Pienet pientalotontit mahdollisuus vai mahdottomuus? Järvenpään kaupunki, kaavoitus ja mittaus 12.10.2010
Pienet pientalotontit mahdollisuus vai mahdottomuus? Pienet pientalotontit, kaavoitus ja mittaus, Järvenpään kaupunki, 2010 Tiivistä ja matalaa rakentamista on tutkittu monessa yhteydessä. Tässä selvityksessä tutkitaan, miten tontin pieni koko noin 500 m 2 vaikuttaa tontin suunnitteluratkaisuun ja rakentamista ohjaaviin kaavamääräyksiin. Selvitys on tehty osana Pajalanpihan alueen kortteliratkaisujen kehittämistä, mutta sen periaatteet ovat sovellettavissa muidenkin Järvenpään uusien asuinalueiden suunnitteluun. Pienillä tonteilla rakennuksen sijainti, asunnon suuntaus, pihan käyttö ja kulkutiet on suunniteltava tarkasti, koska tontin mitat eivät anna liikkumavaraa mielin määrin. Pienet tontit ovat kuitenkin ki edullisia i sekä ostajien tji että niitä tarjoavien kaupunkien kannalta. Lisäksi pienet tontit mahdollistavat tiiviimmän asutuksen lähellä kaupunkien keskustoja ja palveluja. Rakennusten ympärille perinteisesti jätettävä neljän metrin levyinen vapaa tila vie tontista suuren osan, esimerkiksi 500 m 2 :n tontista 60 %. Rakentamiseen jäisi tällaisessa tapauksessa vain noin 200 m 2. Lisäksi auton vaatima tila on ikävä kyllä sama kuin suuremmalla tontilla, eli pienellä tontilla suhteessa puolet suurempi. Tässä selvityksessä on tutkittu erilaisia pienten tonttien ratkaisutapoja. Jos esimerkiksi sijoitetaan rakennuksia lähemmäs rajaa, saadaan rakennuksen toiselle puolelle enemmän pihatilaa. Tästä seuraa kuitenkin k rakentamismääräysten mukaisia vaatimuksia rakenteille ja esim. ikkunaaukotukselle. Pienet tontit ovat ratkaistavissa, mutta ne vaativat enemmän ohjeistamista ja suunnittelua kuin väljät perinteiset tontit. Siksi tontinkäyttövaihtoehtoja on syytä tutkia huolellajatoteutustavalvoa tarkasti. Niin isoilla kuin pienemmilläkin kentillä tarvitaan yhteiset pelisäännöt.
Tontin käyttöä säätelevät määräykset ja ohjeet Pientalojen ja tonttien suunnittelua rajoittavat erilaiset määräykset kuten palo, esteettömyysmääräykset sekä asuintilojen suunnittelua koskevat määräykset. Kun tontin koko pienenee, määräysten reunaehdot tulevat helpommin vastaan. Pienet pientalotontit, kaavoitus ja mittaus, Järvenpään kaupunki, 2010 Palomääräykset tiukentuvat rakennettaessa lähelle tontin rajaa Asuinhuoneen pääikkunan edessä tulee olla 8m vapaata tilaa. Naapurirakennukseen tulee siis olla etäisyyttä asunnon pääikkunoista vähintään tämän verran. Pientalojen tapauksessa omalla tontilla sijaitsevien piharakennusten vaatimien minimietäisyyden suhteen voidaan joustaa. Asuinhuoneita ovat kaikki oleskelutilat kuten keittiö, olohuone ja makuuhuoneet. Aputiloja ovat esim. wc:t, pesutilat, saunat ja vaatehuoneet. Ikkunoiden vähimmäiskoko on määritelty rakentamismääräyskokoelmassa. Asunnon pääoleskelutilojen ikkunoiden optimaalinen suuntaus on iltapäivän auringon ja vehreiden pihanäkymien puolella. Oleskelupiha tulisi pääsääntöisesti myös sijoittaa auringon puolelle, siten että autopaikat vastaavasti sijaitsevat kulkuyhteyksien ja mahdollisuuksien mukaan myös varjon puolella. Olohuoneen ja muiden pääoleskelutilojen ikkunasta avautuvaa näkymää kannattaa myös tutkia huolella. Kaikkien kulkuyhteyksien tulee olla esteettömyysmääräysten mukaisia ja asuntoon tulee päästä myös pelastamaan asukkaita tulipalon tai esim. sairaskohtauksen sattuessa. Vapaa tila pääikkunoiden edessä sekä riittävät oleskelualueet auringon puolella Pääsääntöisesti tontin pihajärjestelyjen tulisi mahdollistaa auton kääntäminen tontilla siten, että kadulle ei ajettaisi tontilta perä edellä. Lyhyillä katuosuuksilla. joissa ei ole läpikulkuliikennettä, lk liik voidaan harkita myös kadulle peruuttamisen sallimista. Auton tulee kuitenkin pääsääntöisesti kääntyä tontilla myös silloin kuin molemmat kaavan edellyttämät autopaikat ovat käytössä. Vierailijat ovat toki poikkeustapauksia. Kulkuyhteyden autopaikoilta ulko ovelle tulisi myös olla luonteva ja lyhyt. Autojen säilytys ja kääntäminen tontilla sekä luontevat kulkuyhteydet Kun rakennetaan tiiviisti, suunnittelun ja toteutuksen kannalta haastavimpia kohtia ovat: palomääräysten asettamat rajoitukset autojen paikoituksen ja kääntämisen viemä tila tontilla ikkunoiden suuntaus ja näkymien avaruuden säilyttäminen yksityisyyden säilyttäminen rakennusaikainen tavaran purku, varastointi ja työvarat perustusten vaatimat asennukset rakennuksen ympärillä. lumi ja vesi
Palomääräysten asettamat rajoitukset Rakennusten käyttötarkoitus, keskinäinen sijainti ja etäisyys tontin rajaan määräävät, millainen palo osastointi osastointi on toteutettava. Lähtökohta on, että eri tonteilla sijaitsevien rakennusten tulee sijaita vähintään 8 metrin päässä toisistaan, jotta erityistä paloosastointia ei tarvita. Jos rakennukset sijaitsevat lähempänä toisiaan, tulee seinät palo osastoidamääräysten ä mukaisesti. i Rakennettaessa kiinni rajaan tai alle 2 metrin päähän rajasta, osastoidaan rakennukset palomuurilla tai osastoivalla seinällä. Palomuuri on EI M60 luokan paloa osastoiva kivirakenteinen seinä, joka jatkuu vesikaton ylle vähintään 300 mm. Se ulottuu myös julkisivun yli vähintään 100 mm tai vaihtoehtoisesti julkisivun suuntaisesti 500 mm molempien asuntojen puolella. Yhteisestä palomuurista muodostuu kiinteistölle rasite. Kun etäisyys rajaan on 2 4 metriä, tulee seinät osastoida paloluokkaan. Tällöin ikkunaaukkojen määrää ja kokoa on rajoitettu jollei käytetä erityisiä palolaseja ja ikkunoita. Useat puurakenteiset ulkoseinät täyttävät sellaisenaan paloluokan vaatimukset. Osastointi tulee kuitenkin huomioida räystäälle asti. EI M60 EI M60 EI M60 Kun rakennukset sijoittuvat kiinni tontin naapurin puoleiseen rajaan, tulee rakentaa palomuuri. Kun rakennetaan 2 4m:n päähän rajasta, ovat osastoivat seinät paloluokitukseltaan. Myös ikkuna aukotusten kokoa on rajoitettu. Jos autosuoja sijaitsee alle 4 m päässä asuinrakennuksesta, tarvitaan myös näiden väliin palo osastointi. Autosuojan tulee sijaita vähintään 4 metrin päässä päärakennuksesta, jotta erillistä osastointia ei tarvita. Alle 4 metrin etäisyydellä vaaditaan luokan osastointi. Jos autosuojien yhteenlaskettu pinta ala ylittää 60 m 2, tulee etäisyys päärakennukseen olla 8 metriä, jotta osastointia ei tarvita. Osastointivaatimus koskee ulkoseinää, räystästä sekä mahdollisesti niiden aukkoja ja osastoidun autokatoksen osalta myös yläpohjaa. Palo osastointitarve voi syntyä eri tonteilla sijaitsevien rakennusten välille tai autosuojan tapauksessa myös asuinrakennuksen ja autosuojan välille, jos minimietäisyydet alittuvat. Palo osastointi vaikuttaa seinän ja räystään rakenteeseen sekä ikkunoiden ja ovien määrään tai palonkestoominaisuuksiin.
Naapuritontti tulee aina ottaa huomioon Omakotitalorakentaja arvostaa väljiä kaavamääräyksiä ja riittävää rakennusoikeutta. Mutta jos hän rakentaa naapureista välittämättä millaisen talon tahtoo, seuraukset ovat helposti tällaisia: 1. Alueen yleisilme muuttuu levottomaksi ja hajanaiseksi. 2. Uudelle alueelle hieman eri aikaan rakennettaessa naapurin ratkaisut ovat mahdottomia ennakoida. 3. Syntyy seuraavanlaisia ongelmia: Kuilumainen tila rakennusten välissä. Toinen rakennus varjostaa toista Toisen pääikkunat ja piha avautuvat toisen palomuuria päin. Naapurit katselevat toistensa pääoleskelutilojen ikkunoista sisään Toisen palomuuri on toisen olohuoneen näkymä Toisen korkea rakennus varjostaa toisen ikkunoita ja pihaa. Oleskelupihat ja pääoleskelutilojen ikkunat aukeavat huonoihin ilmansuuntiin. Autopaikka sijaitsee naapurin makuuhuoneen seinän takana. Toisen rakennuksen läheisyys estää toista sijoittamasta julkisivuun tarvittavia asuinhuoneiden ikkunoita. Toinen ei voi sijoittaa asuinhuoneiden ikkunoita pitkälle sivuille, koska toinen rakentaa lähelle. Toisen talo varjostaa toista länsipuolelta ja toinen käynnistelee autoaan toisen asuintiloja vasten. Kaavamääräykset toimivat yhteisinä pelisääntöinä. Ne ovat rakentajan oikeusturva, jolla ikävät yllätykset estetään ja kaikki voivat suunnitella taloaan, vapaita ikkunanäkymiä ja aurinkoisia pihoja ympäröivän rakentamisen huomioon ottaen. Yksittäisen rakentajan sooloilu ja tonttikohtainen optimointi voi olla toiselle merkittävä haitta.
Rajaan kiinni Mitä ongelmia siitä voi seurata? Pienet pientalotontit, kaavoitus ja mittaus, Järvenpään kaupunki, 2010 Perustusrakenteet varsinaisten perustusten ympärillä ulottuvat kaivualueineen hyvinkin 2m päähän rakennuksen seinästä. Tämä muodostaa rasitteen naapurin tontille. Myös arkkitehtuuriin tontin rajalla on vaikutusta, sillä palomuuri nousee 300mm kattopinnan yläpuolelle seinäkkeenä ja muodostaa laajan ikkunattoman ja räystäättömän kiviaineisen julkisivun. Seinä kuuluu toiseen rakennukseen, mutta toisen pihalle. Myös tarvittavien rakennusja huoltotoimenpiteiden suorittamisesta voi koitua ongelmia. Ja kun seinä kuuluu toiseen rakennukseen, mutta toisen pihalle voi seinän käyttöoikeudesta niin harrastusten kuin seinän pintaa rasittavien i istutustenkin osalta tulla erimielisyyttä. Jotta rakennuksen kaikki, myös maanalaiset rakenteet, voitaisiin toteuttaa omalla tontilla, tulee etäisyyden tontin rajoista olla noin 2 metriä. Näin kaikki routasuojaukset, salaojaputket sekä työn vaatimat tilavaraukset mahtuvat perustusten ja rajan väliin. Tämä minimimitta on myös edellytys paloluokituksen kevenemiselle, joka vähintään 2 metrin etäisyydellä on. luokan seinärakenne on toteutettavissa myös talopaketteihin, mutta rajoittaa edelleen ovija ikkuna aukotuksen sijoittamista julkisivuun. Usein 2 metrin etäisyys rajasta mahdollistaa kuitenkin jo piha alueen alueen väljempää toteuttamista rakennuksen toisella puolella sekä pelivaraa rakennuksen pohjaratkaisun suunnitteluun. 4 metrin etäisyys rajasta tarkoittaa jo suurempaa riippumattomuutta naapureista rakennuksen suunnittelussa, mutta koska pienten tonttien tapauksessa jäljelle jäävä rakennusala on pieni, voi sopivan pohjaratkaisun löytäminen olla haasteellista. Suomesta löytyykuitenkin useita toteutettuja alueita ja pientalokohteita, jossa rajaan on rakennettu kiinni ja siitä aiheutuvat reunaehdot on huomioitu aluetta suunniteltaessa ja toteutettaessa. Tuloksena on omaleimaisia asuinalueita, joissa asuu hyvinkin tyytyväisiä asukkaita. Lähin toteutettu esimerkki löytyy Järvenpäästä Kartanonseudun pientaloalueelta.
Ratkaisumallien vahvuudet ja heikkoudet Eri ratkaisumalleilla on omat hyvät ja huonot puolensa, riippuen siitä mitä toteutuksessa halutaan painottaa. Pää ratkaisumallien edut ja haitat voidaan esittää karkeasti seuraavalla tavalla: Katualueen reunaan sijoittuvat rakennukset mahdollistavat kauniin perinteisen raittimiljöön syntymisen katualueelle ja vastaavasti isommat pihat. Rajaan kiinni rakentamisesta seuraa kuitenkin rakenteiden sijoittumista tontin ulkopuolelle ja katutilan läheisyys sitoo asuntosuunnittelua. Esim. kaupunkitalo 14. Keskelle tonttia rakennettaessa asuntosuunnittelussa on suurempi vapaus. Katutila on perinteinen omakotitaloalueen katu ja pihat ovat perinteisesti molemmin puolin rakennusta. Asuinrakennuksen suunnittelu on melko riippumatonta. Ratkaisu on varsin neutraali. Pienillä tonteilla ympäröiviin etäisyysvaroihin tulee kuitenkin usein käytetyksi tarpeellista piha aluetta. Esim. kaupunkitalot 3 ja 8. Pienet pientalotontit, kaavoitus ja mittaus, Järvenpään kaupunki, 2010 Lähelle tontin rajaa rakennettaessa saadaan auringon puolelle ll enemmän pihatilaa. il Lähelle rajaa rakennettaessa seuraa rajoitteita seinärakenteille ja ikkuna aukotukselle. Rakenteet ovat kuitenkin omalla tontilla ja työ sekä huoltovarat rakennusten ympärillä löytyvät. Pohjaratkaisu on myös melko helppo toteuttaa rajoitteista huolimatta. Esim. kaupunkitalot 1, 10 ja 13. Selvityksessä on esitelty 15 erilaista perusratkaisumallia, jollaisia on kokeiltu erilaisina versioina jo toteutuneissa kohteissa Suomessa. Variaatioita näistä perustyypeistä löytyy myös esim. pientaloalueita käsittelevien suunnittelukilpailujen julkaisuista. Erilaiset ratkaisumallit soveltuvat myös eri tavoin kadun eri puolille. Ratkaisumalli, joka rajaa mukavan yksityisen pihan länsipuolelle katua, saattaa sulkea ilta auringon pois itäpuolen tonteilta tai päinvastoin. Siksi esitetyissä vaihtoehdoissa onkin esitetty ratkaisumalleja molemmille puolille katua. Valittu ratkaisumalli vaikuttaa oleellisesti asunnon pohjaratkaisuun ja sen avautumiseen valoon päin. Kun rakennuksetliittyvät tontin rajalla toisiinsa Kun rakennukset liittyvät tontin rajalla toisiinsa, voidaan tonteista tehdä kapeita ja syviä. Näin maksimoidaan piha alue ja katualueista voidaan tehdä lyhyempiä. Takapiha on kaikista vaihtoehdoista avarin, mutta palomuuri ja yhteiset rakenteet rakennusten välillä voivat aiheuttaa ongelmia eriaikaiselle ja erilaiselle toteutukselle. Esim. kaupunkitalot 5, 6 ja 7.
6m näkymä Kaupunkitalo 1, perinteinen piha Tontin koko noin 500m 2, 25x20m. Rakennusoikeus 205 k m2 (180+ t 25 k m2), e= 0,4 kaksikerroksisena Kaksikerroksiset asuinrakennukset ja autosuojat sijaitsevat 2 metrin etäisyydellä tontin rajoista ja ne osastoidaan naapuritontin suuntaan paloluokkaan. Autosuojasta asuinrakennukseen on kuitenkin vähintään minimietäisyys, 4 metriä. Asuintalon runko on kapea ja pitkä, pääikkunat avautuvat pääosin päädyistä. Ikkunoista avautuvat vapaat näkymät pihalle ja kadulle. Kaikki rakenteet sijoittuvat omalle tontille työ ja huoltovaroineen. Tehokas ratkaisu, jossa rakennukset ja niiden edellyttämät rakenteet sijaitsevat oman tontin keskellä ja palo osastointitarve naapurin suuntaanon kohtuullisempi,. Toteutus riippumaton naapuritontin rakentamisaikataulusta Esimerkki 5 6 h + k + s, huoneistoala noin 120 160 m 2. Asuinrakennuksen mitat enintään noin 9 x 12 m 1 2/3 2 kerrokseen rakennettuna. Soveltuu etelä länsipuolelle katua.
3m Kaupunkitalo 2, autosuoja kadun rajalla 8m näkymä Tontin koko noin 500 m 2, 25 x 20 m. Rakennusoikeus noin 205 k m 2, (180+25), e = 0,4 kaksikerroksisena. Kaksikerroksiset asuinrakennukset sijaitsevat 4 metrin päässä ja autosuoja 2 metrin päässä naapuritontin rajasta. Katualueen rajalla sijaitsevasta autosuojasta on vähemmän kuin 4m asuinrakennukseen, eli se tulee paloosastoida paloluokkaan. Asunnon runko on kapea, ikkunat avautuvat esteettä joka suuntaan. Autosuoja sijaitsee kulmittain asuinrakennuksen kanssa, eikä peitä näin ollen näkymiä. Tehokas ratkaisu, jossa asuinrakennukset sijaitsevat oman tontin keskellä ja paloosastointitarve naapurin suuntaan on kohtuullisempi, autosuojan osalta. Toteutus riippumaton naapuritontin rakentamisaikataulusta Perustusrakenteita sekä työ ja huoltovaroja katualueen puolella Esimerkki 5 6 h + k + s, huoneistoala noin 140 m 2. Asuinrakennuksen ulkomitat enintään noin 8 x 12 m kahteen kerrokseen rakennettuna. Soveltuu etelä länsipuolelle katua.
näk kymä Kaupunkitalo 3, perinteinen talo keskellä tonttia Tontin koko noin 500 m 2, 25 x 20 m. Rakennusoikeus noin 185 k m 2 (160 + t25), e = 0,37 kaksikerroksisena. Kaksikerroksiset asuinrakennukset sijaitsevat 4 metrin päässä tontin rajoista. Asunnossa on lyhyt runko mutta sen runkosyvyys voi olla syvempikin. Autotalli/ katos tulee osastoida asunnon suuntaan paloluokkaan. Asunnosta avautuu vapaat näkymät joka suuntaan. Perinteinen ratkaisu, jossa rakennukset keskellä tonttia. Rakennuksen lyhyt runko saattaa rajoittaa tilankäyttöä. Toteutus riippumaton naapuritontin rakentamisaikataulusta Kaikki rakenteet ja rakennustyöt toteutettavissa omalla tontilla. Ei paloluokituksia naapurin suuntaan, rakennuksen ja autosuojanvälillä rakennuksen ja autosuojan välillä. noin 9 x 9m. 10 12m Esimerkki 4 5 h + k + s, huoneistoala noin 140 m 2 runkosyvyydestä riippuen. Asuinrakennuksen ulkomitat enintään noin 9 x 9m Soveltuu etelä länsipuolelle katua.
näkymä Kaupunkitalo 4, autosuoja katualueen rajalla 8 1 0m Tontin koko noin 500 m 2, 25 x 20 m. Rakennusoikeus noin 205 k m 2, (180+25), e = 0,4 kaksikerroksisena. Kaksikerroksiset asuinrakennukset sijaitsevat 4 metrin päässä tontin rajoista. Asunnossa on melko vapaasti valittavat runkomitat ja se voi olla pinta alaltaan suhteellisen suuri. Autotalli/ katos tulee osastoida asunnon suuntaan, jos etäisyys rakennusten välillä on pienempi kuin 4 metriä. Perinteinen ratkaisu, jossa rakennus keskellä tonttia ja autosuoja katualueen rajalla. Asuinrakennukselle melko vähän rajoitteita. Toteutus riippumaton naapuritontin rakentamisaikataulusta Autotallin perustusrakenteet osittain katualueella Takapiha jää pieneksi Esimerkki 5 6 h + k + s, huoneistoala noin 150 m 2 runkosyvyydestä ja kerrosluvusta riippuen. Asuinrakennuksen ulkomitat enintään noin 12 x 9 m. Soveltuu etelä länsipuolelle l ll katua.
Esimerkki 5 6 h + k + s, huoneistoala noin 130 m 2 runkosyvyydestä riippuen. Asuinrakennuksen ulkomitat t max. 9 x 10 m. Soveltuu etelälänsipuolelle katua. PALOM MUURI näkym mä EI I30 PALOM MUURI Tontin koko noin 496m 2, 31 x 16 m. Rakennusoikeus kaksikerroksisena on noin 205 k m 2 (180+25), e=0,4. Kaksikerroksiset rakennukset ovat kiinni naapuritontissa ja toisen rakennuksen päädyssä. Myös autosuojat on liitetty yhteen tontin rajalla. Autotalli/ katos tulee osastoida myös asunnon suuntaan paloluokkaan, jos etäisyys jää alle 4 metriin. Kapea tontinleveys lyhentää katuja ja mahdollistaa hyvinkin avarat näkymät takapihalle tontin pienestä koosta huolimatta. Kaupunkitalo 5, englantilainen malli Ratkaisu sallii suuren takapihan, sillä paloetäisyyksiä rakennusten sivuille ei tarvitse jättää, vaan palomääräykset huomioidaan rakenteissa. Palomuurit naapurin rajalla Toteutus sopii parhaiten lähinnä samanaikaiseen rakentamiseen Rakennusten tulee olla melko samankaltaisia ja kaavamääräysten johtaa yhtenäisyyteen. 16 18m
PALOMUURI Kaupunkitalo 6, kytketty pitkältä sivulta, 2 kerroksinen Tontin koko noin 504 m 2, 18 x 27 m Rakennusoikeus noin 205 k m 2, (180+25 k m 2 ), e= 0,4 Rakennukset sijaitsevat tontin rajalla ja ne liitetään toisiinsa palomuureilla, EI60. Yhteinen palomuuri rajalla muodostaa rasitteen kiinteistöllä. 12m näkymä 8m Asunnon pohjaratkaisussa keskellä rakennusrunkoa on ikkunatonta tilaa, kuten pesutiloja ja portaita. Oleskelutilat aukeavat lounaaseen, makuutilat pääasiassa koilliseen. Pääikkunoista avautuvat avarat näkymät ja oleskelupiha on reilun kokoinen. Asuinrakennus sijaitsee hieman lähempänä katualuetta Esimerkki 5 6 h + k + s, huoneistoala noin 145 m 2. Asuinrakennuksen ulkomitat max. 14 x 9 m. Soveltuu etelä länsipuolelle katua. PALOMUURI Tehokas ratkaisu samanaikaiseen toteuttamiseen, liiketaloudelliseen rakentamiseen tai vuokrakohteisiin. Haasteena palomuurit Eri aikaan toteuttaminen edellyttää lämmöneristystä palomuuriin. Eri tonttien rakennuksilta k edellytetään samankaltaisuutta
PALOMUURI Kaupunkitalo 7, kytketty pitkältä sivulta, 1 kerroksinen Tontin koko noin 504 m 2, 18 x 27 m. Rakennusoikeus noin 150 k m 2, e = 0,3. Rakennukset sijaitsevat tontin rajalla ja ne liitetään toisiinsa palomuureilla, EI60. Yhteinen palomuuri rajalla muodostaa rasitteen kiinteistöllä. 8m näkymä 6m Asunnon pohjaratkaisussa keskellä rakennusrunkoa on ikkunatonta tilaa, kuten pesutiloja ja keittiönurkkaus. Oleskelutilat aukeavat lounaaseen, makuutilat pääasiassa koilliseen. Ruokailutilan ikkuna aukeaa autosuojan ohi ja sen edessä on näin ollen 8 metriä vapaata tilaa. Esimerkki 5 h + k + s, huoneistoala noin 125 m 2. Asuinrakennuksen ulkomitat max. 10 x 14 m. Soveltuu etelä länsipuolelle katua. Tehokas ratkaisu samanaikaiseen toteuttamiseen, liiketaloudelliseen rakentamiseen tai vuokrakohteisiin. Haasteena palomuurit Ei Eri aikaan toteuttaminen t tt edellyttää lämmöneristystä palomuuriin.
Kaupunkitalo 8, perinteinen ja tehokas, 1 kerroksinen Tontin koko noin 500 m 2, 25 x 20 m. Rakennusoikeus noin 155 k m 2, (130+25), e = 0,35. Rakennukset sijaitsevat 2 metrin päässä tontin rajasta ja ne osastoidaan luokkaan molemmista päädyistään. Aukotusten määrää on lähellä rajaa sijaitsevissa ulkoseinissä myös rajoitettu näkymä ä Asunnon runko on leveä ja lyhyt, makuutilat avautuvat koilliseen ja oleskelutilat kaakkoon. Autokatos/ talli tai paikat sijaitsevat rakennuksen luoteiskulmassa. Esimerkki 5 h + k + s, huoneistoala noin 120 m 2. Asuinrakennuksen ulkomitat max noin 13 x 10m. Soveltuu etelä länsipuolelle katua. Tehokas ja perinteinen ratkaisu eriaikaiseen ja toisistaan riippumattomaan toteuttamiseen. Rakenteet omalla tontilla Pienehkö takapiha Ajaa suureen runkosyvyyteen
Kaupunkitalo 9, autosuojalla kytketyt talot Tontin koko noin 500 m 2, yhteensä 31 x 16 m. Rakennusoikeus noin 165 k m 2, (140 + 25), e = 0,3. 10m näkymä 4m PALOMUURI Yksikerroksiset asuinrakennukset sijaitsevat keskellä tonttia. Autotalli/katossiipi sijaitsee tontin rajalla ja se osastoidaan palomuurilla naapuritontin suuntaan. Autosuoja vaatii myös osastoinnin asuintilojen suuntaan. Asunnon runko on kapea ja pitkä, ikkunat avautuvat pääosin rakennuksen k päistä, makuutilat t Esimerkki 4 h + k + s, Tehokas ja osittain perinteinen avautuvat koilliseen ja oleskelutilat huoneistoala noin 110 m 2. ratkaisu myös eriaikaiseen kaakkoon. Ikkunoita voidaan sijoittaa Asuinrakennuksen ulkomitat toteuttamiseen. Soveltuu myös myös naapuritontin suuntaan. enintään noin 8 x 18 m. liiketaloudelliseen rakentamiseen. Autosuojan sijainti voi rajoittaa Soveltuu etelä länsipuolelle Autotalli/ katoksen rakenteet ikkuna aukotusta. katua. paloluokiteltu, muu rakennus normaali ulkoseinärakenne. k
Kaupunkitalo 10, moderni 1 kerroksinen. Tontin koko noin 500 m 2, 28 x 18 m. Rakennusoikeus noin 155 k m 2, (130+25), e=0,30. Yksikerroksiset asuinrakennukset lähellä naapurin rajaa ja ne osastoidaan EI 30 luokkaan naapuritontin suuntaan. Autosuoja vaatii myös EI M60 osastoinnin naapurin suuntaan. Asunnon runko on kapea ja pitkä, ikkunat avautuvat pääosin koilliseen kaakkoon ja lounaaseen, mutta aputilojen pieniä ikkunoitavoi sijaita myös takasivulla. Rakennusaikainen varastointi tontilla on pinta alan puutteen vuoksi haastavaa. näkymä Esimerkki 5 h + k + s, huoneistoala noin 115 m 2. Rakennuksen ulkomitat max. 8 x 18 m. Soveltuu sekä etelä länsi että pohjois itäpuolelle itäpuolelle katua. 8m Soveltuu eriaikaiseen toteuttamiseen Pihanäkymät ikkunoista ovat toista rakennusta päin Rakennusaikaiset työvarat tontilla pienet
näkymä Kaupunkitalo 11, perinteinen talo, pohjois itäpuolella katua 10m Tontin koko noin 500 m 2, 25 x 20 m. Rakennusoikeus noin 165 180 k m 2, e = 0,30 0,35 kaksikerroksisena. Kaksikerroksiset asuinrakennukset sijaitsevat perinteisesti keskellä tonttia ja ne osastoidaan autokatoksen osalta luokkaan naapuritontin suuntaan. Autosuoja vaatii myös luokan osastoinnin myös asuntoon päin. Koska asunto sijaitsee kadun pohjoispuolella on pääoleskelutilat syytä sijoittaa lounaiskulmaan. Tästä syystä rakennus on tontilla hieman taaempana, ja oleskelutilojen eteen jää pihaa istutuksille ja terasseille. Autot säilytetään rakennuksen kaakkoiskulmassa Tehokas ratkaisu myös eriaikaiseen toteuttamiseen. Paloluokkavaatimukset autosuojan osalta naapurin suuntaan Katutila jää aika väljäksi Esimerkki, 5 h + k + s, huoneistoala noin 120 140 m 2. Asuinrakennuksen ulkomitat max. noin 9 x 10 m. Soveltuu pohjois itäpuolelle katua.
8m Kaupunkitalo 12, autokatos rajalla, pohjois itäpuolella katua Tontin koko noin 500 m 2, 25 x 20 m. Rakennusoikeus noin 205 k m 2 (180+25 k m 2 ), e = 04kaksikerroksisena 0,4 kaksikerroksisena. Kaksikerroksiset asuinrakennukset sijaitsevat melko perinteisesti keskellä tonttia ja ne osastoidaan autokatoksen osalta luokkaan naapuritontin suuntaan ja asunnon suuntaan. Koska asunto sijaitsee kadun pohjoispuolella on pääoleskelutilat syytä sijoittaa länsisivulle. Rakennuksen kokoa voidaan kasvattaa pihan suuntaan. Kaikilta sivuilta aukeaa vapaa näkymä. Autokatos katualueen reunassa voi rajoittaa ikkuna aukotusta asuinrakennuksessa. Autosuoja eteläreunassa antaa pihalle yksityisyyttä kadun suuntaan. Esimerkki 5 h + k + s, huoneistoala noin 120 140 m 2. Luonnos suuntaa antava. Asuinrakennuksen ulkomitat max. 7 x 15 m. Soveltuu pohjoispuolelle katua. Tehokas ratkaisu myös eriaikaiseen toteuttamiseen. Vaatii perustusrakenteiden ja rakennustyö ja huoltovarojen osalta varoja katualueelta. Paloluokkavaatimukset autosuojan rakenteissa asunnon ja naapurin suuntaan
Kaupunkitalo 13, muuri, pohjois itäpuolella katua Pienet pientalotontit, kaavoitus ja mittaus, Järvenpään kaupunki, 2010 PALOMUURI Tontin koko noin 500m 2, 20 x 25 m. Rakennusoikeus 220 k m 2, (180+45 k m 2 ) e= 0,45 Tämä ratkaisumalli sopii tonteille, jolla toisella puolella on merkittävä haitta, kuten vilkas tie, rata tai muuten häiritseviä ympäristötekijöitä. Kaksikerroksiset asuinrakennukset sijaitsevat tontin takaosassa siten, että piha jää lähes täysin auringon ja rauhallisen asuinalueen puolelle. Rakennuksen takana on vain kapea istutus asennus ja huoltovyöhyke. Autotalli sijaitsee luoteissivulla rajaten suojaisaa pihaa. Se tulee osastoida naapurin sekä asunnon suuntaan. Kaikki oleskelutilat ja varsinaiset asuinhuoneet kannattaa suunnata pihan puolelle ja taustapuolelle sijoittaa vain aputiloja ja pienempiä ikkunoita. Näin aputilat muodostavat suojan ympäristön häiriötekijöitä vastaan. Esimerkki 5 h + k + s, huoneistoala noin 120 140 m 2. Asuinrakennuksen ulkomitat enintään 9 x 12 m. Soveltuu pohjoisitäpuolelle katua. 15m näkymä PALOMUURI Tehokas tapa saada piha auringon puolelle ja häiriötekijöiltä suojaan Rajoittaa pohjaratkaisua, sillä asuintilat kannattaa suunnata suurelta osin pihalle päin Paloluokkavaatimukset EI60 naapurin suuntaan sekä Ei30 autosuojan ja asunnon välillä. db MÄÄRÄ ÄYKSET
Kaupunkitalo 14, raitti 10m Tontin koko noin 500m 2 Rakennusoikeus 205 k m 2, (180+25 k m 2 ) e= 0,4 näkymä Asuinrakennus ja autosuoja rajaavat molemmat katualuetta luoden raittimaista katukuvaa. Kun rakennukset sijaitsevat kiinni katualueen rajassa, jää toiselle puolelle tilava piha alue ja vapaat näkymät. Autotalli sijaitsee katusivulla rajaten suojaisaa pihaa. Ajo tallista ja autopaikalta tapahtuu kadulle peruttamalla. Tämän vuoksi ratkaisumalli soveltuu lähinnä lyhyille päättyville kaduille, joissa ei ole läpikulkua. Kaikki oleskelutilat avautuvat pihan puolelle ja taustapuolelle aukeaa vain pienempiä ikkunoita aputiloista. Osa asuinhuoneista aukeaa myös suoraa katualueelle. Esimerkki 5 h + k + s, huoneistoala noin 120 140 m 2. Asuinrakennuksen ulkomitat max. 8 x 15 m. Malli soveltuu hyvin molemmille puolille katua. 10 0m Tehokas tapa saada piha auringon puolelle ja käyttää vähän tilaa paikoitukseen Rajoittaa pohjaratkaisua, sillä takasivulle ei voi avata suuria ikkunoita Pll Paloluokkavaatimukset k t naapurin suuntaan. Väljät pihanäkymät kahteen suuntaan
8 9m Autotalli sijaitsee katusivulla rajaten suojaisaa pihaa. Tallista peruutetaan sisäänkäynnin eteen. Rakennus sijaitsee kahdelta sivulta n. 4m:n päässä rajoista, mutta yhdeltä sivulta 2m päässä. Kaupunkitalo 15, pihatasku, pohjois itäpuolella katua Tontin koko noin 500m 2 Kaikki oleskelutilat avautuvat pihan puolelle Rakennusoikeus 175 k m 2, ja taustapuolelle aukeaa vain pienempiä (150+25 k m 2 ) ikkunoitaaputiloista aputiloista. Oleskelutilat saadaan e= 0,35 035 sijoitettua aurinkoiseen kulmaan ja makuuhuoneet ovat pihan perällä. Länteen muodostuu pienehkö, mutta aurinkoinen ja suojaisa piha. Esimerkki 5 h + k + s, huoneistoala noin 130 140 m 2. Asuinrakennuksen ulkomitat max. 8 + 6 x 13 m yhteen tasoon. Malli soveltuu hyvin pohjoisitäpuolelle katua. Tehokas ratkaisu, jossa piha on sijoitettu auringon puolelle ja katseilta suojaan Pihat jäävät pieniksi koska rakennetaan yhteen tasoon Autosuojan perustusrakenteita katualueella
Pienten tonttien tutkielma toteutettiin osana Pajalanpihan omakotialueen asemakaavan laatimista. Tarkoituksena oli löytää toteuttamiskelpoisia malleja nimenomaan Järvenpään tarpeisiin ja jatkossa myös kaupungin muiden toteutettavien asuinalueiden suunnittelua varten. Koska pienet tontit myydään pääsääntöisesti yksityisille, omaa kotia rakentaville perheille, on tontin perusratkaisu varsin perinteinen; tontti on suorakaiteen muotoinen ja sille ajetaan suoraan tonttikadulta. Koska kortteleiden perusratkaisut ovat tietynlaisista reunaehdoista ja määräyksistä johdonmukaisesti seuraavia vakiotyyppejä, on samankaltaisuuksia löydettävissä aiemmista julkaisuista, opinnäytetöistä sekä toteutetuista kohteista. RT kortisto: Tiivis ja matala Ympäristöministeriö: Tiiviin ja matalan asuinalueen suunnittelu ja toteutus esimerkkinä Lahden Karisto 2007 Rakennustieto: Tiivis ja matala korttelirakenne Matala ja tiivis kaupunki, Pekka Lahti Tiivistä ja matalaa Helsingin seudulla, Rikhard Manninen ja Sari Puustinen Tiivistä ja matalaa Oulussa, Heimo Liikamaa Matala tiivis puurakentaminen, Kimmo Kuismanen Lisäksi aiheesta on järjestetty useita arkkitehtisuunnittelukilpailuja kotimaassa ja ulkomailla. Tekstissä viitataan: Suomen rakentamismääräyskokoelma RakMk E1, rakennusten paloturvallisuus Suomen rakentamismääräyskokoelma RakMk G1, asuntosuunnittelu Kahden lähekkäin rakennettavan pientalon paloturvallisuuden tulkintoja, Keski Uudenmaan pelastuslaitos JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Tekninen keskus, kaavoitus ja mittaus Seutulantie 12 PL 41, 04401 JÄRVENPÄÄ vaihde (09) 27191, etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi www.jarvenpaa.fi