Hallitus 24.1.2011, OHEISMATERIAALI 5

Hallitus 24.1.2011, OHEISMATERIAALI 5 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 26.04.2010 HUS Tilakeskus Hyvinkään Sh-alueen johtaja hyväksynyt 29.4.2010, 62 KELLOKOSKEN SAIRAALA Ohkolan sairaalan peruskorjaus, vaihe 1 HANKESUUNNITELMA

TIIVISTELMÄ Kellokosken sairaalaan kuuluva Ohkolan sairaala sijaitsee Mäntsälän kunnassa ja kuuluu Hyvinkään sairaanhoitoalueeseen. Sairaalassa on sekä nuorisopsykiatrian että psykoosit vastuualueen toimintaa. Hyvinkään sairaanhoitoalueen nuorisopsykiatrian palvelut on suunnattu pääsääntöisesti alueen viiden kunnan - Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Tuusula - alueelle. Ohkolan sairaalarakennus on valmistunut vuonna 1960. Siinä on viisi kerrosta ja kellarikerros. Kerroksissa 2-5 on erikoissairaanhoidon toimintaa sekä kokous- ja toimistotiloja, 1. kerroksessa toimii Tuusulan kunnan ylläpitämä sairaalakoulu, psykiatrisessa hoidossa olevia nuoria varten. Rakennuksen peruskorjauksesta on tehty hankeselvitys kesäkuussa 2009. Rakennus on peruskorjaamatta, ainoastaan pienempiä korjaustöitä on tehty vuosien varrella. Koko peruskorjaus on linjattu toteutettavan kahdessa vaiheessa siten, että vaiheen 1 pääasiallinen sisältö on erikoissairaanhoidon tilat, ja myöhemmin vaiheessa 2 korjataan koulutilat ja kellaritilat. Nuorisopsykiatrisen sairaanhoidon painopiste on muuttumassa avohoitopainotteisemmaksi ja osastojen profiloitumisen kautta voidaan toimintaa kehittää. Nuorisopsykiatrisen sairaalahoidon profiloituminen edellyttää toimivan vastaanotto-osaston perustamista ja laki edellyttää, että nuoria hoidetaan heille tarkoitetuilla osastoilla. Toiminnan kehittämisen yhteydessä voidaan henkilöstöresursseja siirtää kriisi- ja vastaanottoosastolle sekä kotipoliklinikkatoimintaan ja avohoidon eri toimipisteisiin. Osastojen sairaansijamäärät vähenevät avohoitomahdollisuuden lisääntyessä. Peruskorjauksen yhteydessä voidaan Ohkolan sairaalaan perustaa HUS alueen nuorisopsykiatrian erityisvaikeahoitoisille nuorille oma hoitoyksikkö, VAINU -osasto. Tähän saakka HUS - alueen erityisvaikeahoitoiset nuoret on hoidettu joko Tampereen tai Kuopion niin sanotussa EVA -yksikössä. Ohkolan sairaalan päärakennuksen tilavuus on 25 480 m3 ja pinta-ala on 6 880 brm2. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin investointiohjelmassa vuosille 2009 2012 on Kellokosken sairaalan Ohkolan päärakennuksen peruskorjauksen vaiheelle 1 varattu rahaa 6,0 milj. euroa ja 2. vaiheelle 3,5 milj.euroa. Hankesuunnitteluvaiheessa tarkistettu vaihe 1:n kustannusarvio on 6,83 miljoonaa euroa. Peruskorjauksen vaihe 1 sisältää kerrosten 2-5 peruskorjauksen eli potilastilojen ja niihin liittyvien toimistotilojen peruskorjauksen, mukaan lukien VAINU -osaston toteuttamisen. Vaiheeseen 1 kuuluvat myös potilasosastojen korjauskelvottomien parvekkeiden uusiminen, uusi ilmastointikonehuone rakennuksen katolle ja vesikatteen uusiminen, sekä välttämättömät talotekniset muutostyöt rakennuksen 1.kerroksessa ja kellarissa. Peruskorjauksen vaihe 1:n bruttopinta-ala on 5 073 brm2 ja hyötypinta-ala 2 795,5 m2. Tämä hankesuunnitelma käsittää peruskorjauksen vaihe 1:n, joka valmistuu tavoitteen mukaan keväällä 2012.

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN PERUSTELUT...3 3 YKSIKÖIDEN NYKYINEN TOIMINTA... 4 4 SUUNNITELTU TOIMINTA JA TILANTARVE... 5 5 SELVITYS HENKILÖSTÖSTÄ... 7 6 TILARATKAISU JA TEKNINEN TOTEUTUS... 8 6.1 Hankkeen sijainti, tilat ja laajuus... 8 6.2 Suunnitellut tilaratkaisut... 8 6.3 Rakennustekniikka... 9 6.4 LVIA -tekniikka...11 6.5 Sähkö- ja teletekniikka...12 6.6 Rakennuttajan erillishankinnat...14 6.7 Energiatehokkuuden huomiointi suunnitteluratkaisuissa...14 7 TILAJÄRJESTELYT TYÖMAAN AIKANA JA VÄISTÖTYÖT... 15 8 HÄIRIÖT TYÖMAAN AIKANA... 15 9 KUSTANNUSARVIO... 16 10 AIKATAULUTAVOITTEET... 17 11 HANKKEEN TOIMINTAKULUVAIKUTUKSET... 17 LIITTEET Liite 1 Liite 2a - 2e Liite 2f Liite 2g Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Asemapiirustus Pohjapiirustus, 2.krs 6. krs Pohjapiirustus, kellarikerros Pohjapiirustus, 1. krs, koulutilat Julkisivuleikkaus Tilaohjelma Laiteluettelo Tavoiteaikataulu

3 1 JOHDANTO Kellokosken sairaalaan kuuluva Ohkolan sairaala sijaitsee Mäntsälän kunnassa. Kellokosken sairaalan muu osa sijaitsee Tuusulan kunnassa. Molemmat sairaalat kuuluvat Hyvinkään sairaanhoitoalueeseen. Ohkolan sairaalan päärakennuksessa on sekä nuorisopsykiatrian että psykoosit vastuualueen toimintaa. Nykyinen Ohkolan sairaalan päärakennus valmistui vuonna 1960. Rakennus on tilavuudeltaan 25 480 m3 ja pintaalaltaan 6 880 brm2. Sairaala käsittää viisi maanpäällistä kerrosta ja kellarikerroksen. Rakennuksen molemmissa päissä on portaikot ja keskellä rakennusta on portaikon lisäksi hissi. Päärakennus on suurelta osin peruskorjaamatta. Pienempiä korjauksia, on tehty vuosien 1983 ja 2008 välillä. Ohkolan sairaalasta ei ole hyväksyttyä yleissuunnitelmaa. Kiinteistön 1. kerroksessa sijaitsee Tuusulan kunnan Kalliomaan koulun, niin sanottu sairaalakoulu, tilat ja kerroksiin 2-5 on sijoitettu erikoissairaanhoidon toimintaa sekä toimisto- ja kokoustiloja. Hyvinkään sairaanhoitoalueen nuorisopsykiatrian palvelut on suunnattu pääsääntöisesti alueen viiden kunnan (Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Tuusula)13-18 -vuotiaille nuorille. Psykiatriassa on vuonna 2008 valmistunut toimintojen profiloitumissuunnitelma. Nuorisopsykiatrisen sairaalahoidon profiloituminen edellyttää toimivan vastaanotto-osaston perustamista. Laki edellyttää nuorten hoitamista heille tarkoitetuilla osastoilla. Lakisääteisyyden varmistamiseksi yksi osastoista muutetaan vastaanottoosastoksi, joka toimii 24 tuntia kaikkina viikonpäivinä. Ohkolan sairaalaan tullaan sijoittamaan myös HUS -tason erityisvaikeahoitoisille nuorille tarkoitettu VAINU -osasto. Nuorisopsykiatrian profiloitumisen tarkoituksena on siirtää nuorisopsykiatriaa avohoitopainotteisemmaksi verrattuna aikaisempaan sairaalahoitokeskeiseen toimintaan. Samalla voidaan kehittää toimintaa nuorisopsykiatrian alalla. VAINU -osaston perustaminen lisää jonkin verran henkilöstömenoja, mutta vastaavasti vähentää hoitopäiväkustannuksia erityisvaikeahoitoisten nuorten osalta. Psykiatrisen toiminnan kehittäminen edellyttää huonokuntoisen Ohkolan sairaalakiinteistön päärakennuksen tilojen peruskorjausta sekä toiminnan profiloinnin edellyttämien tilatarpeiden täyttymistä. Ohkolan sairaalan päärakennuksen peruskorjaus toteutetaan kahdessa vaiheessa. Vaiheessa 1 peruskorjataan kerrokset 2-5. Kalliomaan koulun 1. kerroksessa sijaitsevat tilat sekä kellaritilat peruskorjataan myöhemmin, vaiheessa 2. Tämä hankesuunnitelma käsittää Kellokosken sairaalan Ohkolan päärakennuksen peruskorjauksen vaihe 1:n. Peruskorjauksesta on tehty hankeselvitys kesäkuussa 2009. Hanke on hyväksytty Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vuoden 2009-2012 investointiohjelmaan I vaiheen osalta 6,0 milj. euron suuruisena. Hankesuunnitelman kustannusarvio on tarkennettuna 6.830.000 euroa laskettuna Hyvinkään seudun huhtikuun 2010 hintatasolla. Kustannusten nousuun vaikuttavat itäpäädyn toisen kerroksen liittäminen hankkeeseen, parvekkeiden uusiminen, uusi ilmanvaihtokonehuone sekä automaattisen sammutusjärjestelmän rakentaminen. Lisäksi taloteknisten järjestelmien rakentaminen joudutaan ulottamaan hankealueen lisäksi osin kellarikerrokseen saakka. Hankkeen bruttolaajuus on kasvanut 4013 5073 brm2. Hankesuunnitelman yhteydessä laaditaan turvallisuusselvitys. 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN PERUSTELUT Ohkolan sairaalarakennus on valmistunut vuonna 1960. Rakennuksessa ei ole tehty varsinaista peruskorjausta, mutta pienempiä korjauksia on tehty vuosien varrella. Ra-

4 kennus on huonokuntoinen mm. putkien, seinä-, ovi- ja lattiamateriaalien osalta. Myös rakennuksen paloturvallisuus kaipaa ajanmukaistamista. Ohkolan sairaala toimii nuorisopsykiatrian ja osin myös psykoosit vastuualueen tiloina. Nuorisopsykiatrian erityisvaikeahoitoisille nuorille tarvitaan oma hoitoyksikkö ja sellaista ei ole HUS -alueella. HUS -alueen erityisvaikeahoitoisia nuoria on hoidettu tähän saakka joko Kuopiossa tai Tampereella erityisvaikeahoitoisten nuorten ns. EVA - yksiköissä. Kellokosken Ohkolan sairaalaan voidaan peruskorjauksen yhteydessä perustaa kuusipaikkainen erityisvaikeahoitoisten nuorten ns. VAINU -osasto. VAINU - osaston sijoittuminen Ohkolan sairaalaan mahdollistuu, kun nuorisopsykiatrisen osastohoidon toimintoja siirretään tukemaan Hyvinkään sairaanhoitoalueen ja Vantaalla toimivan Peijaksen sairaalan nuorisopsykiatrista avohoitoa. Nuorisopsykiatrian osalta painopiste siirtyy entistä enemmän sairaalahoidosta avohoitopainotteiseksi jolloin ns. oman alueen osastojen sairaansijamäärä vähenee vuonna 2012. Hyvinkään sairaanhoitoalueelle jää neljän nuorisopsykiatrisen osaston sijaan kolme nuorisopsykiatrista osastoa, jotka palvelevat sovitusti myös Porvoon aluetta ja Vantaata. VAINU -osaston perustamisen myötä tarvitaan myös Kalliomaan koulutoiminnalle lisää tilaa. VAINU - osastoa palvelevat koulutilat sijoitetaan Ohkolan sairaalan päärakennuksen 2. krs:een lähelle VAINU -osastoa. Ohkolan sairaalan peruskorjauksen yhteydessä muutetaan nuorisopsykiatristen osastojen profiloitumista ja kehitetään toimintaa nuorisopsykiatrian alalla. Profiloinnin tarkoituksena on siirtää nuorisopsykiatrisen hoidon painopiste avohoitopainotteiseksi, jolloin henkilöstöresursseja voidaan siirtää niin kriisi- ja vastaanotto-osastolle kuin siellä tehtävään kotipoliklinikkatoimintaan sekä avohoidon eri hoitopisteisiin. HUS:n alueella on lähivuosien aikana suunnitteilla erilaisia psykiatrian toimialan muutoshankkeita. Ohkolan peruskorjaushankkeessa huomioidaan tilojen peruskorjauksessa se mahdollisuus, että Kellokosken sairaalan alueelle keskitettäisiin lähivuosina HUS -alueen psykiatrista toimintaa esim. kuntoutusta. Koska kyseessä on toimivat osastot, joita kaikkia ei voida siirtää yhtä aikaa muihin tiloihin, toteutetaan hanke kahteen eri päävaiheeseen vaiheistettuna. Peruskorjaus aloitetaan rakennuksen länsisiivestä. Länsisiivessä olevat osastot siirtyvät pääasiallisesti itäsiipeen väistötiloihin. Länsisiiven valmistuttua itäsiivessä olevat osastot muuttavat länsisiipeen ja itäsiiven peruskorjaus voidaan aloittaa. 3 YKSIKÖIDEN NYKYINEN TOIMINTA Ohkolan sairaalan päärakennuksessa on sekä nuorisopsykiatrian vastuualueen että psykoosit vastuualueen toimintaa. Tällä hetkellä sairaalan tiloissa, 1. krs:ssa, toimii Tuusulan kunnan ylläpitämä Kalliomaan koulu. Koulua käyvät Kellokosken nuorisopsykiatristen osastojen potilaat sekä Hyvinkään sairaanhoitoalueen nuorisopsykiatrisessa avohoitosuhteessa olevat nuoret. Hyvinkään sairaanhoitoalueen nuorisopsykiatrian palvelut on suunnattu pääsääntöisesti alueen viiden kunnan (Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Tuusula) sekä Porvoon alueen ja Vantaan alueen 13-18 - vuotiaille. Psykoosit vastuualueen osasto 1:n potilaat ovat 18-65 -vuotiaita. Ohkolan päärakennuksessa on yhteensä 74 sairaansijaa, joista nuorisopsykiatrialle tarkoitettuja sairaansijoja on 35 osastoilla 14, 15, 16 ja 18. Näistä osastoista osasto 15 on tammikuussa 2009 siirtynyt jo ennakoivasti pois peruskorjauksen ajaksi väistötiloihin Ohkolan B-torniin. Keskimääräinen hoitojaksojen pituus oli vuonna 2009 nuorisopsykiatriassa 46,6 vrk. Psykoosit vastuualueen osastolla 1 keskimääräisen hoitojakson pituus oli 157,7 vrk.

5 Nykyisen osastojaon mukaiset toimintaluvut vuosilta 2007 ja 2009 OSASTO Vuosi 2007 Vuosi 2009 Nuorten tutkimus- ja hoito-osasto 14, (2. krs) - hoidetut potilaat, lkm 40 * - hoitopäivät, lkm 2 087 2 685 - hoitojaksot, lkm 72 57 - hoitoaika, vrk. keskimäärin 41 57 Nuorten kuntoutusosasto 15, (2. krs) ** - hoidetut potilaat, lkm 52 * - hoitopäivät, lkm 2 628 1 441 - hoitojaksot, lkm 77 30 - hoitoaika, vrk. keskimäärin 45 65 Nuorten tutkimus- ja hoito-osasto 16, (3. krs) - hoidetut potilaat, lkm 42 * - hoitopäivät, lkm 2 690 2 630 - hoitojaksot, lkm 56 91 - hoitoaika, vrk. keskimäärin 70 36 Nuorten kriisi- ja vast.otto-osasto 18, (3.krs) - hoidetut potilaat, lkm 37 * - hoitopäivät, lkm 2 674 2 527 - hoitojaksot, lkm 74 112 - hoitoaika, vrk. keskimäärin 47 28 Kuntoutusosasto 4 (4.krs) *** - hoidetut potilaat, lkm 59 * - hoitopäivät, lkm 5 715 5 716 - hoitojaksot, lkm 75 44 - hoitoaika, vrk. keskimäärin 117 174 Kuntoutusosasto 1, (5.krs) - hoidetut potilaat, lkm 57 * - hoitopäivät, lkm 5 094 6 072 - hoitojaksot, lkm 60 45 - hoitoaika, vrk. keskimäärin 130 158 * Tilastojärjestelmien muuttumisen vuoksi vuodelta 2009 ei ole saatavissa hoidettujen potilaiden lukumäärää. ** Osasto 15 on siirretty Ohkolan B-torniin tammikuussa 2009 *** Osasto 4 siirtyy Ohkolan päärakennuksesta Kellokoskelle Osastojen profiloitumisen suunnittelu on aloitettu vuonna 2007 ja suunnitelma valmistui 2008. Profilointia on toteutettu 1.9.2009 alkaen ja voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan peruskorjauksen valmistuttua. Projektin tarkoituksena on kehittää nuorisopsykiatrian toimintaa ja toiminnan muutosta. 4 SUUNNITELTU TOIMINTA JA TILANTARVE Peruskorjauksen valmistuttua voidaan Ohkolan sairaalassa toteuttaa nuorisopsykiatristen osastojen profiloitumisesta valmistunutta projektisuunnitelmaa kokonaisuudessaan. Laki edellyttää, että nuoria hoidetaan heille tarkoitetuilla osastoilla. Lakisääteisyys varmistetaan muuttamalla toimintaa siten, että yksi nykyinen osasto muutetaan kriisi- ja

6 vastaanotto-osastoksi, joka toimii kaikkina viikonpäivinä ympäri vuorokauden. Profiloinnin yhteydessä voidaan vähentää kuntoutusosaston henkilöstöresursseja ja niitä siirretään kriisi- ja vastaanotto-osastolle. Profiloinnin mukaista toimintaa on osittain aloitettu toteuttamaan syyskuun 2009 alusta, jolloin kriisi- ja vastaanotto-osasto, kaksi tutkimus- ja hoito-osastoa sekä yksi kuntoutusosasto aloittivat toimintansa. Kriisi- ja vastaanotto-osastolla pyritään antamaan lyhytjaksoisia, strukturoituja hoitoja, jolloin yhteistyö avohoidon ja verkostojen kanssa tiivistyy. Tutkimus- ja hoito-osasto suunnataan nuorille, jotka tarvitsevat pidemmän selvittely- ja hoitojakson. Kuntoutusosaston toiminta suunnataan sellaisten nuorten kuntouttamiseen, jotka tarvitsevat pidempiaikaista, tuettua kuntoutusta ja joille avohoidon toimenpiteet eivät ole riittäviä. HUS alueelle tarvitaan nuorisopsykiatrian erityisvaikeahoitoisille nuorille oma hoitoyksikkö ja sellaisen perustaminen Ohkolan sairaalaan mahdollistuu peruskorjauksen yhteydessä. Tässä ns. VAINU yksikössä on 6 sairaansijaa. Tähän saakka erityisvaikeahoitoisia nuoria on hoidettu joko Kuopiossa tai Tampereella ns. EVA yksiköissä. VAINU osaston sijoittumiselle saadaan tilaa Ohkolan sairaalassa, kun nuorisopsykiatrisen osastohoidon toimintoja siirretään tukemaan Hyvinkään sairaanhoitoalueen ja Peijaksen sairaalan nuorisopsykiatrista avohoitoa. Nuorisopsykiatrian osalta painopiste siirtyy entistä enemmän sairaalahoidosta avohoitopainotteiseksi ja ns. oman alueen osastojen sairaansijamäärä vähenee vuonna 2012. Silloin nuorisopsykiatristen osastojen määrä vähenee neljästä kolmeen. Peruskorjauksen yhteydessä Ohkolan sairaalassa luovutaan perinteisistä osastojen numeroinneista ja osastot nimetään jatkossa toimintojen mukaan. Nuorisopsykiatrian vastuualueen yksiköistä erityisvaikeahoitoisten nuorten VAINU osasto ( 6 sairaansijaa) sijoitetaan 2. kerrokseen samoin joitakin toimistotiloja. Nuorisopsykiatrian tutkimusja hoito-osasto (9 sairaansijaa) sekä kriisi- ja vastaanotto-osasto (9 sairaansijaa) sijoitetaan 3. kerrokseen. Nuorisopsykiatrian kuntoutusosasto (8sairaansijaa) sekä toimisto- ja neuvottelutiloja sijoitetaan 4. kerrokseen. Psykoosit vastuualueen aikuisten kuntoutusosasto (26 sairaansijaa) sijoitetaan 5. kerrokseen. Kesäkuussa 2009 tehdyssä hankeselvityksessä esille tuodut sairaansijamäärät vastaavat pääpiirteittäin edellä mainittuja sairaansijamääriä. Psykoosit vastuualueen 5. kerrokseen (26 sairaansijaa) sijoitettavan aikuisten kuntoutusosaston sairaansijojen lukumäärän arvioinnissa on huomioitu mahdollisia tulevaisuuden muutoksia HUS -alueella. HUS -psykiatrian toimintasuunnitelmassa 2010 on mainittu Espoon kuntoutuspsykiatrian laitospaikkojen mahdollinen siirtyminen Tammiharjusta Kellokosken sairaalaan. Jos tämä suunnitelma ei toteudu, niin Ohkolan päärakennuksen 5. kerroksen toinen pää profiloidaan asumisvalmennusosastoksi. Hoitohenkilökunnan määrä tulee silloin olemaan selvästi kevyempi, 1-2 hoitajaa vuorossa eikä yövalvontaa. Sairaansijamäärä tulee kuitenkin pysymään samana. Kalliomaan koulu, sairaalakoulu, toimii rakennuksen 1.kerroksessa, joka peruskorjataan vaiheessa 2. Peruskorjauksen vaiheessa 1 koululle toteutetaan uusia VAINU - osaston toiminnan edellyttämiä tiloja myös 2.kerrokseen. Nuorten kuntoutusosasto on avoinna 6 päivänä viikossa (24/6), muut osastot ovat avoinna ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä (24/7). Sairaansijoja Ohkolan sairaalassa on peruskorjauksen jälkeen yhteensä 58. Sairaansijojen väheneminen ei ole itsetarkoitus, vaan tarvittava sairaansijamäärä on taattava. Vahvistuva avohoito mahdollistaa järjestelmän toimivuuden tulevaisuudessa nykyistä pienemmällä sairaalakapasiteetilla. Tarkan sairaansijamäärän arviointi tällä hetkellä on vaikeaa psykiatrian toimintamuutossuunnitelmien vuoksi. Avo- ja sairaalahoidon välinen jakokulma ja lopullinen tarvittava sairaansijamäärä tullaan hakemaan asteittain kokeilemalla, uudistamalla avohoidon käytäntöjä

7 Tilantarpeen suunnittelun lähtökohtana on pidetty arvioituja toimintalukuja uuden osastojaon mukaan. Laskennallinen sairaansijatarve on laskettu arvioidusta hoitopäivämäärästä 80 %:n kuormitusta käyttäen. Muiden osastojen sairaansijatarve on laskettu 365 käyttövuorokauden mukaan, mutta nuorisopsykiatrian kuntoutusosaston toiminta tässä teoreettisessa laskelmassa pohjautuu 240 työpäivään, koska osasto on suljettuna sunnuntaisin. Toimintalukuarviot vuodelle 2017: OSASTO Vuosi 2017 VAINU-osasto, 2. krs - hoidetut potilaat, lkm 18 - hoitopäivät, lkm 2 160 - hoitojaksot, lkm 18 - hoitoaika, vrk. keskiarvo 120 Laskennallinen sairaansijatarve 7 Nuorisopsykiatria, Tutkimus- ja hoito-osasto, 3. krs - hoidetut potilaat, lkm 80 - hoitopäivät, lkm 2 500 - hoitojaksot, lkm 83 - hoitoaika, vrk. keskiarvo 30 Laskennallinen sairaansijatarve 9 Nuorisopsykiatria, Kriisi- ja vastaanotto-osasto, 3.krs - hoidetut potilaat, lkm 110 - hoitopäivät, lkm 2 600 - hoitojaksot, lkm 120 - hoitoaika, vrk. keskiarvo 10 Laskennallinen sairaansijatarve 9 Nuorisopsykiatria, Kuntoutusosasto, 4. krs - hoidetut potilaat, lkm 40 - hoitopäivät, lkm 1 500 - hoitojaksot, lkm+ 60 - hoitoaika, vrk. keskiarvo 90 Laskennallinen sairaansijatarve 8 Psykoosit vastuualue, Osasto 1, 5.krs - hoidetut potilaat, lkm 85 - hoitopäivät, lkm 6 000 - hoitojaksot, lkm 100 - hoitoaika, vrk. keskiarvo 60 Laskennallinen sairaansijatarve 21 5 SELVITYS HENKILÖSTÖSTÄ Toimintojen profiloitumisen yhteydessä voidaan kuntoutusosaston henkilöstöresursseja vähentää ja siirtää niitä kriisi- ja vastaanotto-osastolle. Osa vakansseista, kuten psykologin, toimintaterapeutin ja sosiaalityöntekijän vakanssit, ovat yhteisiä nuorisopsykiatrian osastojen kesken. Peruskorjauksen yhteydessä valmistuvalla VAINU -osastolla annettava intensiivinen, toiminnallinen ja turvallinen hoito edellyttää, että osasto on vahvasti resursoitu. VAINU -osastolle esitetään perustettavaksi uusina vakansseina 10 sairaanhoitajan, 7 mielenterveyshoitajan, 2 lääkintävahtimestarin ja 1 osastonsihteerin sekä 1 sosiaalityöntekijän

8 vakanssi. Yhteensä 21 uutta vakanssia. VAINU -osaston henkilöstöstä osastonhoitajan ja apulaisosastonhoitajan vakanssit ovat yhteisiä kuntoutusosaston kanssa. Toimintamuutosten yhteydessä yksi osastonlääkärin vakanssi muutetaan osastonylilääkärin vakanssiksi. Ohkolan sairaalan tarve laitoshuoltajien osalta HUS Desikolta on 8,5 laitoshuoltajan työpanosta. Osastotoimintojen muutokset eivät lisää laitoshuoltajien tarvetta. 6 TILARATKAISU JA TEKNINEN TOTEUTUS 6.1 Hankkeen sijainti, tilat ja laajuus Ohkolan sairaalan peruskorjauksen ensimmäinen vaihe käsittää kerrosten 2-5 peruskorjauksen sekä katolle (6.kerros) rakennettavan uuden IV-konehuoneen rakennustyöt. Lisäksi kellarissa ja 1. kerroksessa tehdään talotekniikan järjestelmien uusimisesta johtuvia vähäisempiä rakennustöitä. Ohkolan sairaalarakennus on valmistunut vuonna 1960. Rakennus on tilavuudeltaan 25 480 m³ ja pinta-alaltaan 6 880 brm². Rakennuksessa on 5 maanpäällistä kerrosta ja kellarikerros. Kellarikerroksessa on lähinnä teknisiä tiloja ja henkilökunnan sosiaalitiloja. Ensimmäisessä kerroksessa on opetus- ja työtiloja, ylemmissä kerroksissa on majoitus ja hoitotiloja. Erillisessä rakennuksessa on lämpökeskus sekä opetustiloja. Rakennus on paikalla valettu, julkisivu on teräsbetonirunkoinen, puhtaaksimuurattu julkisivutiili. Sisäpinnat ja katot ovat rapatut, pinnat maalattu öljymaaleilla, käytävän/potilashuoneiden välinen seinä on puurunkoinen, maalattu lastulevyseinä. Ovissa ei ole paloluokitusta. Lattiapinnoissa on täysmuovimatto. Alakatot ovat puurunkoisia kipsilevykattoja. Peruskorjauksen alueella ilmanvaihtojärjestelmä uusitaan (2007 aloitetun ilmanvaihtoremontin keskeneräisiä asennuksia pyritään hyödyntämään). Lämpöjohtoverkosto on uusittu koko talossa 2008. Lämmitysmuodoksi on tällöin vaihdettu öljyllä toimiva vesikiertoinen patterijärjestelmä. Päätyparvekkeet uusitaan kokonaisuudessaan sekä tehdään välttämättömät päätyjen julkisivuvaurioiden korjaukset. Rakennuksen vesijohto- ja viemäriputkistot uusitaan pääosin. Kellarikerroksessa olevan muuntamotilaan uusitaan muuntaja ja keskijännitekojeistot. Hankkeen bruttolaajuus on 5073 brm2 ja hyötyala 2 795,5 m2. Tilaohjelma erillisellä liitteellä, liite 4. 6.2 Suunnitellut tilaratkaisut Tilojen käyttötarkoitus ei peruskorjauksen yhteydessä sinänsä muutu, vaikka osastot nimetään toimintojen mukaan aikaisemman osastonumeroinnin sijaan. Nuorisopsykiatriaa palvelevia tiloja sijoitetaan pääasiassa 2 4 kerrokseen. Psykoosit vastuualueen aikuisten kuntoutusosasto sijoitetaan 5. kerrokseen. Joillekin osastoille sijoitetaan myös eristys- ja tarkkailutiloja. Vastaanotto-, kokoontumis-, ja toimistotiloja sijoitetaan 2. ja 4. kerroksen itäsiipeen.

9 Peruskorjauksen vaihe 1 jaetaan toteutuksen aikana kahteen osaan siten, että ensin peruskorjataan länsipäädyn osastot ja seuraavaksi itäpäädyn osastot. Olemassa olevat henkilö- ja tavaraliikenteen reitit säilytetään siten, että potilaiden ohjaus tapahtuu tulevaisuudessa edelleen pääaulan kautta, lukuun ottamatta 2. kerroksen Vainu-osastoa, johon järjestetään oma kulku länsipäädyn porrashuoneen kautta. Rakennuksen pääportaan lisäksi molemmissa päädyissä on suoraan ulos johtava paloosastoitu porrashuone. Nykyiset porras- ja hissijärjestelyt säilytetään. Potilashuoneet sijoittuvat kerroksen koko pituudelle painottuen pääosin lounaisjulkisivun puolelle. Osa huoneista varustetaan kahden sairaansijan huoneiksi, joita käytetään kahden potilaan huoneina ruuhkatilanteissa. Saniteettitilat ja muut märkätilat on pyritty sijoittamaan rakennuksen koillisjulkisivun puolelle putkikuilujen keskittämisen johdosta. Osastoille suunnitellaan tavanomaiset toimisto-, henkilökunta- ja huoltotilat. Huolto- ja siivoustilat sijoitetaan rakennusrungon keskivaiheille, jolloin siivous ja jätetilat ovat kerroskohtaisesti yhteiskäytössä. Osastojen sijoittamisessa kerroksiin on otettu erityisesti huomioon turvallisuusnäkökohdat. Vaikeahoitoisimmat potilaat on sijoitettu alempiin kerroksiin. Vainu-osaston sijoittuminen rakennuksen toiseen kerrokseen mahdollistaa oman sisäänkäyntiyhteyden rakentamisen osaston potilaille, erilleen muusta henkilö- ja tavaraliikenteestä. Se mahdollistaa myös tarvittaessa erillisen ulkoilualueen rakentamisen myöhemmin. Tilojen sijoittelussa osastojen sisällä on pyritty siihen, että potilaiden yhteiskäytössä olevat tilat ovat helposti valvottavia. Tilojen keskinäisellä sijoittelulla on pyritty rauhoittamaan osaston ilmapiiriä. Uusissa rakenteissa ja asennuksissa otetaan huomioon osastojen erityispiirteiden vaatimukset. Kaikki käytettävät materiaalit ovat potilasturvallisuuden, kestävyyden ja viihtyisyyden kannalta vaatimukset täyttäviä ja ne täyttävät pintamateriaalien päästöluokituksen määräykset M1. 6.3 Rakennustekniikka Purkutyöt Toiminnan edellyttämien tilamuutosten takia osa väliseinistä puretaan. Käytävän suuntaisesti olevat seinä puretaan lähes kaikilta osin, koska nykyinen seinärakenne ei vastaa paloturvallisuusmääräyksiä. Nykyiset kiintokalusteet puretaan pääosin. Uusien märkätilojen lattioiden pintarakenteet puretaan kantavaan betonilaatan yläpintaan saakka. Rakennuksen molemmissa päädyissä olevat betonirakenteiset parvekkeet puretaan. Uuden konehuoneen alueelta vanha vesikatto sekä kantavan yläpohjalaatan päällä oleva kevytsorabetonikerros poistetaan ja betonivalu puretaan. Kaikki, vanhojen rakenteiden purkamisen yhteydessä esiin tulevat, käyttämättömät hormit, kuilut, aukot ym. peitetään. Kaikki, esiin tulevat käyttämättömät putket, vanhat muottilaudat ym. poistetaan. Julkisivut Julkisivukorjaukset eivät sisälly hankkeeseen. Niitä korjataan vain turvallisuutta vaarantavilta osin, irtonaiset tiilet poistetaan ja korvataan uusilla.

10 Uudet märkätilat sijoitetaan rakennuksen lounaissivulle. Tilat ovat nykyisin ikkunallisia. Ikkunat suljetaan sisäpintaan asennettavalla levyllä potilaiden turvallisuuden ja intimiteettisuojan parantamiseksi. Ulkotasot ja parvekkeet Parvekkeet tehdään omalla teräsrungolla ja tuetaan olemassa olevaan betonirunkoon. Parvekelaatat ovat liittolaattoja, jotka kannatetaan terästangoilla. Kaiteet ovat teräsrunkoisia levykaiteita. Parvekkeet ovat lasitettuja. Parvekkeen lattialle asennetaan puuritilät, jotka ovat helposti puhdistettavissa. Parvekkeiden umpinaiset sivut ja kaide verhotaan mekaanisesti kiinnitetyillä kuitubetonilevyillä. Ullakko- ja kattorakenteet Uusi ilmanvaihtokonehuone rakennetaan rakennuksen keskialueen katolle, olemassa olevan porrashuoneen ympärille. Konehuoneen teräsrungon varaan tehdään puukoolaus, seinien ja katon konesaumattua pellitystä sekä lämmöneristystä varten. Konehuoneen teräsrakenteisen välipohjarakenteen päälle tehdään rakennetyypin mukainen vesieristys. Vesikate uusitaan kauttaaltaan. Uusimisen yhteydessä tarkastetaan vesikatteen puurungon kunto, ja huonokuntoiset rungon osat uusitaan. Seinät, lattiat ja alakatot Vanhat seinät ja pilarit paikataan, tasoitetaan ja maalataan. Uudet väliseinät ovat metallirunkoisia äänieristettyjä tuplalevyseiniä. Väliseinät ovat pääasiallisesti maalattuja. Märkätilojen ja teknisten tilojen seinät tehdään märkätilalevyseininä. Märkätilojen seinät laatoitetaan kauttaaltaan. Osalaatoituksia käytetään WC- ja taukotiloissa Kaikkiin käytävä, hoito-, potilas- ja toimistohuoneisiin tulee muovimatto. Siivous-, huolto-, jäte- ja suihkutiloissa käytetään liukuestemuovimattoa. Käytävien kattojen keskivyöhyke tehdään avattavasta, saranoidusta, akustoivasta teräskasetista. Reuna-alueet tehdään tasoitettavalla ja maalattavalla kipsilevykaistaleella. Muissa huonetiloissa alaslasketut katot tehdään tasoitettavalla kipsilevykatolla ja varustetaan tarvittavalla määrällä tarkastusluukkuja. Kosteiden tilojen alakatot tehdään alumiinipaneelista, jos talotekniikka edellyttää avattavuutta. Muussa tapauksessa kosteiden tilojen alakatot saneerataan kosteudenkestävällä, märkätilan maalilla pinnoitetulla, tasoitettavalla kipsilevyllä. Ovet ja ikkunat Porrashuoneiden ovet korvataan uusilla teräslasipalo-ovilla ja varustetaan kulunvalvonnalla. Paloalueen rajoille asennetaan uudet sähkömagneeteilla varustetut käytäväovet. Ovet ovat teräsprofiilirunkoisia vanhojen ovien kaltaisia lasipalo-ovi. Osastojen uudet ovet ovat teräslasiovia Muiden huonetilojen sisäovet pääsääntöisesti vaihdetaan uusiin. Puuovet ovat pinnaltaan korkeapainelaminaattia, huulletut reunat massiivitammea. Ovissa, joihin on määrätty lasi-osa, tulee lasiosan ympärille runkopuu. Lasituslistat ovat lakattua, aitoa tammea. Potilashuoneiden ovet varustetaan ikkunoilla. Vanhat kolmilasiset ulkoikkunat säilytetään ja kunnostetaan sisä- ja ulkopuolelta. Potilashuoneiden uloimpien lasien väliin sijoitetaan sähkökäyttöiset sälekaihtimet.

11 Kaikki olemassa olevat sisäikkunat puretaan. Uusia avattavilla luukuilla varustettuja metalli/puurakenteisia sisäikkunoita rakennetaan kanslioihin. Kalusteet ja varusteet Kiintokalusteet tehdään pääasiallisesti laminaattipintaisina kosteudenkestävästä massiivipuureunaisesta lastulevystä. Huolto- ja siivoustilat varustetaan HUS ohjeistuksen mukaisilla rst -kalusteilla ja varusteilla. Vastaanotto- ja toimistohuoneiden kalusteet ovat irtokalustehankintoja. Irtokalustehankinnat kaikissa tiloissa kuuluvat käyttäjälle. 6.4 LVIA -tekniikka Lämmitys Kiinteistön kattilahuone on aiemmin saneerattu, joten järjestelmä jää pääosin ennalleen. Uuteen keskiosan IV- konehuoneeseen rakennetaan uudet nousulinjat kellarista. Muihin konehuoneisiin on aiemmassa saneerauksessa rakennettu varaukset. Varausten riittävyys tarkistetaan. Lämmityksen patteriverkostoon tehdään ainoastaan huonetilamuutosten vaatimat muutokset. Vesijohdot ja viemärit Vesi- ja viemärinousut uusitaan kytkentäjohtoineen kellariin saakka, jossa uudet linjat pyritään liittämään nykyisiin pystylinjoihin ja vältetään poikittaissiirtojen tekemistä. Kaikki vesikalusteet uusitaan 3-5. kerroksessa sekä 2. kerroksen länsipäädyssä, osittain myös 1.kerroksessa ja pohjakerroksissa mm. viemäreiden uusimisen takia. Rakennus varustetaan uudella lämpökeskukseen sijoitettavalla paineenkorotusyksiköllä. Ilmanvaihto Hankkeessa uusitaan kerrosten 2-5 ilmanvaihtokanavistot päätelaitteineen. Olemassa olevina laitteina hyödynnetään itäpäätyjen kerroskohtaisiin konehuoneisiin aiemmin rakennetut ilmanvaihtokoneet. Rakennuksen keskialueelle ullakolle rakennetaan uusi IV -konehuone, joka palvelee rakennuksen keskiosan kerrosten 1-5 ja länsipäädyn kerrosten 2-5 tiloja. 1. kerroksen ja kellarikerroksen tilat jäävät ennalleen. Uudet IV-koneet varustetaan suodattimilla, lämmöntalteenotolla sekä lämmitys ja jäähdytyspattereilla. Potilasosastoja palvelevat kerroskanavistot varustetaan erilliskanavoinnein potilashuoneita ja muita osaston tiloja varten (EI 15-osastointi). Jäähdytys Uudet keskiosaa palvelevat ilmanvaihtokoneet varustetaan ilmanvaihdon jäähdytyspatterein ja kerroksiin rakennetaan kerrosjäähdytysverkko lähinnä lääkehuoneiden jäähdytystä varten. Jäähdytysjärjestelmäksi asennetaan vedenjäähdytyskone, ns. pakettikone, jonka verkostot jaetaan ilmanvaihdon jäähdytys- ja kerrosjäähdytysverkostoon.

12 Höyry ja lauhde sekä sairaalakaasut Näitä järjestelmiä ei tule rakennukseen. Palonsammutus Sairaalan peruskorjauksen yhteydessä rakennus varustetaan automaattisella sammutuslaitteistolla. Rakennus varustetaan myös pikapalopostein ja käsisammuttimin. Rakennusautomaatio Sairaalaa palveleva rakennusautomaatiojärjestelmä liitetään Kellokosken sairaalan alueen olemassa olevaan keskitettyyn kiinteistönvalvontajärjestelmään. 6.5 Sähkö- ja teletekniikka Sähköasennukset toteutetaan standardin SFS 6000/2007 mukaisesti, käyttäen halogeenivapaita kaapelointeja. Purkutyöt Nykyisten tilojen sähköasennukset pääsääntöisesti puretaan kokonaisuudessaan. Purkutöiden lisäksi joudutaan asentamaan väliaikaisia asennuksia vaiheistuksen edellyttämässä laajuudessa niin, että nykyiset järjestelmät toimivat rakentamisen aikana. Nykyiset 2. kerroksessa olevat normaalivoiman ja turvasyöttöverkon nousukeskukset siirretään rakennuksen kellarikerrokseen, niille rakennettaviin tiloihin. Sähkötilat Muutettavia tiloja varten rakennetaan uudet keskustilat, huomioiden rakentamisen vaiheistukset. Sähkönjakelu ja keskukset Kiinteistön 20 kv:n muuntamon kojeistot uusitaan ja muuntaja vaihdetaan vähähäviöiseen jakelumuuntajaan. Nykyiset normaalivoiman ja turvasyöttöverkon pääkeskukset säilytetään. Varavoimakone uusitaan rakennusvaiheessa 2. Rakennettavia tiloja palvelemaan asennetaan uudet normaalivoiman ja turvasyöttöverkon nousu- ja jakokeskukset. Keskukset liitetään sairaalan nykyiseen sähköverkkoon. Turvasyöttöverkon keskusten nousujohtoina käytetään palonkestäviä kaapeleita. Osa hoitotiloista luokitellaan lääkintätilojen sähköasennuksia koskevan standardin (SFS 6000-7-710) mukaisesti luokkaan G1. Potilasosastot luokitellaan pääsääntöisesti luokkaan G0. Muutosalueille asennetaan johtoreiteiksi uudet kaapelihyllyt ja johtokourut. Muilla alueilla käytetään pääsääntöisesti nykyisiä johtoreittejä. Asennettavat LVI- ja kiinteät sairaalalaitteet sekä ovikoneistot varustetaan tarvittavilla ryhmäjohdoilla. Potilashuoneiden pistorasioiden jännite voidaan katkaista huonekohtaisesti osaston kansliaan asennettavasta ohjauskeskuksesta. Valaistus Valaisinten liitäntälaitteina käytetään vähähäviöisiä elektronisia liitäntälaitteita. Aula- ja käytävätiloissa käytetään upotettuja moduulimitoitettuja loisteputkivalaisimia. Toimisto- ja kansliatilojen valaistus toteutetaan ripustetuilla matalaluminanssivalaisimil-

13 la. Potilastiloissa käytetään mekaanisesti kestäviä valaisimia. Huolto- ja varastotiloihin asennetaan suojakuvulliset loisteputkivalaisimet. Potilashuoneiden valot voidaan kytkeä pois päältä huonekohtaisesti osaston kansliaan asennettavasta ohjauskeskuksesta. Potilashuoneiden valaistusjohdot suojataan vikavirtasuojilla. Portaiden, aulojen sekä vähemmän käytettyjen käytävätilojen valaistusta ohjataan rakennusautomaatiojärjestelmän aikaohjelmalla ja aikaohjelman ulkopuolella läsnäolotunnistimilla. Rakennuksen nykyisiä merkki- ja turvavalaistusasennuksia muutetaan ja laajennetaan tilamuutosten edellyttämässä laajuudessa. Tele- ja turvajärjestelmät Rakennukseen rakennetaan sähkötilat, joihin sijoitetaan yleiskaapeloinnin kerrosjakamot ja telejärjestelmien aktiivilaitteet ja pääkytkennät. Antennipistorasioita asennetaan huonekorttien mukaisesti auloihin, yleisiin käytävätiloihin, potilashuoneisiin sekä henkilökunnan tiloihin. Antennijärjestelmä liitetään nykyiseen yhteisantennijärjestelmään. Rakennukseen asennetaan katastrofikuulutusjärjestelmää varten kaiutinverkosto kuulutuskojeineen ja vahvistinlaitteistoineen. Rakennukseen asennetaan tiedonsiirtoa ja puhelinpisteitä varten 6A-tasoiset yleiskaapelointipisteet. Yleiskaapeloinnin kerroskameroiden ja talojakamon välille asennetaan optiset runkokaapeloinnit. Rakennukseen asennetaan langaton WLAN -verkko tukiasemineen. Tiedonsiirtoverkon aktiivilaitteiden hankinta ei sisälly hankkeeseen. Puhelinjärjestelmän runkokaapelit päätetään yleiskaapeloinnin kerrosjakamoihin ja liitetään kiinteistön nykyiseen puhelinjakamoon. Langattomia puhelimia varten asennetaan langattoman puhelinjärjestelmän (DECT) tukiasemia varten yleiskaapelointijärjestelmän pistorasiat. Langattoman puhelinjärjestelmän tukiasemien hankinta ei sisälly hankkeeseen. Sisäänkäyntiovet varustetaan kuva- ja ääniyhteydellä varustetuilla ovipuhelimilla, joilla saadaan yhteys osastokanslioihin. Rakennusosan tiloihin asennetaan aikakellojärjestelmän sivukelloja, jotka liitetään nykyiseen aikakellojärjestelmään. Neuvottelu-, koulutus-, vastaanotto- ja tutkimustilojen oville asennetaan Varattu valot. Toimistojen oville asennetaan sisäänpyyntöjärjestelmät. Kulunvalvontaan liitetään hankealueen ulko-ovet, osastojen sisäänkäyntiovet, porrashuoneiden, henkilökunnan tilojen ja kanslioiden ovet sekä lääkehuoneiden ovet. Uudet ovet liitetään uuteen kulunvalvontajärjestelmään ja niille hankitaan tarvittavat pääte- ja väyläohjaimet. Lääkehuoneisiin asennetaan murtoilmoitusjärjestelmään liitettävät ilmaisimet. Urakkaalueeseen kuuluvat maantasokerroksen tilat suojataan kuorisuojauksella. Ikkunat ja savunpoistoikkunat suojataan 2 -toimisilla lasirikkoilmaisimilla, jotka liitetään rikosilmoitinkeskukseen.

14 Videovalvontakameroita asennetaan: lääkehuoneisiin, ulko- ja sisäänkäyntioville sekä eristyshuoneisiin, potilaiden oleskelutiloihin ja osastojen käytäville. Kamerat liitetään uuteen videovalvontakeskukseen. Osastojen sisäiset kamerat liitetään osaston kanslioissa oleviin monitoreihin. Osaston sisäistä videokuvaa, lääkehuoneita lukuun ottamatta, ei tallenneta. Hankealueelle asennetaan IP -pohjainen aluekohtaisesti paikantava henkilöturvallisuushälytysjärjestelmä. Järjestelmässä on langattomat hälytyspainikkeet. Järjestelmä kattaa kaikki hankealueen tilat, teknisiä tiloja lukuun ottamatta. Järjestelmän hälytykset näkyvät hälytysvastaanottimissa, käytävänäytöissä ja tarvittaessa DECT- ja GSMpuhelimissa. Hankealueelle asennetaan viranomaismääräykset täyttävä paloilmoitusjärjestelmä. Potilashuoneet suojataan monikriteeri-ilmaisimilla ja varustetaan äänihälyttävällä ilmaisinkannalla. Muut tilat suojataan pääsääntöisesti optisilla savuilmaisimilla. Poistumisreiteille asennetaan paloilmoituspainikkeita, potilasosastojen palopainikkeet asennetaan lukittavaan koteloon. Ilmaisimet liitetään uusittavaan paloilmoitinkeskukseen. Käytäville asennetaan paloa ilmaisevat palokellot. Potilastilojen palokelloille asennetaan osaston kansliaan master -kytkin, jolla voidaan kytkeä palokellot toimintaan. Palopainikkeet merkitään opastekilvillä. Kanslioihin asennetaan paloilmoitinjärjestelmän infotaulut. Palohälytystieto välitetään myös henkilöturvallisuushälytysjärjestelmään, jolloin se näkyy järjestelmän vastaanotin- ja käytävänäytöissä sekä järjestelmään integroituihin muihin järjestelmiin. Rakennukseen asennetaan savunpoistoluukkujen ja savunpoistopuhaltimien laukaisujärjestelmien laitteet ohjauskeskuksineen arkkitehdin määrittelemiin kohteisiin. Rakennukseen asennetaan automaattiset palo-oviensulkujärjestelmän laitteet ohjauskeskuksineen arkkitehdin määrittelemiin kohteisiin. 6.6 Rakennuttajan erillishankinnat Lääkehuoneisiin tullaan rakennuttajan erillishankintoina hankkimaan lääkejääkaapit sekä narkoottisten aineiden säilytystä varten turvakaapit. Pyykinhuoltotiloihin hankitaan tarvittavat pyykinpesu- ja kuivauskoneet. Osastokeittiöt varustetaan induktioliesillä, astianpesukoneilla sekä tarvittavilla kylmäsäilytyskalusteilla. Laitteet hankitaan ns. kotitalousmallisina, koska tiloja käytetään myös potilaiden opetus- ja harjaannuttamistiloina. Henkilökunnan taukotilat varustetaan tarvittavilla keittiölaitteilla. Olemassa olevat toimintakuntoiset laitteet siirretään rakennettaviin tiloihin. 6.7 Energiatehokkuuden huomiointi suunnitteluratkaisuissa Hankkeessa noudatetaan HUS:n erillisohjetta Energiatehokkuuden varmentaminen HUS rakennushankkeissa. Hankkeessa on selvitetty maa-, ilma- ja aurinkolämmön hyödyntämistä, täydentävinä energialähteinä. Näiden energiamuotojen hyödyntäminen on kuitenkin kokonaistaloudellisesti pitkälläkin aikavälillä kannattamatonta, joten niitä ei hankkeeseen esitetä. Rakennustekniikka Vesikaton kattopeltien uusinnan yhteydessä lisätään yläpohjan lämmöneristystä. Muilta osin ei toteuteta energiansäästöön johtavia rakennusteknisiä toimenpiteitä.

15 Sähköjärjestelmät Valaisinten valonlähteinä käytetään energiatehokkaita lamppuja ja liitäntälaitteina käytetään vähähäviöisiä elektronisia liitäntälaitteita. Nousukaapeleiden mitoituksessa ja laitevalinnoissa huomioidaan myös energiahäviöt. Portaiden, aulojen, sekä vähemmän käytettyjen käytävätilojen valaistusta ohjataan rakennusautomaatiojärjestelmän aikaohjelmalla ja aikaohjelman ulkopuolella läsnäolotunnistimilla. Tiloissa pyritään käyttämään vaaleita kattoja ja lattiapintoja, jolloin pintojen heijastumissuhde saadaan mahdollisimman hyväksi ja halutut valaistustasot saavutetaan pienemmillä valotehoilla. LVI-järjestelmät Rakennus on suurelta osin varustettu nykyisellään vain poistoilmanvaihtojärjestelmällä. Saneerauksessa rakennuksen tiiveyttä parannetaan tukkimalla nykyiset korvausilmaraot ikkunoissa ja ulkoseinissä. Tilat varustetaan koneellisella tulo/poistoilmalaitoksella, joka varustetaan normaalia tehokkaammalla lämmöntalteenottojärjestelmällä. Käyttövesikalusteina käytetään vettä säästäviä kalusteita. 7 TILAJÄRJESTELYT TYÖMAAN AIKANA JA VÄISTÖTYÖT Peruskorjauksen vaihe 1 aloitetaan rakennuksen länsipäädystä siten, että koko länsipääty, kerrokset 2-5, toimivat peruskorjausalueena. Peruskorjauksen aikaisten väistösuunnitelmien mukaan tyhjennetään rakennuksen länsipääty, kerroksien 2-5 osalta, tammikuusta 2011 alkaen. Väistötoiminta kestää koko länsipäädyn saneerauksen ajan. Saneerauksen ajaksi nuorisopsykiatrian kolmen osaston, osastot 14, 16 ja 18, toiminta siirretään rakennuksen itäpäätyyn. Kalliomaan koulu, joka toimii 1. krs:ssa, jää peruskorjauksen ulkopuolelle. Länsipäädyn saneerauksen valmistuttua siirtyy itäpäädyssä väistötiloissa olevat osastot länsipäätyyn, jolloin itäpäädyn saneeraus voidaan aloittaa. Osasto 15, itäpäädyn 2. kerroksesta, on jo siirretty Ohkolan sairaalan B-torniin, jossa se tulee toimimaan koko peruskorjauksen ajan. Psykoosit vastuualueen osasto 4, länsipäädyn 4. kerroksesta, siirtyy peruskorjauksen ajaksi Kellokosken Keskitaloon, johon on remontoitu tilat valmiiksi. Toimistotiloja ja erityistyöntekijöiden (yht. 10 henk.) tiloja rakennuksen itäpäädystä sijoitetaan Ohkolan sairaalan A-tornin ylimpään kerrokseen sekä A-tornin 1. kerrokseen. B-tornissa sijaitsevat tilat selvitetään valmiiksi, mikäli sieltä tarvitaan peruskorjauksen jossakin vaiheessa lisää väistötiloja. Tavoitteena on, että väistötiloista mahdollisimman paljon olisi Ohkolan sairaalan alueella. Peruskorjauksen ajan Ohkolan sairaalan päärakennuksen keskellä sijaitseva hissikuilu on sekä potilaiden että rakennusmiesten käytössä. Tilaan rakennetaan tarvittavat suojaseinät. Hankerajauksen mukaan väistöt eivät aiheuta rakentamistoimintaa eikä kustannuksia, joten niille ei ole rahavarausta, mutta päärakennuksen sisällä mahdollisesti tehtävät väistötöiden kustannukset sisällytetään hankkeeseen. Muissa rakennuksissa tehtävät väistöihin liittyvät työt toteutetaan kunnossapidon kautta. 8 HÄIRIÖT TYÖMAAN AIKANA Hankkeeseen liittyvät purku- ja rakennustyöt aiheuttavat melu- ja pölyhaittaa koko rakennusajan. Haitat pyritään minimoimaan huolellisella työnjärjestelyllä ja sopimalla

16 hankalien työvaiheiden ajoituksesta henkilökunnan kanssa. Työmaa-alueet alipaineistetaan pölyävien työvaiheiden hallitsemiseksi. Teknisten järjestelmien uusimisen yhteydessä aiheutuu järjestelmissä katkoksia. Katkokset sovitetaan käyttäjän kanssa mahdollisimman vähän haittaa aiheuttavaan ajankohtaan. Putkien pystylinjojen uusimisen ja viemärien hajotusten tekeminen aiheuttaa häiriötä 1. kerroksen koulutiloihin sekä kellaritiloihin. Linjat tehdään vaiheittain, jotta haitta-alueet jäävät kerralla mahdollisimman pieniksi. Linjakohtaiset katkokset kestävät 2-4 viikkoa. Muuntamon kojeistojen ja muuntajan uusinta aiheuttavat noin 3-5 työpäivän katkoksen sairaalan normaaliin sähkönsyöttöön. Hankealueen sähkö- ja televerkostot liitetään nykyisiin verkostoihin. Kaapelointitöistä ja niitä varten avattavista alakatoista ja läpivientien tekemisestä johtuen, voi verkostojen liittämisen yhteydessä aiheutua haittaa. Haitat keskittyvät lähinnä kellarikerroksen käytäville ja sen varrella oleviin teknisiin laitteisiin. Piha-alueelta varataan noin 300 m2 tilaa työmaan tukitoiminnoille. 9 KUSTANNUSARVIO Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin investointiohjelmassa vuosille 2010-2012 on Ohkolan sairaalan peruskorjauksen vaiheelle 1 varattu rahaa 6,0 miljoonaa euroa. Hankesuunnitelman kustannusarvio on 6.830.000 euroa laskettuna Hyvinkään seudun huhtikuun 2010 hintatasolla. Kustannusten nousu aiheutuu lähinnä itäpäädyn toisen kerroksen liittämisestä hankkeeseen, parvekkeiden uusinnasta, uudesta ilmanvaihtokonehuoneesta sekä automaattisen sammutusjärjestelmän rakentamisesta. Lisäksi taloteknisten järjestelmien rakentaminen joudutaan ulottamaan hankealueen lisäksi osin kellarikerrokseen saakka. Hankkeen bruttolaajuus on kasvanut 4013 5073 brm2. Hankesuunnitteluvaiheen arvio kustannuksista kustannuserittäin on seuraava: B1 Rakennuttaminen ja suunnittelu 580.000 B2 Rakennustekniset työt 3.100.000 B3 LVIA-työt 1.250.000 B4 Sähkötyöt 1.850.000 B5 Erillishankinnat 50.000 Yhteensä 6.830.000 Hankkeen kustannusarvio hyötypinta-alaan (2795,5 hym2) nähden on 2.443 /hym2 ja bruttoneliöitä (5073,0 brm2) kohden 1.346 /brm2 Kustannuslaskelma on laadittu hankesuunnitteluvaiheen suunnitelmista. Kustannuslaskelman on laatinut Tocoman Oy. Arvioissa on otettu huomioon sähkö- ja LVIsuunnittelijoiden omien suunnittelualojen kustannusarviot, rakennuttajan erillishankinnat rakennuttajan tekemän arvion mukaan sekä HUS -kuntayhtymän vastaavankaltaisten kohteiden toteutuneita kustannuksia.

17 Hankkeen kustannukset arvioidaan jakautuvan vuosille 2009-2012 seuraavasti: Kaikki hinnat alv 0%. vuosi 2009 30.000 vuosi 2010 400.000 vuosi 2011 4.500.000 vuosi 2012 1.900.000 10 AIKATAULUTAVOITTEET Hankkeen aikataulu on laadittu sillä oletuksella, että hankesuunnitelma hyväksytään toukokuussa 2010. Toteutussuunnittelu käynnistyy kesäkuun 2010 alkupuolella. Urakkalaskentavaihe on syys-marraskuussa ja rakentamiseen liittyvät päätökset tehdään joulukuussa 2010. Rakennustyöt käynnistyvät vuoden 2011 alusta. Töiden ensimmäinen osuus, länsipääty, vesikattotyöt sekä talotekniikan järjestelmien keskuslaitteet valmistuvat ensimmäisen osavaiheen jälkeen lokakuussa, jonka jälkeen alkaa itäpään rakennustyöt. Hanke valmistuu huhtikuussa 2012. Rakennusvaiheen kokonaiskesto on 16 kuukautta. Tavoiteaikataulu on liitteenä 6. 11 HANKKEEN TOIMINTAKULUVAIKUTUKSET Vaikutukset sisäisiin vuokriin Peruskorjattavien tilojen laajuus on 5073 brm² ja kustannusarvio 6,83 milj. euroa. Investoinnin vaikutus pääomavuokraan 20-vuoden poistoajalla ja 30 % lainarahoitusosuudella, jolle lasketaan 4 % korko, on 345 500 euroa vuodessa. Vuokra jakautuu eri yksiköille tilojen pinta-alojen ja tilatyyppien suhteessa myöhemmin määrittelemällä tavalla. Vaikutukset toimintakuluihin Hankkeen vaikutus Ohkolan sairaalan henkilöstömäärään ja sitä kautta henkilöstökustannusten lisääntymiseen johtuu hankkeen yhteydessä perustettavasta VAINU - osastosta, jonne perustetaan 21 uutta vakanssia. Uudet perustettavat vakanssit ovat 10 sairaanhoitajan, 7 mielenterveyshoitajan, 1 sosiaalityöntekijän, 2 lääkintävahtimestarin ja 1 osastosihteerin vakanssi. VAINU -osaston henkilöstökulut kokonaisuudessaan, kun otetaan huomioon sairaalan sisäiset vakanssisiirrot, vakanssinimikkeiden muutokset sekä uusien vakanssien perustaminen, tulee olemaan vuositasolla noin 747 300. Varsinainen henkilöstökulujen kasvu uusien perustettavien vakanssien osalta VAINU -osastolla jakautuu ammattiryhmittäin siten, että hoitohenkilökunnan ja erityistyöntekijän osalta vuosikustannukset ovat noin 510 000 ja muun henkilökunnan osalta noin 70 000 eli yhteensä noin 580 000. Tuusulan kunta on antanut periaatteellisen sitoumuksen 2. kerrokseen sijoittuvien uusien koulutilojen vuokraamisesta sairaalakoulun käyttöä varten 10 vuodeksi. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden kustannuksiin hankkeella ei katsota olevan olennaista vaikutusta.

18 Vaikutukset tuottoihin VAINU -osaston perustamisen myötä saadaan rationointihyötyä hoitopäivien kustannusten osalta. Kellokosken sairaalan tavanomaisen nuorisopsykiatrisen osastohoidon hoitopäivän hinta on 550 euroa. VAINU -osaston hoitopäivähinta tulee olemaan 660 euroa. Hinnat ovat pienemmät kuin Tampereen tai Kuopion erityisvaikeiden nuorten, EVA -osastolta ostettu hoito, joissa hoitopäivähinta on 720 750 euroa. VAINU - osastolla on 6 sairaansijaa ja se tuottaa vuosittain noin 2000 hoitopäivää. Erityisvaikeiden nuorten hoito omalla sairaanhoitoalueella lyhentää sairaalahoitojaksoja ja nopeuttaa jatkohoidon järjestämistä. Sairaansijojen väheneminen ja edullisemmat hoitopäivähinnat tuottavat rationointihyötynä noin 660 000 /vuosi.