MUOTOILU MAHDOLLISTAA MUUTOKSEN Muotoillut ratkaisut 2012
MITÄ MUOTOILU ON? Suomen Kulttuurirahasto osallistui designpääkaupunkivuoteen Muotoillut ratkaisut -ohjelmalla. Myönsimme 350 000 euron apurahan muotoiluohjelmalle, joka suunnattiin julkiselle ja kolmannelle sektorille. Ohjelman tavoite oli ratkoa yhteiskunnallisia kysymyksiä muotoilun keinoin ja tuoda iloa kansalaisten arkeen. Kulttuurirahasto haluaa edistää toimintaa, jossa taiteilijat tuottavat eri alojen asiantuntijoiden kanssa uusia, luovia ratkaisuja käytännön tarpeisiin. Ohjelman viidessä muotoiluhankkeessa suunnittelukysymyksiä ovatkin ratkoneet monialaiset tiimit, ja kehitystyöhön on kutsuttu mukaan laaja joukko hankkeiden henkilöstöä ja asiakkaita. Mutta mitä muotoilu on? Vahva teollisen muotoilun perinteemme ohjaa meitä edelleen mieltämään muotoilun erilaisten käyttöesineiden suunnitteluna. Muotoilua voidaan kuitenkin käyttää myös palvelujen, työympäristöjen ja yhteistyön suunnittelussa niin fyysisissä, sosiaalisissa kuin digitaalisissakin ympäristöissä. Muotoillut ratkaisut -ohjelma on tuonut nämä mahdollisuudet esiin. On aika tuoda suomalainen muotoiluosaaminen laajasti koko yhteiskunnan hyödyksi. Toivomme, että Muotoillut ratkaisut -ohjelma innoittaa muitakin julkisia toimijoita muotoilun käyttöön, ja että hankkeiden opit monistuvat laajasti eri aloille. Pirjo Ståhle, professori Suomen Kulttuurirahasto 3
Poliisihallituksen muotoiluhankkeessa partioauton sisätiloja tarkasteltiin laajasti toimivuuden, ergonomian ja henkilöstön hyvinvoinnin näkökulmasta. Nykyisin tässä liikkuvassa toimistossa jalat puutuvat, selkä kipeytyy ja varustevyö painaa. MAIJASTA TOIMIVA TYÖTILA Kehitystyö on osa isompaa poliisin toimintatapojen uudistusta. Jatkossa poliisin palvelut halutaan tarjota kentällä yhden kosketuksen periaatteella : asiakkaan asia hoituu maijassa kerralla alusta loppuun, ilman turhia ajoja. Tämä tekee autosta paitsi työvälineen myös asiakaspalvelutilan. Auton pitää taipua niin tietotyöhön, asiakaskohtaamisiin kuin varusteiden kuljetukseenkin. Asiakas: Poliisihallitus Muotoilija: NR Design Oy, kumppanit Desigence Oy ja LINK Design Oy Rahoitus: 45 000 euroa Suunnittelutyön tekijäksi valittiin kolmen yrityksen verkosto, jossa on osaamista eri aloilta: teollista muotoilua, palvelumuotoilua, asiakaskokemusta ja brändäystä. Näin laaja monialaisuus on teollisen muotoilun hankkeessa vielä harvinaista. Muotoilijat havainnoivat auton toimivuutta maijan kyydissä eri puolilla Suomea ja keräsivät palautetta myös asiakkailta. Havainnointi tuotti kymmeniä kohtia käsittävän listan auton kehitystarpeista. Kerättyjen tietojen pohjalta muotoilijat laativat auton sisätiloista kolme ehdotusta, joihin kerättiin henkilöstöltä palautetta visualisointien ja työpajatyöskentelyn avulla. Suurimmat muutokset kohdistuvat auton keskiosan työskentelytilaan, varusteiden säilytykseen ja etuistuimiin. Sisätilan ilme ja väritys uudistettiin poliisin imagotavoitteiden mukaiseksi. Auton etupenkkiä kehitettiin jo hankkeen aikana, ja poliisit pääsivät testaamaan muutoksia. Poliisin tekniikkakeskus teettää konseptin pohjalta varsinaisen testiauton vuoden 2013 aikana. Tavoitteena on saada uudet maijat liikenteeseen vuonna 2015. Maijaa on uudistettu monta kertaa, mutta koskaan aiemmin ei ole käytetty muotoilijaa Poliisihallitukselle hanke oli ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua muotoiluun. Maijan kehittämiseen myönnetty rahoitus vastaa yhden varustelemattoman partioauton rungon hintaa, eikä muotoiluun olisi investoitu ilman Kulttuurirahaston ohjelmaa. Nyt muotoilun hyödyt ja palvelujen hankintaan liittyvät kysymykset ovat tulleet tutuiksi, ja muotoilua saatetaan hyödyntää poliisihallinnossa jatkossakin. 4 5
Kouluruoan arvostuksen ja ruokailun houkuttelevuuden lisääminen on tärkeää sekä koululaisten terveyden kannalta että biojätteen vähentämiseksi. Tätä haastetta ratkottiin Vantaan kaupungin ja Vantaan Tilapalvelut Oy:n muotoiluhankkeessa, jonka pilottikohteena toimi Martinlaakson koulu. KOULURUOKAILU KUTSUVAKSI Hankkeen alussa muotoilutoimiston väki jalkautui koululle havainnoimaan ja kehittämään ruokailua yhdessä oppilaiden ja opettajien kanssa. Muotoiluviikon aikana lapset ja henkilökunta pääsivät pohtimaan nykyisen kouluruokailun plussia ja miinuksia sekä ideoimaan unelmiensa ratkaisuja. Asiakas: Vantaan Tilapalvelut Oy ja Vantaan kaupunki Muotoilija: Design Studio Muotohiomo Oy Rahoitus: 40 000 euroa Ideapajojen, havainnointien, sarjakuvien ja videoiden tavoitteena oli kerätä tietoa muotoilijoiden työn pohjaksi ja sitouttaa osallistujia yhteiseen tavoitteeseen. Yhteiskehittely käynnisti asennemuutoksen jo ensimmäisen viikon aikana. Muotoilijat perehtyivät myös ruokailun arvoketjuun aina kunnanvaltuuston asialistalta lautaselle saakka ja kuvasivat prosessin visuaaliseen muotoon. Tämä havainnollistus auttaa esimerkiksi vanhempia ja kuntapäättäjiä ymmärtämään, mistä kaikesta kouluruokailun laatu syntyy ja mihin asioihin voidaan vaikuttaa. Hankkeen lopputuloksena Martinlaakson koulu sai kokonaisvaltaisen kouluruokakonseptin, joka sisältää kymmeniä käytännönläheisiä kehitysideoita. Ehdotukset kattavat koko ruokailuelämyksen aina tilajärjestelyistä ja lattiateippauksista kalustukseen, viestintään ja tunnelmaan saakka. Idealistalla ovat esimerkiksi eri korkuiset kalusteet eri ikäisille, rauhapöytä pienimmille, biojätemittari, taustamusiikki ja taidegalleria. Monet ideoista on helppo ja nopea toteuttaa. Oppilaat havainnoivat itse ruokailun toimivuutta Vantaan kaupungin ja Tilapalvelujen työryhmässä on ollut mukana eri yksiköiden edustajia. Tavoitteena on nyt monistaa konsepti muihinkin vantaalaisiin kouluihin. Siksi ehdotukset koottiin ohjekirjaksi, joka kuvaa konseptin elementit sekä mallin käyttäjien osallistamiseksi muissa kouluissa. Monistuessaan konsepti voi tuoda merkittäviäkin säästöjä sekä ympäristö- ja terveyshyötyjä. 6 7
Helsingin kaupungin elinkeinopalveluiden hankkeessa lähdettiin liikkeelle klassisesta palvelumuotoilun haasteesta: miten suunnitella käyttäjälähtöinen palvelukokemus, joka tukee myös palvelun tarjoajan tavoitteita? Tässä tapauksessa palvelu on yrittäjien työtila, joka toteutetaan kaupungin tyhjiin tiloihin. TYHJÄT TILAT YRITTÄJILLE Hankkeessa lähdettiin kehittämään siirreltävää tilaratkaisua, joka mukautuisi mihin tahansa kaupungin omistamaan tyhjään tilaan. Työtilassa aloittavat yrittäjät voisivat kohdata toisiaan ja verkottua, mikä voisi synnyttää jopa uutta liiketoimintaa. Tavoitteena on täysin uudenlainen palvelu, joka iskee kaksi kärpästä yhdellä iskulla: hukkatila käyttöön ja enemmän tukea yritystoimintaan. Suunnittelutyöhön haettiin käyttäjänäkökulmaa luovien alojen osaajilta, jotka olivat mukana elinkeinopalvelun yrittäjävalmennusohjelmassa. Yrittäjien osallistaminen hankkeeseen osoittautui haasteeksi, sillä kiinnostusta oli monella, mutta aikaa paljon harvemmalla. Asiakkaiden motivointi yhteiskehittelyyn onkin asia, joka kannattaa huomioida vastaavissa hankkeissa heti alkumetreillä. Muotoilijatiimi kartoitti haastattelujen ja päiväkirjojen avulla yrittäjien tarpeita ja arjen reittejä kaupungissa ja kuvasi tulokset erilaisiksi käyttäjäprofiileiksi. Ideoita haettiin myös sidosryhmiltä erilaisissa työpajoissa. Lähtötietojen ja ideoiden pohjalta syntynyttä konseptiehdotusta jalostettiin kaikille avoimessa työpajassa pienoismallien ja osallistavan suunnittelun keinoin. Pienten yrittäjien on vaikea löytää toimitiloja. Hankkeen lopputuloksena syntyi käsikirja, joka kuvaa yhteisöllisen työtilan erilaiset elementit. Hankkeessa ideoitiin jäsenyyteen perustuvaa työtilojen verkostoa, josta yrittäjä voisi valita itselleen kulloinkin parhaiten sopivan tilan. Ehdotus käsittää myös tilassa tarjottavat palvelut, liiketoimintamallin sekä ideoita brändiin ja liikuteltavaan kalustukseen liittyen. Kehitettyä konseptia voitaisiin hyödyntää myös kaupungin muissa yksiköissä. Asiakas: Helsingin kaupunki, elinkeinopalvelu Muotoilija: Diagonal Mental Structure Oy Rahoitus: 40 000 euroa 8 9
Vanha Rauma, Porin lyhytaaltoasema ja Kankaanpään taidekehä ovat kulttuurisesti ja historiallisesti kiinnostavia kohteita, mutta monille paikallisille asukkaille vieraita. Kadotetut paikat -hankkeessa näille unohdetuille kulttuurikohteille etsittiin uudenlaista identiteettiä nuorille järjestetyissä työpajoissa. YHDESSÄ TEKEMINEN SITOO PAIKKAAN Satakunnan ammattikorkeakoulun käynnistämää muotoiluhanketta on toteutettu laajan yhteistyöverkoston voimin. Muotoilutiimin lisäksi mukana on ollut koululaisia ja Rauman nuorten työpaja, kunnan päättäjiä, yhdistyksiä ja käsityöläisyrittäjiä sekä paikallisten taiteilijoiden valmennusryhmä Ohjauskulma. Hankkeen taustalla on ajatus siitä, ettei taiteen tarvitse olla etäistä tai vaikeaa. Päinvastoin toiminnallinen, yhteisöllinen ja paikan luontaisia ominaisuuksia hyödyntävä taide voi toimia sidoksena paikan ja nuoren välillä. Kun Väinölän koulun viidesluokkalaiset kutsuttiin ideoimaan ja rakentamaan ympäristötaideteosta Porin lyhytaaltoaseman pihapiiriin, muisto yhteisestä projektista ja kiinnostus paikkaa kohtaan säilyy vuosia. Taideteokseen yhdistyvä kaupunkiviljely taas luo jatkuvuutta toiminnalle. Kankaanpäässä taide tuotiin lähemmäs nuorten arkea yhdistämällä Taidekehän veistostaide skeittipuiston suunnitteluun. Raumalla taas nuorten työpajassa ideoitiin sitä, miten Vanhan Rauman käsityöläisten toimintaa ja sijaintia voitaisiin tehdä näkyväksi. Näissäkin kohteissa sekä visioitiin että tehtiin itse: Kankaanpäässä luotiin skeittipuiston malli lumesta, ja Raumalla muotoiltiin käsityöläiskaupunginosalle omaa tunnusta. Luovien alojen tiloja voidaan käyttää oppimiseen Hankkeen tavoitteena oli paitsi elävöittää unohdettuja kulttuurikohteita, myös tuoda muotoiluosaamista Satakunnan kulttuuritoimijoiden ulottuville. Hankkeeseen osallistuneet taiteilijat pääsivät kokeilemaan työpajatyöskentelyä lasten ja nuorten kanssa. Samalla viriteltiin aivan uusia, paikallisia yhteistyökuvioita. Hankkeessa kehitettiin myös toimintamalli, jolla muitakin uutta elämää kaipaavia kulttuurikohteita voitaisiin elävöittää. Muotoiluosaaminen, ulkopuolisen tuoma raikas näkökulma ja yhdessä tekeminen ovat siinä keskeisessä roolissa. Asiakas: Satakunnan ammattikorkeakoulu Muotoilija: Päivi Raivio Tmi Rahoitus: 25 000 euroa 10 11
Ulkoilu virkistää palvelutaloasukkaan kehoa ja mieltä, mutta miten ulos pääsisi useammin? Oikealla suunnittelulla palvelutalon pihasta voi kehkeytyä kutsuva ja toiminnallinen ulkoilualue, jota asukkaat pystyvät käyttämään itsenäisesti ja ympäri vuoden. HYVÄN MIELEN PIHA PALVELUTALOON Riihimäkeläisten Inkilänhovin ja Kotokartanosäätiön palvelutalojen yhteisen pihan pilottihanke vei muotoilua uudelle alueelle. Hankkeen takana on joukko kolmannen sektorin yhdistyksiä ilman aiempaa kokemusta muotoilusta, ja ulkoalueiden suunnittelu käyttäjiä osallistaen on ylipäätään verrattain uutta Suomessa. Asiakas: Me Itse ry ja Riihimäen Kehitysvammatuki ry Muotoilija: iam design Oy Rahoitus: 20 000 euroa Muotoilun käyttäjälähtöisyydellä oli tässä projektissa erityisen suuri merkitys. Ilman palvelutalon asukkaiden, henkilökunnan ja omaisten vahvaa panosta ei toimintaan liittyviä erityistarpeita olisi voitu ymmärtää. Lisäksi mahdollisuus vaikuttaa omaan elinpiiriin oli hankkeessa mukana olleille vammaisille ja vanhuksille innostava kokemus. Asukkaiden ja henkilökunnan arkisia toimia ja tunnelmia kartoitettiin alkuun luotaintutkimuksella. Lisäksi Inkilänhovissa oli esillä ideaseinä, johon kuka tahansa talossa asioiva sai jättää toiveitaan. Työpajoissa asukkaat pääsivät ensin ideoimaan unelmiensa pihaa ja tämän jälkeen tutkimaan ja kehittämään muotoilijatiimin suunnitelmia. Turvallisuuden ja esteettömyyden ohella tärkeimpiä käyttäjien haaveita olivat muiden ihmisten tapaaminen, harrastaminen ja luonnonläheinen puuhailu. Hankkeen lopputuloksena syntynyt suunnitelma on pihapolku, joka koostuu erilaisista toiminnallisista pisteistä ja aktivoi liikkumaan ja harrastamaan. Hankkeessa kehitettiin myös uudenlaisia, erityisryhmille suunnattuja säädettäviä ulkokalusteita ja tuotteita. Palvelutalojen kulttuuri on eriytynyttä. Se tulee nyt muuttumaan Muotoilijat tekivät hankkeessa tiivistä yhteistyötä Invalidiliiton ja Riihimäen kaupungin virkamiesten kanssa. Vaikka suunnitelma on lähtöisin riihimäkeläisten toiveista, voidaan sen elementtejä monistaa muihinkin palvelutaloihin. Pihan toteutukseen haetaan nyt rahoitusta, jonka hankinnasta on tekeillä ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. 12 13
MITÄ OPITTIIN? Muotoillut ratkaisut 2012 on ollut Suomen Kulttuurirahastolta merkittävä kädenojennus suomalaiselle muotoilulle. Ohjelman ansiosta muotoilua vietiin uusille alueille, ja uudet toimijat pääsivät tutustumaan muotoilun maailmaan. Hankkeissa on ratkottu pieniä kysymyksiä, joiden vaikutus voi monistuessaan olla suuri. Muotoilulle on ominaista, että se tuo käyttäjän äänen kuuluviin. Haastattelut ja työpajat tuovat esiin tarpeet ja unelmat, havainnointi paljastaa puutteet ja ongelmat. Osallistava suunnittelu innostaa ja sitouttaa. Muotoilu katsoo myös kokonaisuutta: tilaa, toimintaa, ilmettä ja viestintää kokonaisia arvoketjuja. Parhaimmillaan muotoilu tuo julkishallintoon hyvinvointia, toimivaa arkea ja parempia palveluja. Näimme ohjelmassa myös muotoilun haasteet. Käyttäjälähtöisyys on edelleen radikaali ajatus: se kyseenalaistaa käytännöt ja haastaa hallinnon muuttumaan. Kun toimintaa katsoo asiakkaan vinkkelistä, pitää virastorajat ylittää. Nopeat kokeilut taas tuovat pöydälle puolivalmiita ideoita, joista ei ole vielä päätöksiä. Myös talous pitää huomioida, jotta lupaukset voidaan pitää. Ja miten saada kansalaiset mukaan kehittelyyn? Muotoilijoiden kilpailutus osoitti, ettei julkishallinnossa vielä tunneta laajasti muotoilua, eikä palveluja osata ostaa. Muotoilijat taas eivät tunne julkista hankintaa. Kaikkea tätä pitää siis kehittää, jotta muotoilusta voisi tulla luonteva osa julkisen sektorin kehittämistä. Muotoilulle olisi julkishallinnossa valtava tilaus. Miten voisimme asiaa edistää? Tarvitaan lisää osto-osaamista, tietoa muotoilun tuloksista, uudenlaista ajattelua ja yhteistyötä. Usein kyse onkin juuri yhteistyön edistämisestä. Ja siinä piilee muotoilun muutosvoima. Päivi Hietanen, hankepäällikkö WDC Helsinki 2012 14
www.muotoillutratkaisut.fi www.wdchelsinki2012.fi www.skr.fi