1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät
2 Miksi yrittäjyys?
Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit Työpaikkojen määrä ja palkkataso Yhteisövero Osinkovero Arvonlisävero Tel-maksut Ansiotulovero Kunnallisvero Tel-maksut Kulutusmenot ja säästöt Arvolisävero Muut välilliset verot Talouden vauraus, omaisuus ja sen tuotto Pääomavero Lähdevero Myyntivoittovero Perintövero
Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 619 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 619 Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) 2 523 Pienyritykset (10-49 hlöä) 14 769 0,9% Kekisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 523 5,5% Pienyritykset (10 49 hlöä) 14 769 93,3% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 248 998 Yhteensä 266 909 yritystä, pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2012
Henkilöstömäärän muutos 2001 2011 ja 2001 2012 yritysten kokoluokittain, henkilöä 55 000 45 000 50 397 43 698 2001 2011 2001 2012 35 000 25 000 15 000 5 000-5 000 21 017 20 053 16 826 18 500 12 494 10 856 10 2049 514 7 759 8 841 Vuosina 2001 2012: lisäys yhteensä 108 886 - suuryritykset 7 164 - pk-yritykset 101 722 - alle 50 h yritykset 79 024-835 -2 460 1-9 h 10-19 h 20-49 h 50-99 h 100-249 h 250-499 h 500-999 h > 1000 h 783 805 Lähde: Tilastokeskus. Yritysrekisteri 2012. Henkilömäärät muunnettu kokopäiväisiksi työpaikoiksi, pl. maa- ja metsätalous
6 Suomen haasteita
Suomen väestön ikärakenteen ennustettu muutos 2010-2040, 1000 henkilöä 0-19 20-34 35-49 50-64 65+ -200-100 0 100 200 300 400 500 600 700 Lähde: Tilastokeskus 7
Julkisyhteisöjen kokonaismenot 2000 2015, % bkt:sta 60 58 56 54 52 50 48 46 Suomi Tanska Ruotsi Euroalue Saksa 44 42 40 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Euroopan komissio 8
Suomen vaihtotase on vajonnut kriisimaiden tasolle, vaihtotase/bkt, % 12,0 8,0 4,0 0,0-4,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Alankomaat Saksa Ruotsi Euroalue Italia Espanja Suomi Iso-Britannia -8,0-12,0 Lähde: Eurostat 9
110 105 100 Investointien määrä, vuosi 2000 = 100 Euroalue Saksa Suomi Ruotsi 95 90 85 80 Lähde: EU:n komissio 07 08 09 10 11 12 13e 14e
Eräiden rakennemuutostoimialojen vaikutus talouskasvuun, %-yksikköä 11
Koko talouden yksikkötyökustannusten kehitys 1998-2014 Lähde: Euroopan komissio 12
Tehdasteollisuuden yksikkötyökustannusten kehitys 1995-2011 Lähde: Tilastokeskus, VM 13
14 Mitä pitäisi tehdä?
Kustannuskilpailukyvyn palauttaminen 1. Työvoimakustannukset ja työn tuottavuus -> On lisättävä mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen. 15
Palkkojen kehitys Saksassa, indeksoitu 2000=100 108 106 104 102 100 98 96 94 Sopimuskorotukset Todelliset bruttopalkat 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: WSI 16
2. Työn tarjonnan lisääminen Nuoret töihin; opiskeluaikojen lyhentäminen, ammatin oppiminen työtä tekemällä Sosiaaliturvan kannustavuuden parantaminen Tuetaan työtä, ei toimettomuutta. (Soininvaara- Vartiainen) Työuran pidentäminen loppupäästä; eläkeiän nostaminen elinajan odotteen kasvua vastaavasti 17
3. Kilpailun tehostaminen hyödykemarkkinoilla Useita haitallisia kehityskulkuja, kuten EU:n keskittynein päivittäistavarakauppa Julkisen sektorin yhä laajeneva toiminta markkinoilla (kuntien yhtiöt ja joidenkin toimintojen osittainen palauttaminen julkisen sektorin hoidettaviksi) Julkisten hankintojen koon kasvu ja sote-sektorin puutteellinen kilpailu -> Kilpailua edistettävä laajalla rintamalla kaavoituksen, hankintalainsäädännön ja kilpailuoikeuden keinoin 18
Julkista sektoria on pienennettävä Julkisen sektorin koko (58 %) ja veroaste (45,5 %) ovat liian korkeita. Lisäksi velkaantuminen on nopeaa; julkisyhteisöjen EMU-velka lähenee hälytys-rajaa (60%). Julkisten menojen bruttokansantuoteosuuden pitäminen tällä tasolla jarruttaa talouden kasvua merkittävästi. Valtion ja kuntien tehtäviä tulee vähentää. Julkisten palvelujen tuottamisen kustannustehokkuutta on parannettava. Pitää omaksua yksityisen sektorin lainalaisuudet ja toimintatavat, jolloin kilpailu ja markkinaehtoisuus kasvattavat automaattisesti tuottavuutta. 19
Hallituksen toteuttamat ja tulossa olevat sopeutustoimet Lähde: VM 20
Verotuksen rakennetta on kehitettävä On siirryttävä kohti yhtiöön jätetyn tulon myöhennettyä verotusta; yhtiön ja osakkaan kokonaisverotuksen tulee jäädä alle yleisen pääomaverokannan (= kannustin yrittäjyyteen). Elinkeinonharjoittajille ja henkilöyhtiöille yrittäjävähennys 21
Rahoituksen saatavuus on turvattava Pankkisääntely rajoittaa luotonantoa pk-sektorille liikaa. -> Sääntöjä on muutettava. Yrityslaskujen maksuajat ovat venyneet kohtuuttomiksi. -> Vanha hyvä käytäntö tulisi palauttaa lainmuutoksin. 22
Sääntelyn määrää on hillittävä ja laatua parannettava Tavoitteeksi vähemmän mutta parempaa Ohjenuoraksi Pienet ensin Kuljetusalalla konkreettisia kokemuksia EU-tason sääntelyvyörystä 80 % sääntelystä EU:sta Yrittäjyydelle haitallisesta EU-sääntelystä (työajat) Kilpailun kannalta ongelmallisesta sääntelystä kuten kabotaasimääräyksistä, työ- ja sosiaalisääntelystä jne. Kalustoa koskevasta ongelmallisesta sääntelystä Poukkoilevasta veropoliittisesta sääntelystä Sääntelyongelma tunnustettu tarvitaan tekoja 23
Suomi tarvitsee enemmän Rohkeutta ja riskinottokykyä Päätöksentekokykyä ja johtajuutta 24
Mahdollisuuksia on: Suomen kilpailukyvyn palauttaminen on pitkälti omissa käsissämme. 25
26