HANGONSILLAN ALUEEN YLEINEN IDEAKILPAILU MAAPERÄ JA POHJAESI Maisema Rapiha-alue on eseinen, näyvä osa aupuniuvaa niin Uudenmaanadun suunnasta uin Läntisen yhdystienin suunnasta nähtynä. Pinnanmuodostuseltaan rapiha-alue on tasainen, ympäröiviin alueisiin nähden laasomainen alue. Kohteen maaperä on tasaista entistä suota (Terrisuo). Maanpinta on alueen eteläpäässä tasolla noin + ja nousee pohjoiäässä tasoon noin +. Maanpinta nousee samoin alueen itä- ja länsireunalle päin. Maaperä Alueen eteläpäässä ja pohjoisosassa on esimäärin noin 0, metriä pasu humuserros. Tutimusalueen esiosassa, seisontaiteiden alueella humuserros puuttuu. Aluetta äyttöön otettaessa suon päälle on raennettu täyttöerros sealaisesta täyttömaasta. Hyvinään aupungin toimittamien airaustietojen seä alueella tehtyjen maaperän haittaainetutimusten perusteella täyttöerros on esimäärin noin metrin pasuinen vaihdellen noin 0, metristä ahteen metriin. Tutimustulosten perusteella ei voitu tavasti määrittää täyttöerrosen pasuutta. Seisontaiteiden alueen esivaiheilla on paioitellen, ainain tutimuisteiden K, K0 ja K0 ohdalla noin yhden metrin pasu murseerros. Kuva: Turveerrosen vioitu pasuus Terrisuon alueella
Täytön alla on turveerros, jona pasuus vaihtelee 0..., metriin. Tutimuisteessä K alueen oillisosassa ei ollut vsinaista turveerrosta ollenaan. Turpeen geotenisiä ominaisuusia ei ollut tuolloin äytettävissä eiä niitä löydetty alueen aiaisemmista tutimusista. Turpeen geoteniset ominaisuudet selvitettiin vuonna 00 oulutontin esiraentamisselvitysen yhteydessä. Turpeen alla on silttistä hieamoreenia. Turveerrosen alapinnan tason ja maanpinnan tason välinen ero on esitetty suunnitelmapiirustusessa. Turveerrosen pasuus on alueen esiosalla noin olme metriä. Suunnitelmapiirustusessa on vioitu saujen tutimustulosten perusteella turpeen esiintymisalue. Esiraentamisselvitys Painumiteerit Painumiteerit valittiin muissa esiraennurojeteissa yleisesti äytettyjen tavoitteiden muaisesti. Tavoitteelliset enimmäiainum ov siten: Kualueet 00 mm/ 0v Tontti- ja viristysalueet 00 mm/ 0v Turvealueilla yli 0, metrin lisätäyttö nyyisestä maanpinnasta on raja, jona jäleen painum muodostuv suuremmisi uin mitä tontti- ja viristysalueilla voidaan sallia (<00 mm). Sisi alueen maanpintojen suunnittelussa tämä raja tulisi ottaa huomioon. Alustav esiraentamisvaihtoehdot Alustavasti vertailtiin seuraavia esiraentamisvaihtoehtoja:
A. Massanvaihto aivaen B. Pilistabilointi C. Massastabilointi D. Osittainen massanvaihto ja alaosan stabilointi E. Pystysalaojitus ja ylipenger F. Kevennysvaihtoehto osittaisella massanvaihdolla Tempaan tasteluun valittiin vaihtoehdot B (Pilistabilointi) ja F (Kevennysvaihtoehto osittaisella massanvaihdolla). Ylipengerrystä on tasteltu lisäsi vielä eriseen, jos aluetta voidaan äyttää ylijäämämassojen läjitysalueena. Selvitys Hyvinään Hangonrapihan tontin (=oulutontin) esiraennusvaihtoehdoista. Suomen IP-Teniia Oy 00. Kahden esiraentamisvaihtoehdon painuma- ja ustannuslaselma tehtiin vioidun oulutontin alueella perustuen äytettävissä oleviin maaperätutimustietoihin turpeen pasuusista alueen unnostustöiden yhteydessä otetuista turvenäytteistä tehtyihin labororiotutimusiin seä irjallisuustietoihin turpeen ominaisuusista. Turpeen geoteniset ominaisuudet Näytetutimusten muaan turpeen pintaosan vesipitoisuus syvyydellä 0- m vaihtelee 0 0% uivapainosta ja on esimäärin noin 00%., metrin syvyydestä on vain ysi näyte, jona vesipitoisuus on %. Mrasuun lopulla 00 tehtiin yhdelle, metrin syvyydeltä otetulle näytteelle polttooe, jona tuhapitoisuudesi saiin A c =,% uivapainosta. Tämä vastaa humusmaan voa. Turpeen vo vaihtelee yleensä välillä A c = 0% maumisasteesta riippuen. Kesimauneelle turpeelle vo vaihtelee %. Mittu vo on normaalisti mauneen turpeen voihin nähden selvästi suurempi, joa meritsee siihen nähden pienempiä painumia. [ ] Turpeen painumalasennassa on vioitu melo nopeasti tapahtuva primaionsolidaiopainuma seä hitaasti tapahtuva seundääripainuma. Primaionsolidaio syntyy veden virressa pois maahiuasista lisäuorman johdosta. Turpeella se tapahtuu suhteellisen nopeasti. Painumalasennan tulosista nähdään, että m pasuisen hieäytön aiheuttama primaipainuma [ ½ uluessa] on noin 00 mm (+- 0mm). Hajonta tulee vesipitoisuuden ja turpeen mauneisuuden lisäsi [turveerrosen] pasuusvaihtelusta metriä. Lisäpainumaa tulee 0 vuoden aiana noin 0 00 mm, jolloin oonaiainumasi tulee noin 0 mm(+-00 mm). Jos tehdään massanvaihto leiaamalla turveerrosta metrin syvyyteen ja orvaamalla se hieäytöllä seä teemällä lisäsi m orea ylipenger, pienenevät painumaluvut noin 0 mm. Massanvaihdolla voidaan lisäsi hidastaa jälipainumaa 0 vuoden aiana violta noin 0 mm. [ ] Temman tiedon saamisesi turpeen painumista esitetään m pasuisen oepenereen raentamista, jona painumista seuraan, Noin yhden vuoden painumaseurannan avulla voidaan saada luotettavampi äsitys painuman suuruudesta ja sen nopeudesta seä mitoittaa ylipengerrysen suuruus toitusenmuaisesi. Koepenereestä sauja tietoja voitaisiin äyttää myös esim. puhtaiden massojen läjitysalueen suunnittelemisesi, jolloin mass toimisiv esiuormitusena ennen vsinaisen raentamisen aloittamista.
Rasitealue n.m Rasitealue n.m Ras. m lue Ras.0m Sadevesiviemärijohtorasite.al. Ras.alue Ras.alue Ras.alue Ras.alue m anh Asemanu Salonu Terrisuonu Läntinen yhdystie Hyvinäänu Rauhamäenpolu Rillipolu Kalevanu Uudenmaanu Pappilanu Rilliuja Rauhamäenu Suutinuja Länt Hjuu Ystävyydenu Asemanu Alesis Kiven uja Alesis Kiven u Ystävyydenu Kirinu Kirinu Kaunistonpolu Kaunistonpolu. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Yhteisoulu I I I t I jt I I jt t t jt liie I jt Liie t lastauslaituri I I I t t a j I I I eteraanitalo I j I I uniston vanhainoti,0,0 Rauhamäenpuisto Ystävyydenpuisto Kaunistonpuisto Rautiemuseo l l l -0-0 -0-0 -0-0 -0-0 -0 0 0 0 0 0 0 0 :: :0 :0 :-M0 :-M0 :-M :-M :-M0 :-M :-M0 :-M0 :-M0 :-M0 :0-M0 :0-M0 :-M0 :-M0 :-M0 0 0 : : :0 : : :0 : : : : :0 :0 :0 : : : :0 : v 0 0000000 000000 0000000 0000000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0................................... 0..0..0.0 0. 0.....0 0. 0..0 0. 0..0.0 0..0..0.. 0... 0..0.0 0.0 0.0 0.0 0..0 0. 0. 0. 0. 0. 0.. 0. 0....0....0 0.. 0...0.0..0.... 0...0.......0.0.0..........0..............................0.. 0.....0.. 0.. 0. 0. 0. 0. 0....... 0. 0. 0. 0... 0... 0... 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0.. 0. 0.0 0.0 0. 0. 0. 0. 0.. 0. 0. 0.................0.........0.........0...0.....0.............0..0....0...0.....0 0.........0... 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0.... 0.. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0.0 0. 0. 0. 0. 0...........0.........0................0.0.................................0..... 0...0.. 0.....0 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0.. 0. 0... 0. 0. 0... 0..0 0. 0...0. 0..0... 0....0 0.. 0. 0...0. 0...... 0.............................. 0.0. 0.. 0... 0... 0. 0. 0. 0. 0. 0...0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0... 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0............ 0..0.......0.........0............0......0.......................0...... 0... 0.. 0.. 0. 0. 0.. 0. 0. 0.. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0..0...... 0.......... 0 0 00 000 0 00 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 jt jt jt jt jt jt jt P Pp.tie P 0 0 0 0 0 0 0
MAAPERÄN PERIAATELEIKKAUKSIA :000 / :00 +. 0 +. +.0 +. +. 0.0-0.0 Tä/H +. 0.0 -.0 Tv.0 - Si 0 0 0 +.00 +. +. 0-0.0 Tv 0-0.0 Tv 0.0-0. Tä/H 0.0-0. Tä/H 0-0.0 Tä +.0 0-0.0 Tä 0.0 -. Tv 0.0 -.0 Tv.0 -. H. - Si 0. -.0 Tv.0 -.0 H.0 -. Si. -. SiKi. - Si 0.0 -. Tv. -. H. -.00 Si. -. H. - Si.00 - SiH +.0 +. 0-0. Tä/H 0. -. Tv.0 -.0 H.0 - Si 0-0.0 Tv 0.0-0. Tä/H 0.0 -. Tv. -.00 H.00 - Si +0.0 0 -.00 Tä/H.00 -.0 Tv.0 - Si +.0 +. +.0 +.0 0-0.0 Tä/HSi 0.0 -.00 Tv.00 -. H. - Si 0-0.0 Tä/H 0.0 -.00 Tv.00 -. Si. - SiKi 0-0. Tv 0. - 0. Tä/H 0. -. Tv. -.00 H.00 - Si 0-0.0 Tv 0.0-0.0 Tä/H 0.0 -.0 Tv.0 -.0 Tä/H.0 -.0 Tv.0 -.0 H.0 - Si +0. +.0 +.0 0 -.0 Tä/H 0-0.0 Tv 0.0-0.0 Tä/H 0 -.0 Tv.0 -. Tv 0.0 -.0 Tv.0 - Si. - Si.0 -.0 H.0 -. Si. -. SiKi. - Si +0.0 +.0 +. +. 0-0.0 Tä 0-0.0 Tv 0 -.0 Tv 0-0. Tä 0.0-0.0 Tä/H.0 - Si 0.0 -.0 Tv.0 - Si 0. -.0 Tv.0 -.0 H 0.0 -.00 Tv.00 -. H +. 0-0. Tä/H 0. -.0 Tv.0 -. H. -.0 HKi.0 - HSi.0 - HSi. -.0 Si.0 - HKi
MAAPERÄN PERIAATELEIKKAUKSIA :000 / :00 +0. +.0 +.00 0-0. Tä 0...00 Tv.00 - Si 0-0.0 Tä 0.0 -.0 Tv.0 - Si 0-0..0 Tä 0.0 -.0 Tv.0 -. Si. - H +0.0 +.0 +.0 +0. +.0 0 -.00 Tä 0-0.0 Tä 0-0.0 Tä 0-0.0 Tä 0 -.00 Tä.00 -.0 Tv 0.0 -.00 Tv 0.0 -.00 Tv.00 -.0 Tv 0.0 -.0 Tv.0 -.0 HKi.00 - Si.00 - Si.0 - HSi.0 -.0 Si.0 -.00 SiH.0 - H.00 - H 0 -.0 Tä.0 -.0 Tv 0 +. +0.0 0-0.0 Tä 0.0 -.0 Tv.0 - Si.0 - Si 0 -.0 Tä +. +.00 +0.0 +0.0 0-0. Tä 0-0.0 Tä 0-0.0 Tä.0 -.00 Tv 0. -.00 Tv 0.0 -.0 Tv 0.0 -.0 Tv.00 - Si.00 - Si.0 - Si.0 - Si 0-0.0 Tä 0 +.00 +0.0 0-0.0 Tä 0.0 -.0 Tv.0 - Si 0.0 -.0 Tv.0 -.0 H.0 - Si 0-0.0 Tä 0.0 -.0 Tv.0 - H 0 +0. +0. 0-0.0 Tä 0.0 -.0 Tv.0 -.00 HKi.00 - H +0. 0-0.0 Tä 0.0 -.0 Tv.0 - Si +0. 0-0.0 Tä 0.0 -.0 Tv.0 -.0 H.0 - Si 0 -.00 Tä +0. +0.0 0-0.0 Tä/H 0.0 -. Tv.00 - H. - Si +. +0. 0 -.00 Tä/HKi 0-0.0 Tä.00 -.00 Tv 0.0 -. Tv.00 -.0 H.0 - SiH. -.0 Si.0 - H