1 Johdon katsaus Toiminnan vaikuttavuus Kulttuuri Koulutus ja työmarkkinat Yhteiskunta ja alueellinen

1 Johdon katsaus... 3 2 Toiminnan vaikuttavuus... 4 2.1 Kulttuuri... 4 2.2 Koulutus ja työmarkkinat... 4 2.3 Yhteiskunta ja alueellinen vaikuttavuus...5 2.4 Kansainvälinen toimintakenttä... 6 2.5 Aikuiskoulutus... 6 2.6 Kestävä kehitys...7 3 Toiminnallinen tehokkuus...8 3.1 Rakenteellinen kehittäminen ja tuottavuus... 8 3.2 Toiminnan taloudellisuus... 9 3.3 Tulosalueiden kustannukset...10 3.4 Toiminnan tuottavuus... 11 3.5 Liiketaloudellisen toiminnan kustannusvastaavuus...13 3.6 Julkisoikeudellisen toiminnan kustannusvastaavuus...14 3.7 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus...15 4 Tuotokset ja laadunhallinta... 17 4.1 Tulosanalyysi ja johtopäätökset... 17 4.1.1 Taiteellinen toiminta... 17 4.1.2 Tutkimus ja jatkokoulutus...18 4.1.3 Peruskoulutus...19 4.1.4 Kansainvälinen toiminta... 20 4.1.5 Yhteiskunnalliset tehtävät... 24 4.1.6 Tilat... 28 4.1.7 Laadunvarmistusjärjestelmä... 29 4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu... 30 5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen...31 6 Tilinpäätösanalyysi... 34 6.1 Rahoitus ja rahankäyttö... 34 6.2 Talousarvion toteutuminen... 38 6.3 Tuotto- ja kululaskelma... 38 6.4 Tase... 39 7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma...41 8 Talousarvion toteumalaskelma... 45 9 Tuotto- ja kululaskelma... 46 10 Tase...47 11 Liitteet... 49 12 Allekirjoitukset...61 2

3 1 Johdon katsaus Yliopistouudistukseen valmistautuminen on leimannut vuotta 2008. Sitä mukaa kun yliopistolain sisältö on tarkentunut, on yliopistossa pyritty viestinnällisesti ja toiminnallisesti luomaan pohjaa uudelle olomuodolle, joka entistä paremmin mahdollistaa oman profiilin rakentamisen sekä luovan toiminnan ja johtamisen muotojen kehittämisen. Hallitus on käsitellyt yliopistouudistusta ja antanut tukensa hankkeen läpiviemiselle. Uuden yliopistolain lopullista muotoilua odotettaessa yliopisto on valmistellut siirtymistä uuteen olomuotoon ehdollisina päätöksinä. Rinnakkain tämän uudistuksen kanssa ovat kulkeneet rakenteellisen kehittämisen ja tuottavuusohjelman linjat. Tampereen yliopiston kanssa aloitettu populaari- ja kansanmusiikin maisteriohjelma Seinäjoella on nähtävä laajemman rakenteellisen yhteistyön pilotointina. Pohjoismaiset maisteriohjelmat voidaan myös nähdä osana rakenteellista kehittämistä. Näistä saatava palaute määrittelee niiden tulevaisuutta. Syksyllä aloitettu strategian päivittäminen toi keskusteluun ajankohtaisia haasteita, joista tärkein oli voimavarojen uudelleenkohdentamisohjelmaan sisältyvä suunnitelma henkilöstörakenteen muuttamisesta. Suunnitelman keskeinen taustatekijä on ollut Helsingin Musiikkitalon tulevaan käyttöönottoon liittyvä menojen kasvu. Valmistautuminen tiukkenevaan resurssikehykseen leimasi sisäistä keskustelua, joka kohdittain oli myös aitoa arvokeskustelua. Työyhteisön ilmapiirin parantamiseen on tähdätty muun muassa esimieskoulutuksella ja kehittämällä osastojen ja yliopiston johdon vuoropuhelua. Syksyllä päivitetyssä strategiassa valittu muotoilu Sibelius-Akatemia on koulutukseen panostava taideyliopisto luonnehtii hyvin musiikkiyliopiston profiilia yliopistokentällä: keskipisteessä on taide, nimenomaan musiikki, ja toiminta on luonteeltaan vahvasti koulutuspainotteista, unohtamatta taiteellista toimintaa ja tutkimusta, jotka elävät tiiviissä vuorovaikutuksessa koulutuksen kanssa. Sibelius-Akatemian yhteiskunnallinen vaikuttavuus saanee aidon piristysruiskeen, kun Musiikkitalo valmistuu. Vuoden aikana tehtiin rakennuspäätös, ja toiminnan suunnittelu on alkanut laajalla rintamalla. Tilannetta synkistävät rakentamiskustannusten nousu ja taloudellisen kehityksen vaikea ennustettavuus. Tämä epävarmuus tilanteessa, jossa yliopisto entistä suuremmassa määrin tulee kantamaan vastuun omasta taloudestaan, luo omat paineensa pitkäjänteiseen suunnitteluun. Kansainvälisyys on tärkeä osa Sibelius-Akatemian profiilia, ja uusien ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on pysynyt korkealla tasolla. Tämän edellyttämä resursointi on yliopistolle suuri haaste. Mahdollisuuksia koulutuksen myyntiin on tutkittu Kiinassa ja Kaakkois-Afrikassa. Lisäksi yhdysvaltalaisten musiikkiyliopistojen kanssa on kehitelty yhteisiä projekteja monilla alueilla. Laatuhanketta on viety merkittävästi eteenpäin. Samalla kun tähdätään vuoden 2010 auditointiin, on pidetty mielessä hankkeen tuoma mahdollisuus luoda menetelmiä toiminnan laajaalaiseen kehittämiseen. Tietoisuus laadunvarmistuksen tuomista mahdollisuuksista on kasvanut hankkeen etenemisen myötä.

4 2 Toiminnan vaikuttavuus 2.1 Kulttuuri Sibelius-Akatemialla on keskeinen tehtävä suomalaisen musiikkikulttuurin vaalijana ja uudistajana. Ylivoimaisesti suurin osa kansainvälisesti menestyneistä suomalaisista muusikoista on kokonaan tai osittain Sibelius-Akatemian kouluttamia. Kotimaassa yliopiston näkyvyys on sen kokoon nähden huomattava, ja Sibelius-Akatemia on jo vuosia ollut kärkisijoilla Taloustutkimuksen tekemissä yliopistojen imagotutkimuksissa. Musiikkikoulutuksen kentällä yliopisto on ollut aktiivinen toimija. Se on kutsunut vuosittain ammattikorkeakoulujen ja musiikkioppilaitosten edustajat neuvottelupäivään, jossa on käsitelty koulutuskentän ajankohtaisia asioita. Toista kertaa järjestetty SibaFest-talvitapahtuma toi esille yliopiston toimintaa keskeisenä osana suomalaista musiikkikulttuuria. Se sai paljon julkisuutta, keräsi runsaasti osanottajia ja esitteli viikon aikana yliopiston monipuolista toimintaa konsertteineen, luentoineen ja paneelikeskusteluineen niin omissa toimitiloissa kuin ympäristössäkin. SibaFestin eräänä tavoitteena on kannustaa opiskelijoita ja opettajia osastojen rajojen yli menevään ja taideyliopistojen väliseen toimintaan. Musiikkiyleisön vuorovaikutusprojekteja järjestettiin yhteistyössä Helsingin Juhlaviikkojen kanssa Berliinin Filharmonikkojen ja venezuelalaisen Simon Bolivar-orkesterin vierailun aikana. Berliiniläiset järjestivät Sibelius-Akatemian salissa lapsille suunnatun työpajan ja Simon Bolivar-orkesterin johdon kanssa järjestettiin seminaari. Teknisen korkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun kanssa tuotettiin Ateneumissa esitetty virtuaaliooppera, jossa yhdistettiin multimediaa ja elävää musiikkia. Kesäkuussa tehtiin Musiikkitalon rakentamispäätös ja lokakuun 22. päivänä muurattiin rakennuksen peruskivi. Näin siirryttiin vuosia kestäneen suunnittelun jälkeen hankkeen toteutusvaiheeseen. Tämä Suomen musiikkielämän suurin investointi merkitsee Sibelius-Akatemialle haastetta lunastaa musiikkikulttuurin toimijana sille kuuluva paikka. Musiikkitalon tulevat pääkäyttäjät odottavat talolta piristysruisketta musiikkielämään ja yleisöpohjan uudistamista. Yliopisto tekee jo nyt aktiivista yhteistyötä pääkaupungin kummankin sinfoniaorkesterin kanssa ja Musiikkitalo tulee lisäämään sitä edelleen. Vuoden aikana musiikkikasvatuksen kansanmusiikin ja jazzmusiikin osastot ovat juhlineet näyttävästi tasavuosia. Musiikkikasvatuksen osaston 50-vuotisjuhlia vietettiin lokakuussa. Kansanmusiikin ja jazzmusiikin osastot juhlivat 25-vuotista taivaltaan Taiga-juhlilla DIG-festivaalilla. Tunnustukseksi tehdystä työstä kansanmusiikin osastolle ojennettiin Sevillassa WOMEXjärjestön kunniapalkinto. Jazzosaston big band voitti puolestaan 1.palkinnon Imatran kansainvälisessä Big Band-kilpailussa. 2.2 Koulutus ja työmarkkinat Sibelius-Akatemiassa jatkettiin vuonna 2007 aloitettua toimintaympäristön analyysityötä. Vuoden 2008 aikana käynnistettiin kolme Sibelius-Akatemian koordinoimaa ja Euroopan sosiaalirahaston tukemaa yhteistyöhanketta, joilla kaikilla on takanaan alan työmarkkinoita edustava laaja sidosryhmäkenttä. Hankkeet liittyvät läheisesti työmarkkinoiden osaamistarpeiden kartoittamiseen musiikin toimintakentän eri osa-alueilla ja kulttuurivientiin ja -yrittäjyyteen sekä näihin liittyvään koulutukseen. Sibelius-Akatemian sisällä laadittiin opettajille suunnattuun kyselyyn pohjautuva kilpailija-analyysi ja siihen liittyvä kartoitus koulutuksen kehittämistarpeista.

5 Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n kanssa selvitettiin suomalaisiin ammattiorkestereihin viimeisen viiden vuoden aikana kiinnitettyjen 143 orkesterimuusikon rekrytointi- ja koulutustausta. Vaikka musiikkikoulutusta annetaan Suomessa Sibelius-Akatemian lisäksi myös kymmenessä ammattikorkeakoulussa, 99 % muusikoista oli suorittanut tutkintonsa nimenomaan Sibelius- Akatemiassa. Ulkomaalaisia otannasta oli 26 henkeä. Vuoden aikana käytiin vilkasta keskustelua siitä, johtuuko ulkomaisten muusikoiden kasvava määrä orkestereissa Sibelius-Akatemian kyvyttömyydestä kouluttaa riittävän hyviä muusikoita kaikkiin soittimiin vai muusikoiden työmarkkinoiden ja koulutuksen lisääntyvästä kansainvälisyydestä. Keskusteluissa tuotiin esille myös se, että opiskelijoiden taso on riippuvainen peruskoulun musiikinopetuksesta sekä lasten ja nuorten harrastustoiminnasta. Vahva valtakunnallinen nuoriso-orkesteripohja luo edellytykset kaikki orkesterisoittimet kattavalle ammattimuusikoiden koulutukselle. Harrastustoiminnan ja sen rahoituksen rapautuminen voi muodostaa vakavan uhan korkea-asteen koulutuksen tulevaisuudelle. Puhallinopiskelijoiden työharjoittelu Radion Sinfoniaorkesterissa voidaan nähdä työelämävalmennuksena ja kehittämistoimenpiteenä. Kaksoisroolit puhallinopettajana ja Radion Sinfoniaorkesterin äänenjohtajina ovat mahdollistaneet pilottiprojektin, jossa valvotulla orkesteriharjoittelulla valmennetaan opiskelijoita työelämän tarpeisiin. Järjestelmällinen alumnitoiminta on toistaiseksi kattanut vain joitakin alueita Sibelius- Akatemian koulutuksesta, eikä valmistuville opiskelijoille suunnattua palautekyselyä ole toistaiseksi kyetty toteuttamaan joka vuosi. Vuoden aikana menettelyä on kehitetty kattavammaksi ja järjestelmällisemmäksi ja alumnitoiminnan kehittäminen on aloitettu. 2.3 Yhteiskunta ja alueellinen vaikuttavuus Näkyvin osa Sibelius-Akatemiasta on sen julkinen taiteellinen toiminta. Suomen suurimpana konserttien tuottajana yliopisto on kuluneena vuonna järjestänyt yli 800 konserttia, ennen kaikkea pääkaupunkiseudulla, mutta myös muualla Suomessa. Osa konserteista oli julkisia ja osa suljetun kuulijakunnan tilauskonsertteja. Kuulijoita näissä oli yhteensä yli 110 000 henkeä, mikä merkitsee yli 40 % kasvua edelliseen vuoteen. Yliopiston oma CD tuotanto oli toimintavuonna 14 kappaletta. SibaTV-hankkeessa jatkettiin konserttien julkaisemista internetissä 24 konserttia pääsi tällä tavoin laajaan jakeluun. SibaTV-toiminnalla on merkitystä paitsi uuden yleisön hankinnassa myös yliopiston kansainvälissä rekrytoinnissa. Sibelius-Akatemian Kuopion osasto osallistui monin tavoin alueellisen toiminnan kehittämiseen Itä-Suomessa. Yhteistyön käynnistäminen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kansanmusiikin koulutuslinjan kanssa on laajentanut yliopiston toiminnan alueellista vaikuttavuutta. Musiikki- ja tanssikoulutuksen kehittämiskeskuksen (MUSIKE) suunnittelu käynnistettiin yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun ja Kuopion konservatorion kanssa. Samoin käynnistettiin hanke, joka tähtää Kuopion MUSIKE:n ja Jyväskylän yliopiston musiikkikampuksen yhteistyön kehittämiseen musiikkikoulutuksessa ja taiteellisessa toiminnassa. Sibelius-Akatemian osalta painopistealueina tässä ovat tohtorikoulutuksen sekä kanttori-musiikinopettajan yhdistelmäkoulutuksen kehittäminen. Taiteellisessa toiminnassaan Sibelius-Akatemian Kuopion osasto on merkittävä alueellinen vaikuttaja. Kuopiossa vuonna 2004 käynnistyneestä taidehallinnon maisteriohjelmasta valmistuneista valtaosa on sijoittunut työhön Itä-Suomen alueelle. Seinäjoen yliopistokeskuksessa toteutetulla täydennyskoulutuksella ja tutkimustoiminnalla on ollut tärkeä alueellinen merkitys. Tampereen yliopiston kanssa yhteistyönä syksyllä 2008 aloitetulla kansanmuusikko-tutkijakoulutuksella pilotoidaan monipuolista muusikon ammattiprofiilia. Koulutuksen rahoitukseen ovat osallistuneet Seinäjoen kaupunki ja alueen elinkeinoelämä. Toiminta on ollut menestyksellistä ja se on synnyttänyt myös Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusta. Nyt toista kertaa järjestetyt Östermyran musiikkipäivät olivat esimerkki uudesta

6 alueellisesta toiminnasta. Musiikkipäivät yhdistivät tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan tärkeäksi alueelliseksi tapahtumaksi. Sibelius-Akatemia liittyi HERA (Helsinki Education and Research Area)-hankkeeseen, jonka toimikaudeksi on määritelty 2006-2009. Hanke on Helsingin laajan metropolialueen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen sateenvarjohanke, jossa korkeakoulut osallistuvat alueelliseen kehittämiseen. Korkeakoulujen tarkoituksena on vahvistaa tutkimukseen ja koulutukseen pohjautuvia kansainvälisen kilpailukyvyn ja tasapainoisen yhteiskuntakehityksen edellytyksiä sekä lisätä pääkaupunkiseudun houkuttelevuutta kansainvälisille opiskelijoille ja tutkijoille. 2.4 Kansainvälinen toimintakenttä Sibelius-Akatemia on kansainvälinen musiikkiyliopisto, jonka toimintakenttä on maailmanlaajuinen. Yhteistyötä tehdään sekä institutionaalisten että henkilökohtaisten verkostojen tasolla. Useimmilla Sibelius-Akatemian toiminta-alueilla työmarkkinat ovat avoimet ja kansainväliset, eikä taiteilijoiden, tutkijoiden ja opettajien liikkuvuus rajoitu ainoastaan Eurooppaan. Opiskelija- ja opettajavaihdon sekä kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään siirtymisen myötä kansainvälisyys on tullut osaksi Sibelius-Akatemian jokapäiväistä elämää niin ydintoiminnoissa kuin tukipalveluissakin. Kansainvälisenä yhteistyönä toteutetun tutkintoon johtavan koulutuksen toiminnallinen painopiste oli edelleen Pohjoismaissa. Yhteistyö on laajentunut myös koulutuksen laadunvarmistuksen alueelle. Kaikkeen kansainväliseen koulutusyhteistyöhön tiiviisti sidoksissa oleva taiteellinen toiminta ja sen rahoitus on pyritty organisoimaan aikaisempaa pitkäjänteisemmin ja koordinoidummin. Eurooppalaisten musiikkikorkeakoulujen yhteistyö jatkui tiiviinä: tämä koskee erityisesti Bologna-prosessia, arviointitoimintaa sekä opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuuden organisointia. Sibelius-Akatemia osallistui kansainväliseen musiikkikorkeakoulujen toimintaa ja profiilia tutkivaan benchmarking-projektiin, jota koordinoi Stuttgartin musiikkikorkeakoulu. Yliopisto on perustanut kehitysyhteistyövaroin toteutettavaan North-South-South ohjelmaan kuuluvan musiikkialan verkoston, jonka pohjoismaiseen partneriyhteistyöhön nojautuva toiminta opettaja- ja opiskelijavaihtoineen aktivoitui toimintavuoden aikana merkittävästi. Sibelius-Akatemia on jo vuosia tehnyt yhteistyötä Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskuksen Palmenian kanssa Kiinaan suuntautuvan koulutusviennin kehittämisessä. Toimintavuoden aikana toteutettiin useita Sibelius-Akatemian opettajavierailuja Kiinaan. Palmeniayhteistyö huipentui joulukuussa 2008 vararehtoreiden johdolla tapahtuneeseen viikon kestäneeseen vierailuun Pekingiin, Shanghaihin ja Hong Kongiin. Matkan aikana käytiin lukuisia keskusteluja kiinalaisten viranomaisten ja eri yliopistojen edustajien kanssa keskinäisen yhteistyön ja koulutusviennin mahdollisuuksista. Tulokset olivat rohkaisevia. Erityisesti musiikkikasvatuksen ja jazzmusiikin alueella suomalaiseen musiikkikoulutukseen ja siihen liittyvään tietotaitoon kohdistuu Kiinassa huomattavaa kiinnostusta. 2.5 Aikuiskoulutus Sibelius-Akatemian aikuiskoulutuksen toimintaympäristö on ollut aiempien vuosien tapaan haasteellinen. Pitkän tähtäimen näkymät ovat edelleen epävarmat joskin opetusministeriön työryhmän ehdotukset aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksesta antavat aiheen toivoa, että valoa tunnelin päässä voisi lähitulevaisuudessa olla näkyvissä.

7 Avoimen yliopiston toiminta on integroitu entistä tiivimmäksi osaksi osastojen perustoimintaa ja opetuksen tarjonta on kasvanut. Laskennallinen opiskelijapaikkamäärä on kuitenkin pysynyt edelleen alhaisena (toteutuma 60, tavoite 150). Opetusministeriön mallin mukaisella vaatimattomalla rahoituksella valtaosa Sibelius-Akatemian ydintoimintaan kuuluvasta opetuksesta jää kustannussyistä kokonaan avoimen yliopiston toiminnan ulkopuolelle. Yliopisto tuki peruskehyksestään avoimen yliopiston toimintaa 90 000 eurolla. Erillisiä opintoja ylimääräisenä opiskelijana ei Sibelius-Akatemiassa ole kustannussyistä voinut käytännössä enää vuosiin harjoittaa lainkaan lukuun ottamatta jatko-opintojen valmisteluun kuuluvia varsin rajoitettuja erillisiä suorituksia. Erillisille opinnoille olisi Sibelius-Akatemiasta valmistuneiden joukossa erittäin suuri kysyntä, mutta siihen ei käytännössä olisi mahdollisuutta vastata muuten kuin yliopistossa kirjoilla olevien opiskelijoiden opetusmääriä supistamalla. Täydennyskoulutus on profiloitu yliopiston hallituksen linjauksen mukaisesti musiikkikasvatukseen ja -pedagogiikkaan, ammattimuusikkouden tukemiseen, musiikkikulttuurin kehittämiseen sekä musiikkialan vientikoulutukseen. Koulutus on suunniteltu ja toteutettu tiiviissä yhteistyössä rahoittajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Yliopiston peruskehyksestä maksettu täydennyskoulutuksen hintatuki on kohdistettu kokonaan niihin toiminnan ydinalueisiin, joihin täydentävää rahoitusta ei ole ollut mahdollista saada. 2.6 Kestävä kehitys Sibelius-Akatemialla on kestävän kehityksen toimenpideohjelma, joka päivitettiin vuonna 2008. Toimenpiteitä kehitettiin muun muassa energian säästämiseen, jätteiden ja paperinkeräykseen sekä kokousten paperittomuuteen. Toimpisteiden välistä matkustamista vähennettiin edelleen hyödyntämällä videoneuvotteluyhteyttä. Kestävä kehitys valittiin arviointikriteeriksi toimintavuonna käynnistetyssä aloitetoiminnassa.

8 3 Toiminnallinen tehokkuus 3.1 Rakenteellinen kehittäminen ja tuottavuus Sibelius-Akatemia on onnistunut hyvin tavoitteessaan suunnata mahdollisimman paljon resursseistaan ydintoimintaan. Vuoden 2007 KOTA-tietojen perusteella yliopistossa tehtiin yhtä tukihenkilötyövuotta kohti 1,7 opetus- ja tutkimushenkilöstön henkilötyövuotta. Vastaava luku koko yliopistolaitoksessa on vain 1,2. Sibelius-Akatemian luku on yliopistolaitoksen korkein. Myös koulutuksen tuottavuus on huippuluokkaa: vuosina 2004 2008 maisteritutkintojen tavoite saavutettiin kokonaan. Tutkinnonuudistuksen johdosta tutkintoja suoritettiin vuonna 2008 yli kaksi kertaa tavoitteen mukainen määrä. Yliopisto on kiinnittänyt strategiansa mukaisesti edelleen huomiota toiminnallisen tehokkuuden parantamiseen. Sisäisten toimintojen kehittämistä on edelleen jatkettu. Opetus- ja tutkimusneuvosto on uusitussa kokoonpanossaan kyennyt hoitamaan tehtäviään aikaisempaa paremmin, joskin neuvoston työssä on edelleen kehitettävää. Uudistus on vahvistanut opetus- ja tutkimusneuvoston roolia yliopiston koulutusprosessin johtamisessa, tehostanut neuvoston toimintaa ja keventänyt osastohallintoa. Rehtorin käynnistämä neljän osaston (jazzmusiikki, kansanmusiikki, musiikkikasvatus, musiikkiteknologia) tiivistyneen hallinnollisen yhteistyön kokeilu on osastojen näkökulmasta osoittautunut myönteiseksi. Kokeilua arvioidaan v. 2009, jonka jälkeen tehdään päätökset sen mahdollisesta laajentamisesta muualle yliopistoon. Hallitus käynnisti elokuussa yliopiston strategian tarkistamisen. Kun edellinen strategia pohjautui Sibelius-Akatemian profiilin kirkastamiseen taiteellisen toiminnan, tutkimuksen ja jatkokoulutuksen alueella, uusi luonnos lähtee pitkälti tulevaisuuden taloudellisten haasteiden huomioonottamisesta, näistä tärkeimpänä Musiikkitalon käyttöönotto. Sekä edellinen että jälkimmäinen strateginen valinta vaatii voimavarojen uudelleenkohdentamista. Tämä onkin yliopiston rakenteellisen kehittämisen suurin haaste lähivuosille. Strategia tulee uuden hallituksen käsittelyyn kesän 2009 aikana. Musiikkitalo on Sibelius-Akatemian historian suurin kehittämishanke, joka tulee vaikuttamaan sekä metropolialueen että koko maan kulttuuritarjontaan. Talossa tapahtuvan toiminnan suunnittelu on käynnissä. Kun talon valmistumiseen on aikaa noin 2,5 vuotta, voidaan todeta, että hankkeen onnistunut läpivienti vaatii vielä paljon työtä. Yhteisen toimintamallin suunnittelu on osoittautunut monitasoisemmaksi ja työläämmäksi kuin alun perin ajateltiin. Käyttäjäosapuolten yhteinen suunnitteluprosessi on edennyt hitaammin ja epäsystemaattisemmin kuin yliopiston kannalta olisi ollut suotavaa. Yhteistyö Kuopiossa Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa on tiivistynyt koulutuksen, taiteellisen toiminnan ja teknologian käytön alueella. Vuoden aikana on selvitetty taidehallinnon maisterikoulutuksen jatkamismahdollisuuksia Kuopiossa Kuopion kaupungin ja ESR-rahoituksen lakkaamisesta johtuen. Yhteistyö Metropolia-ammattikorkeakoulun kanssa on edennyt erityisesti työelämähankkeissa. Sibelius-Akatemia ja Tampereen yliopisto solmivat populaari- ja kansanmusiikkikoulutusta koskevan yhteistyösopimuksen. Elokuussa 2008 alkanut koulutus järjestetään Seinäjoen yliopistokeskuksessa. Aloituspaikkoja on kahdeksan, joista viisi Tampereen yliopistossa ja kolme Sibelius-Akatemiassa. Sibelius-Akatemia osallistui myös metropolialueen seitsemän yliopiston talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukseen. Sibelius-Akatemia näkee palvelukeskuksessa mahdollisuuksia ny-

9 kyistäkin laajempaan yhteistyöhön esim. henkilöstöhallinnon ja hankintatoimen osalta. Erilaisia yliopisto- ja korkeakoulukentän liittoutumismahdollisuuksia selvitetään yliopiston uuden hallituksen harkittavaksi. Uuden yliopistomallin odotetaan avaavan uusia mahdollisuuksia rakenteelliseen kehittämiseen ja tuottavuuden parantamiseen. 3.2 Toiminnan taloudellisuus Taulukko 1: Koulutuksen taloudellisuuslukuja 2006-2008 Jatkotutkintokoulutuksen kokonaisrahoitteiset kustannukset/ tohtori ( 000) - kustannukset 4v. ka, tutkinnot 3v. ka 2008 2007 2006 247,9 245,3 210,7 Täydentävä rahoitus/kokonaisrahoitus 10 % 11,1 % 11,3 % Perustutkintokoulutuksen kustannukset / maisteri ( 000) 77,6 104,9 110,6 - kustannukset 5v. ka, tutkinnot 3v. ka Perustutkintokoulutuksen kokonaisrahoitteiset kustannukset / perustutkintotasolla suoritetut opintopisteet ( ) 349 398 317 Esitetyt tunnusluvut kuvaavat toiminnan taloudellisuuden kehitystä vain likimääräisesti. Lukujen tulkinnassa onkin aihetta olla varovainen. Tulossopimuksessa asetettiin täydentävän rahoituksen osuustavoitteeksi 11 % kokonaisrahoituksesta. Täydentävä rahoitus kuitenkin supistui edellisvuodesta hieman, toisin kuin saatu budjettirahoitus, joten tavoitetta ei saavutettu. Tunnusluvusta on eliminoitu musiikkitalon varustamiseen saatu hankerahoitus. Kuten muissakin yliopistoissa, vuonna 2008 valmistui uuteen tutkintojärjestelmään siirtymisen aikarajan umpeutumisen vuoksi poikkeuksellisen paljon maistereita. Tutkintoja kertyi yhteensä 301, mikä on noin kaksi kertaa normaali määrä. Tämän takia koulutuksen maisterikohtaiset kustannukset näyttävät alentuneen yli neljänneksellä. Opintopistekohtaisten kustannusten suhteen on huomioitava, että eri vuosina kertyneet opintopisteet eivät välttämättä ole keskenään täysin vertailukelpoisia mitoitukseltaan. Tohtoreita valmistui toimintavuonna noin 2½ kertaa edellisvuoden määrä, kaikkiaan hyväksyttiin 14 tutkintoa. Jatkokoulutuksen osalta esitetty tunnusluku onkin ongelmallinen: tutkintomäärät ovat melko alhaisia ja määrien vuotuinen vaihtelu on merkittävää.

10 3.3 Tulosalueiden kustannukset Taulukko 2: Tulosalueiden kokonaiskustannukset ' 000 2008 % 2007 % 2006 % Peruskoulutus 17 283 60,9 % 16 571 60,3 % 16 078 60,2 % Aikuiskoulutus 1 207 4,3 % 1 041 3,8 % 540 2,0 % Koulutus yhteensä 18 490 65,1 % 17 612 64,0 % 16 618 62,2 % Jatkokoulutus ja siihen liittyvä tutkimus 2 268 8,0 % 2 306 8,4 % 2 445 9,2 % Muu tutkimus 1 447 5,1 % 744 2,7 % 1 388 5,2 % Tutkimus yhteensä 3 715 13,1 % 3 050 11,1 % 3 833 14,4 % Taiteellinen toiminta 4 788 16,9 % 5 536 20,1 % 4 696 17,6 % Yhteiskunnalliset palvelut 1 406 5,0 % 1 303 4,7 % 1 550 5,8 % YHTEENSÄ 28 399 100,0 % 27 501 100,0 % 26 697 100,0 % Peruskoulutus on Sibelius-Akatemian toiminnan kivijalka; sen osuus kokonaiskustannuksista oli vuonna 2008 lähes 61 %. Osuus on pysytellyt viime vuosina hieman yli 60 %:ssa. Koulutuksen tulosalueen osuus oli kaikkiaan hieman yli 65 %, kun mukaan luetaan myös aikuiskoulutus. Taiteellisen toiminnan osuus oli noin 17 % ja tutkimuksen noin 13 %. On hyödyllistä huomata, että musiikkiyliopistossa niin perus- kuin jatkokoulutuskin sisältävät huomattavissa määrin myös taiteellisia ulottuvuuksia sisältävää toimintaa. Esimerkiksi oopperaproduktioiden kustannukset sisältyvät peruskoulutuksen kustannuksiin. Taulukko 3: Tulosalueiden budjettirahoitteiset kustannukset ' 000 ja %-osuus kokonaiskustannuksista 2008 % 2007 % 2006 % Peruskoulutus 16 687 96,6 % 15 885 95,9 % 15 499 96,4 % Aikuiskoulutus 685 56,8 % 573 55,0 % 283 52,4 % Koulutus yhteensä 17 372 94,0 % 16 458 93,4 % 15 782 95,0 % Jatkokoulutus ja siihen liittyvä tutkimus 2 172 95,8 % 2 149 93,2 % 2 251 92,1 % Muu tutkimus 956 66,1 % 296 39,8 % 869 62,6 % Tutkimus yhteensä 3 127 84,2 % 2 445 80,2 % 3 120 81,4 % Taiteellinen toiminta 3 962 82,8 % 4 474 80,8 % 3 359 71,5 % Yhteiskunnalliset palvelut 1 218 86,6 % 1 230 94,4 % 1 423 91,8 % YHTEENSÄ 25 680 90,4 % 24 607 89,5 % 23 684 88,7 % Kokonaiskustannuksista rahoitettiin budjettivaroin hieman yli 90 %. Peruskoulutuksen kustannuksista rahoitettiin kyseisin varoin lähes 97 % ja jatkokoulutuksen kustannuksista vajaat 96 %. Peruskoulutuksen osuusprosentti on pysytellyt viime vuosina 96 % tuntumassa.

11 Ulkopuolisen rahoituksen osuus oli merkittävintä aikuiskoulutuksessa (noin 43 % kokonaiskustannuksista) ja muussa kuin jatkokoulutukseen liittyvässä tutkimustoiminnassa (noin 34 %). Myös mittavan taiteellisen toiminnan kustannuksia kyettiin kattamaan merkittävissä määrin ulkopuolisin varoin (noin 17 %). 3.4 Toiminnan tuottavuus Tutkimus, jatkokoulutus ja taiteellinen toiminta Taulukko 4: Tutkimuksen tuottavuuslukuja 2006-2008 2008 2007 2006 Tieteelliset julkaisut / opetus- ja tutkimushenkilökunnan tekemät 0,2 0,2 0,7 henkilötyövuodet Tohtorin tutkinnot / professorien htv 0,44 0,14 0,3 Tohtorin tutkinto -opiskelijat (kirjoilla olevat) /tohtorin tutkinnot 9,14 25 12,25 Musiikkiyliopistossa suurin osa opetus- ja tutkimushenkilökunnasta työskentelee sellaisessa palvelussuhteessa, johon ei sisälly lainkaan tutkimusvelvollisuutta. Tämän vuoksi tieteellisten julkaisujen määrä jaettuna henkilötyövuosilla tuottaa erittäin pieniä lukuja. Toiminnan tuottavuuden laskeminen näillä suhdeluvuilla ei siten kuvaa julkaisutoiminnan todellista laajuutta. Suurin osa Sibelius-Akatemian professoreista kohdistaa työnsä lähes kokonaan peruskoulutukseen ja toisaalta osa lehtorikunnasta työskentelee jatkokoulutuksen parissa minkä vuoksi jatkotutkintojen toteutuma professoria kohti jää edelleenkin pieneksi. Tutkintomäärien suuri vuotuinen vaihtelu näkyy myös tunnusluvussa. Jatko-opiskelijoiden määrä on edelleen kasvanut. Vuoden 2008 lopussa kirjoilla olevia jatkoopiskelijoita oli 155. Jatko-opiskelijoista 43 oli aloittanut opintonsa ennen vuotta 2003. Jatkoopiskelijoiden määrä on noin 14-kertainen vuosittaiseen tutkintotavoitteeseen verrattuna, mitä on pidettävä liian korkeana.

12 Peruskoulutus Taulukko 5: Peruskoulutuksen tuottavuuslukuja 2006-2008 2008 2007 2006 Ylemmät kk-tutkinnot / opetushenkilökunta (budjettirah.) 1,3 0,7 0,8 Ylemmät kk-tutkinnot / (5/6) vuotta aiemmin aloittaneet uudet opiskelijat 183,54 % 97,4 % 106,6 % Uudet opiskelijat / opetushenkilökunta (budj. rahoitus) 0,77 0,7 0,7 Uudet opiskelijat / perustutkinto-opiskelijat (kirjoilla olevat) 0,14 0,12 0,12 Suoritetut opintopisteet (peruskoulutus) 49484 43205 49013 Suoritetut opintopisteet / perusopiskelija 40,8 32,8 36,5 Maisterintutkintoja yhteensä 301 151 178 Tavoiteajassa (5,5 v) suoritetut 40 36 74 Tavoiteajassa 5,5 v. suoritetut / ylemmät tutkinnot 13,3 % 24 % 41,6 % Vuoden 2008 maisterisuma vaikuttaa tilastojen luettavuuteen. Suoritetut opintopisteet kasvoivat merkittävästi. Sen sijaan pitkään opiskelleiden suuri määrä pudotti tavoiteajassa suoritettujen tutkintojen osuuutta. Kansainvälistyminen Taulukko 6: Kansainvälistymisen tuottavuuslukuja 2006-2008 2008 2007 2006 Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat / kaikki opiskelijat - läsnäolevat 10,5 % 10,7 % 10 % Perustutkinto-opiskelijoiden vieraskielisissä opintojaksoissa suorittamat opintopisteet / tuhat perustutkinto-opiskelijaa 2,5 1,1 2 Ulkomaille lähteneet yli 3kk opiskelleet perustutkintoopiskelijat / tuhat perustutkinto-opiskelijaa 5,5 5,3 4,9 Ulkomailta saapuneet yli 3kk opiskelleet perustutkintoopiskelijat / tuhat perustutkinto-opiskelijaa 5,3 6,9 5,4 Kansainvälisten ohjelmien ja sopimusten mukaisen opiskelijavaihtotoiminnan puitteissa tuli vuonna 2008 Sibelius-Akatemiaan enemmän vaihto-opiskelijoita kuin sieltä lähti. Niin sanottuja free mover-opiskelijoita ei Sibelius-Akatemiaan otettu lainkaan. Opiskelijoiden halukkuuteen lähteä vaihtoon voi vaikuttaa opintoaikojen rajaus. Toisaalta Sibelius-Akatemia on tehostanut opintoneuvontaansa, ja vaihto nähdään osana tutkinnon kokonaisuutta. Opintojen aiempaa tarkempi suunnittelu karsii vaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrää, mutta samalla varmistaa

13 sen, että vaihtoon lähtevät opiskelijat ovat tasokkaita ja hyvin opintojaan suunnitelleita opiskelijoita. Ulkomaalaisten osuus yliopiston tutkinto-opiskelijoiden määrästä on noin 10 %. Kahden viimeisen vuoden kustannukset valinnoissa hyväksyttyjen 8,6 8,3 1,5 1,6 194,6 kitoimintojen ja aloittaneiden 16,9 3,1 21,9 17,0 1,2 ulkomaalaisten 143,5 182,3 34,1 4,3 3,8 0,0 0,0 0,0 192,1 tutkinto-opiskelijoiden 73,1 5,6 3,3 145,8 66,3 5,7 1,1 0,0 osuus kaikista lyhyisiin maisteriohjemiin hyväksytyistä onkin ollut lähes 50 %. Tämä kertoo Sibelius-Akatemian vetovoimaisuudesta ja hyvästä imagosta ulkomailla. Muut yhteiskustannukset Osu Yhteiskustannukset Poistot Tu Korot yhteiskustannuksista: yhteensä 11,6 1,4 1,3 2,7 1,1 3.5 Liiketaloudellisen toiminnan kustannusvastaavuus Sibelius-Akatemian maksullinen liiketaloudellinen toiminta muodostuu kolmesta osakokonaisuudesta: tilauskonserttitoiminnasta, täydennyskoulutuksesta ja sekalaisista - vuokra- - ja maksutuotoista. Tilauskonserttitoiminta edustaa lähes kahta kolmasosaa kyseisen toiminnan liikevaihdosta. Tulossopimukseen kirjattiin tuottotavoitteeksi 850 t. Tuotot olivat yhteensä 681 t, joten tavoite alittui viidenneksellä. Kannattavuustavoite oli 1 000, mutta toiminta osoittautui kuitenkin kokonaisuutena noin 33 t alijäämäiseksi. Alijäämä puolittui edellisvuodesta, kustannusvastaavuuden ollessa hieman yli 96 %. KUSTANNUSVASTAAVUUS 188,3 24,2 200,9 Tuotot Erilliskustannukset KUSTANNUKSET Palvelujen Muut Myyntituotot Aineet, Henkilöstökustannukset Vuokrat tuotot erilliskustannukset yhteensä tarvikkeet ostot ja YHTEENSÄ yhteensä tavarat - ) Täydennys koulutus 176,7 101,6 91,2 22,5 53,0 0,2 9,8 - täydennys koulutus -152,4 163,4 115,6 47,8 87,3 12,2 13,5 39,1 0,3 - yhteensä koulutus 134,5 178,5 329,1 351,7 217,2 22,0 36,0 92,1 22,6 0,0 0,5 konsertit Tilaus- 402,5 323,3 385,5 409,7 34,8 17,8 1,0 8,6 100,5 143,5 Muut 43,0 YHTEENSÄ - 637,5 680,5 501,9 109,8 714,5 190,4 904,9 224,4 100,0 Seinäjoen JÄÄMÄ HINTATUEN kaupungin rahoitus JÄLKEEN - 86,7 14,9 104,6-11,0 104,6 - Käytettävissä Tukirahat mukaan ollut luettuna hintatuki % 46,0 92,1 % 29,3 93,3 200,0 % 38,2 92,6 86,7 % 98,2-7,2 % 100,00,0 % 75,2 96,3 104,6 2008-43,0 30,6 70,8 86,7 33,1 1,5 % 71,5 93,6-274,0 632,0 686,1 468,6 102,7 147,1 759,2 960,1 112,9 100,0 2007 54,1 38,9 61,1 % 100,9 79,4 818,4 842,5 484,3 160,3 178,5 908,8 152,6 112,9 115,5 218,9 2006 24,1 84,7 1,0 9,5 % '000 Taulukko TUOTOT KUSTANNUKSET Erilliskustannukset: KÄYTTÖJÄÄMÄ Käytetty hintatuki 7: (MPL Liiketaloudellise 7.1 ) - Hintatuettu n toiminn 90,0 an kustan -104,6 ntäydennys - usvastaavuuslaske lma - - YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (- - - 25,9 - - - 1 061,4 11,0 Tilauskonserttitoiminnan liikevaihto oli 402 t ja alijäämä noin 7 t. Toiminnan kannattavuus koheni hieman edellisvuodesta (2007: 15 t alijäämä), muttei aivan yltänyt ylijäämäiseksi. Kon-

14 serttitoiminnalle keväällä 2008 laaditun liiketoimintasuunnitelman toteuttaminen ei ole käynnistynyt toivotulla tavalla. Tulevina vuosina toiminnan volyymia pyritään kasvattamaan ja kannattavuutta parantamaan merkittävästi nykyisestä. Täydennyskoulutustoiminta näytti hintatuen jälkeen kokonaisuutena noin 26 t alijäämää (2007: 46 t alijäämä). Hintatuettu toiminta oli 11 t alijäämäistä; hintatukea käytettiin 104,6 t. Hintatueton täydennyskoulutus oli noin 15 t alijäämäistä. Seinäjoen kaupungilta saatua rahoitusta on kohdennettu laskelmaan noin 87 t siten, että Seinäjoen täydennyskoulutustoiminta ei tuottanut ali- eikä ylijäämää. Liiketaloudellisiin tuottoihin sisältyy Kallio-Kuninkalan kurssikeskuksen pitopalvelulta saatavia myyntituottoja noin 67 t. Sekalaisia tilojen vuokratuottoja kertyi 43 t, mikä on kirjattu laskelman Muut tuotot riville. Vastaavien kustannusten kohdistaminen kyseisiin tuottoeriin on ongelmallista; laskelmassa on kohdistettu näille toiminnoille yhteiskustannuksia tuottojen verran. 3.6 Julkisoikeudellisen toiminnan kustannusvastaavuus Julkisoikeudellisen toiminnan tuottovolyymi on pysytellyt viime vuosina muuttumattomana. Myöskään toiminnan kannattavuudessa ei ole tapahtunut mainittavaa muutosta edellisvuoteen verrattuna, rahoitus kattoi likimäärin toiminnan kustannukset. Taulukko 8: Julkisoikeudellisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma '000 2008 2007 2006 TUOTOT Myyntituotot 103,5 99,9 95,6 Muut tuotot 0,4 5,6 Tuotot yhteensä 103,5 100,3 101,1 KUSTANNUKSET Erilliskustannukset: Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1,9 2,1 2,8 Henkilöstökustannukset 124,0 117,5 65,7 Vuokrat 16,3 22,9 15,7 Palvelujen ostot 9,5 13,1 6,8 Muut erilliskustannukset 11,5 6,0 10,1 Erilliskustannukset yhteensä 163,2 161,6 101,1 KÄYTTÖJÄÄMÄ - 59,8-61,3 0,0 Osuus yhteiskustannuksista: Tukitoimintojen kustannukset 24,8 17,1 19,0 Poistot 0,5 0,4 0,4 Korot 0,2 0,1 0,1 Muut yhteiskustannukset Yhteiskustannukset yhteensä 25,5 17,6 19,5 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 188,7 179,1 120,7 YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ ( - ) - 85,3-78,8-19,5 Kohdennettu budjettirahoitus 82,0 82,0 79,0 JÄÄMÄ - 3,3 3,2 59,5 KUSTANNUSVASTAAVUUS - % 54,8 % 56,0 % 83,8 % Budjettirahoitus mukaan luettuna 98,3 % 101,8 % 149,2 %

15 Noin puolet julkisoikeudellisen toiminnan tuotoista koostuu avoimen yliopiston maksutuotoista, loput lähinnä nuorisokoulutuksen (noin 25 %) ja kirjaston toimintaan liittyvistä maksutuotoista. Opetusministeriö eritteli tulossopimuksessa avoimen yliopiston määrärahan vielä vuonna 2006. Sen jälkeen Sibelius-Akatemia on kohdistanut perusrahoitusta avoimelle yliopistolle vuosittain omalla päätöksellään. 3.7 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Sibelius-Akatemian yhteisrahoitteinen toiminta koostuu useista erilaisista osakokonaisuuksista; se sisältää muun muassa taiteellista toimintaa, tutkimustoimintaa, täydennyskoulutusta, kirjastotoimintoja, Arts management peruskoulutustoimintaa ja Kallio-Kuninkalan kurssikeskuksen toiminnan. Yhteisrahoitteisen toiminnan luonteeseen kuuluu, että yliopisto kattaa itse merkittävän osan mainittujen toimintojen kustannuksista. Yhteisrahoitusta saadaan muun muassa Järvenpään, Kuopion ja Seinäjoen kaupungeilta, lääninhallituksilta, EU:lta, taiteellisen toiminnan lipunmyynnistä, Suomen Akatemialta, Ulkoministeriöltä ja yrityksiltä. Taulukko 9: Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma '000 2008 2007 2006 TUOTOT Muilta valtion virastoilta 363,2 523,8 513,6 EU - rahoitus 266,9 322,3 248,9 Muu valtion ulkop. rahoitus 1 117,7 1 232,8 859,7 Muut tuotot 0,0 0,0 0,0 Tuotot yhteensä 1 747,8 2 078,9 1 622,2 KUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 90,1 57,6 53,2 Henkilöstökustannukset 1 604,5 1 648,0 1 365,3 Vuokrat 338,1 515,9 409,7 Palvelujen ostot 659,6 559,3 404,9 Muut erilliskustannukset 588,0 690,3 494,2 Erilliskustannukset yhteensä 3 280,4 3 471,1 2 727,3 KÄYTTÖJÄÄMÄ - 1 532,7-1 392,2-1 105,1 Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset 988,3 1 068,6 873,9 Poistot 32,8 29,4 27,3 Muut yhteiskustannukset 0,0 0,0 5,7 Yhteiskustannukset yhteensä 1 021,1 1 098,0 906,9 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 4 301,5 4 569,1 3 634,2 YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ ( - ) - 2 553,7-2 490,2-2 012,0 KUSTANNUSVASTAAVUUS - % 40,6 % 45,5 % 44,6 % Merkittävimmät yhteisrahoitteiset toiminnot olivat erilliskustannusten perusteella taiteellinen toiminta (1 431 t ; 44 % kokonaiskustannuksista) ja tutkimustoiminta (618 t ; 19 %). Muiden

16 toimintojen erilliset kustannusosuudet olivat alle 5 %. Taiteellinen toiminta aiheutti yli 55 % yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaisalijäämästä, tutkimustoiminnan osuuden ollessa noin 15 %. Yhteisrahoitteiset tuotot pienenivät edellisvuodesta kaikkiaan 331 t (16 %). Taiteellisen toiminnan tuotot pienenivät lähes 250 t, mitä selittää osaltaan vuodelle 2007 kirjattu Maj Lindpianokilpailun tuotto 246 t. Yliopisto käytti budjettivaroja yhteisrahoitteiseen toimintaan kaikkiaan 2 554 t, noin 2,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Toiminnan kustannusvastaavuus aleni 40,6 %:iin, mikä aiheutui lähinnä supistuneista ulkopuolisista rahoitustuotoista.

17 4 Tuotokset ja laadunhallinta 4.1 Tulosanalyysi ja johtopäätökset 4.1.1 Taiteellinen toiminta Tulossopimuksessa tavoitteena on, että Sibelius-Akatemia vaalii ja uudistaa laaja-alaisesti musiikkikulttuuria. Yliopiston tavoitteena on olla suomalaisena taideyliopistona merkittävä kansainvälinen musiikkiyliopisto. Lisäksi tavoitteena on, että yliopisto vahvistaa taiteellisen toimintansa vaikuttavuutta kotimaassa. Taulukko 10: Konserttitoiminnan lukuja 2006-2008 2008 2007 2006 Julkisten konserttien määrä 469 249 280 Julkisten konserttien kuulijamäärät 34000 29684 29198 Tilauskonserttien määrä 333 305 292 Tilauskonserttien kuulijamäärät 78840 50550 72483 Kuulijoita yhteensä 112840 80234 102253 Sibelius-Akatemian julkinen konserttitoiminta kattaa musiikin kaikki alueet. Julkisten ja tilauskonserttien yhteenlaskettu määrä oli toimintavuonna yli 800, mikä on huomattavasti enemmän kuin edellisvuosina. Kasvua on tapahtunut sekä julkisen että tilauskonserttitoiminnan alueella. Myös yleisömäärä ylitti reilusti edellisten vuosien tulokset, ollen yhteensä yli 110 000. Sibelius-Akatemian äänitteet ovat toiminnan tärkeä jakelukanava. Toimintavuonna CD- ja DVD- tallenteita on osastojen toimesta tuotettu yhteensä 14 kpl. Näiden rinnalla SibaTV on tallentanut verkkolevitykseen 24 konserttia. Yliopisto ryhtyi toimintavuonna luomaan tietojärjestelmää, jonka kautta taiteellisen toiminnan raportointi helpottuisi ja tiedonkeruu tehostuisi.

18 4.1.2 Tutkimus ja jatkokoulutus Tulossopimuksessa on asetettu tavoitteeksi, että yliopistosta valmistuu 11 tohtoria vuosittain. Tulossopimuksessa tavoitteena on, että tutkijakoulutuksen laatua, kansainvälistymistä, opiskelijavalintaa ja ohjausjärjestelyjä tehostetaan. Yliopistot vahvistavat tutkijanuran edellytyksiä ja tohtoreiden työelämävalmiuksia. Tutkijakouluihin rekrytoidaan aktiivisesti ulkomaalaisia opiskelijoita ja tutkijoita. Tavoitteena on, että vuonna 2009 tutkijakoulujen opiskelijoista 15 % on ulkomaalaisia. Lisäksi tavoitteena on, että tieteellisten ja taiteellisten jatko-opintojen ensisijainen tavoite on tohtorintutkinto. Yliopistot tehostavat tutkijankoulutusta siten, että väittelijöiden keski-ikä (mediaani) laskee 32 vuoteen sopimuskauden loppuun mennessä. Taulukko 11: Tohtorintutkinnot 2006-2008 2008 2007 2006 taiteilijakoulutus 6 4 3 tutkijakoulutus 4 0 4 kehittäjäkoulutus 4 0 1 yhteensä 14 4 8 Taulukko 12: Jatko-opiskelijat 2006-2008 2008 2007 2006 Jatkokoulutus 155 136 140 joista ulkomaalaisia 20 16 16 ulkomaisten osuus % 13 12 11 Taulukko 13: Väittelijöiden keski-ikä 2006-2008 2008 2007 2006 Väittelijöiden keski-ikä (mediaani) 46,5 39 40 Sibelius-Akatemiassa tehtävä tutkimus kytkeytyy yliopiston toimintaympäristön luonteeseen. Pyrkimyksenä on keskittyä alueille, jotka nousevat yliopiston toiminnasta. Toisaalta tutkimuskohteiden ja -kysymysten määrittelyssä keskeisenä vaikuttavana tekijänä on yliopiston henkilökunnan asiantuntemus. Eri yksiköissä tehtävällä tutkimuksella on yhteisiä intressialueita, jotka muotoutuvat erilaisista musiikillisista käytännöistä sekä näistä lähtökohdista tehtävän tutkimuksen edellyttämästä perustutkimuksesta. Valtioneuvoston hyväksymän koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisohjelman 2007 2012 mukaisesti Suomen Akatemia järjesti taideyliopistojen tutkimustoiminnan kansainvälisen arvioinnin. Sen tulokset saadaan keväällä 2009. Tohtorintutkintojen määrällinen tavoite oli 11 ja tutkintoja suoritettiin 14. Kolmen vuoden tarkastelujaksolla tohtoritutkintojen määrä on 26, eli toteutuma on edelleen alle tavoitteen, vaikka kasvoikin vuonna 2008 edellisistä vuosista huomattavasti. Vuonna 2005 perustetun keskitetysti rahoitetun assistenttipoolin tulevaa vaikutusta tohtoritutkintojen määrään on vielä ennenaikaista arvioida. Assistentin virkoja oli vuoden 2008 lopussa 14. Opiskelijavalintaprosessia ja siihen liittyvää jatkotutkintosuunnitelmien arviointia on viime vuosina jatkuvasti kehitetty ja kriteerejä tiukennettu. Suunnitelmat arvioidaan asiantuntijalautakunnassa, ja hyväksytään opetus- ja tutkimusneuvostossa. Näin jatko-opiskelijoiden valintaprosessiin on pystytty kehittämään yhtenäistä kriteeristöä ja laadunhallintaa.

19 Sibelius-Akatemiaan on sijoitettu yksi tutkijakoulu, jossa vuonna 2008 oli 14 opiskelijaa. Näistä Sibelius-Akatemian jatko-opiskelijoita oli kolme, kaikki suomalaisia. 4.1.3 Peruskoulutus Tulossopimuksessa tavoitteena on, että yliopisto kehittää menetelmiä, jotka edesauttavat sidosryhmien sekä työelämässä toimivien musiikkialan ammattilaisten palautteen huomioimista koulutussisältöjen kehittämisessä. Tulossopimuksessa tavoitteena on, että ylempiä korkeakoulututkintoja suoritetaan vuosittain 145, joista 30 aineenopettajakoulutuksessa. Alempien korkeakoulututkintojen tavoite tulossopimuksessa on 75. Lisäksi tavoitteena on, että yliopisto kehittää yhteistyötään pääkaupunkiseudun muiden yliopistojen kanssa ja ottaa käyttöön uusia yhteistyörakenteita tavoitteena synenergian saavuttaminen ja vaikuttavuuden vahvistaminen. Yhteistyötä tiivistetään myös alueen ammattikorkeakoulujen kanssa. Taulukko 14: Tutkinnot: määrät, läpäisyprosentti, laajuus, suoritusaika 2006-2008 2008 2007 2006 Maisterintutkintoja 301 151 178 joista aineenopettajan koulutuksessa 50 32 41 Sisään otetut 5 v. aikaisemmin 163 155 167 Läpäisyprosentti 184,7 97,4 106,5 Tutkinnon laajuus, op (mediaani) 194 200 190 Suoritusaika, vuosina (netto) (mediaani) 8,5 6,8 6,2 Alemmat korkeakoulututkinnot 231 72 52 Taulukko 15: Hakijat 2006-2008 2008 2007 2006 Hakeneet 874 923 911 Hyväksytyt 174 177 179 Hyväksyttyjen % osuus hakijoista 19,9 19,2 19,6 joista naisia % 60,3 58,5 62,5 Taulukko 16: Suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot koulutusohjelmittain 2006-2008 Koulutusohjelma 2008 2007 2006 Esittävä säveltaide 149 55 59 Jazzmusiikki (sis. muuntokoulutuksen) 3 4 10 Kansanmusiikki 10 4 4 Kirkkomusiikki 35 30 26 Musiikkikasvatus 50 32 41 Musiikkiteknologia 1 2 Laulumusiikki 24 10 14 Orkesterin- ja kuoronjohto 9 4 7 Sävellys ja musiikinteoria 8 6 5 Taidehallinnon ala 13 5 10 Yhteensä 301 151 178 Sibelius-Akatemiasta valmistui toimintavuoden aikana 301 maisteria. Vuosina 2006-2008 valmistui yhteensä 630 maisteria eli kolmen vuoden tavoite ylittyi peräti 187 valmistuneella. Suurin syy tähän on siirtyminen uuteen tutkintojärjestelmään ja siihen liittyvä siirtymäajan päättyminen 31.7.2008. Myös kandidaatintutkintojen määrä on ollut selvässä kasvussa. Vuonna 2008 tutkintoja suoritettiin 231.

20 Musiikin aineenopettajien tutkintotavoite oli vuosille 2006-2008 yhteensä 90. Valmistuneita oli kyseisinä vuosina yhteensä 123, joten tämäkin tavoite ylittyi selvästi. Keskimääräinen opiskeluaika kasvoi aiemmista vuosista peräti 8,5 vuoteen (vuonna 2006: 6,2 vuotta) johtuen pitkään opiskelleiden halusta valmistua ennen siirtymäajan loppumista. Tavoiteajassa tutkintonsa suorittaneitten määrä (40) on edelleen varsin vähäinen, mikä kertoo musiikkialalle tyypillisestä opiskelijoiden pyrkimyksestä mahdollisimman korkeaan osaamisen tasoon ja laajuuteen tutkinnon puitteissa. Sibelius-Akatemia osallistuu Opetusministeriön koordinoimaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijavalintojen, sähköisten hakujärjestelmien ja valtakunnallisten yhteishakujen kehittämisryhmään sekä Opetushallituksen koordinoimaan yliopistojen sähköisen hakujärjestelmän ja valtakunnallisen yhteishaun toimeenpano/yhteistyöryhmään. Yliopiston uusina koulutusavauksia ovat muun muassa korrepetiittorikoulutuksen maisteriohjelma sekä Taideteollisen korkeakoulun maisteriohjelma Sound in New Media, jonka toteuttamisessa Sibelius-Akatemialla on mittava osuus. Käynnistetyistä pohjoismaisista maisteriohjelmista kerrotaan muun muassa seuraavassa kappaleessa. 4.1.4 Kansainvälinen toiminta Tavoitteena tulossopimuksessa on, että yliopisto syventää yhteistyötä eurooppalaisten yliopistojen kanssa tavoitteena luoda kansainvälisiä yhteistutkintoja ja koulutusta tukevaa taiteellista toimintaa. Lisäksi tavoitteena on, että yliopisto kehittää kansainvälistä verkostoitumistaan. Varmistuakseen koulutuksensa laadusta sekä kohottaakseen sitä edelleen, Sibelius-Akatemia on tiivistänyt yhteistyötään kumppaneidensa kanssa. Sibelius-Akatemia on aktiivinen toimija eurooppalaisessa musiikin korkeakoulutuksessa ja se on haluttu yhteistyökumppani erilaisiin projekteihin. Yhteisten koulutusten on katsottu parantavan koulutuksen laadun lisäksi myös korkeakoulujen kilpailuasemaa laajentuvilla koulutusmarkkinoilla, missä opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus jatkuvasti lisääntyy. Tutkintoon johtavaa koulutusyhteistyötä on toistaiseksi harjoitettu vain pohjoismaisten kumppanien kanssa. Syksyllä 2008 aloitti toinen Sibelius-Akatemian yhteispohjoismaisista maisterikoulutuksista, Nordic Master in Jazz (NOMAZZ). Koulutus toteutetaan yhteistyössä Det Jyske Musikkonservatoriumin (Århus) ja Kungliga Musikhögskolanin (Tukholma) kanssa. Syksyllä 2007 alkanut Nordic Master in Folk Music -koulutus jatkui edelleen. Yhteisen maisterikoulutuksen suunnittelua on tehty myös vanhan musiikin alueella Det Konglige Danske Musikkonservatoriumin (Kööpenhamina) ja Grieg Akademietin (Bergenin yliopisto) kanssa. Tämä Nordic Master in Early Music (NOMINEM) -koulutus alkaa syksyllä 2009. Nordplus-ohjelman tukemana käynnistettiin myös monikulttuurisen musiikkikoulutuksen World Music Master -koulutuksen suunnittelu niin ikään yhteispohjoismaisena projektina. Musiikkiteknologian alueella Sibelius-Akatemia toteutti lukuvuonna 2007-2008 yhdessä viiden muun eurooppalaisen partnerin kanssa vuoden mittaisen ECMCT -koulutuksen (European Course on Musical Composition and Technologies). Kokemukset tästä yhteistyöstä olivat myönteiset, ja osapuolet aloittivat sen pohjalta yhteisen maisteriohjelman suunnittelun. Eurooppalaisen ECMA-kamarimusiikkiakatemian verkoston osana Sibelius-Akatemia toimi Kallio-Kuninkalassa toteutetun periodin isäntänä. Samoin Bryssel-Wien-Helsinki -verkoston periodi toteutettiin Kallio-Kuninkalassa, Järvenpäässä.

21 Vuonna 2008 viimeisteltiin Sibelius-Akatemian Creative Benchmarking in Nordic Music Academies (CREBENMA) projekti, joka oli Korkeakoulujen arviointineuvoston tukema. Sen tavoitteena oli pitkäjänteisemmän ja suunnitelmallisemman yhteistyön rakentaminen vertaisarvioinnin avulla. CREBENMA-projekti keskittyi sekä opetussuunnitelmien että oppimisympäristöjen kehittämiseen. CREBENMA-projektin työkaluina käytettiin Oulun yliopistossa kehitettyä Creative Benchmarking -metodia sekä Euroopan konservatorioliiton (AEC) musiikillisia oppimistavoitteita (Learning Outcomes). Projekti loi hyvän pohjan opetussuunnittelutyölle sekä kehitti edelleen musiikin korkeakoulutuksen oppimistavoitteita jazzmusiikkikoulutukselle. CREBENMA-projektin tulokset hyödyntävät sekä pohjoismaista että eurooppalaista musiikin korkeakoulutuksen kehittämistä. Projekti onkin herättänyt laajaa kiinnostusta, ja projektin tuloksia on esitelty useissa pohjoismaisissa ja eurooppalaisissa kokouksissa ja konferensseissa. Korkeakoulujen Arviointineuvosto julkaisi projektista artikkelin julkaisusarjassaan. Sibelius-Akatemiassa järjestetyssä seminaarissa, jonka vastuullinen järjestäjä oli Oslon musiikkikorkeakoulu, viiden pohjoismaisen musiikkikorkeakoulun johto pohti musiikkialan laadunvarmistuksen keskeisiä kysymyksiä ja yhteisiä linjauksia sekä yhteistyömahdollisuuksia. Yhteiset koulutushankkeet ovat merkittävästi lisänneet niihin osallistuvien korkeakoulujen keskinäistä ymmärrystä ja yhteistyötä sekä koulutuksen että siihen liittyvän laadunvarmistuksen alueella. Sibelius-Akatemiassa järjestettiin myös pohjoismaisen musiikkikasvatuksen verkoston NNME:n (Nordic Network of Music Education) seminaari Globalization and Identity in Music Education. Yliopisto osallistui edelleen aktiivisesti eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) ja koulutuksen laadunvarmistuksen kehittämiseen ja soveltamiseen sekä niihin liittyvään euroopanlaajuiseen konsultaatioon. Toiminta on organisoitu musiikin alan temaattiseen Polifonia - verkostoon. Sibelius-Akatemian edustajana verkostossa toimi vararehtori. Sibelius-Akatemia toteuttaa omalta osaltaan Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden toteuttamista osallistumalla North-South-South-ohjelmaan. Yliopisto koordinoi musiikkikoulutuksen verkostoa, jonka tavoitteena on eteläisen (Etelä-Afrikka, Mosambik ja Ghana) ja pohjoisen (Suomi) musiikkikoulutuksen verkostoitumisen lisäksi myös kestävän yhteistyön synnyttäminen eteläisten partnereiden välille. Sibelius-Akatemia on suunnitellut Afrikka-yhteistyötään pohjoismaisten partnereidensa kanssa. Vuonna 2008 toteutettiin yhdessä Det Jyske Musik konservatoriumin kanssa neuvottelumatka University of Cape Towniin (Etelä-Afrikka) ja Universidad de Eduardo Mondlaneen (Mosambik). Matkan tavoitteena oli verkoston toiminnan edelleenkehittäminen partnerikoulujen toivomalla tavalla. Mosambikissa musiikin korkeakoulutus on nuorta, ja yliopisto toivoikin yhteistyötä Sibelius-Akatemian kanssa myös institutionaalisen kehittämisen alueella. Friends of The Sibelius Academy -yhdistyksen USA:ssa vuonna 2007 tapahtuneen perustamisen myötä yliopisto on vahvistanut ja laajentanut verkostoitumistaan yhdysvaltalaisten musiikkiyliopistojen ja -laitosten kanssa. Paloheimo Foundation ylläpitää Santa Fe ssa New Mexicossa (USA) sijaitsevaa Acequia Madre Housea, jota Sibelius-Akatemian on mahdollisuus vuosittain käyttää työskentelyyn sekä yhteistyöprojektien toteuttamiseen amerikkalaisten partnereiden kanssa. Säveltäjä Kaija Saariahon ja sellisti Anssi Karttusen johdolla järjestettyyn Creative Dialogue -workshopiin osallistui opiskelijoita seuraavista yliopistoista: University of Minnesota School of Music, Yale School of Music, University of California San Diego ja New England Conservatory. Yhteistyö jatkuu tulevien vuosien Creative Dialogue -workshopien ja muiden koulutuksellisten ja taiteellisten projektien merkeissä. Syksyllä 2008 saatiin päätökseen neuvottelut transatlanttisen oopperaproduktion toteuttamisesta. Sibelius-Akatemia neuvotteli Einojuhani Rautavaaran Auringon talo -kamarioopperan

22 harjoittamisesta ja esittämisestä University of Texas at Austinissa sijaitsevan Butler School of Musicin kanssa. Teos harjoitetaan ja esitetään syksyllä 2009 sekä Suomessa että Yhdysvalloissa. Vuoden 2010 sinfoniaorkesterin USA-vierailun valmistelu käynnistettiin yhteistyössä Juilliard School of Musicin ja Minnesota School of Musicin kanssa. Elokuussa allekirjoitettiin Helsingissä Simon Bolivar -orkesterin vierailun yhteydessä FESNOJIV-järjestön (Sistema Nacional de Orquestas Juveniles e Infantiles de Venezuela) ja Sibelius-Akatemian välillä yhteistyösopimus, joka tähtää tehostettuun koulutusyhteistyöhön. Sibelius-Akatemian kansainvälisen vuorovaikutuksen jatkuva laajentuminen on synnyttänyt tarpeen koodinoida ja priorisoida toimintaa yliopiston sisällä eri osapuolten kesken. Johdetun ja koordinoidun toiminnan ulkopuolelle jää edelleen myös laajamittainen opettajien ja opiskelijoiden omaehtoinen kansainvälinen toiminta. Tavoitteeksi tulossopimuksessa määriteltiin, että yliopiston ylempää korkeakoulututkintoa suorittavista opiskelee ulkomailla vuosittain yli kolmen kuukauden jakson 65 opiskelijaa, ja yliopistoon saapuu vuosittain 65 opiskelijaa suorittamaan yli kolmen kuukauden jakson opintoja. Taulukko 17: Tietoja opiskelijavaihdosta 2006-2008 2008 2007 2006 Läht Saap Läht Saap Läht Saap Sokrates/Erasmus 30 39 30 45 30 43 Nordplus 7 4 4 11 3 5 CIMO:n stipendiaatti 1 0 0 0 0 0 Fulbright 1 3 1 0 0 0 Bilateraali 3 7 2 12 3 5 Muut ohjelmat 1 0 2 1 0 1 Free mover 12 0 13 0 12 0 Yhteensä 55 53 52 69 48 54 Sibelius-Akatemian vaihtotoiminta on aktiivista ja tasapainoista. Saapuneiden opiskelijoiden määrä on pienempi kuin vuonna 2007, jolloin Sibelius-Akatemia vastaanotti poikkeuksellisen paljon vaihto-opiskelijoita. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että yliopiston tutkintorakenteiden väljentäminen ja koulutuksen tavoitteiden monipuolistaminen ovat osaltaan helpottaneet musiikkialalle jo ennestään tyypillistä kansainvälistä liikkuvuutta. Sibelius-Akatemian omien opiskelijoiden innokkuus lähteä vaihtoon on noussut viime vuosina. Vuonna 2008 pitkästä aikaa vaihtoon lähteviä opiskelijoita oli enemmän kuin saapuvia. Lähteneiden opiskelijoiden osalta ns. freemovereiden määrä on suunnilleen sama kuin edellisinäkin vuosina. Taulukko 18: Tietoja opettajavaihdosta 2006-2008 2008 2007 2006 Läht Saap Läht Saap Läht Saap Sokrates/Erasmus 14 23 16 10 18 14 Nordplus 6 5 5 4 5 11 Muut ohjelmat 2 3 2 0 1 1 Yhteensä 22 31 23 14 24 26 Opettajavaihtomäärä Sibelius-Akatemian opettajien osalta on pysynyt suunnilleen samana. Vuonna 2008 saapuvien opettajien määrä oli huomattavasti suurempi kuin edellisenä vuonna.

23 Taulukko 19: Ulkomaalaisten osuus perus- ja jatkokoulutuksessa 2006-2008 2008 2007 2006 Peruskoulutus 1168 1402 1414 - läsnäolevat joista ulkomaalaisia 119 148 136 ulkomaisten osuus % 10,2 10,5 9,6 Jatkokoulutus 148 137 134 - läsnäolevat joista ulkomaalaisia 19 17 17 ulkomaalaisten osuus % 12,8 11,8 12,1 Uudet opiskelijat (peruskoulutuksessa) 177 177 179 joista ulkomaalaisia 26 38 27 ulkomaalaisten osuus % 14,7 24,5 15 Ulkomaalaisille opiskelijoille suunnatut palvelut tuotetaan yhdessä metropolialueen muiden yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Sibelius-Akatemia osallistui pääkaupunkiseudun korkeakoulujen yhteiseen HERA2- hankkeeseen (Helsinki Education and Research Area). Vaihto-opiskelijoiden asunnonsaamisen helpottamiseksi Sibelius-Akatemia osallistui HERAn ja HOASin neuvottelemaan sopimukseen, joka varmistaa 20 asunnon kiintiön Sibelius-Akatemian vaihto-opiskelijoille. Lisäksi tulossopimuksessa on tavoitteena, että yliopisto kehittää yhteistyötään pääkaupunkiseudun muiden yliopistojen kanssa ja ottaa käyttöönsä uusia yhteistyörakenteita tavoitteena synenergian saavuttaminen ja vaikuttavuuden vahvistaminen. Yhteistyötä tiivistetään myös alueen ammattikorkeakoulujen kanssa. Taulukko 20: Vieraskielisen opetuksen tarjonta ja suoritukset 2006-2008 2008 2007 2006 Tarjotut opintopisteet 6464 6747 1154 Suoritetut opintopisteet 2750 1135 1979 Mahdollistaakseen koulutuksen kansainvälistymisen ja kansainvälisten opiskelijoiden määrän kasvun Sibelius-Akatemia on lisännyt vieraskielisen opetuksen määrää, panostanut suomen kielen opetukseen ja näin omalta osaltaan pyrkinyt mahdollistamaan opiskelijoiden kotouttamiseen Suomeen. Suomen kielen ja kulttuurin kursseja on suunniteltu ja järjestetty yhteistyössä taideyliopistojen ja Metropolia-ammattikorkeakoulun kanssa.

24 4.1.5 Yhteiskunnalliset tehtävät 4.1.5.1 Alueellinen yhteistyö Tulossopimuksessa tavoitteena on, että yliopisto kehittää yhteistyötä yliopistojen sekä ammattikorkeakoulujen kanssa metropolialueella, Etelä- Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Lisäksi tulossopimuksessa on sovittu tavoitteeksi, että yliopisto kehittää musiikkitalohankkeen myötä koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta metropolialueella sekä vahvistaa alueellista yhteistyötä muiden kotimaisten partnereiden kanssa. Kallio-Kuninkalan kurssikeskuksen toimintaa tukevan Järvenpään kaupungin kanssa on voimassa niin sanottu kolmisointusopimus, joka velvoittaa Sibelius-Akatemiaaa järjestämään kulttuuritoimintaa kaupungin alueella. Tämän sopimuksen puitteissa on järjestetty muun muassa Järvenpään Sibelius-viikot, vuorovaikutusprojekteja kaupungin kouluissa, erilaisia sekä Kallio- Kuninkala festivaali. Sibelius-Akatemian Kuopion osasto on keskeinen kulttuurivaikuttaja pääkaupunkiseudun ulkopuolella, erityisesti Itä-Suomessa. Osasto on osallistunut aktiivisesti Kuopion musiikkikeskuksen toiminnan ja tilojen käytön sekä tukipalvelujen kehittämistyöhön yhdessä Kuopion kaupungin ja kaupunginorkesterin sekä Savonia-ammattikorkeakoulun ja Kuopion konservatorion kanssa. Viime mainittujen kanssa on tehty myös merkittävää taiteellista yhteistyötä. Kuopion osaston hallinnoima Kuopion musiikkikeskuksen oppilaitosten yhteiskäyttökirjasto toimii aktiivisesti palveluiden kehittämisessä ja musiikkikirjastoverkostoissa. Taidehallinnon koulutuksen keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Kuopion kaupunki ja yliopisto sekä alueen elinkeinoelämä. Osasto on laajasti verkostoitunut myös Pohjois-Savon kulttuuri- ja terveysalan toimijoiden kanssa. Yhteinen koulutustarjonta, tutkimushankkeet ja laadun kehittämistyö ovat muodostuneet pysyväksi toiminnaksi. Kuopion osastosta valmistuneet sijoittuvat edelleen laajasti pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Sibelius-Akatemia toimii Seinäjoen yliopistokeskuksessa viiden muun yliopiston kanssa. Toiminnalla pyritään vastaamaan alueellisiin kehittämistarpeisiin ja toteuttamaan Sibelius- Akatemian yleisiä strategisia tavoitteita. Tampereen yliopiston kanssa yhteistyössä 2,5- vuotisena aikuiskoulutuksena uudentyyppinen populaari - ja kansanmusiikin maisterikoulutus, jossa tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan vuorovaikutus sekä työelämäkytkennät otetaan erityisesti huomioon. Östermyran toisilla musiikkipäivillä pidettiin musiikkitieteellinen seminaari sekä järjestettiin konsertteja, koulutusta ja yleisökasvatuksellisia tapahtumia. Musiikkipäivien ohjelma kytkeytyi paikallisen musiikinhistorian tutkimukseen. 4.1.5.2 Innovaatiotoiminta Tulossopimuksessa tavoitteena on, että yliopisto kehittää innovaatiotoimintaansa. Yliopisto on jo useiden vuosien ajan suunnannut merkittävän osan toimintamenorahoituksestaan kilpailtuna hankerahoituksena, millä osaltaan toteutetaan yliopiston strategisia tavoitteita. Aiemmin toimineet ns. virtuaaliyksiköt (innovaatiokeskus, koulutuksen kehittämiskeskus ja taiteellisen toiminnan kehittämiskeskus) yhdistettiin vuoden 2008 alussa Sibelius-Akatemian Kehittämiskeskukseksi, joka toimii kevyesti hallinnoituna kehittämishankkeiden tukiorganisaationa. Sibelius-Akatemian Kehittämiskeskuksen tehtävänä on tukea menetelmiä ja toimintamalleja, jotka edistävät yliopiston ydintoiminnan uudistumista sekä tuottaa tätä tukevia tutkimuksia ja selvityksiä. Kehittämiskeskus rahoittaa tai muulla tavoin tukee hankkeita ja tapahtumia, joissa avautuu uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia yliopiston taiteellisen toiminnan, tutkimuksen, koulutuksen ja niiden välittömien tukipalvelujen toteuttamiseen.

25 Hankkeet toteutetaan yliopiston toimintayksiköissä, ja ne pyritään integroimaan yksiköiden perustoimintaan. Kehittämiskeskuksen tehtävänä on hankkeita tukiessaan edistää yliopiston ydintoiminnan hedelmällistä vuorovaikutusta ympäröivän yhteiskunnan kanssa sekä luoda edellytyksiä täydentävän rahoituksen hankkimiselle yliopiston käyttöön. Taiteellinen toiminta Taiteellisen toiminnan alueella on kohdistettu rahoitusta erityisesti taiteiden välisiin, raja-aitoja kaataviin ja kokeellisiin hankkeisiin sekä taide- ja tiedeyliopistojen välisiin yhteistyöhankkeisiin. Vuonna 2008 rahoitettiin, tuettiin ja toteutettiin kymmeniä hankkeita ja monien hankkeiden kohdalla osallistuttiin myös niiden tuotantoihin. SibaFest 2008 -tapahtumasarja oli toimintakauden suurin yksittäinen hanke; sen piirissä toteutui useita taiteidenvälisiä ja raja-aitoja kaatavia yhteistyöprojekteja. Hankkeita on toteutettu paitsi taideyliopistojen välisenä yhteistyönä niin myös eri taideorganisaatioiden välisinä yhteistuotantoina. Useat hankkeista ovat sisältäneet kansainvälistä yhteistyötä. Hankkeissa on muun muassa tehty virtuaalista oopperaa, yhdistelty sirkus- ja tanssitaidetta musiikkiin ja teknologiaan, toteutettu poikkitaiteellisuutta improvisoidun musiikin, kuvan ja liikkeen keinoin, tuotettu karelianististen maalausten inspiroimaa musiikkia sekä toteutettu ääni-installaatioita. Tutkimus Tutkimuksen alueella rahoitettiin pienimuotoisia tutkimushankkeita, tutkimusaineistojen digitointia, seminaaritoimintaa ja julkaisutoimintaan liittyvää selvitystyötä. Tutkimuksen rahoituksessa nähtiin tärkeänä luoda edellytyksiä täydentävän tutkimusrahoituksen hankkimiselle. Koulutuksen kehittäminen Koulutuksen kehittämisen alueella käynnistetyt hankkeet koskivat muun muassa improvisaatiota eri musiikinlajeissa, urkuja historiallisena soittimena, elokuvamusiikin äänitystä, verkkojulkaisujen tekoa opetuksen ja oppimisen välineenä sekä suomalaista oopperaa. Lisäksi valmistettiin opetusmateriaalia, muun muassa oppikirjoja, videoita ja verkkojulkaisuja. Instrumenttipedagogisen kehittämishankkeen opettajaverkostossa syvennyttiin muun muassa ryhmässä tapahtuvaan oppimiseen, harjoittelun ohjaamiseen ja mestarikursseihin oppimisympäristönä. Teknologian soveltaminen yliopiston ydintoimintaan Teknologian soveltamisen alueella keskeisessä SibaTV-projektissa toteutettiin 24 monikamerakuvattua konsertti- ja seminaarituotantoa, jotka tallennettiin ja joista lähes kaikki lähetettiin internet-verkossa. Tallennetuotantojen kehittämistoimintaa käynnistettiin myös laajemmin Siba- Label-projektissa. Verkkojulkaisujen tuotantoja ja kehittämistä jatkettiin. Tukholman teknisen korkeakoulun ja oopperakorkeakoulun kanssa aloitettiin etäopetusyhteistyö. Sibelius-Akatemia osallistui Tekesin rahoittamiin TULI-projekteihin: TietoTuli (päättyi 2008) ja InnoTuli / MetropoliTuli (alkoi 2008). Vuoden 2008 aikana käynnistettiin kuusi ensiarviointivaiheen selvitystä. Kehittämiskeskus on myös koordinoinut yliopiston osallistumista vuonna 2006 alkaneeseen EU-rahoitteiseen Variazioni-projektiin, jonka tavoitteena on musiikkia kuvaavan metadatan kehittäminen.

26 4.1.5.3 Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa Sibelius-Akatemia on tehnyt aktiivista yritysyhteistyötä vuodesta 1991 lähtien. Toiminnan tarkoituksena on sekä taloudellisen että koulutuksellisen lisäarvon tuottaminen yliopistolle. Vuonna 2008 yhteistyökumppaneita olivat Helsingin Sanomat, Eläke-Fennia, Fortum Oyj ja uutena kumppanina Itella Oyj. Toiminnan rahallinen arvo nousi vuodesta 2007. Vuonna 2007 Sibelius-Akatemia sai yritysyhteistyöstä tuloja 131 200 ja vuonna 2008 145 000. Lisäykseen vaikutti Itella Oyj:n kanssa tehty sopimus. Sibelius-Akatemian tukisäätiön yhteydessä toimivalla neuvottelukunnalla on huomattava merkitys yliopiston yritysyhteistyön kehittämistyössä. Neuvottelukuntaan kuuluvien yritysjohtajien osaaminen tukee muun muassa yritysyhteistyön menetelmien kehittämistä. 4.1.5.4 Aikuiskoulutus Tulossopimuksessa tavoitteena on, että yliopisto kehittää avointa yliopistoopetusta ja täydennyskoulutusta yhdessä muiden yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Lisäksi tulossopimuksessa on tavoitteena, että avoimessa yliopistossa opiskelee 150 (laskennallisia kokovuotisia opiskelijapaikkoja) opiskelijaa. Avoin yliopisto Taulukko 21: Avoin yliopisto-opetus 2006-2008 2008 2007 2006 Opiskelijoiden lkm (brutto) 1044 1170 1041 Opiskelijoiden lkm (netto) 595 706 484 Tarjottujen op:n määrä 487 374 398 Suoritettujen op:n määrä 2871 3100 1703 Laskennalliset opisk.paikat kokovuotiset 60 64 59 Vuonna 2008 jatkettiin avoimen yliopiston toiminnan integrointia yliopiston osastojen perustoimintaan. Toiminnan keskeiset prosessit kuvattiin ja toiminnan ohjausmallia täsmennettiin. Avoimen yliopiston ohjausryhmä asetettiin ideoimaan, arvioimaan ja kehittämään toimintaa. Avoimen yliopiston sähköistä palvelua kehitettiin osana avointen yliopistojen sähköisen asioinnin kehittämishanketta (ATIK). Opetusministeriön avointen yliopistojen rahoitusmalli ei huomioi taidealojen yliopistotasoisen opetuksen korkeita kustannuksia. Tämän vuoksi Sibelius-Akatemian on mahdotonta saavuttaa opetusministeriön kanssa sovittua 150 kokopäiväisen opiskelijan tulostavoitetta ilman erittäin huomattavaa omaa lisäpanostusta. Avoimen yliopiston laskennallisen kokopäiväisen opiskelijapaikkaluvun (LKO) mukaan mitattu tulos laski hieman edellisestä vuodesta. LKO-luku oli 60 (edellisenä vuonna 64). Sibelius- Akatemiassa avointa yliopisto-opetusta toteutetaan yliopiston määrärahalla (=itse järjestetty

27 opetus), integroituna tutkinto-opetukseen ja yhteistyössä vapaan sivistystyön oppilaitosten kanssa. Osallistuminen avoimen yliopiston määrärahalla järjestettyyn opetukseen kasvoi edellisestä vuodesta, mutta integroidun opetuksen ja yhteistyöoppilaistosten osallistujamäärät laskivat. Avointen yliopistojen valtakunnallinen opiskelijamäärä on vähentynyt usean vuoden ajan. Opiskelijoiden nettoluku laski vuodesta 2007, mikä kertoo opiskelijoiden kiinnostuksen laajoja opintokokonaisuuksia kohtaan lisääntyneen. Opetustarjonta lisääntyi lähes kahdellakymmenellä kurssilla vuodesta 2007. Sibelius-Akatemian osastoista Musiikkikasvatuksen osasto, Kuopion osasto (Taidehallinnon koulutusohjelma) ja Jazzmusiikin osasto olivat aktiivisimpia avoimen yliopiston toimijoita. Avoimen yliopiston opistoyhteistyöllä oli kuitenkin edelleen huomattava merkitys opetuksen valtakunnallisen saatavuuden kannalta. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella avointa yliopistoopetusta järjestettiin Oulussa, Kuopiossa, Hämeenlinnassa ja Seinäjoella. Myös tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnettiin opetuksen alueellisen saatavuuden edistämiseksi. Täydennyskoulutus Taulukko 22: Täydennyskoulutuksen toteutuma 2006-2008 2008 2007 2006 Täydennyskoulutuskurssien 29 27 25 määrä Täydennyskoulutuskursseille 614 671 597 osallistuneet Annetun opetuksen tuntimäärä 1643 1372 2091 Seminaarit/ajankohtaiskurssit 13 14 7 Asiantuntijaohjelmat 14 11 14 Erikoistumisopinnot 2 2 4 Sibelius-Akatemian täydennyskoulutuksen tavoitteena on asiakaslähtöinen ja innovatiivinen musiikin täydennyskoulutuspalvelujen kehittäminen ja tuottaminen. Vuonna 2008 koulutusta tarjottiin painottuen musiikkikasvatukseen ja -pedagogiikkaan, ammattimuusikkouden tukemiseen, musiikkikulttuurin kehittämiseen ja musiikkialan vientikoulutukseen. Pienillä henkilöresursseilla tuotetun täydennyskoulutuksen volyymi lähti kasvuun. Opetushallituksen tilaamalla, musiikinopettajille tarkoitetulla Taiteet eheän kasvun tukena muuttuvassa koulussa ja kulttuurissa koulutuskokonaisuudella oli laaja valtakunnallinen vaikuttavuus. Yhteistyötä metropolialueen korkeakoulujen kanssa on toteutettu sekä yhteishankkeissa että luovien alojen kasvua ja kansainvälistymistä koskevassa kansallisessa strategiatyössä. Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian kanssa toteutettiin Kiinan koulutus- ja musiikkimarkkinat -hanketta muun muassa tilaamalla Finprolta markkinatutkimus ja tekemällä yhteinen verkostoitumismatka Kiinaan. Sibelius-Akatemian täydennyskoulutus oli aktiivisesti mukana yliopistojen aikuiskoulutusverkon UCEFin toiminnassa muun muassa osallistumalla täydennyskoulutus.fi sivuston toimitustyöhön. Lisäksi tulossopimuksessa on tavoitteena, että yliopisto edistää yrittäjyyttä huomioiden kulttuurin vientiin liittyvät kansalliset linjaukset. Sibelius-Akatemian täydennyskoulutus on edistänyt musiikkitoimialan kansallista vientistrategiaa ja yrittäjyyttä käynnistämällä yhdessä Music Export Finland ry:n eli Musexin kanssa ESRrahoitteisen Finnish Music Express vientikokonaisuuden, jota Sibelius-Akatemia hallinnoi. Kansainvälistymistä on edistetty myös ulkoministeriön rahoittaman, Luoteis-Venäjän musiikkifestivaalitoimijoille suunnatun Creative Music Festivals -hankkeen avulla.

28 Seinäjoella järjestetty täydennyskoulutus pyrki vastamaan myös alueellisiin musiikkipedagogiikan koulutustarpeisiin. Vuoden aikana valmisteltiin erilaisia kehittämishankkeita, joista merkittävimpänä kolmivuotinen Rytminno, joka sai ESR-rahoituksen. 4.1.5.5 Nuorisokoulutus Taulukko 23: Nuorisokoulutus 2006-2008 2008 2007 2006 Opiskelijamäärä (tilanne 31.12.) 84 81 82 Nuorisokoulutukseen pyrkineet 108 100 108 Aloittaneet 21 23 30 Peruskoulutukseen päässeet, joilla opintoja nuorisokoulutuksessa 17 14 18 Nuorisokoulutuksen toiminta on entiseen tapaan ollut virkeää sekä opiskelun että esiintymisten osalta. Nuorisokoulutuksen uusi toimenpideohjelma hyväksyttiin hallituksessa keväällä 2008. Esiintymistilaisuuksia on nuorisokoulutuslaisille ollut tarjolla runsaasti. Lauantaisten soolomatineoiden lisäksi vuoden aikana järjestettiin useita kamarimusiikkiperiodeja Kallio- Kuninkalassa. Näihin kuului aina myös päätöskonsertti jossain Sibelius-Akatemian salissa. Kansainväliset kontaktit ovat nuorisokoulutukselle tärkeitä. Maaliskuussa ryhmä Manchesterin JRNCM (Junior Royal Northern College of Music) nuoria muusikoita vieraili Sibelius- Akatemiassa ja yhteinen konsertti nuorisokoulutuksen edustajien kanssa pidettiin 29.3 kamarimusiikkisalissa. Vastavierailu Manchesteriin toteutetaan helmi-maaliskuussa 2009. 4.1.6 Tilat Taulukko 24: Toimitilojen koot 2008-08 Hym2 (hyöty) -08 Htm2 (huon.) Toimitilat Helsingin seudulla 14 570 19 363 - Pohjoinen Rautatiekatu 9 (Senaatti) 3 259 3 982 - Töölönkatu 28 (Senaatti) 4 302 5 921 - Pitäjänmäki, Kutomotie 9 5 600 7 730 - Lallukan sali, Apollonkatu 130 130 -Kallio-Kuninkalan kurssikeskus 1 279 1 600 Toimitilat Kuopiossa 980 1 218 Toimitilat Seinäjoella 45 45 YHTEENSÄ 15 595 20 626 Toimitilojen koot ja määrät ovat pysyneet ennallaan viimeisten kolmen vuoden aikana.

29 Taulukko 25:Tilojen tuloksellisuutta kuvaavia toteumatietoja 2008 2008 Yliopiston käytössä olevat tilat, m 2 20 626 m 2 Yliopiston käytössä olevat tilat, nettokäyttöala Senaattikiinteistöjen omistamien tilojen osuus Vuokrakustannukset ja niiden osuus kokonaisrahoituksesta Tilakustannukset ja niiden osuus kokonaisrahoituksesta Laajat tilakustannukset ja niiden osuus kokonaisrahoituksesta Opetustilojen käyttöaste 15 595 m 2 9 903 m 2 3 557 000 / 32 641 000 =10,9 % 4 322 000 / 32 641 000 =13,2 % 4 998 000 /32 641 000 =15,3 % 100 % Taulukko 26:Tilojen tuloksellisuutta kuvaavia tunnuslukuja 2006-2008 2008 2007 2006 Budjetti- ja täydentävällä rahoituksella tehdyt henkilötyövuodet 53 m 2 / 1 htv 53 m 2 /1 htv 53 m 2 / 1 htv / huoneistoala Budjetti- ja täydentävällä rahoituksella tehdyt henkilötyövuodet 40 m 2 / 1 htv 40 m 2 / 1 htv 40 m 2 / 1 htv / nettokäyttöala Opiskelijat/opetustilojen nettokäyttöala 8,4/m 2 9,8/m 2 9,9/m 2 Opetustilojen kapasiteetti/perustutkinto-opiskelija 17,6 m 2 / opiskelija 11 m 2 / opiskelija 14 m 2 / opiskelija Helsingin Musiikkitalon rakentamispäätös tehtiin kesäkuussa. Valtioneuvoston rahaasiainvaliokunta puolsi 12.6. kokouksessaan tilojen vuokraamista Musiikkitalosta yliopistolle ja hyväksyi tästä seuraavan vuokramenojen kasvun. Yliopisto sai Svenska Kulturfondenilta, Konstsamfundetilta ja Svenska Folkskolans Vänneriltä 5 miljoonan euron lahjoituksen, joka pienentää yliopiston vuokramenoja koko vuokrakauden ajan. Musiikkitalon kiinteistöosakeyhtiön yhtiökokous ja hallitus hyväksyivät 23.6. urakkasopimuksen. Rakentaminen käynnistyi syksyn alussa kovalla vauhdilla. Tavoiteaikataulun mukaan Musiikkitalo valmistuu huhtikuun lopulla 2011. Syksyllä käynnistettiin yhteistyössä opetusministeriön ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa selvitys Etu-Töölössä sijaitsevan Nervanderinkatu 13 kiinteistön saamisesta Sibelius-Akatemian käyttöön korvaamaan Töölönkatu 28 tilat. Kuopion Musiikkikeskuksen työympäristön kehittämishanke valmistui talon käyttäjien Sibelius- Akatemian Kuopion osaston, Savonia Musiikki- ja Tanssiakatemian, Kuopion Konservatorion ja Kuopion kaupunginorkesterin kanssa yhteistyössä. Järvenpäässä sijaitsevan Kallio-Kuninkalan kurssikeskuksen kiinteistöjen kehittäminen jatkui yhdessä Järvenpään kaupungin ja kiinteistön omistajan Leonora ja Yrjö Paloheimon säätiön kanssa. Suunnitellun uudisrakennuksen urakkakilpailutuksen tuloksena hankkeen kustannukset osoittautuivat 30 % arvioitua suuremmiksi. Hanke keskeytettiin ja osapuolet aloittivat uusien toteutuskelpoisten vaihtoehtojen etsimisen. 4.1.7 Laadunvarmistusjärjestelmä Sibelius-Akatemian laadunvarmistusjärjestelmää kehitettiin monipuolisesti vuoden 2008 aikana. Vuonna 2007 käynnistetyn kolmivuotisen kehittämishankkeen tavoitteena on luoda laatujärjestelmä ja menettelyt yliopiston toiminnan ja sen tulosten kokonaisvaltaiseen arviointiin sekä jatkuvaan kehittämiseen. Tärkeänä välitavoitteena on myös menestyminen Korkeakoulujen arviointineuvoston auditoinnissa keväällä 2010.

30 Kaikki Sibelius-Akatemian osastot ja yksiköt sekä palveluyksikön tiimit suorittivat itsearvioinnin omasta toiminnastaan vuoden 2008 aikana. Toistuvia osastoilla esiinnousseita kehittämiskohteita olivat muun muassa opinto-ohjauskäytänteet, palautemenettelyt sekä opettajien ja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen. Laatuhankkeen opettajista ja opiskelijoista koostuva asiantuntijapaneeli kävi huhtikuussa julkisen arvokeskustelun arvioinnin ja palautteen merkityksestä Sibelius-Akatemian ydintoiminnoissa. Koulutuksen palautejärjestelmän osia pilotoitiin vuoden 2008 aikana. Valmistujapalautteiden kerääminen verkossa aloitettiin ja tuloksia saatiin opetussuunnittelutyön tueksi loppuvuodesta. Ryhmäopetuspalautetta testattiin verkossa kahdella osastolla. Työelämäpalautetta kerätään osana Sibelius-Akatemian koordinoimaa ESR-hanketta. Ydintoiminnan johtamisen sekä tukipalvelujen olennaisten prosessien kuvaus- ja kehittämistyötä jatkettiin. Osastojen johtamisen tuen kehittämishanke käynnistyi elokuussa 2008. Koko yliopistoa koskeva aloitetoiminta käynnistyi lokakuussa. 4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Valmistujakysely Valmistujakyselyn tekeminen aloitettiin tauon jälkeen uudelleen kevätlukukaudella 2008. Kysely on toistaiseksi tehty maisteriksi valmistuville ja sen kautta saatu palaute on toimitettu osastoille tukemaan työllistymisen seurantaa sekä opetussuunnitelmien ja opetusjärjestelyjen kehittämistä. Kyselyyn perustuvaa tietoa toimitetaan myös hallitukselle ja opetus- ja tutkimusneuvostolle. SibaFestin yleisökysely Talvella 2008 järjestetyn SibaFestin yhteydessä tehtiin yleisökysely. Kyselyn tekivät Sibelius- Akatemian Arts management -opiskelijat opintoihinsa liittyen. Seitsemän eri konsertin yhteydessä haastateltiin yhteensä lähes 500 henkilöä. Vastauksista pystyttiin saamaan monipuolista Sibelius-Akatemian konserttitoimintaan ja markkinointikanaviin liittyvää tietoa. Yleisökyselyn tuloksia käytetään apuna muun muassa seuraavaa SibaFestia järjestettäessä. Sibelius-Akatemian konserttien yleisötutkimus Konserttien yleisötutkimus tehtiin lukuvuoden 2007-2008 aikana. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa Sibelius-Akatemian konserttien yleisöstä ja markkinointiviestinnästä. Aineistoa kerättiin kymmenen konsertin yleisöstä. Tutkimus toteutettiin lomakekyselynä. Tutkimusten tulosten perusteella pystyttiin profiloimaan konserteissa käyviä ihmisiä sekä muun muassa tapoja, millä he saivat tietoa konserteista. Näiden tietojen avulla pystytään kehittämään konserttien markkinointia. Kirjaston asiakastyytyväisyyskysely Kansalliskirjasto ja Suomen kirjastot toteuttivat yhteisen, kansallisen kyselyn kirjastojen asiakkaille keväällä 2008. Kyselyllä kerättiin tietoa kirjastopalvelujen käytöstä, asiakastyytyväisyydestä sekä kirjastopalvelujen vaikutuksista. Tiedoilla on tarkoitus tukea kirjaston palveluiden kehittämistä.

31 5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Taulukko 27: Henkilöstö 2006-2008 Kaikki Miehet Naiset Kaikki Kaikki Muutos -% 2008 2008 2008 2007 2006 2007-2008 Professori 27 22 5 27 27 0,0 Yliassistentti 4 2 2 3 3 33,3 Assistentti 14 4 10 13 12 7,7 Lehtori 111 69 42 111 113 0,0 Päätoiminen tuntiopettaja 2 2 0 2 3 0,0 Tutkija ja tutk. koul. 7 3 4 11 12-36,4 Laskennallinen sivutoiminen. tuntiopetus* 78 73 78 7,0 Opettajat ja tutkijat yhteensä 243 102 63 240 248 1,3 Muu henkilökunta 143 66 77 149 143-6,0 Yhteensä 386 168 140 389 391-1,5 *laskentakaava muuttunut 2007 Henkilötyövuosien kokonaismäärä on 386. Siinä on tapahtunut viime vuosina vain vähän muutoksia. Opettajien henkilötyövuosien määrä ilman sivutoimista tuntiopetusta on pysynyt lähes samana verrattuna edelliseen vuoteen. Professorin ja lehtorin virkojen osalta määrässä ei ole muutoksia, mutta sivutoimisen tuntiopetuksen laskennallinen määrä on noussut 5 henkilötyövuotta. Assistenttien määrän kasvu liittyy strategian mukaiseen jatko-opiskelun edellytysten parantamiseen. Assistenttipooliin on sijoitettu assistentin määräaikaisia virkasuhteita, joita saivat hakea kaikkien osastojen jatko-opiskelijat. Muu henkilöstön henkilötyövuosien määrä on vähentynyt kuudella edellisen vuoden nousun jälkeen. Vähennyksestä osa aiheutuu eräiden henkilöstöhallinnon tehtävien siirtymisestä palvelukeskukseen (PAVE). Muilta osin henkilöstyövuosien lasku jakautuu eri puolille hallintoa ja osastoja. Sibelius-Akatemian hallituksen rahanjakoa koskevalla suuntaviivapäätöksellä on useiden vuosien ajan pyritty kohdentamaan mahdollisimman suuri osa voimavaroista substanssiyksiköille ja rajoittamaan hallinto- ja tukipalvelujen kasvua. Sukupuolijakauma vaihtelee huomattavasti eri henkilöstöryhmissä. Opetushenkilöstössä on professorien viroissa miehiä 81 % ja lehtorien viroissa 62 %. Sen sijaan assistenteista on naisia 71 %. Tukipalveluissa jakauma on tasaisempi naisten osuuden ollessa 54 %. Opettajista ja tutkijoista yli 50 vuotiaita on yli 55 % ja muusta henkilöstöstä noin 40 %. Erityisesti miesopettajien keski-ikä on korkea. Muun henkilöstön ikäjakauma on tasaisempi kuin opettajien ja tutkijoiden. Eläkkeelle jäävien määrä tulee nousemaan jyrkästi: vuoteen 2015 mennessä vuoden 2005 palveluksessa olleesta henkilöstöstä on jäänyt eläkkeelle lähes 40 % eli yhteensä lähes 90 henkilöä. Uusi eläkelainsäädäntö voi muuttaa ennustetta siten, että eläkkeelle jäädään hieman ennakoitua myöhemmin. Suuren poistuman ennakoinnissa on tärkeää huolehtia osaamisen siirtämisestä.

32 Määräaikaisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä on edelliseen vuoteen verrattuna vähentynyt neljällä prosentilla ollen vuonna 2008 noin 27 % henkilöstön määrästä. Näitä vajaa kolmannes oli määräaikaisia tuntityöntekijöitä. Professorien viroista on kahdessa ollut ulkopuolista rahoitusta. Kutsumenettelyllä on vuoden 2007 aikana täytetty yksi professorin virka. Henkilöstöjohtaminen Henkilöstön johtaminen on edelleen ollut tärkeä kehittämiskohde. Asian tärkeyttä on korostanut uusi palkkausjärjestelmä ja sen yhteydessä käytävät keskustelut. Henkilöstöjohtamista on vahvistettu järjestämällä esimieskoulutusta sekä ottamalla käyttöön toimintaa tukevia tietojärjestelmiä. Keväällä otettiin hallinnossa palkkausjärjestelmän arviointeja tukemaan HRjärjestelmä. Sen avulla tieto arvioinneista liikkuu eri vaiheissa sähköisesti, mikä parantaa asian edellyttämää tietosuojaa. Johtamista on tuettu osastonjohtajien coaching-ryhmän toiminnalla. Lisäksi yliopiston johto on käyttänyt tukenaan työnohjausta. Tukipalvelujen esimiehet ovat säännöllisesti arvioineet ja kehittäneet toimintaansa esimiesforumeissa ja lähiesimiehiä varten on perustettu myös oma coaching-ryhmänsä. Ylimmälle ja keskijohdolle käynnistettiin johtamisvalmennusohjelma. Valmennuksessa käydään läpi johtamisen eri osa-alueita ja käytetään osallistavia menetelmiä. Valmennuksen lisäksi noin kerran kuussa kokoontuu ylimmän ja keskijohdon yhteinen johtamisforum, jossa käsitellään koko Sibelius-Akatemiaa koskevia asioita. Yliopiston ylin johto kävi kaikilla osastoilla osastoforumeissa vastaamassa henkilöstön ja opiskelijoiden ajankohtaisiin kysymyksiin. Toimintayksiköissä on järjestetty työyhteisön kehittämispäiviä. Opetushenkilöstön ammatillisen kehittymisen tukeminen sisältyy kohdassa 4.1.5.2 mainitun Kehittämiskeskuksen toimintaan. Keskuksen kautta resursoituna opettajien ammatillinen kehittyminen palvelee kokonaisvaltaisesti koko yliopiston laadullisia tavoitteita. Palkkaus ja sen kehittäminen Palkkausjärjestelmää on käytetty maltillisesti kustannusraamin tiukkuuden vuoksi. Siitä huolimatta on haluttu mahdollistaa palkkauksen kannustavuus ja joustavuus aina kun se on mahdollista. Opettajien kohdalla seuraava kattava arviointikierros käydään vuonna 2009, jolloin on tarkoitus kehittää järjestelmän soveltamista. Hallinnon arvointikierrokset käydään vuosittain ja palkkausjärjestelmän soveltaminen ja periaatteiden sekä käytäntöjen kehittäminen ovat edenneet hyvin. Sibelius-Akatemian kuukausipalkkaisten palkkakustannus nousi palkkausjärjestelmän lopullisen käyttöönoton jälkeen vuodesta 2007 vuoteen 2008 yhteensä 798 000 euroa. Palkkojen kustannusten nousu on ollut lähes kaksinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna, mikä suurelta osin selittyy palkkausjärjestelmän siirtymäajan päättymisellä. Palvelukeskus Palkkahallinnon palveluiden siirtämistä seitsemän yliopiston yhteiseen palvelukeskukseen Paven jatkettiin toimintavuoden aikana. Keskuksen toiminta on käynnistynyt hyvin, mutta jatkuva kehittäminen vaatii tiivistä yhteistyötä Paven ja yliopiston välillä. Resurssin säästöä ulkoistamisesta ei ole vielä ollut osoitettavissa.

33 Työhyvinvointi Syksyllä 2008 toteutettiin sekä hallintohenkilökunnan että opettajien työilmapiirikartoitus. Kysymykset erosivat hieman toisistaan, mutta tulosten vertailu on siitä huolimatta mahdollista. Molemmat kyselyt pohjautuvat Valtiovarainministeriön barometriin, mikä mahdollistaa tulosten vertailun myös muihin yliopistoihin ja valtion virastoihin. Tulosten käsittely ja kehittämiskohteiden tunnistaminen tehdään keväällä 2009. Hallinnon kohdalla tuloksissa ei ollut merkittäviä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Johtamiseen liittyvät tulokset heikkenivät jonkin verran. Opettajien tulosten perusteella työhön ja sen haasteisiin ollaan tyytyväisiä, mutta yliopiston johto sai kriittistä palautetta. Opettajien palkkaus sai vastauksissa myös huonot arviot. Vastausprosentti oli alhaisempi kuin edellisenä vuonna, mikä tulosten arvioinnissa pitää ottaa huomioon. Sairauspoissaolopäivien määrä on kokonaisuutena jonkin verran kasvanut, mikä johtuu lähinnä eräistä pitkistä sairauspoissaoloista. Sairauspoissaolojen kertymää seurataan tiiviisti ja etenkin pitkiin sairauspoissaoloihin kiinnitetään erityistä huomiota pyrkien ehkäisemään niitä ennakolta. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa jatkui. Yhteydenpito työterveyshenkilöstön ja työnantajan välillä oli säännöllistä ja muun muassa sairauspoissaolojen määriä ja syitä seurattiin yhteisissä tapaamisissa. Pitempien poissaolojen syihin puututtiin yhdessä työterveyshuollon kanssa heti ensimmäisen poissaolojakson jälkeen ja näin pyrittiin pääsemään poissaolon syihin käsiksi ennen tilanteiden kehittymistä pitemmälle. Yliopisto on kiinnittänyt huomiota opiskelijoiden henkiseen hyvinvointiin mm. lisäämällä opintopsykologin palveluita, ottamalla opetussuunnitelmiin tätä edistäviä oppiaineita ja järjestämällä esiintymisvalmennuksen opetusta. Lisäksi uusien opiskelijoiden perehdytysjakson ohjelmaan on kuulunut harjoitteluvalmennusta ja ergonomiaa. Sibelius-Akatemia on myös tukenut aktiivisesti tukenut Musiikki- ja lääketiede-yhdistyksen toimintaa konferenssien muodossa. Yhteistyötä Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön kanssa on jatkettu. Yliopiston johto on myös jatkanut säännöllisiä tapaamisia ylioppilaskunnan edustajien kanssa. Rehtori on kannustanut osastoja kiinnittämään erityistä huomiota opiskelijoiden henkiseen hyvinvointiin. Syksyn 2008 aikana perustettiin myös Opiskelijan hyvinvointityöryhmä. Ensimmäisessä tapaamisessa oli läsnä rehtori, oppilaitospastori, opintopäällikkö ja ylioppilaskunnan puheenjohtaja. Ryhmän perustamisen taustalla on muun muassa Opiskelijan yliopisto -selvitys ja Sibelius- Akatemian sisältä saatu palaute.

34 6 Tilinpäätösanalyysi 6.1 Rahoitus ja rahankäyttö Sibelius-Akatemian käytettävissä ollut kokonaisrahoitus kasvoi edellisvuodesta kaikkiaan 3,6 M (10,9 %) 36,2 M :oon. Budjettirahoitus kohosi 1,9 M (7,3 %) 28,3 M :oon. Sen sijaan täydentävä rahoitus pieneni edellisvuodesta 0,15 M (5,0 %) 2,9 M :oon. Vuodelle 2009 siirtyviä eriä kertyi yhteensä noin 7,9 M eli 2,8 M (54,8 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Taulukko 28: Rahoitus ' 000 RAHOITUS 2008 % 2007 % 2006 % Budjettirahoitus 80,7 % 79,4 % Täydentävä rahoitus 2 875 3 027 3 067 Uusi rahoitus yhteensä 31 132 29 361 27 105 28 257 78,0 % 26 334 24 038 7,9 % 9,3 % 10,1 % 86,0 % 90,0 % 89,5 % Siirto edelliseltä vuodelta 5 081 14,0 % 3 280 10,0 % 3 163 10,5 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % RAHOITUS YHTEENSÄ 36 214 32 641 30 268./. KOKONAISMENOT 28 347 78,3 % 27 560 84,4 % 26 981 89,1 % SIIRTO SEURAAVALLE VUODELLE 7 866 21,7 % 5 081 15,6 % 3 280 10,8 %. Taulukon prosentit ovat osuuksia kokonaisrahoituksesta, johon sisältyy vuotuisen uuden rahoituksen lisäksi myös edelliseltä tilikaudelta siirtyneet varat. Budjettirahoitus Tulossopimuksen mukainen budjettirahoitus oli 27,5 M, mikä oli 1,9 M (7,3 %) suurempi kuin edellisvuonna. Lisäksi Sibelius-Akatemia sai tilijaottelun muutoksin yhteensä 0,7 M. Rahoitusta kertyi yhteensä 28,3 M, 1,9 M (7,3 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Budjettirahoitukseen sisältyi musiikkitalon varustamiseen liittyvää vuoden 2008 hankerahoitusta 2,35 M (v. 2007 2,15 M ). Mikäli rajataan mainitut erät tarkastelun ulkopuolelle, budjettirahoitus kasvoi edellisvuodesta 1,7 M (7,1 %). Taulukko 29: Budjettirahoitus ' 000 2008 % 2007 % 2006 % Perusrahoitus 18 312 64,8 % 17 403 66,1 % 22 412 93,2 % Hankerahoitus 2 774 9,8 % 2 005 7,6 % 890 3,7 % Tuloksellisuusraha 6 443 22,8 % 6 253 23,7 % 577 2,4 % TULOSSOPIMUS YHTEENSÄ 27 529 97,4 % 25 661 97,4 % 23 879 99,3 % Lisätalousarviot 728 2,6 % 673 2,6 % 159 0,7 % TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 28 257 100,0 % 26 334 100,0 % 24 038 100,0 %

35 Täydentävä rahoitus Täydentävän rahoituksen osuus Sibelius-Akatemian kokonaisrahoituksesta on ollut viime vuosina hieman yli kymmenesosa. Ulkopuolisen rahoituksen osuuden kasvattaminen on kirjattu yliopiston strategiaan pitkän aikavälin tavoitteeksi, jonka saavuttaminen on osoittautumassa käytännössä erittäin haasteelliseksi. Täydentävä rahoitus supistui vuonna 2008 edellisvuodesta 5 %, toisin kuin budjettirahoitus. Taulukko 30: Täydentävä rahoitus ' 000 2008 % 2007 % 2006 % Yhteisrahoitteiset 1 297 45,1 % 1 462 48,3 % 1 103 35,9 % Liiketaloudelliset 638 22,2 % 632 20,9 % 818 26,7 % Julkisoikeudelliset 104 3,6 % 100 3,3 % 97 3,2 % Sponsorit 159 5,5 % 105 3,5 % 181 5,9 % Vuokrat 43 1,5 % 54 1,8 % 24 0,8 % Muut 84 2,9 % 103 3,4 % 51 1,7 % EU-käyttötalous 22 0,7 % 39 1,3 % 92 3,0 % TUOTOT YHTEENSÄ 2 346 81,6 % 2 495 82,4 % 2 366 77,1 % OPM:n erillisrahoitus 90 3,1 % 161 5,3 % 359 11,7 % Suomen Akatemia 313 10,9 % 371 12,3 % 255 8,3 % Muut 127 4,4 % 0 0,0 % 88 2,9 % MÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ 529 18,4 % 532 17,6 % 701 22,9 % KAIKKI YHTEENSÄ 2 875 100 % 3 027 100 % 3 067 100 % Yhteisrahoitteisen ja liiketaloudellisen toiminnan tuotot muodostivat valtaosan täydentävästä rahoituksesta, yhteensä noin kaksi kolmasosaa. Yhteisrahoitteiset tuottoerät liittyvät toimintoihin, joita Sibelius-Akatemia rahoittaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Näihin tuottoihin sisältyy muun muassa Kuopion, Seinäjoen ja Järvenpään kaupunkien rahoitusosuuksia, taiteelliseen toimintaan ja EU-projekteihin liittyviä rahoituseriä. Yhteisrahoitustuotot laskivat edellisvuodesta noin 165 t (11 %), ja ne muodostivat lähes puolet (45 %) täydentävästä rahoituksesta. Supistumista selittää osaltaan vuoden 2007 tuottoihin kirjattu Maj Lind-pianokilpailun kertaluontoinen rahoitus, yli 240 t. Liiketaloudellisen toiminnan tuotoista vajaa kaksi kolmannesta on peräisin maksullisesta tilauskonserttitoiminnasta, joka ylsi 402 t liikevaihtoon. Seuraavaksi suurin tuottoerä oli täydennyskoulutuksen maksutuotot 135 t. Molempien tuottovolyymi säilyi edellisvuoden tasolla. Vuokratuotot olivat 43 t. Julkisoikeudelliset tuotot koostuivat pääosin avoimen yliopiston kurssimaksuista (51 t / 49 %); loppuosa koostui lähinnä osastojen nuorisokoulutuksesta sekä kirjaston tuotoista. Opetusministeriön erillismäärärahat ovat yleensä kertaluontoisia, joka vuosi erikseen haettavia rahoituksia, jotka liittyvät jonkin erillishankkeen tai -tarkoituksen edistämiseen. Vuonna 2008 erillismyöntönä saatiin ainoastaan täydennyskoulutuksen 90 t tuotekehitysraha.

36 Suomen Akatemialta saatu rahoitus supistui edellisvuodesta 313 t :oon (16 %). Ulkoministeriöltä saatiin 127 t hankerahoitusta täydennyskoulutuksen lähialueyhteistyöhön. Tavoitteet ja toteumat Tulossopimuksessa asetettiin täydentävän rahoituksen osuustavoitteeksi 11 % uudesta kokonaisrahoituksesta. Osuus vuoden 2008 aikana saadusta kaikesta uudesta rahoituksesta oli 9,2 %. Mikäli rajataan musiikkitaloa varten saatu hankerahoitus tarkastelun ulkopuolelle, osuus oli tasan 10 %, joten tavoitetta ei saavutettu. Tavoitteen alittamista selittää osaltaan noin 7 % edellisvuodesta kasvanut perusrahoitus. Täydentävää rahoitusta kertyi kaikkiaan vajaat 2,9 M, mikä oli 5 % vähemmän kuin edellisvuonna. Taulukko 31: Tuottojen tavoitteet ja toteumat ' 000 Tavoite Toteuma Ylitys (+) Alitus (-) % Liiketaloudellinen toiminta 850 681-169 -19,9 % Yhteisrahoitteinen toiminta 1 200 1 297 97 8,0 % Yritysyhteistyö 150 159 9 6,1 % YHTEENSÄ 2 200 2 137-63 -2,9 % Siirtyvät määrärahat Vuodelta seuraavalle siirtyvien varojen osuus kokonaisrahoituksesta on pysytellyt aiempina vuosina normaalisti 10 %:n tuntumassa. Vuodelta 2008 siirtyi varoja seuraavalle vuodelle ennätyksellisen paljon: lähes 22 % kokonaisrahoituksesta. Kasvu selittyy pääosin musiikkitalon varustamiseen saadulla etupainotteisella hankerahoituksella, jota siirtyy vuodelle 2009 kaikkiaan 4,1 M. Siirtyvää rahoitusta on myös varattu aiempaa enemmän reserviksi tulevien ja käynnissä olevien hankkeiden toteuttamiseen, esimerkiksi musiikkitalon toiminnan käynnistämisen ja yliopistouudistuksen aiheuttamiin tuleviin menoihin. Vuodelle 2009 siirtyi määrärahoja yhteensä noin 7,9 M, noin 2,8 t (55 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Taulukko 32: Siirtyvät määrärahat ' 000 2008 % 2007 % 2006 % Osastot 1 368 17 % 1 387 27 % 1 249 38 % Palveluyksikkö 704 9 % 581 11 % 526 16 % Johto & jakamattomat varat 1 110 14 % 628 12 % 662 20 % Kehittämiskeskus 215 3 % 310 6 % 357 11 % Kirjasto 92 1 % 69 1 % 66 2 % Seinäjoen toimipaikka 96 1 % 73 1 % 69 2 % Täydennyskoulutus 169 2 % 80 2 % 352 11 % Musiikkitalo 4 112 52 % 1 954 38 % 0 % Yhteensä ilman musiikkitaloa 3 755 48 % 3 128 62 % 3 280 100 % KAIKKI YHTEENSÄ 7 866 100 % 5 081 100 % 3 280 100 %

37 Rahan käyttö Yliopiston talousarviotileiltä maksetut kokonaismenot olivat kertomusvuonna 28,3 M ; kasvua kertyi edellisvuoteen verrattuna 0,8 M (2,9 %). Menolajiryhmien osuudet kokonaismenoista olivat lähellä edellisvuotisia. Henkilöstömenojen osuus on kuitenkin kasvanut hieman muun muassa palkkausjärjestelmäuudistuksen aiheuttamien palkankorotusten myötä. Investointien osuus ja volyymi on laskenut aiemmasta, koska nykyisin alle 10 t hankinnat kirjataan kuluksi tiliryhmään Aineet, tarvikkeet ja tavarat. Taulukko 33: Menot ' 000 2008 % 2007 % 2006 % Kuukausipalkat 15 848 55,9 % 15 050 54,6 % 14 655 54,3 % Sivutoiminen tuntiopetus 2 380 8,4 % 2 252 8,2 % 2 310 8,6 % Muut palkat ja palkkiot Henkilöstömenot yhteensä 1 191 19 420 4,2 % 68,5 % 1 270 18 573 4,6 % 67,4 % 1 352 18 317 5,0 % 67,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat 963 3 776 3,4 % 13,3 % 682 3 733 2,5 % 13,5 % 741 3 564 2,7 % 13,2 % Palvelujen ostot 2 696 9,5 % 2 622 9,5 % 2 659 9,9 % Matkat 692 2,4 % 791 2,9 % 626 2,3 % Muut kulut 597 2,1 % 834 3,0 % 675 2,5 % Kulutusmenot yhteensä 8 723 30,8 % 8 662 31,4 % 8 265 30,6 % Investoinnit 204 0,7 % 325 1,2 % 399 1,5 % KAIKKI YHTEENSÄ 28 347 100,0 % 27 560 100,0 % 26 981 100,0 % Ylivoimaisesti suurin menoerä oli aiempien vuosien tapaan henkilöstömenot, 19 420 t (68,5 %). Kuukausipalkkasumma kasvoi 798 t (5,3 %) ja sivutoimisen tuntiopetuksen menot 128 t (5,7 %) edellisvuodesta. Kulutusmenojen suurin menoerä oli vuokrat 3 776 t (13,3 %), jotka kasvoivat 1,2 % aiemmasta vuodesta. Palvelujen ostot 2 696 t (9,5 %) säilyivät kutakuinkin edellisen vuoden tasolla. Investointimenot putosivat 120 t (37 %) edellistilikaudesta, mitä selittää edellä mainittu kirjauskäytännön muutos. Taulukko 34: Henkilöstömenot toimintayksiköittäin ' 000 2008 % 2007 % 2006 % Osastot 12 871 66,3 % 12 473 67,2 % 12 350 67,4 % Palveluyksikkö 4 906 25,3 % 4 609 24,8 % 4 501 24,6 % Kirjasto (Hki) 604 3,1 % 502 2,7 % 442 2,4 % Täydennyskoulutus (Hki) 335 1,7 % 274 1,5 % 333 1,8 % Johto & erilliskohteet 338 1,7 % 403 2,2 % 360 2,0 % Seinäjoki 146 0,7 % 80 0,4 % 136 0,7 % Kuopion hallinto & kirjasto 221 1,1 % 232 1,2 % 196 1,1 % YHTEENSÄ 19 420 100,0 % 18 573 100,0 % 18 317 100,0 % Osastojen henkilöstömenot muodostivat noin kaksi kolmasosaa ja palveluyksikön menot reilun neljänneksen kokonaisuudesta, yhteensä lähes 92 %.

38 6.2 Talousarvion toteutuminen Sibelius-Akatemialla oli käytettävissään uusia määrärahoja kaikkiaan 28 724 t ja edellisiltä vuosilta siirtyneitä määrärahoja 5 144 t, yhteensä 33 868 t. OPM:n toimintamenorahoitusta saatiin kaikkiaan 28 257 t, josta oli kohdennettu täydennyskoulutuksen hintojen alentamiseen 220 t. Muita määrärahamyöntöjä saatiin yhteensä 467 t, josta Suomen Akatemian tutkimusmäärärahoja oli 313 t ja OPM:n myöntämää aikuiskoulutuksen kehittämisrahaa 90 t. Määrärahojen nettokäyttö oli kokonaisuudessaan 26 002 t, josta toimintamenojen osuus oli 25 457 t (97,9 %). Muiden määrärahojen nettokäyttö oli yhteensä 545 t. Määrärahoja siirtyi vuodelle 2009 yhteensä 7 866 t, joista toimintamenovaroja oli 7 523 t (95,6 %) ja muita määrärahoja 343 t. Täydennyskoulutuksen hintatukivaroja siirtyi 115 t. 6.3 Tuotto- ja kululaskelma Tilikauden kulujäämä oli 27 661 t, joka oli 1 246 t (4,7 %) suurempi kuin edellisvuonna. Toiminnan tuotot olivat 2 323 t, supistuen edellisvuodesta noin 131 t (5,3 %). Toiminnan kokonaiskulut kasvoivat edellisvuodesta 1 074 t (3,9 %), 27 307 t :sta 28 381 t :oon. Taulukko 35: Tuotto- ja kululaskelman pääkohdat ' 000 2008 % 2007 % 2006 % Tuotot 2 323 7,7 % 2 454 8,5 % 2 273 8,2 % Kulut -28 381-94,7 % -27 307-94,6 % -26 301-94,7 % Rahoituserät -2 0,0 % 1 0,0 % 0 0,0 % Siirtotalous -137-0,5 % -214-0,7 % -106-0,4 % ALV-erät -1 465-4,9 % -1 351-4,7 % -1 356-4,9 % KULUJÄÄMÄ -27 661-92,3 % -26 416-91,5 % -25 489-91,8 % Suurimmat kuluerät olivat henkilöstömenot 19 407 t (68,4 % kokonaiskuluista), vuokrat 3 776 t (13,3 %) ja palvelujen ostot 2 695 t (9,5 %). Edellisvuodesta kasvoivat euromääräisesti eniten henkilöstökulut 889 t (4,8 %); muut kulut sen sijaan supistuivat 203 t (22,7 %). Vuokrat ja palvelujen ostot pysyttelivät suunnilleen edellisvuoden tasolla. Henkilöstökuluihin sisältyy lomapalkkavelan 12,5 t pienentyminen edellisvuodesta. Henkilöstömenoista noin 82 % aiheutui kuukausipalkoista, 12 % tuntiopetuksen palkoista ja 6 % muista palkkioista. Vuokramenoista lähes 86 % aiheutui Helsingissä sijaitsevista kolmesta toimitalosta. Palvelujen ostoissa suurimpia eriä olivat painatus ja markkinointi, posti/puhelin/dataliikenne, asiantuntijapalvelut, henkilöstöpalvelut ja atk:n käyttöpalvelut; kukin noin 10 15 % osuuksin kokonaisuudesta. Poistot laskivat edellisvuodesta 20 t (4,6 %) 419 t :oon. Siirtotalouden tuotot EU:lta olivat 22 t (2007: 39 t ) ja kulut 158 t (2007: 250 t ).

39 6.4 Tase Taseen rakenne säilyi likimain ennallaan. Taseen loppusumma oli 12 333 t, 1 311 t (9,6 %) pienempi kuin vuotta aiemmin. Pienentyminen selittyy pääosin taseeseen lukeutuvien lahjoitusja testamenttivarojen pääoman supistumisella; sijoitusomaisuuden markkina-arvon alentuminen on kirjattu täysimääräisesti. Lahjoitusvarat esiintyvät taseen vastaavissa kohdassa Muut rahat ja pankkisaamiset ja vastattavissa kohdassa Muut valtion rahastot ja lahjoitetut varat identtisin summin. Nämä varat hallinnoidaan erillään yliopiston muista varoista. Lahjoitusvarojen suurimpia eriä ovat Maj Lindin, Viljo ja Riitta Laitisen, Selim ja Minna Palmgrenin ja Martta Sihvolan testamenttirahastot, jotka muodostavat yhteensä 85 % varojen kokonaisarvosta. Lahjoitusvarallisuuden kirjanpitoarvo oli tilinpäätöshetkellä 9 160 t, 1 084 t (10,6 %) alempi kuin edellisvuonna. Lahjoitus- ja testamenttivarat muodostivat vuoden lopussa noin 74 % taseen loppusummasta, vuotta aiemmin osuus oli noin 75 %. Lahjoitusvarojen varainhoitajana toimii Varainhallinta Tresor Oy ja tilintarkastajina KHT Heidi Vierros (KPMG) ja JHTT Osmo Valtonen (VTV). Taulukko 36: Taseen pääkohdat ' 000 2008 % 2007 % 2006 % Käyttöomaisuus 2 281 18,5 % 2 506 18,4 % 2 611 20,8 % Rahoitusomaisuus 10 052 81,5 % 11 139 81,6 % 9 914 79,2 % VASTAAVAA YHTEENSÄ 12 333 100,0 % 13 644 100,0 % 12 526 100,0 % Oma pääoma 8 955 72,6 % 10 369 76,0 % 9 442 75,4 % Vieras pääoma 3 378 27,4 % 3 275 24,0 % 3 083 24,6 % VASTATTAVAA YHTEENSÄ 12 333 100,0 % 13 644 100,0 % 12 526 100,0 % Vastaavaa Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset supistuivat yhteensä noin 224 t (9 %). Aineellisten hyödykkeiden tasearvo pieneni yhteensä 184 t (7,8 %). Muutos kohdistui pääosin ryhmään Koneet ja laitteet, jonka arvo supistui 153 t (7,6 %). Ennakkomaksuja ja keskeneräisiä hankintoja ei ollut. Aineettomien hyödykkeiden tasearvo pieneni noin 41 t (29 %). Investoinnit käyttöomaisuuteen ja muihin pitkäaikaisiin sijoituksiin olivat yhteensä 204 t alittaen 51 % tuotto- ja kululaskelmassa esitetyt 419 t poistot. Suurimmat investoinnit tehtiin soittimiin (151 t ) ja atk-ohjelmistoihin (27 t ). Vaihto- ja rahoitusomaisuuden kokonaisarvo pieneni edellisvuodesta 1 087 t (10 %) 10 052 t :oon, mikä selittyy lähes täysin Lahjoitus- ja testamenttivarojen pääoman 1 084 t supistumisella. Lyhytaikaisten myynti- ja siirtosaamisten kokonaisarvo pysyi samalla tasolla kuin vuotta aiemmin ollen 890 t. Myyntisaamiset sisältävät sekalaisia eriä, jotka on laskutettu kertomusvuoden aikana, mutta joista ei ollut saatu suorituksia tilikauden päättyessä. Siirtosaamiset taas sisältävät kertomusvuoteen kohdistuvia eriä, joista on saatu suoritus tilikauden päättymisen jälkeen.

40 Vastattavaa Omaa pääomaa oli vuoden lopussa yhteensä 8 955 t. Oman pääoman osuus koko pääomasta oli noin 73 %, kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisvuonna. Vierasta pääomaa oli vuoden lopussa kaikkiaan 3 378 t : 103 t (3,2 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Vieraan pääoman osuus koko pääomasta oli noin 27 %, edellisvuonna 24 %. Vieras pääoma koostui lyhytaikaisista veloista: suurimpia eriä olivat lomapalkkajaksotuksista koostuvat siirtovelat (41 %), ostovelat (24 %), edelleen tilitettävät erät (18 %) ja tilivirastojen väliset tilitykset (13 %). Velkaerien suuruusluokat ja keskinäiset suhteet pysyivät lähes samoina kuin vuotta aiemmin. Saatuja ennakkoja kuitenkin kertyi 103 t (yli 10 kertaa) enemmän kuin vuotta aiemmin. Muut velkaerät sisältävät muun muassa ennakonpidätys-, sosiaaliturvamaksu- ja eläkemaksuvelkoja.

41 7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arvioinnissa on otettu huomioon Valtiovarainministeriön suositus koskien sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa ja hyödynnetty sen mukaista COSO ERM -viitekehystä. Yksikkötason kehittämiskohteita on tunnistettu CAF-mallin (Common Assessment Framework) mukaisissa itsearvioinneissa. Mallia on sovitettu Sibelius-Akatemian tarpeisiin ja toimintaympäristöön. Sen mukainen arviointi tehtiin kaikissa yliopiston toimintayksiköissä vuoden 2008 aikana. Arviointien tulokset on otettu huomioon lausuman valmistelussa. Lisäksi arvioinnissa on otettu huomioon opetusministeriön tilinpäätöskannanotto vuodelta 2008, valtiontalouden tarkastusviraston väliraportti hankintoja ja palkkahallintoa koskevasta tarkastuksesta, tietoturvan kehittämishankkeen raportti sekä vuoden 2008 työtyytyväisyysbarometrin tulokset. Edellisen eli vuotta 2007 koskevan vahvistuslausuman kehittämistoimenpiteiden toteutumisesta on tehty arviointi. Sen perusteella voidaan todeta, että osa toimenpiteistä on tehty, mutta kaikkia suunniteltuja toimenpiteitä ei ole onnistuttu toteuttamaan kokonaisuudessaan. Sisäisen tarkastajana on edelleen toiminut Deloitte & Touche Oy. Sen asiantuntemusta on hyödynnetty vuoden 2008 aikana pääasiassa musiikkitalohankkeen erityiskysymyksissä. Käytettävissä olevan tiedon perusteella on arvioitu, täyttääkö sisäinen valvonta ja siihen kuuluva riskienhallinta sille talousarvioasetuksen 69 :ssä säädetyt tavoitteet. Arvioinnin perusteella todetaan seuraavaa: Talouden ja toiminnan laillisuus Yliopiston toimintaa ohjaavat normit menettelytapaohjeineen ja niiden noudattaminen muodostavat toiminnan ja talouden laillisuuden varmistamisen perustan. Normien ja menettelytapojen kehittämisessä painopiste siirtyi vuoden 2008 aikana yliopistouudistuksen suunnitteluun ja laatujärjestelmän luomiseen. Voimassa oleviin normeihin on tehty vain välttämättömät päivitykset. Kertomusvuonna ei ole havaittu laillisuusvirheitä tai väärinkäytöksiä. Toiminnan tuloksellisuus Toiminnan tuloksellisuus varmistetaan kokonaisvaltaisella laadun hallinnalla ja hyvällä johtamisella. Johtamisen tulee perustua systemaattiseen strategiaprosessiin, strategian johdonmukaiseen toimeenpanoon sekä henkilöstön ja opiskelijoiden osallistamiseen. Laatuhanke on edennyt projektisuunnitelman mukaisesti. Yliopiston riskien hallinta perustuu merkittävältä osin toimivaan ja kattavaan laatujärjestelmään. Myös laatuhankkeen riskejä arvioidaan säännöllisesti osahankkeittain. Keskeisimmäksi riskiksi on tunnistettu toisaalta laadunvarmistujärjestelmän jakaantuminen substanssin ja johtamisen sekä palveluiden osa-alueiksi. Toisaalta riskinä on se, yksiköt eivät omaksu laadunhallinnan menettelyjä osaksi omaa toimintaansa. Hankkeen ohjausryhmä on pyrkinyt toimenpiteillään vähentämään riskejä. Organisaatiorakenteen tulee tukea yliopiston perustehtävän ja strategian toteuttamista. Osastojen suuri määrä asettaa edelleen suuria haasteita yliopiston johtamiselle. Tästä syystä yliopiston johto vahvistaa edelleen vuorovaikutusta säännöllisillä tapaamisilla osastojen kanssa. Neljän osaston dekaanimallin toimivuutta arvioidaan syksyllä 2009. Organisaatioratkaisut ovat osa uuden hallituksen johtamisjärjestelmää koskevaa päätöstä.

42 Hallituksen vahvistama voimavarojen uudelleenkohdentamisohjelma ja siihen perustuva henkilöstösuunnitelma ovat keskeinen osa yliopiston strategian toteuttamista. Yliopistojen murrosvaiheesta johtuen ohjelman läpiviennissä on ollut vaikeuksia, jotka ovat merkittävä riski tavoitteiden toteutumiselle. Ohjelman läpivienti edellyttää sitä, että yhtäältä jatketaan rakentavaa dialogia yksiköiden ja opiskelijoiden kanssa yliopiston talouden tiukoista reunaehdoista ja toisaalta tehdään välttämättömiä yliopiston kokonaisedun mukaisia päätöksiä. Yliopistouudistus vaikuttaa laajasti yliopiston toimintaan. Uudistuksen onnistunut läpivienti on yliopiston tärkein tavoite vuonna 2009. Valmistelu tehdään tiiviissä yhteistyössä vanhan ja uuden hallituksen kanssa. Uudistukseen liittyviä riskejä tulee arvioida säännöllisesti. Erityisiä haasteita ovat johtamisjärjestelmän uudistaminen mukaan lukien riskienhallinnan menettelyt, riittävän varallisuuden kerääminen, opetusministeriöltä saatavan rahoituksen vakauden turvaaminen pitkällä aikavälillä sekä työnantajatoiminta. Palvelussuhteiden muuttuminen työsopimuslain mukaisiksi voi muodostaa rahoitusriskin opetuksen kustannusten ja opiskelijoiden opettajille hakeutumisen osalta. Vuoden 2008 työtyytyväisyyskyselyn mukaan keskeisimmiksi kehittämisen kohteiksi todettiin yliopistotason johtamisen käytännöt sekä epäoikeudenmukaiseksi ja kannustamattomaksi koettu palkkausjärjestelmä. Johtamiskäytäntöihin kiinnitetään huomiota kehitettäessä johtamisjärjestelmää osana yliopistouudistusta. Pitkällä aikavälillä tulee tiukkenevista taloudellisista olosuhteista ja yliopiston organisaatiorakenteesta riippumatta pyrkiä luomaan liikkumavaraa palkkausjärjestelmän toteuttamiselle siten, että kannustavuus ja oikeudenmukaisuus toteutuvat nykyistä paremmin. Helsingin Musiikkitalo on strategisesti merkittävä hanke ja samalla moniulotteinen yhteiskunnallinen ja kulttuuripoliittinen kokonaisuus. Hankkeessa on edelleen riskejä, jotka liittyvät osapuolten erilaisiin näkökulmiin, suunnitteluprosessin toteutukseen sekä tulevaan toimintamalliin. Hankkeen onnistuminen Sibelius-Akatemian osalta on syytä varmistaa esimerkiksi vaikuttamalla prosessissa yliopiston intressien suuntaisesti ja kehittämällä yliopiston omia taiteellisen toiminnan ja koulutuksen konsepteja. Yliopiston pääomittamiseen yliopistokiinteistöjen osakkeilla liittyy Sibelius-Akatemian kohdalla sekä merkittäviä mahdollisuuksia että taloudellisia riskejä, joiden arviointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Musiikkitalon rakennuskustannuksiin ja käyttöönottoon liittyy toiminnan järjestämisen ja talouden osalta merkittävää epävarmuutta. Tehtäessä Musiikkitalon muiden osapuolten kanssa toimintaa ja maksuperusteita koskevia sopimuksia on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, millaisia taloudellisia tai toiminnallisia vaikutuksia niistä on yliopistolle. Musiikkitalon toimintavarustehankintojen tarkoituksenmukaisuus tulee varmistaa ennen hankintojen toteuttamista. Myös Töölön alueen toimitilojen osittaiseen uudelleenjärjestelyyn ja peruskorjaukseen liittyy sekä taloudellisia että toiminnallisia riskejä. Toimitilaratkaisun ennakoivalla kokonaissuunnittelulla tulee huolehtia siitä, että muutosten vuokravaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi. Varojen ja omaisuuden turvaaminen Tässä yhteydessä omaisuudeksi määritellään Sibelius-Akatemiassa myös tietojärjestelmiin sisältyvä tietopääoma ja henkilöstön osaamispääoma. Osaamisen siirto tulee olemaan lähivuosien haaste eläköitymisten lisääntyessä voimakkaasti. Tämä varmistamiseksi on syytä jatkaa laatuhankkeen yhteydessä henkilöstöprosessin uudistamista niin, että se sisältää myös osaamisen johtamisen menetelmät. Erityistä huomiota tulee kiinnittää rekrytointiprosessien uudistamiseen yliopistouudistuksen yhteydessä, avainhenkilörekrytointeihin sekä asiantuntija- ja esimiespotentiaalin kehittämiseen yliopiston sisällä. Lisäksi rekrytoinneissa tulee ottaa huomioon kansainvälistymisen tarpeet.

43 Yliopiston maksullisen palvelutoiminnan kannattavuuteen liittyy riskejä ja toiminnan merkitys osana yliopiston kokonaisrahoitusta tulee tulevaisuudessa korostumaan. Tästä syystä Deloitte Oy:n ja HSE:n liiketaloudellisen tutkimuslaitoksen johdolla tehtyä tilausmusiikkipalvelun liiketoiminnan suunnittelukonseptia hyödynnetään vuoden 2009 aikana täydennyskoulutuksen ja Kallio-Kuninkalan kurssikeskuksen toiminnan kehittämisessä. Kaupunkien rahoitus tulee pyrkiä turvaamaan taloudellisesta lamasta huolimatta. Täydennyskoulutuksen liiketaloudellisesti kannattava toiminta on edelleen vähäistä. Yliopisto käyttää toimintaan perusrahoituksestaan edelleen hintatukea, joskin tämän tuen määrää on onnistuttu vähentämään. Hallitus hyväksyi keväällä 2008 tietohallinnon tarkastuksen perusteella laaditun tietoturvapolitiikan. Rehtori hyväksyi siihen perustuvan kehittämissuunnitelman ja myönsi rahoitusta suunnitelman toteuttamiseen. Tietohallinnon ohjausta ja operatiivisten tietojärjestelmien pääkäyttäjätoimintaa on syytä edelleen selkeyttää ja vahvistaa sisäisen tarkastuksen ehdotusten mukaisesti. Yliopiston tilojen ympärivuorokautisen käytön muodostaman riskin suuruutta on arvioitu vuoden 2008 aikana. Ympärivuorokautisen käytön riskitaso arvioidaan yhdessä kiinteistöjen omistajien ja yliopistouudistuksen yhteydessä mukaan tulevan vakuutusyhtiön kanssa ja päätetään tämän perusteella toimenpiteistä. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskohteena oli vuonna 2008 hankinnat ja palkkahallinto. Väliraportissa kiinnitettiin huomiota hankintaprosessin puutteisiin. Hankintaprosessi kuvataan ja ohjeistetaan 31.3.2009 mennessä. Musiikkitalon hankintaprosesseihin kiinnitetään erityistä huomiota hankintojen suuren taloudellisen ja toiminnallisen merkityksen vuoksi. Johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittävät tiedot taloudesta ja toiminnasta Tiedon saanti varmistetaan toimivilla tiedon tuottamisen menettelyillä ja järjestelmillä kuten kustannuslaskenta, sisäinen rahanjakomalli ja johtamisen tietojärjestelmä raportteineen. Tiedon tuottaminen ja jakaminen on kohtalaisen hyvin järjestetty. Johtamisen tietojärjestelmän ja raportointikäytäntöjen kehittäminen on kuitenkin jäänyt jälkeen aikataulustaan. Tästä voi aiheutua olennaista riskiä yliopiston johtamiselle eri sektoreilla. Kehittämistoiminnan pitkäjänteisyyden vuoksi asiaan tulee puuttua kiireellisesti. Osastojen johtamisen tukea ei ole järjestetty yhdenmukaisella ja kattavalla tavalla. Johtamisen tukimenettelyä kehitetään kevään 2009 aikana. Tavoitteena tulee olla, että vuoden 2009 loppuun mennessä osastojen johtamisen tuki on ratkaisevasti nykyistä parempi. Hyvin alkanutta toimintaympäristön seurantamenetelmien kehittämistä jatketaan erityisesti EU-rahoitteisella ennakointihankkeella. Erityisen tärkeää on seurata hakijamääriä, analysoida niiden muutoksia ja päättää tarvittavista toimenpiteistä. Vuoden 2009 valinnan osalta erityistoimia on tehty musiikkikasvatuksen ruotsinkielisen sekä kirkkomusiikin koulutuksen hakijamäärien lisäämiseksi. Yhteenveto keskeisistä kehittämistoimenpiteistä Yksittäisiä varmistusmenettelyjä on olemassa melko kattavasti, mutta systemaattisia riskienhallinnan menettelyjä on kehitettävä edelleen. Tästä syystä riskienhallintaa parannetaan seuraavin toimenpitein: 1. Osastojen suuri määrä asettaa edelleen haasteita yliopiston johtamiselle. Tästä syystä yliopiston johto vahvistaa edelleen vuorovaikutusta osastojen kanssa. Neljän osaston dekaani-

44 mallin toimivuutta arvioidaan syksyllä 2009. Organisaatioratkaisut ovat osa uuden hallituksen johtamisjärjestelmää koskevaa päätöstä 2. Voimavaraohjelman ja henkilöstösuunnitelman toteuttaminen edellyttää sitä, että yhtäältä jatketaan rakentavaa dialogia yksiköiden ja opiskelijoiden kanssa yliopiston talouden tiukoista reunaehdoista ja toisaalta tehdään välttämättömiä yliopiston kokonaisedun mukaisia operatiivisia päätöksiä. 3. Yliopistouudistukseen liittyviä riskejä tulee arvioida säännöllisesti. Erityisiä haasteita ovat johtamisjärjestelmän uudistaminen mukaan lukien riskienhallinnan menettelyt, riittävän varallisuuden kerääminen, opetusministeriöltä saatavan rahoituksen vakauden turvaaminen pitkällä aikavälillä sekä työnantajatoiminta ja henkilöstömenojen kasvun minimointi. 4. Musiikkitalohankkeen onnistuminen varmistetaan vaikuttamalla prosessissa yliopiston intressien suuntaisesti ja kehittämällä yliopiston omia taiteellisen toiminnan ja koulutuksen konsepteja. Musiikkitalon muiden osapuolten kanssa toimintaa ja maksuperusteita koskevassa sopimuksessa on kiinnitettävä huomiota sopimusten taloudellisiin ja toiminnallisiin vaikutuksiin. 5. Muiden yliopiston toimitilojen osalta toimitilaratkaisun ennakoivalla kokonaissuunnittelulla tulee huolehtia siitä, että muutosten vuokravaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi. 6. Tilojen ympärivuorokautisen käytön riskitaso arvioidaan yhdessä kiinteistöjen omistajien ja yliopistouudistuksen yhteydessä mukaan tulevan vakuutusyhtiön kanssa ja päätetään tämän perusteella toimenpiteistä. 7. Hankintaprosessi kuvataan ja ohjeistetaan 31.3.2009 mennessä. Musiikkitalon hankintaprosesseihin kiinnitetään erityistä huomiota hankintojen suuren taloudellisen ja toiminnallisen merkityksen vuoksi. 8. Osastojen johtamisen tukea ei ole järjestetty yhdenmukaisella ja kattavalla tavalla. Johtamisen tukimenettelyä kehitetään kevään 2009 aikana. Tavoitteena tulee olla, että vuoden 2009 loppuun mennessä osastojen johtamisen tuki on ratkaisevasti nykyistä parempi. 9. Erityisen tärkeää on seurata hakijamääriä, analysoida niiden muutoksia ja päättää tarvittavista toimenpiteistä. Vuoden 2009 valinnan osalta erityistoimia on tehty musiikkikasvatuksen ruotsinkielisen sekä kirkkomusiikin koulutuksen hakijamäärien lisäämiseksi.

Talousarvion toteumalaskelma 45 8 TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA 2008 Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2007 Talousarvio 2008 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2008 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % Osasto 11.Verot ja veroluontoiset tulot 52 006,82 41 039,95 41 039,95 0,00 110401 Arvonlisäverotulot 52 006,82 41 039,95 41 039,95 0,00 Osasto 12. Sekalaiset tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 123904 Määrärahojen peruutukset 0,00 123910 Muut sekalaiset tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 Tuloarviotilit yhteensä 52 006,82 41 039,95 41 039,95 0,00 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2007 Talousarvio 2008 (TA + LTA:t) Talousarvion 2008 määrärahojen käyttö vuonna 2008 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2008 Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna 2008 Käyttö vuonna 2008 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 24. Ulkoministeriön hallinnonala 64 016,00 31 769,76 32 693,39 64 463,15 0,00 62 700,00 126 716,00 31 322,61 95 393,39 2401293 UM / hallinnonalan arvonlisäveromenot 447,15 0,00 447,15 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 (arviomääräraha 245066 UM / Lähialueyhteistyö 64 016,00 31 322,61 32 693,39 64 016,00 0,00 62 700,00 126 716,00 31 322,61 95 393,39 (siirtomääräraha 3 v) 29. Opetusministeriön hallinnonala 28 207 549,58 28 659 530,00 22 388 120,89 7 769 198,85 30 157 319,74 0,00 5 081 483,38 33 741 013,38 25 970 238,27 7 770 775,11 290129 OPM / hallinnonalan arvonlisäveromenot 1 340 731,88 1 493 979,42 0,00 1 493 979,42 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 (arviomääräraha) 29012251 Tietoyhteiskuntaohjelma 7 000,00 7 189,88 7 189,88 7 189,88 0,00 2910221 (siirtomääräraha 3 v) 2930211 Aikuiskoulutuksen kehittäminen 90 000,00 38 336,21 51 663,79 90 000,00 0,00 17 211,76 107 211,76 55 547,97 51 663,79 (siirtomääräraha 2 v) 2950211 Yliopistojen toimintamenot 26 234 000,00 4 943 251,59 4 943 251,59 4 943 251,59 0,00 (nettob. siirtomääräraha 2 v) 2950011 Yliopistojen toimintamenot 28 037 000,00 20 513 848,57 7 523 151,43 28 037 000,00 0,00 0,00 28 037 000,00 20 513 848,57 7 523 151,43 (nettob. siirtomääräraha 2 v) 2950212 Täydennyskoulutuksen hintojen alentamiseen -07 100 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 (nettob. siirtomääräraha 2 v) 2950012 Täydennyskoulutuksen hintojen alentamiseen -08 220 000,00 104 609,57 115 390,43 220 000,00 0,00 0,00 220 000,00 104 609,57 115 390,43 (nettob. siirtomääräraha 2 v) 295022 Yliopistolaitoksen yht. toim.menot (siirtomääräraha 3 v) 2950221 Tutkimus-, kehittämis- ja julkaisutoiminta 25 000,00 6 616,01 6 616,01 5 039,75 1 576,26 2950226 Aikuiskoulutuksen kehittäminen 110 000,00 80 000,00 80 000,00 80 000,00 0,00 2960501 Tutkimusmääräraha (siirtomääräraha 3 v ) 371 440,00 312 530,00 233 536,80 78 993,20 312 530,00 0,00 27 214,14 339 744,14 260 750,94 78 993,20 298052 Veikkaus- ja raha-arpajaisten voittovar. t it t k ( i ) 2950520108 Säveltaiteen edistämiseen 4 500,00 298052065 Tutkimus- ja tiedotustoiminta 14 000,00 3210290 Työ- ja Elinkeinoministeriön hallinnonala 877,70 3 810,32 0,00 3 810,32 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Menoarviotilit yhteensä 28 207 549,58 28 723 546,00 22 419 890,65 7 801 892,24 30 221 782,89 0,00 5 144 183,38 33 867 729,38 26 001 560,88 7 866 168,50

46 9 Tuotto- ja kululaskelma Sibelius-Akatemia TILIVIRASTON TUOTTO- JA KULULASKELMA 1.1.2008-31.12.2008 1.1.2007-31.12.2007 TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot 900 642,38 837 235,39 Vuokrat ja käyttökorvaukset 43 027,94 54 068,87 Muut toiminnan tuotot 1 379 419,40 2 323 089,72 1 562 695,77 2 454 000,03 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -962 261,31-681 494,90 Varastojen lisäys ( - ) tai vähennys ( + ) 0,00 0,00 Henkilöstökulut -19 407 451,63-18 518 474,82 Vuokrat -3 776 280,06-3 733 207,93 Palvelujen ostot -2 694 666,87-2 619 361,01 Muut kulut -691 582,89-894 591,72 Valmistevarastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 0,00 Valmistus omaan käyttöön (-) 0,00 0,00 Poistot -419 337,84-439 365,66 Sisäiset kulut -429 043,16-28 380 623,76-420 119,22-27 306 615,26 JÄÄMÄ I -26 057 534,04-24 852 615,23 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 1 159,87 2 024,37 Rahoituskulut -2 777,40-1 617,53-1 149,68 874,69 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 JÄÄMÄ II -26 059 151,57-24 851 740,54 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Tuotot Siirtotalouden tuotot EU:lta 21 546,00 21 546,00 39 063,02 39 063,02 Kulut Siirtotalouden kulut yhteisöille Siirtotalouden kulut kotitalouksille -31 300,00-38 300,00-127 124,80-214 302,87-158 424,80-252 602,87 JÄÄMÄ III -26 196 030,37-25 065 280,39 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Verot ja veroluontoiset maksut Muut pakolliset maksut Perityt arvonlisäverot 41 039,95 52 006,82 Suoritetut arvonlisäverot -1 506 342,03-1 465 302,08-1 402 484,68-1 350 477,86 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -27 661 332,45-26 415 758,25

47 10 Tase Sibelius-Akatemia TILIVIRASTON TASE 31.12.2008 31.12.2007 VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet 87 710,80 106 766,00 Muut pitkävaikutteiset menot 10 830,89 32 236,00 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 98 541,69 139 002,00 AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja laitteet 1 868 367,39 2 020 884,00 Kalusteet 84 634,56 106 747,00 Muut aineelliset hyödykkeet 223 142,00 223 142,00 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 2 176 143,95 9 017,50 2 359 790,50 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit 6 728,00 6 728,00 Muut pitkäaikaiset valuuttamääräiset sijoitukset 6 728,00 6 728,00 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ 2 281 413,64 2 505 520,50 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset 587 095,72 800 705,65 Siirtosaamiset 297 799,32 90 665,03 Muut lyhytaikaiset saamiset 131,82 1 715,24 Ennakkomaksut 5 155,41 890 182,27 368,82 893 454,74 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 1 519,41 1 518,18 Muut rahat ja pankkisaamiset 9 159 992,21 10 243 606,96 Sisäisen rahaliikkeen tilit 9 161 511,62 10 245 125,14 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 10 051 693,89 11 138 579,88 VASTAAVAA YHTEENSÄ 12 333 107,53 13 644 100,38

49 11 Liitteet Sibelius-Akatemia Liite 1: Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavuus 1. Budjetointia koskevat muutokset ja muutosten tärkeimmät vaikutukset talousarvion toteumalaskelmaan Budjetoinnissa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia verrattuna edelliseen varainhoitovuoteen. 2. Valuuttakurssi, jota on käytetty muutettaessa ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat sekä muut sitoumukset Suomen rahaksi Tilinpäätös ei sisällä valuuttamääräisiä saamisia eikä velkoja. 3. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja -menetelmät sekä erityisesti niissä tapahtuneiden muutosten vaikutukset tilikauden tuotto- ja kulujäämään sekä taseessa ilmoitettavien erien muodostumiseen Seuraavilla tasetileillä on keskimääräistä suurempi tilinpäätössaldo: 2569 / Muut saadut ennakot Tilille on jaksotettu Opetushallituksen tilille maksama 65.000 v. -09 rahoitus. 1739 / Muut siirtosaamiset Tilille on jaksotettu T- ja R-talon tammikuun vuokrat (84.467,83 ja 57.499,13 eur), jotka olivat e-laskuina reititetty vuodelle 2008. 4. Aikaisempiin vuosiin kohdistuvat tuotot ja kulut sekä talousarviotulot ja - menot sekä virheiden korjaukset, jos eivät ole merkitykseltään vähäisiä Tilinpäätös ei sisällä oleellisia aikaisempiin vuosiin kohdistuvia korjauksia. 5. Selvitys edellistä vuotta koskevista tiedoista, jos ne eivät ole vertailukelpoisia tilinpäätösvuoden tietojen kanssa Tilinpäätöksen tiedot ovat oleellisin osin vertailukelpoisia edellisen tilinpäätöksen kanssa. 6. Selvitys tilinpäätösvuoden jälkeisistä olennaisimmista tapahtumista siltä osin kun niitä ei ilmoiteta toimintakertomuksessa.

Sibelius-Akatemia 50 Liite 2: Nettoutetut tulot ja menot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 31.12.2007 Talousarvio 31.12.2008 (TA + LTA:t) Talousarvion 2008 määrärahojen käyttö vuonna 2008 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 31.12.2008 Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Edellisiltä vuosilta siirtyneet Käytettävissä vuonna 2008 Käyttö vuonna 2008 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 29500211 Yliopistojen toimintamenot Bruttomenot 26 234 000,00 28 037 000,00 22 751 172,38 28 037 000,00 0,00 28 037 000,00 20 513 848,57 7 523 151,43 Bruttotulot 0,00 2 237 323,81 0,00 0,00 0,00 Nettomenot 26 234 000,00 28 037 000,00 20 513 848,57 7 523 151,43 28 037 000,00 0,00 28 037 000,00 20 513 848,57 7 523 151,43 2950211 Yliopistojen toimintamenot Bruttomenot 4 943 251,59 4 943 251,59 4 943 251,59 0,00 Bruttotulot 0,00 0,00 0,00 0,00 Nettomenot 4 943 251,59 4 943 251,59 4 943 251,59 2950012 Täydennyskoulutuksen Bruttomenot 100 000,00 220 000,00 104 649,57 220 000,00 0,00 0,00 220 000,00 104 609,57 115 390,43 hintojen alentamiseen Bruttotulot 0,00 40,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Nettomenot 100 000,00 220 000,00 104 609,57 115 390,43 220 000,00 0,00 0,00 220 000,00 104 609,57 115 390,43

Sibelius-Akatemia 51 Liite 3: Arviomäärärahojen ylitykset Ei sisältöä Sibelius-Akatemia Liite 4: Peruutetut siirretyt määrärahat Ei sisältöä Sibelius-Akatemia Liite 5: Henkilöstökulujen erittely 2008 2007 Henkilöstökulut 15 868 776,81 15 079 261,65 Palkat ja palkkiot 15 873 430,53 15 119 700,07 Tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Lomapalkkavelan muutos -4 653,72-40 438,42 Henkilösivukulut 3 538 674,82 3 456 197,45 Eläkekulut 2 891 512,58 2 798 644,58 Muut henkilösivukulut 647 162,24 657 552,87 Yhteensä 19 407 451,63 18 535 459,10 Johdon* palkat ja palkkiot, josta 1 215 181,47 1 066 775,86 - tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 0,00 0,00 Johto 0,00 0,00 Muu henkilöstö 0,00 0,00 * Tähän kuuluvat sekä ylin- että keskijohto

52 Sibelius-Akatemia Liite 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Vähäiset omaisuushankinnat, joiden arvo on alle 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluksi. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet eivät ole muuttuneet varainhoitovuoden aikana. Omaisuusryhmä Poistomenetelmä Poistoaika vuotta Vuotuinen poisto % 1) Jäännösarvo tai % Aineettomat hyödykkeet 1120 Ostetut ATK-ohjelmistot Tasapoisto 4 25 % 0 1122 Tekijänoikeudet Tasapoisto 10 10 % 0 1140Itse valmistetut atk-ohjelmat Tasapoisto 4 25 % 0 Aineelliset hyödykkeet 1250 Autot Tasapoisto 5 20 % 0 1254 Kevyet työkoneet Tasapoisto 5 20 % 0 1255 Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet Tasapoisto 4 25 % 0 1256 Toimistokoneet ja laitteet Tasapoisto 5 20 % 0 1257 Puhelinkeskukset Tasapoisto 6 17 % 0 1258 Audiovisuaaliset koneet ja laitteet Tasapoisto 5 20 % 0 1269 Muut koneet ja laiteet Tasapoisto 5 20 % 0 12690 Urut Tasapoisto 40 3 % 0 12691 Flyygelit Tasapoisto 20 5 % 0 12692 Pianot, jousisoittimet, puhaltimet Tasapoisto 10 10 % 0 12693 Muut soittimet Tasapoisto 8 13 % 0 1270 Asuinhuoneisto- ja toimistokalusteet Tasapoisto 5 20 % 0 1280 Taide-esineet Ei poistoja 1301 Muut osakkeet Ei poistoja Muut osuudet Ei poistoja

Sibelius-Akatemia 53 Liite 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Liitteessä on huomioitu kaikki käyttöomaisuusesineet, taloushallintojärjestelmä ei pysty tuottamaan raporttia, josta nolla-arvoiset esineet on poistettu. Aineettomat hyödykkeet Yhteensä Muut pitkävaikutteiset Aineettomat oikeudet menot Hankintameno 1.1.2008 296 687,00 90 987,00 0,00 0,00 387 672,00 Lisäykset 27 473,00 0,00 0,00 0,00 27 473,00 Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Hankintameno 31.12.2008 324 160,00 90 987,00 0,00 0,00 415 145,00 Kertyneet poistot 1.1.2008 189 921,00 58 750,00 0,00 0,00 248 671,00 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 46 528,00 21 406,00 0,00 0,00 67 933,00 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12.2008 236 449,00 80 156,00 0,00 0,00 316 604,00 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12.2008 87 711,00 10 831,00 0,00 0,00 98 541,00 Aineelliset hyödykkeet Yhteensä Koneet ja laitteet Kalusteet Muut aineelliset hyödykkeet Hankintameno 1.1.2008 5 155 015,00 554 641,00 223 142,00 0,00 5 932 798,00 Lisäykset 163 877,00 12 900,00 0,00 0,00 176 777,00 Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 Hankintameno 31.12.2008 5 318 892,00 567 541,00 223 142,00 0,00 6 109 575,00 Kertyneet poistot 1.1.2008 3 143 237,00 447 894,00 0,00 0,00 3 591 131,00 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 307 285,00 35 013,00 0,00 0,00 342 298,00 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12.2008 3 450 522,00 482 907,00 0,00 0,00 3 933 429,00 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12.2008 1 868 370,00 84 634,00 223 142,00 0,00 2 176 146,00 Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Yhteensä Käyttöomaisuusarvopaperit Hankintameno 1.1.2008 6 728,00 0,00 0,00 0,00 6 728,00 Lisäykset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Hankintameno 31.12.2008 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot 1.1.2008 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12.2008 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12.2008 6 728,00 0,00 0,00 0,00 6 728,00

Sibelius-Akatemia 54 Liite 8: Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot Muutos 2008 2007 2008-2007 Korot euromääräisistä saamisista 1 159,87 2 024,37-864,50 Korot valuuttamääräisistä saamisista Emissio-, pääoma- ja kurssierot saamisista Osingot Liikelaitosten voiton tuloutukset Muut rahoitustuotot Rahoitustuotot yhteensä 1 159,87 2 024,37-864,50 Rahoituskulut Muutos 2008 2007 2008-2007 Korot euromääräisistä veloista 2 777,40 1 149,68 1 627,72 Korot valuuttamääräisistä veloista Emissio-, pääoma- ja kurssierot veloista SWAP-maksut veloista Sijoitusten ja lainasaamisten tileistäpoistot Muut rahoituskulut Rahoituskulut yhteensä 2 777,40 1 149,68 1 627,72 Netto -1 617,53 874,69-2 492,22 Sibelius-Akatemia Liite 9: Talousarviotaloudesta annetut lainat Ei sisältöä

Sibelius-Akatemia 55 Liite 10: Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset Käyttö- ja rahoitusomaisuusarvopaperit Kpl 31.12.2008 Markkina-arvo Kirjanpitoarvo Omistus- osuus % Myyntioikeuksien alaraja % Saadut osingot 31.12.2007 Markkinaarvo Kirjanpitoarvo Julkisesti noteeratut osakkeet osuudet ja Julkisesti noteeraamattomat osakkeet ja osuudet Culminatum Oy 20 0,00 6 728,00 0,0 0,0 0,00 0,00 6 728,00 Puhelinosuuskunta KPY Huoneisto- ja kiinteistöosakkeet Osakkeet ja osuudet yhteensä 6 728,00 0,0 0,0 0,00 6 728,00 Muut oman pääoman ehtoiset sijoitukset Kirjanpitoarvo 31.12.2008 Kirjanpitoarvo 31.12.2007 Liikelaitos - Peruspääoma - Muu oma pääoma Muut oman pääoman ehtoiset sijoitukset... Yhteensä

Sibelius-Akatemia 56 Liite 11: Taseen rahoituserät ja velat 31.12.2008 Vaihtuvakorkoiset Kiinteäkorkoiset Yhteensä Alle 1-5 Yli Alle 1-5 Yli 1 vuosi vuotta 5 vuotta 1 vuosi vuotta 5 vuotta Vastaavien rahoituserät Annetut euromääräiset velkakirjalainat Euromääräisten joukkovelkakirjalainojen ostot Muut pitkäaikaiset euromääräiset sijoitukset Euromääräiset lainasaamiset Muut euromääräiset sijoitukset Muut valuuttamääräiset sijoitukset Muut lyhytaikaiset euromääräiset sijoitukset Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat 0,00 0,00 0,00 1 519,41 0,00 9 159 992,21 9 161 511,62 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 1 519,41 0,00 9 159 992,21 9 161 511,62 31.12.2008 Vaihtuvakorkoiset Kiinteäkorkoiset Yhteensä Alle 1-5 Yli Alle 1-5 Yli 1 vuosi vuotta 5 vuotta 1 vuosi vuotta 5 vuotta Vastattavien rahoituserät Otetut euromääräiset lainat Otetut valuuttamääräiset lainat Lainat talousarvion ulkopuolella olevilta valtion rahastoilta Muut pitkäaikaiset velat Seuraavana tilikautena maksettavat lyhennykset Lyhytaikaiset euromääräiset lainat Lyhytaikaiset valuuttamääräiset lainat Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat Yhteensä

Sibelius-Akatemia Liite 12: Valtiontakaukset ja -takuut sekä muut vastuut 12.1 Myönnetyt takaukset ja takuut ei sisältöä 12.2 Myönnetyt takaukset ja takuut valuutoittain ei sisältöä 12.3 Vastuusitoumukset tai sanallinen selitys 31.12.2008 31.12.2007 Muutos 2008-2007 Kansainvälisille rahoituslaitoksille annetut sitoumukset Vastuut vahinko- ja vakuutuskorvauksista Tapaturmalain mukaiset vastuut Muut vastuut Pankkitakausten vastasitoumukset Valtion eläkevastuu Vuokrasopimukset *) Musiikkitalo: Sibelius-Akatemian ja Senaattikiinteistön välisen vuokrasopimuksen arvioitu alkamisaika on kesällä 2011. Arvioitu kuukausivuokra on 377.922,48 euroa. Yhteistyö- ja kumppanuussopimukset Vuosivuokra tulisi olemaan 4.535.069,76 euroa; 25 vuodessa pääomitettu vuokra olisi yhteensä n. 113 376.744,- euroa. Yhteensä *) Tilivirastolla on lisäksi toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus, joka todennäköisesti on voimassa ainakin 25 vuotta ja on siten arvoltaan vähintään 5 milj. euroa. 57

Sibelius-Akatemia Vastuusitoumukset tai sanallinen selitys 31.12.20 Muutos 08 31.12.2007 2008-2007 Kansainvälisille rahoituslaitoksille annetut sitoumukset Vastuut vahinko- ja vakuutuskorvauksista Liikelaitoksiin liittyvät sitomukset Muut vastuut Yhteensä Merkittävät monivuotiset taloudelliset sopimusvastuut Vuokrasopimukset Sitoumuksen kestoaika tai toistaiseksi voimassa olevien irtisanomisaika ilman erityisiä taloudellisia seurauksia Vuosittaiset talousarviomenot yhteensä, arvio - Kestoajaltaan pidemmät kuin 4 vuoden sopimukset Musiikkitalo: Sibelius-Akatem vuokrasopimuks Arvioitu kuukau ian ja Senaattikiinteistön välisen en arvioitu alkamisaika on kesällä 2011. sivuokra on 377.922,48 euroa. Yhteistyö- ja kumppanuussopimukset Vuosivuokra tu lisi olemaan 4.535.069, 76 euroa; 25 vuodessa pääomitettu vuokra olisi yhteensä n. 113 376.744,- euroa. Sitoumuksen kestoaika tai toistaiseksi voimassa olevien irtisanomisaika ilman erityisiä taloudellisia seurauksia Vuosittaiset talousarviomenot yhteensä, arvio - Kestoajaltaan pidemmät kuin 4 vuoden sopimukset 58

Sibelius-Akatemia 59 Liite 13: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Sibelius-Akatemian stipendirahastot Rahaston nimi Varat Varat Käyttötarkoitus 31.12.2008 31.12.2007 Vijo ja Riitta Laitisen rahasto 2 334 568,02 2 588 818,73 Apurahojen myöntäminen ja pianokilpailujen järjestäminen Maj Lindin rahasto 3 612 738,67 4 113 199,18 Apurahojen myöntäminen Selim ja Minna Palmgrenin rahasto 1 032 071,81 1 125 867,03 Apurahojen myöntäminen Armas Paloheimon rahasto 46 878,62 59 204,13 Apurahojen myöntäminen Tauno Pylkkäsen rahasto 299 778,23 325 059,94 Apurahojen myöntäminen Martta Sihvolan rahasto 810 476,33 892 846,61 Apurahojen myöntäminen Yrjö Sutisen Rahasto 97 881,87 108 519,30 Apurahojen myöntäminen Yhdistetyt rahastot 927 289,16 1 030 092,04 Apurahojen myöntäminen Yhteensä 9 161 682,71 10 243 606,96 Sibelius-Akatemia Lliite 14: Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Sibelius-Akatemian Tukisäätiö Nimi Taseen loppusumma tai varojen määrä 31.12.2008 Organisaation toiminta-alue tai varojen käyttötarkoitus Säätiöt Helmi Vesa 617 507,66 Apurahojen myöntäminen Martti Pokela 261 314,59 Apurahojen myöntäminen Oskar ja Aurora Honkasalo 1 138 404,10 Apurahojen myöntäminen Laura ja Marketta Simes 217 341,81 Apurahojen myöntäminen Emorahasto 698 445,06 Apurahojen myöntäminen 2 933 013,22 Sibelius-Akatemia Liite 15: Velan muutokset Ei sisältöä Sibelius-Akatemia Liite 16: Velan maturiteettijakauma ja duraatio Ei sisältöä

60 Sibelius-Akatemia Liite 17: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot Muut olennaiset tiedot, jotka eivät ilmene tilinpäätöslaskelmasta, muista liitteistä tai toimintakertomuksesta. Tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen tapahtunut Sibelius-Akatemian Stipendirahaston tasearvon muutos Stipendirahaston ja Tukisäätiön kirjanpito ja tilinpäätös siirrettiin 1.1.2008 alkaen Nordean säätiö- ja kirjanpitopalvelusta Palvelukeskus Paven hoidettavaksi. Stipendirahaston taseen loppusumma muuttui sen jälkeen kun se oli ilmoitettu Sibelius-Akatemian tilinpäätöksen laatijalle. Tämä muutos johtui jälkeen päin tehdystä yhden osakkeen arvonalennuksen palautuksesta. Tästä korjauksesta ei tiedotettu Sibelius-Akatemian tilinpäätöksen laatijalle. Tilinpäätökseen kirjattiin Stipendirahaston taseen arvoksi 9.159.992,21 euroa. Tehdyn korjauksen jälkeen taseen arvo on 9.161.682,71 euroa. Sibelius-Akatemian tilinpäätökseen jäi 1.690,50 euroa pienempi tasearvo. Tieto korjauksesta tuli tilinpäätöksen sulkemisen jälkeen.