Ikääntyvien omaisten työpaja - toimintamalli

Samankaltaiset tiedostot
Järjestötapaaminen -toimintamalli

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

Irti arjesta - virkistyspäivä ikääntyvien omaisten tukemiseksi, kun läheisellä on mielenterveyden häiriö

Omaistyön perustehtävä

Green Deal sopimuksen toimintamalli ja roolit Motiva 1

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Teemakeskustelujen järjestäminen vinkkejä ja välineitä

VOIKUKKIA -ryhmätoiminnan reunaehdot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

TYÖLLISYYSFOORUMI

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina

OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli

Kokemustieto päätöksenteossa asiantuntijana kehittäjäkumppani

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

KP OTE. Opinnoista töihin

Kokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus

OVET -VALMENNUS MIELENTERVEYSOMAISILLE

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Liikkuvaa tukikeskuspalvelua

Kokemusasiantuntijat lapsiperheiden tukena. Toivosta turvaa hanke

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI

Asiakaspeili-lomakkeeseen kirjattuja asioita voidaan käyttää myös sosiaalityön palvelujen kehittämisessä.

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Kysely huoltajille arviointikeskustelun järjestelyistä ja annista

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Keski-Uudenmaan soten sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistyö

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät

Kuntoutussäätiö LIIKUNTA JA OSALLISUUS - HANKKEEN ELOKUISIA KUULUMISIA

Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US

Kokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Asukkaat maakunta- ja soteuudistuksen keskiöön (AKE)

Asiakasraadin. suunnittelu, tavoitteet. Asiakkaiden rekrytointi - kyselyt - mainokset - oma työntekijä

YHTEENVETO Hyte-verkoston 1. tapaamisesta

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Työskentelyrynko ja teemaehdotuksia Hytealuekierroksen. Keskustelun pohjaksi

Järjestöjen kokemustiedon kerääminen osana hyvinvointikertomustyötä

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2019

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

Jyvässeudun mielenterveystoimijoiden verkosto Meteli Päivi Antila-Kokko ja Katja Pihlaja

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

SUJUVALLE POLULLE AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja

Kohtaamispaikkojen kehittäminen Pohjois-Savossa. Henna Julkunen Pohjois-Savon Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma YHDESSÄ!

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät-hanke (KASTE)

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lapehanke

ARVIOINTISUUNNITELMA

Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista

LAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.

Kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen Yhteenvetoa kartoituksesta ja työpajoista. Erikoissuunnittelija Elisa Kostiainen, THL 16.9.

Omaistyön kehittäminen verkostoyhteistyöllä

ARVIOINTISUUNNITELMA

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Kokemusasiantuntijatoiminta ja asiakasosallisuus Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksessa

Kansallisen vaarallisia kemikaaleja koskevan ohjelman arviointi (KELO-arviointi) Työsuunnitelman esittely Piia Pessala

TOINEN JAKSO: TOTEUTUS lokakuu 2010 helmikuu 2011 lomake 3

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PERHEKESKUS. ohjeistus työntekijöille

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Perheraati - toimintaohjeet

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti , Turku Mikko Oranen

Ketterä verkosto Rivakka Ote!

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja

VamO-hanke tuo asiakasosallisuuden palvelujen kehittämiseen

Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami ry Etsivä omaistyö -projekti ( )

Tehdään yhdessä sujuvat sosiaali- ja terveyspalvelut Lappiin

Vanhus- ja lähimmäispalvelun. liitto Valli ry

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Muistio.

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa

VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

Omaishoitajien ensiapukoulutus tukemassa omaishoitoperheiden terveyttä

OMA VÄYLÄ HANKE RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS

Mediakasvatusseuran strategia

HOKS MUKAUTTAMINEN POIKKEAMINEN. Sari Sirén

EHO Ennaltaehkäisy, Hyvinvointi,

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Tulevaisuuden asuntotuotanto Asuinympäristön digitaalisuushanke

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi

Kehittäjäasiakastoiminta

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus

KYSELY ASIAKASOSALLISUUS KÄRKIHANKKEEN TYÖPAJOIHIN OSALLISTUNEILLE

Transkriptio:

Ikääntyvien omaisten työpaja - toimintamalli Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami ry:n toiminnassa ja myös yhdistyksessä toteutetussa Etsivä omaistyö -projektissa on toiminnan lähtökohtana omaislähtöisyys ja osallisuus. Näiden edistämiseksi kehitettiin Etsivä omaistyö -projektissa (2012-2015) Ikääntyvien omaisten työpaja -toimintamalli. 1 Työpaja on suunnattu ikääntyville (60+) mielenterveys- tai päihdeomaistilanteessa oleville henkilöille. Osallistuminen ei edellytä yhdistyksen jäsenyyttä. TYÖPAJAN TAVOITTEENA ON VAHVISTAA IKÄÄNTYVIEN OMAISTEN OSALLISUUTTA TARJOTEN MAHDOLLISUUDEN tuoda esille omaa näkemystä omaisena saada ääni kuuluviin yhteiseen keskusteluun vaikuttaa ikääntyvien omaisten tuen kehittämiseen jakaa kokemustietoa ikääntyvien omaisten tukemisen kehittämiseksi saada ja antaa vertaistukea turvalliseen ympäristöön yhteiselle keskustelulle KOKOONTUMISAJANKOHDAT JA OSALLISTUJAMÄÄRÄT 20.2.2013 8 19.4.2013 1 3.9.2013 5 29.11.2013 5 4.3.2014 1 30.10.2014 3 16.4.2015 3 12.11.2015 5 Yhteensä 24 eri osallistujaa ja 30 kontaktia.

TYÖPAJOJEN TEEMAT 20.2.2013 Ikääntyvien omaisten tunnistaminen ja tukeminen osana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita - ensivaiheen tukemisen keskeiset asiat 19.4.2013 Yhdistyksen syksyn 2013 toiminnan suunnittelu 2 3.9.2013 Viestinnän väylien löytäminen ja yhdistyksen toiminnan suunnittelu 29.11.2013 Ikääntyvän omaisen huomioimisen keskeiset asiat osana prosessimallin kehittämistä 4.3.2014 Yhdistyksen syksyn 2014 toiminnan suunnittelu 30.10.2014 Etsivä omaistyö -toimintamalli, tukipolku ja harjoituskirja sekä yhdistyksen toiminnan suunnittelu 16.4.2015 Etsivä omaistyö -toimintamalli ja hyvinvointisuunnitelma sekä yhdistyksen toiminnan suunnittelu 12.11.2015 Ikääntyvien omaisten työpajan jatkuvuus ja yhdistyksen kevään 2016 toiminnan suunnittelu

IKÄÄNTYVIEN OMAISTEN TYÖPAJA -TOIMINTAMALLIPROSESSI 1. Suunnittelu Työpajan tavoitteet ja sisältö suunnitellaan tarpeiden pohjalta. Tarve voi liittyä esimerkiksi kokemusasiantuntijuuden keräämiseen toimintamallin kehittämiseksi. Mietitään seuraavaksi mistä työpajassa tarvittavaa kokemusasiantuntijuutta omaavia henkilöitä löytyy ja miten heidät tavoittaa. Voisiko heidät tavoittaa esimerkiksi lehti-ilmoituksen tai yhdistyksen oman tiedotuksen (esimerkiksi toimintakalenterissa olevan ilmoituksen) välityksellä? Usein tarvitaan työpajasta erillinen esite, jota ikääntyviä asiakkaita kohtaavat ammattilaiset voivat asiakkailleen jakaa. Määritetään työpajan tiedotukseen käytettävät tiedotusväylät, aikataulu sekä vastuuhenkilöt. 3 Mietitään myös missä ja milloin on hyvä kokoontua ja huomioidaan tässä esteettömyys ja riittävän työskentelyrauhan turvaaminen. Laaditaan alustava sisältörunko. Voidaan jo suunnitteluvaiheessa ottaa yhteistyöhön mukaan kokemusasiantuntija. Laaditaan myös työpajan arviointisuunnitelma (mitä arviointitietoa tarvitaan, miten sitä saadaan ja kuka sen kerää, analysoi ja raportoi). Laaditaan jo ennakkoon arvioinnissa tarvittava kirjallinen materiaali, kuten esimerkiksi kyselylomake. Varataan valmiiksi myös muu tarvittava kirjallinen (esimerkiksi esitteet ja pienryhmien tehtävänannot) tai sähköinen materiaali (ppt-diat, video). Sovitaan myös ketkä ovat työpajan ohjaajia ja sovi työnjaosta ohjaajien kesken. On myös hyvä määrittää miten työpaja dokumentoidaan sekä minne ja miten kokemukset ja tulokset työpajasta levitetään. 2. Toteutus Toteutetaan työpaja suunnitelman pohjalta. Varaudutaan kuitenkin yllättäviin tekijöihin ja ollaan valmiita soveltuvilta osin muokkaamaan suunnitelmaa. Ohjaajat voivat kirjata omia havaintojaan työpajassa osaksi arviointia. Työpajan kesto yhteensä kaksi tuntia. Osallistujia vähintään neljä ja enintään kymmenen.

Työpajan rakenne: tutustuminen, työpajan ja sen periaatteiden sekä yhdistyksen lyhyt esittely, teematyöskentely yhdessä ja tarvittaessa pienryhmissä. Tämän jälkeen työpajan tulosten yhteinen jakaminen ja koostaminen. Lopuksi palautteen kerääminen sekä seuraavasta työpajan ajankohdasta sopiminen. 3. Arviointi, dokumentointi sekä kokemusten ja tulosten levittäminen Työpajan päätyttyä on ohjaajien hyvä keskustella kokemuksistaan ja havainnoistaan työpajassa. Näitä voidaan myös kirjata tässä kohtaa. Analysoidaan koottu arviointimateriaali ja laaditaan siitä raportti. Kirjataan keskeiset tulokset, vaikutukset, ongelmat ja haasteet. Huomioi näissä myös ohjaajien kirjaamat havainnot. Laaditaan myös muut tarvittavat dokumentit (esimerkiksi selostus toimintakertomukseen) ja levitetään työpajasta saadut kokemukset ja tulokset tarpeellisiin paikkoihin. 4 KESKEISET TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Aluksi Ikääntyvien omaisten työpajat järjestettiin siten, että ne pidettiin erikseen liittyen Etsivä omaistyö -malliin ja yhdistyksen ikääntyville omaisille suunnattuun tukitoimintaan. Syksyllä 2013 ne kuitenkin yhdistettiin, sillä kumpaankin ei erillisinä työpajoina löytynyt riittävästi osallistujia. Tämä olikin toimivampi tapa työpajan järjestämiseen. Kahden tunnin pituisena työpaja on riittävän napakka, mutta tarjoaa kuitenkin riittävästi mahdollisuuksia keskusteluun. Toki jos työpajaan osallistuu enemmän kuin 8 aktiivista osallistujaa, voi pidempi kokoontumisaika olla tarpeellinen. Työpajaan on helppo tulla uutenakin osallistujana. Tosin jos oma tilanne on akuutti, ei työpaja ehkä tarjoa siinä tarvittavaa tukea riittävästi. Tällöin on hyvä sopia yhteinen henkilökohtainen keskusteluaika työpajan jälkeen. Koska työpaja määritetään enemmänkin työryhmäksi, niin siihen ei aluksi kirjattu vertaistukea osa-tavoitteisiin. Vertaistuki määrittyi kuitenkin työpajoissa yhdeksi keskeiseksi asiaksi. Työpajoista kerättiin osallistujilta palautetta käyttämällä yksilökohtaista palautelomaketta. Aluksi palautelomakkeessa käytettiin kolmiasteista arviointiasteikkoa (1 en lainkaan, 2 melko hyvin, 3 oikein hyvin) esitettyihin väittämiin. Palautelomaketta muokattiin uudelleen syksyllä 2013 jolloin

arviointiasteikko muutettiin neljäportaiseksi (1 heikosti, 2 tyydyttävästi, 3 hyvin, 4 kiitettävästi) Raha-automaattiyhdistyksen suositusten mukaisesti. Ensimmäisellä palautelomakeversiolla kerättiin palautetta 19.4.2013 (n=7), ja päivitetyllä palautelomakeversiolla (liite 1) 29.11.2013 (n=4), 30.10.2014 (n=3), 16.4.2015 (n=2) ja 12.11.2015 (n=6). Kiitettävästi koettiin toteutuneen: työpajassa käsiteltiin oikeita asioita tilaisuudessa oli riittävästi mahdollisuuksia keskustella sain riittävästi tuoda esille omaa näkemystäni omaisena tilaisuuden ilmapiiri tuntui sopivan avoimelta ja turvalliselta käytännön järjestelyt olivat sujuvat paikka oli sopiva koin tilaisuuden hyödyllisenä 5 Hyvin koettiin toteutuneen koin voivani vaikuttaa ikääntyvien omaisten tuen kehittämiseen sain työpajasta vertaistukea Osallistujia löytyi toimintaan mukaan muutamaa työpajakertaa lukuun ottamatta hyvin ja työskentely sujui luontevasti. Kokemukset omaisten työpajoista ovat myönteisiä ja tarjoavat mahdollisuuden ikääntyvien omaistilanteessa olevien henkilöiden osallisuuden vahvistamiseen sekä mahdollisuuden hyödyntää heidän kokemusasiantuntijuuttaan kehittämistoiminnassa (erillisten toimintamuotojen ja yhdistyksen toiminnan kehittäminen kokonaisuutena). Työpaja kokoaa ikääntyvien omaistilanteisiin liittyvää erityistietoa. Työpajoissa ideoitiin yhdistykseen uusia toimintamuotoja, joita työpajaan osallistuneet lähtivät aktiivisesti yhdistyksessä toteuttamaan. Kaikkia toimintamuotoja ei valitettavasti pysytty välittömästi toteuttamaan, mutta osa niistä toteutui esimerkiksi vuoden tai kahden vuoden sisällä työpajasta. Osallistujilta saadun palautteen mukaan tärkeintä työpajassa oli yhdessäolo ja keskustelu, yhteneväisten kokemusten jakaminen ja vertaistuki sekä yhteisyys. Myös kuulluksi ja arvostetuksi tuleminen sekä uusien ideoiden yhdessä ideoiminen olivat keskeisiä asioita. Koska osallistujat ovat aktiivisia ja keskustelu runsasta, vaatii se työpajan ohjaajalta kykyä ohjata keskustelua tarvittaessa työpajan teemoihin.

Ohjaajalta vaaditaan myös aitoa kiinnostusta työpajan teemoihin ja kokemusasiantuntijuuden arvostamista. Luottamuksellisen ilmapiirin edistämiseksi on tärkeää puhua ääneen työpajan tarkoituksesta ja periaatteista sekä mahdollistaa tutustuminen työpajan alussa (esimerkiksi lyhyt esittelykierros) ja työpajan aikana riittävästi aikaa yhteiseen keskusteluun. Työpajan periaatteita ovat muun muassa se, että toisen osallistujan henkilökohtaisista kokemuksista ei puhuta työpajan ulkopuolella, jokaisella on mahdollisuus itse määrittää mitä haluaa puhua ja toisaalta myös jokaisella on vastuuta oman tilan ottamisesta. Mikäli työpajassa on runsaasti osallistujia, voi olla hyvä jakaa osallistujia keskustelemaan teemoista pienempiin ryhmiin työpajan aikana. 6

LIITE 1 Hyvä osallistuja, toivomme palautettasi. Mikä oli mielestäsi työpajassa antoisinta? Valitse seuraaviin asioihin kokemustasi kuvaava kohta. 1 heikosti 2 tyydyttävästi 3 hyvin 4 kiitettävästi 7 Työpajassa käsiteltiin oikeita asioita. Tilaisuudessa oli riittävästi mahdollisuuksia keskustella. Sain riittävästi tuoda esille omaa näkemystäni omaisena. Koin voivani vaikuttaa ikääntyvien omaisten tuen kehittämiseen. Tilaisuuden ilmapiiri tuntui sopivan avoimelta ja turvalliselta. Sain työpajasta vertaistukea. Käytännönjärjestelyt olivat sujuvat. Paikka oli sopiva. Jäikö työpajasta mielestäsi jotakin puuttumaan, mitä? Muuta palautetta tilaisuudesta? Toivon, että jatkossa yhdistyksessä järjestetään ikääntyville omaisille Kiitokset Sinulle osallistumisestasi.