Kasvatus- ja opetuslautakunta 45 15.06.2015 Lappeenrannan Lasten Parlamentin yleiskokouksessa 28.4.2015 koulujen toimintaa koskevien asioiden käsittely perusopetuksen johtoryhmässä 682/00.04.02.00/2015 KOLA 45 Valmistelija/lisätiedot: Perusopetusjohtaja Mari Routti, puh. 040 837 2646 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Perusopetusjohtaja kutsui Lappeenrannan Lasten parlamentin edustajat perusopetuksen johtoryhmään esittelemään kouluja koskevia asioita toukokuun kokoukseen 21.5.2015. Tavoitteena oli kasvatus- ja opetustoimen strategian sekä valmisteilla olevan uuden opetussuunnitelman mukaisesti kehittää oppilaiden osallisuutta heitä koskevissa asioissa. Osittain esille tulleet asiat ovat koulujen toimenpitein kehitettävissä ja osittain edellyttävät myös kuntakohtaisia toimenpiteitä. Seuraavassa on kirjattu käsitellyt, välittömästi koulujen omaan toimintaan liittyvät asiat ja asian yhteyteen on kirjattu jatkotoimenpiteet tai perusopetuksen johtoryhmän kannanotto asiaan: Nettikiusaamiseen puuttuminen Kiusaaminen on puhuttanut lasten parlamenttia paljon, etenkin netissä tapahtuva kiusaaminen. Lapset ja nuoret jakavat kuviaan esim. Instagramissa ja pyytävät muita antamaan arvosanoja niistä. Jotkut kiusaavat, haukkuvat ja kommentoivat ilkeästi. Tyypillistä on ulkonäön, kuvien ja tekstien kommentointi ikävällä tavalla. Vanhemmat luulevat, että lapset ovat vain Facebookissa. He eivät tiedä missä lapset oikeasti ovat. Suosittuja ympäristöjä ovat Instagram, Kik, Snapchat, WhatsApp ja Youtube. Lapset käyttävät nettiä yhteydenpitoon kavereihin, pelaamiseen, tiedon etsintään, kuvien katselemiseen ja tubettajien seuraamiseen. Nuorimmat nettimaailmassa olevat lapset ovat kolmasluokkalaisia, mutta netissä oleilu yleistyy mitä vanhemmista lapsista on kyse. Nettikiusaaminen ulottuu vapaa-ajalle. Keskustelua käytiin paljon siitä, kumpi on pahempaa, nettikiusaaminen vai koulukiusaaminen. Netistä voi pysytellä pois, jos tulee kiusatuksi. Toisaalta nettikiusaamisesta ei välttämättä uskalla kertoa vanhemmille. Kiusaamiseen puuttuminen on hankalaa. Opettajat pakottavat lapsia pyytämään anteeksi. Kiusaaminen saattaa vain paheta, jos kertoo
siitä aikuisille. Kuitenkin paras tapa saada kiusaaminen loppumaan on kertoa siitä aikuisille. Joissakin kouluissa on käytössä systeemi, jossa keväisin voi kirjoittaa lapulle ketä kiusataan. Näin opettajille voidaan kertoa asiasta nimettömästi. Lasten tulisi muistaa, että kiusaajan puolelle ei saisi koskaan mennä. Ei, vaikka kyseessä olisi paras kaveri. Kiusaaminen on välillä hankala määritellä. Joku voi kokea kiusaamiseksi jonkun asian, joka toisen mielestä ei sitä ole. Kiva koulu -tunneilla on kiusaamisesta puhuttu. Lasten parlamentin mielestä kiusaamisesta tulisi puhua vielä enemmän, myös nettikiusaamisesta. Nettietikettiä olisi hyvä käydä läpi. Lasten parlamentin mielestä kouluissa tulisi olla valistustunteja, jossa kerrottaisiin miten netissä kannattaa käyttäytyä. Oppilaat eivät ajattele mitä kirjoittavat nettiin. Hyvä nyrkkisääntö on, että semmoisia asioita voi laittaa nettiin, jotka voi olla siellä esim. yhä 10 vuoden päästä ja jotka voi sanoa toiselle suoraankin. Toisen kuvaa ei saa laittaa nettiin ilman lupaa. Pelottavia ketjuviestejä ei saa laittaa eteenpäin ja niistä pitää kertoa aikuiselle. Vanhemmat seuraavat lasten netinkäyttöä vaihtelevasti. Jotkut eivät seuraa ollenkaan, jotkut taas pakottavat lapset näyttämään Instagram kuvat. Myös vanhemmille olisi tärkeää saada opastusta miten lasten netissä olemiseen tulisi suhtautua. Nettipoliisi Marko Forssin mukaan vanhemman pitää olla kiinnostunut missä lapsi toimii ja mitä tekee, kuitenkin niin että lapsen yksityisyyttä kunnioitetaan. Silloin jos vanhempi on syystä tai toisesta huolissaan missä lapsi seikkailee, on vanhemman velvollisuus ottaa asiasta selvää tavalla tai toisella. Tällöin voi olla tarpeen tarkastaa lapsen käyttämät välineet ja nettiosoitteet. Yleisperiaate voisi olla sellainen, että mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä matalampi on vanhemman kynnys puuttua asioihin. Whatsappissa kiusaaminen on moninaista. Ryhmissä voidaan nimitellä tai muuten kiusata. Ryhmästä ei uskalleta erota kiusaamisen pelossa. Vaikka eroaisi ryhmästä, joku voi lisätä lapsen uudelleen ryhmään. Tällöin pitäisi osata blokata lisääjä. Ryhmissä viestitellään paljon ja viestejä lähetellään vielä myöhään illalla. Jos puhelimessa on äänet päällä, voi olla vaikea rauhoittua nukkumaan kun puhelin piippaa koko ajan uusista viesteistä. Ohjelmien ominaisuuksia, kuten sitä miten blokataan tai mistä saa äänet kytkettyä pois päältä ei oikein tiedetä. Niihin olisi hyvä saada opastusta.
asia on erittäin tärkeä kouluissa tulee ensi lukuvuonna kiinnittää huomiota siihen, että huoltajille järjestetään perehdytystä sosiaaliseen mediaan ja siellä tapahtuvaan kiusaamiseen oppilaille tulee opettaa, että sosiaalisessa mediassa pätevät samat säännöt kuin muussakin vuorovaikutuksessa. Muita ei saa loukata ja toisille pitää antaa myönteistä palautetta. Keskustelut tulee käydä toisia kunnioittaen koulujen tulee kerätä oppilailta nykyistä paremmin ja aktiivisemmin tietoa luokittain siitä, ketä kiusataan, samoin kiusaamisen selvittämisessä seurantaan tulee kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota todettiin, että joissain kouluissa on jo kuluneena lukuvuotena järjestetty vanhemmille perehdytystä sosiaaliseen mediaan liittyen Lasten Parlamentin vuosi sitten antaman palautteen jälkeen, esimerkiksi Pulpin koulussa Lasten oikeudet Lappeenrannassa Lasten parlamentilta pyydettiin kauden aikana lausuntoa Lasten oikeuksien toteutumiseen Lappeenrannassa. Lasten parlamentin mielestä lapsen oikeudet toteutuvat Lappeenrannassa vaihtelevasti. Vaikuttamismahdollisuudet vaihtelevat alueittain ja kouluittain. Joskus riippuu siitä kuka sattuu olemaan luokan opettaja. Se on vähän epäreilua. Vaikuttamisasioissa pitää tietää keneen kannattaa olla yhteydessä: liikunnan opettaja on kiinnostunut liikunta-asioista, historian opettaja historiasta ja niin edelleen. Olisi tärkeää, että lapset voisivat olla yhteydessä suoraan johtajiin, jotka päättävät asioista. On hyvä, että lasten toiveita otetaan huomioon. Monilla kouluilla on tehty uuteen opsiin liittyviä tehtäviä. Lapset ovat saaneet vaikuttaa millä tavoilla opetusta toteutetaan, luokan sisustukseen jne. Ongelma on se, että monesti asiat etenevät lapsen kannalta hitaasti. Oppilaskuntaan valitaan aina muutama oppilas, mutta olisiko mahdollista, että olisi vaikka joku päivä, jolloin voitaisiin päättää asioista porukalla? oppilaat voivat aina kertoa omalle opettajalle ne asiat, joihin toivoisivat parannusta. Oma opettaja voi välittää ehdotuksen esimerkiksi aineenopettajalle tai rehtorille
on erittäin ilahduttavaa, että oppilaat haluavat vaikuttaa koulun asioihin. Rehtorit järjestävät mielellään kaikille oppilaille enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa koulun asioihin. Tapahtumia lapsille ja nuorille Lasten parlamentti toivoo että järjestettäisiin urheilutapahtumia lapsille ja nuorille. Voisi olla luokkien ja koulujen välisiä urheilukilpailuja. Voisiko olla uusia lajeja juoksujen ja hyppyjen sijaan (esim.skeittaus) tai taidejuttuja, kuten tanssia ja piirtämistä? Olisi hyvä tuoda lasten arkeen kansainvälisyyttä, esim. kielipäiviä (jonkin kielen teemapäivä) ja eri kulttuurien esittelyä. joihinkin kouluihin on pyydetty esimerkiksi paikallisten urheilujoukkueiden ulkomaalaisia pelaajia kertomaan omalla äidinkielellään kotimaasta ja keskustelemaan muutenkin oppilaiden kanssa. Esimerkiksi viime lukuvuonna koripallojoukkue Namikan pelaajat vierailivat kouluissa ja tänä keväänä jalkapallojoukkue Kultsu FC:n pelaajat ovat vierailleet kouluilla. 3. luokkalaisille järjestettyjen kielimaistiaisten tavoitteena on ollut esitellä vieraita kieliä oppilaille Urheilutapahtumista ja kilpailuista johtoryhmä ei kokouksessa keskustellut, mutta Liikkuva koulu-hankkeen aikana koulut ovat järjestäneet paljon erilaista liikuntaan ja urheiluun liittyvää toimintaa kouluissa ja sitä aiotaan jatkaa tulevaisuudessakin. Työrauha Lasten parlamentti toivoo, että oppilaat antaisivat toisilleen työrauhan luokissa. Jos pitää olla hiljaa, niin silloin ei puhuta. Totellaan opettajaa. työrauha on todella tärkeä asia. kun kouluihin tehdään parhaillaan uusia opetussuunnitelmia, mietitään, millä tavoin työrauha voitaisiin entistä paremmin varmistaa. jos kaikki oppilaat keskittyvät koulutöihin, syntyy hyvä työrauha. Tasa-arvo
Pienet oppilaat huomioidaan esim. koulupihojen suunnittelussa isompia paremmin. Pienille tehdään kaikkea, isoille ei ole mitään. Pienet ehtivät usein ottamaan pulkat ja liukurit ja isoille ei riitä niitä enää. Esimerkiksi Itä-Suomen koulun pihassa on yksi kiipeilyteline, jonka pienet ehtivät aina valtaamaan. Esim. pingispöytien ja jalkapallohäkkien välituntien käyttövuorot eivät aina mene tasan ja se puhututtaa kouluilla. Pienillä ja isoilla voisi olla koulun pihoilla omat alueet. tähän asiaan on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota. Opetus Kouluilla voisi olla tutustumisia erilaisiin lajeihin liikuntatunneilla. Näin pääsisi kokeilemaan erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Kokeita kasautuu samoille päiville ja viikoille. Se on raskasta. Olisiko erilaisia tapoja saada arvosanoja ettei aina vain olisi kokeita? Vaihtoehtoja voisi olla esseet, esitelmät jne. Toteutettaisiin opetusta eri tavoilla: ei vain hiljaa olemista, vaan istuttaisiin eri tavalla, keskusteltaisiin, tehtäisiin yhdessä, jne. Oppilaiden joukossa on eritasoisia oppilaita. Olisi hyvä jos opettajalla riittäisi aikaa ja kärsivällisyyttä opettaa myös niitä, jotka eivät opi nopeasti. oppilaat ovat ottaneet esille erittäin tärkeitä asioita opetukseen liittyen oppilaat ovat täysin oikeassa siinä, että oppilaiden tulee voida osoittaa osaaminen muullakin tavalla kuin kokeilla nykyisessä koulussa ei ole tarkoituksenmukaista, että kaikki asiat yritetään opetella ulkoa, vaan tärkeää on oppia hankkimaan tietoa ja käsittelemään sitä kaikkien opettajien tehtävänä on käyttää monipuolisia arvioinnin tapoja Lisäksi johtoryhmä kysyi oppilailta, millä tavoin koulupäivän rakennetta tulisi kehittää, että päivät eivät tuntuisi niin raskailta. Oppilaat totesivat, että esimerkiksi pitempi tauko keskellä päivää
voisi olla hyvä ajatus. Tauon aikana oppilaat voisivat mielellään tehdä jotain rauhassa. Välttämättä ei tarvitsisi olla pelkästään ohjattua toimintaa. Laitteet ja välineet Kun tietokoneita käytetään, niin niiden pitäisi olla hyvässä kunnossa. Yläkouluissa on sählymaaleja, potkureita ym. Alakoulussa ei ole mitään vastaavaa. Kuitenkin näyttää siltä, että yläkoululaiset ovat enimmäkseen kännyköillä välitunnit. Yläkouluissa on Xboxeja, biljardipöytiä ja vastaavia. Miksei alakoulussakin voisi olla? Joillain kouluilla on esim. Wii, mutta sitä ei ole saatu käyttää. Itä-Suomen koulun musiikkitunneilla ei ole aina edes pianoa käytettävissä. Musiikkiluokassa voisi olla myös mikrofoneja. ipadien tuleminen osaksi opetusta on herättänyt keskustelua ja kysymyksiä: - tuleeko ipadeistä addiktio? - meneekö koulun jutut ja kodin jutut sekaisin kun ollaan laitteilla molemmissa paikoissa? - korvaako tabletit vihkot kokonaan joskus? Vihkoon on hauska tehdä muistiinpanoja ja käsiala on tärkeä osata. - voisi olla hyvä jos olisi breikkejä ipadeistä, niin sitten tuntusi kivemmalta kun niitä saisi taas käyttää. Itä-Suomen koulu toivoo jalkapalloja joka luokalle, lisää saksia, puuvärejä, askarteluvälineitä ja pensseleitä (nämä kannattaa laitta koulun hankintalistalle). Kuusimäkeen toivotaan tennistarvikkeita (nämä kannattaa laittaa koulun hankintalistalle). koska tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä pyritään lisäämään kouluissa, on hyvä keskustella oppilaiden kanssa siitä, miltä opiskelu esimerkiksi tablettien avulla tuntuu Perusopetuksen johtoryhmässä päätettiin, että muistio lähetetään kaikille peruskoulujen rehtoreille. Rehtorin tulee huolehtia siitä, että koulun oppilaskunta käsittelee syksyllä muistion ja miettii, miten oman koulun toimintaa olisi mahdollista kehittää. (MR)
Kotj Kola Merkitään tiedoksi. Merkittiin.