TURUN KAtJPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUEIDEN ELDLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA IV. NAUTELANKDSKI JULKAISU 5/86
NAUTELANKOSKEN EHDOTETUN LUONNONSUOJELUALUEEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITYS Sisältö Es ipuhe. Yleiskuvaus. Kasvisto. Linnusto 4. Alueen suojeluarvo ja soveltuvuus luonnonsuojelualueeksi 5 8
ESIPUHE Nautelankosken alueen elollisen luonnon perusselvityksiä koskeva osaraportti kuuluu laajempaan Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimiston kesällä 985 käynnistämään selvitystyöhön. Työn tarkoituksena on ollut kartoittaa uusiksi luonnonsuojelualueiksi ehdotettujen alueiden elollista luontoa eräiden eliöryhmien osalta sekä selvittää tämän pohjalta alueiden suojelullinen arvo ja soveltuvuus luonnonsuojealueiksi. Selvitystyön taustaa ja menetelmiä on käsitelty yksityiskohtaisemmin omassa raportissaan (Osa I Perusselvitysten menetelmät ja tulosten tiivistelmä). Tämän raportin liitekarttaan on merkitty Liedon kuntaan kuuluvan Nautelankosken alueen sijainti. Kesällä 985 kartoitettiin Nautelankosken alueen pesimälinnusto. Alueen putkilokasvilajistosta on ollut käytettävissä 960-luvulla tehty tutkimus sekä joitakin amanuenssi Terttu Lempiäisen myö hemmin tekemiä havaintoja. Alueen linnustakartoituksen on tehnyt luonnonsuojelutyöntekijä Jarmo Laine.
NAUTELANKOSKI. Yleiskuvaus Turun kaupunki omistaa Liedon kunnassa sijaitsevan Nautelankosken länsipuolelta noin 07 ha : n suuruisen maa- alueen, josta on luonnonsuojelulain nojalla esitetty rauhoitettavaksi vesialueineen 6, 8 hehtaarin suuruinen osa (ks. kuva ). Tämän rauhoitettavaksi esitetyn alueen sisään jää vanha ja käytöstä poistettu myllyrakennus, jonka lähin ympäristö joen alajuoksun suunnassa on melko pahoin roskaantunut. Yksityisen omistama kosken itäranta on jo aiemmin rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Kosken länsiranta on suurelta osin kosteata rantaniittyä, jonka valtalajeja kasvukauden lopulla ovat mm. ruokohelpi, nurmitähkiö, nurmipuntarpää, juolavehnä sekä pelto-ohdake ja nokkonen. Kosteimpien rantaniittyjen puustossa haapa on vallitsevana, ja jokinotkelman paju- ja tuomipensastot ovat paikoin lävitsepääsemätöntä ryteikköä. Alueen eteläosassa on jonkin verran myös mustikkatyypin tuoretta kangasmetsää sekä kalliokasvillisuutta. Nautelankosken alueella esiintyy useita harvinaisia ja suojelunarvoisia kasvilajeja. Nurmi & Velmala (96) ovat Liedon putkilokasvilajistoa selvittävässä tutkimuksessaan löytäneet Nautelankosken alueelta mm. kalmo j uuren, kurjenmiekan, nurmi laukan, hoikkaängelmän ja mukulaleinikin. Aivan vesirajassa viihtyvät myös leveäosmankäämi, rantatädyke ja peltopähkämö. Nautelan linnusto on harvinaisen monipuolinen. Vain 5, 5 ha : n suuruisella alueella tavattiin peräti 7 pesivää lintulajia. Parimäärä oli myös suuri, tiheys (09 paria/km ) vastasi hyvien eteläsuomalaisten lehtojen arvoja. Alueella tavattiin runsaasti lehtolajistoa, mm. satakieliä ja punavarpusia. Lähes rinnakkain edellisten kanssa pesivät kuusikkokorpien lajeista mm. sepelkyyhky, rautiainen, tiltaltti ja hippiäinen.. Kasvista Alueen yleistarkastelun lisäksi ei ympäristönsuojelutoimisto ole tehnyt Nautelankosken alueelta erikseen kasvistokartoitusta. Alueen putkilokasvilajistosta on kuitenk in ollut käytettävissä 960-luvulla tehty kasvistakartoitus (Nurmi & Velmala 96 ) sekä joitakin Terttu Lempiä isen myöhemmin tekemiä havainto ja. Nautelankosken putkilokasvilajistosta esitetäänkin tässä yhteydessä luettelo joistakin mielenkiintoisimmista lajeista em. selvityksen pohjalta.
4. ll t ')6' - j\. r : T ;, :< /\,t\ " :\ ; : n r~ a o Kuva Turun kaupungin omistama maa-alue Nautelankosken länsipuol ella (vinoviivoitus) ja s i itä luonnonsuojelulain nojajla rauhoitettavaksi esitetty osa (tummennettu)
5 Taulukko Nautelankoske n putkilokasvilajistoa. kal mojuuri (Acorus calamus L.) nurmilaukka (Allium oleraceum L.) pikkukäenrieska (Gagea minima (L.) Ker-Gawler) kurjenmiekka (Iris pseudacorus L. ) ketopiippo (Luzula campestris (L.) DC. ) ruiskattara TBromus secalinus L. ) hakarasara (Carex spicata Hudson) pähkinäpensas (Corylus avellana L. ) lehtotähtimö (Stellaria nemorum L.) hoikkaängelmä (Thalictrum simplex L. ) keltavuokko (Anemone ranunculoides L. ) kevätlehtoleinikki (Ranunculus fallax (Wimmer & Grab.) Kerner) pystykiurunkannus (Corydalis soitcta(l.) Swarz) sikoangervo (Filipendula vul ga ri ~ Moench) lehtohorsma (Epilobium montanum L.) syyläjuuri (Scrophularia-nodosa L. ) tesmayrtti (Adoxa moschatellina L. ). Linnusto Linnusto laskettiin kolmena päivänä: 8. 5., 7.6. ja 5. 7.985. Kaikki pesivät parit pyrittiin löytämään ja ne merkittiin karttapohjalle (kuva ). Taulukossa on lista pesivistä linnuista. Tutkimusalueella tulkittiin pesiväksi 60 lintuparia ja lajimäärä oli 7. Linnuston tiheydeksi saatiin 09 paria/km, mikä vastaa lähes parhaiden eteläsuomalaisten lehtojen tiheysarvoja. Nautelan linnuston lajimäärä on melko korkea (7 lajia 5,5 ha : n alueella). Tämä selittyy jokivarren monimuotoisella elinympäristötarjonnalla. Pohjoisosan kul ttuurivaikutteinen niittyalue muuttuu karuksi männiköksi ja vähitellen etelään päin mentäessä reheväksi pensasryteiköksi ja lopuksi korpikuusikoksi. Alueen eteläosan ryteikköinen puronotkelma ja kuusikkorinne tarjoavat pesimämahdollisuuden harvinaisen tiheälle lintukannalle. Siellä asustavat rinta rinnan kuusikkolajit tiltaltti, rautiainen, hippiäinen ja sepelkyyhky sekä lehtolajit mustapääkerttu, lehtokerttu, kultarinta ja punavarpunen.
6 NAU TELANKOSK/ LINNUSTO KESÄLLÄ 985 MERKKIEN SELITYKSET:! peippo lchtokerttu 0 pajulintu A satakieli A punavarpunen 6 mete!ikirvinen talitiainen ~. harmaasieppo D + räkättirastas * pensaskerttu vihervarpunen Aurajoki 0 0 hippiäinen + 0 0 0 40 60 80m L varis Kuva Nautelankosken alueen pesimälinnusto kesällä 985
7 Alueen pohjoisosassa tavattiin kulttuuria suosivista lajeista mm. västäräkki, pensas t asku ja pensaskerttu. Mitään harvinaisuuksia ei tavattu, mutta poikkeuksellinen lajirunsaus tekee alueesta arvokkaan retki- ja opetuskohteen. Jokivartta seuraavaa polkua kulkien pääsee koko alueen i nnus toon tutustumaan erittäin helposti aiheuttamatta suurtakaan haittaa eläimistölle ja kasvillisuudelle. Taulukko Nautelan linnusto kesällä 985 Pesiviksi tulkittiin seuraavat tapaukset :. löytynyt pesä tai poikue. lintu on käyttäytymisellään osoittanut pesän tai poikueen läsnäolon. soidinteleva pari tai laulava koiras pysyvällä reviirillä yht. peippo lehtokerttu rantasipi talitiainen satakieli pajulintu metsäkirvinen punavarpunen räkättirastas pensaskerttu harmaasieppo vihervarpunen sepelkyyhky varis sinitiainen hömötiainen laulurastas punakylkirastas pensaskerttu punarinta kultarinta mustapääkerttu tiltaltti västäräkki hippiäinen rautiainen viherpeippo 5 4 4 7
8 4. Alueen suojeluarvo ja soveltuvuus luonnonsuojelualueeksi Nautelankoski lähiympäristöineen on sekä kasvistoltaan että eläimistöltään ainutlaatuinen ja edustava luontokohde, jota mm. Turun yliopiston biologian laitos on jo pitkään käyttänyt maastoopetuksessaan. Kosken pato- ja myllyrakenteilla on myös oma kulttuurihistoriallien arvonsa, joka on oleellinen osa koskimiljöön suojeluarvoa. Kokonaisuutena Nautelan koskialue soveltuu hyvin suojelualueeksi. Suojeltavaksi ehdotettu 6,8 ha:n suuruinen alue täydentää merkittävästi kosken itärannalla olevaa luonnonsuojelualuetta ja mahdollistaa koskiluonnon ja -miljöön suojelun laajempana kokonaisuutena.
Nautelankosken alueen sijainti :00 000 ' i \,.. -. :--.., -<,), V.i A./r- -...\ ~ -.,.,..,.. ~ t f" '!'' '' " f :.,--- -;-.-r ~ ~;.~,,_;~{. \ -, ' ~~ r ~ l/.r~~'i.- \. y". ~.::._ '. ' -. -._ f -.~ ~-:\...- ' '., '. / ~,... ~ 'f. ' ' ;t~. ' '. ~ ' /,' Nau tel~ nkosk i (;---~ - -~(...,?..f-- /--.'= -,t. -'::-..- P~G~S ',... Nt"'\k'f ')... p ( E '.,.. - "''"'"'""' ' ~ N "'