CAP2020 Asetusehdotukset ja MTK:n näkemykset

Samankaltaiset tiedostot
CAP2020 lyhyt versio LUONNOS ja MTK:n näkemykset

Ajankohtaista maatalouden tukijärjestelmissä

CAP UUDISTUU VIHERTYYKÖ EU:N MAATALOUSPOLITIIKKA CAP 2020 Asetusehdotukset ja MTK:n näkemykset. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen

CAP UUDISTUU VIHERTYYKÖ EU:N MAATALOUSPOLITIIKKA CAP 2020 Asetusehdotukset ja MTK:n näkemykset. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen

Ajankohtaista maatalouden tukijärjestelmistä

YmpäristöAgro I ja II

Ruoantuotannon haasteet tulevaisuudessa

CAP2020 ASETUSLUONNOKSET - EU:n maatalouspolitiikan vaikutukset Suomessa EERO ISOMAA MTK JOHTOKUNTA

Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta

Ympäristötuen valmistelun tilanne

CAP 2020 uudistus loppusuoralla. Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina Tammikuu 2015

CAP-uudistuksentoimeenpano Tilannekatsaus. Marraskuu 2014

Maidon tuotannon tulevaisuuden näkymät. Maitoa lisää markkinoille seminaari, Joensuu Marjukka Manninen

LHK. Luonnonhaittakorvaus

CAP Eerikki Viljanen

CAP 2020 tilannekatsaus. Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö

Suorien tukien uudet tukimuodot ja yleiset ehdot

ANC eli luonnonhaittakorvaus yleistä

CAP uudistus. MMM / EU-koordinaatio

Tukihakuinfot MTK Keski-Pohjanmaa

Tilatuki -Perustuki. Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Tuotanto sidonnainen Peltokasvituki P Pethman Haikula Oy 1

Maataloustukien täydentävät ehdot. Viherryttämistuki. Neuvo2020 seminaari Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö

Arvio CAPuudistuksen. vaikutuksista. Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus Luke

CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

CAP tilannekatsaus

LUONNONHAITTA- KORVAUS

Maatalouspolitiikan muutos kaudelle Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala

Kyllä ennen oli paremmin (2015)

Maatalouspolitiikan uudistaminen vuosiksi

VILJELIJÄTUKI-INFO Perustuki Viherryttäminen Peltokasvipalkkio Luonnonhaittakorvaus Ympäristökorvaus Täydentävät ehdot Muutokset 2020

Tukiuudistus2015 alkaen Huittinen

Missä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta /2015 Valtioneuvoston asetus. Luonnonhaittakorvaus on osa

PERUSTUKI TUKIOIKEUDET VIHERRYTTÄMISTUKI

CAP Juha Lappalainen

Maaseutuohjelman tulevaisuus

Tukioikeuksilla saa: perustuen viherryttämistuen nuorten viljelijöiden tuen. (aikaisempi tilatuki)

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto

Tuki-infot viljelijöille

EU-avustajatilaisuus Pirkanmaa

Esityksen sisältö Viherryttämistuki. Viherryttämistuen muutokset 2018

LIITE 2 1 (4) MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ SUOMEN TIEDONANTO EUROOPAN KOMISSIOLLE ASETUKSEN (EU) N:O 1307/2013 SOVELTAMISESTA SUOMESSA

SSO:n kasvinviljelyseminaari Somero Pertti Hemmilä

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu ,

LHK, nautapalkkio, pohjoinen kotieläintuki ja eläinten hyvinvointikorvaus. Savonia Juho Pikkarainen

Luonnonhaittakorvaus Kansalliset tuet

Mitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta?

VANHASTA KAUDESTA UUTEEN OHJELMAKAUTEEN. Valmistelun tilannekatsaus

VILJELIJÄTUKI-INFO Perustuki Viherryttäminen Peltokasvipalkkio Luonnonhaittakorvaus Ympäristökorvaus Täydentävät ehdot Muutokset 2020

Tuki-infot viljelijöille

Viherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

NURMISEMINAARI Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi

MÄÄRÄYS. Pvm Dnro 3641/54/2014. Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14. Valtuutussäännökset:

MTK Keski-Pohjanmaa 2011

Maan kasvukunto ja vesiensuojelu CAP27 Rahoituskauden valmistelu

Täydentävät ehdot. Neuvo 2020 alkukoulutus

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Ajankohtaista tukipolitiikasta

Tilakohtaisia esimerkkejä

CAP27 uudistus: Yleiskatsaus. MMM/EUKA Kari Valonen

PERUSTUKI VIHERRYTTÄMINEN PYSYVÄT NURMET KESANNOT

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

Peltokasvipalkkio ja kansalliset peltotuet 2018

Tukiuudistus. Perustuki ja EU:n tuotantosidonnaiset tuet.

Kaikki muuttuu. Tai ainakin moni asia

Viherryttäminen ja pysyvät nurmet. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus, Maaseutuyksikkö

Ympäristötuki ja LFA

Miten maatalouden tukiuudistus vaikuttaa luomutuotantoon erilaisilla tiloilla; kannustaako luomuun vai ei?

Neuvontasarja 2005 H II - 1. Vesien suojelu. VL (vesilaki 264/61), YSL (ympäristön suojelulaki

HAKU 2018 Miten varmistan, että kaikki asiat on otettu huomioon hakemusta tehdessä: - Vipu avautuu viikosta 16 alkaen,

Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,

Tukipuhvetti Iisalmi. Johanna Andersson MTK maatalouslinja

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

TUKIKOULUTUS Sisältö Anna Setälä Viestintä Oy Tuulihaukka

CAP valmistelu. Juha Lappalainen

Ajankohtainen maatalouspolitiikka. Juha Lappalainen

Ajankohtainen maatalouspolitiikka MTK, Maatalouslinja

Neuvo Maatilojen neuvontajärjestelmän ajankohtaiset Merja Uusi-Laurila

Vihertyvä maatalouspolitiikka. Joensuu Ympäristöjohtaja Liisa Pietola

Muuta ajankohtaista viljelijätukiyksiköstä. Tukihakukoulutus kevät 19

CAP27 uudistus xx MMM

Maataloustukijärjestelmät. Toni Uusimäki 2016 Lähteet: ja Hakupäivä 23.3.

Varainhoito-osasto Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Vuoden 2014 tukihaun muutokset

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Tukihaku, maksatukset

Varainhoito-osasto Dnro 939/22/2010 Tukien maksatusyksikkö

PELTOKASVIPALKKIO ARVIOITU TUKITASO

Valtakunnallisen viestintäyhteistyön voima Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö

Alueellinen tukitiedotuskierros Ajankohtaista maaseutupalveluista Ylä-Savon maaseutupalvelut Iisalmi Metsäpirtti

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Tukiehtomuutokset 2018

Luonnonmukainen tuotanto

VALKUAIS- JA PALKOKASVIT

Transkriptio:

CAP2020 Asetusehdotukset ja MTK:n näkemykset 1

EU:n maatalouspolitiikkauudistus CAP 2020 Kommission lainsäädäntöehdotukset 12.10.2011 7 asetusta: - Suorat tuet - Yhteinen markkinajärjestelmä - Maaseudun kehittäminen - Rahoitus & hallinto ( Horisontaaliasetus ) - Tietyjen tukien & varojen määrittäminen - Siitymäsäännökset 2013 - Viinintuottajien tukijärjestelmä

Suorat tuet Nykyiset Suomessa sovellettavat EU:n kokonaan rahoittamien suorien tukien järjestelmät lakkaavat (tilatuki, uuhipalkkio ja 68 art. mukaiset tuotantoon sidotut tuet) Uuden suorien tukien järjestelmän rakenne Nuoret tuottajat (=> 2%) - pakollinen Kansallinen kirjekuori Luonnonhaitta (=> 5%) - vapaaehtoinen Sidotut tuet (=> 5-10%+) Viherryttämistuki (30%) vapaaehtoinen pakollinen Pientilojen ohjelma (max. 10%) 3 Perustuki

Suorat tuet Tuki aktiiviviljelijälle Viljelijälle edellisenä vuonna maksetut suorat tuet vähintään 5 000 eur ja alle 5 % viljelijän muun toiminnan kuin maatalouden tulosta tai Jäsenmaat voivat asettaa tietyn rajan vähimmäisaktiviteetille Suorille tuille yläraja - 150 000 ylittävää määrää vähennetään: - 20 % > 150 000 200 000 eur - 40 % > 200 000 250 000 eur - 70 % > 250 000 300 000 eur - 100 % > 300 000 eur 4 Tuista vähennetään edellisenä vuonna maksetut palkat, verot sekä työttömyys- ja sosiaalivakuutusmaksut Tukimäärissä ei oteta huomioon vihertämistoimenpiteiden tukea

Suorat tuet Perustuki Nykyiset tilatukioikeudet lakkautetaan vuoden 2013 lopussa Uudet tukioikeudet myönnetään keväällä 2014 jätetyn tukihakemuksen perusteella Perustuki voidaan muodostaa tasaosasta ja tasaosan korotuksesta. Korotus on sulautettava tasatukeen viimeistään vuodesta 2019 alkaen Viimeistään vuoden 2028 lopussa tukioikeuksien arvot ovat yhtenevät koko EU-alueella. Kansallinen varanto Jäsenmaan on perustettava kansallinen varanto leikkaamalla korkeintaan 3 % perustukeen käytettävissä olevista varoista. Kaksi vuotta peräkkäin käyttämättä olleet tukioikeudet siirretään kansalliseen varantoon. 5

Suorat tuet Vihertäminen Tuen saaminen edellyttää kolmen vihertämistoimenpiteen noudattamista Luomutiloille ja Natura 2000 alueen tiloille vihertämistuki automaattisesti Rahoitus 30 % suorien tukien määrästä. Viljelyn monipuolistaminen Vähintään kolme viljelykasvia, joista kutakin vähintään 5 %, ei kuitenkaan yhtä kasvia enempää kuin 70 % tilan koko viljelysmaan alasta Vaatimusta ei sovelleta, jos koko ala on nurmiviljelyssä tai kesantona tai tilan pinta-ala enintään 3 ha Pysyvien nurmialojen säilyttäminen Tilan pysyvä nurmiala saa vähentyä enintään 5 % vuoden 2014 viitealasta Ekologinen ala Vähintään 7 % tilan alasta, pl. pysyvät nurmet, oltava ekologista alaa Kesannot, maisemapiirrealat, suojakaistat ja maaseutuohjelman mukaisesti metsitetyt alat. 6

Suorat tuet Lfa -alueiden tuki Tukea voidaan maksaa koko Lfa -alueella tai osalla siitä. Rahoitus enintään 5 % suorien tukien määrästään. Nuorten viljelijöiden tuki Viljelijä, joka on aloittanut maatalouden harjoittamisen viiden vuoden sisällä ja alle 40-vuotias Tuen suuruus: enintään 1/4 tukioikeuden arvosta ja enintään 25 ha tai jäsenmaan keskipeltoalaa eli Suomessa 34 ha vastaavalta alalta Rahoitus enintään 2 % suorien tukien määrästään. Pienten tilojen tukijärjestelmä Viljelijällä oltava tukioikeuksia ja tilan täytettävä vähimmäiskokoraja Tuki korvaa muut suorat tuet, tuen määrä 500-1 000 eur/tila Edellytyksenä, että tilalla on vähintään tukioikeuksien määrää vastaava määrä hehtaareita hallussaan, kuitenkin vähintään 1 ha. Rahoitus enintään 10 % suorien tukien määrästään Ei edellytetä vihertämistoimenpiteiden noudattamista 7

Suorat tuet Tuotantoon sidotut tuet (1/2) Tukeen oikeuttavat tuotannonalat: durumvehnä, valkuaiskasvit, riisi, pähkinät, energiakasvit, tärkkelysperuna, maito ja maitotuotteet, siemenet, peltokasvit, lampaan- ja vuohenliha, naudan- ja vasikanliha, palkoviljat, oliiviöljy, silkkiäistoukat, pellava ja hamppu, kuivattu rehu, humala, sokerijuurikas, sikuri sekä hedelmät ja vihannekset. Tuotannonaloilla tai alueilla, joilla esiintyy erityisiä vaikeuksia tietyissä viljelymuodoissa tai maataloustuotannon aloilla, ja jotka ovat erityisen tärkeitä taloudellisista, sosiaalisista tai ympäristöllisistä syistä. Voidaan maksaa vain siinä määrin kuin tarpeen tuottajien kannustamiseksi säilyttää tuotanto nykyisessä laajuudessa. Oltava yhteensopiva EU:n tukijärjestelmien ja politiikan kanssa. Tuotantoon sidottuna tukena enintään 5 % tai 10 % tai erityisin perustein yli 10 % suorien tukien kokonaismäärästä. 8

Suorat tuet Tuotantoon sidotut tuet (2/2) Enintään 10 %: mahdollinen maille, jolla nykyinen tuotantoon sidottu tuki 6 / 10 % tai joka käyttää 68 art. toimenpiteisiin vähintään 5 % Enintään 10 % tai yli 10 %: edellyttää, että komissiolle yksityiskohtainen selvitys alueen tai toimialan tilanteesta, jonka vuoksi 5 % ei riitä Komissio voi hyväksyä yli 10 %: jos kyseisillä alueilla tai toimialoilla osoitetaan olevan - tarve turvata tietty tuotannon taso johtuen vaihtoehtojen vähäisyydestä, riskistä tuotannon loppumiseen ja niistä seuraavista sosiaalisista ja ympäristöllisistä ongelmista tai - tarve turvata vakaa tarjonta alueen prosessiteollisuudelle kielteisten sosiaalisten ja taloudellisten seurausten välttämiseksi tai - tarve kompensoida tuottajille tietyllä tuotannonalalla jatkuvasti esiintyviä markkinahäiriöitä tai - taikka tarve, joka johtuu muiden tukijärjestelmien mukaisten tukien riittämättömyydestä ongelmien hoitamiseen. 9

Suorat tuet ja maaseututuet Pitkäaikainen rahoituskehysehdotus (EU-taso) Kokonaissumma 2014-2020 nykyhinnoin; miljardia euroa CAP Suorat tuet & markkinat 317.2 (76%) Maaseudun kehittäminen 101.2 (24%) Kokonaisuudessaan pilarit 1 & 2 418.4 (100%) Pilarien I ja II välinen jousto Enintään 5 % suorien tukien määrästä voidaan käyttää maaseutuasetuksen mukaisten toimenpiteiden rahoittamiseen. Tietyt jäsenmaat, ml. Suomi, voivat käyttää enintään 5 % maaseudun kehittämistoimenpiteisiin tarkoitetusta maaseuturahaston kirjekuoresta suorien tukien rahoittamiseen. 10

Maaseudun kehittämisasetus; Luonnonhaittakorvaus LFA -tuki Vuoristoalueilla ja muilla luonnonhaitoista tai muista erityisistä haitoista kärsivillä alueilla korvauksena lisäkustannuksista ja tulonmenetyksistä Väh. 25 eur/ha ja enint. 250 eur/ha, vuoristoalueella enint. 300 eur/ha Porrastaminen Vuoristoalue Merkittäviä maan käyttömahdollisuuksien rajoitteita ja huomattavasti kohonneet tuotantokustannukset Leveysasteen 62 pohjoispuoliset alueet vuoristoaluetta. Muu kuin vuoristoalue Maatalousmaan alasta väh. 66 % täyttää jonkin seuraavista kriteereistä: alhainen lämpötila, kuivuus, heikko kuivatus, maalaji ja kivisyys, juurien kasvusyvyys, maan kemiallinen koostumus, märkyys ja jyrkkyys. Rajattava tuen piiristä alueet, joilla merkittävä luonnonhaitta on voitettu. Muu alue Alueella erityisiä haittoja ja alueiden pysyttävä käytössä ympäristön, maaseudun ja alueen turismin vuoksi tai rantaviivan suojelemiseksi. 11

Maaseudun kehittämisasetus; Ympäristötuki Toimenpiteet, jotka ylittävät täydentävien ehtojen, vihertämisen sekä lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytön vähimmäisvaatimusten ja kansallisen lainsäädännön pakolliset vaatimukset. Sitoumukset 5-7 vuoden mittaisia, joissain tapauksissa pidempiä Mahdollisuus jatkaa sitoumusta vuoden jaksoissa ensimmäisen viiden vuoden jakson päätyttyä. Tuki kattaa osan tai kokonaan sitoumuksesta johtuvat lisäkustannukset tai tulon menetykset. Transaktiokustannus enintään 20 % tai enintään 30 % viljelijöiden yhteenliittymän tekemässä sitoumuksessa Jäsenmaa voi valita tuensaajat tarjouskilpailulla Tuen määrä voi olla enintään 600 eur/ha yksivuotisista kasveista, 900 eur/ha monivuotisista kasveista, 450 eur/ha muusta maankäytöstä ja 200 eur/ey alkuperäisroduilla. Ympäristötukea ei makseta luomutuen piiriin kuuluvista toimenpiteistä 12

Maaseudun kehittämisasetus; Luonnonmukainen tuotanto Toimenpiteet, jotka ylittävät täydentävien ehtojen, lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytön vähimmäisvaatimusten ja kansallisen lainsäädännön pakolliset vaatimukset. Sitoumukset 5-7 vuoden mittaisia Kun kyse on luomutuotannon jatkamisesta, mahdollisuus jatkaa sitoumusta vuosittain ensimmäisen viiden vuoden jakson päätyttyä Tuki kattaa sitoumuksesta johtuvat lisäkustannukset tai tulon menetykset. Transaktiokustannus enintään 20 % tai enintään 30 % viljelijöiden yhteenliittymän tekemässä sitoumuksessa Tuen määrä voi olla enintään 600 eur/ha yksivuotisista kasveista, 900 eur/ha monivuotisista kasveista ja 450 eur/ha muusta maankäytöstä. 13

Maaseudun kehittämisasetus Maaseutuasetuksen 41 artiklan mukaan tuottaja- ja toimialaorganisaatiot voisivat saada tukea. Tuki määräytyisi markkinoille tulevan tuotteiden määrän mukaan. Tukikatto on olemassa. Investointituet Investointituen maksimiprosentit ovat suurin piirtein samat. Nuorille voidaan maksaa 20 prosenttia korkeampi tuki. 14

Maaseudun kehittämisasetus; Uusia riskienhallintavälineitä 1. Sato-, eläin- ja kasvivakuutuksia Enintään 65 %:n tuki vakuutusmaksuihin Menetys oltava yli 30 % 2. Keskinäiset rahastot (mutual fund) eläin- ja kasvitautien ja ympäristövahinkojen korvaamiseen Alkupääoma ei voi muodostua julkisista varoista Tuki rahastoihin enintään 65 % 3. Tulontasausväline (keskinäiset rahastot) Alkupääoma ei voi muodostua julkisista varoista Tuki rahastoihin enintään 65 % Korvaus enintään 70 % tulonmenetyksistä Tulonmenetys oltava vähintään 30 % Tulo = markkinatulot + tuet - tulonhankkimiskustannukset 15

Maaseudun kehittämisasetus; Eläinten hyvinvoinnin tuki Toimenpiteet, jotka ylittävät täydentävien ehtojen ja kansallisen lainsäädännön pakolliset vaatimukset. Sitoumusta voidaan jatkaa vuosi kerrallaan. Tuki maksetaan pinta-alan tai eläinyksikköjen perusteella korvauksena sitoumuksesta johtuvista lisäkustannuksista tai tulon menetyksistä. Transaktiokustannus enintään 20 % Tuen määrä voi olla enintään 500 eur/ey 16

Horisontaaliasetus Täydentävät ehdot Lisätty turvemaiden ja kosteikkojen suojelu ja niiden kyntökielto; (koskee raivattavia peltoja?) Poistettu puhdistamolietedirektiivi ja kolme eläintaudeista ilmoittamista koskevaa direktiiviä Luonto- ja lintudirektiivien soveltamisalaa kavennettu. Maisemapiirrevaatimuksiin on lisätty puiden ja pensaiden kaatokielto lintujen pesintäaikaan sekä vaatimus torjua haitallisia vieraslajeja ja tuholaisia. Vesipuitedirektiivi ja torjunta-aineiden käyttödirektiivi lisätään, kun kaikki jäsenmaat ovat panneet ne täytäntöön. Pysyvien laitumien säilyttämistä koskeva vaatimus on siirretty viherryttämistoimenpiteisiin. Täydentäviä ehtoja ei sovelleta pienten tilojen tukeen. 17

Horisontaaliasetus Tilaneuvontajärjestelmä Täydentävät ehdot, viherryttäminen, hoidettujen viljelemättömien peltojen ehdot, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja sopeutumista koskevat vaatimukset tai toimenpiteet, luonnon monimuotoisuus, vesiensuojelu, eläintaudeista ilmoittaminen ja innovaatiot sekä pienten tilojen toiminnan kestävä kehittäminen Neuvonnan piiriin voidaan liittää myös ympäristötuen ehdot ja tilojen kestävä kehittäminen myös muilla kuin pienillä tiloilla. Tilaneuvontajärjestelmän luominen on pakollinen jäsenmaalle. Viljelijöille osallistuminen on vapaaehtoista. Tukien maksaminen Suorat tuet, ympäristötuki, luonnonhaittakorvaus ja eläinten hyvinvointituki maksetaan aikavälillä 1.12. 30.6. enintään kahdessa erässä. Enintään 50 % suorista tuista ja 75 % maaseututuista ennakkona aikavälillä 16.10. 30.11. Ennakoita ei ennen kuin tukikelpoisuusedellytysten tarkastukset suoritettu 18

Markkinajärjestelyasetus Tuottajaorganisaatio on tuottajien perustama tuottajien yhteenliittymä (horisontaalinen) huolehtii mm. tarjonnan keskittämisestä ja laadun kohottamisesta ja täten vahvistaa tuottajien asemaa Toimialaorganisaatio koostuu tuottajien ohella maataloustuotteen jalostuksen, jakelun ja kaupan alalla toimivista tahoista (vertikaalinen) luo tuottajien ja elintarvikeketjun muiden toimijoiden välisen neuvottelu- ja sopimusmekanismin (yhteisten etujen tunnistamiseksi ja edistämiseksi) Jäsenvaltion on hyväksyttävä tuottajaorganisaatio tai toimialaorganisaatio, joka täyttää ehdot. 19

Markkinajärjestelyasetus Sokerin kiintiöjärjestelmä loppuu 30.9.2015 Suomella säilyy oikeus sokerin kansalliseen tukeen 20

MTK:n näkemykset 21

22 Huonoa esityksissä Esityksissä ei kiinnitetä riittävästi huomioita tuotannon kannattavuuteen ja viljelijöiden tuloihin Esitys uhkaa maatalouden kilpailukykyä Viherryttämisen sisältö ristiriidassa ruoan tuottamisen globaalin kasvutavoitteen kanssa. Viherryttämisen yleiseurooppalaiset ehdot eivät sovellu Suomen erityisoloihin. Suomen vapaaehtoisuuteen perustuva, laajasti sovellettu viherryttämismalli huomattavasti ehdotettua toimivampi malli Viljelijöihin kohdistuva hallinnollinen taakka uhkaa lisääntyä Maaseudun kehittämisrahoituksen jako jää auki Sokerin kiintiöjärjestelmälle ainoastaan yhden vuoden jatko

Hyvää esityksessä Komissiolla on halu parantaa viljelijän asemaa elintarviketjussa - Mahdollistetaan tuottaja- ja toimialaorganisaatioiden perustaminen Komissio tunnustaa tarpeet tuotantoon sidottuihin tukiin Maaseudun kehittämisasetuksissa runsaasti joustoa ja mahdollisuuksia (eläinten hyvinvointi, ympäristötuki, luomu, riskienhallintajärjestelmät, pilareiden välinen jousto) LFA aluejakoa koskeva esitys (koko Suomi on LFA aluetta) sekä LFA:n ylärajan nosto 23