Strategian raportointi Kaupunginhallitus

Strategian raportointi Kaupunginhallitus 2.5.2017 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä yliopisto- ja matkailukaupunkiaan, joka kasvaa ja kansainvälistyy rohkeasti. 1

Strategia on tulevaisuuden työkalu, jolla rakennamme Lappeenrannan tulevaisuutta ja menestystä. Strategia nousee kaupungin omaleimaisuudesta; paikkakunnan erityispiirteistä ja vahvuuksista. Lakisääteisiä tehtäviä hoitava paikallisviranomainen Omaleimaisia arvoja heijasteleva paikallisyhteisö Kuntalaki Maantieteellinen sijainti Toimintaympäristön muutokset Erillislait Valtion antamat lakisääteiset tehtävät Kuntalaisten tarpeet Kunnan perustehtävät Kaupungin strategia Muutokset velvoitteissa ja perustehtävien kehitystyö Talous- ja Hyvinvointiohjelmohjelma toimintatapa ohjelma Kaupunkirakenne- Osallistava Kuntalaisen hyvinvointi Kaupungin elinvoima Elinkeino- palvelurakenneohjelma KV- ja Tasapainoinen venäjäohjelma talous Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet

Strategian raportointi Valtuustotaso (1-taso) 12 painopistettä Toteutusvastuu: Kaupunginjohtaja Raportointi: Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Hallitustaso (2-taso) 46 avaintoimenpidettä Toteutusvastuu: Toimiala-/Vastuualuejohtaja Toimitusjohtaja Raportointi: Kaupunginhallitus Toimialataso(3-taso) n. 400 toimenpidettä Toteutusvastuu: Vastuu-/Tulosaluejohtaja Toimitusjohtaja Raportointi: Lautakunta / Yhtiön hallitus

Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä yliopisto- ja matkailukaupunkiaan, joka kasvaa ja kansainvälistyy rohkeasti. Hyvinvoivat asukkaat Elinvoimainen kaupunki Osallistava toimintatapa Tasapainoinen talous 2016 2016 2016 2016 Asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen. Lasten ja nuorten yksilöllisen kasvun tukeminen. Nuorten syrjäytymisen vähentyminen. Työllisyyden hallinta. Elinkeinorakenteen uudistuminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Haluttu sijoittumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Omistajaohjauksen selkeyttäminen. Osaavat ja hyvinvoivat työyhteisöt. Vuorovaikutuksen lisääminen kaupungin ja kuntalaisten välillä. Kaupungin kiinteistöomaisuuden kokonaistaloudellisuuden radikaali parantuminen. Käyttömenojen kasvun ja velkaantumisen merkittävä hidastuminen. Veropohjan vahvistaminen seuraavalle valtuustokaudelle.

Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä yliopisto- ja matkailukaupunkiaan, joka kasvaa ja kansainvälistyy rohkeasti. Hyvinvoivat asukkaat Elinvoimainen kaupunki Osallistava toimintatapa Tasapainoinen talous 2028 2028 2028 2028 Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia ja yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Innostava työura ja arvokas vanhuus. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. Johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan. Kaupunkirakenteen eheytyminen. Suomen houkuttelevin ja viihtyisin kaupunkikeskusta. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä on keskitytty ydintehtäviin, muissa palveluissa verkostomaiset toimintatavat. Asiakaskeskeinen, kuntalaisen vahvaan osallisuuteen perustuva jatkuva kehittäminen. Veropohjan vahvistuminen työllisyyttä parantamalla ja yritysten investointeja lisäämällä. Menojen jatkuva tärkeysjärjestykseen asettaminen ja mitoittaminen tulopohjan mukaiseksi.

Hyvinvoivat asukkaat Elinvoimainen kaupunki Osallistava toimintatapa Tasapainoinen talous 2016 Asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen. Lasten ja nuorten yksilöllisen kasvun tukeminen. Nuorten syrjäytymisen vähentyminen. 2016 Työllisyyden hallinta. Elinkeinorakenteen uudistuminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Haluttu sijoittumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. 2016 Omistajaohjauksen selkeyttäminen. Osaavat ja hyvinvoivat työyhteisöt. Vuorovaikutuksen lisääminen kaupungin ja kuntalaisten välillä. 2016 Kaupungin kiinteistöomaisuuden kokonaistaloudellisuuden radikaali parantuminen. Käyttömenojen kasvun ja velkaantumisen merkittävä hidastuminen. Veropohjan vahvistaminen seuraavalle valtuustokaudelle. Aktiivisuudella hyvinvointia Vahva ote elämään Tehokkuutta työllisyyden hoitoon Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Uudistuva elinkeinorakenne Eheä ja tehokas kaupunkirakenne Saavutettavuus ja sujuvat liikenneyhteydet Kansainvälinen ja vihreä yliopistokaupunki Monipuolinen matkailukaupunki Avoimesti ja kuunnellen Yhdessä tehden Rakenteita ja toimintamalleja uudistaen Riittävä tulorahoitus Kokonaisvaltainen investointien suunnittelu Veropohjaa vahvistava elinkeinopolitiikka

Hyvinvoivat asukkaat 1. Aktiivisuudella hyvinvointia Asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen. Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia ja yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Innostava työura ja arvokas vanhuus. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. Terveyden edistämisen aktiivisuus on 2016 yli 75 ja 2028 yli 95 (TEA-viisari, 73/2016) Ikävakioitu Kelan sairastavuusindeksi 2016 on alle 97 ja 2028 alle 90 (99,5/2015) Vapaa-ajanliikuntaa harrastamattomien osuus on alle 20 % 2016 ja alle 15 % 2028 (24,5%/2015) Elintavoista johtuvien sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö vähenee ja asukkaiden hyvinvointi lisääntyy 1.1. Panostamme ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukemiseen (Sanna Natunen) Matalan kynnyksen palvelupisteet mahdollistavat varhaisen puuttumisen. Huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna olleiden lasten määrä on 0,9 % 2016 (2015: 0,9 %) ja alle 0,5 % 2028 Ohjaamon asiakaspalvelupiste (nuorisotiedotuspiste) vakiinnuttaa paikkansa palvelukentässä. Kasvatuksellinen ennaltaehkäisevä nuorisotyö järjestää mielekästä toimintaa nuorille. Eksoten lasten ja nuorten talon sekä aikuisten talon toimintaa kehitetään edelleen. Hyvinvointiasemien palvelujen kehittämisen painopistealueita ovat virtuaaliset hyvinvointipalvelut, palveluneuvonta, palveluohjaus, hoito-ja palvelutarpeen arviointi ja yksi yhteinen suunnitelma. Kuntoutus- ja liikuntapalveluiden yhteistyötä tiivistetään. Liikuntatoimi aktivoi terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvia ja neuvontaa sekä matalankynnyksen ryhmätoimintoja kohdistetaan erityisesti ylipainoisiin ja työttömiin. Kulttuuritoimi järjestää matalankynnyksen toimintaa mm. vertaisihmettelijätoimintaa sekä sähköisen asioinnin opastusta sekä tekee tiivistä yhteistyötä nuorisotoimen kanssa. Ohjaamon asiakaspalvelupiste tavoittaa nuoria ja antaa monipuolista neuvontaa ja ohjausta. Nuorisotilojen asiakasmäärät ovat kasvaneet 11% vuoteen 2015 verrattuna. Kirjasto ja nuorisotoimi ovat tiivistäneet yhteistyötä. Hyvinvointiasemilla ja - keskuksessa tarjottava neuvonta ja ohjaus on entistä monipuolisempaa. Sammonlahden hyvinvointikeskuksen muutostyöt on käynnissä. Lasten ja nuortentalon prosesseja kehitetään. Isoapu palvelukeskuksen toiminnassa korostuu kuntoutuksellinen työote ja ennaltaehkäisy. Eksoten liikuntaneuvonnan potilastietojärjestelmä otetiin käyttöön alku syksystä. Liikuntatoimen BMI-kortin vaikutuksia on selvitetty ja liikuntaneuvonta vakiintunut palvelumuotona (LILA-hanke päättynyt). Valmisteltu LAPE-kärkihanke lapsi- ja perhepalvelujen kehittämiseksi.

Hyvinvoivat asukkaat 1. Aktiivisuudella hyvinvointia Asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen. Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia ja yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Innostava työura ja arvokas vanhuus. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. Terveyden edistämisen aktiivisuus on 2016 yli 75 ja 2028 yli 95 (TEA-viisari, 73/2016) Ikävakioitu Kelan sairastavuusindeksi 2016 on alle 97 ja 2028 alle 90 (99,5/2015) Vapaa-ajanliikuntaa harrastamattomien osuus on alle 20 % 2016 ja alle 15 % 2028 (24,5%/2015) Elintavoista johtuvien sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö vähenee ja asukkaiden hyvinvointi lisääntyy 1.2. Kannustamme terveisiin elintapoihin (Ilkka Oksman) Liikkuvien määrä lisääntyy sekä ylipaino ja päihteiden käyttö pysyvät hallinnassa. Ikäihmisten toimintakyky vahvistuu. 20-64 -vuotiaista vähintään 90 %:lla kehon painoindeksi on alle 30 2016 (2015: 85,9 %) ja 95% 2028 mennessä (ATH) Selvitetään ennaltaehkäisevän päihdetyön Pakka-mallia ja sen soveltuvuutta Lappeenrantaan. BMI kortin käytöstä ja vaikuttavuudesta tehdään tutkimus. Myönnetään BMI - jatkokortteja 30 asiakkaalle vuoden aikana. Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia edistetään mm. tukemalla nuoriso- ja liikuntajärjestöjen toimintaa. Jatketaan Liikkuva koulu- ohjelmassa kehitettyjä toimintamuotoja perusopetuksessa ja laajennetaan varhaiskasvatuksessa Ilo kasvaa liikkuen - toimintaan. Isoapu palvelukeskus kannustaa asiakkaita toimintakyvyn ylläpitoon ja kohdistaa palveluita ja tapahtumia riskiryhmille. Aktivoidaan asukkaita käyttämään liikuntapaikkoja, ulkoilu- ja hiihtoreittejä, uimahalleja ja muita vapaita liikuntapaikkoja. Liikuntaneuvonta-asiakkaista suurin osa ohjautuu liikuntatoimen ohjattuihin ryhmiin. Tehostettu ennaltaehkäisevän päihdetyön toimintoja ja poistettu päällekkäisyyksiä. Liikunnanohjaaja toimii ohjaamossa. Liikkuva-koulu toimintamalli on vakiintunut kaikkiin peruskouluihin. Lähiliikuntaolosuhteet paranevat, kolme uutta koulujen lähiliikuntapihaa valmistuu kesällä 2016.

Hyvinvoivat asukkaat 1. Aktiivisuudella hyvinvointia Asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen. Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia ja yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Innostava työura ja arvokas vanhuus. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. 1.3. Edistämme harrastusja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia (Päivi-Linnea Pötry) Liikuntapaikkojen käyttöaste paranee ja perheille suunnattujen palveluiden määrä lisääntyy. Kulttuuripalveluita 1-3 krt kuukaudessa käyttävien osuus 2016 on 1,9 % (2015: 1,8%) ja 2028 yli 2,5 %. Kasvatus- ja opetustoimi järjestää kerhotoimintaa ja kehittää matalan kynnyksen harrastustoimintaa. Selvitetään paikallisia keinoja toteuttaa kansallista kärkihanketta, jonka tavoitteena on lisätä taide- ja kulttuuripalvelujen saavutettavuutta ja liikuntaa kouluikäisten keskuudessa. Kulttuuripolkuohjelma jatkuu ja siihen osallistutaan eri toimialoilla aktiivisesti. Metkun toiminta jatkuu. Nuoriso- ja liikuntatoimi järjestää edelleen tapahtumia perheen yhteiselle harrastamiselle sekä perheitä tukevia lomatoimintoja. Lasten liikuntamaat jatkuvat ja eskareiden 10 x uintikortti myönnetään elokuussa kaikille esikoulun aloittaville. Vähävaraisten lapsiperheiden harrastusavustushaku toteutetaan keväällä ja syksyllä 2016. Terveyden edistämisen aktiivisuus on 2016 yli 75 ja 2028 yli 95 (TEA-viisari, 73/2016) Ikävakioitu Kelan sairastavuusindeksi 2016 on alle 97 ja 2028 alle 90 (99,5/2015) Vapaa-ajanliikuntaa harrastamattomien osuus on alle 20 % 2016 ja alle 15 % 2028 (24,5%/2015) Elintavoista johtuvien sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö vähenee ja asukkaiden hyvinvointi lisääntyy Matalankynnyksen harrastustoiminta mahdollistuu koulupäivän yhteydessä. Kaupungissa tarjolla oleva lasten ja nuorten harrastustoiminta on koottu näkyville Pedanetiin. Tarjotaan nuorille harrastusmahdollisuuksia nuorisotyön perustoiminnan puitteissa. Järjestetään harrastuksiin tutustumista helpottavia tapahtumia kuten Zerozeno ja Kaamospuhallus. Kulttuuripolkutoiminta jatkuu suunnitelman mukaisesti, kulttuuritoimen tarjoamia hinnoitteluetuja käytetään. Kirjaston monipuolinen matalan kynnyksen tapahtumatuotanto jatkuu. Nuorisotoimen ostopalvelut on kilpailutettu ja sopivien toimijoiden kanssa on tehty hankintasopimuksia. Järjestökentän kanssa on käyty keskustelua yhteistyömuotojen löytämiseksi. Etsivä nuorisotyö on järjestänyt asiakkailleen mahdollisuuksia kokeilla harrastuksia. Harrastus avustus mahdollistaa taloudellisesti heikommassa asemassa olevien lasten harrastustoiminnan jatkumisen tai sen aloittamisen.

Hyvinvoivat asukkaat 2. Vahva ote elämään Asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen. Lasten ja nuorten yksilöllisen kasvun tukeminen. Nuorten syrjäytymisen vähentyminen. Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia ja yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Innostava työura ja arvokas vanhuus. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. 17-24 vuotiaista koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä on alle 7 % vuonna 2016 ja alle 4 % 2028 (7,1%/2014). Alle 25-vuotiaita työttömiä on alle 700 vuonna 2016 ja alle 400 2028. (775/2016) Syrjäytyminen vähenee 2.1. Edistämme nuorten koulutus- ja työelämävalmiuksia ja elämänhallintataitoja (Sirpa Räikkönen) 2.2. Turvaamme toisen asteen koulutukseen ja työelämään siirtymisen (Tuija Willberg) Nuorten elämänhallinta paranee Jokaisella peruskoululaisella on vähintään yksi kodin ulkopuolinen harrastus Nuoret kiinnittyvät työelämään Peruskoulunsa päättäneistä kaikki siirtyvät jatkokoulutukseen tai työelämään Ohjaamon toimintaa kehitetään edelleen ja toimijayhteistyötä tiivistetään. Etsivä nuorisotyö käy tarvittaessa asiakkaan kotona ja aktivoi palvelujen piiriin. Ohjaamossa tuetaan nuorten työllistymistä yhdessä yritysten ja alueen toimijoiden kanssa. Ohjaamo kannustaa nuoria kansainvälistymisessä EU:n nuorisotoimintaohjelman kautta. Ohjaamo tekee aktiivista yhteistyötä nuorten vaikutuspiirissä toimivien tahojen kanssa. Ohjaamo -toiminta sekä koulunuorisotyölliset menetelmät jatkuvat. Jatko-opintoihin ohjaamista toteutetaan. Ohjaamo -toiminta ja eri toimijoiden välinen yhteistyö kehittyy edelleen. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelujen rooli ohjaamossa vakiintuu. Harrastepajatoiminnan tarjontaa suunnataan asiakaskyselyn pohjalta. Alueen kaikki pajatoiminnot on kartoitettu ja toimintaa tehostettu. Etsivä nuorisotyö ja nuorten tieto ja neuvontapalvelut ovat ohjaamon aktiiviset toimijat. Nuorisotoimi tarjonnut maksuttomia pienryhmätoimintoja 17 eri ryhmässä ja nuoria osallistui 1799. Ohjaamo ylläpitää toimintaa joka antaa ajanvarauksetonta tukea alle 30- vuotiaille. Kaikilla alueilla on tehty koulunuorisotyötä jossain muodossa. Hallinnollisella tasolla on muodostunut yhteinen visio nuorisotyön ja koulun yhteistyön syventämisestä. Kaikille on ollut tarjolla jatkoopintopaikka peruskoulun jälkeen.

Hyvinvoivat asukkaat 2. Vahva ote elämään Asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen. Lasten ja nuorten yksilöllisen kasvun tukeminen. Nuorten syrjäytymisen vähentyminen. Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia ja yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Innostava työura ja arvokas vanhuus. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. 17-24 vuotiaista koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä on alle 7 % vuonna 2016 ja alle 4 % 2028 (7,1%/2014). Alle 25-vuotiaita työttömiä on alle 700 vuonna 2016 ja alle 400 2028. (775/2016) Syrjäytyminen vähenee 2.3. Mahdollistamme koulutustarjonnalla elinikäisen oppimisen (Tuija Willberg) 2.4. Edistämme maahanmuuttajaperheiden kotoutumista (Sanna Natunen) Koulutustarjonta on monipuolista Koulutustasomittain paranee 2016 nykyisestä tasosta (346/355) (2015: 349) ja on lähellä maan keskitasoa 2028 Maahanmuuttajat kiinnittyvät osaksi yhteiskuntaa Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden osuus ulkomaalaisesta työvoimasta 37 % vuonna 2016 (2016: 34,8 %) ja alle 20 % 2028. Järjestetään myös joustavaa perusopetusta ja ilmiöpohjainen oppiminen sisällytetään uudistuviin opetussuunnitelmaan. Ratkaisukeskeinen toimintamalli laajasti käytössä. Maahanmuuttajien liikuntahankkeelle haettu lisärahoitusta. Nuorisotoimi jatkaa Kanuuna - verkostossa ja tarjoaa palveluja kaikille asukkaille. Eksote varautuu ennakoidusti mahdollisen palvelutarpeen kasvamiseen ja tehostaa yhteistyötä TE-palvelujen kanssa. Kulttuuritoimi jatkaa palvelujen tarjontaa soveltuvin osin. Maahanmuuttajanaisia valmennetaan työelämään ja yrittäjyyteen. Monikulttuurinen asukasraadin toiminta jatkuu. Ratkaisukeskeisen toimintaote on edistänyt oppilaiden oppimishalua. Peruskouluissa valmisteltiin uudet opetussuunnitelmat keväällä 2016 ja otettiin käyttöön syksyllä 2016. Maahanmuuttajien liikuntahankkeelle saatu AVI:lta 142 000. Nuorisotoimi jatkaa Kanuunaverkoston monikulttuurisen nuorisotyön verkostossa. Kulttuuri toimi huomioi monikulttuurisuuden palveluissaan mm. museolla on 2 maahanmuuttajataustaista kieliharjoittelijaa ja edustus asiakasraadissa. Maahanmuuttajia mukana nuorisotoimen perustoiminnoissa. Maahanmuuttajien kotoutumisprosessi on toimiva ja palvelutarpeisiin pystytään vastaamaan. Maakunnallinen kotouttamisohjelma päivitystyö 2017 alussa.

Hyvinvoivat asukkaat 3. Tehokkuutta työllisyyden hoitoon Työllisyyden hallinta. Lasten ja nuorten yksilöllisen kasvun tukeminen. Nuorten syrjäytymisen vähentyminen Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia ja yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Innostava työura ja arvokas vanhuus. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. Työttömyysaste on alle 15 % vuonna 2016 ja alle 10 % 2028. (15,2%/2016) Pitkäaikaistyöttömiä on alle 1500 vuonna 2016 ja alle 500 vuonna 2028. (1656/2016) Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys laskee 3.1. Vahvistamme työllisyyden hoitoa (Sanna Natunen) Työmarkkinatukea saaneiden määrä vähenee 300 päivää työmarkkinatukea saaneita on 2016 alle 700 (2016: 723) ja 1000 päivää saaneita alle 500 (2016: 534) ja 2028 alle 350 ja alle 200. Selvitetään Sitran SIB vaikuttavuusinvestoinnin mahdollisuudet työllisyyden edistämisessä ja käynnistetään yhdessä yrittäen hanke. Aloitetaan yrityslisä kokeilu. Vahvistetaan Wirman kanssa tehtävää yritysyhteistyötä työällisyydenhoidon näkökulmasta. Lisätään Ohjaamon ja yritysten välistä yhteistyötä. Työllistetään palkkatuella. Tehostettu yritysyhteistyötä yhdessä Wirman kanssa työllisyyden edistämisessä. Lappeenrannan yrityslisää on hakenut 23 yritystä. Käynnistetty Yhdessä Yrittäen hanke. Nuoret ohjautuvat Ohjaamon kautta työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, töihin ja koulutukseen. Jatkettu Sitran SIB vaikuttavuusinvestointi hankeen käynnistämistä. 3.2. Edistämme uusien työpaikkojen syntymistä (Johanna Väyrynen) Työllisyyden hoito on osa elinkeinopolitiikkaa ja avoinna olevien työpaikkojen määrä kasvaa Avoinna olevien uusien työpaikkojen määrä kasvaa yli 7500 (2014: 6869, 2015: n. 7400) Käynnistettiin yrityslisäkokeilu. Lisäksi maankäytöllisillä toimenpiteillä edistettiin yritysten sijoittumista Lappeenrantaan. Yrityslisää markkinoitu aktiivisesti, lisää myönnettiin 23 yritykselle 30 työttömän palkkaamiseen. Asemakaavojen laadinnassa huomioitu yritysten tarpeet, turvattu myös riittävä tonttitarjonta.

Hyvinvoivat asukkaat 3. Tehokkuutta työllisyyden hoitoon Työllisyyden hallinta. Lasten ja nuorten yksilöllisen kasvun tukeminen. Nuorten syrjäytymisen vähentyminen Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys laskee Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia ja yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Innostava työura ja arvokas vanhuus. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. 3.3. Mahdollistamme osaamisen kehittämisen työelämän tarpeisiin (Sanna Natunen) Ammattiin valmistuneet työllistyvät ja täydennyskoulutus mahdollistaa työllistymisen Vastavalmistuneiden 25-29-v. virta yli 3kk työttömyyteen %-osuus laskee 45 % (2016: 41 %) Yrityskylään osallistunut 6. luokkalaiset. Ohjaamo tekee yhteistyö kaikkien nuorten kanssa työskentelevien tahojen kanssa (yritykset, oppilaitokset, TE-keskus, TYP). Ohjaamo tarjoaa ammattilaisille koulutuksia ja verkostoitumismahdollisuuksia. Ohjaamo järjestää teemallisia tapahtumia ja koulutuksia nuorille, joiden tavoitteena on tukea nuorten työllistymistä työelämänvalmiuksien kehittämisen ja opettamisen kautta. Tiivistetään yhteistyötä TE-palveluiden ja oppilaitosten kanssa. Työttömyysaste on alle 15 % vuonna 2016 ja alle 10 % 2028. (15,2%/2016) Pitkäaikaistyöttömiä on alle 1500 vuonna 2016 ja alle 500 vuonna 2028. (1656/2016) Ohjaamo vakiinnuttaa roolin nuorten työllisyyttä edistävänä matalan kynnyksen palveluna. Sidosryhmät osallistuvat aktiivisesti Ohjaamon toimintaan. Nuorisotakuu toteutuminen tehostuu. Tavoitteena on saada asiakkaille sopivia koulutus- /työpaikkoja sekä toimia linkkinä nuoren, yritysten ja työllistävien tahojen välillä.

Hyvinvoivat asukkaat 3. Tehokkuutta työllisyyden hoitoon Työllisyyden hallinta. Lasten ja nuorten yksilöllisen kasvun tukeminen. Nuorten syrjäytymisen vähentyminen Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys laskee Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia ja yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Innostava työura ja arvokas vanhuus. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. 3.4. Kehitämme työkykyä ylläpitäviä ja työllisyyttä edistäviä prosesseja (Sanna Natunen) Työkyky ja työssä jaksaminen eläkeikään asti paranee. Työkyvyttömyyseläkettä 16-64-vuotiaista 2016 saa 6 % (2015: 6,3 %) ja 2028 alle 4,5 %. Eksote tiivistää työllisyyden edistämisen organisaatiota. Työllistymispolkuja nopeutetaan ja sujuvoitetaan. Edistetään työnantajien mahdollisuuksia nopeaan ja helppoon työllistämiseen ja lisätään työnantajakontakteja. Eri toimijoiden välinen yhteistyö lisääntyy. Eksoten sosiaalinen työllistäminen ja verkostoyhteistyö tulosyksikkö vastaa välityömarkkinoiden ja hankkeiden koordinoinnista, kuntouttavan työtoiminnan koordinoinnista ja sen kehittämisestä sekä verkostoyhteistyöstä. Käynnistetään Yhdessä yrittäen -hanke, joka testaa sosiaalisen yrityksen toimivuutta kahdessa kokeiluympäristössä. Hyvinvointikumppanuus hankkeen kumppanuusmallin rakentaminen ja toimijoiden roolin määrittäminen. Aktivoidaan toimialoja oppisopimuskoulutusten ja työkokeilujen aloittamiseksi. Työttömyysaste on alle 15 % vuonna 2016 ja alle 10 % 2028. (15,2%/2016) Pitkäaikaistyöttömiä on alle 1500 vuonna 2016 ja alle 500 vuonna 2028. (1656/2016) Pitkäaikaistyöttömien aktivointiasteen toteuttamisessa ollut haasteita. Rakennettu uutta asiakaslähtöistä toimintamallia TYP:n, Kelan ja TEtoimiston kesken. Yhdessä Yrittäen -hanke käynnistynyt ja työllisyyskokeilun käynnistyy helmikuussa 2017.

Hyvinvoivat asukkaat 4. Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen. Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Lappeenranta on hyvä paikka asua Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia ja yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Innostava työura ja arvokas vanhuus. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. 4.1. Kehitämme turvallista ja terveellistä elinympäristöä (Ilkka Räsänen) 4.2. Tarjoamme houkuttelevia asuinalueita (Pasi Leimi) Asukkaat kokevat asuinalueet turvallisiksi ja terveellisiksi Melualueilla asuvien asukkaiden määrä vähenee (2016: 7257) Asukkaat kokevat asuinalueet viihtyisiksi ja toimiviksi Tyytyväisyys asuinalueen palvelutasoon kasvaa 4/5 (2016: 3,56) Ympäristöohjelman, ilmasto-ohjelman ja resurssiviisausohjelman toteuttaminen; yleiskaavakaavojen toteuttaminen joukkoliikennettä, pyöräilyä ja kävelyä edistäen; ympäristön viihtyisyyden, terveellisyyden ja turvallisuuden korostuminen asemakaavoissa; pintavesien kunnostaminen; ulkovalaistuksen tehostaminen Keskustaajaman osayleiskaavojen viimeistely: uusien houkuttelevien asuinalueiden huomioiminen yleiskaavoissa, Sammonlahden, Lauritsalan ja Joutsenon aluekeskusten kehittäminen, sähköverkon ja katuvalojen uusiminen, koulujen rakentamisessa ja suunnittelussa huomioidaan myös asukkaiden tarpeet lähiliikunta- ja iltakäytössä. Koettu turvallisuus pysyy 2016 vuoden 2013 tasolla 86 % (84%/2016) ja 2028 on 90 % Tyytyväisyys asuinympäristöön -mittari nousee 4/5 (3,82/2016) vuoteen 2028 mennessä Resurssiviisaustiekartan ja Hinku-tiekartan toimenpiteet; sähköbussi koekäytössä; Campus asemakaava; jätevesien käsittelyn periaateratkaisu; ulkovalaistuksen energiansäästö. Meluntorjuntaohjelman täytäntöönpanoa valmistellaan. Altistuvien asukkaiden määrä ei ole vähentynyt. Valmisteilla olevat keskustaajaman osayleiskaavat, kaupunkirakennetta eheyttävät asemakaavamuutokset, Palveluverkkotarkasteluissa otettu huomioon myös kolmannen sektorin tilatarpeita, päiväkotien ja koulujen pihojen hyödyntäminen lähiliikuntapaikkoina, asuinalueiden turvallisuus paranee, kaupunkikuva kehittyy, asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet ja toimintaedellytykset paranevat.

Hyvinvoivat asukkaat 4. Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen. Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Lappeenranta on hyvä paikka asua Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia ja yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Innostava työura ja arvokas vanhuus. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. 4.3. Mahdollistamme kodinomaisen ja turvallisen asumisen (Sanna Natunen) 4.4. Kehitämme esteetöntä ympäristöä (Pasi Leimi) Ikä-ihmiset voivat asua omassa kodissaan yhä pidempään. Yli 75-vuotiaista 92,5 % asuu 2016 kotona ja 2028 96 % (2015: 92,3 %) Palvelujen tasapuolinen saavutettavuus ja tapaturmien määrän väheneminen Kaikki kaupungin tarjoamat palvelut ovat esteettömiä vuoteen 2028 mennessä Aktivoidaan ARA:n korjaus-, energia- ja hissiavustuksiin ym. investointiavustuksiin liittyvää neuvontaa ja tiedottamista. Selvitetään ikäihmisten arjentukipalveluiden mahdollisuuksia. Liikkuvat palvelut toimivat osana hyvinvointiasemaverkostoa. Omaishoitolain muutoksen mukaisen toiminnan kehittäminen ja omaishoidon vahvistaminen yhtenä hoitomuotona. Kävelyedellytysten parantaminen; kaupunkikeskustan pyöräilysuunnitelman hyväksyminen; sähköisten palvelujen kehittäminen Koettu turvallisuus pysyy 2016 vuoden 2013 tasolla 86 % (84%/2016) ja 2028 on 90 % Tyytyväisyys asuinympäristöön -mittari nousee 4/5 (3,82/2016) vuoteen 2028 mennessä Korjaus-, energia- ja kuntotutkimusavustuksia on myönnetty 20 kpl. Erityisryhmien investointiavustuksen vuodelle 2016 sai 3 kohdetta: 2 LOAS:n peruskorjauskohdetta ja Toivokoti. Kotihoidon sisällön kehittäminen ja kirjaamisen mahdollistuminen asiakkaan luona, kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän ja resurssipoolin käytön vakiinnuttaminen. On löydetty uusia arjentukimuotoja. Liikkuvat palvelut ovat osa vakiintunutta palveluverkkoa. Parantuvat kävelyedellytykset; esim. Marian aukio, Vapaudenaukio ja Paasikivenpuisto. Sähköisten palveluiden tarjonta ja käyttö lisääntyy.

Hyvinvoivat asukkaat 4. Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen. Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Lappeenranta on hyvä paikka asua Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia ja yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Innostava työura ja arvokas vanhuus. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. 4.5. Parannamme ja ylläpidämme monipuolisia vapaa-aika-, liikunta- ja leikkipaikkoja (Ilkka Oksman) 4.6. Kehitämme kaupunkikuvaa suunnitelmallisesti (Maarit Pimiä) Liikunta- ja leikkipaikat sekä nuorisotilat ovat aktiivisessa käytössä Seitsemän suurimman pääurheilukeskuksen kävijämäärät kasvaa ja varausaste on 70 % (2016: 73 %) Kaupunkikuva on viihtyisä ja siisti Tyytyväisyys rakennetun ympäristön viihtyisyyteen ja kauneuteen paranee 3,5/5 (2016: 3,62) Kaukaan, Kesämäen ja Kesämäenrinteen koulujen pihojen lähiliikuntapaikkahankkeille haettu valtionavustusta, Kisapuiston ulkoilureitin perusparannuksen suunnitelmat. Kevyen liikenteen väylien ylläpitäminen ja parantaminen lähiliikuntapaikkoina, pyöräilysuunnitelman viimeistely Keskustaajaman keskusta-alueen osayleiskaava ollut ehdotuksena nähtävillä. Asemakaavat. Taide osaksi kaupunkiympäristöä. Kaupunkikuvallisesti merkittävien rakennusten arvioiminen kaupunkikuvatyöryhmässä. Koettu turvallisuus pysyy 2016 vuoden 2013 tasolla 86 % (84%/2016) ja 2028 on 90 % Tyytyväisyys asuinympäristöön -mittari nousee 4/5 (3,82/2016) vuoteen 2028 mennessä Kaukaan, Kesämäen ja Kesämäenrinteen koulupihojen lähiliikuntahankkeille saatu valtionavustus ja rakentaminen alkanut. Kisapuiston ulkoilu- ja hiihtoreitin perusparannus valmistunut. Toteutettu pyöräilysuunnitelma, parantunut pyöräteiden talvikunnossapito, paikallisliikenteen pysäkkien yhteyteen rakennettu pyöräpysäköintipaikkoja Osayleiskaavat valmistelussa; kaavoissa on suojeltu arvorakennukset, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt ja huomioitu riittävät ja laadukkaat viheralueet. Asemakaavoissa on käytetty rakentamista ja kaupunkikuvaa ohjaavia kaavamääräyksiä. Rakennuslupia myönnettäessä on huomioitu rakennuksen soveltuvuus kaupunkikuvaan.

Hyvinvoivat asukkaat 4. Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen. Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia ja yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Innostava työura ja arvokas vanhuus. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. Koettu turvallisuus pysyy 2016 vuoden 2013 tasolla 86 % (84%/2016) ja 2028 on 90 % Tyytyväisyys asuinympäristöön -mittari nousee 4/5 (3,82/2016) vuoteen 2028 mennessä Lappeenranta on hyvä paikka asua 4.7. Mahdollistamme asumisen ja yritystoiminnan kehittymisen maaseutualueilla (Pasi Leimi) Asuminen ja yritystoiminta maaseudulla on mahdollista Maaseutualueiden strateginen suunnittelualue kattaa 2028 koko kaupungin. Maaseutualueiden strategisen yleiskaavoituksen käynnistyminen ja hankkeen tavoitteiden määrittely, maaseutualueilla tuetaan ja aktivoidaan yrittäjyyttä yhteistyössä ProAgrian kanssa, maaseutualueiden tarpeiden huomiointi sähköisten palvelujen toteutuksessa sekä maaseutujen verkkoyhteyksien parantaminen, Eksoten liikkuvien ja sähköisen palvelujen tuottaminen, Ympäristötoimi tukee kotieläintalouden edellytyksiä. Osayleiskaavat; liikkuvat palvelut mahdollistavat lähipalvelut hajaasutusalueella. Aktivointitoiminta aloitetaan ja yhdessä ProAgrian kanssa kehitetään yrityksiä. Hyötyeläinten terveyspalvelut toimivat.

Elinvoimainen kaupunki 1. Uudistuva elinkeinorakenne Työllisyyden hallinta. Elinkeinorakenteen uudistuminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan. Suomen houkuttelevin ja viihtyisin kaupunkikeskusta. Työpaikkojen kokonaismäärä säilyy vuoden 2012 tasolla (28 200) (27 500/2016) Yritysperustanta paranee (aloittaneet-lopettaneet suhteessa yrityskantaan) ja on Suomen keskiarvoa parempi -1%/2015 (+2%/2016) Teollisuutta korvaavien palvelualojen työpaikkojen rinnalle syntyy myös osaamispohjaisia työpaikkoja 1.1. Syvennämme yhteistyötä alueen oppilaitosten ja elinkeinoelämän välillä. (Markku Heinonen) Opiskelijat kiinnittyvät alueelle ja sijoittuvat alueen yrityksiin Valmistuneiden opiskelijoista alueelle kiinnittyneiden määrä kasvaa: LUT 20 % ja Saimaan amk 65 % (LUT 16,7/2013 ja Saimaa amk 64,2/2013) (2016: 12,7 %) Vahvistetaan yhteistyön elinkeinovetoisuutta ja Green Lappeenranta brändiä. Käynnistetään syksyllä 2016 korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön syventämiseen tähtäävä valtion ja kaupunkiseudun kasvusopimusohjelma. Valmistellaan yhteisiä hankkeita. LUT:sta valmistuneista 12,7 % työllistyi vuonna E-Karjalaan, amk:sta runsaat 60 %. Alueen työnantajat tuntevat korkeakoulujen tarjonnan ja yhteistyölle ja opiskelijoiden toimeksiannoille on luotu luontevat menettelytavat. Energia- ja ympäristötekniikan sekä tietotekniikan yritystoiminta on vahvistunut Etelä-Karjalassa. Firmatiimin opiskelijoille yhteensä välittämien työpaikkojen määrä kasvaa kahteen sataan. 1.2. Kehitämme kokeiluympäristöjä (Markku Heinonen) Kokeiluympäristöjen kautta syntyy uutta liiketoimintaa Vuosittain käynnistyy vähintään kaksi uutta kokeiluympäristöä (2016: 1) Myllymäen päiväkodin aurinkovoimalan rakentaminen. Hybridibussin testaaminen. Valmisteltu kokeiluympäristö -hankkeita ja haettu rahoitusta hiilineutraalin kaupungin, jätteettömän kaupungin ja puhtaan veden teemoissa. Osallistutaan innovatiivisen hankintojen valmennusohjelmaan, jossa valittu neljä hankintapilottia. Järjestetään yritysten kanssa tilaisuuksia, joissa yhdessä haetaan ratkaisuja innovatiivisten toimintatapojen käyttöönottoon. Myllymäessä toimii energiatehokas päiväkoti. Hybridibussi on testikäytössä. Innovatiiviset toimintatavat vakiintuvat osaksi kaupungin toimintakulttuuria.

Elinvoimainen kaupunki Työllisyyden hallinta. Elinkeinorakenteen uudistuminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. 1. Uudistuva elinkeinorakenne Johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan. Suomen houkuttelevin ja viihtyisin kaupunkikeskusta. Työpaikkojen kokonaismäärä säilyy vuoden 2012 tasolla (28 200) (27 500/2016) Yritysperustanta paranee (aloittaneet-lopettaneet suhteessa yrityskantaan) ja on Suomen keskiarvoa parempi -1%/2015 (+2%/2016) Teollisuutta korvaavien palvelualojen työpaikkojen rinnalle syntyy myös osaamispohjaisia työpaikkoja 1.3. Tuotamme kasvuyritysten syntymiseen ja kasvuun tähtäävää aktivointi- ja hautomotoimintaa (Johanna Väyrynen) 1.4. Edistämme elinkeinoelämän kansainvälistymistä (Johanna Väyrynen) Hautomotoiminta synnyttää uusia osaamispohjaisia työpaikkoja Start Up Millissä olevien yritysaihioiden ja yritysten määrä kasvaa Alueen yritykset laajentavat liiketoimintaa kansainvälisille markkinoille Maakunnan tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa kasvaa Aktivointityön toimintamallin vakiinnuttaminen osana Wirman palveluita. On järjestetty useita aktivointitilaisuuksia yhteistyössä yrittäjäjärjestön kanssa, willi idea kilpailun valmistelu on käynnissä. Keväällä toteutettiin yritysten kanssa yhteinen rekrykampanja. Kiina yhteistyö Yixingin kanssa on edennyt suunnitelman mukaan. Vierailut on toteutettu molemmin puolin ja yritysten näyttelytila avattiin suunnitellusti lokakuussa. Ympäristö- ICT- ja energia alan yritysten verkoston rakentaminen. 179 arvioitua liikeideaa, 6 uutta yritystä, palvellaan 28 yrittäjäksi aikovaa ja 16 yritystä. Osaamispohjaisten yritysten yrityskiihdyttämö lähti käyntiin 1.1.2017 yhteistyössä LUTn ja kaupungin kesken. Willi Idea kilpailuun vastaanotettiin 130 ideaa. SUM kevätseminaari toukokuussa oli menestys. Yrittäjät arvioivat kaupungin yrittäjyysilmapiirin parantuneen. Ohjelmistoalan työpaikkamäärä kasvanut. Vuoden lopulla rekrytoinnit myös palvelualalla lisääntyneet. Yrityspalveluissa normaalia kv-neuvontaa, sparrausta ja tapahtumia. EBN verkoston kautta on hyödynnetty mm. energia- ja ympäristöalan yritysten vientiä.

Elinvoimainen kaupunki 1. Uudistuva elinkeinorakenne Työllisyyden hallinta. Elinkeinorakenteen uudistuminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan. Suomen houkuttelevin ja viihtyisin kaupunkikeskusta. Työpaikkojen kokonaismäärä säilyy vuoden 2012 tasolla (28 200) (27 500/2016) Yritysperustanta paranee (aloittaneet-lopettaneet suhteessa yrityskantaan) ja on Suomen keskiarvoa parempi -1%/2015 (+2%/2016) Teollisuutta korvaavien palvelualojen työpaikkojen rinnalle syntyy myös osaamispohjaisia työpaikkoja 1.5. Edistämme kaavoituksella ja infrastruktuurilla yritysten toimintaedellytyksiä (Pasi Leimi) Uusille, olemassa oleville ja alueelle sijoittuville yrityksille on tarjolla houkuttelevia sijoittumispaikkoja Alueelle sijoittuneiden ja uudelleen sijoittautuneiden yritysten määrä Asemakaavoitetaan tarkoituksenmukaisia rakennuskelpoisia tontteja yrityksille. Rakennetaan yritysten tarvitsema infra. Rakennuskelpoisia ja tarkoituksenmukaisia tontteja on yrityksille tarjolla riittävästi ja niiden tarvitsema infra vastaa yritysten tarpeita. Esim. Wurth; Myllymäenkadulla, XXL; Myllärinkadulla, Broman Group; Ajurinkadulla kuutostien laitaan, VP-Kuljetus Oy; Jänhiäläntiellä, Tirilän puutarha; lisätonttia haja-asutusalueelta, Yritystonttihankkeet Moreenikadulla, Varikontiellä, Nordkalk; lisämaata läjitykseen, Kiinteistö Oy Embria; Tapiola lisämaata Joutsenon haja-asutusalueelta

Elinvoimainen kaupunki 2. Eheä ja tehokas kaupunkirakenne Elinkeinorakenteen uudistuminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Kaupunkirakenteen eheytyminen. Suomen houkuttelevin ja viihtyisin kaupunkikeskusta. Kaupunkirakenne eheytyy ja autoilun tarve vähenee Keskusta-alueen asukasluku kasvaa 2500 vuoteen 2028. (17 355/2016) Aluekeskusten asukasmäärä kasvaa 2300 vuoteen 2028. (5955 Lauritsala, 9367 Sammonlahti, 6605 Joutseno/2016) Keskustan kaupan m2 kasvavat 10 %. (128 100 k-m2/2015) Vuonna 2028 paikallisliikenteen reittien varrella asuu 26 000 (21 099/2015) 2.1. Vahvistamme tasapainoista ja kestävää kaupan sekä palvelujen rakennetta (Pasi Leimi) 2.2. Tehostamme maankäyttöä (Pasi Leimi) 2.3. Parannamme kaupunkikeskustan vetovoimaa ja viihtyisyyttä (Pasi Leimi) Uudet liiketontit sijoittuvat olemassa olevan kaupunkirakenteen sisään ja infrastruktuurin varrelle. Uusista liiketonteista yli 70 % sijoittuu olemassa olevan kaupunkirakenteen sisään ja infrastruktuurin varrelle. (2016: 100 %) Uudet asuintontit sijoittuvat olemassa olevan kaupunkirakenteen sisään ja infrastruktuurin varrelle. Uusista asuintonteista yli 80 % sijoittuu olemassa olevan kaupunkirakenteen sisään ja infrastruktuurin varrelle. Kaupunkikeskusta houkuttelee matkailijoita, asukkaita ja yrityksiä. Kaupunkikeskustan liiketiloista on tyhjänä max. 10 %. Keskustaajaman, Korvenkylän ja Nuijamaantien osayleiskaavojen hyväksyminen. Kaupan ja palvelualueiden oikea-aikainen asemakaavoitus. Vaihekaavan mukaiset kaavamuutokset. Keskustaajaman, Korvenkylän ja Nuijamaantien osayleiskaavojen hyväksyminen. Osayleiskaavat mahdollistavat maankäytön eheyttämisen ja tiivistämisen. Lisärakentamisen osoittaminen olemassa olevan infran äärelle. Keskustan tiivistäminen. Asemakaavamuutosten laatiminen. Keskusta-alueen asemakaavamuutosten laatiminen. Asemakaavamuutokset mahdollistavat keskusta-alueen kehittämisen sekä asumisen että palveluiden ja kaupan alueena. Laadukkaat puistot ja kaupunkitilat. Toimivat pysäköintijärjestelyt ja joukkoliikenne. Keskustaajaman, Korvenkylän ja Nuijamaantien osayleiskaavat valmistelussa. Keskustaajaman eteläinen vaihe 1 oyk hyväksytty. Asemakaavoilla varauduttu kaupan ja palvelualueiden tonttikysyntään mm. Broman Groupin ak ja Mustolan asemakaava. Keskustaajaman, Korvenkylän ja Nuijamaantien osayleiskaavat valmistelussa. Osayleiskaavat mahdollistavat maankäytön eheyttämisen ja tiivistämisen. Asemakaavamuutoksia on laadittu olemassa olevan infran äärelle mm. Pontuksen ja Laihian alueella. Keskusta-alueen asemakaavat mm. teatterin tontti. Asemakaavamuutoksissa huomioitu erilaiset keskusta-alueen maankäyttötarpeet, sujuvat liikenneyhteydet ja pysäköintitarpeet. Katu-, puisto- ja aukiorakentamisen toteuttaminen, mm. Vapaudenaukio ja Paasikivenpuisto, Kirkkokatu, Sammonkatu, Valtakatu ja Marian aukio.

Elinvoimainen kaupunki Elinkeinorakenteen uudistuminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. 3. Saavutettavuus ja sujuvat liikenneyhteydet Johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan. Paikallisliikenteen käyttäjämäärät 2016 1,6 miljoonaa matkustajaa ja 2028 2,2 miljoonaa matkustajaa (1,58 milj./2016) Lentokentän kautta kulkee 15 000 matkustajaa vuonna 2016 ja 500 000 vuonna 2028 (4964/2016) Lappeenranta on saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla (lentokone, laiva, juna, bussi, auto, pyörä ja kävely) 3.1. Luomme matkaketjuista sujuvia ja turvallisia (Pasi Leimi) 3.2. Kehitämme joukkoliikennettä (Pasi Leimi) Liikenteen solmukohdat ovat joustavia Arvio kävely- ja pyöräteiden kunnosta paranee 3/5 (2016: 3,07) ja liikenneonnettomuuksien määrä vähenee Joukkoliikenne on houkutteleva liikennöintimuoto NPS -arvo (suositteluindeksi) kasvaa tulos nyt 0, mikä tarkoittaa, että arvostelijoita on yhtä paljon kuin suosittelijoita (2016-4,6), 2028 NPS arvo 25. Keskustaajaman osayleiskaavojen hyväksyminen. keskustan korttelisuunnitelmat ja asemakaavat. Läntisen alueen palveluverkkosuunnitelman hyväksyminen ja hankesuunnittelu Matkaketjujen parantaminen korjaamalla yhteyksiä junavuoroille sekä kehittämällä paikallisliikenteen sisäisiä vaihtoyhteyksiä; keskeisten pysäkkikatoksien parantaminen ja pyöräparkkien rakentaminen uusien palvelulinjojen käyttöönotto; Maas tyyppisten palveluiden edistäminen. Kutsutaksiliikenteen lisääminen. Koulukuljetusten reittisuunnittelun digitalisointi. Keskustaajaman osayleiskaavaehdotusten laadinta. P- Cityn käyttöönotto. Mutkakadun ja Snellmanin kadun liikennejärjestelyt. Hyväksytty keskustan pyöräilysuunnitelma. Käyttäjämäärän kasvu

Elinvoimainen kaupunki 3. Saavutettavuus ja sujuvat liikenneyhteydet Elinkeinorakenteen uudistuminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan. Paikallisliikenteen käyttäjämäärät 2016 1,6 miljoonaa matkustajaa ja 2028 2,2 miljoonaa matkustajaa (1,58 milj./2016) Lentokentän kautta kulkee 15 000 matkustajaa vuonna 2016 ja 500 000 vuonna 2028 (4964/2016) Lappeenranta on saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla (lentokone, laiva, juna, bussi, auto, pyörä ja kävely) 3.3. Varmistamme valtakunnallisten liikennehankkeiden toteutuksen (Markku Heinonen) 3.4. Edistämme kansainvälisiä liikenneyhteyksiä (Kimmo Jarva) VT 6 välillä Taavetti- Lappeenranta on valmiina ja kaksoisraide Luumäki- Imatra on käytössä VT 6 välillä Taavetti- Lappeenranta on valmiina 2018 ja kaksoisraiteen Luumäki-Imatra rakentaminen alkaa 2017 Lappeenrannasta on toimivat kansainväliset lentoyhteydet ja sujuvat liikenneyhteydet Venäjälle Kansainvälisten lentoyhteyksien määrä vuonna 2016 on kaksi (2016: 0) ja 2028 on viisitoista VT 6 rakentaminen etenemässä aikataulun mukaisesti. Luumäki-Imatra-rataosuudelle saatu 165 M rahoituspäätös. Huolehditaan VT13 osalta edunvalvonnasta. Lentokenttäsäätiö aloittaa toimintansa ja rakentaa toimivan yhteistyön lentokentän ylläpidosta ja lennoista vastaavien yhtiöiden kanssa. Vainikkalan ratapihan rakentamiseen osoitettu valtion TA:sta 28 M. Asemarakennuksen peruskorjauksesta jatketaan suunnitelmien tarkentamista ja rahoitusneuvotteluja VR-kiinteistöt Oy:n kanssa. Nuijamaa-Viipuri tien esisuunnittelua jatketaan. Rahtilaivaliikenteen toimintaedellytysten parantaminen, kilpailukykyisyys sekä matkustaja-alusliikenteen toimintaedellytysten turvaaminen ja parantaminen. VT6 rakentaminen Lappeenrannasta Luumäelle käynnissä ja tie valmistuu 2017-2018. Luumäki-Imatra-radan välityskyky paranee. Varmistetaan UPM:lle tärkeän Lauritsalan ratapihan laajentaminen osana radan rakentamista. Merkittävä vaikutus myös maanrakennusalan työllisyyteen. Vainikkalan aseman ja ratapihan 28 M investoinnit käynnistyvät. Laivaliikenteen rahtitonneissa tavoite täyttyi (110 000/v.), mutta matkustajaliikenteessä jäätiin 39 600 laivamatkustajaan (tavoite oli 50 000 henkilöä/v.)

Elinvoimainen kaupunki 4. Kansainvälinen ja vihreä yliopistokaupunki Elinkeinorakenteen uudistuminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan. Lappeenranta houkuttelee asukkaita, opiskelijoita ja yrityksiä kansallisesti ja kansainvälisesti 4.1. Toteutamme vahvaa Lappeenranta brändiä (Alina Kujansivu) Lappeenranta tunnetaan kansallisesti ja kansainvälisesti Lappeenrannan sijoitus imagotutkimuksen kunnan markkinointi osassa paranee Terävöitetään kaupungin pääviestejä. Tuotetaan materiaaleja vahvistamaan pääviestejä ja strategisesti valittuja päämarkkinointikohteita, kuten esim. Green Lappeenranta ja lentokenttä. Järjestetään taustoittavia mediabrunsseja ja vahvistetaan yhteistyötä paikalliseen mediaan. Toteutetaan mediatilaisuuksia Pietarissa ja Viipurissa. Entistä vahvempi panostus someen ja videoiden käyttöön. Yhteistyön tiivistäminen tapahtumajärjestämisessä ja eri toimijoiden aktivointi tapahtumajärjestämiseen. Yhteistyön vahvistaminen oppilaitosten ja maakunnan muiden toimijoiden kanssa opiskelijoiden positiivisen vastaanottamisen ja hyödyntämisen kehittämiseksi. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen tiivistäminen yrittäjäjärjestöjen kanssa. Väkiluku on 2016 yli 73 200 ja 2028 yli 80 000 (72 773/2016) Kuntien välinen nettomuutto on positiivinen 2016 ja +300 2028 (-172/2016) Imagotutkimuksen elinkeinoelämän suositteluindeksin mukainen sijoitus on alle 10 (27/2016) Lappeenrannan kuntakuva kirkastuu edelleen ja brändi ja tunnettuus yliopistokaupunkina vahvistuu ja sitä kautta kaupungin houkuttelevuus lisääntyy. Opiskelijoiden Etelä-Karjala työryhmän työskentely käynnistynyt ja toimenpide-suunnitelma laadinnan alla. Suomen yrittäjien toteuttaman yritysbarometrin tulokset parantuneet.

Elinvoimainen kaupunki 4. Kansainvälinen ja vihreä yliopistokaupunki Elinkeinorakenteen uudistuminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan. Lappeenranta houkuttelee asukkaita, opiskelijoita ja yrityksiä kansallisesti ja kansainvälisesti 4.2. Tuotamme sijoittautumismarkkinointia (Johanna Väyrynen) Uudet yritykset haluavat sijoittautua Lappeenrantaan Lappeenrantaan sijoittuneiden uusien yritysten määrä (2016:9) Sijoittumistyötä on toteutettu koko organisaatiossa aina maankäytön suunnittelusta sijoittumisneuvotteluihin. On siirrytty proaktiiviseen sijoittumismarkkinointityöhön kontaktoimalla yli 100 yritystä, jotka ovat tuottaneet 12 liidiä. Kansainvälisen markkinoinnin osalta Invest in Finlandin kanssa on tiivistetty yhteistyötä. Tapahtumia on toteutettu useita. Väkiluku on 2016 yli 73 200 ja 2028 yli 80 000 (72 773/2016) Kuntien välinen nettomuutto on positiivinen 2016 ja +300 2028 (-172/2016) Imagotutkimuksen elinkeinoelämän suositteluindeksin mukainen sijoitus on alle 10 (27/2016) Laadittu asemakaavamuutoksia, jotka mahdollistavat olevien ja uusien yritysten toimimisen ja laajenemisen Lappeenrannassa. Toimialakohtainen kontaktointi käynnistetty ICT & Suunnittelu (energia-ympäristö) n.100 suoraa kontaktia yrityksiin. Venäjältä etabloitui 5 yritystä Lappeenrantaan. Pietarissa järjestettyihin tapahtumiin osallistui 190 henkilöä. Sijoittuneita yrityksiä oli 9 (4 osaamispohjaista), yhteensä 63 työpaikkaa.

Elinvoimainen kaupunki 4. Kansainvälinen ja vihreä yliopistokaupunki Elinkeinorakenteen uudistuminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan. Lappeenranta houkuttelee asukkaita, opiskelijoita ja yrityksiä kansallisesti ja kansainvälisesti Väkiluku on 2016 yli 73 200 ja 2028 yli 80 000 (72 773/2016) Kuntien välinen nettomuutto on positiivinen 2016 ja +300 2028 (-172/2016) Imagotutkimuksen elinkeinoelämän suositteluindeksin mukainen sijoitus on alle 10 (27/2016) 4.3. Luomme kokonaisvaltaisen Green Lappeenranta brändin (Johanna Väyrynen) 4.4. Innostamme asukkaat ja henkilöstön brändilähettiläiksi (Alina Kujansivu) Lappeenranta on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu kestävän kehityksen ja resurssiviisauden edelläkävijänä Kasvihuonekaasupäästöt vähenee 80 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta (2015: -38 % v. 1990 tasosta) Lappeenrantalaiset ovat ylpeitä kotikaupungistaan Lappeenranta sijoittuu kärkeen asukkaiden halukkuudessa suositella Lappeenrantaa asuinpaikaksi (Imagotutkimus 3./2013 ) GES verkosto laajenee vauhdilla, vuoden aikana 10 uutta jäsentä. GES verkoston palveluna käynnistyi yksityisten ja kaupungin kiinteistöjen omistajien sekä kiinteistöjen energiatehokkuuspalveluita ja teknologiaa tarjoavien yritysten alaryhmä, jonka tavoitteena on kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen ja uusien palveluiden kehittäminen. GreenReality konsepti valmisteltiin yhteistyössä LUTin kanssa. Ympäristöohjelman toimenpiteitä on toteutettu. Järjestetään markkinointiin, viestintään, asiakaspalveluun sekä someen liittyvää koulutusta. Tuodaan kaupungin brändiviestejä sekä strategiaa paremmin esille henkilökunnalle. Lappeenranta strategia on osana henkilöstön kehityskeskusteluja. Kulttuuripalvelut ja niiden henkilökunta osallistuvat kaupungin markkinointiin ja tapahtumiin sekä edistävät positiivista mielikuvaa kaupungista omissa verkostoissaan. Välitämme asukkaille positiivista mielikuvaa kaupungista. Kaupunkikonsernin sähkön ja lämmön käyttö vähenee edellisvuoteen nähden. GES verkostoon on keväällä tullut 10 uutta jäsentä. Toiminta pyörii yritysvetoisesti ja Wirma on kehittämisessä mukana. Green Reality konseptin lanseeraus. Koko henkilöstö tiedostaa kaupungin strategian ja markkinoinnin kärkiteemat ja edistää niiden tunnettuutta ja toteutumista omalta osaltaan. Koko henkilöstö on mukana strategiatyössä.

Elinvoimainen kaupunki 4. Kansainvälinen ja vihreä yliopistokaupunki Elinkeinorakenteen uudistuminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan. Väkiluku on 2016 yli 73 200 ja 2028 yli 80 000 (72 773/2016) Kuntien välinen nettomuutto on positiivinen 2016 ja +300 2028 (-172/2016) Imagotutkimuksen elinkeinoelämän suositteluindeksin mukainen sijoitus on alle 10 (27/2016) Lappeenranta houkuttelee asukkaita, opiskelijoita ja yrityksiä kansallisesti ja kansainvälisesti 4.5. Kehitämme kansainvälistä ja monikulttuurista toimintaa (Alina Kujansivu) Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus on osa arkea Merkittävien kansainvälisten tapahtumien määrä kasvaa Kaupunki on aktiivisesti mukana luomassa maakunnallista kansainvälisyysverkostoa sekä osallistuu aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön maakunnan eri toimijoiden kanssa. Tavoite Kansainväliset opiskelijat osana Lappeenrannan kasvua on sisällytetty maakunnalliseen rakennemuutoksen varautumissuunnitelmaan. Kansainväliset opiskelijat huomioidaan erityisryhmänä opiskelijoiden sitouttamisessa alueeseen. Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus huomioidaan kaupungin tapahtumatuotannossa, kulttuurilaitosten toiminnassa sekä toimialojen palvelutuotannossa. Kansainväliset opiskelijat kokevat olevansa tervetulleita kaupunkiin ja jäävät valmistuttuaan alueelle ja kiinnittyvät osaksi työelämää. Monikulttuurisuus nähdään mahdollisuutena ja sitä edistetään eri tasoilla kaikilla toimialoilla.

Elinvoimainen kaupunki Työllisyyden hallinta. Elinkeinorakenteen uudistuminen ja kansainvälistymisen edistäminen. 5. Monipuolinen matkailukaupunki Johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan. Suomen houkuttelevin ja viihtyisin kaupunkikeskusta. Matkailijoiden keskiviipymä on 1,8 vrk (1,83/2016) Huonekäyttöaste on vuonna 2028 60 % (56,1 % 2016) Yöpymiset 350 000 2016 ja 500 000 2028 (432 430/2016) Lappeenranta tarjoaa asukkaalle ja matkailijalle houkuttelevia palveluja ympäri vuoden 5.1. Panostamme matkailua tukeviin rakenteisiin/ infrastruktuuriin (Markku Heinonen) Olemassa olevat ja uudet matkailukohteet houkuttelevat ihmisiä Nuijamaan rajaliikenteen matkustajamäärä kasvaa yli 3 milj. matkustajaa 2016 ja 5 milj. 2028 (2016: 2,3 milj.) Linnoituksen asemakaavamuutoksen laatiminen. Linnoituksen toimijoiden oma kehittämishanke käynnistyy. Ympärivuotisen toiminnan kehittäminen yritysyhteistyönä. Haetaan Kanavapuistoon toimijoita ja yrittäjiä, jotka kiinnostuneet investoimaan alueelle. Keskustaajaman osayleiskaavojen hyväksyminen, Nuijamaatien oyk. Tiuru- Rauha alueen reitistösuunnitelman laatiminen sekä uimarannan rakentaminen. Tarvittavien kaavamuutosten tekeminen. Salpalinjan rakenteiden huomioiminen yleis- ja asemakaavoissa. Yhteistyö matkailuyrittäjien kanssa. Osallistuminen Saimaan Geopark - hankkeeseen. Linnoituksen asemakaavamuutos on käynnistetty. Linnoitus-työryhmän aktiivinen toiminta. Luodaan perusta uusien toimintojen sijoittumiselle Linnoitukseen tulevina vuosina. Monipuolinen tapahtumatuotanto. Uudet matkailutuotteet- ja palvelut. Rauha-Tiuru alueen reitistösuunnitelma valmis ja uimaranta otetaan käyttöön. Rauhan satama-alueen asemakaavamuutos. Salpalinja huomioitu yleis- ja asemakaavoissa. Saimaan Geopark -hankkeen kohteiden valintaan ja valmistelutyöhön osallistuminen.

Elinvoimainen kaupunki Työllisyyden hallinta. Elinkeinorakenteen uudistuminen ja kansainvälistymisen edistäminen. 5. Monipuolinen matkailukaupunki Johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan. Suomen houkuttelevin ja viihtyisin kaupunkikeskusta. Matkailijoiden keskiviipymä on 1,8 vrk (1,83/2016) Huonekäyttöaste on vuonna 2028 60 % (56,1 % 2016) Yöpymiset 350 000 2016 ja 500 000 2028 (432 430/2016) Lappeenranta tarjoaa asukkaalle ja matkailijalle houkuttelevia palveluja ympäri vuoden 5.2. Kehitämme matkailupalveluja yhteistyössä yritysten kanssa (Johanna Väyrynen) 5.3. Tehostamme tapahtuma- ja matkailumarkkinointia ja myyntiä (Alina Kujansivu) Olemassa olevat ja uudet matkailupalvelut houkuttelevat ihmisiä Kaupungin ja yritysten välisten matkailua kehittävien yhteistyöhankkeiden määrä Alueen tunnettuus tapahtuma- ja matkailukaupunkina kasvaa. Visit Lappeenrannan ja GoSaimaan nettisivujen kävijämäärät kasvavat (GoSaimaa +36 % 2016) Ydinkeskustan kehittäminen, kaupunki investoi Rauhan alueelle ranta-alueen vetovoiman parantamiseen, Saimaan alueen tunnettuuden lisääminen, uusien matkailijaryhmien hakeminen. Info-laitteiden toiminallisuus varmistetaan ja suunnitellaan laitteiden uusinta osana matkailumarkkinointi- ja palvelukokonaisuutta. Opastuksilla ohjataan matkailuneuvonnan palveluiden pariin. Kaupunki osallistuu maakunnallisen matkailustrategian toimenpiteiden toteuttamiseen. GoSaimaan sopimusneuvottelut käynnistyneet. Laajemman alueellisen matkailumarkkinointiyhteistyön valmistelun käynnistäminen. Ryhmämyynnin edelleen vahvistaminen. Matkailutuotteiden myyntikanavien selvittämishankkeen käynnistäminen. Asemakaavamuutokset mm. Linnoitus, Rauhan satama. Rauhan alueen reitistösuunnitelma. Rauhan ranta-alueiden viihtyvyys paranee. Linnoituksen näkyvyys ja tapahtumatarjonta on monipuolistunut. Linnoituksen kaava valmis. Geopark hakemusta valmistellaan Unescolle. Yritykset kiinnostuneita osallistumaan kohteiden kehittämiseen. Kaupungin tapahtuma- ja matkailutarjonta on saavuttanut laajan tunnettuuden sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Erilaiset tapahtumat ja matkailutuotteet houkuttelevat kaupunkiin vierailijoita ja matkailijoita. Matkailumarkkinointiyhteistyö Etelä-Savon kanssa on valmistelussa.

Osallistava toimintatapa 1. Avoimesti ja kuunnellen Vuorovaikutuksen lisääminen kaupungin ja kuntalaisten välillä. Asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen. Asiakaskeskeinen, kuntalaisen vahvaan osallisuuteen perustuva jatkuva kehittäminen. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. Yli 35 % asukkaista on tyytyväisiä palveluista tiedottamiseen (29 %/2015) Äänestysaktiivisuus on Suomen keskiarvoa korkeampi (Kunnallisvaalit 2012 54,3%, Manner Suomi 58,3 %) Viestintä on ajankohtaista, aktiivista, avointa ja vuorovaikutteista 1.1. Tiedotamme aktiivisesti ja monikanavaisesti (Alina Kujansivu) 1.2. Edistämme asukkaiden mahdollisuutta vaikuttaa päätöksentekoon (Pia Haakana) Asukkaat ja yritykset saavat monipuolista tietoa oikea-aikaisesti Asukastilaisuuksien osanottajien määrä kasvaa 100/vuosi Asukkaita kuullaan osana päätöksentekoa Toimenpiteisiin johtaneiden aloitteiden osuus kasvaa Kehitetään ja tehostetaan viestinnän ja markkinoinnin prosesseja. Toteutetaan viestintään, markkinointiin, asiakaspalveluun ja somen käyttöön liittyvää koulutusta. Selvitetään viestinnällisiä keinoja vuorovaikutuksen lisäämiseksi asukkaiden kanssa. Vahvistetaan some-viestintää. Laajennetaan chat-toiminnon ja videoiden käyttöä. Uusien vaikutuskanavien ja niistä tiedottamisen kehittäminen. Vahvistetiin asukkaiden vaikutuskanavia uuden kuntalain mukaisesti. Alueraatien aktiivinen rooli lausuntojen ja aloitteiden kautta vahvistui kullakin alueella. Jatketaan yhteistyötä eri toimialojen ja muiden toimijoiden kanssa asiakasraatien aikaansaamiseksi. Järjestettiin nuorisovaltuusto- ja lasten parlamenttitoimintaa. Vaikuttamistapahtuma järjestettiin kevätlukukaudella 2016. Alueen asukkaat ovat tietoisia kaupungin palveluihin ja toimintaan liittyvistä asioista ja kokevat kaupungin tiedottamisen avoimeksi ja hyödylliseksi. Alueen asukkaiden kuulemista ja vuorovaikutusta heidän kanssaan toteutetaan monin eri keinoin (kyselyt, työpajat, asukastilaisuudet). Asukkaat kokevat tulevansa kuulluksi. Luotiin uusi kuntalaiset keskiöön asettava toimintamalli, alue- ja asukasneuvosto, joka aloittaa toimintansa kuntavaalien 2017 jälkeen. Alueraatien toiminnan ja roolin vahvistuminen oman alueen asioiden puolestapuhujana kasvoi. Nuorisovaltuusto- ja lasten parlamentti toimintaa järjestettiin. Vaikuttamistapahtuma järjestettiin.

Osallistava toimintatapa 2. Yhdessä tehden Vuorovaikutuksen lisääminen kaupungin ja kuntalaisten välillä. Asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen. Osaavat ja hyvinvoivat työyhteisöt. Asiakaskeskeinen, kuntalaisen vahvaan osallisuuteen perustuva jatkuva kehittäminen. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä on keskitytty ydintehtäviin, muissa palveluissa verkostomaiset toimintatavat. Yhdistysten määrä kasvaa ( 1230/ 2016) 20-64-vuotiaista aktiivisesti järjestötoimintaan tms. osallistuvien osuus on 2016 yli 28 % ja 2028 40 % (ATH/THL 27,6/2015) Asukkaat osallistuvat kaupungin kehittämiseen Avaintoimenpiteet 2.1. Palvelemme asiakaslähtöisesti (Mirka Rahman) Tavoiteltava tulos Asiakaspalvelu on laadukasta Asiakaspalautteeseen reagointiaika on max. 2 pvä (Winkki 2 pv, kaikki 5 pv/2016) Toimenpiteet 2016 Tulokset 2016 Asiakasprosessia, palveluja ja rekisteriä ja toimintamalleja kehitetty yhdessä toimialojen kanssa. Asiakaskyselyiden tulokset ja asiakaspalaute on huomioitu toiminnan kehittämisessä. Asiakaspalautteen kerääminen aloitetaan palvelupisteissä kun IT tiimiltä saamme seurantalaitteet. Joukkoliikenne Waltti-kortti otettu myyntiin Winkkiin tammikuusta. E-palautteen käytön koulutukset ovat tuoneet asiakaspalautteeseen vastaamisen keskiarvoksi 5 päivää joulukuussa, Winkin oma keskiarvo on 2 päivää. Palautteiden käsittelyn mediaani on 2 päivää ja muutamat toria ja esteettömyyttä koskevat kyselyt joihin on vastattu pitkällä viiveellä huonotavat tulosta. Puhelinvaihteen alasajaminen Winkissä jatkui vuoden 2017 puolelle projektin pitkittymisen vuoksi. gosaimaan chatti lopetettiin matkailussa joulukuussa 2016, koska palvelu kuuluu kaupungille ei yhteismarkkinointiyhtiölle. Lipunostajat löytäneet Winkin, teatterin lipunmyyntiaukioloa lisätty. Teatterin lipunmyynti avoinna ti-la klo 12-16 tai näytöksen alkuun. Kävijämäärät kasvussa. Palvelumaksun käyttöönotto valmistelu ja uusi sopimus neuvoteltu Lippupisteen kanssa. Matkailuinfolaitteille etsitään uutta järjestelmää 2017 alusta. Vanhat matkailuinfolaitteet poistettu käytöstä vuoden 2016 lopussa. Asiakkaat ovat löytäneet Winkin ja teatterin lippupisteen laajennetut aukioloajat. Valtuuston päättämän palvelumaksun käyttöönotto on valmisteltu. E-palautteen käsittelyajat ovat parantuneet. Winkin palvelutuotantoa seurataan järjestelmällä. Miltei 1 miljoon euron myynti jakautui suurimmaksi osaksi teatterin ja Waltti-kortin kesken.

Osallistava toimintatapa Vuorovaikutuksen lisääminen kaupungin ja kuntalaisten välillä. Asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen. Osaavat ja hyvinvoivat työyhteisöt. 2. Yhdessä tehden Asukkaat osallistuvat kaupungin kehittämiseen Asiakaskeskeinen, kuntalaisen vahvaan osallisuuteen perustuva jatkuva kehittäminen. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä on keskitytty ydintehtäviin, muissa palveluissa verkostomaiset toimintatavat. Yhdistysten määrä kasvaa (1230/ 2016) 20-64-vuotiaista aktiivisesti järjestötoimintaan tms. osallistuvien osuus on 2016 yli 28 % ja 2028 40 % (ATH/THL 27,6/2015) 2.2. Rohkaisemme asukkaita yhteisölliseen toimintaan (Pia Haakana) 2.3. Syvennämme yhteistyötä eri toimialojen, yksityissektorin ja 3. sektorin kesken (Markku Heinonen) Asukasaktiivisuus, osallisuus ja yhteisöllisyys paranee Asukkaiden järjestämien talkoiden ym. tapahtumien määrä Yhteistyö on tavoitteellista ja tuloksellista Toimijoiden yhteistyö tuottaa vuosittain vähintään 5 uutta toimintamallia (2016: 4) Uusia ja asukkaista lähteviä talkooideoita asukkaiden toteuttamina. Museon perusnäyttelyn uudistamisen yhteyteen suunnitellaan yhteisöllistä kotiseutukasvatukseen liittyvää monialaista hanketta yhteistyössä eri toimijoiden, mm. Etelä-Karjalan liiton kulttuurityöryhmän kanssa. Museo on mukana ideoimassa liiton kulttuurityöryhmässä myös Turpakäräjät-keskustelusarjaa sekä Ainaskii sata somekampanjaa Toimialojen yhteistyömuotoja kehitetään ja syvennetään. Järjestötoimijoita aktivoidaan ja tapahtumista tiedotetaan aktiivisesti. Kuntalaisten oma yksilön yhteiskuntavastuu kasvaa ja laajenee koko kaupunkia koskettavaksi. Yhteisöllinen me -henki kaupungissa kasvattaa positiivista ilmapiiriä. Yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa paranee entisestään ja tiedotus on aktiivista. Toimialojen yhteistyö on tiivistä ja saumatonta.

Osallistava toimintatapa Osaavat ja hyvinvoivat työyhteisöt. Omistajaohjauksen selkeyttäminen. Kaupungin kiinteistöomaisuuden kokonaistaloudellisuuden radikaali parantuminen. 3. Rakenteita ja toimintamalleja uudistaen Asiakaskeskeinen, kuntalaisen vahvaan osallisuuteen perustuva jatkuva kehittäminen. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä on keskitytty ydintehtäviin, muissa palveluissa verkostomaiset toimintatavat. Menojen jatkuva tärkeysjärjestykseen asettaminen ja mitoittaminen tulopohjan mukaiseksi. Sähköisten palveluiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2016 ja kasvaa vuoteen 2028 mennessä 10 %/vuosi. (2016: 106 %) Henkilöstökyselyn yleisarvosana nousee 4/5 (3,69/2016) Organisaatio ja sen henkilökunta on uudistumiskykyinen ja kehityshakuinen 3.1. Kehitämme palveluprosesseja (Olli Naukkarinen) 3.2. Parannamme osaamista (Päivi Savilampi) 3.3. Hyödynnämme hankintojen potentiaalin (Markku Heinonen) Palvelut ovat sujuvia ja tehokkaasti tuotettuja Palvelut on kyetty tuottamaan pienemmällä henkilöstöresurssilla. Palvelusuhteiden määrä painuu alle 2300 (2205/2016) Työyhteisöt voivat hyvin ja osaaminen lisääntyy Henkilökunta kokee osaamisen kehittämisen Lappeenrannan kaupungilla parantuneen 3,5/5 (3,54/2016) Hankinnat tukevat paikallista elinkeinoelämää Paikallisten hankintojen osuus konsernin hankinnoista kasvaa 55 % (50,5/2014) Kasvatetaan sähköisten palveluiden määrää ja tehostetaan palveluiden markkinointia. Uudistetaan palautejärjestelmän sisällöt asiakaslähtöisemmiksi. Tietojohtamisen mallin edelleen kehittäminen. Sähköisten epalveluiden lisääminen: epoikkeamislupa ja yksityistieavustuksia haetaan enemmän sähköisesti. KuntaGML rajapintojen avaamisen aloittaminen. Järjestetään ratkaisukeskeisyyskoulutusta. Hyödynnetään markkinakartoitusta ja vuoropuhelua. Seurataan hankintapotentiaalin kohdentumista alueen yrityksille. Lisätty verkkoasiointipalveluita eri toimialoilla sekä uudistettu palautepalvelun kategoriat asiakaslähtöisemmiksi. Jatkettu palautteiden käsittelijöiden kouluttamista ja kehitetty palautteiden käsittelyn seurantaraportointia. Sähköisen työkulttuuri edistämiseen tähtäävän Säihke hankkeen prosessimäärittelyt toteutettu uusien asiankäsittelyn toimintamallien mahdollistamiseksi. Tehostetaan yhteistyötä kuntien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen raportoinnin osalta. evaraus otettu käyttöön FreeZonen venepaikkojen varauksessa helmikuussa 2016. Kartta-aineistot käytettävissä rajapinnoilla. Ratkaisukeskeisyys-koulutuksen saaneiden määrä kasvaa ja toimintamallin käyttö laajenee. Hankinnat alueen yrityksiltä kasvavat edellisvuodesta.