetuskustannus noin 30 /pvä (noin 5700 /lukuvuosi). Siivous- ja ruokapalvelupäällikkö Kati Moision mukaan ruokailutila on suhteellisen hyvä ottaen huomioon, että rakennus on vanha. Ruokasalin ilmanvaihto voisi toki olla parempi. Siivous- ja ruokapalvelupäällikön mukaan Onkemäen koulun ruoka- ja siivouspalvelujen toteutuminen sujuu hyvin, koska koulunkäynnin ohjaajat tekevät nämä työt. Noora Myllymäki siivouksessa 10h/vko ja Anne Myllymäki siivous- ja ruokapalvelussa 13h/vko. Tämä järjestelmä on lähes välttämätön, jotta siivous- ja ruokapalvelut saadaan järkevästi toteutettua. Koulun ja ruokasalin siivoukseen menee enemmän aikaa verrattuna uudempien tilojen puhtaanapitoon. Palkkasihteeriltä tulleet tiedot: Noora Myllymäen tukipalvelujen osuus sivukuluineen 7562 euroa/vuosi. Anne Myllymäen tukipalvelujen osuus sivukuluineen 8488 euroa/vuosi. (Vuoden 2013 palkkakustannus) Anne Myllymäki työskentelee määräaikaisena siten, että työsuhde ei ole voimassa kesän aikana.
26 7. Huoltajien palaute 7.1. Kysely Onkemäen koulun oppilaiden huoltajille Kysely Onkemäen koulun oppilaiden huoltajille oli avoinna Wilma-järjestelmässä 7.-13.10.2013. Vastauksia saatiin yhteensä kahdeksantoista (18). Kysymykset olivat seuraavat: 1. Mitkä ovat mielestänne koulunne vahvuudet? 2. Mitä ongelmia ja/tai heikkouksia koulussanne on? 3. Millaisena näet koulunne tulevaisuuden? 4. Mitkä asiat tulee mielestänne ensisijaisesti huomioida selvitettäessä koulun mahdollista lakkauttamista? 5. Miten lapsesi viihtyy koulussa? Mitkä asiat vaikuttavat viihtymiseen myönteisesti tai kielteisesti? 6. Minkälaisia ajatuksia teissä herättää lapsenne siirtyminen toiseen kouluun, mikäli lähikoulunne lakkautetaan lähitulevaisuudessa (Kirkonkylän koulu/ylämäen koulu)? Mitä uhkakuvia muutokseen liittyy? Mitä etuja ratkaisussa voisi olla? 7. Mitä muuta haluatte tuoda esille? Seuraavassa on esitetty tiivistelmä vastauksista niin, että useampia mainintoja saaneet näkökohdat mainitaan. Teemoittain ryhmitelty koonti vastauksista sekä kaikki vastaukset ovat selvitysraportin liitteenä. Huoltajien kyselyssä nousi selkeästi esiin kaksi vahvuutta, jotka lähes kaikki vastaajat mainitsivat: luonnonläheinen ja mukainen ympäristö ja pihapiiri sekä koulun yhteisöllisyys ja yhdessä toimiminen ( kaikki tuntevat kaikki ). Runsaasti mainintoja saaneita vahvuuksia olivat myös pienet opetusryhmät, osaava ja mukava henkilökunta, yhdysluokat ja eri-ikäisten toimiminen yhdessä sekä terve koulurakennus. Vahvuutena pidettiin myös yksilöllistä opetusta. Koulun ongelmista/heikkouksista nousi selvimmin esiin sisäliikuntatilojen puute. Koulun tulevaisuuden huoltajat näkivät valoisana. Kehittämisen mahdollisuuksia on paljon ja koulun tukena on aktiivinen kyläyhteisö. Lakkauttamista selvitettäessä huoltajat halusivat eniten kiinnitettävän huomiota laskelmiin: Tuleeko todella säästöä, kuinka merkittävä säästö on kunnan talouden kannalta ja lisääkö sulkeminen menoja toisaalla. Kustannus-/säästölaskelmilta toivottiin avointa ja läpinäkyvää perustelua. Lisäksi toivottiin huomioitavan lasten pidentyvät koulupäivät ja koulumatkat sekä koulun sulkemisen vaikutus perheisiin ja kyläyhteisöön. Vastaajista kuusitoista (16) ilmoitti lapsensa viihtyvän koulussa hyvin. Viihtyvyyteen vaikuttaa myönteisesti erityisesti yhteisöllisyys, kun eri-ikäiset oppilaat ovat tekemisissä toistensa kanssa ja kaikki ovat tuttuja keskenään. Viihtyvyyteen kielteisesti vaikuttavia asioita mainittiin myönteisiin verrattuna vain muutama.
27 Mahdollisessa oman lapsen siirtymisessä toiseen kouluun huoltajat näkivät pääasiassa pelkkiä uhkia. Uhkina pidettiin ennen kaikkea pitkiä koulumatkoja ja koulupäivän pidentymistä, muiden koulujen sisäilmaongelmia, sopeutumista ja mahdollista kiusatuksi joutumista uudessa koulussa. Etuina mainittiin paremmat sisäliikuntatilat sekä lisääntyvät kaverisuhteet. Kirkonkylä ja Ylämäki vaihtoehtoina saivat yhtä paljon kannatusta eri perustein. Muina näkökohtina huoltajat toivat esille seuraavaa (suluissa kyseisen asian saama mainintojen määrä): - koulun säilyminen lisäisi kunnan vetovoimaisuutta: (3) - kyläyhteisön aktiivisuus tulisi ottaa positiivisena asiana / voimavarana: (2) - arvomaailma huomioitava myös, ei pelkkiä euroja: (2) - säilymisen edellytyksiä arvioitava vilpittömästi ja riittävän laajasti / punnittava kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja: (2) - lasten ja huoltajien kuuleminen ja kuunteleminen tärkeää (1) - Onkemäellä ei muuta kunnan palvelua (1) - 18 oppilaan rajaa tulisi noudattaa (1) - Miten voidaan olettaa Onkemäen koulun sulkemisen pelastavan Vesilahden kunnan? (1) - Lämmityskulut pienentyneet talkoilla (1) - kiekkokaukalo on sotkettu törkeän näköiseksi (1) - vaikutukset ulottuvat lapsiin pitkällä aikavälillä, aikuisuuteen saakka (1) - miksi lasketaan vain Onkemäen oppilaskohtaiset kulut? > sisäilmakorjaukset ja laajennukset maksavat myös (1)
28 7.2. Huoltajien kuuleminen vanhempainillassa to 31.10. 2013 Vanhempainillan aluksi Liisa Häikiö käytti puheenvuoron koulujen lakkauttamisen argumenteista. Argumentteja ovat: 1. Taloudellinen argumentti 2. Valinnanvapauden argumentti 3. Pedagoginen laatu Häikiön mukaan oletukset saatavista säästöistä ovat yleensä yliarvioituja. Valinnanvapauden argumentti sisältää ajatuksen yksilön vapaudesta. Pedagogista laatua on monenlaista eikä ole välttämättä kiinni välineistä ja tiloista. Häikiön mukaan Vesilahden kunta täyttää kriisikunnan tunnusmerkit hallituksen kriteereiden mukaan, joten taloudellinen argumentti on koulun lakkauttamisen takana. Vesilahdessa olisi ajateltava tulevaisuutta, sitä mitä tavoitellaan. Kylät ovat tärkeässä asemassa tulevaisuuden kannalta. Häikiön mukaan näyttää siltä, että kaikki kehittäminen Vesilahdessa keskittyy Kirkonkylään. Koulun merkitys kylän vetovoimatekijänä on keskeinen. Kyläkoululla voi olla myös aktiivinen rooli elinkeinotoiminnan kehittämisessä > millaisia asiantuntijoita halutaan miellyttää. Kaikenlainen väestönkasvu ei välttämättä tuo onnea. Yksittäisen kunnan kannattaa miettiä, mistä tulot tulee. Ei pidä säästää kohteesta, joka syö elinvoimaa. Mistä Vesilahden kunnan vetovoima rakentuu? Mikä erottaa muista? > Mikä saa ihmiset jäämään paikoilleen pienlapsivaiheen jälkeen? > työpaikka, yhteisö, elinympäristö Selvitystyöryhmän sihteeri esitteli selvityksen sisällön. Erään kuulijan mukaan selvitys kuulosti lakkauttamisen selvitykseltä. Selvitysryhmältä kysyttiin, kuinka paljon huomioidaan olemassa olevaa tutkimusmateriaalia, esim. epäonnistuneita lakkauttamisia (aiheesta väitöskirja julkaistu juuri samana päivänä). Todettiin, että tutkimuksia ei ole kauheasti tehty ja että jälkikäteen on todella vaikea laskea, mitä lakkauttaminen oikeasti säästää. Selvitysryhmältä kysyttiin myös, antaako se lausunnon/suosituksen toimenpiteistä raportin lopuksi ja onko muita kouluja tarkastelun alla. Kirsi Salonen: Onkemäen koulun säilymisen edellytykset 1. Luonnonläheinen, oppilaskeskeinen kyläkoulu = tulevaisuuden koulu 2. Kokemus prosessista: epäluottamus Aura Elliot: - AVI on tehnyt selvityksen, että säästöjä koulujen lakkauttamisista ei ole tullut. - Uuteen opetussuunnitelmaan on tulossa osio, joka ottaa huomioon pienet koulut. Selvitysryhmää pyydettiin listaamaan säilyttämisen edellytykset: Säilyttäminen > vaikutukset Lakkauttaminen > vaikutukset
29 Kriteeristöön pitää saada säilyttämisen edellytyksiä, esim. oppilasmäärä. Hankalimpana koettiin se, että selvitysprosessi tuli niin yllättäen eikä ole aikaa millään toimenpiteillä saada koulua houkuttelevaksi / hankkia uusia oppilaita. Pitäisi olla enemmän aikaa ideoida tulevaisuutta. Selvitysryhmän taholta todettiin, että säästöt ovat tulleet yllätyksenä myös lautakunnalle. Pitää yhdessä ideoida mistä säästetään. Huoltajat kysyivät mitä he voivat konkreettisesti tehdä asiassa. Selvitysryhmä ilmaisi, että ryhmälle voi laittaa sähköpostilla ideoita. Ideat ja ehdotukset liitetään osaksi selvitysraporttia. Lisäksi kysyttiin, kuinka selvityksessä huomioidaan talkootyö. 7.3. Muu palaute / saadut kannanotot Selvitystyöryhmälle on toimitettu seuraavat palautteet / kannanotot selvitystyöhön liittyen: - Adressi Onkemäen koulun puolesta - Onkemäen koulun vanhemmat, Selvityspyyntö Kasvatus- ja Opetuslautakunnalle - Onkemäen koulun vanhempainyhdistys / Inka Valtamo, sähköposti koskien Onkemäen koulun sisäilma-asiaa - Antti Uusi-Rasi, sähköposti Koulusäästöt / Onkemäen selvitys - Maarit Marttila, sähköposti Syvä huoli Onkemäen koulun puolesta - ryhmä Onkemäen koulun vanhempia, Taustatietoa selvitystyöryhmälle - Onkemäen koulun vanhempainyhdistys ja Onkemäen kyläkerho, Onkemäen koulun säilyttämisen edellytykset - Vesilahden Valkohännät ry / Soila Simola, Onkemäen koulun toimintaedellytyksiä tutkivalle työryhmälle - Onkemäen koulun vanhempainyhdistys, Onkemäen koulun toimintaedellytysten selvittäminen, vaihtoehdot + kommentit - Pro Onkemäki yhdistys, Ehdotus Onkemäen kyläkoulu Materiaalit ovat selvitysraportin liitteenä.
30 8. Henkilöstön kuuleminen 8.1. Kysely henkilökunnalle Kysely Onkemäen koulun koko henkilökunnalle oli avoinna Wilma-järjestelmässä 7.-21.10.2013. Vastausaikaa jatkettiin päällekkäisyyksien vuoksi, jotta kaikilla olisi yhtäläinen mahdollisuus vastata. Vastauksia saatiin yhteensä kahdeksan (8). Kysymykset olivat seuraavat: 1. Mitkä ovat mielestänne koulun vahvuudet? 2. Mitä ongelmia ja/tai heikkouksia koulussa on? 3. Millaisena näet koulun tulevaisuuden? 4. Mitkä asiat tulee mielestäsi ensisijaisesti huomioida selvitettäessä koulun mahdollista lakkautusta? 5. Mitkä asiat vaikuttavat työviihtyvyyteen myönteisesti tai kielteisesti? 6. Minkälaisia ajatuksia sinussa herättää mahdollinen siirtyminen toiseen kouluun? Mitä uhkakuvia muutokseen liittyy? Mitä etuja ratkaisussa voisi olla? 7. Mitä muuta haluatte tuoda esille? Seuraavassa on esitetty tiivistelmä vastauksista niin, että useampia mainintoja saaneet näkökohdat mainitaan. Teemoittain ryhmitelty koonti vastauksista sekä kaikki vastaukset ovat tämän selvitysraportin liitteenä. Koulun vahvuuksina henkilökunta pitää erityisesti yhteisöllisyyttä ja vahvaa oppilaiden (ja näiden perheiden) tuntemista, mikä mahdollistaa lasten yksilöllisen kohtaamisen sekä oppilaslähtöisyyden opetuksessa. Vahvuutena nähtiin myös joustavuus opetus- ja muissa järjestelyissä sekä koulumiljöön luonnonläheisyyden. Onkemäen koulu tarjoaa henkilökunnan mielestä turvallisen ympäristön, jossa lapsi saa kasvaa omassa rauhassaan. Ongelmista ja heikkouksista mainittiin monen luokan yhdysluokat, jolloin opettajan aika yhtä oppilasta kohden pienenee, sekä työparin puuttuminen ja vähäinen kollegiaalisuus. Jonkin verran mainintoja saivat puutteelliset tilat. Koulun tulevaisuuden henkilökunta näki pääasiassa valoisana. Vastauksissa toivottiin, että koulu saisi jatkaa niin kauan kuin oppilaita on riittävästi (18). Koulussa nähtiin paljon mahdollisuuksia ja suuntia kehittää toimintaa. Selvitettäessä koulun mahdollista lakkauttamista henkilökunnan mukaan tulisi huomioida se, että resurssit siirretään siirtyvien oppilaiden mukana muihin kouluihin. Erityisesti tulisi huomioida oppilaiden erityiset tarpeet. Lisäksi tulisi pohtia sitä, mihin oppilaat oikeasti mahtuvat ja kuinka Onkemäen koulun henkilökunta sijoittuu.
31 Työviihtyvyyteen katsottiin positiivisesti vaikuttavan hyvät resurssit sekä ajantasaiset opetustilat ja välineet sekä hyvä ja toimiva työyhteisö. Kielteisiä vaikutuksia työviihtyvyyteen mainittiin olevan kiireellä. Siirtymisessä toiseen kouluun henkilökunta näki enimmäkseen positiivisen mahdollisuuden oppia uutta ja uudistua itsekin. Toisaalta muutos näyttäytyi myös stressaavana. Toiveena on, että henkilökunnan toiveita kuullaan, jos siirto tulee. Oppilaiden osalta henkilökunta näki muutoksessa mahdollisuuden saada enemmän kavereita isommassa koulussa, toisaalta arveltiin ryhmäytymisen olevan hankalaa. Muina näkökohtina henkilökunnan edustajat halusivat tuoda esiin seuraavaa: - Onkemäen koululla on kokeneita moniluokka-asteisen opetusryhmän opettajia, toimivat yhteisopettaja-järjestelyt Ylämäen kanssa sekä monialainen henkilökunta (ohjaaja-ruokahuoltosiivous), joten asiat rullaavat hyvin ja järjestelyt ovat kustannustehokkaat. Toivon, että asiat mietitään tarkkaan ja mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen. - Vesilahden imagoon sopii pienet koulut ja kyläkoulumainen tunnelma. - Valtakunnallinen trendi on yhdysluokkien ja kyläkoulumaisuuden suuntaan, myös nykyvanhemmissa kasvava joukko yhteisöllisyyden arvostajia. 8.2. Koulun rehtorin kuuleminen Tiistai 10.12. 2013, klo 16.30-17.10, kunnanhallituksen kokoushuone 1. Rehtori Ahvenuksen mukaan selvitystyön tärkein näkökulma on lapset ja lapsen etu. Miten lapset sijoittuvat, jos Onkemäen koulu suljetaan? Lisäksi täytyy muistaa se, että erityisoppilaalle muutos on erityisen hankala. 2. Vaihtoehtoisista toimintamalleista rehtori Ahvenus piti Ympäristökoulu ideaa hyvänä. (vrt. Mahnalan koulu Hämeenkyrössä) Sen sijaan ns. Pienten koulu (0.-2.lk / 0.-4.lk) mallissa Ahvenus ei nähnyt saavutettavan mitään erityisiä hyötyjä nykyiseen verrattuna. Virallisena koulun kantana Ahvenus esitti, että Onkemäen koulu ei halua Ylämäen satelliitiksi eli että koulut yhdistettäisiin hallinnollisesti. 3. Säästökeinoina Onkemäen koulun oppilaskohtaisten kulujen pienentämiseksi rehtori Ahvenus esitti seuraavia keinoja: A) Oppilaita voisi lisätä yhteistyöllä Urjalan kanssa. (Urjalan koulujen lakkauttaminen mm. Halkivaha) B) Palkkauskuluja leikattava tuntikehystä pienentämällä: - avustajista ei voi leikata - tuntiopettajan tunnit voi ottaa kehyksestä pois
32 C) englanninopetuksen yhdistäminen Ylämäen koulun kanssa (4.-6.lk ensi lukuvuonna), jolloin aineenopettajan palkka jäisi pois, joskin kuljetuskuluja tulisi lisää Lisäksi Ahvenus huomautti, että tuntiopettajan tuntien leikkaaminen todennäköisesti vaikeuttaa pätevän tuntiopettajan palkkaamista jatkossa. 4. Onkemäen koulun vahvuuksina rehtori Ahvenus näki yhteisöllisyyden, joustavuuden, mahdollisuuden reagoida nopeasti ja suunnata resurssit palopesäkkeisiin, ammattitaitoisen henkilökunnan ja terveen koulun. Onkemäen koulun haasteita rehtori Ahvenus piti opetustiloja, liikuntatilaa sekä kiinteistönkorjauksia, joita pyynnöistä huolimatta ei ole saatu. 5. Lopuksi rehtori Ahvenus toivoo, että kehittämisellä saataisiin Onkemäen kouluun lisää oppilaita, ei koulujen yhdistämisellä. Valmisteilla olevia oppilaaksioton perusteita hän piti huonoina, mikäli koulupiirien rajat kokonaan poistuvat. Esimerkiksi Viraantien oppilaat voitaisiin hänen mukaansa ohjata Onkemäen kouluun, mikä helpottaisi Narvan koulun tilanahtautta. Rehtori Ahvenus pitää noin 50 oppilasta sopivana oppilasmääränä Onkemäen koulun nykyiseen kiinteistöön. Tähän määrään tarvittaisiin tosin jo kolmaskin opettaja. 8.3. Koulun opettajien kuuleminen Torstai 31.10. 2013, klo 17-18, Onkemäen koulu Henkilökunnasta läsnä: Ville Ahvenus, Hanna-Kaisa Inha, Noora Myllymäki, Anne Myllymäki, Niina Ketomäki, Piia Vaasvainio, Anna-Kaisa Mäkelä Henkilöstö nosti esille seuraavia asioita: - Kartoitetaanko / selvitetäänkö, millä edellytyksillä koulu voisi jatkaa? Mietitäänkö vaihtoehtoja? - koululla on mietitty erilaisia vaihtoehtoja, esim. yhdistyminen hallinnollisesti Ylämäen kouluun, Ylämäellä alkaa olla ahdasta, voisiko Onkemäki olla 0.-2. luokkien koulu, esim. pienten liikunnat olisi helppo hoitaa Onkemäen tiloissa, Onkemäeltä voisi kulkea taksilla esim. englannin tunnille Ylämäelle - Onko Kirkonkylän koulu luontevin suunta? - Ylämäellä yhdysluokkia, mikä tekisi siirtymisen luontevammaksi - yhdysluokkaopetuksesta ei-yhdysluokkaopetukseen siirtyminen ei välttämättä ole ongelma, riippuu lapsesta - ennakointi/valmistautuminen: Ahtialan ja Krääkkiön koulujen yhdistyessä Narvaan valmistautuminen aloitettiin hyvissä ajoin > yhdistyminen sujui hyvin
33 - Yläasteella Onkemäen lapset erottuvat omatoimisina ja jossain määrin ahdistuneina ja stressaantuneina suuresta yhteisöstä - resurssia pienentämällä on vaikea ajatella toiminnan jatkoedellytyksiä > ei ole paljon mistä nipistää (ehkä isompia lapsia voisi siirtää, pienet kävisivät lähikoulua) - Yhdysluokkaopetuksen ei katsota hankaloittavan keskittymistä: isommat oppilaat kuulevat asiat kertauksena, lapset oppivat sulkemaan häiriöt pois (huomaa yläasteella), häiriöherkkä voi häiriintyä, mutta toisaalta hän löytää häiriön lähteen missä tahansa ryhmässä - Yksi opettajista oli kuullut lasten keskenään välituntileikeissä puhuneen mahdollisesta koulun loppumisesta. 8.4. Koulukuraattorin ja psykologin kuuleminen Keskiviikko 27.11. 2013, klo 16.30-17.10, kunnanhallituksen kokoushuone 1. Kuulemisen aluksi koulupsykologi Sanna Hietasaari kertoi työskentelevänsä Onkemäen koululla oppimiseen ja käyttäytymiseen liittyvien asioiden parissa kuten muillakin kouluilla. Hän on tehnyt oppilaille tutkimuksia ja kartoituksia. Viime lukuvuonna asiakkaita oli 2 / 31, kuluvana lukuvuonna 2 / 27. Kuraattori Pirjo Mattila kertoi tehneensä Onkemäen koululla työtä kiusaamis- ja käyttäytymisasioissa sekä kriisityötä. Onkemäen koululla toimii säännöllisesti oppilashuoltoryhmä kuten muillakin kouluilla. 2. Hietasaari ja Mattila eivät ole havainneet oppilaissa minkäänlaista reaktiota liittyen käynnissä olevaan keskusteluun mahdollisesta koulun lakkauttamisesta / selvitystyöprosessista. Kuraattori Mattilan mukaan mitä pienempi lapsi, sitä selvemmin reaktio ja suhtautuminen on sama kuin omilla vanhemmilla. Kuraattori ja psykologi eivät näe, että mielipiteen kysyminen lapsilta tässä tapauksessa toisi selvitystyöhön lisäarvoa. Lasten on hyvin vaikea arvioida, mitä muutos toisi tullessaan, koska heillä on kokemusta ainoastaan yhdestä koulusta. 3. Kuraattori ja psykologi pitävät tärkeänä turvata tukeen tarvittavien resurssien siirtyminen lapsen mukana, mikäli Onkemäen koulu päätetään sulkea ja siirtää oppilaat toiseen kouluun. Siirtymis- ja muutosprosessia voi tukea/helpottaa muun muassa etukäteistutustumisella uuteen kouluun. Työssään kuraattori ja psykologi ovat nähneet, että siirtyminen yläasteelle on usein haasteellinen pienestä koulusta tulijoille. 4. Mahdollisen Onkemäen koulun lakkauttamisen vaikutuksista ja oppilaiden siirtymisestä Kirkonkylän koulun oppilaiksi, kuraattori ja psykologi totesivat, että lasten koulupäivä matkoineen pidentyy. Toisaalta myös yhdysluokkaopetus poistuu, mikä saattaa helpottaa joidenkin oppilaiden
34 koulunkäyntiä (tarkkaavuuden pulmat). Kirkonkylän koululla on tarjolla oppilashuollon palveluista ryhmät, joita Onkemäellä ei pienen oppilasmäärän vuoksi ole lainkaan. Lisäksi Kirkonkylän koulussa Onkemäen koulua suurempana yksikkönä on enemmän aikuisia, joista oppilas voi valita kenelle kertoa huolensa. 5. Pientä ja suurta koulua kuraattori ja psykologi pitivät varsin tasavertaisina. Pienempi yksikkö on heidän mukaansa haavoittuvampi. Yhteisöllisyyttä ja kollegiaalisuutta on suuremmassa yksikössä tarjolla pienempää enemmän. Isommassa koulussa lapsen kaverisuhdemäärä kasvaa.
35 9. Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi JOHDANTO Suositus erillisen lapsivaikutusten arvioinnin tekemistä pohjautuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, jonka mukaan kaikissa lapsia koskevissa yhteiskunnan toimenpiteissä ja päätöksissä on otettava huomioon lapsen etu. Lapsivaikutusten arvioinnilla pyritään siihen, että päätöksentekijöillä on ratkaisuja tehdessään tietoa niiden vaikutuksista lapsiin. Onkemäen koulun toimintaedellytyksiä selvittävä työryhmä päätti laatia lapsivaikutusten arvioinnin Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesin laatiman mallin avulla. Malli on julkaistu muun muassa Stakes julkaisussa Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioiminen (Sirpa Taskinen, 2006). Työryhmä päätti myös, ettei erillistä lapsille suunnattua haastattelua tai kyselyä tehdä. Huoltajille osoitetun kyselyn kautta lasten ääni ja mielipide tuli vahvasti esiin. Lapsiin kohdistuvissa vaikutuksissa käytettiin asiantuntijoina myös koulukuraattoria ja koulupsykologia. Oman panoksensa antoivat myös kunnan nuorisotoimen edustajat, Vesilahden Nuorisovaltuusto sekä Onkemäen koulun vanhempainyhdistys. Vaikutusten arviointi on tehty oletuksella, että Onkemäen koulun toiminta loppuu ja Onkemäen koulun lapset siirtyvät Kirkonkylän koulun oppilaiksi. Selvitystyön loppuvaiheessa alettiin tarkastella myös vaihtoehtoa, että mikäli Onkemäen koulu suljetaan, nuorimmat oppilaat (0.-2.lk) menevät aluksi Ylämäen kouluun ja vanhemmat (3.-6.lk) Kirkonkylän kouluun ja jatkossa kaikki ohjataan Ylämäen kouluun. Tämä vaikuttaa koulumatkoihin liittyviin vaikutuksiin, koska matka lyhenevät. Ylämäen koulua vaihtoehtona on otettu joiltakin osin mukaan vaikutusten arviointiin. LAPSIIN KOHDISTUVAT VÄLITTÖMÄT VAIKUTUKSET TERVEYS Onnettomuus- ja tapaturmariskit: Koulumatkat pitenevät, jolloin liikkuminen lisääntyy, mitä kautta onnettomuus- ja tapaturmariskin voi katsoa jonkin verran kasvavan. Toisaalta, nykyistä useampi lapsi tulee koulukuljetuksen piiriin, mikä tarkoittaa vähemmän kevyen liikenteen liikkumista alueella, jossa ei ole kevyen liikenteen väyliä. Kirkonkylän vilkas jättö- ja saattoliikenne aamuisin sekä iltapäivisin lisää onnettomuusriskiä. Ylämäen koulun välittömässä läheisyydessä liikennettä vähän. Ilman ja veden epäpuhtaudet: Koulumatkojen pidentyminen ja koulun lopettaminen lisää jossain määrin moottoriajoneuvoliikennettä (koulukuljetukset, huoltajien liikenne koululle), mikä osaltaan lisää ilman pakokaasuja ja pölyä. Liikenteen lisäyksen voi kuitenkin katsoa olevan kohtalaisen vähäinen, koska kuljetukset hoituvat pääasiassa jo olemassa olevilla kuljetuksilla.
36 Kirkonkylän koulussa on ollut sisäilmaongelmaa, jota parhaillaan tutkitaan. Remontin arvellaan tämänhetkisen tiedon mukaan valmistuvan lukuvuoden 2014-2015 alkuun mennessä. Turvallinen ja terveellinen työympäristö tulee lain mukaan turvata kaikille oppilaille ja koulun henkilökunnalle. Melu: Kirkonkylän koulu on yhteisönä huomattavasti Onkemäen koulua suurempi ja sijaitsee Vesilahden keskustassa, mikä tarkoittaa Onkemäen koulun ympäristöön verrattuna enemmän ääntä, josta osa voitaneen luokitella meluksi. Toisaalta Vesilahden Kirkonkylä koulun ympäristössä on esimerkiksi Pirkanmaan mittakaavassa tarkasteltuna varsin rauhallinen ja vähäliikenteinen maalaistaajama. Ylämäen koulu on yhteisönä jonkin verran suurempi kuin Onkemäki, mutta luonteeltaan kyläkoulumainen. Liikenteestä johtuvaa melua ei alueella ole. Ryhmäkoko saattaa joidenkin oppilaiden kohdalla kasvaa ja vaikuttaa joissakin tilanteissa lisääntyvänä meluna. Toisaalta kirkonkylän koulussa ei ole moniluokka-asteisia ryhmiä, joissa opettaja opettaa mahdollisesti useita asioita ja oppiaineita yhtä aikaa. Näin ollen työrauha on parempi eivätkä toisille oppilaille selvitettävät asiat vaikuta keskittymiseen. Kirkonkylän kouluun siirtyminen ei kuitenkaan välttämättä tarkoita suurempia opetusryhmiä. Jakotuntien avulla ryhmäkoko on osan päivästä pienempi. Ylämäen koululla on yhdysluokkia (kaksi luokka-astetta) ja Onkemäkeä suuremmat ryhmäkoot, joita jakotuntien avulla pienennetään. Ravinto ja syömiskäyttäytyminen: Koulumatkan ja sitä kautta koulupäivän pidentyessä välipalojen merkitys korostuu vireystilan ylläpitämisessä. Liikunta: Kaikki Onkemäen koulun oppilaat tulisivat koulukuljetusten piiriin, mikä osaltaan vähentää joidenkin lasten päivittäistä hyötyliikkumista ja lisää istumiseen käytettävää aikaa. Onkemäen koulun ja Kirkonkylän koulun pihapiirit ovat erilaiset. Onkemäki on luonnonläheinen, Kirkonkylä rakennettu. Onkemäen koulun pihapiiri tarjoaa mahdollisuuden luonnonläheiseen, omaehtoiseen liikkumiseen sekä luonnon elvyttäviä vaikutuksia. Kirkonkylän koulun pihapiiri tarjoaa monipuolisesti mahdollisuuksia liikkumiseen yksin tai ryhmässä leikki- ja liikuntavälineineen ja paikkoineen. Kirkonkylän koululla on myös ohjattua välituntiliikuntaa ja liikuntakerhoja. Ylämäen koulun pihapiiri on Kirkonkylän ja Onkemäen välimuoto, joskin lähempänä Onkemäkeä. Isommassa koulussa on liikuntatunneilla parempi mahdollisuus harrastaa ja kehittyä eri lajeissa, etenkin joukkuelajeissa. IHMISSUHTEET Suhteet vanhempiin: Onkemäen koulun jatkuminen entisellään tukisi koulun ja kylän yhteisöllisyyttä. Nykyisellään vanhempien läheinen suhde koulun aikuisiin ja muiden lasten perheisiin rakentavat lasten suhteita vanhempiin sekä muihin aikuisiin. Eri-ikäiset lapset toimivat
37 luontevasti yhdessä. Pienessä kylässä toimii yhteisöllisyys, valvonta, eli myös naapurin vanhemmat välittävät ja puuttuvat nuoren häiriökäyttäytymiseen. Koulumatkojen ja päivien pidentyessä lapset ja nuoret joutuvat olemaan aiempaa enemmän poissa kotoa. Tämä voi toisaalta edistää itsenäistymistä. Muut aikuiskontaktit: Lasten mahdollisuudet muihin aikuiskontakteihin lisääntyvät suuremmassa yhteisössä (opettajat, muu henkilökunta, nuorisotyöntekijät). Suuressa koulussa on enemmän aikuisresurssia tarjolla. Kirkonkylän koululla on kolme erityisluokanopettajaa: Er0-2, Er3-4 ja Er5-6. Erityistarpeet pystytään huomioimaan yksilöllisesti. Kirkonkylän koululla on 6 vakinaista koulunkäynnin ohjaajaa ja kaksi määräaikaista ohjaajaa. Lisäksi iltapäivätoiminnassa on osittain oma henkilökuntansa. Lasten keskinäiset suhteet ja ryhmäytyminen: Olemassaolevat kaverisuhteet ja lasten/heidän huoltajiensa toiveet on mahdollisuuksien mukaan huomioitava sekä tehtävä huolellinen suunnitelma varsinkin tehostettua/erityistä tukea tarvitsevien lasten osalta ryhmäytymisessä. Samoin on huomioitava varsinkin pienempien lasten osalta pelko, joka muutokseen saattaa liittyä. Huoltajakyselyssä nousi vahvasti esiin Onkemäen koulun yhtenä vahvuutena ja viihtyvyystekijänä tuttuus ja turvallisuus, kaikki tuntee kaikki yhteisöllisyys. Kirkonkylän kouluun siirtymisen myötä tämä elementti katoaa ja yhteisöllisyys saa erilaisia muotoja. Suurempi yhteisö tarjoaa mahdollisuuden lisääntyviin kaverisuhteisiin ja laajemmin sosiaaliseen vuorovaikutukseen ikätovereiden kanssa. Koulukiusaamisen riski suurenee kun oppilaita on enemmän. Toisaalta Kirkonkylällä käytössä oppilashuollon resurssia ristiriitojen ratkaisemiseen enemmän kuin Onkemäellä sekä KiVa Koulu ohjelma. Lapset ovat samalla tavalla oppilashuollon palveluiden piirissä Kirkonkylällä kuin Onkemäellä, Kirkolla on jatkuvasti läsnä olevat erityisopettajan palvelut ja mahdollisuus pienryhmäopiskeluun sitä tarvitseville. Myös terveydenhoitaja on päivittäin paikalla Kirkonkylällä. Oppilashuollon osalta Kirkonkylällä on myös tarjolla sellaista palvelua (ryhmät), jota Onkemäellä ei voida tarjota (ei saada määrällisesti tarpeeksi osallistujia). Eri-ikäisten luontevassa yhdessäolossa ei tapahdu suurta muutosta. Pienessä kyläkoulussa tunnetaan kaikki oppilaat ja leikitään kaikkien ikäryhmien kanssa. Isommassa koulussa on erilainen kulttuuri. Todennäköisesti ollaan enemmän tekemisissä oman luokan ja samanikäisten kanssa. Yläkoulu ja alakoulu samassa pihapiirissä lisäävät mahdollisuuksia eri-ikäisten yhdessä oloon, mutta toisaalta yläkoulun läheisyys voi luoda myös paineita nuoremmille oppilaille. Peiponpellon kiinteistössä on sekä päiväkoti-ikäisiä että alkuopetuksessa olevia koululaisia. Oppimisen näkökulmasta toimiminen eri-ikäisten kanssa on hyödyllistä. Nuoremmat oppivat vanhemmilta oppilailta ja vanhemmat oppilaat puolestaan oppivat toimiessaan apuopettajina
38 nuoremmille oppilaille. Näin tapahtuu Onkemäen koulussa tällä hetkellä. Kirkonkylän koulussa käytössä olevan joustavien opetusjärjestelyiden myötä eri-ikäisiä on samoissa ryhmissä, vaikka yhdysluokkia ei olekaan. Kirkonkylän koululla on käytössä joustavat opetusryhmittelyt. Esi- ja alkuopetuksessa on jo vuosia ollut käytössä joustavat ryhmittelyt ympäristö- ja luonnontieteessä, matematiikassa ja äidinkielessä. Oppilaita jaetaan erikokoisiin ryhmiin, joissa heidän erityistarpeensa ja vahvuutensa pystytään huomioimaan mahdollisimman hyvin. Joustavissa ryhmittelyissä on muka luokanopettajien lisäksi erityisluokanopettaja ja esi- ja alkuopetuksen ohjaajat. Kirkonkylän koulussa resurssia painotetaan ensimmäisiin kouluvuosiin. Joustavat opetusjärjestelyt ovat käytössä myös ylemmillä vuosiluokilla. Näillä järjestelyillä erilaisten oppijoiden erityispiirteet, haasteet ja vahvuudet huomioidaan. Ylämäen koululle suunnitteilla oleva joustava alkuopetus toisi sen tarjoamat edut myös Onkemäen koulun oppilaille, mikäli jatkossa päädytään ohjaamaan nykyisen Onkemäen koulun alueen oppilaat Ylämäen kouluun. Yläasteelle siirtyminen helpottuu, kun tuntee jo ennestään osan luokkakavereista ja kouluympäristö on jo tuttu. Siirtyminen isompaan kouluun voi olla hyvä tehdä jo ala-asteikäisenä, jolloin yläasteelle siirtyminen helpottuu. Vaarana on myös erakoituminen ja syrjäytyminen sekä mahdollinen kiusaaminen. Toisaalta on mahdollisuus saada enemmän ja uusia kavereita. ASUMINEN JA LIIKKUMINEN Aiempaa useampi lapsi tulee maksuttoman koulukuljetuksen piiriin, mikä vähentää lasten omaehtoista liikkumista niiden lasten osalta, jotka ovat aiemmin kävelleet/pyöräilleet kouluun. Järjestely vähentää lasten liikkumista teillä, joilla ei ole katuvalaistusta eikä kevyen liikenteen väylää, joten tältä osin turvallisuuden voidaan katsoa jonkin verran lisääntyvän. Vapaa-ajan lyhenemisen takia liikkumiseen ja harrastamiseen käytössä oleva aika vähenee. Toisaalta Kirkonkylän koululla voi jäädä suoraan koulusta harrastuksiin eikä vanhempien ei tarvitse kuljettaa illalla erikseen harrastuksiin, esim. Näpsä, nuorisotila, koulun kerhot, alaluokkien iltapäiväkerho. Onkemäen koulu toimii myös lähiliikuntapaikkana, joten sen merkitys asuinalueelle on merkittävä. Koulun säilyminen on tärkeää myös koko kylän säilymiselle viihtyisänä ja vetovoimaisena. Muuttoliike saattaa suuntautua Onkemäeltä poispäin mikäli koulu suljetaan. ARJEN SUJUVUUS Muutos pidentää lasten koulumatkoihin kuluvaa aikaa ja tältä osin vaikuttaa jonkin verran päivärytmiin. Aamun aikataulu ei kuitenkaan todennäköisesti muutu nykyisestä ainakaan aikaisemmaksi.
39 Kirkonkylän koulussa oppilaille, varsinkin ylempien luokkien oppilaille, tulee enemmän siirtymiä, koska käytettävissä on erikoisluokkia (mm. käsityö, englanti). Odottelua voi jonkin verran tulla riippuen kuljetusjärjestelyistä. Lasten harrastusmahdollisuudet lisääntyvät, koska Kirkonkylän koulussa on enemmän kerhotoimintaa. Samoin nuorisotila Nurkka on avoinna heti koulupäivän jälkeen Koulukeskuksen yhteydessä kolmasluokkalaisille ja sitä vanhemmille. Onkemäen koulun vanhempainyhdistyksen näkemys on, että mikäli Onkemäen koulu suljetaan, menetetään todennäköisesti myös monen koululaisen harrastuspaikka ja näin myös harrastuksen saavutettavuus huononee. Koska lasten koulupäivä matkoineen jonkin verran pidentyvät, voi katsoa perheen yhteisen ajan vähenevän siinä tapauksessa, että huoltajat ovat kotona eivätkä käy kodin ulkopuolella työssä. Vanhemmat joutuvat mahdollisesti järjestelemään työvuoroja koulumatkojen ja harrastusten vuoksi. Uusien ystävien myötä aikaa vietetään mahdollisesti enemmän kirkonkylällä, mikä tarkoittaa enemmän kuljetusjärjestelyjä. OSALLISTUMINEN Yksittäisen lapsen ääni ei välttämättä kuulu isossa yhteisössä niin hyvin kuin pienemmässä. Lapsi ei uskalla sanoa kaikkea mitä haluaisi. Toisaalta alakoulun oppilaskuntatoiminta ja nuorisovaltuustotoiminta tarjoavat osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Nuorisotoimintaan osallistuminen helpottuu Kirkonkylällä (nuorisotila Nurkka, kerhot ym.) Isossa yhteisössä tulee enemmän mielipiteitä sekä keskustelua ja erilaisia näkökulmia asioihin. Vanhempien on kuljettava pidempi matka osallistuakseen koulun tapahtumiin. Tämä saattaa olla hankalaa osalle vanhemmista. Onkemäen koulun vanhempainyhdistys tuo omassa arviossaan esiin, että mikäli Onkemäen koulu suljetaan, lasten ääni ei ole tullut kuuluviin eikä lasten tasa-arvoinen kohtelu toteudu. TASA-ARVO Kävelymatkan päässä oleva lähikoulupalvelu poistuu osalta Onkemäen koulun oppilaita. Tältä osin Onkemäen koulupiirin oppilaat joutuvat alueellisesti epätasa-arvoiseen asemaan. Nuorisovaltuusto esittää omassa arviossaan, että pidentyvien koulumatkojen vaikutusta voisi tasata porrastamalla koulun alkamisaikoja niin, että pidemmältä tulevien koulupäivä alkaisi myöhemmin. Tämä lisäisi tasa-arvoa oppilaiden välillä.
40 LAPSIIN KOHDISTUVAT VÄLILLISET VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET PERHEEN TALOUTEEN JA PALVELUIHIN Lähikoulun poistuessa alueen koulutuspalvelut heikkenevät oleellisesti. Onkemäki on aktiivinen ja vireä kyläyhteisö. Koulurakennuksella on keskeinen asema kylän yhteisöllisyyden ja harrastustoiminnan tilana ja toteutuspaikkana. Koulurakennuksen jääminen / poistuminen kyläläisten käyttöön / käytöstä on olennainen kysymys kylän elinvoimaisuuden ja yhteisöllisyyden säilymisessä. Näillä tekijöillä myös vaikutus lapsiin. Liikkuminen lisääntyy, kun huoltajat asioivat koululla vanhempainilloissa ynnä muissa tapahtumissa. Onkemäen koulun ja Kirkonkylän koulun välinen etäisyys on 9,5 km. Onkemäen koulun ja Ylämäen koulun välinen etäisyys on 7,6 km. Koulun säilymisellä on vaikutuksia alueen tonttien, rakennusten ja maan arvoon. Mikäli koulu lakkaa, merkitsee se omaisuuden arvon laskemista. VAIKUTUKSET YHTEISÖÖN JA ALUEESEEN Onkemäki on aktiivinen ja vireä kyläyhteisö. Koulurakennuksella on keskeinen asema kylän yhteisöllisyyden ja harrastustoiminnan tilana ja toteutuspaikkana. Koulurakennuksen jääminen / poistuminen kyläläisten käyttöön / käytöstä on olennainen kysymys kylän elinvoimaisuuden ja yhteisöllisyyden säilymisessä sekä virikkeellisyydessä ja virkistysmahdollisuuksissa Koulun poistuminen saattaa joidenkin lapsiperheiden osalta merkitä alueen vetovoimaisuuden vähentymistä ja vaikuttaa muuttopäätöksiin. Koulun käyttöä ja sen hyödyntämistä kaikkia palvelevaksi kokonaisuudeksi tulee pohtia yhteistyössä. VAIKUTUKSET SOSIAALISIIN SUHTEISIIN Koulu erityisesti rakennuksena, kokoontumis-, harrastus- ja juhlapaikkana on merkittävä tekijä sosiaalisten suhteiden, yhteenkuuluvuuden ja alueidentiteetin kannalta. Monesti suurempaan taajamaan siirtyminen avartaa näkemystä puoleen jos toiseen - maalla on kivaa tai onhan elämää muuallakin kuin omalla kylällä.
41 Vaikutusten arvioinnissa esiinnousseita näkökohtia, joissa eri tahojen näkemykset selvästi eroavat: kyseessä vaikutus siinä tapauksessa, että oppilaat siirtyvät Onkemäeltä Kirkonkylän kouluun Kouluviranomaiset Koulupsykologi/- kuraattori Nuorisotyö/ Nuorisovaltuusto Onkemäen koulun vanhempainyhdistys Aikuiskontaktien määrä lisääntyy lisääntyy lisääntyy vähentyy Kiusaaminen ei vaikutusta ei vaikutusta (ei riipu koulun/yhteisön koosta) mahdollisuus lisääntyy lisääntyy Kaverisuhteet - lisääntyvät lisääntyvät pirstaloituvat Harrastusmahdollisuudet lisääntyvät - lisääntyvät vähentyvät
42 10. Mahdollisia vaihtoehtoisia toimintamalleja: 10.1. Onkemäen koulun kehittäminen Selvitystyön aikana on noussut esiin ja työryhmä on pohtinut joitakin nykymalliin nähden vaihtoehtoisia tapoja järjestää opetus Onkemäen koululla. Työryhmä on todennut, ettei sillä ole käytettävän ajan ja resurssin puitteissa mahdollisuuksia lähteä yksityiskohtaisesti selvittämään eri vaihtoehtojen kustannuksia ja edellytyksiä. Ne ovat erillisen selvitystyön aiheita, mikäli selvittäminen katsotaan aiheelliseksi. Seuraavassa esiinnousseita vaihtoehtoja lyhyesti luonnehdittuna ja esiteltynä. Hieman tarkempaa tietoa näistä vaihtoehdoista löytyy selvitysraportin liitteistä. 10.1.1. Varhaiskasvatuskeskus: - samassa kiinteistössä alle kouluikäisten hoitotoimintaa sekä 0.-2. luokkien kasvatus- ja opetustoimintaa - tarkoittaa Ylämäen ja Onkemäen koulun yhdistämistä: - Onkemäki 0.-2.lk (oppilasmäärä 41 lukuvuonna 2014-2015) - Ylämäki 3.-6.lk (oppilasmäärä 61 lukuvuonna 2014-2015) - vaihtoehtoisesti jako 0.-4.lk Onkemäki ja 5.-6.lk Ylämäki, mutta tilojen kannalta 0.-2. / 3.-6. jako taloudellisempi ja pedagogisesti toimivampi - etuja: - Onkemäen koulun kiinteistö soveltuu paremmin pienten opetukseen - tasaa Ylämäen oppilasmäärää - heikkouksia: - kuljetuskustannukset lisääntyvät - päiväkoti on Ylämäen koulun vieressä, joten siirtymä päiväkodista viereiseen kouluun on nykyisellään luonteva 10.1.2. Profiloituminen / Ympäristökoulu (vrt. Mahnalan kyläkoulu, Hämeenkyrö) - koulun vetovoimaisuutta lisätään profiloitumalla esim. Ympäristökouluksi/Luontokouluksi ja houkutellaan näin uusia oppilaita - suunnitelmallinen ja pitkäaikainen projekti, joka vaatii verkostoitumista eri toimijoiden kanssa - etuja: - kylän/kunnan vetovoimaisuus lisääntyy - Onkemäen koulun sijainti ja ympäristö pystytään hyödyntämään - heikkouksia: - vaatii korjausinvestointeja kiinteistöön - kustannukset säilyvät vähintään entisellään - kulkuyhteydet (ulkopaikkakuntalaiset)
10.1.3. Profoloituminen / Erityinen tuki ja muut tukimuodot - Luonnon elvyttävät vaikutukset tietoisesti käyttöön eri tukimuodoissa erityisesti ylivilkkausoireisilla, myös ennaltaehkäisevä vaikutus huomioiden - Luontoliikunnan ja toiminnallisuuden tietoinen käyttö eri tukimuodoissa - Palvelumuodon tarjoaminen ostopalveluna myös muille kunnille - etuja: - tämäntyyppiselle palvelulle suuri tarve - heikkouksia: - vaatii korjausinvestointeja ja lisää henkilöstöresurssia - erityiskouluista pyritään nykysuuntauksen mukaan eroon (inkluusio, leimautumisen pelko) - kuntien heikon taloustilanteen vuoksi kysyntää ostopaikoille ei juuri ole - kuljetuskustannukset 43
44 10.2. Ylämäen koulun kehittäminen Tässä vaihtoehdossa Onkemäen koulu suljetaan ja sulkemisen jälkeisenä lukuvuotena Onkemäen 0.-2. luokkien oppilaat ohjataan Ylämäen kouluun ja 3.-6. luokkien oppilaat Kirkonkylän kouluun. Jatkossa kaikki Onkemäen koulun koulupiirin oppilaat ohjataan Ylämäen kouluun. Ylämäen koulun oppilasmäärää säädellään ohjaamalla lähempänä Kirkonkylän koulua asuvia (esim. Mantereentie, Koskenkyläntie) oppilaita Kirkonkylän kouluun oppilaaksioton periaatteiden mukaisesti. Ylämäen koulun resurssia hieman kasvatetaan ja puretaan alkuopetuksen (1.-2.) yhdysluokka ja aletaan toteuttaa joustavan alkuopetuksen mallia myös Ylämäellä (nyt jo Kirkonkylällä). Ylämäelle lisätään yksi luokanopettaja sekä suunnataan nykyisellään Onkemäen koululla oleva yhteisen tuntiopettajan työpanos. Vastaavasti vähennetään yksi koulunkäynnin ohjaaja, koska alkuopetukseen ei pienten ryhmäkokojen takia tarvitse varata erikseen ohjaajaresurssia, kuten ei myöskään erityisopetusresurssia. Resurssia panostetaan alkuopetukseen sillä ajatuksella, että se näkyy myöhemmin oppimis- ja muiden koulunkäyntiin liittyvien vaikeuksien vähentymisenä. Tämä puolestaan mahdollistaa nykyistä pienemmän erityisopetusresurssin sekä verrattain suuret yhdysluokkien (3.-4.lk sekä 5.-6.lk) opetusryhmät Ylämäen koululla. Etuja: - koulumatkat lyhyempiä kuin Kirkonkylä vaihtoehdossa - toimintaa ja opetuksen laatua pystytään kehittämään ja samalla kuitenkin saadaan myös säästöjä - hyödyt tulevat sekä Ylämäen että nykyisten Onkemäen koulun oppilaille - Koulujen tilat saadaan optimaaliseen käyttöön Heikkouksia: - säästö ei yhtä suuri kuin Kirkonkylä -vaihtoehdossa
45 11. Yhteenveto: Onkemäen koulun vahvuudet ja haasteet Vahvuudet: Onkemäen koulun vahvuutena nousee esiin yhteisöllisyys sekä aktiivinen, koulun tukena oleva kyläyhteisö. Koulun merkitys kylän elinvoimaisuudelle tulee selvityksessä korostuneesti esiin. Onkemäen koulun luonnonläheinen miljöö tarjoaa omaleimaiset puitteet koulunpidolle. Miljöö tarjoaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia kehittää koulun toimintaa esimerkiksi profiloitumalla. Onkemäen koulun vahvuutena nousee esiin myös sitoutunut, motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilökunta. Lisäksi ruokahuolto- ja siivouspalvelujen järjestely on saatu toimivaksi yhdistelemällä tehtävänkuvia. Pienessä yhteisössä on henkilöstö, joka yhdessä muodostaa toimivan tiimin. Haasteet: Onkemäen koulun suurena haasteena on laskeva oppilasmäärä. Profiloitumalla koulun vetovoimaa kenties saataisiin kasvatettua. Tämä vaatii sekä aikaa että lisäresurssia ja panostusta esimerkiksi kiinteistökorjausten muodossa. Koulun kiinteistö korjaustarpeineen on myös haasteellinen. Uudessa opetussuunnitelmassa korostuvat taito- ja taideaineet, mikä lisää vaatimuksia niin sanottujen erityistilojen, kuten käsityöluokkien suhteen. Myös huonot tietoliikenneyhteydet ja puuttuvat sisäliikuntatilat ja puutteelliset peseytymistilat haittaavat opetustoimintaa. Onkemäen koulun oppilaskohtaiset kustannukset ovat suuret. Uuden opetussuunnitelman mukanaan tuomat muutokset, muun muassa valinnaisuuden lisääminen, ovat omiaan nostamaan erityisesti pienten yksiköiden kustannuksia entisestään. Päätelmä: Selvitystyöryhmän tehtävänä oli selvittää Onkemäen koulun toimintaedellytyksiä. Tehdyssä selvityksessä on käynyt ilmi, että Onkemäen koulu luonnonläheisessä kylämiljöössä tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia opetustoiminnan jatkamiseen ja kehittämiseen. Koulu tarvitsee lisää oppilaita sekä investointeja kiinteistöön. Vanhoja tiloja täytyy remontoida sekä rakentaa uusia (sisäliikuntatilat), jotta opetus voidaan järjestää nykyisten ja tulevien vaatimusten mukaan. Nykykoulu tarvitsee toimiakseen ja kehittyäkseen myös toimivat tietoliikenneyhteydet. Onkemäen koululla sinällään on toimintaedellytyksiä. Puntaroitavaksi tulee Vesilahden kunnan (taloudelliset) edellytykset ylläpitää Onkemäen koulua. Mikäli Onkemäen koulun toiminta loppuu, tehdyn selvityksen mukaan oppilaat voidaan ohjata Kirkonkylän kouluun ilman lisäresurssin ja rakentamisen tarvetta ja ilman vakituisen henkilökunnan irtisanomisia. Vaihtoehtoisesti oppilaat voidaan ohjata alkuvaiheessa sekä Ylämäen että Kirkonkylän kouluun ja jatkossa Ylämäen kouluun ensimmäisestä luokasta lähtien.
46 12. Liitteet 12.1. Raportissa mainitut liitteet 1. Oppilasmääräennuste 2013-2020 (taulukko 1 ja taulukko 2) 2. Palotarkastuspöytäkirja 30.10.2013 3. Terveystarkastuspöytäkirja 23.1.2012 + Onkemäen koulu / keittiö 6.10.2011 4. Työsuojelutarkastuksen tarkastuskertomus / Aluehallintovirasto 27.11.2013 5. Huoltajakyselyn vastausten koonti 6. Muu palaute / saadut kannanotot: - Adressi Onkemäen koulun puolesta - Onkemäen koulun vanhemmat, Selvityspyyntö Kasvatus- ja Opetuslautakunnalle - Onkemäen koulun vanhempainyhdistys / Inka Valtamo, sähköposti koskien Onkemäen koulun sisäilma-asiaa - Antti Uusi-Rasi, sähköposti Koulusäästöt / Onkemäen selvitys - Maarit Marttila, sähköposti Syvä huoli Onkemäen koulun puolesta - Onkemäen koulun vanhempainyhdistys ja Onkemäen kyläkerho, Onkemäen koulun säilyttämisen edellytykset - Vesilahden Valkohännät ry / Soila Simola, Onkemäen koulun toimintaedellytyksiä tutkivalle työryhmälle - Onkemäen koulun vanhempainyhdistys, Onkemäen koulun toimintaedellytysten selvittäminen, vaihtoehdot + kommentit - Pro Onkemäki yhdistys, Ehdotus Onkemäen kyläkoulu 7. Henkilöstökyselyn vastausten koonti 12.2. Muut selvitystyöhön liittyvät liitteet 1. Yhteenveto työryhmän työskentelystä 2. Työryhmän kokousmuistiot 3. Kuulemisten muistiot
VESILAHDEN KUNTA OPPILASENNUSTE 0-9 LUOKAT 2013-2020 KIRKONKYLÄ 0 1 2 3 4 5 6 YHT. HUOM! 2013-2014 24 52 37 37 39 53 27 269 2014-2015 40 24 52 37 37 39 53 282 2015-2016 43 40 24 52 37 37 39 272 2016-2017 32 43 40 24 52 37 37 265 2017-2018 27 32 43 40 24 52 37 255 2018-2019 32 27 32 43 40 24 52 250 2019-2020 26 32 27 32 43 40 24 224 NARVA 0 1 2 3 4 5 6 YHT. HUOM! 2013-2014 22 20 24 19 25 26 16 152 2014-2015 19 22 20 24 19 25 26 155 2015-2016 20 19 22 20 24 19 25 149 2016-2017 17 20 19 22 20 24 19 141 2017-2018 16 17 20 19 22 20 24 138 2018-2019 15 16 17 20 19 22 20 129 2019-2020 9 15 16 17 20 19 22 118 ONKEMÄKI 0 1 2 3 4 5 6 YHT. HUOM! 2013-2014 2 2 6 2 6 4 5 27 2014-2015 4 2 2 6 2 6 4 26 2015-2016 2 4 2 2 6 2 6 24 2016-2017 6 2 4 2 2 6 2 24 2017-2018 1 6 2 4 2 2 6 23 2018-2019 2 1 6 2 4 2 2 19 2019-2020 5 2 1 6 2 4 2 22 YLÄMÄKI 0 1 2 3 4 5 6 YHT. HUOM! 2013-2014 9 12 10 12 10 11 13 77 2014-2015 12 9 12 10 12 10 11 76 2015-2016 10 12 9 12 10 12 10 75 2016-2017 9 10 12 9 12 10 12 74 2017-2018 14 9 10 12 9 12 10 76 2018-2019 14 14 9 10 12 9 12 80 2019-2020 8 14 14 9 10 12 9 76 YLÄASTE 7 8 9 YHT. HUOM! 2013-2014 64 84 53 201 2014-2015 61 64 84 209 2015-2016 94 61 64 219 2016-2017 80 94 61 235 2017-2018 70 80 94 244 2018-2019 77 70 80 227 2019-2020 86 77 70 233 Kunnassa yhteensä oppilaita 0 1 2 3 4 5 6 2013-2014 57 86 77 70 80 94 61 2014-2015 75 57 86 77 70 80 94 2015-2016 75 75 57 86 77 70 80 2016-2017 64 75 75 57 86 77 70 2017-2018 58 64 75 75 57 86 77 2018-2019 63 58 64 75 75 57 86 2019-2020 48 63 58 64 75 75 57
VESILAHDEN KUNTA OPPILASENNUSTE 1-9 LUOKAT, 2013-2020 KIRKONKYLÄ 1 2 3 4 5 6 YHT. HUOM! 2013-2014 52 37 37 39 53 27 245 2014-2015 24 52 37 37 39 53 242 2015-2016 40 24 52 37 37 39 229 2016-2017 43 40 24 52 37 37 233 2017-2018 32 43 40 24 52 37 228 2018-2019 27 32 43 40 24 52 218 2019-2020 32 27 32 43 40 24 198 NARVA 1 2 3 4 5 6 YHT. HUOM! 2013-2014 20 24 19 25 26 16 130 2014-2015 22 20 24 19 25 26 136 2015-2016 19 22 20 24 19 25 129 2016-2017 20 19 22 20 24 19 124 2017-2018 17 20 19 22 20 24 122 2018-2019 16 17 20 19 22 20 114 2019-2020 15 16 17 20 19 22 109 ONKEMÄKI 1 2 3 4 5 6 YHT. HUOM! 2013-2014 2 6 2 6 4 5 25 2014-2015 2 2 6 2 6 4 22 2015-2016 4 2 2 6 2 6 22 2016-2017 2 4 2 2 6 2 18 2017-2018 6 2 4 2 2 6 22 2018-2019 1 6 2 4 2 2 17 2019-2020 2 1 6 2 4 2 17 YLÄMÄKI 1 2 3 4 5 6 YHT. HUOM! 2013-2014 12 10 12 10 11 13 68 2014-2015 9 12 10 12 10 11 64 2015-2016 12 9 12 10 12 10 65 2016-2017 10 12 9 12 10 12 65 2017-2018 9 10 12 9 12 10 62 2018-2019 14 9 10 12 9 12 66 2019-2020 14 14 9 10 12 9 68 YLÄASTE 7 8 9 YHT. HUOM! 2013-2014 64 84 53 201 2014-2015 61 64 84 209 2015-2016 94 61 64 219 2016-2017 80 94 61 235 2017-2018 70 80 94 244 2018-2019 77 70 80 227 2019-2020 86 77 70 233
PIRKKALAN KUNTA TARKASTUSPÖYTÄKIRJA 1 (4) Ympäristöterveydenhuolto 24.1.2012 KOULUTILOJEN TARKASTUS Suunnitelmallinen tarkastus (3 vuoden välein) Uusintatarkastus Käyttöönottotarkastus (maksuton) Tämä tarkastus perustuu kunnan lakisääteiseen velvollisuuteen valvoa terveydensuojelulain mukaisia kohteita alueellaan. Tarkastus sisältyy valvontasuunnitelmaan ja on maksullinen. Kohde: Onkemäen koulu Osoite: Onkemäentie 15, 37420 Valkkinen Aika: 23.1.2012 Läsnä: koulunjohtaja Ville Ahvenus, kunnanrakennusmestari Harri Pitkämäki ja terveystarkastaja Markku Mäkiranta Toiminnanharjoittaja Toiminnanharjoittajan osoite Y-tunnus 0157711-9 Puhelin 03-56527500 Sähköposti Laskutusosoite Vesilahden kunta/koulutoimi Vesilahden kunta/koulutoimisto Koulutie 2, 37470 Vesilahti Vesilahden kunta, PL 4630, 01051 LASKUTUS Viite: Onkemäen koulu KOHDETYYPPI Peruskoulu Luokat: 1-6 ja esiopetus Lukio Keskiasteen oppilaitos Kansalaisopisto Oppilaita: 35 Opettajia: Muu henkilök.: Pinta-ala alle 300 m 2 300-1000 m 2 yli 1000 m 2 Koulurakennusten määrä: 2 Rakennusvuodet: 1909 ja keittiörakennus 1950-60 HUONEISTON HYVÄKSYMINEN ON EI HUOMIOT Päätös ja hakemusasiakirjat Asiakirjat toimintaa vastaavat Postiosoite Suupantie 11 33960 PIRKKALA Käyntiosoite Suupantie 6 C 33960 PIRKKALA Puh. (03) 3134 21 Faksi (03) 3134 2960 ymparistoterveys@pirkkala.fi www.pirteva.fi Y-tunnus: 0152084-1 Lomake päivitetty 3.2.2011/tk
PIRKKALAN KUNTA TARKASTUSPÖYTÄKIRJA 2 (4) Ympäristöterveydenhuolto TARKASTUKSELLA TODETTUA 24.1.2012 HUONEISTO OK EI HUOMIOT Huoneiston kunto ja soveltuvuus (turvallisuus, kosteusjäljet, rakenteista tuleva poikkeava haju, muut viat) Pintamateriaalien kunto ja soveltuvuus: Tilojen siisteys Koululla käytössä riittävä ja turvallinen piha-alue Koulun alueella on tupakointi kielletty, onko valvottu myös Asiointiliikenne on järjestetty turvallisesti (jättöliikenne, henkilökunnan parkki, jätehuolto- ja huoltoajo) Leikkipaikan ja Onkemäentien väliin on tehty aita. Autojen paikoitus on koulun päädyssä oppilaiden käyttämällä piha-alueella. Liikenne ei ole vilkasta. TILOJEN RIITTÄVYYS OK EI HUOMIOT Oppilaiden käytössä oleva lattiapinta-ala on riittävä. Wc-tilat riittävät oppilasmäärään nähden tytöille: 1 kpl pojille: 1 kpl inva: kpl Uudemman rakennuksen teknisen työn luokka ja käsityöluokka ovat ahtaita ja epäkäytännöllisiä. Käsityöluokka toimii myös ruokailutilana. Oppilailla on helposti saatavilla juomavettä päivän aikana Jokaisessa luokassa tai sen välittömässä läheisyydessä on käsienpesupiste varusteineen Liikuntatilojen yhteydessä on peseytymis- ja pukeutumistilat tytöille ja pojille Koululla ei ole minkäänlaisia sisäliikuntatiloja eikä peseytymistiloja. TOIMINNAN EDELLYTYKSET OK EI HUOMIOT Ilmanvaihto (suodattimien vaihto, kanavien nuohousväli) Lämpötila Akustiikka Valaistus Vanhemmassa rakennuksessa ei ole lainkaan toimivaa ilmanvaihtojärjestelmää. Uudemman rakennuksen ilmanvaihto on puutteellinen. kunnanrakennusmestari tekee tarkistusmittauksia Postiosoite Suupantie 11 33960 PIRKKALA Käyntiosoite Suupantie 6 C 33960 PIRKKALA Puh. (03) 3134 21 Faksi (03) 3134 2960 ymparistoterveys@pirkkala.fi www.pirteva.fi Y-tunnus: 0152084-1 Lomake päivitetty 3.2.2011/tk
PIRKKALAN KUNTA TARKASTUSPÖYTÄKIRJA 3 (4) Ympäristöterveydenhuolto Siivouskomero: vesipiste/kaatoallas viemäri/lattiakaivo ilmanvaihto kuivauspatteri teline varrellisille välineille hyllytilaa riittävästi Siivouskomero lukittava 24.1.2012 Vanhemman koulurakennuksen eteiseen on tehty siivousvälinevarasto. Ilmanvaihtoa ei varastossakaan ole. Siivousjärjestelyt ja siivousvälineiden kunto Fysiikan ja kemian luokkien terveydelle vaarallisten kemikaalien säilytys lukitussa tilassa, jossa on poistoilmanvaihto. Teknisen työn tiloissa oppilaille suojavaatteita ja kuulo- ja hengityssuojaimia. Välineiden kunto Jätehuolto järjestetty asianmukaisesti. Teknisen työn tila on ahdas ja alkeellinen. Muita huomioita: Henkilökunnalla ei ole lainkaan sosiaalitiloja. Opettajanhuone on ahdas. Teknisen työn opetustilaan on tekeillä laajennus 2012 (varasto muutetaan luokkatilaksi). Vanhemman rakennuksen ulkoverhous on maalattu 2009. Samalla tarkastettiin talousvesikaivon kunto. Kaivon rakenteet ovat kunnossa ja veden laatu täyttää laatuvaatimukset. UV-desinfiointilaitteen lamppu vaihdetaan noin vuoden välein. TOIMENPITEET MÄÄRÄAIKA Epäkohdat korjattava: Kirjallinen selvitys/korjaussuunnitelma annettava: 1. Terveystarkastajalle on toimitettava selvitys koulun ilmanvaihdon tehostamisesta aikatauluineen. Selvityksen voi toimittaa esim. sähköpostilla: markku.makiranta@pirkkala.fi 31.7.2012 mennessä Terveydensuojelulain 13 :n mukainen ilmoitus liitteineen toimitettava: Mikäli annettua määräaikaa ei noudateta, tulee terveydensuojeluviranomainen tarvittaessa ryhtymään terveydensuojelulain mukaisiin toimenpiteisiin toiminnan rajoittamiseksi, tai terveyshaitan poistamiseksi / rajoittamiseksi. Postiosoite Suupantie 11 33960 PIRKKALA Käyntiosoite Suupantie 6 C 33960 PIRKKALA Puh. (03) 3134 21 Faksi (03) 3134 2960 ymparistoterveys@pirkkala.fi www.pirteva.fi Y-tunnus: 0152084-1 Lomake päivitetty 3.2.2011/tk
PIRKKALAN KUNTA TARKASTUSPÖYTÄKIRJA 4 (4) Ympäristöterveydenhuolto 24.1.2012 SUOSITUKSET 1. Autojen paikoitus tulisi järjestää pois oppilaiden käytössä olevalta piha-alueelta ja etäälle talousvesikaivosta. 2. Henkilökunnalle tulisi järjestää sosiaalitila. 3. Opetustiloissa tulisi tavarat säilyttää mahdollisuuksien mukaan ovellisissa kaapeissa, jotta ne eivät kerää pölyä ja hankaloita siivousta. SOVELLETTAVAT LAINKOHDAT JA PÄÄTÖKSET Terveydensuojelulaki 763/1994, 2, 13, 26 ja 50. Terveydensuojeluasetus 1280/1994 Pirkkalan ympäristölautakunnan päätös taksan hyväksymisestä 13.9.2011, 104 Pirkkalan ympäristölautakunnan päätös delegoinneista 7.4.2009, 47 Pirkkalan ympäristölautakunnan päätös valvontasuunnitelmasta 14.12.2010, 137. TARKASTUSMAKSU Tarkastuksesta peritään Pirkkalan kunnan ympäristöterveydenhuollon maksutaksan mukainen käyntimaksu 26 ja tarkastusmaksu 172. Maksutaksa löytyy osoitteesta www.pirteva.fi Markku Mäkiranta terveystarkastaja puh. 040-7799285 markku.makiranta@pirkkala.fi Jakelu: kunnanrakennusmestari Harri Pitkämäki, sivistystoimenjohtaja Tapani Pietilä, koulunjohtaja Ville Ahvenus ja kouluterveydenhoitaja Elina Kauppila Postiosoite Suupantie 11 33960 PIRKKALA Käyntiosoite Suupantie 6 C 33960 PIRKKALA Puh. (03) 3134 21 Faksi (03) 3134 2960 ymparistoterveys@pirkkala.fi www.pirteva.fi Y-tunnus: 0152084-1 Lomake päivitetty 3.2.2011/tk
PIRKKALAN KUNTA Ympäristöterveydenhuolto Tarkastuspöytäkirja 26.10.2011 1 (2) Onkemäen koulu Anne Myllymäki Onkemäentie 15 37420 VALKKINEN Asia Suunnitelman mukainen tarkastus Aika 6.10.2011 Paikka Onkemäen koulu/keittiö, Onkemäentie 15, 37420 Valkkinen Läsnä Anne Myllymäki, Katri Pasanen Tämä tarkastus perustuu kunnan lakisääteiseen velvollisuuteen valvoa elintarvikelain mukaisia kohteita alueellaan. Tarkastus sisältyy valvontasuunnitelmaan ja on maksullinen. Tämän tarkastuspöytäkirjan liitteenä on kohteesta tehty riskinarviointi, jonka perusteella määräytyy suunnitelmallisen valvonnan tarkastustiheys. Toiminnanharjoittaja Vesilahden kunta Y-tunnus 0157711-9 Laskutusosoite Vesilahden kunta, Onkemäen koulu, PL 4630 01051 LASKUT Laskuun lisätään viite: Onkemäen koulun tarkastus Puhelin / S-posti/fax 050 3895209 Koulussa on oppilaita 35 ja henkilökuntaa 7, muutamalle tarjotaan erityisruokavalioita. Keittiössä ei valmisteta mitään itse. Keittiöllä on myös iltakäyttöä. Tarkastuksella todettua: Osa edellisellä tarkastuksella (26.9.2009) havaituista puutteista oli korjattu. Korjaamatta oli: Astianpesukoneen johtoja ei ollut nostettu lattiatasosta Siivousvälinevarastoon ei ole lisätty ovia eteisen ja siivouskomeron sekä siivouskomeron ja liikuntavälinevaraston välille. Siivouskomeroon ei ole asennettu lämpökuivauspatteria, siivousliinojen kuivatus tapahtuu tilassa pyykkitelineellä. Tarkastushetkellä osa pitkävartisista siivousvälineistä oli lattialla. Keittiön työntekijälle ei ole pukukaappia. Työntekijällä ei ole erillistä työvaatetusta. Myllymäki toimii myös koulunkäyntiavustajana ja talonmiehenä. Tarkastushetkellä ruokailutilan ikkunat olivat huuruiset (ilmanvaihto ei ollut tällöin päällä). Jääkaappi-pakastimen pakastinosassa ei ollut lämpömittaria. Toisen jääkaapin lämpötila oli laitteessa olevan mittarin perusteella + 10 C. Omavalvontasuunnitelma ja sen toteutus: Omavalvontasuunnitelma löytyi kansiosta. Suunnitelmaa ei käyty tarkastuksella läpi. Myllymäki ei ollut tietoinen omavalvontasuunnitelman sisällöstä. Tarkastuksella katsottiin v. 2011 kirjaukset. Säilytyslämpötilat (suunnitelman mukaan kirjataan 1xkuukaudessa) Kirjauksia kylmälaitteiden lämpötiloista ei ole tehty. Lounasruoan tarjoilulämpötilat (suunnitelman mukaan kirjataan 1xkuukaudessa) Kirjauksia on tehty päivittäin. Salaattien lämpötilat ovat olleet muutaman kerran yli + 12 C, muutoin lämpötilat asianmukaiset. Henkilökunnan hygienia Postiosoite Pirkkalan ympäristöterveydenhuolto Suupantie 11 33960 PIRKKALA Käyntiosoite Suupantie 6 C 33960 Pirkkala Y-tunnus:0152084-1 Puh. 050 345 7714 Faksi (03) 565 24194 ymparistoterveys@pirkkala.fi www.pirteva.fi
PIRKKALAN KUNTA Ympäristöterveydenhuolto Tarkastuspöytäkirja 26.10.2011 2 (2) Omavalvontasuunnitelmassa on tieto, että keittiössä työskenneltäessä on asianmukainen suojavaatetus. Mitään erillistä suojavaatetusta ei ole. Myllymäellä on hygieniaosaamistodistus. Astianpesukoneen lämpötilat (suunnitelman mukaan kirjataan 1xkuukaudessa, huollot 1xvuodessa) Lämpötilakirjauksia ei ole tehty. Astianpesukonetta ei ole ollut tarpeen huoltaa. Lämpömittareiden toiminta (suunnitelman mukaan toiminta tarkastetaan 1xvuodessa) Toiminnan tarkastuksia ei ole tehty. Koululla on oma kaivo. Edellinen vesinäyte on otettu 19.4.2011, tällöin mikrobiologissa laadussa ei huomautettavaa. Rauta aiheuttaa makuvirhettä veteen. Talousveden ongelmista ja tuhoeläintorjunnasta pidetään kirjaa, ongelmatilanteissa. Ongelmatilanteita ei ole ollut v. 2011 aikana. Pintapuhtausnäytteitä (suunnitelman mukaan otetaan 2-3 x vuodessa) ei ole otettu. Toimenpiteet: Keittiölle tulee järjestää kaappi, jossa säilytetään keittiön siivousvälineet. Astianpesukoneen johdot tulee nostaa lattiatasosta. Pakastimeen tulee hankkia lämpömittari. Omavalvontasuunnitelmaan tulee perehtyä ja sitä tulee noudattaa. Sovelletut lainkohdat ja ohjeet: Elintarvikehygieniasta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 852/2004 4 artikla (yleiset ja erityiset hygieniavaatimukset) Elintarvikelaki 23/2006 elintarvikehuoneiston vaatimukset 10 omavalvonta 19 ja 20 :t Maa- ja metsätalousministeriön asetus elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta (28/2009) rakenteelliset vaatimukset ja toiminnalliset vaatimukset 3, 5-11 :t Pirkkalan ympäristölautakunnan päätös taksan hyväksymisestä 13.9.2011, 104 TARKASTUSMAKSU Tarkastuksesta peritään Pirkkalan kunnan ympäristöterveydenhuollon maksutaksan mukainen käyntimaksu 26 ja tarkastusmaksu 129. Maksutaksa löytyy osoitteesta www.pirteva.fi Katri Pasanen vs. terveystarkastaja puh. 0500 636 863 katri.pasanen@pirkkala.fi Tiedoksi: Harri Pitkämäki Kati Lindeman Postiosoite Pirkkalan ympäristöterveydenhuolto Suupantie 11 33960 PIRKKALA Käyntiosoite Suupantie 6 C 33960 Pirkkala Y-tunnus:0152084-1 Puh. 050 345 7714 Faksi (03) 565 24194 ymparistoterveys@pirkkala.fi www.pirteva.fi
ONKEMÄEN KOULUN SELVITYS / HUOLTAJAKYSELY / KOONTI 1. Koulun vahvuudet YMPÄRISTÖ - luonnonmukaisuus/-läheisyys/ympäristö (pihapiiri): (15) - lähikoulu / lyhyet matkat: (3) - sijainti: (2) - hyvät välituntileikit: (2) YHTEISÖLLISYYS / TUTTUUS - yhteisöllisyys / yhdessä toimiminen ( kaikki tuntevat kaikki ): (11) - turvallinen ympäristö: (3) - talkoilevat vanhemmat/kylänväki:(4) - tutut aikuiset: (2) - hyvät kaverit: (2) - historia ja perinteet: (1) OPETUSJÄRJESTELYT / HENKILÖKUNTA - pienet opetusryhmät: (7) - mukavat/osaavat opettajat/henkilökunta: (7) - yhdysluokat/eri-ikäiset oppivat olemaan yhdessä: (7) - yksilöllinen opetus: (6) - pieni koulu/pienkoulupedagogiikka (tuo joustavuutta järjestelyihin): (5) - opettaa luovaan ongelmanratkaisuun, kun ei ison koulun resursseja: (2) - luovuus, idearikkaus - aktiivisuus (koulun?): (3) - nykyaikainen opetusta tukeva tekniikka: (1) - asioihin puututaan nopeasti: (1) - kansainvälisyys (Comenius): (1) RAKENNUS / TILAT - terve rakennus / (7) - kylän keskipiste / harrastuspaikka: (4) - Onkemäki-Areena: (1) - suuli sisäliikuntaa varten: (1)
2. Koulun ongelmat / heikkoudet RAKENNUS / TILAT - (sisä)liikuntatilojen puute: (6) - kiinteistönhoito: (1) - ei aina niin asianmukaiset tilat (kylmyys talvella): (1) - ruoka tuodaan muualta: (1) - ei kompostia: (1) KOULUMATKAT / KULKEMINEN - pitkät koulumatkat, turvattomat tiet (erit. Kehrontie): (2) OPETUSJÄRJESTELYT / HENKILÖKUNTA - suppeat valinnaisaineiden mahdollisuudet: (2) - tiedotus: (2) - opettajien vaihtuvuus: (1) - liian pienet yksittäiset ryhmät: (1) - kun joku hlökunnasta pois, tarvitaan sijainen: (1) MUUTA: - kaikki tuntee kaikki (pieni kylä): (1) 3. Millaisena näet koulun tulevaisuuden - valoisana/toiveikkaana (profilointi/kehittäminen/elinvoimainen yhteisö): (7) - mahdollisuutena / resurssina / voimavarana(muiden koulujen ahtaus/sisäilmaongelmat/kunnan imago): (3) - toivotaan, että koulu saa jatkaa: (3) - toivotaan työrauhaa, kunnes 18 oppilaan raja tulee vastaan: (2) - loppuu joskus joka tapauksessa: (2) - tulevaisuuden koulu: luonnonläheinen ja ympäristökeskeinen: (1) - tarjoaa oppimisympäristön erilaisille oppilasaineksille: (1)
4. Mitkä asiat tulee ensisijaisesti huomioida selvitettäessä koulun mahdollista lakkauttamista KUSTANNUKSET - laskelmat (tuleeko todella säästöä, kuinka merkittävä kunnan talouden kannalta, lisääkö menoja toisaalla, avoin, läpinäkyvä perustelu): (11) - kuljetuskustannukset ja aikataulut: (2) - yhteisön sitoutuminen, talkoot ym: (kustannussäästö): (1) - aiempien lakkautusten tuomat säästöt: (1) - ryhmäkoon pienentämiseen saatu avustus: (1) VAIKUTUS LAPSIIN / YHTEISÖÖN /KYLÄÄN: - pidentyvien koulumatkojen terveysvaikutukset (vähentyvä vapaa- ja lepoaika): (7) - lakkautuksen vaikutus perheisiin ja ympäröivään yhteisöön/kylään: (6) - kuntalaisten tasa-arvo (Onkemäellä ei muita palveluja): (3) - pidentyvien matkojen kustannus- ja ympäristövaikutukset / kestävä kehitys: (2) - lapsivaikutusarvio / lasten kuuleminen: (2) - mistä korvaavat tilat harrastuspaikaksi: (2) - selvitettävä kaikki asiat, ei vain euroja: (2) KUNNAN IMAGO: - lakkautus ei pelasta kunnan taloutta, mutta koulu voi olla valttikortti (imago): (3) - lakkautuksen myötä tuleva negatiivinen julkisuus: (1) KIINTEISTÖIHIN LIITTYVÄT: - muiden koulukiinteistöjen kunto ja vastaanottomahdollisuudet: (4) - kiinteistökulut nousevat, jos puilla lämmitys jää pois koulun lakkauttamisen myötä: (1) - koulun kiinteistön uusi käyttötarkoitus (myynti, vuokraus, uusi toiminta): (1) - oma kaivovesi edullista: (1) OPETUKSELLISET SEIKAT: - luokkakoon kasvaminen: (2) - yhdysluokan ja yhteisöllisyyden edut: (1) - miten ruotsin opetuksen tulo alakouluihin voi aiheuttaa ongelmaa, kun ei englanninopetuskaan aiheuta: (1) MUUTA: - valtuuston asettaman 18 oppilaan rajan kunnioittaminen: (2) - vertailu muiden koulujen vastaaviin selvityksiin (investoinnit) ja kysely myös näiden koulujen huoltajille: (1) - valtion mahdolliset suunnitelmat kyläkoulujen säilyttämiseksi: (1)
5. Miten lapsesi viihtyy koulussa? Mitkä seikat vaikuttavat viihtymiseen myönteisesti / kielteisesti? - lapsi viihtyy koulussa hyvin: (16) - myönteisesti vaikuttavat: YHTEISÖLLISYYS: - eri-ikäiset oppilaat tekemisissä toistensa kanssa: (5) - tutut kaverit & opettajat: (5) - motivoituneet, hyvin oppilaat tuntevat, ammattitaitoiset opettajat: (3) - hyvä henki/ilmapiiri: (2) - tiivis yhteisö / yhdessä tekeminen: (2) - turvallisuus: (2) - otettu hyvin vastaan - koulukiusaamista ei juurikaan esiinny - kodin ja koulun hyvä yhteistyö YMPÄRISTÖ / RAKENNUS: - ulkona hyvät puitteet touhuamiseen (2) - luonnonläheisyys (2) - paljon liikuntaa eri muodoissaan: (1) - terve rakennus, hyvä sisäilma (1) - kielteisesti vaikuttavat: - lasten väliset suhteet ja aikuisten väärinkäsitykset aiheuttaneet ongelmia - oman ikäluokan kavereita vähän - lopetusuhka - vaarallinen koulumatka
6. Mitä ajatuksia herättää lapsen siirtyminen toiseen kouluun? Mitä uhkia? Mitä etuja? - lapset haluavat käydä Onkemäen koulua: (2) - Ylämäen koulu Kirkonkylää inhimillisempi/mieluisampi vaihtoehto: (2) - isompaan kouluun siirtyminen tulee kaikille eteen viimeistään yläastevaiheessa: (2) - Kirkonkylän koulu parempi vaihtoehto (yläaste häämöttää, valinnaiskielet siellä): (1) - tuntuu epäreilulta, herättää kiukkua, että päätös 18 oppilaan rajasta sivuutetaan (1) - miten käy Onkemäen henkilökunnan, opetusryhmien, mahtuvatko Onkemäen lapset fyysisesti olemassa oleviin luokkiin ja tiloihin (1) - uhkia: - pitkät koulumatkat / koulupäivän pidentyminen: (10) - Kirkonkylän koulun/ alakoulujen sisäilmaongelmat: (6) - vastaanotto isommassa koulussa / kiusaaminen / sopeutuminen: (5) - suuressa koulussa lapsi hukkuu massaan, erityistarpeita ei huomata: (4) - voi olla turhan iso muutos: (2) - ei hyväksi kasvulle ja kehitykselle (1) - tutusta ja turvallisesta irrottautuminen negatiivinen kokemus (1) - isot luokat > hälinä ja keskittymisen vaikeus (1) - Kirkonkylän koulun piha näyttää vankilan pihalta: (1) - epidemiat kiertävät isommassa koulussa (1) - asvalttipihan vs. metsäinen ympäristö (1) - koulurakennuksen kohtalo kylän keskuksena (1) - etuja: - paremmat sisäliikuntatilat: (3) - omanikäisiä ja muita kavereita enemmän: (2) - tutustuminen tulevaan yläasteen ympäristöön (1) - isompi yhteisö kasvattaa sosiaalisia taitoja pientä tehokkaammin (1) - koulukyyti (1)
7. Mitä muuta haluatte tuoda esille? - koulun säilyminen lisäisi kunnan vetovoimaisuutta: (3) - kyläyhteisön aktiivisuus tulisi ottaa positiivisena asiana / voimavarana: (2) - arvomaailma huomioitava myös, ei pelkkiä euroja: (2) - säilymisen edellytyksiä arvioitava vilpittömästi ja riittävän laajasti / punnittava kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja: (2) - lasten ja huoltajien kuuleminen ja kuunteleminen tärkeää (1) - Onkemäellä ei muuta kunnan palvelua (1) - 18 oppilaan rajaa tulisi noudattaa (1) - Miten voidaan olettaa Onkemäen koulun sulkemisen pelastavan Vesilahden kunnan? (1) - Lämmityskulut pienentyneet talkoilla (1) - kiekkokaukalo on sotkettu törkeän näköiseksi (1) - vaikutukset ulottuvat lapsiin pitkällä aikavälillä, aikuisuuteen saakka (1) - miksi lasketaan vain Onkemäen oppilaskohtaiset kulut? > sisäilmakorjaukset ja laajennukset maksavat myös (1)
Onkemäen koulun vanhempainyhdistys ja Onkemäen kyläkerho Onkemäen kyläkoulun säilyttämisen edellytykset - Vesilahden kunta on Tampereen seutukuntien strategioissa toistuvasti tuonut esille pyrkimyksensä säilyttää kunta luonnonläheisenä ja maaseutumaisena kunta, jossa on elinvoimaisia kyliä. Onkemäki täyttää kunnan imagon mukaiset ominaisuudet. Onkemäen koulun säilyttäminen ja arvostaminen on koko kunnalle merkittävä asia. Tämä arvo on myös selvityksessä huomioitava. - Kyläkouluista väitellyt Risto Kilpeläinen kuvailee, että elävä kylä voi toimia myös kunnalle sisäänheitto kanavana kuntaan, eli kuntaan tullaan nimenomaan toimivan kyläkoulun takia. Kilpeläinen kertoi Pro Onkemäki tilaisuudessa 1.9. näin tapahtuneen useassa maaseutumaisessa kunnassa. - Kyläkoulun merkitys yleisemmin: katso Eira Korpisen toimittama Eläköön kyläkoulut teos tai Risto Kilpeläisen väitöskirja Kyläkoulut Suomessa sekä nettiadressissa olevat perustelut ja alla oleva teksti. - Turun yliopiston suunnittelija Sami Tantarimäen mukaan koulukeskustelussa lopputuloksena pitäisi koko ajan nähdä elinvoimainen, vetovoimainen ja yhteistyökykyinen kunta, joka linjaa itse koulutiensä. Tässä piilee mahdollisuus, joka etenkin pienillä kunnilla joustavuuden turvin olisi käytettävissä markkinoitaessa maaseudun asumismahdollisuuksia. Tarvitaan uskallusta profiloitua. - Kuntalaisten tasavertainen kohtelu on kunnan tehtävä. Kunnan on huolehdittava tasapuolisesti kuntalaisten kuulemisesta ja palveluista (mm. kasvatus, koulutus, lähiliikuntapaikat), jotka kustannetaan yhteisistä verovaroista. Mikäli kunta vaarantaa omilla päätöksillään nämä velvollisuudet, seuraukset voivat pitkällä tähtäimellä koitua kunnalle kalliiksi. - Kyläkoulujen lakkauttamisista aiheutuneet säästöt ovat osoittautuneet monissa paikoissa kyseenalaisiksi. Taksimatkat, investoinnit sijoituskoulussa, ohjaajien lisätarve (koulukyytejä odotellessa), erityisoppilaiden lisätarpeet suuremmissa ryhmissä, itsetuntokysymykset jne. ovatkin aiheuttaneet yllättäviä lisäkuluja. - On syytä selvittää, millainen taloudellinen ongelma jatkossa on tulossa, kun Kirkonkylän koulussa on jo nyt täydet oppilasryhmät, sisäilmaongelmien takia suljettu osa sekä useat sisäilmaongelmien takia oireilevat oppilaat. Nämä edellä mainitut seikat tuovat kunnalle jatkossa myös taloudellista rasitetta, jossa Onkemäen koulu voi olla kunnalle tärkeä resurssi. - Pyydämme huomioimaan myös, että Onkemäen koululla ja sen läheisyydessä on jo nyt tehty talkoilla esimerkiksi katuvalot, koulun pihan leikkitelineet (EU-säädösten mukaiset), jääkiekkokaukalo ja jään jäädyttäminen. Esitämme myös, että Onkemäen kyläläiset ja vanhemmat ovat valmiita ottamaan nykyistä enemmän vastuuta Onkemäen koulun taloudellisista rasitteista talkoilemalla, esim. ruohon leikkaus, talviauraus, lämmitys jne. - Valtuusto on vahvistanut 18 oppilaan rajan lakkautusrajaksi. Tätä rajaa toivomme kunnioitettavan.
Kirjoittajat: Maarit Marttila ja Kirsi Salonen Kyläkoulussa yhdistyvät luonnonläheisyys ja yhteisöllisyys Luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista on paljon tutkimustuloksia. Ihminen palautuu esimerkiksi stressistä sekä kognitiivisesta, emotionaalisesta ja fyysisestä kuormituksesta paremmin luontoympäristössä kuin rakennetussa ympäristössä. Keskittymiskyky elpyy tarkkaavuutta vaativissa tehtävissä, mikäli palautuminen mahdollistuu luonnossa tai viheralueilla. Luontoympäristöllä on myös ylivilkkauden oireita vähentävä vaikutus. Tulokset luonnon terveys-ja hyvinvointivaikutuksista eivät ole valitettavasti levinneet yhteiskunnan käytäntöihin: edelleen terapiaa, kuntoutusta ja hoitoa annetaan muun muassa sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja kuntoutuslaitoksissa pääasiassa sisätiloissa, sälekaihtimilla suljettujen ikkunoiden takana. Myöskään kasvatus- ja opetusalalla luonnon hyvinvointivaikutuksia ei riittävästi hyödynnetä, vaikkakin päiväkodeissa ulkoillaan päivittäin, ja välitunnit pyritään pitämään ulkona. Koulujen ja päiväkotien pihat eivät nykyään mahdollista elpymisen kokemuksia, sillä pihapiiri on tyypillisesti aidattu, päällystetty alue, jossa on muutama keinu ja hiekkalaatikko. Alueella on parhaimmillaankin vain pari puuta. Tutkimusten mukaan kyläkoulut tukevat yhteisöllisyyttä, jossa kaikki tuntevat kaikki. Sopivan kokoinen koulu- ja luokkayhteisö lisäävät sosiaalisuutta, joka mahdollistaa kiintymyssuhteet. Ylisuuret ryhmäkoot tai koulujen oppilasmäärät eivät tätä samalla tavalla mahdollista. Liian suurien ryhmäkokojen on havaittu aiheuttavan turhautumista ja aggressiivisuutta eikä opettavan kaivattuja sosiaalisia taitoja. Ympäristöpsykologi Marketta Kyttä toteaa, että ihannekoulun mallista kilpailevat kaksi tulevaisuuden koulumallia. Toinen on huipputekniikan malli, jossa oppilaalle tarjotaan monipuolinen valikoima oppimispalveluja. Toinen malli on lapsikeskeinen kyläkoulumalli, jossa koulun luonnonläheisellä lähiympäristöllä on tärkeä merkitys. Onkemäen kyläkoulu Vesilahdella on hyvä esimerkki tulevaisuuden lapsikeskeisestä, luonnonläheisestä kyläkoulumallista, jossa välituntialueeseen kuuluvat metsä, pihapiiri, jalkapallokenttä ja pelto. Metsässä lapset tekevät muun muassa majoja ja leikkivät lipunryöstöä. Pihapiirissä eskareista kuudesluokkalaisiin leikitään kirkonrottaa, jääkiekkokaukalossa pelataan palloa ja luistellaan talvisin. Talvella koulun viereisellä pellolla on välitunnilla mahdollista hiihtää. Kustannustehokkuuden nimissä kyläkouluja on lakkautettu Suomessa paljon, ja lakkautetaan yhä. Myös Onkemäen koulu on lakkautusuhan alla. Kyläkoulun ovien sulkeminen on yleensä koululaisten ja kyläläisten hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden kannalta raskas menetys, mutta voiko lakkauttamisella olla laajempikin merkitys? Mikäli hävitämme kyläkoulut, olemme samalla kaventamassa kulttuurista monimuotoisuutta, joka ei ole pelkästään jäänne historiasta. Menetämme samalla mahdollisuuden tulevaisuuden lapsikeskeiseen koulumalliin, jossa tärkeä merkitys on luonnon hyvinvointivaikutuksilla sekä kiintymyssuhteet mahdollistavalla sosiaalisuudella. Oppimisympäristöstä, terveydestä, hyvinvoinnista Vuonna 1909 perustettu Onkemäen koulu aloitti toimintansa Marttilan talossa ennen hienon koulurakennuksen valmistumista. Koulua ympäröivä piha lähimetsineen tarjoaa oivallisen liikkumisympäristön eri-ikäisille oppilaille pelata ja leikkiä yhdessä kaiket välitunnit. Toiminnallinen
välituntiliikuntakulttuuri on koululla voimissaan; kulttuuri, mitä monissa kouluissa nykyisin koetetaan erilaisin hankkein saada heräteltyä, kun huoli lasten liikkumisen vähenemisestä on noussut keskiöön. Onkemäen koulurakennus on terve hirsirakennus missä ei ole nykyisin valitettavan yleistä homeongelmaa. Koulun pihapiiri on luonnonläheinen ja rauhoittava. Koulu tarjoaa hyvän oppimisympäristön sitä käyville lapsille. Koululla toteutetaan opetusta hyödyntäen mm. nykyteknologiaa ja ympäröivää kaunista luontoa ja se on mukana Comenius-hankkeessa, KiVakoulu -projektissa ja ryhmäyttämiseen panostetaan. Koulussa yhdistyvät sujuvalla tavalla (tieto)tekniikka ja luonto. Erittäin monet ympäri maailmaa tehdyt tutkimukset tukevat koulumatka- ja välituntiliikunnan tärkeyttä osana terveyden edistämistä ja hyvinvointia. Ei ole siten oppilaan etu istuttaa häntä turhaan takseissa. Lapsen etu on saada opiskella terveessä, turvallisessa ja kotipaikkaa lähellä olevassa koulussa. Viikolla 40 julkaistiin uudet liikuntasuositukset, joissa suuri huolenaihe on liika istuminen. Yhteiskunnan etu on kasvattaa lapsensa hyötyliikkumaan, koska liikunnalla on todettu olevan monia sairauksia ennaltaehkäisevä vaikutus ja suhde liikuntaan opitaan lapsena. Kun tuo suhde rakentuu positiiviseksi kuten kyläkoulun olosuhteet mahdollistavat, niin silloin koulu jauhaa suoraa euroja yhteiskunnan laariin vähäisempien sairauspoissaolojen ja sairauksien muodossa. Yhteiskunnassa on siis tietoisesti tehtävä valintoja, jotka edesauttavat liikkumista ja vähentävät istumista. Turha istuminen puolestaan lisää tutkimusten mukaan mm. niska-hartiaseudun ongelmia ja sairauksille altistavaa keskivartalolihavuutta. (Sairauspoissaolot aiheuttavat jokaiselle yritykselle 1500 euroa / henkilö kustannuksia vuodessa ja kansantaloudelle noin 3 miljardia euroa vuodessa Työterveyslaitoksen tietojen mukaan.) Sosiaalista pääomaa elävistä kylistä Kyläkouluja tutkivan Outi Autin mukaan kyläkoulut ovat merkittäviä paikkoja kyläläisten sosiaalisen pääoman rakentamisen ja kylän yhteisöllisyyden kannalta, samoin kuin vetovoimatekijöitä tulomuuton kannalta. Useat kylältä muuttaneet (opiskelemaan tai töihin muualle) harkitsevat myöhemmin paluuta kotikyläänsä, koska heille se on turvallinen ympäristö kasvattaa jälkikasvua. Mutta jos koulu on lakkautettu ja muutkin palvelut näivettyneet, muuttohalut ja asumisen edellytykset vähenevät huomattavasti. Tähän sisältyy ristiriita: useat kunnat kaipaavat kipeästi uusia asukkaita, mutta silti tekevät kauaskantoisia päätöksiä negatiiviseen suuntaan lakkauttamalla kyläkouluja, keskeisiä vetovoimatekijöitä. Kyläkouluista väitellyt Risto Kilpeläinen kuvailee, että elävä kylä voi toimia myös kunnalle sisäänheitto kanavana kuntaan, eli kuntaan tullaan nimenomaan toimivan kyläkoulun takia. Näin on tapahtunut jo Onkemäellä, eli useita perheitä on muuttanut muualta Pirkanmaalta Onkemäelle ensisijaisesti toimivan kyläkoulun takia. Outi Autin tekemissä tutkimuksissa kyläläiset Iijokivarressa kokivat, että heitä ei aidosti kuulla lakkauttamisprosessin aikana. Jos kuulemistilaisuus järjestetään, se on enimmäkseen teatteria, koska lakkautuspäätös on oikeastaan jo tehty. Päätökset koulun lakkauttamisesta tehdään usein niin nopeasti, että kyläläiset eivät ehdi reagoida. Kun asiasta tiedotetaan, mitään ei ole enää tehtävissä. Autin mukaan demokratia ei näissä tapauksissa toteudu. Päätökset perustuvat usein hatarille laskelmille: esimerkiksi Pudasjärvellä kuuden koulun lakkautus ei tuonut säästöjä, koska kuljetuskustannukset ja sisäiset vuokrat osoittautuivat oletettua suuremmiksi. On syytä kyseenalaistaa lyhytnäköisesti tehdyt esittämät laskelmat ja argumentit. Esimerkkinä tästä on Oulu, jossa koulut olivat lakkautusuhan alla, ja myöhemmin mielipide asiasta oli kääntynyt. Koulut säilytettiin ja vasta myöhemmin koulujen säilyttämisen tuoma myönteinen vaikutus huomattiin. Outi Autti on sitä mieltä, että perusteellisia taustaselvityksiä ei yleensä tehdä. Tämän lisäksi puuttuu myös koulun lakkauttamisen vaikutusarviointi. Tällaisessa arvioinnissa pitäisi ottaa
huomioon myös paljon muuta kuin pelkästään taloudelliset tekijät ja niidenkin kohdalla miettiä pidemmän aikavälin kustannuksia. Sosiaalisia ja pedagogisia tekijöitä pitäisi myös punnita, samoin kuin hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Korostamme lasten hyvinvoinnin lisäksi koulun laajempaa tärkeyttä kyläyhteisössä ja kunnassa. Koulu on kylän sydän, ja kylän sosiaalisen elämän ja harrastustoiminnan keskus. Onkemäen kyläläiset ja Onkemäen kyläkerho ovat aktiivisesti olleet mukana koulun toiminnassa ja olisivat sitä tulevaisuudessakin. Koulun pihaan talkoilla rakennettu EU-säädösten mukainen leikkipaikka, luistelukenttä, hiihtoladut ja katuvalaistus sekä läheinen monitoimisuuli ovat tästä joitain osoituksia. Koulu toimii alueen ihmisten, seurakunnan ja esim. partiolaisten viikoittaisena kokoontumispaikkana. Onko meillä varaa hylätä tällainen talkootoiminta, terve koulurakennus, sen tarjoamat tilat, koulun pihapiiri lähiliikuntapaikkana, koulun oppilailleen siirtämä liikuntakulttuuri tai rauhoittava ilmapiiri ja itse kuljetut koulumatkat, jotka tutkitusti myös lisäävät keskittymiskykyä? Onko meillä varaa menettää ainoaa kyläkouluamme kunnan elävää maaseutumaista imagoa ajatellen? Vesilahden kunta on Tampereen seutukuntien strategioissa toistuvasti tuonut esille pyrkimyksensä säilyttää kunta luonnonläheisenä ja maaseutumaisena kunta, jossa on elinvoimaisia kyliä. Onkemäki täyttää kunnan imagon mukaiset ominaisuudet. Onkemäen koulun säilyttäminen ja arvostaminen on koko kunnalle merkittävä asia. Lisää perusteluja ja nettiadressi löytyy täältä: http://www.adressit.com/onkemaen_koulu ja Onkemäen koulun vanhempainyhdistyksen sivu http://onkemaki.blogspot.fi/
ONKEMÄEN KOULUN TOIMINTAEDELLYTYSTEN SELVITTÄMINEN Liite selvitystyöryhmän raporttiin, Onkemäen koulun vanhempainyhdistys VAIHTOEHTOISET TOIMINTAMALLIT Kaikissa vaihtoehdoissa jatkossa huomioidaan kestävän kehityksen ja kestävän tulevaisuuden näkökulmat, ja vaihtoehdossa 2 tähän profiloidutaan erityisesti (vrt. Vesilahden kunnan kestävän kehityksen ohjelma sekä Opetushallituksen uusi opetussuunnitelma OPS 2016). Oppimisympäristöä voidaan myös ajanmukaistaa mobiililaitteiden tehokkaammalla käytöllä toiminnallisempaan suuntaan sekä samalla erikoistua digitaalisiin menetelmiin kuten esimerkiksi peliohjelmointiin. Eduskunnan tilaama Uusi oppiminen-raportti tukee yhä enemmän teknologian hyödyntämistä opetuksessa. Professori Kirsi Lonka toteaa, että kalliita laitteita ei tarvita, 3G puhelimet riittävät (www.eduskunta.fi/tuv). Taloudellisista syistä myös etäopetuksen mahdollisuudet erityisesti vieraiden kielten opetuksessa voidaan entistä paremmin huomioida. Teknologiaa voidaan hyödyntää etäopetuksessa esimerkiksi nettikameralla (Yhteishyvä 08/2013). Jokaisessa vaihtoehdossa myös Onkemäen koulun vanhempainyhdistyksen ja Onkemäen kyläkerhon resurssit (myös taloudelliset) ovat sopimuksen ja tarpeen mukaan käytössä. Vesilahden kestävän kehityksen ohjelma: Kestävä kehitys koostuu kolmesta osa-alueesta: sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen kestävyys. Näiden osa-alueiden huomioiminen yhteiskunnan toiminnoissa parantaa asuinympäristön tilaa ja asukkaiden elämänlaatua ja turvaa sekä nykyisille että tuleville sukupolville hyvät elämisen edellytykset. Vesilahden kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteissa nousee esille vahvasti vesistöjen suojeleminen, peruspalvelujen turvaaminen, kylien palvelutason parantaminen, kyläkohtaiset maisemanhoitotoimet sekä omaleimaisen kulttuurimaisemaan ja historiaan tukeutuvan matkailutoiminnan kehittäminen. Opetushallituksen uusi opetussuunnitelma OPS 2016 Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen pyrkii luomaan paremmat edellytykset koulun kasvatustyölle, kaikkien oppilaiden mielekkäälle oppimiselle ja kestävälle tulevaisuudelle. Onkemäen koulun vaihtoehtoiset toimintamallit 1. Onkemäen koulun vahvuudet käyttöön oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodoissa a. Luonnon elvyttävät vaikutukset tietoisesti käyttöön eri tukimuodoissa erityisesti ylivilkkausoireisilla, myös ennaltaehkäisevä vaikutus huomioiden b. Luontoliikunnan ja toiminnallisuuden tietoinen käyttö eri tukimuodoissa c. Palvelumuodon tarjoaminen ostopalveluna myös muille kunnille.
2. Profiloituminen kestävän kehityksen kouluksi tai ympäristökouluksi a. Oppiminen kytketään ympäröivään maaseutuun. Tämä näkyy erityisesti ympäristö-, kulttuuri- ja työkasvatuksessa. Koulutoimintaan sisällytetään myös kestävä arki. Koulussa opiskellaan opetussuunnitelman mukaisesti. b. Tukee erityisesti Vesilahden vetovoimaisuutta ja kestävää kehitystä (huom. Vesilahden kunnan kestävän kehityksen ohjelma sekä opetussuunnitelma vuodelle 2016) c. Hämeenkyrössä Mahnalan ympäristökoulun kokemuksien perusteella: profiloituminen ei tuo kunnalle lisäkuluja eikä erityslupia toimintaan tarvita. d. Mahnalassa profiloituminen on kannattanut, kylään muutetaan ympäristökoulun takia (jopa Englannista asti). Tällä hetkellä Mahnalassa on 110 oppilasta. 3. Pirkkalan sote-yhteistyön laajentaminen a. Pirkkalan kunnan kanssa yhteistyötä laajennetaan, siten että sote-yhteistyön lisäksi tarjotaan Pirkkalalle Onkemäen ympäristökoulua b. Edut Vesilahdelle: taloudelliset c. Edut Pirkkalalle: Esimerkiksi Pirkkalan kunnan oppilaat voivat tulla kestävään kehitykseen, ympäristöön ja luontoon liittyvien oppituntien puitteissa Onkemäen ympäristökoululle, jossa hyödynnetään myös olemassa olevaa vaellusreitistöä (esim. Pohjankota). 4. Onkemäen ja Ylämäen koulujen yhdistäminen a. Onkemäen koululla järjestetään yhteisesti Onkemäen ja Ylämäen koulun oppilaille (osalle) opetusta 0-4 luokille. Myös erityistarpeisuus ja tukimuodot voidaan huomioida ryhmäjaossa (vrt vaihtoehto 1). b. Ylämäellä järjestetään opetusta Onkemäen koulun 5-6 luokille.
ON KYLÄN EHDOTUS Onkemäen Kyläkoulu OPPILASMÄÄRÄ markkinoidaan koulua siten, että oppilaita on koulussa tarpeeksi (40-45), niin kustannukset oppilasta kohden ovat samaa tasoa kuin muissa kouluissa Vesilahdessa KOULURAKENNUKSEN HYÖDYNTÄMINEN vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin ja ryhmille tapaamispaikaksi ja esim. parturi/hieroja voi pitää vastaanottoa iltaisin sovittuina aikoina kunnan/eri järjestöjen/retkiryhmien kokoontumis- ja leiripaikka (lähistöllä melonta- ja kotareitistö) lapsille toimintaa lomilla, esim kioski/kierrätyskirjasto/kirppis/pihaleikkituokio LAPSIVAIKUTUKSET sisäilmaltaan puhtaassa koulussa ja luonnonomaisessa ympäristössä on rauhallista, terveellistä ja turvallista opiskella lyhyet koulumatkat antavat lapsille paremmat mahdollisuudet ulkoilla, harrastaa ja jaksaa arjessa paremmin pienessä koulussa lapset oppivat tulemaan toimeen muiden kanssa sukupuoleen ja ikään katsomatta lapsiperheet muuttavat kylälle pikkukoulun vuoksi, kylä on elävä ja vetovoimainen KESTÄVÄ KEHITYS kyläläisten ja vanhempien ylläpitämä kierrätyskatos koululle (komposti, paperinkeräys...) sekä talkoita koulun hyväksi kuten ennenkin (ladut, kentän jäädytys...) kierrätysopetus ja -toiminta koulussa (urheiluvälinevaihtoa, kirppiksiä yms.), liikuntatunnit lähistöllä (koululla, ympäristössä ja Onkemäen suulilla) opetetaan lapsille säästäväisyyttä, etsitään ilmaisia/edullisia vaihtoehtoja harrastuksiin, retkiin ja kulutukseen sekä opastetaan lapsia arvostamaan elinympäristöään yhteistyö lähialueen yhdistysten ja yritysten kanssa sekä seurakunnan kanssa hankitaan kaikki mahdolliset tuet ja hankerahat koululle ja sen pihaympäristölle (mm. EU, Kantri) LINKKEJÄ kestävä kehitys: www.4v.fi/kekekoulussa www.koulujaymparisto.fi lapsivaikutukset: www.lapsiasia.fi/lapsivaikutusten-arviointi Comenius-ohjelma, jossa Onkemäen koulu on mukana: www.cimo.fi/ohjelmat/comenius
TAUSTATIETOJA SELVITYSTYÖRYHMÄLLE Selvitystyöryhmä on saanut tehtäväksi selvittää Onkemäen koulun jatkamisen edellytykset. Toivomme, että selvitystä tehtäessä ryhmä huomioi riittävän laajasti koulun jatkamisen edellytykset: Onkemäen koulun kustannuksia laskettaessa pitää huomioida oppilaskohtaisten kustannusten lisäksi vaikutukset kunnan kokonaistilanteeseen, Kirkonkylän laajennustarpeet, muiden koulujen laajennustarpeet, Ahtialan ja Krääkkiön koulujen lakkauttamisen selvitys, Kirkonkylän koulun sisäilmasta oireilevat oppilaat sekä Onkemäen koulun arvo maaseutumaisessa kunnassa. Selvitykseen on jo syytä huomioida Kirkonkylän alueelle kaavoitetut uudet asuinalueet ja myynnissä olevat tontit (Ämmänhaudan, Suomelan alue, Savelanmetsähelmen sekä Järvenrannan asemakaava). Muutaman vuoden päästä huomataan, että uusille kaavaalueille muuttaneiden perheiden lapset eivät mahdu olemassa oleviin kouluihin, joten lainarahalla tehtyjen laajennusten/investointien kierre on taas edessä. Onkemäen koulun säilyttäminen kunnan vaikeassa taloudellisessa tilanteessa toisi lykkäystä myös muiden koulujen (Ylämäki ja Narva) laajennustarpeisiin sekä Ämmänhaudanmäen alueelle suunniteltuun uuteen kouluun. On syytä selvittää, millainen taloudellinen ongelma jatkossa on tulossa, kun Kirkonkylän koulussa on jo nyt täydet oppilasryhmät, sisäilmaongelmien takia suljettu luokka sekä useat sisäilmaongelmien takia oireilevat oppilaat. Nämä edellä mainitut seikat tuovat kunnalle jatkossa myös taloudellista rasitetta, jossa Onkemäen koulu voi olla kunnalle tärkeä resurssi. Haluamme muistuttaa selvitystyöryhmää, että perusopetuslaki (28 ) mahdollistaa sen, että oppivelvollinen voi pyrkiä omassa asuinkunnassaan muuhun kuin hänelle osoitettuun kouluun. On huomioitava myös, että Vesilahden kunta on saanut valtiolta määrärahaa oppilasryhmien pienentämiseen. Onkemäen koulun lakkauttaminen ei mahdollista näitä kunnan päämääriä. Lain mukaan oppilaan kyyditykseen kuluva aika odotuksineen saa kestää päivässä korkeintaan 2,5 t. Tällä hetkellä Riehun kylän oppilaiden kyyditysaika Onkemäen koululle odotuksineen aamuisin kestää jopa tunnin. Mikäli kaikki Onkemäen koulun oppilaat Riehusta, Riuttankulmalta, Onkemäeltä ja Tarimaalta saadaan aamuisin ja iltapäivisin lain salliman ajan sisällä Kirkonkylän kouluun ja takaisin kotiin, tarvitaan lisää takseja. Taksikyytien realististen kustannusten laskeminen huomioiden lainmukainen kyyditysaika on selvitettävä. Taksien odotusaikaan on myös kunnan järjestettävä valvonta. Kun kustannuksiin tällöin lasketaan opettajan ylityöpalkka, niin kustannukset nousevat. Pyydämme myös huomioimaan, että Onkemäen koulun nykyisiä opettajia ei voisi irtisanoa, joten opettajien palkkamenot jatkuisivat. Kokonaiskustannukset on huomioitava selvityksessä. Ahtialan ja Krääkkiön koulujen lakkauttamisen yhteydessä valtuusto teki päätöksen, että mahdollisista säästöistä tehdään selvitys kolmen vuoden sisällä lakkauttamisen jälkeen. Tämä selvitys on syytä olla mukana Onkemäen koulun tilannetta arvioitaessa. Onkemäen koulu edustaa yhteisöllisyyttä, luonnonläheisyyttä sekä maaseutumaisuutta. Tutkimusten mukaan kyläkoulussa erityisesti yhteisöllisyyden kokemus on voimakkaampaa kuin suuremmissa keskuskouluissa. Onkemäen koululla yhteisöllisyys on tarkoittanut mm. yhteisiä välituntileikkejä, joihin osallistuu oppilaat eskareista kutosluokkalaisiin. Koulun yhteisöllisyyttä on ollut lisäämässä myös aktiivinen kyläkerho sekä viikoittain koululla kokoontuva partio. Tämä sosiaalinen verkosto kantaa myös jatkossa siirryttäessä yläkouluun.
Tutkimusten mukaan viherympäristöjen läheisyys helpottaa lapsilla erityisesti ylivilkkauden oireita. Onkemäen kyläkoulussa luonnonläheinen, metsämäinen pihapiiri, joka kuuluu välituntialueeseen, mahdollistaa mm. luovaa toimintaa ja elpymisen kokemuksia. Tällaisia maaseutumaisia, metsämäisiä pihapiirejä Vesilahden keskuskoulujen laajennusten takia pihoissa ei enää ole. Onkemäellä on myös pedagogisesti korkeatasoinen ja moderni opetus (mm. langattomat verkot). Onkemäen koulu toimii myös muiden kuin onkemäkeläisten lähiliikuntapaikkana. Vesilahden kunta on Tampereen seutukuntien strategioissa toistuvasti tuonut esille pyrkimyksensä säilyttää kunta luonnonläheisenä ja maaseutumaisena kunta, jossa on elinvoimaisia kyliä. Onkemäki täyttää kunnan imagon mukaiset ominaisuudet. Onkemäen koulun säilyttäminen ja arvostaminen on koko kunnalle merkittävä asia. Tämä arvo on myös selvityksessä huomioitava. Pyydämme huomioimaan myös, että Onkemäen koululla ja sen läheisyydessä on jo nyt tehty talkoilla esimerkiksi katuvalot, koulun pihan leikkitelineet (EU-säädösten mukaiset), jääkiekkokaukalo ja jään jäädyttäminen. Esitämme myös, että Onkemäen kyläläiset ja vanhemmat ovat valmiita ottamaan nykyistä enemmän vastuuta Onkemäen koulun taloudellisista rasitteista talkoilemalla, esim. ruohon leikkaus, talviauraus, lämmitys jne. Valtuusto on päättänyt, että koulujen lakkauttamisen oppilasmäärän alaraja on 18 oppilasta. Pyydämme, että Onkemäen koulun henkilökunta ja oppilaat saavat työrauhan siihen asti. Kirsi Salonen Tommi Mäkinen Miika Jokinen Satu Jokinen Jouko Marttila Inka Valtamo Tapio Mäkelä Anne Mäkelä Into Alakoski Maija-Liisa Alakoski Kaisu Tanni Sari Vehviläinen Tarja Kovero Laura Toivonen Piia Palomäki Jeff Elliott Matti Vehviläinen Tuija Kuusimäki Esa Iskala Teija Suvanto Tuire Jäntti Kati Hankamäki
ONKEMÄEN KOULUN SELVITYS / HENKILÖKUNTAKYSELY / KOONTI Vastauksia: 8 1. Koulun vahvuudet YHTEISÖLLISYYS / TUTTUUS - vahva oppilaiden (ja perheiden) tunteminen (4) - yhteisöllisyys (4) - lasten yksilöllinen kohtaaminen/oppilaslähtöisyys (3) - kotoisuus (1) - pienuus (1) OPETUSJÄRJESTELYT / HENKILÖKUNTA - joustavuus (4) - hyvät (tuki)resurssit (1) - eri-ikäisten keskinäinen yhteistyö ja sen tarjoamat mahdollisuudet (esim. projektit ja retket) (2) - pienet opetusryhmät (jakojen avulla) (1) - henkilöstön keskinäinen yhteistyö toimii (parantunut kaiken aikaa) (1) - hlökunnan sitoutuminen (1) - opetuksen kehittäminen (1) YMPÄRISTÖ (henkinen ja fyysinen) - turvallinen ympäristö, jossa lapsi saa kehittyä omassa rauhassaan (3) - luonnonläheisyys (3) - kiusaaminen helpompi havaita ja siihen puuttua (1) RAKENNUS / TILAT - toimivat ja ajanmukaiset opetustilat (1) - riittävä ja hyvä välineistö (1)
2. Koulun ongelmat / heikkoudet OPETUSJÄRJESTELYT / HENKILÖKUNTA - monen luokan yhdysluokat (open aika/oppilas vähenee) (2) - työparin puuttuminen/vähäinen kollegiaalisuus (2) - joidenkin luokkien pieni koko hankaloittaa ryhmätöiden tekemistä (1) - poissaolot lisää toisten työmäärää (1) - suunnittelutyö korostuu, koska monta luokka-astetta samaan aikaan (1) - päivät kiireisiä ja tauottomia vähäisen henkilömäärän johdosta (esim.valvonnat) (1) RAKENNUS / TILAT - puutteelliset sisäliikuntatilat (1) - pienet ja vanhanaikaiset tilat (tosin ei näytä haittaavan oppilaita) (1) - terv.hoitajalla ei asianmukaisia tiloja tarkastusten tekemiseen (ei omaa tilaa, talvella kylmä, taustahäly, intimiteettisuoja, hitaat yhteydet hankaloittavat potilastietojärjestelmän toimintaa) (1) YHTEISÖLLISYYS - pienessä joukossa ongelmat voivat tulehduttaa ilmapiiriä radikaalimmin (1) - ikäluokka saattaa olla niin pieni, että kaverisuhteiden syntyminen hankaloituu (1) 3. Millaisena näet koulun tulevaisuuden - koulu tulee loppumaan jossain vaiheessa - valoisana: selvityksen myötä huomataan koulun mahdollisuudet - niin kauna kuin oppilaita on riittävästi, koulun toiminnan tulisi jatkua - mahdollisuuksia paljon, mahdollisia suuntia kehittää paljon - tilat sopisivat suuremmallekin joukolle
4. Mitkä asiat tulee ensisijaisesti huomioida selvitettäessä koulun mahdollista lakkauttamista KUSTANNUKSET - resurssien siirto muihin kouluihin (ei vain leikkaus pois) (2) - Onko säästö todellinen vai nimellinen (1) - raha ei saa olla määräävä tekijä, vaan arvot huomioitava myös sekä kuntalaisten tasavertainen kohtelu (1) KIINTEISTÖIHIN LIITTYVÄT: - Mihin oppilaat oikeasti mahtuvat (2) - Koulu lakkautetaan vasta kun muissa kouluissa on tilaa ja tila-asiat kunnossa (1) OPETUKSELLISET SEIKAT / HENKILÖKUNTA - henkilökunnan sijoittuminen toisiin yksiköihin (2) - pedagogiset ja ryhmäytymiseen liittyvät asiat (1) - miten hoidetaan siirtyvien oppilaiden tukitoimet muutosvaiheessa (1) - tukea tarvitsevia oppilaita paljon (1) VAIKUTUS LAPSIIN: - pienellä oppilaalla pää pyörällä, jos siirtyy pienestä suureen yksikköön > tukitoimet muutosvaiheeseen mietittävä ja resurssoitava (1) - oppilaiden erityiset tarpeet (1) - koulumatkojen kohtuullisuus (1)
5. Mitkä seikat vaikuttavat työviihtymiseen myönteisesti (+)/ kielteisesti (-)? +/- henkilökunnan pienuus (2) +/- motivaatio (1) +/- johtaminen (1) + resurssit (2) + ajantasaiset tilat ja välineet (2) + saa tehdä sitä mitä on palkattu tekemään (1) + henkilökunnan positiivinen asenne (1) + mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja lisäkoulutukseen (2) + yhteiset suunnitelmat (1) + kiva henkilökunta, mukavat oppilaat, toimiva yhteistyö (1) + hyvä työyhteisö (1) + varmuus työn jatkumisesta (1) + työpanokseni arvostus (1) - henkilökemioiden merkitys korostuu pienessä yhteisössä (1) - kiire (2) - pelko työpaikan menettämisestä (1) 6. Mitä ajatuksia herättää mahdollinen siirtyminen toiseen kouluun? Mitä uhkia? Mitä etuja? + muutos positiivinen kunhan työtehtävät säilyvät samanlaisina + muutos on mahdollisuus oppia uutta ja uudistua itsekin + oppilaat saattaisivat saada enemmän kavereita isommassa koulussa - uhkana motivaation rapistuminen - oppilaiden osalta ryhmäytyminen saattaa olla hankalaa (2, 4, 6 sisältöalue järjestelmä hankaloittaa myös lukujärjestyksen tekoa) - ajatus siirtymisestä toiseen kouluun tuntuu stressaavalta, mutta ei täysin mahdottomalta, toivon että toiveita kuullaan jos siirto tulee - toivon saavani jatkaa Onkemäen koululla, mutta teen työtä parhaani mukaan millä tahansa Vesilahden koululla
7. Mitä muuta haluatte tuoda esille? - Onkemäen koululla on kokeneita moniluokka-asteisen opetusryhmän opettajia, toimivat yhteisopettaja-järjestelyt Ylämäen kanssa sekä monialainen henkilökunta (ohjaajaruokahuolto-siivous), joten asiat rullaavat hyvin ja järjestelyt ovat kustannustehokkaat. Toivon, että asiat mietitään tarkkaan ja mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen. - Vesilahden imagoon sopii pienet koulut ja kyläkoulumainen tunnelma - valtakunnallinen trendi on yhdysluokkien ja kyläkoulumaisuuden suuntaan, myös nykyvanhemmissa kasvava joukko yhteisöllisyyden arvostajia
SELVITYSRYHMÄN TYÖSKENTELY: 16.9. 2013: KOKOUS 1 7.-13.10.2013: HUOLTAJAKYSELY WILMASSA 7.-21.10.2013: HENKILÖSTÖKYSELY WILMASSA 21.10.2013: KOKOUS 2 (Onkemäen koululla) 31.10.2013: HENKILÖSTÖN KUULEMINEN HUOLTAJIEN KUULEMINEN VANHEMPAINILLASSA KOKOUS 3 (Onkemäen koululla) 27.11. 2013: KOULUPSYKOLOGIN JA KURAATTORIN KUULEMINEN KOKOUS 4 10.12.2013: KOULUN REHTORIN KUULEMINEN KOKOUS 5 09.01.2014: KOKOUS 6
ONKEMÄEN KOULUN TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN KOKOUS 16.09.2013 klo 16.30-18.30 kunnanhallituksen kokoushuone Läsnä: Lehtimäki Armi, Tarvainen Erkki, Alarova Raimo, Kaarlenkaski Nina, Hietakangas Jussi, Tuominen Tuula, Kivinen Tiina Poissa: Kesola Anneli Asialista: 1. Työryhmän saama toimeksianto ja kokoonpano / järjestäytyminen: Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 27.5.2013 päättänyt kunnan talouden tasapainottamisohjelmasta. Valtuuston päätöksen mukaan vuonna 2013 selvitetään Onkemäen koulun toimintaedellytykset. Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti kokouksessaan 11.6.2013 / 50 esittää kunnanhallitukselle, että Onkemäen koulun toimintaedellytysten selvittämistä varten perustetaan selvitystyöryhmä. Kunnanhallitus nimeää valituista puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ja määrää työryhmän sihteeriksi Tiina Kivisen. Kunnanhallitus nimesi 12.08.2013/ 157 työryhmän jäsenet, puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin seuraavasti: - Armi Lehtimäki, puheenjohtaja - Erkki Tarvainen, varapuheenjohtaja - Anneli Kesola - Raimo Alarova - Tiina Kivinen, sihteeri - Nina Kaarlenkaski - Jussi Hietakangas - Tuula Tuominen Lisäksi kunnanhallitus päätti, että kasvatus- ja opetuslautakunta kuulee selvityksen aikana eri tahoja ja asiantuntijoita, kuten Onkemäen koulun rehtori Ville Ahvenusta. Keskustelun jälkeen työryhmä totesi, että selvitystyö liittyy talouden tervehdyttämisohjelmaan, jolloin toimeksiannon pohjana ja selvitystyön lähtökohtana on mahdollisten kustannussäästöjen etsiminen. Näin ollen selvitystyöryhmän näkökulma on pääasiassa taloudellinen. Talousnäkökulman lisäksi tarkastellaan myös toiminnallisia edellytyksiä sekä uudistuvan opetussuunnitelman tuomia laadullisia ja sisällöllisiä vaatimuksia. Jossain määrin tullaan kartoittamaan myös eri vaihtoehtoja toiminnan jatkamiseksi kiinteistössä nykyisestä poikkeavassa muodossa. 2. Selvitystyön sisältö Työryhmä päätti, että selvitystyössä käytetään runkona Orivedeltä lainattua selvityspohjaa. Työryhmä kävi Oriveden selvityspohjan läpi tehden siihen lisäyksiä ja muutoksia. Selvityspohja on tämän muistion liitteenä. 3. Toimenpiteiden aikataulu ja työnjako Kysely huoltajille Wilman kautta ennen seuraavaa kokousta.
Oppilasmäärät ja kustannuslaskelmat / Tiina Oppilaiden sijoittuminen muihin kouluihin / Nina, Jussi, Tiina Työryhmän seuraava kokous ma 21.10. klo 16.30 Onkemäen koululla Henkilökunnan kuuleminen to 31.10. klo 17-18 Onkemäen koululla Huoltajien kuuleminen to 31.10. klo 18-19 Onkemäen koulun vanhempainillassa Työryhmän kokous to 31.10. klo 19 Onkemäen koululla 4. Tiedoksi: - Selvityspyyntö (pitkä ja lyhyt versio) - s-posti koskien Onkemäen koulun sisäilmaa / Onkemäen koulun vanhempainyhdistys / Valtamo - s-posti / Antti Uusi-Rasi - s posti / Maarit Marttila - adressi Onkemäen koulun puolesta - tämänhetkinen oppilasennuste Tätä kohtaa ei ehditty kokouksessa käsitellä. 5. Seuraava kokous Työryhmän seuraava kokous ma 21.10. klo 16.30 Onkemäen koululla 6. Muita asioita Ei muita asioita. Muistion laati Vesilahdessa 27.09.2013 Tiina Kivinen
ONKEMÄEN KOULUN TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN KOKOUS maanantaina 21.10.2013 klo 16.30-19.00 Onkemäen koulu läsnä: Lehtimäki Armi, Tarvainen Erkki, Alarova Raimo, Kaarlenkaski Nina, Kesola Anneli, Hietakangas Jussi, Tuominen Tuula, Kivinen Tiina Jussi Hietakangas poistui klo 18.45 Asialista: 1. Edellisen kokouksen muistio Todettiin, että muistioon lisätään kohta 4, joka oli esityslistassa, mutta jota ei kokouksessa ehditty käsitellä. 2. Huoltajakyselyn tulokset Työryhmälle jaettiin tulokset koosteena, joka käytiin läpi. Todettiin, että suuri osa vastauksissa esiinnousseista asioista on mukana selvityksessä. 3. Onkemäen Kyläillassa 10.10.2013 esille nousseita asioita: Kyläillassa nousi esiin kysymys, milloin adressin voi luovuttaa työryhmälle. Sopivaksi ajankohdaksi mainittiin esimerkiksi Onkemäen koulun vanhempainilta. Työryhmän toivottiin kuulevan lapsia ja tekevän lapsivaikutusarvioinnin sekä pohtimaan vaihtoehtoisia toimintamalleja ja koulun mahdollista profilointia. 4. Oppilasmäärät ja oppilaiden sijoittuminen eri kouluihin (Selvityksen kohta 2.3.) Liite Todettiin, että kaikki Onkemäen koulun oppilaat mahtuvat Kirkonkylän koulun ryhmiin ilman lisäresurssoinnin tarvetta. Narvaan ja Ylämäelle mahtuu vain yksittäisiä oppilaita. Lisäksi todettiin, että siinä tapauksessa, että Onkemäen koulu suljettaisiin, olisi parasta sijoittaa kaikki lapset samaan kouluun. Huoltajilta voidaan kysyä mahdollista toivetta. 5. Työryhmän lausunto-/tarkastuspyyntö AVI:n tarkastajalta Päätettiin pyytää Aluehallintoviraston tarkastajaa tarkastamaan Onkemäen koulu ja liittää hänen raporttinsa osaksi selvitysraporttia. Lisäksi pyydetään myös terveystarkastajaa tekemään tarkastus Onkemäen koululla. Sivistysjohtaja on yhteydessä tarkastajiin. 6. Mahdollinen oppilaiden kuuleminen / Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioiminen Kyläillassa ja huoltajakyselyn vastauksissa nousi esiin lasten kuuleminen ja lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioiminen. Työryhmä katsoi, että huoltajakyselyssä lasten ääni nousi varsin vahvasti esiin ja päätti, että lapsia ei kuulla suoraan heille kohdistetulla haastattelulla tai kyselyllä. Sivistysjohtaja keskustelee asiasta vielä koulukuraattorin ja psykologin kanssa. Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi tehdään Stakesin esimerkki-pohjan mukaan ja liitetään osaksi selvitystyötä. 7. Seuraava kokous Työryhmän seuraava kokous to 31.10. klo 17 Onkemäen koululla / henkilökunnan kuuleminen, vanhempainilta ja työryhmän kokous
Henkilökunnan kuuleminen klo 17-18 henkilökunnan kyselyn pohjalta. Kaikkia kuullaan yhtä aikaa ja annetaan mahdollisuus kommentointiin myös sähköpostilla. Kuulemistilaisuus opettajille määräyksellä velvoittava. Rehtori mukana tässä kuulemisessa sekä myöhemmin vielä erikseen. Vanhempainilta klo 18-19: Mahdollinen adressin luovutus. Keskustelu / kysymykset siltä osin kuin selvitystä jo tehty. Työryhmän kokous klo 19 - : Kustannuslaskelmia ja kuulemisten/kyselyjen tuloksia, adressi, selvityspyyntö ja työryhmälle osoitetut sähköpostit. 8. Muita asioita Henkilökunnan kyselyn vastaukset jaettiin työryhmän jäsenille. Koonti seuraavaan kokoukseen. Rehtori, koulukuraattori ja koulupsykologi kutsutaan työryhmän kokoukseen kuultavaksi. Muistion laati Vesilahdessa 23.10.2013 Tiina Kivinen Työryhmän sihteeri
ONKEMÄEN KOULUN TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN KOKOUS torstaina 31.10.2013 klo 17.00-21.00 Onkemäen koulu läsnä: Lehtimäki Armi, Tarvainen Erkki, Alarova Raimo, Kaarlenkaski Nina, Kesola Anneli, Hietakangas Jussi, Tuominen Tuula, Kivinen Tiina klo 17-18 Henkilöstön kuuleminen (poissa: Anneli Kesola) klo 18-19.30 Huoltajien kuuleminen koulun vanhempainillassa klo 19.30-21 Työryhmän kokous Asialista: 1. Edellisen kokouksen muistio Muistion todettiin olevan kokouksen kulun mukainen. 2. Kustannus- /säästölaskelmat Työryhmän jäsenille oli etukäteen lähetetty kahdenlaiset laskelmat perustuen vuoden 2012 tilinpäätöstietoihin sekä tulevaan vuoden 2014 talousarvioon. Sivistysjohtaja oli käynyt laskentatapaa talouspäällikön kanssa läpi ja selosti asiaa kokouksessa. Vuoden 2012 tietoihin perustuvassa laskelmassa ei ole huomioitu täysimääräisesti henkilöstökuluissa saatavaa säästöä ja kuljetuskustannuksia on mukana ylimitoitetusti. Työryhmän jäsen Raimo Alarova esitti karkean rakenteellisen laskelman, joka perustuu v. 2012 saatavilla oleviin vertailutietoihin. Tämä laskelmatapa päätettiin ottaa osaksi selvitystä. Työryhmä päätti, että raporttiin sisällytetään myös se laskelma, jossa koulu säilyy sekä mahdollisesti vaihtoehtoinen laskelma kustannuksista siinä tapauksessa, että Onkemäen koulusta tehtäisiin alkuopetuksen koulu (0.-2.lk). 3. Henkilöstökyselyn koonti (liite) ja henkilöstön kuulemisessa esille nousseita asioita Henkilöstökyselyn koonti jaettu työryhmän jäsenille. Vastauksia tuli 8. Henkilöstön kuulemisessa (31.10. klo 17-18) oli mukana 7 henkilöstön edustajaa. Kuulemisessa nousi esiin kysymys, mietitäänkö vaihtoehtoja eli millaisilla edellytyksillä koulu voisi jatkaa. Henkilöstö on miettinyt erilaisia vaihtoehtoja, joiden lähtökohtana on yhteistyö/yhdistyminen Ylämäen kouluun. Lisäksi tuotiin esille, että Ahtialan ja Rämsöön koulujen sulkeutuessa oppilaiden siirtymistä valmisteltiin huolellisesti ja hyvissä ajoin, mikä osaltaan auttoi muutoksen sujumisessa ja sopeutumisessa. Samaa toivotaan nyt, jos lopettamispäätös tulee. Tarkempi koonti henkilöstön kuulemisesta erillisessä liitteessä. 4. Onkemäen koulun vanhempainillassa esille nousseita asioita Vanhempainillassa kuultiin aluksi Liisa Häikiön puheenvuoro sekä Kirsi Salosen esitys Onkemäen koulun Säilymisen edellytykset. Kriteeristöön pyydettiin säilyttämisen edellytyksiä, esim. montako oppilasta pitäisi olla, jotta koulu voisi jatkaa jne. Työryhmää pyydettiin huomioimaan olemassa oleva tutkimusaineisto sekä mm. AVI:n selvitys, että koulujen lakkauttamisista ei ole saatu arvioituja säästöjä. Lisäksi kysyttiin, kuinka talkootyön arvo huomioidaan selvityksessä. Tarkempi koonti huoltajien kuulemistilaisuudesta erillisessä liitteessä.
5. Viimeisimmän terveystarkastuksen raportti ja selvitysryhmän tarkastuspyyntö AVI:n tarkastajalta Terveystarkastuksen raportit jaettiin työryhmän jäsenille: Koulutilojen Tarkastus 23.01.2012 Keittiötilojen tarkastus 6.10.2011 Työryhmä totesi, että uutta tarkastusta ei selvityksen takia teetetä, koska tilanne ei ole olennaisesti muuttunut. AVI:n tarkastaja Kirsi Vattulainen on ilmoittanut, että hänen tehtävänsä ei ole arvioida toimintaedellytyksiä, vaan antaa konsultaatiota. Tarkastusta voisi Vattulaisen mukaan suunnitella ensi vuoden puolelle. Sivistysjohtaja on lähestynyt Vattulaista uudelleen konsultaatiopyynnöllä tämän vuoden puolella. Onkemäen koululla pidettiin palotarkastus 30.10. Palotarkastuspöytäkirja liitetään osaksi selvitystä. 6. Selvitysryhmälle toimitetut kirjeet, sähköpostit, selvityspyynnöt ja adressit Selvitysryhmän jäsenille jaettiin seuraavat työryhmälle / Kasvatus- ja opetuslautakunnalle osoitetut Onkemäen koulua koskevat asiakirjat: - Onkemäen koulun vanhempainyhdistys ja Onkemäen kyläkerho, Onkemäen koulun säilyttämisen edellytykset - Vesilahden Valkohännät ry / Soila Simola, Onkemäen koulun toimintaedellytyksiä tutkivalle työryhmälle - Onkemäen koulun vanhemmat, Selvityspyyntö Kasvatus- ja Opetuslautakunnalle - Onkemäen koulun vanhempainyhdistys / Inka Valtamo, sähköposti koskien Onkemäen koullun sisäilma-asiaa - Antti Uusi-Rasi, sähköposti Koulusäästöt / Onkemäen selvitys - Maarit Marttila, sähköposti Syvä huoli Onkemäen koulun puolesta - Adressi Onkemäen koulun puolesta 7. Seuraava kokous & rehtorin, koulukuraattorin ja koulupsykologin kuuleminen - seuraava kokous ke 27.11. klo 16.30 kunnanhallituksen kokoushuone (rehtorin, koulukuraattorin ja koulupsykologin kuuleminen) - tulevat kokoukset ti 10.12. klo 16.30 ja to 9.1. klo 16.30 kunnanhallituksen kokoushuone 8. Muita asioita Ei muita asioita. Muistion laati Vesilahdessa 1.11.2013 Tiina Kivinen, työryhmän sihteeri
MUISTIO ONKEMÄEN KOULUN TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN KOKOUS Keskiviikkona 27.11.2013 klo 16.30 19.30 Kunnanhallituksen kokoushuone Asialista: 1. Koulupsykologi Sanna Hietasaaren ja koulukuraattori Pirjo Mattilan kuuleminen (klo 16.30-17.00) Kuulemisesta laaditaan erillinen muistio. 2. Rehtori Ville Ahvenuksen kuuleminen (klo 17-) Peruuntui ja siirrettiin seuraavaan kokoukseen. 3. Edellisen kokouksen muistio Muistio todettiin kokouksen kulun mukaiseksi. 4. Kustannus- /säästölaskelmat Kokousmateriaalina oli kolme erilaista laskelmaa. Laskelma 1 perustuu vuoden 2014 talousarvioon ja sisältää laskelman kustannussäästöstä siinä tapauksessa, että Onkemäen koulu suljetaan ja oppilaat siirtyvät Kirkonkylän kouluun. Laskelma 2 perustuu vuoden 2014 talousarvioon ja sisältää laskelman kustannuksista siinä tapauksessa, että Onkemäen koulu jatkaa toimintaansa nykymuodossaan. Laskelma 3 Kustannuslaskelmia / Onkemäen koulu perustuu vuoden 2012 tilinpäätökseen ja sisältää laskelman kustannussäästöstä, jos Onkemäen koulu suljetaan ja oppilaat siirtyvät Kirkonkylän kouluun. Tässä laskelmassa mukana Onkemäeltä säästyvät kulut sekä Kirkonkylän lisääntyvät kulut Kirkonkylän koulun oppilaskohtaisilla hinnoilla. Todettiin, että Laskelma 1 ja Laskelma 3 sisältävät liikaa kuljetuskustannuksia, koska toinen aamukuljetus Onkemäen koululle Riehun ja Riuttonkulman suunnasta (v. 2012 tiedot) sekä paluukuljetukset Onkemäen koululta eteenpäin Riehuun ja Riuttonkulman suuntaan ovat laskettu kahteen kertaan (sekä nykyisissä että lisääntyvissä kuluissa). Näiltä osin laskelmia pitää vielä täsmentää. Todettiin, että lisätään vielä laskelma vaihtoehdosta, jossa Onkemäen koulusta tehtäisiin Pienten koulu eli 0.-2. luokkien koulu sekä vaihtoehdosta, että Onkemäen koulu toimisi Kirkonkylän koulun oppilaskohtaisella hinnalla. 5. Muistiot kuulemisista / Henkilökunta ja huoltajat Muistiot todettiin kuulemisten kulun ja sisällön mukaisiksi. 6. Kaavoitustilanne Todettiin, että kaavoitustilanne osio on vielä keskeneräinen mm. Ylämäen koulun / Koskenkylän osalta ja että Onkemäen alueen myytävänä olevat tontit puuttuvat. Kirkonkylän koulun tilojen kapasiteetin rehtori on laskenut arkkitehdin kullekin opetustilalle määrittelemän maksimiryhmäkoon mukaan. Päätettiin, että työryhmä kirjaa Kaavoitustilanne osioon tiedossa olevat faktat kaavoitustilanteesta sekä nykyisten koulurakennusten kapasiteetista. Arvailuja ja arvioita tonttien rakentumisesta ja muuttoliikkeen vaikutuksista ei selvitysraporttiin sisällytetä.
Keskusteltiin Ylämäen koulun tilanteesta ja Koskenkylän osayleiskaavan vaikutuksista sekä Onkemäen koulun mahdollisuudesta toimia varaventtiilinä, jos/kun Ylämäelle ei enää mahdu uusia oppilaita. Todettiin, että Koskenkylän alueen osayleiskaavassa on noin 180 rakennuspaikkaa. Ylämäen kouluun mahtuu tällä hetkellä maksimissaan noin 10 oppilasta nykyisten lisäksi. Onkemäen tiloihin mahtuu kaikkiaan noin 50-60 oppilasta eli noin 25-30 nykyisten lisäksi. Koulutilat tulevat joka tapauksessa käymään ahtaiksi. Lisäksi todettiin, että kaava-alueen vetovoimaisuudelle voi olla haitaksi, jos koulupaikkaa ei voida osoittaa lähimpään, mahdollisesti kävelymatkan päässä olevaan kouluun. 7. Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten arviointi on tehty Stakesin julkaiseman oppaan Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioiminen (Sirpa Taskinen, 2006) mallinnuksen pohjalta. Arvioinnin laatimiseen ovat osallistuneet sivistysjohtajan ohella osallistuneet nuorisotoimi, koulukuraattori sekä koulupsykologi. Arviointi täydentyy vielä Nuorisovaltuuston sekä Onkemäen koulun vanhempainyhdistyksen osuudella. Arviointia pidettiin yleisesti ottaen neutraalina, joiltain osin Kirkonkylä-vaihtoehtoa puoltavana. Keskusteltiin lapsiin kohdistuvista vaikutuksista myös siitä näkökulmasta, että kunnan huono taloustilanne tuonee koulupuolelle suuret säästövelvoitteet. Työryhmä pitää tärkeänä Onkemäen koulun toiminnan jatkumisesta päätettäessä tarkastella asiaa myös yksi koulu vs. kaikki koulut näkökulmasta. Lopetetaanko yksi koulu vai heikennetäänkö tasaisesti kaikkien koulujen resursseja, jolloin vaikutukset kohdistuvat kaikkiin kunnan peruskouluikäisiin lapsiin. 8. AVI:n tarkastus Onkemäen koululla 13.11. 2013 Tarkastus oli nimenomaan työsuojelullisesta näkökulmasta. Mitään isoja ongelmia ei havaittu, vaan asiat olivat yleisesti ottaen hyvin. Suurimmat puutteet ja muutostarpeet koskevat teknisen työn luokkaa. Tarkastusraportti saadaan vielä tämän vuoden aikana. 9. Selvitysryhmälle toimitettu materiaali / Onkemäen koulun vanhempainyhdistys / vaihtoehdot: Käytiin läpi Onkemäen koulun vanhempainyhdistyksen toimittama materiaali, jossa esitellään vaihtoehtoisia toimintamalleja Onkemäen koululle kestävän kehityksen ja profiloitumisen näkökulmista. Lisäksi käytiin läpi Pro Onkemäki yhdistyksen toimittama Ehdotus Onkemäen kyläkoulu materiaali. Molemmat materiaalit liitetään selvitysaineistoon. Selvitysryhmä keskusteli myös erilaisista vaihtoehdoista ja tarpeista, joita kasvatus- ja opetustoimessa tällä hetkellä on. Onkemäen koulu on ainutlaatuinen, luonnonläheinen miljöö, jossa luonnon elvyttäviä/rauhoittavia vaikutuksia voitaisiin hyödyntää esimerkiksi ylivilkkaiden opetuksessa. Oppilaspaikoille tällaisesta erityiskoulusta on tällä hetkellä seutukunnallisesti runsaasti tarvetta, mutta kuntien huono taloustilanne on tällä hetkellä este tämäntyyppiselle toiminnalle. Todettiin, että koulutoiminnan jatkaminen Onkemäen koulun kiinteistössä tässä muodossa vaatisi jossain määrin rakennus- ja korjausinvestointeja. Lisäksi todettiin, että Vesilahdessa on tällä hetkellä suuri tarve (ennaltaehkäisevälle) perhetyölle, jolla voitaisiin säästää lastensuojelun kustannuksissa (ns. Imatran malli). Onkemäen koulun muuttaminen perhetukikeskukseksi vaatisi myös rakennus- ja korjausinvestointeja eikä se ole sijainniltaan optimaalinen kyseiseen toimintaan. 10. Seuraava kokous 10.12.2013 ja toimenpiteet
Työryhmän seuraava kokous pidetään tiistaina 10.12.2013 klo 16.30 alkaen kunnanhallituksen kokoushuoneessa. Onkemäen koulun rehtori Ville Ahvenus kutsutaan kuultavaksi. 11. Muita asioita Ei muita asioita. Muistion laati Vesilahdessa 5.12.2013 Tiina Kivinen Työryhmän sihteeri
ONKEMÄEN KOULUN TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN KOKOUS Tiistaina 10.12.2013 klo 16.30 18.30 Kunnanhallituksen kokoushuone Asialista: 1. Rehtori Ville Ahvenuksen kuuleminen klo 16.30-17.10 Kuulemisesta erillinen muistio. Kuulemisen jälkeen sivistysjohtaja totesi, että rehtori Ahvenuksen esittämä säästökeino tuntiopettajan tuntien leikkaaminen Onkemäen koulun budjetista on jo tehty vuodelle 2014. Kustannusvaikutus noin 20 000. Työryhmä keskusteli myös Ahvenuksen ajatuksesta yhdistää englanninopetus Ylämäen koulun kanssa. Järjestelyn toteutus käytännössä ei ole kovin yksinkertainen, koska siinä täytyy yhdistää kolmen eri koulun lukujärjestykset. Englanninopettaja tulee Yläasteelta tai Narvan koululta. Lisäksi pohdittiin, olisiko Urjalassa riittävästi oppilaita riittävän lähellä mielekkään yhteistyön käynnistämiseksi. 2. Edellisen kokouksen muistio. Muistio todettiin kokouksen kulun mukaiseksi. 3. Selvityksen kohta 3. Onkemäen koulun oppilaiden kuljetusmatkojen tarkastelua Kohdassa selostetaan (3.1.) kuljetusmatkojen ja järjestelyjen nykytilanne kustannuksineen, (3.2.) kuljettaminen Kirkonkylän kouluun nykyisiin reitteihin, hintoihin ja aikatauluihin nojautuen sekä (3.4.) Kustannusvaikutus / Kuljettaminen Kirkonkylän kouluun. Kohta 3.3. Kuljettaminen Ylämäen kouluun jätetään tarkastelematta, koska Ylämäen koulu ei pysty vastaanottamaan Onkemäen oppilaita. Kustannusvaikutukseksi (= Onkemäen koulun oppilaiden kuljetuskustannukset lukuvuoden 2014-2015 tiedoilla) saadaan 37 164. 4. Kustannus- /säästölaskelmat: Laskelma 1 täsmentynein kuljetuskustannuksin, Raimon laskelma vähennetyin kuljetuskustannuksin sekä Laskelma 4, jossa Onkemäen koulun oppilaiden oppilaskohtainen kustannus olisi kunnan alakoulujen keskiarvo. Todettiin, että Raimon laskelmassa (= Laskelma 3 Tilinpäätös 2012) on edelleen hieman liikaa kuljetuskustannuksia nyt, kun kuljetuskustannukset täsmentyivät. Lisäksi todettiin, että Laskelmaa 4 vielä muutetaan niin, että siihen otetaan luvut vuoden 2014 talousarviosta. Päätettiin vielä liittää raporttiin laskelma, jossa noin 200 000 :n säästö osoitetaan koulutoimesta jostakin muualta kuin Onkemäen koulun sulkemisesta. Keskusteltiin laskelmasta, jos Onkemäen koulusta tehtäisiin Pienten koulu (0.-2.lk tai 0.-4.lk). Todettiin, että kustannukset olisivat todennäköisesti nykyistä suuremmat, koska kuljetukset lisääntyisivät. Työryhmä ei pidä Pienten koulu vaihtoehtoa kovin mielekkäänä. Puitteiltaan Onkemäen koulu sopisi parhaiten Pienten kouluksi, mutta päiväkodin sijainti Ylämäen koulun yhteydessä taas puoltaa pienempien oppilaiden opettamista Ylämäen koululla. 5. Muistio kuulemisesta / Koulupsykologi ja koulukuraattori Muistio todettiin kuulemisen kulun ja sisällön mukaiseksi.
6. Kaavoitustilanne / täydennykset Täydennyksiä ei saatu kokoukseen mennessä. 7. Selvitystyön tilannekatsaus / raportti Todettiin selvityksestä vielä kokonaan puuttuvat kohdat (1. Johdanto, 2.4. Yksi oppilaaksiottoalue mallin vaikutukset, 4.1. Vesilahden kunnan talouden tasapainottamisohjelma / talousarvioraami, 5.1. Kiinteistön nykytila: kunto ja soveltuvuus opetuskäyttöön, 5.3. Korjaustarpeet, 9. Onkemäen koulun toiminta uuden opetussuunnitelman viitekehyksessä, 10. Mahdollisia vaihtoehtoisia toimintamalleja: Luontokoulu/Ympäristökoulu, Varhaiskasvatuskeskus, 11. Yhteenveto: Onkemäen koulun vahvuudet / haasteet) Lisäksi todettiin keskeneräiset sekä jo valmiit kohdat. 8. Selvitysryhmälle toimitettu materiaali / Onkemäen koulun vanhempainyhdistys / Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Onkemäen koulun vanhempainyhdistyksen laatima Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi yhdistetään osaksi raporttiin tulevaa Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Keskusteltiin keskenään ristiriitaisten/päinvastaisten näkemysten yhteensovittamisesta vaikutusten arviointiin. Jätettiin työryhmän sihteerin harkintaan, laitetaanko vaikutusten arviointi taulukkomuotoon, jolloin se olisi myös helppolukuisempi. 9. Seuraava kokous ja toimenpiteet Työryhmän seuraava kokous pidetään torstaina 9.1. 2014 klo 16.30 kunnanhallituksen kokoushuoneessa. Kokoukseen mennessä raportti pyritään saamaan kasaan niin, että kokouksessa raporttia käsitellään kokonaisuutena. 10. Muita asioita - AVI:n työsuojelutarkastusraportti saatu 9.12.2013: Suurimmat puutteet/korjaustarpeet kohdistuvat ruokalarakennukseen (mm. ilmanvaihto) ja erityisesti siellä sijaitsevaan teknisen työn luokkaan. Muistion laati Vesilahdessa 16.12.2013 Tiina Kivinen Työryhmän sihteeri
ONKEMÄEN KOULUN TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN KOKOUS Torstaina 09.01.2014 klo 16.30 18.15 Kunnanhallituksen kokoushuone Asialista: 1. Edellisen kokouksen muistio. Muistio todettiin kokouksen kulun mukaiseksi. 2. Ylämäki vaihtoehto Työryhmän sihteeri selosti, mistä ns. Ylämäki vaihtoehdossa on kyse. Mikäli Onkemäen koulu suljetaan, siirtymävaiheessa oppilaat ohjattaisiin sekä Ylämäen (0.-2.lk) että Kirkonkylän kouluun (3.-6.lk). Jatkossa nykyisen Onkemäen koulun alueella asuvat oppilaat ohjattaisiin Ylämäen kouluun ja Ylämäen oppilasmäärää tasattaisiin ohjaamalla lähempänä Kirkonkylää asuvia oppilaita Kirkonkylän kouluun. Järjestelyn yhteydessä Ylämäen resurssia lisättäisiin niin, että alkuopetuksen (1.-2.lk) yhdysluokka voidaan purkaa. Ylämäki -vaihtoehto kustannuslaskelmineen on lisätty raporttiin asianomaisiin kohtiin. Keskustelun jälkeen työryhmä päätti, että Ylämäki vaihtoehto sisällytetään raporttiin. 3. Kustannus- /säästölaskelmat Käytiin raportissa olevat kuusi (6) eri kustannuslaskelmaa läpi. Päätettiin lisätä vielä täsmennykset niin, että kaikista käy ilmi, minkä vuoden lukuihin laskelma perustuu. Sihteeri totesi, että kuljetuslaskelmat olivat edelleen täsmentyneet. Onkemäen koulun nykyisistä kuljetuksista täytyy laskelmissa huomioida aamukuljetuksen osuus (n. 8500 ) välillä Riehu/Riuttonkulma Onkemäki, joka on nykyisessä Onkemäen koulun budjetissa. Laskelmaan viisi (5) päätettiin lisätä selvitys, että opettajien vähentäminen tarkoittaisi 30-40 oppilaan ryhmiä ja ohjaajien vähentäminen estää kolmiportaisen tuen toteuttamisen. 4. Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointiin on lisätty Onkemäen koulun vanhempainyhdistyksen ja Vesilahden kunnan Nuorisovaltuuston osuudet sekä taulukko kohdista, joissa eri tahojen näkemykset selkeimmin poikkesivat toisistaan. Arvioinnin todettiin olevan valmis. 5. Kohta 2.4. Yksi oppilaaksiottoalue mallin vaikutukset Kohdan todettiin olevan valmis. 6. Kohta 9. Onkemäen koulun toiminta uuden opetussuunnitelman viitekehyksessä Kohdan todettiin olevan valmis. 7. Kohta 10. Mahdollisia vaihtoehtoisia toimintamalleja Numerointi korjattiin. Eri toimintamallien etuja ja haittoja käytiin läpi ja päätettiin sisällyttää raporttiin ainoastaan todennettavat faktat. Kohdan 10.1.3. nimi muokattiin muotoon Profiloituminen / Erityinen tuki ja muut tukimuodot 8. Raportin johdanto ja yhteenveto osiot (liitteenä)
Johdantoon päätettiin lisätä seuraava lause: Selvitysraportissa tarkastellaan niin Onkemäen koulun sulkemisen kuin säilyttämisenkin vaikutuksia talouteen ja kunnan muihin kouluihin. Yhteenvedon loppuun päätettiin lisätä seuraava toteamus: Mikäli Onkemäen koulun toiminta loppuu, tehdyn selvityksen mukaan oppilaat voidaan ohjata Kirkonkylän kouluun ilman lisäresurssin ja rakentamisen tarvetta ja ilman vakituisen henkilökunnan irtisanomisia. Vaihtoehtoisesti oppilaat voidaan ohjata alkuvaiheessa sekä Ylämäen että Kirkonkylän kouluun ja jatkossa Ylämäen kouluun ensimmäisestä luokasta lähtien. 9. Raportin luonnos: Rakenne: Luku 10 Onkemäen koulun toiminta uuden opetussuunnitelman viitekehyksessä päätettiin siirtää luvuksi 3. Liitteet: Liitteiden määrää karsittiin poistamalla huoltaja- ja henkilöstökyselyjen vastaukset sekä yksittäiset Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnit. Muiksi selvitystyöhön liittyviksi liitteiksi päätettiin ottaa Yhteenveto työryhmän työskentelystä sekä työryhmän kokousten ja pidettyjen kuulemisten muistiot. 10. Seuraava kokous tarvittaessa ti 14.1. 2014 ja raportin luovuttaminen kunnanhallitukselle 20.1.2014. Päätettiin, että sihteeri lähettää kokouksessa tehdyillä muutoksilla muokatun raporttiluonnoksen kaikille perjantaina 10.1. Mikäli muutosesityksiä ei sähköpostitse tule tiistaihin 14.1. mennessä, uutta kokousta ei enää pidetä. Kunnanjohtajan kanssa on sovittu, että työryhmän puheenjohtaja ja sihteeri luovuttavat raportin kunnanhallitukselle maanantaina 20.1.2014 kunnanhallituksen kokouksen yhteydessä. 11. Muita asioita Ei muita asioita. Muistion laati Vesilahdessa 16.01. 2014 Tiina Kivinen Työryhmän sihteeri
Onkemäen koulun rehtori Ville Ahvenuksen kuuleminen / muistio Tiistai 10.12. 2013, klo 16.30-17.10, kunnanhallituksen kokoushuone Läsnä: Rehtori Ville Ahvenus, Armi Lehtimäki työryhmän pj, Erkki Tarvainen vpj, Anneli Kesola, Raimo Alarova, Tuula Tuominen, Nina Kaarlenkaski, Jussi Hietakangas, Tiina Kivinen työryhmän sihteeri 1. Rehtori Ahvenuksen mukaan selvitystyön tärkein näkökulma on lapset ja lapsen etu. Miten lapset sijoittuvat, jos Onkemäen koulu sukjetaan? Lisäksi täytyy muistaa se, että erityisoppilaalle muutos on erityisen hankala. 2. Vaihtoehtoisista toimintamalleista rehtori Ahvenus piti Ympäristökoulu ideaa hyvänä. (vrt. Mahnalan koulu Hämeenkyrössä) Sen sijaan ns. Pienten koulu (0.-2.lk / 0.-4.lk) mallissa Ahvenus ei nähnyt saavutettavan mitään erityisiä hyötyjä nykyiseen verrattuna. Virallisena koulun kantana Ahvenus esitti, että Onkemäen koulu ei halua Ylämäen satelliitiksi eli että koulut yhdistettäisiin hallinnollisesti. 3. Säästökeinoina Onkemäen koulun oppilaskohtaisten kulujen pienentämiseksi rehtori Ahvenus esitti seuraavia keinoja: A) Oppilaita voisi lisätä yhteistyöllä Urjalan kanssa. (Urjalan koulujen lakkauttaminen mm. Halkivaha) B) Palkkauskuluja leikattava tuntikehystä pienentämällä: - avustajista ei voi leikata - tuntiopettajan tunnit voi ottaa kehyksestä pois C) englanninopetuksen yhdistäminen Ylämäen koulun kanssa (4.-6.lk ensi lukuvuonna), jolloin aineenopettajan palkka jäisi pois, joskin kuljetuskuluja tulisi lisää Lisäksi Ahvenus huomautti, että tuntiopettajan tuntien leikkaaminen todennäköisesti vaikeuttaa pätevän tuntiopettajan palkkaamista jatkossa. 4. Onkemäen koulun vahvuuksina rehtori Ahvenus näki yhteisöllisyyden, joustavuuden, mahdollisuuden reagoida nopeasti ja suunnata resurssit palopesäkkeisiin, ammattitaitoisen henkilökunnan ja terveen koulun. Onkemäen koulun haasteita rehtori Ahvenus piti opetustiloja, liikuntatilaa sekä kiinteistönkorjauksia, joita pyynnöistä huolimatta ei ole saatu. 5. Lopuksi rehtori Ahvenus toivoo, että kehittämisellä saataisiin Onkemäen kouluun lisää oppilaita, ei koulujen yhdistämisellä. Valmisteilla olevia oppilaaksioton perusteita hän piti huonoina, mikäli
koulupiirien rajat kokonaan poistuvat. Esimerkiksi Viraantien oppilaat voitaisiin hänen mukaansa ohjata Onkemäen kouluun, mikä helpottaisi Narvan koulun tilanahtautta. Rehtori Ahvenus pitää noin 50 oppilasta sopivana oppilasmääränä Onkemäen koulun nykyiseen kiinteistöön. Tähän määrään tarvittaisiin tosin jo kolmaskin opettaja. Muistion laati Vesilahdessa, 16.12.2013 Tiina Kivinen Työryhmän sihteeri
ONKEMÄEN KOULUN HENKILÖKUNNAN KUULEMISTILAISUUS / MUISTIO TORSTAI 31.10. 2013, KLO 17-18, ONKEMÄEN KOULU Läsnä: Henkilökunta: Ville Ahvenus, Hanna-Kaisa Inha, Noora Myllymäki, Anne Myllymäki, Niina Ketomäki, Piia Vaasvainio, Anna-Kaisa Mäkelä Työryhmä: Armi Lehtimäki pj, Erkki Tarvainen, Raimo Alarova, Tuula Tuominen, Nina Kaarlenkaski, Jussi Hietakangas, Tiina Kivinen siht. Aluksi työryhmän sihteeri Tiina Kivinen selosti henkilöstölle suunnatun kyselyn tuloksia, selvitystyön sisältöä sekä hieman huoltajakyselyssä esiinnousseita asioita. Henkilöstö nosti esille seuraavia asioita: - Kartoitetaanko / selvitetäänkö, millä edellytyksillä koulu voisi jatkaa? Mietitäänkö vaihtoehtoja? - koululla on mietitty erilaisia vaihtoehtoja, esim. yhdistyminen hallinnollisesti Ylämäen kouluun, Ylämäellä alkaa olla ahdasta, voisiko Onkemäki olla 0.-2. luokkien koulu, esim. pienten liikunnat olisi helppo hoitaa Onkemäen tiloissa, Onkemäeltä voisi kulkea taksilla esim. englannin tunnille Ylämäelle - Onko Kirkonkylän koulu luontevin suunta? - Ylämäellä yhdysluokkia, mikä tekisi siirtymisen luontevammaksi - yhdysluokkaopetuksesta ei-yhdysluokkaopetukseen siirtyminen ei välttämättä ole ongelma, riippuu lapsesta - ennakointi/valmistautuminen: Ahtialan ja Krääkkiön koulujen yhdistyessä Narvaan valmistautuminen aloitettiin hyvissä ajoin > yhdistyminen sujui hyvin - Yläasteella Onkemäen lapset erottuvat omatoimisina ja jossain määrin ahdistuneina ja stressaantuneina suuresta yhteisöstä - resurssia pienentämälllä on vaikea ajatella toiminnan jatkoedellytyksiä > ei ole paljon mistä nipistää (ehkä isompia lapsia voisi siirtää, pienet kävisivät lähikoulua) - Yhdysluokkaopetuksen ei katsota hankaloittavan keskittymistä: isommat oppilaat kuulevat asiat kertauksena, lapset oppivat sulkemaan häiriöt pois (huomaa yläasteella), häiriöherkkä voi häiriintyä, mutta toisaalta hän löytää häiriön lähteen missä tahansa ryhmässä - Yksi opettajista oli kuullut lasten keskenään välituntileikeissä puhuneen mahdollisesta koulun loppumisesta.
ONKEMÄEN KOULUN OPPILAIDEN HUOLTAJIEN KUULEMINEN ONKEMÄEN KOULUN VANHEMPAINILLASSA 31.10.2013 klo 18.00-19.30 LIISA HÄIKIÖ: Vanhempainillan aluksi Liisa Häikiö käytti puheenvuoron koulujen lakkauttamisen argumenteista. Argumentteja ovat: 1. Taloudellinen argumentti 2. Valinnanvapauden argumentti 3. Pedagoginen laatu Häikiön mukaan oletukset saatavista säästöistä ovat yleensä yliarvioituja. Valinnanvapauden argumentti sisältää ajatuksen yksilön vapaudesta. Pedagogista laatua on monenlaista eikä ole välttämättä kiinni välineistä ja tiloista. Häikiön mukaan Vesilahden kunta täyttää kriisikunnan tunnusmerkit hallituksen kriteereiden mukaan, joten taloudellinen argumentti on koulun lakkauttamisen takana. Vesilahdessa olisi ajateltava tulevaisuutta, sitä mitä tavoitellaan. Kylät ovat tärkeässä asemassa tulevaisuuden kannalta. Häikiön mukaan näyttää siltä, että kaikki kehittäminen Vesilahdessa keskittyy Kirkonkylään. Koulun merkitys kylän vetovoimatekijänä on keskeinen. Kyläkoululla voi olla myös aktiivinen rooli elinkeinotoiminnan kehittämisessä > millaisia asiantuntijoita halutaan miellyttää. Kaikenlainen väestönkasvu ei välttämättä tuo onnea. Yksittäisen kunnan kannattaa miettiä, mistä tulot tulee. Ei pidä säästää kohteesta, joka syö elinvoimaa. Mistä Vesilahden kunnan vetovoima rakentuu? Mikä erottaa muista? > Mikä saa ihmiset jäämään paikoilleen pienlapsivaiheen jälkeen? > työpaikka, yhteisö, elinympäristö Selvitystyöryhmän sihteeri esitteli selvityksen sisällön. Erään kuulijan mukaan selvitys kuulosti lakkauttamisen selvitykseltä. Selvitysryhmältä kysyttiin, kuinka paljon huomioidaan olemassa olevaa tutkimusmateriaalia, esim. epäonnistuneita lakkauttamisia (aiheesta väitöskirja julkaistu juuri samana päivänä). Todettiin, että tutkimuksia ei ole kauheasti tehty ja että jälkikäteen on todella vaikea laskea, mitä lakkauttaminen oikeasti säästää. Selvitysryhmältä kysyttiin myös, antaako se lausunnon/suosituksen toimenpiteistä raportin lopuksi ja onko muita kouluja tarkastelun alla. Kirsi Salonen: Onkemäen koulun säilymisen edellytykset 1. Luonnonläheinen, oppilaskeskeinen kyläkoulu = tulevaisuuden koulu 2. Kokemus prosessista: epäluottamus Aura Elliot: - AVI on tehnyt selvityksen, että säästöjä koulujen lakkauttamisista ei ole tullut.
- Uuteen opetussuunnitelmaan on tulossa osio, joka ottaa huomioon pienet koulut. Selvitysryhmää pyydettiin listaamaan säilyttämisen edellytykset: Säilyttäminen > vaikutukset Lakkauttaminen > vaikutukset Kriteeristöön pitää saada säilyttämisen edellytyksiä, esim. oppilasmäärä. Hankalimpana koettiin se, että selvitysprosessi tuli niin yllättäen eikä ole aikaa millään toimenpiteillä saada koulua houkuttelevaksi / hankkia uusia oppilaita. Pitäisi olla enemmän aikaa ideoida tulevaisuutta. Selvitysryhmän taholta todettiin, että säästöt ovat tulleet yllätyksenä myös lautakunnalle. Pitää yhdessä ideoida mistä säästetään. Huoltajat kysyivät mitä he voivat konkreettisesti tehdä asiassa. Selvitysryhmä ilmaisi, että ryhmälle voi laittaa sähköpostilla ideoita. Ideat ja ehdotukset liitetään osaksi selvitysraporttia. Lisäksi kysyttiin, kuinka selvityksessä huomioidaan talkootyö.
Vesilahden kunnan perusopetuksen koulupsykologin ja koulukuraattorin kuuleminen / muistio Keskiviikko 27.11. 2013, klo 16.30-17.10, kunnanhallituksen kokoushuone Läsnä: Koulupsykologi Sanna Hietasaari, Koulukuraattori Pirjo Mattila Työryhmä: Armi Lehtimäki pj, Erkki Tarvainen, Anneli Kesola, Raimo Alarova, Tuula Tuominen, Nina Kaarlenkaski, Jussi Hietakangas, Tiina Kivinen siht. 1. Kuulemisen aluksi koulupsykologi Sanna Hietasaari kertoi työskentelevänsä Onkemäen koululla oppimiseen ja käyttäytymiseen liittyvien asioiden parissa kuten muillakin kouluilla. Hän on tehnyt oppilaille tutkimuksia ja kartoituksia. Viime lukuvuonna asiakkaita oli 2 / 31, kuluvana lukuvuonna 2 / 27. Kuraattori Pirjo Mattila kertoi tehneensä Onkemäen koululla työtä kiusaamis- ja käyttäytymisasioissa sekä kriisityötä. Onkemäen koululla toimii säännöllisesti oppilashuoltoryhmä kuten muillakin kouluilla. 2. Hietasaari ja Mattila eivät ole havainneet oppilaissa minkäänlaista reaktiota liittyen käynnissä olevaan keskusteluun mahdollisesta koulun lakkauttamisesta / selvitystyöprosessista. Kuraattori Mattilan mukaan mitä pienempi lapsi, sitä selvemmin reaktio ja suhtautuminen on sama kuin omilla vanhemmilla. Kuraattori ja psykologi eivät näe, että mielipiteen kysyminen lapsilta tässä tapauksessa toisi selvitystyöhön lisäarvoa. Lasten on hyvin vaikea arvioida, mitä muutos toisi tullessaan, koska heillä on kokemusta ainoastaan yhdestä koulusta. 3. Kuraattori ja psykologi pitävät tärkeänä turvata tukeen tarvittavien resurssien siirtyminen lapsen mukana, mikäli Onkemäen koulu päätetään sulkea ja siirtää oppilaat toiseen kouluun. Siirtymis- ja muutosprosessia voi tukea/helpottaa muun muassa etukäteistutustumisella uuteen kouluun. Työssään kuraattori ja psykologi ovat nähneet, että siirtyminen yläasteelle on usein haasteellinen pienestä koulusta tulijoille. 4. Mahdollisen Onkemäen koulun lakkauttamisen vaikutuksista ja oppilaiden siirtymisestä Kirkonkylän koulun oppilaiksi, kuraattori ja psykologi totesivat, että lasten koulupäivä matkoineen pidentyy. Toisaalta myös yhdysluokkaopetus poistuu, mikä saattaa helpottaa joidenkin oppilaiden koulunkäyntiä (tarkkaavuuden pulmat). Kirkonkylän koululla on tarjolla oppilashuollon palveluista ryhmät, joita Onkemäellä ei pienen oppilasmäärän vuoksi ole lainkaan. Lisäksi Kirkonkylän koulussa Onkemäen koulua suurempana yksikkönä on enemmän aikuisia, joista oppilas voi valita kenelle kertoa huolensa.
5. Pientä ja suurta koulua kuraattori ja psykologi pitivät varsin tasavertaisina. Pienempi yksikkö on heidän mukaansa haavoittuvampi. Yhteisöllisyyttä ja kollegiaalisuutta on suuremmassa yksikössä tarjolla pienempää enemmän. Isommassa koulussa lapsen kaverisuhdemäärä kasvaa. Muistion laati Vesilahdessa, 9.12.2013 Tiina Kivinen Työryhmän sihteeri
Onkemäen koulu houkuttaa Vesilahdelle
1282 allekirjoitusta Onkemäen koulun puolesta
Raporttiin huomioita Kustannukset kyläkoulujen lakkauttamisesta ei ole tuonut säästöjä, myös nostanut kustannuksia 24% (AVI:n pienkouluseminaari, Tantarimäki) Oppilaskohtaisia kustannukset: n.40 oppilasta riittäisi, jotta samalla tasolla muiden koulujen kanssa. Kustannukset riittävän laajasti, myös pitkällä tähtäimellä (kirkonkylän sisäilmaongelmat ja kaavoitetut tontit)
Huomioita/korjattavaa; Onkemäki Onkemäen tilanne Henkilökunnan kulut säilyvät, ei määräaikaisia virkoja! Uudessa ops:ssa tukea pienkouluille, ei huomioitu? Onkemäellä 15 rakentamatonta tonttia Talkootyöt, suulin käyttö. Kyläkerhoa eikä lapsia kuultu raportissa Raportissa ei vanhempien huolta ja epäluottamusta prosessista Kuljetusmatkat:. Kirkonkylän oppilaan kulut Onkemäen kustannuksissa (10 000e) Nykyisiin busseihin ei mahdu (kustannukset, saatavuus, miten pystyy hakemaan eskarit pihasta) Raportin väite: lapset itsenäistyvät 2 h bussimatkoilla?! Ops: sisäliikuntatilat: Liikuntalajit poistuvat OPS:sta, ulkoliikunta mahdollistuu
Huomioita/korjattavaa; muut koulut Kirkonkylän kouluun 400 oppilasta? (laskennallinen); onko terveystarkastajaa kuultu? Kirkonkylän sisäilmaongelmat. Kaavoitettujen alueiden muuttajat; 400*1,7 lasta=680. Muiden koulujen korjaustarpeet. Onkemäen säilyminen helpottaisi muiden koulujen painetta. Sivistystoimen budjetti 6 milj. (Onkemäki 5 %) Raportissa Kirkonkylän koulu Onnela : Psykologin (kollegan) kommentti: Kirkonkylän alueella ei yhteisöllisiä rakenteita.
Luonnonläheinen, oppilaskeskeinen kyläkoulu Kilpeläinen: tutkimukset: pienkoulu parempi tai vähintään yhtä hyvä kuin suurkoulu. Ei yhtään tutkimusta, jossa suurkoulu olisi parempi. Yhteisöllisyys (tutkimukset): millaisia sosiaalisia taitoja opitaan isoissa ja millaisia pienissä kouluissa/ryhmissä? Luonnon hyvinvointivaikutukset; stressistä elpyminen, tarkkaavuus, keskittyminen, ylivilkkausoireet Onkemäellä luonto kuuluu välituntialueeseen. Kyttä: tulevaisuudet koulut; huipputeknologia tai luonnonläheinen, oppilaskeskeinen kyläkoulu. Profiloituminen kannattaa; Tantarimäki
Onkemäen ympäristökoulu Profiloituminen kestävän kehityksen kouluksi tai ympäristökouluksi: Tukee Vesilahden vetovoimaisuutta ja kestävää kehitystä (kestävän kehityksen ohjelma ja Ops 2016) Ops 2016: pyrkii luomaan paremmat edellytykset koulun kasvatustyölle, kaikkien oppilaiden mielekkäälle oppimiselle ja kestävälle tulevaisuudelle. Oppiminen kytketään ympäröivään maaseutuun; ympäristö-, kulttuuri- ja työkasvatuksessa. Hämeenkyrössä Mahnalan ympäristökoulussa: profiloituminen ei tuo kunnalle lisäkuluja, kunnan alhaisimmat kulut, eikä erityislupia toimintaan tarvita. Mahnalassa profiloituminen on kannattanut, kylään muutetaan ympäristökoulun takia (jopa Englannista asti). Tällä hetkellä on 110 oppilasta. Esim. Kurjen Tila kiinnostunut jatkossa siirtämään lapsia Onkemäen ympäristökouluun.
KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA VESILAHDEN KUNTA VESILAHDEN KUNNAN KUNNANHALLITUKSELLE LAUSUNTO / ONKEMÄEN KOULUN TOIMINTAEDELLYTYSTEN SELVITYS Kasvatus- ja opetuslautakunta esittää Onkemäen koulun toimintaedellytysten selvityksestä lausuntonaan seuraavaa: Onkemäen koulua koskien on voimassa valtuuston päätös, jonka mukaan koulu lakkautetaan, kun luokkien 1.-6. oppilasmäärä on 18. Nykyisen oppilasmääräennusteen mukaan Onkemäen koulun oppilasmäärä on 18 lukuvuonna 2016-2017. Tiukka taloudellinen tilanne on kuitenkin pakottanut aikaistamaan Onkemäen koulun toimintaedellytysten tarkastelua osana kunnan talouden tervehdyttämisohjelmaa. Selvitysraportissa Onkemäen koulun toimintaa tarkastellaan taloudellisesta ja toiminnallisesta näkökulmasta sekä tulevan opetussuunnitelman tuomassa muutoksessa. Onkemäen koulun toiminnan jatkumisesta / päättymisestä päätettäessä Kasvatus- ja opetuslautakunta pitää tärkeimpänä suunnata huomio eri vaihtoehtojen vaikutuksiin. Selvitystyön yhteydessä tehdyistä kyselyistä ja selvitystyöryhmälle toimitetuista kannanotoista nousee esiin voimakas huoli Onkemäen kylän kohtalosta, mikäli koulun toiminta loppuu. Aktiivinen vanhempainyhdistys ja kyläyhteisö näyttäytyvät koulun voimavarana. Kasvatus- ja opetuslautakunnan näkökulmasta koulun toimintaedellytyksiä tulee tarkastella ennen kaikkea laadukkaan perusopetuksen, opetussuunnitelman toteutumisen ja opetusjärjestelyiden toimivuuden ja kustannustehokkuuden näkökulmista. Näköpiirissä ei ole selvitysraportissa esiintuotuja Onkemäen koulun toimintaedellytyksiä vahvistavia tekijöitä: Koulun oppilasmäärä on tarkasteluvälillä laskeva, uusi opetussuunnitelma lisää pedagogisia ja opetusjärjestelyihin liittyviä haasteita entisestään eikä taloudellisia resursseja toimintaedellytysten parantamiseen (kiinteistökorjaukset, profiloituminen) ole luvassa, kun kunnan taloutta tervehdytetään voimakkaasti kuluja karsivalla säästöohjelmalla. Kasvatus- ja opetuslautakunnan toimialueelle on tulossa talouden tervehdyttämisen myötä huomattava säästövelvoite. Onkemäen koulun haasteena ovat suuret oppilaskohtaiset kustannukset. Nykyisillä resursseilla ja henkilöstörakenteella Onkemäen koululla on mahdollista
tarjota oppilaille laadukasta perusopetusta. Selvitysraportista kuitenkin ilmenee, että kulujen karsiminen vaikeuttaisi pienen yhteisön toimintaa merkittävästi. Selvitysraportista ilmenee myös, että vaihtoehtona oleva kulujen karsiminen vastaavalla summalla muilta kouluilta heikentää niiden mahdollisuuksia tarjota laadukasta perusopetusta. Opetustoimeen käytettävissä olevien taloudellisten resurssien pienentyessä lähivuosina merkittävästi on kiinnitettävä aiempaa suurempaa huomiota niukkenevien resurssien jakautumiseen niin, että mahdollisimman suuri osuus resursseista kohdistuu opetukseen. Kunnalla on opetuksenjärjestäjänä tulevaisuudessakin velvollisuus tarjota laadukasta perusopetusta kaikille kunnan oppivelvollisuusikäisille. Tästä syystä Kasvatus- ja opetuslautakunnan mielestä on tärkeätä suunnata pienentyvät resurssit niin, että kaikki oppilaat edelleen ovat tasapuolisesti laadukkaan perusopetuksen piirissä. Selvitysraportissa on tuotu myös tällainen vaihtoehto esiin. Voimakkaiden säästötoimien vakavin uhka on, että kaikkien kunnan perusopetusyksiköiden toimintaedellytykset olennaisesti heikkenevät, mikä heijastuu kaikkiin oppilaisiin ja koko henkilöstöön.
Kouluterveyskysely 2013 Vesilahden kuntaraportti Hanne Kivimäki, Pauliina Luopa, Suvi Nipuli, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Essi Laukkarinen, Reija Paananen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000 www.thl.fi