KARTOITUS KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISEKSI TEHDYISTÄ HANKKEISTA

KARTOITUS KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISEKSI TEHDYISTÄ HANKKEISTA Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö LINET 23.11.2009

SISÄLTÖ Johdanto...3 Hanke-esittelyt...4 Turun kaupunki: Koulut liikkeelle...4 Kilpisen koulu, Jyväskylä: Liikkuva kouluyhteisö...5 Jyrängön koulu, Heinola...6 Iisalmen kaupunki: Sporttari...8 Kirkkonummen kaupunki: Terve elämä! kampanja...9 Kuopion kaupunki: Aktiivinen lapsuus ja nuoruus Kuopiossa Liikuntapolku...10 Loimaan kaupunki: Hyvinvointia Loimaalle Liikkuva lasten ja nuorten Loimaa...11 Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeet 2009-2010...12 SLU-alueiden hankkeet...13 Hämeen Liikunta ja Urheilu ry: Hobbari...13 Kainuun Liikunta ry: Kainuulaisten kouluyhteisöjen liikunnallistaminen...14 Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry: Liiku koululainen... 16 Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Porin aluetoimisto: Sporttia yläkouluihin...18 Pohjois-Karjalan Liikunta ry: Lisää liikuntaa koulupäivään haastekilpailu...18 Päijät-Hämeen liikunta ja Urheilu ry: Koululaisille liikettä...19 Nuori Suomi ry:n Liikuntaseikkailu...20 Liitteet Liite 1 : Yhteenvetotaulukko keskeisimmistä toimenpiteistä Liite 2: Selvitystä varten haastatellut henkilöt 2

JOHDANTO Taustaselvityksen lähtökohtana oli opetusministeriön toimeksianto kartoittaa koulupäivän liikunnallistamiseksi toteutettuja tai meneillään olevia hankkeita LIIKKUVA KOULU valmisteluryhmän työtä varten. Toimeksianto saatiin ja kartoitus toteutettiin marraskuun 2009 aikana. Nopean aikataulun vuoksi kartoituksessa keskityttiin toiminnallisiin, koulupäivän aikana lapsia ja nuoria liikuttaviin tai liikuttaneisiin hankkeisiin. Ulkopuolelle jäivät esimerkiksi koulupihan rakentamiseen ja suunnitteluun liittyvät toimenpiteet ja selvitykset sekä koulujen hallinnolliset liikuntaan liittyvät toimet. Koulupäivän jälkeiset liikunnalliset iltapäivätoiminnan hankkeet jäivät myös selvityksen ulkopuolelle (näistä ks. www.likes.fi/linet/julkaisut). Myöskään liikuntatuntien kehittämistä koskevia hankkeita ei ole tässä selvityksessä esitelty. Selvityksen aineisto koostuu internet-pohjaisista tiedotteista, selvityksistä ja raporteista, toimija- ja asiantuntijahaastatteluista sekä kirjastohauista. Kartoituksen toteutti LIKES/LINET (tiedotusassistentti Martta Mäkilä, tutkija Katja Rajala ja yksikön johtaja Kaarlo Laine). Yhteenvetona hankkeista ja niiden käynnistämisistä todettakoon muutamia keskeisiä ja usein esiin nousseita asioita. Liikunnan lisäämiseksi koulupäivään koulun henkilökunnan tuki on avainasia ja erityisesti rehtoreiden tuki on hyvin tärkeää. Toimintakulttuurin muutos vie aikaa, mitä suurempi koulu sitä kauemmin uusien tapojen sisäistäminen ja niiden käyttöönotto kestää. Kouluihin ei tulisi yrittää tehdä monia muutoksia samaan aikaan, vaan yksi muutos kerrallaan tuntuu toimivan paremmin. Haastatteluiden perusteella koulupäivän liikunnallistaminen on usein helpointa aloittaa välituntiliikunnasta esimerkiksi hankkimalla liikuntavälineitä oppilaille ja kouluttamalla oppilaita, opettajia tai koulunkäyntiavustajia välituntiliikunnan vetäjiksi. Pienilläkin olosuhteisiin ja välineisiin tehdyillä satsauksilla, kuten pitämällä huolta välineiden saatavuudesta tai maalaamalla koulupiha liikuntaa aktivoivaksi, voi saada paljon liikettä aikaan. Liikkumisen kannustamiseksi toiminnan suunnittelussa tulisi ottaa oppilaiden toiveet ja tarpeet huomioon. Erityisesti yläkouluissa nuoret sitoutuvat paremmin jos voivat itse olla mukana toteutuksessa. Lisäksi koulupäivän rakennemuutos (pidennetyt välitunnit) luo paremmat mahdollisuudet välituntiaktiivisuudelle. Liikunnan lisääntyminen koulupäivän aikana tuntuu lisäävän oppilaiden ja opettajien vuorovaikutusta, jonka myötä koulun yhteishenki paranee. Liikunnan lisäämiseksi toteutettavat toimenpiteet tarjoavat kouluille mahdollisuuden etsiä uusia yhteistyömuotoja esimerkiksi kunnan liikuntatoimen ja urheiluseurojen kanssa. Seuranta- ja arviointitutkimuksia koulupäivän liikunnallistamisesta on tehty huomattavan vähän. 3

HANKE-ESITTELYT Suomen kouluissa käynnissä olevista hankkeista on koottu perustiedot. Listassa ensimmäisenä ovat kunta-/kaupunki- sekä koulukohtaiset hankkeet. Turun kaupunki: Koulut liikkeelle Hankkeessa oli mukana 17 alakoulua, viisi yläkoulua, kolme lukiota ja lisäksi Turun ammatti-instituutti. Hanke toteutettiin vuosina 2004-2007. Tavoitteena oli Turun koulujen toimintakulttuurin ja ympäristön kehittäminen lasten fyysistä aktiivisuutta edistävään suuntaan. Koulupäivän liikunnan lisääminen eteni koulukohtaisten toimintaprosessien kautta, joita hanke tuki koulutuksella, tuottamalla toimintaa tukevaa materiaalia, verkostoitumisella ja kaupungin hallintokuntien asiantuntemuksella. Hankkeen toimenpiteitä olivat: terveyttä edistävä kerhotoiminta, välituntiliikunnan aktivointi (välituntikorit, koulujen pihaprojektit, pihakulttuurin elvyttäminen, itse keksityt leikit, leikkivälitunnit, oppilasaktivaattorikoulutus, hyötyliikuntavälineet), koulupäivän rakennemuutos (pidennetty välitunti välituntiliikuntaan), koulumatkaliikunnan aktivointi (koulumatkakartat), liikunta- ja terveysviestintä (terveys- ja liikuntatiedoilla täydennetty reissuvihko). Hankkeessa toteutettiin myös Huiskaus! hyötyliikuntakampanja. Yläkoulun, lukion ja ammatti-instituutin oppilaille oli tarjolla liikuntaneuvontaa, joka oli suunnattu vähän liikkuville. Oppilaat hakeutuivat liikuntaneuvontaan joko itse tai opettajan tai terveydenhoitajan kutsumina. Liikuntaneuvonnan työvälineenä oli liikuntapäiväkirja. Hankkeen ohjausryhmässä oli edustettuina seuraavat tahot: Turun kaupunki (opetuspalvelukeskus, tilakeskus, nuorisoasiainkeskus, terveysvirasto, liikuntapalvelukeskus, ympäristö- ja kaavoitusvirasto), Nuori Suomi ry, Turun yliopisto (kansanterveystiede, kasvatustiede) sekä Turun ammatti-instituutti. Mukana olleiden alakoulujen kaikki luokat saivat välituntiliikuntaan soveltuvia välineitä sisältävän välituntikorin (erilaisia palloja, hyppynaruja, twistnauha jne.) sekä välineiden käyttöön aktivoivat tempputaulut. Kouluilla oli mahdollisuus rakentaa puujalkoja tai sählykaukaloita (hanke kustansi välineet). Koulut saivat myös hyötyliikuntavälineitä (haravoita, lumilaioita), julisteita pihaleikkien aktivoimiseksi sekä julisteita lasten itse keksimistä leikeistä. Hankkeen aikana 4

käynnistyi koulupihojen uudistus (2-4 pihaa vuodessa). Kouluja kannustettiin myös maalaamaan pihojaan liikuntaa aktivoiviksi (hanke kustansi maalit). Hankkeen loppuraportti koostuu eri tutkijoiden ja hankkeen projektipäällikön laatimista yhteenvetoartikkeleista liittyen hankkeen keskeisiin tavoitteisiin. Hanke sai aikaan myönteistä kehitystä lasten päivittäisessä fyysisessä aktiivisuudessa. Koulumatkojen kulkeminen omin lihasvoimin oli hankekoulujen oppilailla yleisempää kuin ei-hankekoulujen oppilailla. Hanke onnistui myös aktivoimaan välituntiliikuntaa. Koulukohtaiset erot olivat suuria, sillä koulujen panostus hankkeeseen vaihteli paljon. (Pasi Koski) Koulujen toimintakulttuuriin liittyviä tekijöitä ovat koulutason toiminta ja sitoutuminen. Kaupunkitason tuki on kuitenkin tärkeää, esimerkiksi verkostot ja käytännön työkalut. Toimintakulttuurin muutos vaatii aikaa. Pienemmissä kouluissa muutokset on helpompia ja nopeammin toteutettavissa kuin suuremmissa kouluissa. Koulun johtamiskulttuurilla ja perinteillä on merkittävä vaikutus toimintakulttuuriin. (Riitta Asanti) Hankekoulujen opettajien mielestä rehtorin tuki, hankkeen riittävä konkretian taso ja viestintä olivat keskeisiä asioita toiminnan onnistumisen kannalta. (Lauri Saarikoski) Liikunnallisesti passiivisten lasten aktivointi kerhotoimintaan oli haastavaa, mutta lopulta erittäin palkitsevaa. (Satu Lehto) Hankkeen aikana kerättiin tietoa hankkeessa aktiivisesti mukana olleiden koulujen yhdysopettajilta heidän näkemyksistään toimintatapojen ja työkalujen toimivuudesta. Välituntikorit olivat opettajien mielestä toimivin työkalu niin liikkumaan aktivoinnin, yhdessä tekemisen kulttuurin kuin passiivisten aktivoinninkin kannalta. Lähes yhtä toimivia olivat koulujen omat pihaprojektit (yhdessä tehdyt pihamaalaukset sekä pienimuotoiset leikki- ja liikuntavälineet). Kerhotoiminnan merkitys korostui liikunnallisesti passiivisten aktivoinnissa. Huiskaus! hyötyliikuntakampanja nähtiin avauksena uudenlaiselle ajattelulle ja toiminnalle kouluympäristössä. Se aktivoi lapsia ja opettajia hyötyliikuntaan ja kasvatti lapsia huolehtimaan yhteisesti ympäristöstään. Leikkijulisteet ja tempputaulut eivät toimineet opettajien mielestä ainakaan yksinään lasten aktivoimisessa liikkumaan. Liikunta- ja terveystiedolla varustettu reissuvihko tarvitsisi lisää kehittelyä toimiakseen. (Anu Oittinen) Hankkeen kanssa on edennyt samanaikaisesti laaja Koulut liikkeelle tutkimushanke. Tutkimushankkeessa ovat mukana Turun yliopisto (tutkijaryhmässä lääketieteellisen tiedekunnan, kasvatustieteiden, sosiaalipolitiikan ja opettajainkoulutuslaitoksen edustus). Tutkimus toteutuu yhteistyössä Paavo Nurmi keskuksen ja Åbo Akademin kanssa. Hankkeesta on julkaistu useita artikkeleita. Hankkeen toiminnasta ja tuloksista (väliraportti ja loppuraportit) on paljon tietoa hankkeen nettisivuilla: www.koulutliikkeelle.fi.tiedot on poimittu hankkeen nettisivuilta. Kilpisen koulu, Jyväskylä: Liikkuva kouluyhteisö Tutkimusprojektissa on mukana Kilpisen koulu Jyväskylästä sekä yksi vertailukoulu. 5

Tutkimusprojekti toteutetaan vuosina 2009 2011. Tutkimuksen tavoitteena on osallistuvan suunnittelun ja koulun vuorovaikutuskulttuuria edistävän intervention avulla lisätä oppilaiden, opettajien ja muiden kouluyhteisön jäsenten koulupäivään liittyvää fyysistä aktiivisuutta. Tavoitteena on lasten, nuorten ja aikuisten aktiivinen toiminta. Oleellista on oppilaan osallistuminen oman fyysisen, sosiaalisen ja toiminnallisen liikuntaympäristönsä suunnitteluun ja toteutukseen. Hankkeessa kehitetään toimintamalli koko kouluyhteisön liikunnalliseen aktivointiin yhdistämällä osallistuvan suunnittelun tietokonetuettu ryhmätyö ja tunne- ja vuorovaikutuskoulutus. Yläkouluiässä nuorten fyysinen aktiivisuus vähenee voimakkaasti ja siksi juuri tälle kohderyhmälle tulisi tarjota lisää liikuntavaihtoehtoja. Koulun rooli fyysisen aktiivisuuden lisäämisessä on tärkeää koska koulun kautta tavoitetaan lähes kaikki ikäluokan nuoret myös heidät, jotka liikkuvat vähän tai ei ollenkaan. Olisikin tärkeää, että koulu olisi vahvasti mukana tukemassa yläkouluikäisten liikuntaa. Liikuntakertojen, lyhyidenkin, lisääminen on mahdollista kouluympäristössä, kun esimerkiksi välitunnit saadaan hyödynnettyä. Koulupäivän liikunnallistaminen on keskeinen liikuntakulttuurin kehittämisalue, joka onnistuessaan takaa laajan vaikuttavuuden väestötasolla. Tutkimuksessa seurataan peruskoulun yläluokkien oppilaita koulun liikuntaympäristön suunnittelijoina, toteuttajina ja käyttäjinä. Tutkimusasetelma muodostuu alkumittauksesta, osallistuvan suunnittelun interventiosta ja loppumittauksesta. Osallistuva suunnittelu toteutetaan oppilaiden, koulun henkilökunnan ja vanhempien käymänä virtuaalikeskusteluna elektronisessa Optima -yhteistyöympäristössä. Mittaukset tehdään interventiokoululla ja vertailukoululla, joka on samankaltaistettu koulun oppilasmäärän ja koulun pihan koon ja luonteen mukaan. Tutkimusprojektiin osallistuvat Jyväskylän yliopisto, Nottinghamin yliopisto, Kilpisen koulun henkilökunta, oppilaat ja oppilaiden vanhemmat. Hanke on alkuvaiheessa, joten tuloksia hankkeen toiminnasta saadaan myöhemmin. Oppilaiden kokemuksia, motivaatiota ja liikunta-aktiivisuutta mitataan kyselymittarein. Lisäksi koulupäivän aikaista liikunta-aktiivisuutta mitataan observoimalla sekä videokuvan avulla. Tutkimuksen laadullisessa osassa arvioidaan ja dokumentoidaan interventioprosessi suunnittelu-, toteutus- ja arviointivaiheissa. Tiedot on saatu professori Taru Lintuselta. Jyrängön koulu, Heinola Jyrängön alakoulussa on noin 190 oppilasta. Suunnitelmat liikunnan lisäämisestä koulupäivän sisälle alkoivat neljä vuotta sitten, käytännön kokemusta on reilun kolmen vuoden ajalta. Toimintaa kehitetään edelleen. 6

Jyrängön koulun tavoitteena on lisätä lasten liikunnan määrää koulupäivän aikana (oppi- ja välitunnit). Koulussa painotetaan liikuntakasvatusta osana muuta opetusta. Tavoitteena on parantaa liikuntatuntien laatua sekä kannustaa ja motivoida oppilaita, koulun henkilökuntaa ja vanhempia liikunnalliseen elämäntapaan. Tavoitteena on myös edistää henkilökunnan osaamista liikunnan alueella, kehittää ja hyödyntää liikkumisympäristöä, luoda uudenlaisia malleja sisätilojen liikunnalliseen hyödyntämiseen sekä etsiä ja kehittää yhteistyömalleja koulun ja urheiluseurojen välille. Oppilaiden liikuntatunnit jaetaan eri päiville, näin liikuntaa on useampana päivänä viikossa. Eka- ja tokaluokkalaisilla liikuntaa on kolme tuntia viikossa, vanhemmilla oppilailla neljä tuntia viikossa. Koulussa on laadittu liikunnanopetuksen kalenteri eri vuosiluokille. Viikoittaisista liikuntatunneista kaksi on ns. perinteisiä koulun liikuntatunteja, jolloin opetellaan eri lajien perusteita. Yksi liikuntatunneista on kuntoliikuntatunti ja yksi tunti on varattu leikkeihin, peleihin ja lajiesittelyihin. Kuntotuntien tavoitteena on oppia huolehtimaan omasta kunnosta. Tavoitteena on fyysisen suorituskyvyn kohentuminen. Kuntoliikuntatunnit on jaettu viiteen jaksoon: kävely, lenkkeily ja ulkoilu (jaksot 1 ja 5), lihaskunto (jaksot 2 ja 4) sekä talviliikunta (jakso 3). Leikkien, pelien ja lajiesittelyiden tunneilla tutustutaan erilaisiin liikunnallisiin leikkeihin. Näillä tunneilla voidaan tutustua myös erilaisiin liikuntalajeihin hyödyntäen urheiluseurojen osaamista. Tätä varten koulu on aloittanut seurapankin kokoamisen. Muutama seura on jo aktiivisesti yhteistyössä koulun kanssa. Tavoitteena on myös tutustuttaa oppilaita eri seurojen toimintaan ja mahdollistaa näin harrastuspaikan löytyminen. Koulussa on toteutettu koulupäivän rakenneuudistus: kaksi pidennettyä välituntia (25 min ja 40 min) mahdollistavat aidon liikkumisen välitunnin aikana. Pitkät välitunnit antavat tilaa myös koulupäivän sisäiselle kerhotoiminnalle. Pidennetyt välitunnit ovat päivittäin klo 9.35-10.00 ja klo 11.50-12.30. Välituntien aikana oppilaat voivat liikkua koulun piha-alueella, lähimaastossa tai sisätiloissa. Oppilaita on koulutettu välituntiliikuttajiksi, myös välituntivalvojana toimivan opettajan tehtävänä on ohjata liikunnallista toimintaa. Koulun liikuntasali on vuorotellen eri luokkien käytettävissä välituntiliikuntaan. Tarjolla on sekä ohjattua että omaehtoista liikuntaa. Pitkillä välitunneilla on kahtena päivänä viikossa (tiistaisin ja torstaisin) ohjattua kerhotoimintaa. Taito- ja taideaineet ovat kerhotoiminnassa vahvasti esillä. Oppilailla on mahdollisuus osallistua kerhoon kerran viikossa. Esimerkkejä kerhotoiminnan sisällöistä ovat palloilu, luontokerho, itsepuolustus ja sirkus. Koulun opettajat ohjaavat kerhoja. Oppilaat voivat valita kerhotoiminnan sijasta myös omaehtoisen liikkumisen ja ulkoilun. Pitkien välituntien aikana oppilaat voivat halutessaan tehdä myös läksyjä. Koulu on aloittanut yhteistyön urheiluseurojen ja järjestöjen kanssa. 7

Muutama urheiluseura on jo aktiivisesti mukana toiminnassa. Liikuntavälinekaapit ovat oppilaiden käytössä välituntisin. Kaappien sisältöä on ideoitu yhdessä oppilaiden kanssa. Kaapeissa on muun muassa hyppynaruja, frisbeetä, hyppykeppejä ja palloja. Oppilaat voivat liikkua välituntisin myös läheisellä pururadalla ja hiihtoladulla. Välituntiliikunta on mahdollista myös koulun sisätiloissa. Koulun aulassa ja käytävillä on saatavilla liikuntavälineitä. Koulupäivän sisällä toteutetut muutokset ovat aktivoineet oppilaita. Koulun rehtorin mukaan eri luokkien oppilaat ovat oppineet tuntemaan toisensa paremmin ja toimimaan yhteistyössä, jonka myötä koulun yhteishenki on parantunut ja koulukiusaaminen vähentynyt. Opettajien mielestä oppimistulokset ovat parantuneet, sillä oppilaat jaksavat keskittyä tunneilla paremmin. Liikunnan lisääminen koulupäivän sisällä antaa oppilaille mahdollisuuksia purkaa energiaansa muualla kuin oppitunneilla. Koulun terveydenhoitaja on viestittänyt lisääntyneen liikunnan näkyvän positiivisesti oppilaiden painokäyrissä. Hyvät vaikutukset ovat alkaneet näkyä myös oppilaille säännöllisesti suoritettavissa kuntotesteissä. Oppilaiden kuntotestien tulokset kertovat oman osansa lisääntyneen liikunnan vaikutuksista. Muut edellä kuvatut tulokset perustuvat koulun henkilökunnan havaintoihin. Risto Kalermo on tehnyt Heinolan peruskoululaisten ja päiväkotilasten liikunnan edistämisestä opinnäytetyön (Haaga-Helia ammattikorkeakoulu), joka on julkaistu vuonna 2007. Koulun toimintakulttuurin muuttaminen liikuntamyönteisempään suuntaan oli aluksi enemmän rehtorin vastuulla. Nyt innostus uuteen toimintakulttuuriin on vienyt koulun henkilökunnan mukanaan ja koulusta löytyy paljon osaajia ja tekijöitä. Uusien opettajien rekrytoinnissa kiinnitetään huomiota opettajan kehitysmyönteisyyteen. Koulupäivän liikunnallistamisesta sekä siihen liittyvistä tekijöistä on keskusteltu paljon koulun sisällä, mikä on luonut pohjan toimintakulttuurin muutokselle. Tiedot on saatu Jyrängön koulun rehtori Kimmo Nykäseltä. Iisalmen kaupunki: Sporttari Iisalmessa on 11 alakoulua ja kaksi yläkoulua, joissa kaikissa on Sporttaritoimintaa. Sporttari hanke käynnistyi vuonna 2004. Vuodesta 2006 lähtien toiminta on kehittynyt voimakkaasti. Sporttaritoiminnan tavoitteena on kokonaisvaltainen lasten ja nuorten liikkuminen. Toimintaan kuuluvat säännölliset ala- ja yläkoulujen Sporttarikerhot, liikuntatapahtumat sekä koulutus. Yläkoulun oppilaat saavat Sporttaripassin, jonka etuihin kuuluvat sporttarikerhot, liikuntatapahtumat, ilmainen uimahallikuntosalikäynti perjantaisin iltapäivällä sekä alennus keilahalliin. Passi jaetaan kaikille yläkoulun oppilaille. Passiin on liitetty luokkakohtainen sporttarikilpailu. Oppilaat keräävät luokkakohtaisesti liikuntasuoritteita, jotka vanhemmat kuittaavat viikon päätteeksi. Yläkoulun kaikkiin luokkiin valitaan joka syksy sporttarioppilaat, jotka osallistuvat Pohjois-Savon Liikunnan järjestämään koulutukseen. Sporttarioppilaiden tehtävänä on oman luokan liikuntasuoritusten kerääminen ja toiminnasta tiedottaminen. He osallistuvat myös liikuntatapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen. 8

Yläkoulujen välituntiliikunta lisättiin Sporttaritoimintaan syksyllä 2009. Sporttarioppilaat ohjaavat nyt myös välituntiliikuntaa oman luokan oppilaille. Välituntiliikunnasta saa merkinnän Sporttaripassiin ja se on näin ollen sisällytetty luokkakohtaiseen kilpailuun. Kunnan liikuntatoimi, Pohjois-Savon Liikunta, koulutoimi, koulut sekä urheiluseurat, jotka tuovat oman panoksensa kerhotoiminnan ohjaukseen. Sporttarioppilaat ovat saaneet käyttöönsä välituntiliikuntapaketin sekä tilan välineiden säilytystä varten. Välineiden merkitys on hankkeen kokemusten mukaan suuri. Yläkouluilla on ollut havaittavissa Sporttaritoiminnan myötä tietynlaista jengiytymistä sanan positiivisessa mielessä. Sporttarioppilaat valitaan luokissa joka syksy vaalilla, mikä lisää innostusta ja tärkeyden tuntua. Toiminta on vakiinnuttanut asemansa oppilaiden keskuudessa. Tästä kertoo osaltaan myös se, että jo alakoulun oppilaat odottavat, että pääsevät yläkoululle siirryttyään mukaan Sporttaritoimintaan. Sporttarikilpailun osalta voitiin osoittaa, että yläkoulun oppilaat liikkuivat vuonna 2008 keskimäärin 3,7 h/vko (tähän ei ole laskettu koulun liikuntatunteja). Yläkoulun oppilaat keräävät liikuntasuorituksensa passeihin, joiden perusteella voidaan seurata oppilaiden liikkumista sekä liikkumiseen käytetyn ajan keskiarvon kehittymistä. Tiedot on saatu Iisalmen kaupungin nettisivuilta sekä liikuntasuunnittelija Pekka Partaselta puhelimitse. Kirkkonummen kaupunki: Terve elämä! kampanja Hankkeessa on mukana 18 koulua ja 21 päivähoidon yksikköä. Mukana on sekä ala- että yläkouluja. Hanke on kaksivuotinen ja se käynnistyi vuoden 2009 alussa. Hankkeen tavoitteena on kiinnittää huomiota lasten ja nuorten ruokailutottumuksiin, liikkumiseen ja lepoon. Jokaisessa mukana olevassa koulussa on kampanjayhdyshenkilö, joka vastaa kehittämistoimenpiteiden etenemisestä omassa yksikössään. Hankkeessa suunnitellaan toimintamalleja ja konkreettisia työkaluja terveellisten elintapojen edistämiseksi päivähoidossa ja kouluissa. Kouluissa on toteutettu syksyn 2009 aikana seuraavanlaisia toimenpiteitä liikunnan lisäämiseksi koulupäivään: Yhdessä koulussa on käynnissä Nuori Suomi ry:n vetämä liikunnallistamisen projekti. Ala- ja yläkoulujen opettajille järjestettiin koulujalkapallon täydennyskoulutus. viidennen ja kuudennen luokan sekä kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaille on järjestetty välkkärikoulutusta. Yhdellä koululla kokeillaan liikunnallista matematiikan tuntimallia. Yhdessä koulussa vietettiin Terve Elämä! teemaviikkoa samanaikaisesti nuoren Suomen Vipinää välkälle viikon kanssa. Oppilaat ideoivat viikon aikana, miten koulupäivää voisi liikunnallistaa. Oppilaskunta tekee yhteenvedon ideoista, joista toimivimpia lähdetään toteuttamaan. Yhdessä koulussa tukioppilaat järjestävät liikunnallista toimintaa välitunneille. Hanke toteutuu sivistys-, terveys- ja liikuntatoimen yhteistyönä. Tärkeitä yhteistyötahoja ovat myös 9

lasten vanhemmat. Yhteistyötä tehdään myös Nuoren Suomen, Etelä-Suomen Liikunnan ja Urheilun sekä paikallisten yritysten kanssa. Alakoulujen luokat saavat käyttöönsä välituntiliikuntakorit. Yläkoululaiset ideoivat, miten koulupäivää voisi liikunnallistaa ja hankkivat ideoinnin pohjalta välituntiliikuntavälineitä koululleen. Tuloksia hankkeen toiminnasta saadaan toiminnan jatkuttua pitempään. Kehittämistyön pitkän tähtäimen arvioinnissa käytetään koululaisten osalta ruokapalveluyksikön joka toukokuu tekemää kouluruokakyselyä neljännen ja kahdeksannen luokan oppilaille sekä valtakunnallista kouluterveyskyselyä kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaille. Kouluterveyskysely toteutetaan seuraavan kerran keväällä 2010. Arvioinnissa käytetään myös suun terveydenhuollon Effican DFMtilastoja. Hanke sai lasten ja nuorten liikunnan kehittämisrahaa vuonna 2009. Hankkeen toimintasuunnitelma on luettavissa Kirkkonummen kaupungin internetsivuilla. Kuopion kaupunki: Aktiivinen lapsuus ja nuoruus Kuopiossa - Liikuntapolku Kuopion kaupungin liikuntapolkuhankkeen tavoitteena on liikunnan lisääminen erityisesti niiden lasten ja nuorten kohdalla, jotka liikkuvat terveytensä kannalta riittämättömästi. Tavoitteena on, että vuoteen 2010 mennessä hankkeen piirissä olisivat kaikki Kuopion ala- ja yläkoulut, joissa on yhteensä noin 9000 oppilasta. Vuoden 2009 loppuun mennessä lähes kaikki Kuopion koulut kahta yläkoulua lukuunottamatta ovat jollakin tasolla hankkessa mukana. Hanke alkoi vuonna 2007. Liikuntapolkuidea sai alkunsa Turun koulut liikkeelle -kampanjaan tutustumisesta. Liikuntapolkuhankkeen tarkoituksena on kiinnittää huomiota lasten arkiliikuntaan, ei niinkään esimerkiksi koulujen liikuntatuntien sisältöön tai määrään. Liikuntapolku pyrkii tukemaan koulujen omia ratkaisuja koululaisten liikunnan lisäämiseksi sekä terveyden, tasa-arvon ja yhteisöllisyyden edistämiseksi. Toimintatapoina ovat välituntiliikkumisen, koulumatkaliikkumisen ja liikuntakerhojen edistäminen. Toiminnan avulla kehittetään koulujen pihoja liikuntapaikkoina, järjestetään liikuntakampanjoita sekä tuotetaan sisältöpalveluja koulupäivän aikaisen liikkumisen edistämiseen. Keskeistä on kehittää koulujen toimintaympäristöä ja koulupäivän rakennetta liikunnan edistämiseksi. Yläkouluille on suunnattu erilaista kaveriliikuntaan kannustavaa toimintaa. Yli 200 yläkoululaista, 5.-6. -luokkalaista ja opettajaa on osallistunut Pohjois-Savon Liikunnan järjestämiin välituntiohjauskoulutuksiin. Hankkeen vetäjä on kiertänyt kouluja ja koulukierroksilla on oppilailaille puhuttu arkiliikunnasta ja sen tärkeydestä sekä kuunneltu oppilaiden toiveita ja mielipiteitä koulupiharakentamisesta. Muutamia pihoja on jo kunnostettu liikuntaan kannustaviksi ja ensi kesänä projektien on tarkoitus jatkua. Liikuntapolkuhankkeen alla on Kuopiossa avattu liikennepuisto kesällä 2008. Puiston polkuautoja on lainattu myös koulukierroksille, joiden aikana on oppilaille opetettu liikenneturvallisuutta kannustaen aktiivisempaan koulumatkaliikuntaan. 10

Yksittäisissä kouluissa on toteutettu muun muassa liikunnallisia teemapäiviä ja tapahtumia sekä parannettu koulun pihaa paremmin oppilaiden tarpeita vastaaviksi. Hanke on poikkihallinnollinen. Mukana ovat koulutoimi, kulttuuritoimi ja vapaa-ajankeskus. Kaupungin tekninen virasto on aktiivisesti mukana koulupihojen rakentamisessa. Yhteistyötä tehdään myös Nuoren Suomen ja Kuopion yliopiston kanssa. Jokaiselle alakoululle ja lähes kaikille yläkouluille on toimitettu välituntokoreja, jotka sisältävät liikuntaan innostavia välineitä. Marraskuussa 2009 kouluihin oli viety yhteensä 260 koria. Yläkouluihin on viety mm. pingispöytiä. Hankkeestä on tehty väliraportti vuonna 2008 ja vuoden 2009 raportti valmistumassa. Kuopion yliopiston tutkimus lasten liikunnasta ja ravinnosta tekee tutkimusta esimerkiksi koulupihojen kunnostamisen vaikutusta lasten aktiivisuuteen. Tutkimusraportit lähetetään liikuntapolkuhankkeen vetäjälle. Tiedot on saatu liikuntapolkuhankkeen vetäjältä Tapio Nissiltä. Nissin mukaan hanke on toteutunut erityisen hyvin ja siihen on saatu hienosti mukaan kaupungin päättäjiä. Loimaan kaupunki: Hyvinvointia Loimaalle Liikkuva lasten ja nuorten Loimaa Hankkeen kohderyhmänä ovat Loimaan kaupungin koulut ja päivähoidon yksiköt. Hanke käynnistyi vuonna 2009, tavoitteena on useampivuotinen kehittämishanke. Kehittämishankkeen tavoitteena on tukea ja edistää kuntaliitosten myötä laajentuneen Loimaan lasten ja nuorten päivittäistä liikuntaa ja hyvinvointia. Hankkeessa on suunniteltu koulupäivän liikunnan lisäämiseksi seuraavia toimenpiteitä: Tavoitteena on välituntiliikunnan lisääminen kaikissa Loimaan alakouluissa. Tähän pyritään rekrytoimalla kouluista yhdysopettajat ja järjestämällä oppilaille välituntiliikunnan koulutuksia. Tavoitteena on lisätä koulujen liikunnallista kerhotoimintaa yhteistyössä urheiluseurojen kanssa. Hankkeessa on suunniteltu toteutettavaksi yhteistyössä nuorisotoimen kanssa lasten ja nuorten henkilökohtaisia haastatteluita, joiden avulla liikuntaa harrastamattomat voisivat löytää itselleen sopivan liikuntalajin. Liikuntajärjestöt ovat tässä tärkeässä roolissa, jotta nuorille löytyisi sopiva paikka harrastaa mieluisalta tuntuvaa lajia. Opettajille ja muulle koulun henkilökunnalle järjestetään liikuntaan liittyvää koulutusta. Hanke järjestää 11

myös liikunnallisia vanhempainiltoja. Tavoitteena on lisäksi parantaa erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa. Hankkeessa ovat mukana kaupungin sivistyspalvelut (opetus-, liikunta- ja nuorisopalvelut) sekä päivähoito. Mukana ovat myös liikunta- ja nuorisojärjestöt sekä sosiaali- ja terveystoimi. Yhteistyötä tehdään lisäksi Lounais-Suomen Liikunnan ja Urheilun kanssa. Hankkeen suunnitelmissa on hankkia välituntiliikuntavälineitä koulujen käyttöön sekä liikuntavälineitä erityistä tukea tarvitsevien lasten liikuntaan. Hanke on käynnistynyt syksyllä 2009, joten tuloksia toiminnasta saadaan myöhemmin. Hankkeen toimintasuunnitelma on luettavissa Loimaan kaupungin internetsivuilla. Hanke sai vuonna 2009 lääninhallituksen myöntämän avustuksen lasten ja nuorten liikunnan kehittämismäärärahasta. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeet 2009-2010 Lääninhallitukset myönsivät 72 lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeelle avustusta toimikaudelle 2009-2010. Näistä hankkeista neljännes (19 hanketta) kertoi toimintasuunnitelmassaan tavoitteekseen liikunnan lisäämisen koulupäivän sisälle. Monessa hankkeessa koulupäivän liikunnallistaminen sisältyi osana hankkeen toimintasuunnitelmaan. Muita osia olivat esimerkiksi koulupäivän jälkeiset liikuntakerhot ja koulujen loma-aikojen toiminta. Hankkeiden toiminta on käynnistynyt syksyn 2009 aikana. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeet näkivät välituntiliikunnan keinoksi lisätä liikuntaa koulupäivän sisälle. Muutama hanke panosti lisäksi koulumatkaliikuntaan. Keinot välituntiliikunnan lisäämiseksi olivat hyvin yhtenäiset. Suurin osa hankkeista hankki oppilaiden käyttöön välituntiliikuntaan soveltuvia välineitä sisältäviä välituntiliikuntakoreja. Monet hankkeet järjestivät välituntiliikunnan ohjaajan koulutusta opettajille, koulunkäyntiavustajille tai alakoulujen 5.- 6.-luokkien ja yläkoulun oppilaille. Välituntiliikunnan ohjaajien koulutus toteutui usein yhteistyössä SLU-alueen kanssa. Parissa pienemmän kunnan hankkeessa kunnan liikuntatoimen työntekijä vastasi välituntiliikunnan ohjaamisesta. Yksi hanke suunnitteli koulupihan maalausta pelejä ja leikkejä aktivoivaksi. Yksi hanke mainitsi tavoitteekseen koulupäivän rakennemuutoksen niin, että pidennetty välitunti antaisi paremmat mahdollisuudet liikkumiselle. Suurin osa hankkeista oli kuntien vetämiä. Yhteistyötahoina olivat yleensä kunnan liikuntatoimi ja koulutoimi. Yhteistyötä tehtiin myös koulujen henkilökunnan, oppilaskuntien, vanhempien ja vähäisessä määrin urheiluseurojen kanssa. Kovin moni hanke ei esittänyt suunnitelmaa toiminnan seuraamisesta ja arvioinnista. Muutamat hankkeet mainitsivat seurannan keinoksi yhteistyötahojen haastattelun. Tiedot on kerätty hankkeiden toimintasuunnitelmista. 12

SLU-ALUEIDEN HANKKEET SLU-alueiden koulutustarjonnassa on yleisesti paljon koulutuksia, jotka palvelevat koulupäivän liikunnallistamista. Monet koulutukset ovat Nuoren Suomen koulutuksia. Esimerkkejä koulutuksista ovat opettajille suunnatut täydennyskoulutukset sekä oppilaille suunnatut välituntiliikunnan ohjaamiseen tai tapahtuman järjestämiseen liittyvät koulutukset. Tässä on esitelty muutamia SLU-alueiden hankkeita, joiden tavoitteena on liikunnan lisääminen koulupäivään. Hämeen Liikunta ja Urheilu ry: Hobbari Hankkeessa on vuonna 2009 ollut mukana kolme yläkoulua. Oppilaita koulutuksiin on osallistunut yhteensä 50. Mukana ovat Hausjärven yläkoulu, Pikkolan yläkoulu Kangasalta ja Sylvaan koulu Sastamalasta. Hankkeen yhteistyökoulujen rekrytointi alkoi keväällä 2009. Hobbari on HLU:n koordinoima yläkouluikäisten liikuntahanke. Hankkeen kautta aktivoidaan nuoria oman toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeeseen kuuluva koulutuspaketti antaa nuorille mahdollisuuden toimia vertaisohjaajana välitunneilla tai koulun jälkeisissä kerhoissa. Koulutuksessa opitaan myös tapahtuman järjestämisen taitoja. Hobbari-ryhmälle valitaan koulusta tai kunnasta tukihenkilö. Yläkoulusta kootaan Hobbari-ryhmä. Ryhmä kokoontuu muutamia kertoja hankkeen aikana, tukihenkilö on mukana kokoontumisissa. Ryhmä osallistuu HLU:n järjestämiin koulutuksiin. Oppilaat ideoivat ja toteuttavat tukihenkilön avustuksella esimerkiksi koulun liikuntapäivän ja toimivat vertaisohjaajina välitunti- tai kerhotoiminnassa. Hanke tarjoaa koululle valmiin mallin nuorten aktivoimiseen ja koulun yhteisöllisyyden lisäämiseen. Hankkeeseen osallistuminen maksaa koululle 500 euroa, joka sisältää koulutukset ja niihin liittyvät materiaalit sekä hupparit. Nuorten ryhmä saa HLU:lta 500 euron tukirahan järjestämäänsä liikuntatapahtumaa varten. Yhdestä koulusta hankkeeseen osallistuu oppilaita kaikilta luokilta, kahdesta muusta koulusta osallistujat ovat yhdeksännen luokan oppilaita. Koulutukset pyritään järjestämään ainakin osittain kouluaikana. Koulutus koostuu seuraavista kursseista: Mä oon täällä koulutus 12 h (ohjaaminen, kokouskäytännöt jne.), Välkkäri koulutus 3 h (välituntiliikunnan aktivaattori), Virike koulutus 3 h (pelit ja leikit) sekä Järkkäri-koulutus 3 h (tapahtumajärjestäjä). Koulutusta on yhteensä 21 tuntia. Oppilaiden tukihenkilönä toimii yhdessä koulussa koulun rehtori, toisessa tukihenkilö on kunnan liikuntatoimesta ja kolmannessa tukihenkilöinä toimivat opinto-ohjaajat ja liikunnanopettajat. Kokemusten mukaan tukihenkilön olisi hyvä olla koulun henkilökunnasta, sillä ulkopuolinen tukihenkilö on liian kaukana oppilaiden arjesta. Oppilaat ovat jo toteuttaneet tai ovat suunnittelemassa koko koulun liikuntatapahtumia, välituntiliikuntaa ja kerhotoimintaa. Keväällä on tavoitteena järjestää koululle isompi liikuntatapahtuma. Hanke toteutuu pääsääntöisesti koulujen ja Hämeen Liikunnan ja Urheilun yhteistyöllä. Koulukohtaisia yhteistyötahoja voivat olla esimerkiksi kunnan liikuntatoimi ja urheiluseurat. Oppilaiden innostaminen erityisesti välituntiliikunnan koulutuksesta oli aluksi haaste, mutta koulutus 13

on osoittautunut palkitsevaksi. Oppilaat ovat ymmärtäneet, että koululla voi itse toteuttaa jotain. Hankkeeseen osallistuneiden oppilaiden mielestä parasta on ollut se, että muut oppilaat ovat lähteneet mukaan heidän suunnittelemaansa toimintaan. Koulun henkilökunnan tuki hankkeelle on oleellista toiminnan onnistumiseksi. Koulut ovat itse vastanneet koulutukseen osallistuvat oppilasryhmän muodostamisesta. Ryhmän kasaaminen on haaste, sillä mukaan olisi hyvä saada itse asiasta innostuneet oppilaat. Motiiviksi ei riitä se, että pääsee pois oppitunnilta. Toiminnan jatkuvuuden kannalta olisi ihanteellista, että koulutuksiin osallistuu oppilaita kaikilta luokka-asteilta, ei pelkästään yhdeksännen luokan oppilaita. Koulujen toimintaa seurataan henkilökohtaisten kontaktien avulla. Hankkeen toimintamalli on taloudellisesti raskas. Tulevaisuutta silmällä pitäen on mietittävä, miten toimintatapaa voisi keventää ja soveltaa levitettäväksi muille kouluille. Tiedot saatu Hämeen Liikunnan ja Urheilu internetsivuilta sekä puhelimitse aluekehittäjä Sanni Harjulta. Vastaava Hobbari toiminta on käynnissä myös Pohjanmaan Liikunnalla ja Urheilulla. Mukana on kolme koulua Suur-Kauhavan alueelta. Aluejärjestö tekee yhteistyötä myös Seinäjoen yläkoulujen kanssa. Avainasia yläkouluille suunnatussa toiminnassa on se, että nuoret pääsevät itse suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaa. Nuorten ajatukset poikkeavat usein rehtoreiden ja opettajien tai muiden aikuisten näkökulmista. Kokemuksen mukaan osallistumisprosentit ovat suurempia niissä tapahtumissa tai toiminnoissa, jotka nuoret ovat itse oteuttaneet. Liikunnan lisääminen koulupäivään antaa nuorille oivan mahdollisuuden osallistua koulun toimintakulttuurin kehittämiseen. Tiedot saatu puhelimitse nuorisopäällikkö Mikko Rissaselta. Kainuun Liikunta ry: Kainuulaisten kouluyhteisöjen liikunnallistaminen Kainuulaisten kouluyhteisöjen liikunnallistaminen on maakunnallinen hanke. Yhteistyötä on tehty kaikkien kuntien kanssa jollakin tasolla, joidenkin kanssa enemmän, joidenkin kanssa vähemmän. Hanketta on toteutettu vuosina 2008-2009. Sama työ jatkuu varsinaisen hankkeen päätyttyä osana normaalia toimintaa. Kainuun Liikunta tukee kouluyhteisöjen liikunnallisuuden kehittämistä muun muassa kannustamalla kouluja ja kuntia liikunnan kehittämis- ja toteuttamissuunnitelmien laadintaan. Kuntia ja kouluja on autettu pohtimaan, miten liikuntaa voisi kehittää kouluyhteisössä (kerhotoiminta, välituntiliikunta, koulun toimintakulttuuri, liikunta opetussuunnitelmassa, liikuntaolosuhteet, koulutus, kouluviikon ja päivän rakenne). Kainuun Liikunta on tarjonnut koulujen ja kuntien tueksi seuraavia palveluita: koulutukset oppilaille ja opettajille, oppimateriaalipankki, konsultaatio, tiedotus, vanhempainillat, olosuhdetyö. Marraskuussa 2009 järjestettiin yhteistyössä Nuoren Suomen ja lääninhallituksen kanssa Koululaiset liikkeelle seminaari. Toinen päivä suunnattiin kunnan päättäjille, liikuntatoimen edustajille, rehtoreille ja kerhotoiminnan vastaaville. Toisen päivän ohjelma oli rakennettu liikunnanopettajille, muille liikuntaa opettaville opettajille sekä muille lasten liikuttajille. Kainuun Liikunta toteutti keväällä 2008 maakunnallisen kaikille ala- ja yläkoulun oppilaille suunnatun kyselyn liikkumisen mahdollisuuksista. Mukana oli kysymyksiä liikuntapaikoista ja -välineistä, liikuntaharrastuneisuudesta, aikuisten tuesta, liikuntatunneista, välituntiliikunnasta ja liikuntatapahtumista. 14

Kyselyyn vastasi 4800 oppilasta, yli puolet maakunnan koululaisista. Yli 60 prosenttia oppilaista oli muun muassa sitä mieltä, että kouluissa pitäisi olla enemmän liikuntaa. Kunnat saivat käyttöönsä kyselyn kuntakohtaiset tulokset. Monessa kunnassa kouluyhteisön liikuntaa on lähdetty kehittämään oppilaiden tarpeiden pohjalta. Kyselyn tulokset auttoivat havainnollistamaan koululaisten omia toiveita luoden kuntakohtaiset perustelut kehittämisprosessien käynnistämiseksi. Hankkeessa on nähty tärkeäksi se, että kehittämisprosessin alussa keskustellaan perusteellisesti oman kunnan tai koulun tarpeista, joiden pohjalta suunnitellaan kehittämistoimenpiteitä. Esimerkiksi koulutuksia ei tarjota koulutusten vuoksi, vaan niille samoin kuin muillekin tukitoimille täytyy olla oikeasti tarvetta. Tärkeää on kokonaisuuden miettiminen. Osassa kunnassa on syntynyt kuntakohtaisia kehittämissuunnitelmia (pienimmissä kunnissa saattaa toimia vain yksi koulu, jolloin yhdenkin koulun kehittämissuunnitelma on samalla kuntakohtainen). Isommissa kunnissa (Kajaani) on toteutettu myös koulukohtaisia kehittämisprosesseja. Rehtoreiden sitoutuminen kehittämistoimenpiteisiin on tärkeää, mutta myös liikuntaa opettavien opettajien ajatuksia ja tarpeita on tärkeä kuulla, sillä usein rehtorilla ei kuitenkaan ole käytännön näppituntumaa liikuntaan liittyviin tarpeisiin. Tärkeitä yhteistyötahoja ovat kuntien sivistystoimenjohtajat ja koulut. Hankkeen myötä on kiinnitetty huomiota koulupihojen kunnostamiseen. Koulupihojen kehittäminen näkyy välittömästi lasten liikunnallisen välituntiaktiivisuuden lisääntymisenä. Hankkeen kuluessa koulujen ja kuntapäättäjien tahtotila koulupäivän liikunnallistamiseksi on herännyt. Tästä kertoo muun muassa se, että koulut ottavat yhteyttä aluejärjestöön eikä päinvastoin. Aluejärjestön tarjoama apu on tullut paremmin koulujen tietoisuuteen. Koulujen kokonaisvaltainen kehittäminen toimintakulttuurin muuttamiseksi liikuntaa tukevaan suuntaan vie aikaa. Koulumatkaliikunnan kehittäminen on haastavaa, sillä suuri osa lapsista on pitkien välimatkojen vuoksi koulukuljetuksen piirissä. Koululaisille suunnatun kyselyn uusimista jonkin ajan kuluttua harkitaan. Kyselyn tulokset kertoisivat, näkyvätkö kehittämistoimenpiteet oppilaiden vastauksissa. Tiedot saatu puhelimitse lasten- ja perheliikunnan kehittäjä Ira Liuskilta. 15

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry: Liiku koululainen Hankkeessa on mukana 13 kuntaa ja noin 50 alakoulua Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelta. Kohderyhmänä ovat koulujen oppilaiden, opettajien ja rehtoreiden lisäksi kuntien sivistystoimenjohtajat. Hanke käynnistyi vuonna 2008. Toiminta on laajentunut huomattavasti vuoden 2009 aikana. Hankkeen tavoitteena on lasten päivittäisen liikunnan lisääntyminen kouluissa koulupäivän aikana. Liikunnan lisäämistä koulupäivään voi pohtia seuraavista näkökulmista: aamu- ja iltapäivätoiminta, liikuntatunnit, opettajien täydennyskoulutus, liikunnan integrointi muihin oppiaineisiin, koulumatkat, koulun liikuntatapahtumat, yhteistyö urheiluseurojen kanssa, välituntiliikunta, liikuntakerhotoiminta, olosuhteet ja lasten vanhemmat. Toiminnan painopiste on alakouluissa, mukana on myös yhtenäiskouluja. Kouluilla on toteutettu eri kokonaisuuksia koulun tarpeiden mukaisesti liittyen aamu- ja iltapäivätoimintaan, kerhotoimintaan, välituntiliikuntaan ja koulutukseen. Joissakin kouluissa on lähdetty liikkeelle liikuntaolosuhteiden kehittämisestä. Oppilaat ovat esimerkiksi osallistuneet koulun pihan maalaamiseen. Hankkeen myötä on järjestetty vanhempainiltoja liikuntateemalla sekä tarjottu opetajille täydennyskoulutusta. Liikunnan integrointi muihin oppiaineisiin tarjoaa paljon mahdollisuuksia, mutta hankkeen kokemusten mukaan siitä tarvitaan lisätietoa ennen varsinaisten kehittämistoimenpiteiden suunnittelua ja käynnistämistä. Monet koulut kokevat välituntiliikunnan helpoimmaksi tavaksi lisätä liikuntaa koulupäivän sisälle. Oppilaiden on helppo osallistua välituntiliikuntaan, se on myös opettajan näkökulmasta suhteellisen vaivatonta. Oppilaille suunnattuihin (pääsääntöisesti välituntiliikuntaan liittyviin) koulutuksiin on vuoden 2009 aikana osallistunut arviolta yli 800 oppilasta. Koulutuksen myötä oppilaat ovat toimineet välituntiliikuttajina tai järjestäneet koululleen liikuntatapahtumia. Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu toimii kahden maakunnan alueella, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Liiku koululainen hanketta on toteutettu maakunnissa hieman eri tavoin. Varsinais-Suomessa kuntia on kannustettu lähettämään kuntakohtaiset kehittämishankehakemuk set lääninhallitukselle (mm. Loimaan hanke, josta hankekuvaus erikseen). Kehittämishankkeen rakentamisvaiheessa on laadittu kuntakohtainen suunnitelma. Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu on markkinoinut hanketta sekä Välkkäri -koulutusta alueen kouluihin, edistänyt koulujen liikuntakerhotoimintaa, ollut mukana vanhempainilloissa sekä toiminut olosuhdetyön apuna kysynnän mukaan. Satakunnassa lähdettiin liikkeelle rehtorihaastatteluilla. Haastatteluiden yhteydessä tehtiin selvitys liikuntaa opettavista opettajista, jonka pohjalta on luotu kuntakohtainen liikunnan yhdysopettajien verkosto. Kouluilla on tehty myös olosuhde- ja välinekartoitus. Koulut saavat halutessaan konsultointiapua välinehankintoihin ja pihamaalauksiin sekä suunnitelmiin liikunnan lisäämiseksi koulupäivään. Hankkeen myötä on syntynyt koulujen käyttöön liikunnan lisäämissuunnitelma työkalu, joka on käytössä Porin koulutoimessa. Lounais-Suomen Liikunnan ja Urheilun Porin toimipisteessä toteutetaan myös Sporttia yläkouluihin hanketta, joka sisältyy Liiku koululainen hankkeeseen ja josta on hankekuvaus erikseen. Kunnan sivistystoimi ja koulujen rehtorit ovat avaintahoja. Erityisesti rehtorien sitoutuminen on tärkeää toiminnan onnistumisen kannalta. Myös kuntien liikuntatoimi on aina mukana Lounais-Suomen Liikunnan ja Urheilun ja koulujen välisessä yhteistyössä. Hanke tarjoaa mahdollisuuden koulujen ja liikuntatoimen yhteistyön kehittymiselle. Yhteistyö voi olla muutakin kuin salivuoroista päättämistä. 16

Opettajat, koulunkäyntiavustajat, aamu- ja iltapäiväkerho-ohjaajat sekä koulun muu henkilökunta mahdollistavat koululaisen päivittäisen liikunnan sekä tekevät yhteistyötä eri järjestöjen kanssa esimerkiksi kerhotoiminnan saralla. Lasten vanhemmat lisäävät omalla panoksellaan alakouluikäisten lasten hyvinvointia. Hankkeen aikana on uudistettu koulupihoja muun muassa pihamaalauksin. Koulujen rehtoreiden on hankkeen kokemusten mukaan helpoin tarttua seuraaviin asioihin liikunnan lisäämiseksi koulupäivään: välituntiliikunnan lisääminen ja välkkäreiden koulutus, koulupihan maalaukset ja pienet parannukset liikkumisolosuhteisiin, salivälituntikokeilu, vanhempainilta liikuntateemalla, liikuntakerhotoiminnan kehittäminen. Koulut kokevat tärkeäksi sen, että Liiku koululainen hankkeen myötä on menty paikan päälle ja oltu oikeasti kiinnostuneita heidän tekemisistään. Rehtorien mielestä haasteellisempia ovat opettajille suunnattu liikunnan täydennyskoulutus (herättää mielenkiintoa, mutta aikapula hankaloittaa), suuremmat koulupihojen kehittämishankkeet, liikunnan integrointi muihin oppiaineisiin sekä tapahtumien järjestäminen (suunnittelu mielletään vaivalloiseksi). Onnistumisia hankkeessa on koettu erityisesti kerhotoiminnassa sekä oppilaille suunnatuissa koulutuksissa. Vuonna 2009 järjestettiin 45 oppilaiden koulutustilaisuutta, jotka keräsivät yli 800 osallistujaa. Koulukohtaisiin tapahtumiin, kampanjoihin ja seikkailupäiviin osallistui 4800 oppilasta. Kunnat ovat vastanneet koulutusten kustannuksista. Oppilaiden koulutuksiin on oltu valmiita satsaamaan, mutta opettajien täydennyskoulutus on tällä hetkellä haaste, sillä niihin ei tunnu olevan varaa nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. Oppilaiden välituntiliikuntakoulutusten suhteen olisi ihanteellisinta, jos opettajat tai koulunkäyntiavustajat voisivat itse kouluttaa välituntiliikunnan ohjaajat esimerkiksi tilaamansa materiaalin turvin. Hankkeen kokemusten mukaan koulun toimintakulttuurin muutos vie aikaa. Tämän vuoksi hedelmällisintä on edetä yksi asia kerrallaan. Useat samanaikaisesti toteutetut kehittämistoimet eivät saa aikaan pysyviä muutoksia koulun käytäntöihin. Koulutuksiin, kerhotoimintaan ja tapahtumiin osallistuvien määriä on helppo seurata, mutta hankkeen kokonaisvaltainen seuranta ja arviointi on pohdinnan alla. Mitä seurataan ja miten? Joillakin kouluilla on henkilökohtaisesti käyty katsomassa, mitä kehittämistoimet ovat saaneet aikaan. Tulevaisuudessa hankkeessa pyritään panostamaan koulukohtaisiin liikunnallistamissuunnitelmiin, hallinnonrajat ylittävään yhteistyöhön, opettajille suunnattaviin täydennyskoulutuksiin (mm. liikunnan integrointi muihin oppiaineisiin), välkkäritoiminnan laajentamiseen kaikkiin kouluihin (opettajat kouluttajina) sekä koulupäivän liikunnallistamisen kirjaamiseen opetussuunnitelmiin. Tuloksia koulupäivän liikunnallistamiseksi voidaan saavuttaa eri reittejä pitkin. Kehittämisprosessin alussa on selvitettävä, mikä sopii parhaiten mihinkin kuntaan. Onko oikea tapa vierailla sivistystoimen johtajien luona, sivistystoimenjohtajan vetämässä rehtoripalaverissa vai rehtorien luona koulukohtaisesti? Tuottaako kuntakohtainen poikkihallinnollinen kehittämishanke parempia tuloksia? Tiedot on saatu puhelimitse nuoriso- ja koulutuspäällikkö Karita Toivoselta. 17

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU), Porin aluetoimisto: Sporttia yläkouluihin Tämä hanke on osa Liiku koululainen hanketta. Porin ympäristöstä mukana kymmenkunta yläkoulua, kuusi kuntaa. 2009-2010, jatkorahoitusta haetaan. LiikU tarjoaa yläkoulun oppilaille Nuori Suomi ry:n koulutusta. Tavoitteena on, että oppilaat järjestävät koulutuksen jälkeen itse koululleen esimerkiksi välituntiliikuntatapahtumia tai liikuntapäiviä. Koulutuksessa on mukana koulun opettaja, joka toimii oppilaiden tukena. LiikU ottaa yläkoulun oppilaita TET-harjoitteluun. Harjoittelijat koulutetaan, jonka jälkeen he menevät alakouluihin ohjaamaan välituntiliikuntaleikkejä. Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, koulut, kuntien vapaa-aikatoimet, Nuori Suomi ry, Suomen Palloliitto ry Kouluille tarjottavaan koulutukseen sisältyy liikuntapaketti esimerkiksi välituntiliikunnassa hyödynnettäväksi. Ensimmäiset kokemukset koulutusten vaikutuksesta ovat keväältä 2009: Noormarkun yhtenäiskoulun oppilaat toteuttivat viisipäiväisen välituntijalkapallosarjan, josta saadut kokemukset olivat myönteisiä niin oppilailta kuin opettajilta. Välituntiliikuntasarjoja on ideoitu myös muissa lajeissa. Seurannasta ei ole tarkempaa suunnitelmaa. Koulutuksiin osallistuneilta oppilailta on kysytty palautetta, samoin opettajilta. Tiedot saatu puhelimitse LiikU:n koululiikunnan kehittäjä Juha Virtaselta. Pohjois-Karjalan Liikunta ry: Lisää liikuntaa koulupäivään haastekilpailu Haastekilpailu oli suunnattu 121 koululle. Kilpailuun osallistui 21 koulua (15 alakoulua ja kuusi yläkoulua). Suunnittelukilpailu toteutettiin 1.9.-31.10.2008 välisenä aikana. Pohjois-Karjalan Liikunta ry haastoi kaikki Pohjois-Karjalan ala- ja yläkoulut tekemään koulupäivän liikunnallistamissuunnitelman. Tavoitteena olivat koulukohtaiset kevyet kehittämissuunnitelmat, joissa pohdittaisiin, millä keinoilla koulupäivään voidaan lisätä fyysistä aktiivisuutta ja näin edistää koululaisten 18

jaksamista. Suunnitelmat lähtivät koulujen omista tarpeista ja olivat mitoitettu koulujen resursseihin. Suunnitelmat voivat liittyä esimerkiksi välituntiliikuntaan, liikunnan integroimiseen eri opiaineisiin, liikuntakerhotoiminnan kehittämiseen tai koulupihan remonttiin. Oleellista oli toimenpiteiden tarpeellisuus, realistisuus sekä koulun henkilökunnan halu sitoutua suunnitelman toteuttamiseen. Suunnittelukilpailun toteutuksesta vastasi Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä. Suunnitteluvaiheessa oli apuna työryhmä, jossa oli kaksi alakoulun rehtoria ja kaksi luokanopettajaa. Pohjois-Karjalan Liikunta ry palkitsi parhaat suunnitelmat liikuntavälineillä, joita voi hyödyntää välituntiliikunnassa. Palkinnot luovutettiin kouluille joulujuhlassa tai muussa yhteisessä tilaisuudessa. Suunnitelmat oli pääsääntöisesti hyvin tehtyjä, oppilaitten toiveita oli kuunneltu. Monessa koulussa suunnitelmien toteutus aloitettiin heti. Suurimmassa osassa kilpailuun osallistuneista kouluista suunnitelmia on toteutettu jollakin tasolla, monissa kouluissa on tapahtunut paljon oppilaiden liikkumisen lisäämiseksi. Pohjois-Karjalan Liikunta ry on järjestänyt myös koko koulun henkilökunnalle suunnattuja koulutuksia muutaman kunnan alueella. Parhaita tuloksia on saatu niissä kouluissa, joiden henkilökunta on osallistunut koulutukseen. Pienetkin toimenpiteet tuottavat parhaimmillaan hyviä tuloksia. Monet koulujen laatimista suunnitelmista liittyivät välituntiliikunnan kehittämiseen. Ideoina olivat muun muassa oppilaiden koulutus välituntiliikuttajiksi, välituntiliikunnasta vastaavan oppilaan/luokan/opettajan nimeäminen jokaiselle välitunnille/koulupäivälle, pidennetty välitunti, teemavälitunnin (esim. tanssi, sirkustelu, perinneleikit), välituntidisco, välituntiolympialaiset, luokkien välinen kilpailu välituntiaktiivisuudesta, taitorata polkupyörille, seikkailurata koulun pihalle, koulupihan maalaaminen liikuntaan aktivoivaksi, liikuntavälinekirjasto välituntiliikuntavälineiden lainaamiseksi jne. Lasten ja nuorten liikunnan kehittäjän henkilökohtainen kontakti kouluille vuoden päästä kilpailusta. Yhteenveto koulujen tekemistä suunnitelmista ja ideoista löytyy Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n nettisivuilta www.pokali.fi Tiedot saatu lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä Pasi Majoiselta. Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry: Koululaisille liikettä Syksyllä 2009 hankkeessa on mukana kolme alakoulua Asikkalasta, yksi alakoulu Lahdesta ja yksi Heinolasta. Tammikuussa 2010 hankkeeseen tulee mukaan kolme uutta koulua. Hankesuunnitelma on vuosille 2009-2012. Hankkeen toiminta käynnistyi syksyllä 2009. Elokuussa selvitettiin mukana olevien koulujen liikunnan tilanne. Selvityksessä huomioitiin seuraavia asioita: liikkumiseen soveltuvat tilat, liikuntavälineet, kerhotoiminta, aamu- ja iltapäivätoiminta, välituntiliikunta, koulumatkaliikunta, yhteistyö vanhempien, urheiluseurojen ja muiden toimijoiden kanssa, oppilaiden omaehtoisen liikkumisen tukeminen, opettajien koulutus ja oma jaksaminen. Syyskuussa koulujen liikuntavastaavat kokoontuivat yhteen keskustelemaan 19

koulujen tilanteesta selvityksen pohjalta ja laatimaan koulukohtaisia toimintasuunnitelmia. Koulujen liikuntaan liittyviä kehittämisprosesseja tuetaan muun muassa koulutuksella. Kouluille on koulutettu välituntiliikuttajia. Opettajille suunnattua täydennyskoulutusta järjestetään myöhemmin. Hankkeessa mukana olevat koulut ovat koulupäivän sisäisen liikunnan kehittämisessä hyvin eri vaiheissa ja koulukohtaiset tarpeet huomioidaan toiminnan suunnittelussa. Tavoitteena on kerätä kokemuksia erilaisista toimintatavoista, joita voi myöhemmin levittää muihin kouluihin. Hankkeen vetäjäksi (oto) on palkattu yksi alakoulun opettaja Heinolasta. Hanketta on alkuvaiheessa toteutettu koulujen ja Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun yhteistyöllä. Hankkeen edetessä yhteistyötahojen määrä kasvaa kunkin koulun tarpeiden mukaisesti. Kuntatason poikkihallinnollinen yhteistyö koulujen toiminnan tueksi on toivottavaa. Hankkeen alkuvaiheessa on selvitetty, millaisia välineitä koulujen oppilailla on käytettävissä esimerkiksi välituntiliikuntaan. Tavoitteena on, että koulun välineet olisivat paremmin oppilaiden saatavilla. Koulut ovat innostuneet erityisesti arki- ja välituntiliikunnasta, jonka kautta on ehkä helpoin pyrkiä lisäämään liikuntaa koulupäivän sisälle. Erityisesti pienempien koulujen opettajat toivovat täydennyskoulutusta tai muuta apua liittyen liikuntatuntien sisältöihin. Tavoitteena on seurata hankkeen myötä syntyneitä toimenpiteitä sekä niiden vaikutuksia kouluille tehdyn alkuselvityksen pohjalta. Ohjausryhmä seuraa hankkeen toteutumista. Hanke sai tukea lasten ja nuorten liikunnan kehittämismäärärahasta vuonna 2009. Tiedot on saatu kehittämismäärärahahakemuksesta sekä puhelimitse lasten ja nuorten liikunnan aluekehittäjä Krista Pölläseltä. Nuori Suomi ry:n liikuntaseikkailu Liikuntaseikkailu on Nuori Suomi ry:n järjestämä liikuntatempaus kouluissa keväisin. Osallistujamäärä on tasaisesti kasvanut niin että ensimmäisenä vuotena (2001) oli n. 120 000 lasta mukana ja tämän jälkeen on saatu joka vuosi mukaan n. 170 000-180 000 lasta. Tämä on n. 40-50 % kaikista alakoululaisista. Liikuntaseikkailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2001 ja ensi keväänä on siis vuorossa 10. kerta. Kampanja on aina ollut kestoltaan 3 viikkoa. Koululaisen liikuntakortti on keskeisin elementti kampanjassa ja erittäin suosittu oppilaiden keskuudessa. Kaikille luokan jäsenille jaetaan siis kortti, johon rasteilla merkitään liikkumisen määrä. Kortissa yhden rastin saa, kun on liikkunut 10 minuuttia. Yksi rasti vastaa luokan yhteisellä mielikuvitusmatkalla yhtä kilometriä. Kampanjaan kuuluu myös muuta materiaalia, kuten julisteita luokkien seinälle. Lisäksi liikuntaseikkailun aikana on toteutettu kaksi kertaa ME-välitunti, jonka ideana on saada mahdollisimman useat Suomen alakoululaiset liikkumaan ainakin yhden välitunnin ajan. Ensi keväänä ME-välkkä on tarkoitus järjestää uudemman kerran. 20