EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 27.4.2015 TYÖASIAKIRJA epäjalometallien kestävän teollisuuden kehittämisestä Euroopassa Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta Esittelijä: Edouard Martin DT\1055283.doc PE552.082v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
Edistymistä koskeva välikertomus Tämä asiakirja perustuu pohdintoihin ja ehdotuksiin, joista on keskusteltu yritysten johtohenkilöiden ja työntekijäjärjestöjen sekä alueviranomaisten kanssa paikan päällä tehtyjen vierailujen yhteydessä. Kiitämme tässä yhteydessä kaikkia niitä tahoja, joiden ansiosta kyseiset vierailut olivat mahdollisia. Johdanto Vuoden 2008 jälkeen Euroopan unionissa on lopetettu terästeollisuuden alalla yli 40 megatonnin arvosta tuotantokapasiteettia. Tämän seurauksena on menetetty välittömästi yli 60 000 ja välillisesti yli 100 000 työpaikkaa. Karmaiseva tilanne johtuu kysynnän romahtamisesta: vuonna 2014 kysyntä laski 40 megatonnia vuoteen 2007 verrattuna. Myös alumiinin elektrolyysilaitoksia on suljettu Euroopassa yksi toisensa jälkeen, mikä ei kuitenkaan johdu eurooppalaisen kysynnän laskusta vaan sähkön hintojen noususta ja alati kasvavasta epävakaudesta. Teräs ja alumiini ovat perusmetalleja, joihin liittyvä teollisuus ei ole koskaan aiemmin kärsinyt näin vakavasta investointikriisistä. I Perusmetalliteollisuus: ensisijaisen tärkeä ja strateginen ala Euroopalle Euroopassa on pulaa lähes kaikista perusmetalleista, koska ensisijaisia mineraali- ja metalliesiintymiä ei käytetä riittävästi eikä toissijaisia lähteitä hyödynnetä tarpeeksi hyvin. Toissijaisten metallilähteiden hyödyntämistä on kehitettävä kilpailukykyisenä kiertotalouden alana, mutta se ei kuitenkaan riitä tyydyttämään määrällisesti ja laadullisesti eurooppalaisten talouksien tarpeita perusmetallien käytössä. Tämä pätee esimerkiksi energia-alan siirtymää koskevaan tavoitteeseen, jonka toteutumisessa tarvittavien uusien teknologioiden kannalta perusmetallit ovat keskeisessä asemassa. 1.1: Perusmetallit: teollisuudenala, jonka työvoima on korkeasti koulutettua Kuten terästeollisuutta edustavat työmarkkinaosapuolet ovat todenneet, päästö- ja energiakysymykset vaikuttavat nykyään työvoimakustannuksia enemmän alan investointipäätöksiin. II Velvollisuus minimoida työntekijöihin ja paikallisväestöön kohdistuvat ympäristö- ja terveysvaikutukset Eurooppalaisen perusmetalliteollisuuden on näytettävä ympäristöasioissa esimerkkiä ja minimoitava niin työntekijöihin kuin paikallisväestöihin kohdistuvat vaikutukset. Tältä pohjalta ja näillä ehdoin Euroopassa voidaan kehittää kestävää perusmetalliteollisuutta. PE552.082v01-00 2/5 DT\1055283.doc
Alueellisesti edustavien sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien osallistaminen suhdanneherkimpien ja strategisesti tärkeimpien yritysten hallintoon on harkitsemisen arvoinen ehdotus. III Ilmastonmuutosta on hillittävä 3.1: Sopeuttamistoimien toteuttaminen unionin rajoilla keino torjua ilmastonmuutosta Euroopassa ja sen ulkopuolella Vuonna 2005 hyväksytyssä päästökauppadirektiivissä (direktiivi 2003/87/EY) määriteltiin Euroopan unionin strategia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tavoitteena oli vähentää hiilidioksidipäästöjä tiettyjen investointien kautta. Monista eri syistä tätä tavoitetta ei ole kuitenkaan saavutettu, ja hiilivuodon uhka on kasvanut erityisen suureksi ilmaisten päästöoikeuksien avokätisestä jakamisesta huolimatta. Sopeuttamistoimien toteuttaminen rajoilla vaikuttaa siten keinolta, jonka avulla voitaisiin torjua kaksi uhkaa: Ilmaisten päästöoikeuksien jakaminen tulee sitä kalliimmaksi, mitä enemmän hiilidioksidin hinta nousee markkinoilla. Energiaintensiivisiä aloja koskevista päästörajoituksista luovutaan sen takia, ettei kansainvälistä sopimusta saada allekirjoitettua. Kummassakin tapauksessa ajauduttaisiin tilanteeseen, jossa Euroopan energiaintensiivisillä aloilla lopetettaisiin toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi. IV Sopeuttamistoimet rajoilla Toteuttamalla sopeuttamistoimia unionin rajoilla voidaan tasapainottaa eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten tuottajien välistä kilpailutilannetta niin unionin sisämarkkinoilla kuin viennissä. Päästöoikeuksien hankinnassa sovellettaisiin samoja sääntöjä sekä tuontiin että eurooppalaiseen tuotantoon; perusteena olisi unionin alueelle tuotujen tuotteiden hiilisisältöä koskeva tulli-ilmoitus. Vientituotteet vapautettaisiin päästökauppajärjestelmästä. Rajoilla toteutettavien sopeuttamistoimien kattavuus vastaisi nykyisiä päästöoikeuksia. 4.1: Rajoilla toteutettavissa sopeuttamistoimissa ei ole kyse veroista 4.2: Rajoilla toteuttavat sopeuttamistoimet eivät rajoita kaupankäyntiä tai johda protektionismiin Rajoilla toteutettavilla sopeuttamistoimilla on tarkoitus varmistaa, että sekä tuojiin että eurooppalaisiin tuottajiin pätevät hiilidioksidipäästöjen osalta samat säännöt, kun on kyse unionissa kaupattavista tuotteista. DT\1055283.doc 3/5 PE552.082v01-00
Kyseiset toimet ovat perusteltavissa maailmanlaajuisella kansanterveyden suojelulla, ja ne ovat yhteensopivia unionin jäsenvaltioiden WTO:n kautta tekemien sitoumusten kanssa (GATT-sopimuksen XX artikla). 4.3: Epäsuorien päästöjen korvaaminen: unionin jäsenvaltioiden välinen kilpailu vääristyy Sähkön hinta on kallistunut sähköntuottajien maksamien päästöoikeuksien takia. Sen vuoksi Euroopan komissio on päättänyt sallia kansallisten korvausten maksamisen (tiedonanto SWD(2012)), vaikka se onkin myöntänyt, että kyseiset korvaukset vääristävät kilpailua. Esimerkiksi Espanja on päättänyt kohdentaa kyseiseen toimenpiteeseen viisi miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana (vuosina 2013 2015), kun Saksassa vastaava summa on 756 miljoonaa euroa. Välillisten päästöjen korvaaminen aloitettiin alun perin siksi, että voitaisiin torjua hiilivuotoa. Unionin rajoilla toteutettavien sopeuttamistoimien ansiosta kyseinen toimenpide voidaan lopettaa. Korvausjärjestelmä oli myös tarkoitettu väliaikaiseksi välineeksi. Korvausten määrää onkin nyt vähennettävä nopeasti, ja se on tehtävä unionin tasolla, jotta eurooppalaisten tuottajien välinen kilpailu ei vääristyisi. 4.5: Hiilivuotojen estäminen tuotantoketjun kaikissa vaiheissa Rajoilla toteutettavia sopeuttamistoimia on sovellettava kaikkiin tuotteisiin aina mineraaleista metalleihin (niin kutsutut kovametallit). Esimerkkinä voidaan mainita terästeollisuuteen tarkoitettu koksi, jonka osalta tuotannon siirtäminen johtaa hiilivuotoon. 4.6: Rajoilla toteutettavat sopeuttamistoimet ovat väliaikaisia ja joustavia toimenpiteitä Jos kansainvälisesti saadaan aikaiseksi ilmastonmuutoksen torjuntaa koskeva sopimus, jonka ansiosta kaikki perusmetallien tuottajat voisivat kilpailla keskenään tasavertaisesti, rajoilla toteutettavat sopeuttamistoimet eivät ole enää tarpeen. Kun kaikkiin sovelletaan samoja sääntöjä, kilpailu on oikeudenmukaista. 4.7: Ilmaisia päästöoikeuksia vähähiilisten perusmetallien tuotantoon kohdistuvia investointeja varten Ilmaisia päästöoikeuksia myönnetään uusia laitteita, tutkimusta ja kehitystä sekä henkilöstön koulutusta koskeviin investointiohjelmiin neljännessä vaiheessa, eli kaudella 2020 2030. Rajoilla toteutettavat sopeuttamistoimet käynnistävät perusmetallien alalla positiivisen kierteen, jossa hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on sidoksissa vähähiilistä teollisuutta edistäviin investointeihin, jotka tulevat näin kannattaviksi. 4.8: Hiilisisältö ilmoitettava jokaisesta päästöoikeusjärjestelmään kuuluvasta tuotteesta Tämä on ehdoton edellytys sille, että voidaan luoda kansainvälinen järjestelmä kasvihuonekaasupäästöjen torjuntaa varten. Rajoilla toteutettavien sopeuttamistoimien käyttöönotto auttaa valmistelemaan kansainvälistä hiilidioksidipäästöjen torjuntajärjestelmää. PE552.082v01-00 4/5 DT\1055283.doc
4.9: Avoimuutta tarvitaan Ehdotamme, että hiilidioksidin päästökiintiöt julkistetaan tilinpäätökseen kuuluvien taseen ulkopuolisten erien julkaisemisen yhteydessä. 4.10: Tutkimus- ja kehityspolitiikan tukeminen julkisin varoin V Sähköntoimitussopimuksia koskeva kysymys Pitkäaikaisten sopimusten tekeminen on mahdollista tietyin ehdoin. Niiden on kuitenkin oltava yhteensopivia sijoitetun pääoman tuottoa koskevien vaatimusten kanssa, kun vähimmäisaika on kymmenen vuotta pääomavaltaisilla teollisuudenaloilla. VI Unionin markkinoiden suojaaminen perusmetallien alalla: mieluummin ennaltaehkäiseviä toimia kuin elpymisen viivästyminen Ehdotamme, että Euroopan komissio käynnistää enintään kuukauden mittaisen ensimmäisen kokeiluvaiheen, jonka aikana voitaisiin käsitellä alustavasti polkumyyntiä ja kilpailunvastaisia tukia koskevat valitukset. Ensimmäisessä vaiheessa tehtyjen havaintojen perusteella komissio voisi määrittää ennaltaehkäisevät suojatoimet, joiden toteuttamista seuraisi perinpohjainen arviointi. VII Merkityksellisten markkinoiden määrittäminen yritysfuusioiden tai -ostojen yhteydessä Ruostumattoman teräksen ja kaikkien perusmetallien alalla kilpailu on maailmanlaajuista. Siksi Euroopan komission on ehdottomasti otettava arvioissaan viitemarkkinoiksi maailmanmarkkinat (merkityksellisiä markkinoita määritettäessä). Alustava johtopäätös Tämän välikertomuksen tavoitteena on tiedottaa tähänastisista pohdinnoista ja ehdotuksista, jotta saataisiin aikaan vilkasta keskustelua edellytyksistä edistää perusmetalliteollisuuden kestävää kehitystä Euroopassa. DT\1055283.doc 5/5 PE552.082v01-00