VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella

TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 22.10.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella

2 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun vuosiyhteenveto 2014 Sisältö 1 JOHDANTO...5 2 SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA...5 2.1 Lämpötila...5 2.2 Sadanta...7 2.3 Lumitilanne...8 3 TARKKAILUN TULOKSET VUONNA 2014...8 3.1 Tuotantoalueet...8 3.2 Eura...9 3.2.1 Joutsuo...9 3.3 Honkajoki... 15 3.3.1 Lakkikeidas... 15 3.3.2 Kotkankeidas... 21 3.3.3 Huidankeidas... 25 3.3.4 Marjakeidas... 27 3.3.5 Satamakeidas... 30 3.4 Huittinen... 41 3.4.1 Nanhiansuo... 41 3.4.2 Vittassuo... 47 3.4.3 Hakasuo... 50 3.5 Jämijärvi... 54 3.5.1 Mustakeidas-Saarikeidas... 54 3.6 Kankaanpää... 61 3.6.1 Kurkikeidas... 61 3.6.2 Jämiänkeidas... 68 3.6.3 Hirvikeidas... 79 3.6.4 Viheräperä... 83 3.7 Karvia... 85 3.7.1 Alkkia... 85 3.7.2 Haitikeidas... 92 3.7.3 Loukaskeidas... 97 3.7.4 Mustakeidas... 100 3.7.5 Suomikeidas... 112 3.8 Köyliö... 115 3.8.1 Lammisuo... 115 3.8.2 Matkussuo... 123 3.9 Lieto (ent. Tarvasjoki)... 127 3.9.1 Juvanrahka (Rahkasuo)... 127 3.10 Loimaa... 127 3.10.1 Harmantinsuo... 127 3.10.2 Keinusuo... 129 3.11 Merikarvia... 129

3.11.1 Kotoneva... 129 3.11.2 Iso-Rydistönkeidas... 134 3.11.3 Kirinneva... 139 3.11.4 Heitonneva... 142 3.12 Oripää... 145 3.12.1 Haaroistensuo... 145 3.13 Siikainen... 148 3.13.1 Leppisuot 1... 148 3.13.2 Leppisuot 2... 152 4 YHTEENVETO... 157 3 Liitteet Liite 1 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevat tarkkailusuot vuonna 2014 Pöyry Finland Oy Antti Leskelä (FM) Pia Vesisenaho, Ins. (AMK) Jarmo Sillanpää, Ins. (AMK) Yhteystiedot PL 32, Paristotie 15 67101 Kokkola Pia Vesisenaho Jarmo Sillanpää www.poyry.fi puh. 010 33 28211, pia.vesisenaho@poyry.com puh. 010 33 28370, jarmo.sillanpaa@poyry.com

5 1 JOHDANTO Vapo Oy Länsi-Suomen tulosyksikkö yhdisti kesäkuusta 1999 alkaen aiemmin erillistarkkailuna toteutetut turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistöseurannat yhdeksi laajaksi koko tulosyksikön kattavaksi tarkkailuksi. Länsi-Suomen turvetuotannon tarkkailuun koottiin Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Lounais-Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen alueella toteutetut turvetuotannon tarkkailut. Tässä raportissa on tarkasteltu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen osalta pysyvien päästötarkkailusoiden vedenlaatua, virtaamia ja kuormituslukuja eri vuodenaikoina ja pitkällä aikavälillä aiempiin tarkkailuvuosiin verraten. Samoin alueen täydentävien päästötarkkailuasemien vedenlaatu- ja kuormitustuloksia on tarkasteltu suokohtaisesti. Aiemmin ELY-keskuksittaisten raporttien yhteydessä ollut kooste koko läntisen Suomen alueen turvetuotannon tarkkailun piirissä olevien Vapo Oy:n soiden vuoden 2014 kokonaiskuormituksista sekä kuormitukset ELY-keskuksittain ja vesistöalueittain jaoteltuina on vuonna 2014 siirretty erilliseen koosteraporttiin. Koosteraportista löytyvät myös kuvaukset tarkkailun toteutuksesta ja laskentamenetelmistä, joita ei enää vuodesta 2014 lähtien ole esitetty ELY-keskuskohtaisissa raporteissa. Kekkilä Oy:n ja yksityisten tuottajien turvetuotantoalueiden kuormituksia ei enää vuodesta 2014 lähtien raportoida Vapo Oy:n tarkkailujen yhteydessä. Vuonna 2014 tarkkailussa noudatettiin Pöyry Finland Oy:n 23.12.2013 ELYkeskuskohtaisesti laatimia Vapo Oy:n läntisen Suomen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmia vuosille 2014 2018. Varsinais-Suomen ELYkeskus antoi alueensa tarkkailuohjelmaa koskevan päätöksen 8.1.2015. Tarkkailun pysyvät päästötarkkailuasemat ovat ympärivuotisessa tarkkailussa olevia kohteita, joilla on vedenlaadun seurannan lisäksi yleensä myös virtaamamittausta. Kuntoonpanotarkkailussa on myös ympärivuotisia kohteita. Lisäksi tarkkailuun kuuluu täydentäviä päästötarkkailuasemia, joiden osalta vedenlaatua tarkkaillaan harvemmin kuin ympärivuotisilla kohteilla. Tarkkailujakso oli seitsemättä kertaa hydrologinen vuosi 1.11.2013-31.10.2014. Vuoden 2014 vesistö- ja kuormitustarkkailun toteutuksesta näytteenoton, analysoinnin ja virtaamamittauksen osalta vastasi Nab Labs Oy. Kuormituslaskennat ja vuosiyhteenvedot laati Pöyry Finland Oy. 2 SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA 2.1 Lämpötila Varsinais-Suomen turvetuotantoalueiden sijaintiin nähden Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemista Niinisalo ja Kaarina sijaitsevat painopistealueella ja turvetuotannon sääolosuhteita hydrologisena vuonna 2014 on tarkasteltu niiden tietojen perusteella. Apuna on käytetty myös Ilmatieteen laitoksen säätilastoja. Vuoden 2014 keskilämpötila oli Niinisalossa 5,7 o C ja Kaarinassa 6,8 o C, jotka olivat 1,4 1,6 astetta vertailukauden 1981 2010 keskilämpötiloja korkeampia. Vuosi 2014 oli Niinisalossa 0,3 astetta edellistä vuotta lämpimämpi ja 0,8 astetta lämpimämpi Kaarinassa (kuvat 1-2). Talven 2013 2014 keskilämpötilat olivat 0 o C:n alapuolella vain tammi-helmikuun ajan Niinisalossa ja tammikuun ajan Kaarinassa. Kevät 2014 oli tavanomaista lämpi-

mämpi. Kesäkuu oli keskimääräistä hieman viileämpi, mutta loppukesä keskimääristä lämpimämpää. Syksy 2014 oli vertailujaksoa 1981 2010 hieman lämpimämpi ja marras- ja joulukuu selvästi lämpimämpiä. Vuonna 2014 terminen kasvukausi alkoi Varsinais-Suomessa 13.4. eli noin kaksi viikkoa aikaisemmin kuin vuosina 1981 2010 keskimäärin. Terminen kasvukausi päättyi 14.10. eli noin viikon tavanomaista aikaisemmin (Ilmatieteen laitos 2014). Terminen kasvukausi alkaa kun lumipeite on kadonnut aukeilta paikoilta ja vuorokauden leskilämpötila on pysynyt vähintään viisi vuorokautta peräkkäin +5 asteen yläpuolella. Terminen kasvukausi päättyy kun syksyllä vuorokauden keskilämpötila pysyy 5-10 vrk peräkkäin +5 asteen ala-puolella. 6 Kuva 1 Kuukauden keskilämpötilan vaihtelut Niinisalossa vuosina 2013 2014 ja vertailuajanjaksona 1981 2010. Kuva 2 Kuukauden keskilämpötilan vaihtelut Kaarinassa vuosina 2013 2014 ja vertailuajanjaksona 1981 2010.

2.2 Sadanta Vuonna 2014 Niinisalossa saatiin sateita vertailujakson 1981 2010 keskiarvoa (681 mm) selvästi vähemmän (543 mm). Kaarinassa satoi paljon enemmän, sillä koko vuoden sadesumma oli 722 mm (vertailuarvo 679 mm). Vuonna 2014 satoi Niinisalossa toukokuussa ja marraskuussa vuosien 1981 2010 keskiarvoa selvästi enemmän. Kaarinassa elokuu oli todella sateinen. Myös kesä- ja joulukuu oli keskimääräistä sateisempi (kuvat 3-4). Turvetuotantokaudella syyskuu oli molemmilla mittausasemilla tavanomaista vähäsateisempi. Kaarinassa myös loka- ja marraskuu olivat selvästi keskimääräistä vähäsateisempia. 7 Kuva 3 Kuukauden keskisademäärän vaihtelut Niinisalossa vuosina 2013 2014 ja vertailuajanjaksona 1981 2010. Kuva 4 Kuukauden keskisademäärän vaihtelut Kaarinassa vuosina 2013 2014 ja vertailuajanjaksona 1981 2010.

2.3 Lumitilanne Lounais-Suomessa lunta oli talvella 2013-2014 selvästi keskimääräistä vähemmän. Enimmillään lunta Niinisalossa oli tammi-helmikuussa (10 cm) ja Kaarinassa maaliskuussa (8 cm) (Kuva 5). Huhtikuussa lumet olivat sulaneet kokonaan Lounais- Suomesta. Terminen talvi alkoi vasta 10.1.2014 ja loppui 7.2.2014. Talvi alkoi noin kaksi kuukauden tavanomaista myöhemmin ja päättyi puolitoista kuukautta tavanomaista aiemmin. Kestoltaan talvi oli vain 29 vrk. 8 Kuva 5 Lumen syvyys Niinisalon ja Kaarinan mitta-asemilla talvella 2013 2014 ja vertailuajanjaksolla 1981 2010. 3 TARKKAILUN TULOKSET VUONNA 2014 3.1 Tuotantoalueet Tässä raportissa on Pirkanmaan ELY-keskuksen osalta esitetty erikseen kunkin tarkkailusuon vedenlaatu, virtaamat ja valumat sekä kuormitustulokset. Suot on järjestetty sijaintikunnan mukaiseen aakkosjärjestykseen. Suokohtainen tarkastelu antaa mahdollisuuden käsitellä suon erityispiirteitä ja sallii erilaiset kuormitusten esitystavat sekä mahdollisen vesienkäsittelyn tehon tarkastelun, mikäli ympäristölupa niin edellyttää. Tämä on usein tarpeen täydentävien päästöasemien kohdalla, joiden tarkkailuohjelmat poikkeavat suuresti toisistaan mm. kuormitustarkkailupisteiden luonteen ja näytteenottotiheyden osalta. Kaikkien päästötarkkailuasemien tuloksia on verrattu joko tuotannossa tai valmistelussa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiseen vedenlaatuun ja ominaiskuormituslukuihin. Täydentävien tarkkailupisteiden tuloksia vertailtaessa tulee kuitenkin huomioida näytteiden vähäinen määrä sekä näytteenottoajankohdat. Tätäkin enemmän kuormitustuloksiin vaikuttaa virtaama, joka voi muuttaa keskikuormitusta suuresti, mikäli näytteenotto ajoittuu poikkeuksellisen virtaaman ajalle. Useimmilla täydentävillä tarkkailuasemilla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaaman mittausta, vaan kuormitus lasketaan käyttämällä läheisen suon tai alueen ominaiskuormitussoiden

3.2 Eura 3.2.1 Joutsuo keskivalumaa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien tuotantoalueiden kuormitukset on esitetty raportin lopussa (Taulukko 134). Joutsuon tuotantoalue sijaitsee Euran kunnassa. Joutsuon turvetuotantoalueen kuntoonpano on aloitettu vuonna 1982 ja tuotanto vuonna 1985. Vuonna 2014 tuotannossa oli 78,8 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Joutsuon turvetuotantoon 7.12.2006 (päätös nro 166/2006/4, dnro LSY-2005-Y-414). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 26.6.2008 (Nro 08/0397/3). Joutsuo sijaitsee Lapinjoen vesistöalueen (33) Hinnerjoen alueella (33.004). Koko tuotantoalan kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuskentällä. Kuivatusvesiä johdetaan laskuojaa 1 pitkin Hinnerjokeen ja laskuojaa 2 pitkin Vahensuonojaan, Liesjärvenojaan ja edelleen Hinnerjokeen. Pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen lisäksi näytteitä otetaan pintavalutuskentän yläpuolelta vesienkäsittelymenetelmän tehon tarkkailun vuoksi. Pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 190,2 ha. 9 Joutsuo PVK1 Vedenlaatu Joutsuon pintavalutuskentän ylä- ja alapuolinen vedenlaatu vuonna 2014 on esitetty taulukossa (Taulukko 2). Alapuolinen vedenlaatu on lisäksi esitetty kuvassa (Kuva 8). Yläpuoliselta pisteeltä mitattiin korkeita kiintoainepitoisuuksia maaliskuun lopussa ja huhtikuun puolivälissä. Käyttötarkkailupäiväkirjaa ei ollut käytettävissä syyn arvioimiseksi eikä näytteenottajan kenttäkorteissa ollut myöskään merkintöjä. Joutsuon pintavalutuskentältä lähtevän veden keskimääräiset kiintoaine- ja kokonaistyppipitoisuudet olivat korkeampia kuin edellisenä kahtena vuonna ja korkeampia kuin tuotantovaiheen pintavalutuskentällisillä ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 2). Keskimääräiset kokonaisfosforipitoisuudet ja COD Mn -arvot olivat lähellä tuotantovaiheen pintavalutuskentällisten ominaiskuormitussoiden keskitasoa. Korkeimmat kiintoaine- ja typpipitoisuudet oli mitattu huhtikuun alkupuolella, fosforipitoisuudet huhti-toukokuussa ja COD Mn -arvot elo-syyskuussa. Joutsuon pintavalutuskentältä purkautuva vesi oli soille tyypillisen hapanta ja rautapitoista (keskiarvot ph 5,8 ja rauta 2,3 mg/l). 1.8. ja 8.8.2014 Joutsuolta on otettu rankkasateiden aikana omavalvontanäytteitä. Kiintoainepitoisuudet olivat pintavalutuskentän yläpuolella koholla, mutta kenttä puhdisti veden hyvin eikä purkuveden laadussa ei ollut merkittäviä eroja muihin kierroksiin verrattuna. Puhdistusteho Joutsuon pintavalutuskentän keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 47 %, kokonaistypen osalta 44 % ja kokonaisfosforin osalta 22 % (Taulukko 2). Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan COD Mn -arvon osalta puhdistusteho vaihteli paljon eri

näytteenottokertojen välillä ja keskimäärin puhdistumista tapahtui vain 3,7 %. Myöskään Vapon tuotantovaiheen pintavalutuskentällisillä ominaiskuormitussoilla pintavalutus ei ollut vuonna 2014 poistanut COD Mn -kuormitusta (keskimääräinen puhdistusteho -11 %). Joutsuon pintavalutuskentälle 1 on ympäristölupapäätöksessä asetettu reduktiovaateita kiintoaineen, kokonaistypen- ja fosforin puhdistusteholle. Hydrologisena vuonna 2014 vaatimukset täyttyivät kiintoaineen ja kokonaistypen osalta. Kokonaisfosforin puhdistusteho jäi vaadittua heikommaksi (Taulukko 1). Taulukko 1 Joutsuon pintavalutuskentän 1 reduktiovaateet sekä niiden toteutuminen hydrologisena vuonna 2014. Kiintoaineen osalta Joutsuon pintavalutuskentän keskimääräinen puhdistusteho (47 %) oli huonompi kuin Vapon tuotantovaiheen pintavalutuskentällisillä ominaiskuormitussoilla (n=28) keskimäärin (67 %), samoin fosforin (Joutsuo 22 %, ominaiskuormitussuot 27 %). Vastaavasti kokonaistyppeä Joutsuon pintavalutuskenttä (44 %) puhdisti näitä (22 %) paremmin. 1.8. ja 8.8.2014 Joutsuolta on otettu rankkasateiden aikana omavalvontanäytteitä (Taulukko 2). Puhdistustehoissa ei ollut merkittäviä eroja muihin näytekierroksiin verrattuna. Virtaama ja valuma Reduktiovaade Toteutunut Kiintoaine 40 % 47 % Kokonaisfosfori 50 % 22 % Kokonaistyppi 20 % 44 % Joutsuon pintavalutuskentän mittapadolla on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Virtaamajaksot saatiin koko tarkkailuvuoden ajalta. Joutsuo on yksi alueen B ominaiskuormitussoista (n=5). Valumadata hydrologiselta vuodelta 2014 on esitetty kuvassa (Kuva 6). Joutsuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 11,4 l/s (v. 2013 14,5 l/s) ja valuma 6,0 l/s km 2 (v. 2013 7,6 l/s km 2 ). Valumat olivat korkeimmillaan marraskuun 2013 puolivälin ja tammikuun 2014 puolivälin välisenä aikana. Kuten vuonna 2013, ovat maksimivalumat Joutsuolla varsin alhaiset, alle 40 l/s km 2. Esimerkiksi alueen B muilla ominaiskuormitussoilla vuorokauden maksimivalunnat vaihtelivat välillä 58-120 l/s km 2. Valumat olivat Joutsuolla alhaisia useammalla jaksolla, mm. tammikuun puolivälistä helmikuun alkupuolelle, touko-heinäkuussa ja syyskuussa. 1.8. ja 8.8.2014 Joutsuolta on otettu rankkasateiden aikana omavalvontanäytteitä (Taulukko 2). Takana oli ollut jaksovalumien perusteella pitkä kuiva jakso ja jatkuvatoimisesti mitatut näytejaksojen valumat jäivät sateista huolimatta molemmilla kerroilla alhaisiksi. Hetkellinen valuma oli 8.8. noin 10,2 l/s km 2 eli lähellä vuoden keskivalumaa. 1.8. hetkellistä valumaa ei ollut mitattu. 10

11 l/s km 2 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1.11.13 Kuva 6 1.12.13 Alue B (n=5) Joutsuo pvk ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 1.1.14 1.2.14 1.3.14 1.4.14 pvm 1.5.14 Joutsuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman jatkuvatoimisesti mitatut valumat ja näytteenoton yhteydessä mitatut hetkelliset valumat vuonna 2014. Harmaalla keskimääräinen valuma lähellä, alueella B sijaitsevalla 5 kohteella. 1.6.14 1.7.14 1.8.14 1.9.14 1.10.14

12 Taulukko 2 Joutsuon pintavalutuskentän 1 ylä- ja alapuolinen vedenlaatu sekä puhdistustehot vuonna 2014. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 46 11.11.2013 4,6 4,9 7,4 4,6 38 2900 2600 10 34 34 0 50 48 4 34,6 18,2 19 47 20.11.2013 5,2 5,4 12 7,7 36 2800 2600 7 38 40-5 53 52 2 23,0 12,1 14 49 4.12.2013 6,0 5,9 5,2 3,2 38 2100 1850 12 1200 660 54 71 36 36 0 12 10 1,9 1,6 43 45-5 17,8 9,4 14 51 18.12.2013 5,8 5,7 13 8,3 36 2500 2200 12 41 39 5 40 37 8 45,8 24,1 27 # 3 15.1.2014 5,8 5,5 13 6,4 51 2300 2100 9 49 51-4 49 55-12 0,4 0,2 25 # 7 11.2.2014 6,2 6,2 24 13 46 4,6 3300 2300 30 1800 1200 860 510 71 51 28 14 12 1,0 1,4 35 27 23 21,0 11,1 45 # 13 25.3.2014 6,2 6,1 70 20 71 11 4,7 3000 2400 20 77 47 39 36 35 3 5,2 2,7 15 15 9.4.2014 6,7 6,0 26 59-127 12 13 4500 3000 33 2500 990 5 33 97 88 9 15 11 3,2 5,1 62 52 16 6,2 3,3 5 16 14.4.2014 6,8 6,6 87 35 60 26 13 5200 3200 38 170 110 35 63 44 30 2,9 1,5 15 18 29.4.2014 6,9 6,0 28 11 61 14 4300 1600 63 2800 280 46 110 120 71 41 17 8 5,5 2,2 61 56 8 1,1 0,6 6 19 5.5.2014 7,1 6,0 20 8,9 56 11 4600 1400 70 130 68 48 61 53 13 1,6 0,8 22 22 27.5.2014 7,1 6,2 17 21-24 13 3300 1200 64 120 120 0 61 71-16 0,8 0,4 8 23 4.6.2014 7,2 6,2 28 17 39 20 3100 1800 42 820 10 100 6 120 110 8 14 6 5,8 2,8 60 69-15 0,9 0,5 19 26 23.6.2014 7,0 6,6 18 2,0 89 3800 1800 53 110 79 28 64 55 14 1,2 0,6 7 27 30.6.2014 6,9 6,5 13 4,4 66 2900 1600 45 85 67 21 51 55-8 0,2 0,1 10 # 29 14.7.2014 7,1 10 2300 560 68 92 15 4,9 54 0,1 0,0 18 # 31 28.7.2014 7,0 9,0 2900 91 56 0,0 0,0 3 # 31 1.8.2014 * 6,9 6,9 26 10 62 15 3200 1500 53 1700 120 72 5 67 58 13 11 6 47 52-11 0,4 0,2 7 # 32 8.8.2014 * 5,8 6,0 39 10 74 26 4500 2500 44 1400 360 9 620 110 90 18 3 7 74 66 11 9,4 4,9 4 # 33 13.8.2014 6,6 6,3 12 9,0 25 3000 1700 43 88 75 15 73 82-12 2,0 1,0 9 # 35 26.8.2014 5,6 5,6 18 3,8 79 4200 2000 52 1600 390 950 170 62 54 13 8 11 1,9 1,4 88 76 14 22,8 12,0 11 # 37 8.9.2014 6,5 6,2 16 6,6 59 2800 1800 36 96 74 23 74 78-5 1,5 0,8 23 # 39 23.9.2014 6,7 6,5 12 5,0 58 2600 1800 31 110 69 37 60 55 8 1,4 0,7 13 41 6.10.2014 6,8 6,2 5,4 2,9 46 2800 1400 50 1400 140 130 31 70 51 27 28 12 3,7 1,9 52 56-8 4,7 2,5 14 43 20.10.2014 6,1 6,0 8,1 4,9 40 9000 1900 79 59 51 14 65 54 17 7,6 4,0 12 Keskiarvo: 5,8 5,8 21 12 47 ** 15 11 3516 2011 44 ** 1578 461 229 173 86 67 22 ** 14 9 3,5 2,3 57 55 4 ** 11,4 6,0 365 Mediaani: 6,7 6,1 16 8,3 51 3000 1850 42 1500 360 70 71 88 67 15 14 10 3,5 1,9 60 55 4 2,6 1,4 Minimi: 4,6 4,9 5,2 2,0-127 2100 1200 7 560 10 5 5 34 34-5 3 6 1,0 1,4 35 27-16 0,0 0,0 Maksimi: 7,2 6,9 87 59 89 9000 3200 79 2800 1200 950 620 170 120 48 28 12 5,8 5,1 88 82 30 73,8 38,8 2013 5,9 5,9 14 5,9 57 ** 23 2476 1875 25 ** 1183 724 62 91 91 68 24 ** 26 21 3,3 2,2 56 58-4 ** 14,5 7,6 365 2012 6,4 5,8 21 8,1 61 ** 21 2701 2009 26 ** 1367 571 508 235 68 58 9 ** 14 14 3,1 2,0 57 58-3 ** 24,3 12,8 365 2011 6,0 5,7 12 3,8 69 ** 31 2544 2148 16 ** 836 522 60 35 57 69-20 ** 14 18 2,0 1,5 57 64-13 ** 12,9 6,8 365 Talvi 1 kpl 5,8 5,5 13 6,4 2300 2100 49 51 49 55 0,2 0,1 25 Kevät 4 kpl 6,4 6,2 52 32 13 4000 2725 2150 1095 433 272 104 74 15 12 2,1 3,3 49 40 13,6 7,2 80 Kesä 11 kpl 6,4 6,1 20 9,4 17 13 3454 1718 1480 232 208 182 99 79 11 8 4,5 2,1 63 65 2,8 1,5 147 Syksy 7 kpl 5,3 5,5 9 5,2 3529 2050 1300 400 92 51 55 46 20 11 2,8 1,8 52 50 23,2 12,2 113 Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 18,8 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5,0 2,6 44 46-4 ** 12,1 Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** 2047 1570 24 ** 911 436 98 62 39 ** 39 19 5,7 2,4 47 52-6 ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 14.7.14 ja 28.7.14 Ei ap näytettä, koska virtausta ei ole. 1.8.14 ja 8.8.14 Rankkasateen aikaisia omavalvontanäytteitä. 8.8.14 Ap mittapadon pinnankorkeus n. 18 cm, 1.8.14 hetkellistä virtaamaa ei ole määritetty.

Taulukko 3 Kuormitus Joutsuon kuormitukset on laskettu pintavalutuskentän alapuolisen pisteen pitoisuuksien ja Joutsuolta mitattujen virtaamien perusteella. Joutsuon brutto-ominaiskuormitus oli vuonna 2014 fosforin ja COD Mn osalta pienempi kuin edellisenä vuotena sekä suurempi kiintoaineen osalta (Kuva 9). Typpikuormitus oli vuoden 2013 luokkaa. Vuosina 2013 ja 2014 brutto-ominaiskuormitukset olivat selvästi pienemmät kuin vuonna 2012. Tämä selittyy pääosin vuosien 2013 2014 pienemmillä valumilla. Joutsuon tuotantoalueen kuormitus vesistöalueittain on esitetty taulukossa (Taulukko 4). Joutsuon tarkkailuaseman (PVK1 ap) kuormitusluvut vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). 13 Joutsuon kuormitukset vuonna 2014 on esitetty taulukossa (Taulukko 3). Bruttoominaiskuormitukset on esitetty vuodenajoittain kuvassa (Kuva 7) ja näytejaksottain kuvassa (Kuva 8). Vuosien 2011-2014 brutto-ominaiskuormituksia on verrattu kuvassa (Kuva 9). Joutsuon brutto-ominaiskuormitukset olivat tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienempiä. Joutsuon ominaiskuormitussoihin verrattuna pieni keskivaluma selittää tämän. Joutsuon osalta suurimmat kuormitusjaksot ajoittuivat pääosin marraskuun 2013 ja huhtikuun 2014 väliselle ajalle, jolloin virtaamat olivat suurimmillaan. Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2014 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 6,0 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 46 41 69 59 3,6 17 15 1324 1174 Typpi 12 9,2 16 11 0,93 4,3 3,4 341 266 Fosfori 0,24 0,13 0,45 0,24 0,019 0,087 0,048 6,8 3,8 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 226 58 407 74 18 82 21 6497 1680 Kiintoaine Kokonaistyppi Joutsuo, pvk keskiarvo om.kuorm.suot 2014 Joutsuo, pvk keskiarvo om.kuorm.suot 2014 g/ha d 200 150 100 50 0 talvi kevät kesä syksy g/ha d 50 40 30 20 10 0 talvi kevät kesä syksy Kokonaisfosfori Joutsuo, pvk Series2 COD Mn Joutsuo, pvk keskiarvo om.kuorm.suot 2014 g/ha d 1,0 0,8 0,5 0,3 0,0 talvi kevät kesä syksy g/ha d 1200 1000 800 600 400 200 0 talvi kevät kesä syksy Kuva 7 Joutsuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden (n=50) keskiarvot vuonna 2014.

14 Kuva 8 Joutsuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja brutto-ominaiskuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

Taulukko 4 Joutsuon kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014. 15 Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 33.004 Hinnerjoen a 1324 341 6,8 6497 1174 266 3,8 1680 kg O2 kg kg O2 g/ha d Kiintoaine g/ha d Typpi g/ha d Fosfori g/ha d CODMn 280 240 200 160 120 80 40 0 60 50 40 30 20 10 0 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2011 2012 2013 2014 2011 2012 2013 2014 2011 2012 2013 2014 2011 2012 2013 2014 Kuva 9 Joutsuon brutto-ominaiskuormitusten (g/ha/d ja g O 2 /ha/d) vuosien välinen vaihtelu vuosina 2011 2014. Vertailuna (vaakaviivat) kaikkien ominaiskuormitussoiden (n=57) keskiarvot. 3.3 Honkajoki 3.3.1 Lakkikeidas Lakkikeitaan turvetuotantoa koski aiemmin Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 117/2004/4 (antopäivä 31.12.2004), jolla on myönnetty ympäristölupa Satamakeitaan turvetuotantoalueen toiminnalle. Em. ympäristölupaan liittyen Lakkikeitaan aluetta (Satamakeitaan tuotantolohkon 1 auma-alue) koskeva lupa oli voimassa 31.12.2009 saakka, jonka jälkeen alue on ollut levossa kesäkuuhun 2013 asti. Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi 7.3.2013 Vapo Oy:lle ympäristöluvan (Nro 45/2012/2) Lakkikeitaan turvetuotantoon auma-alueineen noin 18 ha alalle. Tämä on kokonaisuudessaan tuotantokunnossa olevaa entistä auma-aluetta. Satamakeitaalla valmistelut on aloitettu vuonna 1974 ja tuotanto 1976. Lakkikeidas sijaitsee Karvianjoen vesistöalueella Honkajoen valuma-alueen Honkaluoman (36.032) osavaluma-alueella (62,24 km 2 ). Lakkikeitaan puhdistetut kuivatusvedet johdetaan Kirkkoluoman kautta Karvianjokeen. Ympäristöluvan mukaisesti Lakkikeitaalta johdettavat vedet käsitellään sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti kemiallisen käsittelyn avulla. Aiemmin kuivatusvesiä ei ole käsitelty kemiallisesti. Kemikalointi aloitettiin Lakkikeitaalla 22.1.2014. Lakkikeitaalla käynnistettiin kuntoonpanotyöt 11.6.2013 ja kaivutyöt 16.9.2013. Vesien pumppaus on aloitettu 27.1.2014. Erinäisiä kuntoonpanotöitä tehtiin 9.5.2014 asti, jolloin saatiin valmiiksi sarkojen kavennukset ja massojen siirto. Muilta osin viimeistelytyöt olivat valmiit 14.4.2014. Ympärivuotinen tarkkailu aloitettiin joulukuussa 2013, tosin aluksi saatiin näytteitä vain kemikaloinnin yläpuoliselta pisteeltä. Kemikaloinnin alapuoliselta pisteeltä saatiin ensimmäinen näyte maaliskuussa 2014. Alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 22,0 ha. Vuonna 2014 Lakkikeitaalla oli ajalla 27.6. 17.8.2014 yhteensä 27 tuotantopäivää. Saostuskemikaalia on käytetty 27.1. 20.11.2014 6 000 kiloa.

Lakkikeidas KEM1 Vedenlaatu Lakkikeitaan tarkkailupisteet ovat ennen ja jälkeen kemikaloinnin. Kemikalointi aloitettiin 22.1.2014, sitä edeltävät näytteet on otettu laskeutusaltaasta lähtevästä vedestä. Tarkkailunäytteitä on saatu kemikaloinnin alapuolelta maaliskuulta 2014 alkaen (Taulukko 5, Kuva 11). Kemikaloinnin yläpuolelta otetusta vedestä mitattiin helmi-toukokuussa varsin korkeita kiintoainepitoisuuksia. Käyttötarkkailupäiväkirjan mukaan Lakkikeitaalla tehtiin vielä toukokuussa 2015 kuntoonpanotöitä, jotka ovat todennäköisin syy kohonneisiin kiintoainepitoisuuksiin. Kemikaloinnista lähtevässä vedessä kiintoainepitoisuus oli kuitenkin koholla vain maaliskuussa (Taulukko 5). Lakkikeitaalta lähtevä vesi oli kemikaloinnista johtuen hyvin hapanta (ph keskimäärin 3,6). Lakkikeitaalta lähtevässä vedessä rautapitoisuudet olivat korkeahkoja kuten tuotantovaiheen kemikalointia käyttävillä ominaiskuormitussoilla (2 kpl). Rautapitoisuudet olivat kesäkuusta alkaen useammin korkeampia kemikaloinnin alapuolella kuin sen yläpuolella. Kemikalointiin käytettiin 27.1-20.11-2014 rautasulfaattia 6000 kg. Fosforipitoisuus ja orgaanista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo olivat onnistuneen kemikaloinnin ansiosta selkeästi ominaiskuormitussoiden keskimääräistä tasoa alhaisempia. Kiintoaine- ja kokonaistyppipitoisuudet oli samaa luokkaa kuin tuotanto- tai kuntoonpanovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 5). Lakkikeitaalta on otettu 26.6.2014 ylimääräinen kemiallisen puhdistamon alapuolinen näyte, jonka vedenlaatu ei poikennut muista kierroksista (Taulukko 5). Näytteenottopäivänä keskivaluma (17,5 l/s km 2 ) ei enää ollut 25.6. ja 26.6. yhtä korkea kuin kaksi päivää aiemmin 24.6. mitattu (49,5 l/s km 2 ). Hetkellistä valumaa ei oltu mitattu. Puhdistusteho Lakkikeitaan ympäristölupapäätöksessä on kemikaloinnille esitetty erikseen reduktiovaatimukset sulan maan ajalle ja tavoiterajat muulle ajalle: 1.4.- 30.11. Muu aika % % CODMn 60 50* Kiintoaine 50 30* Kokonaisfosfori 60 50* Kokonaistyppi 30 - * tavoiteraja Puhdistusteho on laskettu keskiarvona ennen kemikalointia ja sen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista häiriötilanteet mukaan lukien. Jos kuitenkin käsitellyn veden kokonaisfosforipitoisuus on alle 20 µg/l, kokonaistyppipitoisuus alle 500 µg/l, kiintoainepitoisuus alle 2,0 mg/l ja COD Mn -arvo alle 30 mg O 2 /l, jätetään kyseisen parametrin puhdistustehoa koskeva vaatimus huomioon ottamatta. Puhdistusteholaskelmassa on kunkin parametrin osalta huomioitu vain ne kierrokset, joilla em. pitoisuus on ylittynyt. Kemikaloinnin keskimääräinen puhdistusteho oli 1.4.-30.11.2014 kiintoaineen osalta 90 %, ja kokonaisfosforin osalta 74 % eli molempien osalta reduktiovaatimus saavutettiin. Sen sijaan kokonaistypen osalta puhdistusteho (18 %) jäi alle reduktiovaatimuksen (Taulukko 5). Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan COD Mn -arvon osalta lupapäätöksen mukaista reduktiovaatimusta ei alhaisten CO DM n-arvojen vuoksi tarvinnut tarkastella, mutta COD Mn puhdistui joka tapauksessa hyvin. Muuna aikana (1.11.2013-31.3.2014) saatiin vain maaliskuun kierroksella näytteet sekä kemikaloinnin ylä- ja alapuolelta, tällöin puhdistustehon tavoiterajat saavutettiin (Taulukko 5). 16

Virtaama ja valuma Lakkikeitaan kemikalointiaseman mittapadolla on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Virtaamamittari asennettiin 5.3.2014. Valumadata hydrologiselta vuodelta 2014 on esitetty kuvassa (Kuva 10). Virtaamanvaihtelussa näkyy pumppauksen vaikutus. Pitkiä alhaisen valuman jaksoja Lakkikeitaalla ei ollut, vaan veden pumppausta on tapahtunut lyhyinä jaksoina, joiden välillä on ollut taukoa. Lakkikeitaan kemikaloinnin alapuolisen tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama jaksolla 5.3.-30.10.2014 oli 4,7 l/s ja valuma 21,3 l/s km 2. Keskivalumaa on varsin korkea verrattuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon (12,1 l/s km 2 ), tosin jaksona ei Lakkisuolla ollut koko hydrologinen vuosi. Korkea keskivaluma voi johtua kuntoonpanovaiheeseen liittyvästä kuivatusvaikutuksesta tai siitä, että valuma-alue on väärin, esimerkiksi kohta vedenkäsittelyyn ohjautuu vesiä laajemmalta alueelta. Valumat olivat korkeimmillaan maaliskuun 2014 puolivälissä, jolloin vuorokauden maksimivaluma oli yli 200 l/s km 2. 17

18 Taulukko 5 Lakkikeidas KEM1 vedenlaatu ennen ja jälkeen kemikaloinnin sekä puhdistustehot vuonna 2014. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 7.11.2013 0,0 0,0 0 47 20.11.2013 0,0 0,0 0 49 4.12.2013 5,8 14 1100 41 2,5 27 0,0 0,0 0 51 18.12.2013 5,8 12 1000 37 1,4 26 0,0 0,0 0 2 8.1.2014 0,0 0,0 0 10 5.3.2014 6,8 110 18 1800 280 17 16 18,5 83,9 6 11 11.3.2014 6,1 4,2 400 35 91 32 7,1 2200 1600 27 390 28 93 17 5,5 34 9,1 73 6,5 29,7 29 15 9.4.2014 6,5 4,1 190 6,5 97 8,0 2200 1700 23 240 13 95 26 4,1 23 4,0 83 7,7 35,1 7 16 16.4.2014 6,4 4,0 160 5,1 97 16 2300 1600 30 170 8 95 15 4,7 24 4,5 81 5,4 24,7 7 17 23.4.2014 6,7 3,8 48 5,1 89 10 2100 1700 19 110 12 89 8,7 6,6 21 3,7 82 3,2 14,4 14 19 7.5.2014 6,9 4,7 35 11 69 8,0 1800 1500 17 100 21 79 7,4 2,5 19 5,8 69 4,3 19,3 14 21 21.5.2014 6,6 3,4 150 2,8 98 20 1600 1300 19 120 11 91 11 6,3 20 1,7 92 3,1 13,9 14 23 4.6.2014 6,9 3,3 12 1,4 88 1500 1300 13 640 850 71 93 62 <5 92 13 <2 3,2 7,7 21 1,0 95 2,2 9,8 13 25 17.6.2014 6,9 3,4 13 1,2 91 2000 1300 35 80 7 91 6,2 5,4 20 1,1 95 0,30 1,4 1 26 26.6.2014 * 3,6 2,4 1300 800 190 <5 <2 2,6 3,8 17,4 14 27 2.7.2014 6,7 3,5 9,0 2,5 72 1900 1300 32 62 8 87 4,1 6,0 21 1,8 91 2,8 12,9 19 30 21.7.2014 6,5 3,5 32 4,8 85 8,7 1100 1100 0 790 520 110 59 76 13 83 19 <2 4,9 5,8 22 2,5 89 1,1 5,2 9 31 30.7.2014 6,7 3,7 4,6 16-248 1700 1000 41 64 21 67 5,0 3,9 24 7,1 70 3,8 17,5 15 33 14.8.2014 6,7 3,4 6,0 3,8 37 2200 2000 9,1 78 11 86 5,0 7,0 29 2,5 91 2,4 11,1 5 35 27.8.2014 6,3 3,4 12 4,1 66 2800 2200 21 1300 1300 750 600 71 9 87 22 <2 3,3 11 27 4,6 83 5,7 26,1 15 37 9.9.2014 6,5 3,5 4,0 1,7 58 2100 2100 0 66 10 85 3,5 3,6 22 1,5 93 2,0 9,2 22 39 25.9.2014 6,5 3,6 14 1,2 91 1800 1600 11 98 7 93 6,5 0,25 18 1,1 94 6,3 28,5 20 42 15.10.2014 6,1 3,4 9,9 4,1 59 2800 2700 3,6 1300 1300 980 1200 65 7 89 23 <2 3,5 8,1 20 4,5 78 5,2 23,5 6 43 21.10.2014 6,2 3,4 19 1,7 91 2700 2400 11 72 <5 93 3,9 9,2 22 3,7 83 7,9 36,0 11 Keskiarvo: 6,3 3,6 63 6,1 90 ** 15 7,1 1935 1650 18 ** 1008 954 478 428 114 11 90 ** 19 <2 7,8 5,7 23 3,5 84 ** 241 1.11.-31.3. Keskiarvo: 134 35 91 ** 1525 1600 27 ** 187 28 93 ** 9,5 5,5 26 9,1 73 ** 1.4.-30.11.: Jos kemiallisesti käsitellyn veden Kok-P < 20ug/l, Kok-N < 500ug/l, kiintoaine < 2,0 mg/l ja CODMn < 30mg/l, jätetään kyseisen parametrin puhdistustehoa koskeva vaatimus huomiotta. Keskiarvo: 6,5 3,5 60 6,0 90 ** 2038 1675 18 ** 82 21 74 ** #### Mediaani: 6,5 3,5 14 4,0 88 13,0 7,1 1950 1600 19 1045 850 430 190 77 9,5 89 21 <2 5,0 5,8 22 3,2 83 Minimi: 5,8 3,3 4,0 1,2-248 8,0 7,1 1000 1000 0 640 520 71 59 37 <5 67 13 <2 1,4 0,25 16 1,0 69 Maksimi: 6,9 4,7 400 35 98 32 7,1 2800 2700 41 1300 1300 980 1200 390 28 95 23 <2 26 11 34 9,1 95 2013 6,0 104 33 1549 141 5,7 40 Talvi 0 kpl 6,8 110 18 1800 280 17 16 Kevät 3 kpl 6,3 4,1 250 16 19 7,1 2233 1633 267 16 19 4,8 27 5,9 Kesä 12 kpl 6,6 3,5 30 4,7 12 1891 1508 910 868 81 11 18 2,0 5,7 6,0 22 3,0 Syksy 3 kpl 6,0 3,5 14 2,3 1880 2233 1300 1300 63 6,3 23 2,0 3,6 5,9 23 3,1 Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5,0 2,6 44 46-3,5 ** 12,1 Valmistelu (n=7) 5,9 5,4 16 5,0 70 ** 1809 1418 21 ** 774 360 116 100 13 ** 59 56 3,2 1,6 47 49-5,5 ** 17,7 Tuot. kemikalointi (n=2) 6,3 4,3 20 20 3,0 ** 1846 1498 24 ** 572 534 117 56 41 ** 34 12 6,2 7,4 43 25 43 ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Kemikalointi aloitettu 22.1.2014. 26.6.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte, hetkellistä virtaamaa ei määritetty.

19 250 Alue F (n=4) Lakkikeidas (Satamakeidas) kem ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 200 150 l/s km 2 100 50 0 1.11.13 Kuva 10 1.12.13 1.1.14 Lakkikeitaan kemikalointiaseman alapuolisen tarkkailuaseman valumat, alueen F ominaiskuormitussoiden keskivalumat ja Lakkikeitaalta otettujen näytteiden ajankohdat hydrologisena vuonna 2014. Kuormitus 1.2.14 1.3.14 Lakkikeitaan kuormitus on seuraavassa esitetty jatkuvatoimisen virtaamamittauksen aikaiselle tarkkailujaksolle 5.3.-31.10.2014 (Taulukko 6). Lakkikeitaan oman tarkkailun pohjalta lasketut kuormitukset on esitetty myös jaksokohtaisesti (Kuva 11). Lakkikeitaan kuormitukset on tätä edeltäneelle jaksolle laskettu alueen E ominaiskuormituslukujen perusteella. Lakkikeitaan kuormitus kohdistuu kokonaisuudessaan Kirkkoluoman kautta Karvianjokeen ts. Karvianjoen vesistöalueelle Honkajoen valuma-alueen Honkaluoman (36.032) osavaluma-alueelle. Lakkikeitaan brutto-ominaiskuormitus tarkkailujakson aikana oli kiintoaineen ja typen osalta suurempi sekä fosforin ja COD Mn :n osalta pienempi kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 6). Jaksot ovat kuitenkin erimittaiset ja lisäksi Lakkikeitaalla tehtiin vielä toukokuussa kunnostustöitä. Siksi ominaiskuormitukset eivät ole vertailukelpoisia. Lakkikeitaan tuotantoalueen vuosikuormitus vesistöalueittain on esitetty alla (Taulukko 7). Taulukko 6 Lakkikeitaan KEM1 kuormitusluvut jaksolla 5.3.-31.10.2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Taulukko 7 Lakkikeitaan kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014. 1.4.14 pvm Jakson kuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Jaksokuormitus Kokonaiskuormitus 241 d ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha jakso kg / jakso Kiintoaine 232 213 69 59 4,6 56 51 1117 1029 Typpi 31 22 16 11 0,62 7,5 5,2 149 105 Fosfori 0,27-0,095 0,45 0,24 0,005 0,066-0,023 1,3-0,46 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 90-499 407 74 1,8 22-120 432-2407 Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 36.033 Honkaluoman a 1338 184 2,4 1300 1222 126 0,061-2385 1.5.14 1.6.14 kg O2 1.7.14 1.8.14 kg 1.9.14 1.10.14 kg O2

20 Kuva 11 Lakkikeitaan KEM1 kemikaloinnin jälkeisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain 5.3.-31.10.2014.

3.3.2 Kotkankeidas Kotkankeitaan tuotantoalue sijaitsee Honkajoen kunnassa. Kotkankeitaan turvetuotantoalueen kuntoonpano on aloitettu vuonna 1977 ja tuotanto vuonna 1993. Vuonna 2014 Kotkankeitaalla oli tuotannossa 117,8 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 26,2 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Kotkankeitaan turvetuotantoon 31.12.2004 (päätös nro 115/2004/4, dnro LSY-2002-Y-382). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 15.3.2007 (Nro 07/0095/1). Kotkankeitaan tuotantoalue sijaitsee Karvianjoen vesistöalueen (36) Leppäluoman valuma-alueella (36.032). Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on ympärivuotinen kosteikko/pintavalutuskenttä. Kotkankeitaalla tehtiin vuonna 2014 täydentävää ja perustarkkailua kosteikon/pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisella pisteellä. Tiheämpää perustarkkailua on suoritettu kesäkuusta 2014 alkaen. Sitä ennen oli suoritettu täydentävää tarkkailua ja otettu näytteet kerran tammi- ja huhtikuussa 2014. Jatkuvatoimista virtaamamittausta ei ollut. Kosteikon/pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 173,4 ha. Vuonna 2014 Kotkankeitaalla aloitettiin tuotanto 25.4. ja lopetettiin 20.8.2014, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 86 kpl. Poikkeustilanteeksi on kirjattu 27-28.3-2014: pintavalutuskentän poistopisteen muutostyön yhteydessä on tilapäisesti laskettu viimeisen lokeron pintaa työ saatu valmiiksi 28.3-2014 jolloin vesipinta nostettu normaaliksi. Muita poikkeustilanteita ovat rankkasadenäyte 1.8.2014 ja 17.3.2014 korjattu pintavalutuskentän vuoto. 21 Kotkankeidas KOS/PVK Vedenlaatu Kotkankeitaan tarkkailupisteet ovat ennen ja jälkeen kosteikon/pintavalutuskentän. Ennen kosteikkoa/pintavalutuskenttää otetusta vedestä mitattiin heinäkuun lopussa yksittäinen korkea kiintoainepitoisuus, mutta purkuveden laatu oli silti normaalia tasoa (Taulukko 10, Kuva 12). Heinä-elokuun vaihteen tienoille ajoittuvat myös vuoden korkeimmat yksittäiset fosforipitoisuudet ja COD Mn -arvot alapuolisella pisteellä. Varsinaisia pitoisuuspiikkejä ei kuitenkaan mitattu minkään parametrin osalta. Kotkankeitaalta lähtevä vesi oli turvesuolle tyypillisen hapanta sekä kiintoaine- ja rautapitoista (ph keskimäärin 6,2; kiintoaine 5,4 mg/l; rauta 2,4 mg/l). Kotkankeitaalta lähtevässä vedessä COD Mn -arvot, typpipitoisuudet ja erityisesti fosforipitoisuudet olivat alle tuotantovaiheen pintavalutuskentällisten ominaiskuormitussoiden keskitason. Kiintoainepitoisuus oli samaa luokkaa kuin ko. ominaiskuormitussoilla. Puhdistusteho Kotkankeitaan kosteikon/pintavalutuskentän keskimääräinen puhdistusteho oli hyvää tasoa kiintoaineen (71 %) ja kokonaisfosforin (48 %) osalta, kokonaistypen puhdistustehon jäädessä hieman matalammalle tasolle 13 % (Taulukko 10). Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan COD Mn -arvon osalta reduktiota ei syntynyt vaan COD M n-arvot olivat joka kierroksella korkeammat ala- kuin yläpuolisella tarkkailupisteellä. Verrattuna Vapon tuotantovaiheen pintavalutuskentällisten ominaiskuormitussoiden (28 kpl) puhdistustehoihin, oli Kotkankeitaan kosteikon/pintavalutuskentän puhdistusteho parempi koko-

naisfosforin osalta ja samaa luokkaa kiintoaineen osalta sekä huonompi kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta. Virtaama ja kuormitus Kotkankeitaalla ei ole omaa virtaamamittaria. Kuormituslaskelmissa on käytetty alueen E keskimääräisiä jaksovalumia. Kotkankeitaan kuormitus on seuraavassa (Taulukko 8) esitetty laskettuna omien vedenlaatutulosten ja alueen E jaksovalumien pohjalta jaksolle 1.1.-31.10.2014. Tätä edeltävällä jaksolla kuormitus on arvioitu alueen E ominaiskuormituslukujen pohjalta. Bruttoominaiskuormitukset on esitetty myös kuvissa jaksokohtaisesti (Kuva 12) ja vuodenajoittain (Kuva 13). Kotkankeitaan brutto-ominaiskuormitus tarkkailujakson 1.1.-31.10.2014 aikana oli kiintoaineen, typen, fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta pienempi kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin koko hydrologisena vuonna 2014. On kuitenkin huomattava, että Kotkankeitaan ominaiskuormitus on laskettu vain osalle vuotta, eikä se vuodenajoittaisesta vaihtelusta johtuen ole suoraan verrattavissa ympärivuotisiin kuormituslukuihin. Marras-joulukuussa 2013 ominaiskuormitukset ovat olleet korkeita tammi-lokakuun 2014 tasoon nähden, mikä nostaa koko hydrologisen vuoden keskiarvoja. Kotkankeitaan tuotantoalueen vuosikuormitus on esitetty alla (Taulukko 9). Taulukko 8 Kotkankeitaan kuormitusluvut jaksolla 1.1.-31.10.2014 (304 d). Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Jakson kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 31 24 69 58 3,7 9,5 7,4 1365 1064 Typpi 7,6 4,2 17 11 0,92 2,3 1,3 334 184 Fosfori 0,29 0,16 0,56 0,34 0,035 0,089 0,047 13 6,8 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 163-57 446 95 19,6 50-17 7138-2481 Taulukko 9 Kotkankeitaan vuosikuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2015. kg O2 Jaksokuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- 304 d ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Kokonaiskuormitus Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 36.032 Honkaluoman a 2145 458 17 10215 1751 261 8,6-2405 kg O2 22

23 Taulukko 10 Kotkankeitaan kosteikon/pintavalutuskentän ylä- ja alapuolinen vedenlaatu sekä puhdistustehot vuonna 2014. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosf.fosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O 2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 5 29.1.2014 5,9 5,9 6,7 3,9 42 1300 1300 0 56 49 13 13 18-38 26,4 15,3 91 14 2.4.2014 6,2 6,3 8,0 6,4 20 1100 1000 9,1 46 39 15 6,3 9,5-51 6,2 3,6 62 23 3.6.2014 6,4 6,4 11 3,8 65 750 560 25 120 9 150 <5 51 22 57 11 2 4,5 0,98 13 29-123 6,8 3,9 14 25 17.6.2014 6,5 6,5 6,0 5,0 17 720 670 6,9 57 30 47 15 37-147 5,2 3,0 14 27 1.7.2014 6,3 6,4 11 5,0 55 750 630 16 62 28 55 13 32-146 3,6 2,0 23 30 24.7.2014 6,3 6,4 110 6,0 95 48 870 1000-15 290 54 9 <5 110 57 48 42 6 8,4 4,7 21 53-152 1,0 0,58 7 31 31.7.2014 6,4 6,4 9,5 7,3 23 840 930-11 100 57 43 18 47-161 3,7 2,1 1 31 1.8.2014 * 6,2 6,0 1000 <5 <5 47 2 76 5,0 2,9 12 33 13.8.2014 6,4 6,4 39 5,3 86 760 780-2,6 110 39 65 18 47-161 7,4 4,3 14 35 27.8.2014 6,1 6,2 7,5 6,0 20 1600 950 41 740 91 41 <5 79 34 57 28 4 4,4 2,1 34 48-41 15,5 8,9 14 37 10.9.2014 6,2 6,1 9,3 4,0 57 990 820 17 71 33 54 19 44-132 3,8 2,2 14 39 24.9.2014 6,3 6,3 8,0 7,0 13 860 630 27 61 32 48 13 36-177 5,7 3,3 13 41 7.10.2014 6,2 6,3 8,0 5,5 31 940 610 35 460 58 91 7 62 29 53 23 3 4,0 1,8 13 32-146 25,2 14,5 14 43 21.10.2014 6,2 6,2 5,2 3,9 25 1200 1200 0 71 35 51 18 28-56 24,8 14,3 11 Keskiarvo: 6,2 6,3 18 5,4 71 ** 48 ### 975 863 13 ** 403 43 73 5,4 72 38 48 ** 26 3,4 5,3 2,4 16 38-115 ** 304 Mediaani: 6,3 6,3 8,0 5,4 31 48 ### 870 875 9 375 54 66 <5 62 35 51 26 3,0 4,5 2,0 15 37-146 Minimi: 5,9 5,9 5,2 3,8 13 48 0,0 720 560-15 120 5 9 <5 46 22 13 11 2,0 4,0 0,98 6 10-177 Maksimi: 6,5 6,5 110 7,3 95 48 0 1600 1300 41 740 91 150 7 110 57 65 42 6,0 8,4 4,7 34 76-38 2013 6,2 5,2 10 3,9 58 ** 1073 830 17 ** 81 36 54 ** 17 33-123 ** 2012 5,8 5,8 6,4 5,7 11 ** 1076 996 7 ** 48 35 26 ** 27 33-24 ** 2011 6,2 6,1 6,4 4,9 24 ** 893 903-1 ** 46 35 25 ** 18 33-78 ** Vapo LS 2014 Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5,0 2,6 44 46-3,5 ** 12,1 Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 20 5,6 74 ** 2047 1570 24 ** 911 436 98 62 39 ** 39 19 5,7 2,4 47 52-6,4 ** Talvi 1 kpl 5,9 5,9 6,7 3,9 ### ### 1300 1300 #DIV/0! #DIV/0! ### ### 56 49 #### #### ### ### 13 18 Kevät 1 kpl 6,2 6,3 8,0 6,4 ### ### 1100 1000 #DIV/0! #DIV/0! ### ### 46 39 #### #### ### ### 6,3 10 Kesä 9 kpl 6,3 6,3 25 5,4 48 ### 910 816 383 40 67 <5 80 39 27 3,5 5,8 2,6 19 46 Syksy 3 kpl 6,2 6,3 7,1 5,5 ### ### 1000 813 460 58 91 7 65 32 23 3 4,0 1,8 15 32 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 1.8.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 20 cm. ) täydentävästä tarkkailusta siirrytty perustarkkailuun kesäkuussa 2014.

24 Kuva 12 Kotkankeitaan kosteikon/pintavalutuskentän jälkeisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja brutto-ominaiskuormitukset jaksoittain 1.11.2013.-31.10.2014.

25 g/ha d 120 100 80 60 40 20 0 Kiintoaine Kotkankeidas, kasvillisuusallas 1 keskiarvo om.kuorm.suot 2014 Talvi Kevät Kesä Syksy g/ha d 40 30 20 10 0 Kokonaistyppi Kotkankeidas, kasvillisuusallas 1 keskiarvo ominaiskuormitussuot 2014 Talvi Kevät Kesä Syksy g/ha d 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Kokonaisfosfori Kotkankeidas, kasvillisuusallas 1 keskiarvo om.kuorm.suot 2014 Talvi Kevät Kesä Syksy g/ha d 1000 800 600 400 200 0 COD Mn Kotkankeidas, kasvillisuusallas 1 keskiarvo ominaiskuormitussuot 2014 Talvi Kevät Kesä Syksy Kuva 13 Kotkankeitaan kosteikon/pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman bruttoominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden (n=50) keskiarvot vuonna 2014. 3.3.3 Huidankeidas Huidankeitaan turvetuotantoalue sijaitsee Honkajoen kunnan alueella noin 8 km Honkajoen keskustasta länteen. Vuonna 2014 Huidankeitaalla oli tuotannossa 137,2 ha. Viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 12,8 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Huidankeitaan turvetuotantoon 8.4.2008 (päätös nro 41/2005/4, dnro LSY-2005-Y-382). Huidankeidas sijaitsee vedenjakaja-alueella, joka jakaa kahden päävesistöalueen, Karvianjoen (36) ja Isojoen-Lapfjärdinjoen (37), vedet. Koko turvetuotantoalue sijaitsee kuitenkin Karvianjoen päävesistöalueen puolella Otamonjoen vesistöalueella (nro 36.06). Turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan Pieksuluomaan ja edelleen Rynkäjokeen (36.067). Kaikki tuotantokunnossa olevan alan kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuskentällä/kosteikolla. Vuonna 2014 Huidankeitaalla tehtiin täydentävää tarkkailua kosteikon/pintavalutuskentän ylä- ja alapuolella. Alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 151,0 ha. Vuonna 2014 tuotanto aloitettiin 14.5. ja lopetettiin 23.9.2014, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 69. Käyttötarkkailuyhteenvedon mukaan alueella oli poikkeuksellisia rankkasateita ajalla 13.6, 20.-24.6, ja 20.-24.8.2014. Huidankeidas KOS/PVK1 Vedenlaatu Huidankeitaan täydentävän tarkkailun tarkkailupisteet ovat ennen ja jälkeen kosteikon/pintavalutuskentän 1 (Taulukko 11). Purkuveden laatu oli normaalia tasoa, samoin vedenlaatu yläpuolisella pisteellä. Huidankeitaalta lähtevän veden ph oli lähes neutraalia. Purkuvesi oli kiintoaine-, kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuuksiltaan lähellä tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden koko hydrologisen vuoden 2014 keskitasoa.

26 Taulukko 11 Huidankeitaan kosteikon/pintavalutuskentän ylä- ja alapuolinen vedenlaatu sekä puhdistustehot vuonna 2014. vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3- N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l O2 mg/l O2 % 5 29.1.2014 14 2.4.2014 6,7 6,3 8,8 5,7 35 1900 1200 37 66 40 39 19 19 0 25 18.6.2014 7,0 6,6 9,0 2,0 78 1600 740 54 94 46 51 33 39-18 28 10.7.2014 7,0 6,7 14 6,7 52 1100 970 12 83 78 6,0 31 54-74 34 19.8.2014 6,5 6,4 15 5,3 65 2800 1300 54 99 71 28 50 50 0 34 20.8.2014 * 6,1 11 1600 140 23 96 24 70 38 18.9.2014 6,7 6,4 5,7 4,6 19 1100 1000 9,1 71 60 15 21 40-90 Keskiarvo: 6,7 6,4 11 5,9 44 ** 1700 1135 33 ** #### 140 ### 23 83 65 21 ** #### 24 31 45-47 ** Mediaani: 6,7 6,4 9,0 5,5 52 1600 1100 37 #NUM! 140 #### 23 83 66 28 #NUM! 24 31 45-18 Minimi: 6,5 6,1 5,7 2,0 19 1100 740 9,1 0 140 0 23 66 40 6 0,0 24 19 19-90 Maksimi: 7,0 6,7 15 11 78 2800 1600 54 0 140 0 23 99 96 51 0 24 50 70 0 Vapo LS 2014 Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 44 46-3,5 ** Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 20 5,6 74 ** 2047 1570 24 ** 911 436 98 62 39 ** 39 19 47 52-6,4 ** 2013 Ei tarkkailua 2012 6,6 6,4 5,3 2,5 53 ** 2200 1900 14 ** 79 64 23 ** 25 46-82 ** 2011 6,7 5,8 14 3,7 74 ** 2387 2002 16 ** 1367 68 60 11 ** 28 38 59-55 ** **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. *) Omavalvontanäyte. 20.8.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 23 cm. 29.1.14 Ei näytteitö, koska virtausta ei ollut.

Puhdistusteho Huidankeitaan kosteikon/pintavalutuskentän 1 keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 44 %, kokonaistypen osalta 33 % ja kokonaisfosforin osalta 21 % (Taulukko 11). Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan COD Mn -arvon osalta reduktiota ei syntynyt vaan CO DM n-arvot olivat näytekierroksella joko samaa tasoa tai huonompia ala- kuin yläpuolisella tarkkailupisteellä. Virtaama ja kuormitus Huidankeitaalla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaaman mittausta. Kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia alueen E ominaiskuormitussoiden vedenlaatuun ja käyttämällä alueen E ominaiskuormitussoiden jaksojen keskivalumia. Huidankeitaan kosteikon/pintavalutuskentän 1 purkuveden brutto-ominaiskuormitukset olivat kiintoaineen osalta suuremmat sekä typen, fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta samaa tasoa kuin koko läntisen Suomen kuormitustarkkailun tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin hydrologisena vuonna 2014 (Taulukko 12). Huidankeitaan kuormitus vesistöalueittain on esitetty alla (Taulukko 13). Taulukko 12 Huidankeitaan PVK1 kuormitusluvut vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 94 84 68 57 14 34 31 5170 4582 Typpi 17 12 17 12 2,6 6,2 4,3 936 641 Fosfori 0,57 0,35 0,58 0,36 0,085 0,21 0,13 31 19 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 445 101 446 91 67 162 37 24353 5531 Taulukko 13 Huidankeitaan kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 36.067 Rynkäjoen va 5170 936 31 24353 4582 641 19 5531 kg O2 kg kg O2 27 3.3.4 Marjakeidas Marjakeitaan tuotantoalue sijaitsee Honkajoen kunnassa. Marjakeitaan tuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1975 ja tuotanto 1985. Vuonna 2014 Marjakeitaalla oli tuotannossa 89,4 ha ja viimeisen viiden vuoen aikana tuotannosta poistuneita alueita 9,1 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan Marjakeitaan turvetuotantoon 31.12.2004 (päätös nro 116/2004/4, dnro LSY-2002-Y-383). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 15.3.2007 (Nro 07/0096/1). Marjakeidas sijaitsee Karvianjoen Honkajoen vesistöalueella (36.03) ja tarkemmin Marjakylän alueella (36.031). Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä koko tuotantoalueelle on ympärivuotinen kosteikko. Marjakeitaalla tehtiin täydentävää tarkkailua kosteikon 1 ylä- ja alapuolella. Alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 106,1 ha.

Vuonna 2014 tuotanto aloitettiin 2.5. ja lopetettiin 19.9.2014, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 79 kpl. 28 Marjakeidas KOS1 Vedenlaatu Marjakeitaalla on suoritettu aiemmin täydentävää tarkkailua, josta siirryttiin kesäkuussa 2013 perustarkkailuun. Tarkkailupisteet ovat ennen ja jälkeen kosteikon 1:n (Taulukko 15). 4.6.-14.8. saatiin näytteitä vain kosteikon yläpuolelta, alapuolisella pisteellä ei ollut virtausta. Purkuveden laatu oli samaa tasoa kuin vuonna 2013 poislukien aiemmasta kohonnut COD Mn -arvo. Marjakeitaalta huhti-lokakuussa 2014 lähtenyt vesi oli happamampaa (ph 4,2) kuin Vapon tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla hydrologisena vuonna 2014 lähtenyt vesi (ph 5,7). Marjakeitaan purkuvesi oli kiintoaine-, kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuuksiltaan parempilaatuista kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla koko hydrologisena vuonna 2014 keskimäärin. Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn - arvo sen sijaan oli Marjakeitaan purkuvedessä korkeampi kuin em. vertailusoilla keskimäärin. Puhdistusteho Marjakeitaan kosteikon 1 keskimääräiset puhdistustehot olivat huhti- ja elo-lokakuun tulosten (yht. 6 näytekierrosta) perusteella kiintoaineen (66 %), kokonaistypen (60 %) ja kokonaisfosforin (51 %) osalta paremmat kuin Vapo Oy:n tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla (50 kpl) keskimäärin koko hydrologisena vuonna 2014 (Taulukko 15). Kemiallista hapenkulutusta (COD Mn ) kosteikko vähensi hieman elo-lokakuun 2014 kierroksilla, muttei huhtikuussa (keskim. puhdistusteho 11 %). Virtaama ja kuormitus Marjakeitaalla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaaman mittausta. Marjakeitaan kosteikon 1 kuormitukset (Taulukko 14) on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia alueen E ominaiskuormitussoiden keskimääräiseen vedenlaatuun samoilla näytejaksoilla. Näin saaduilla kertoimilla on korjattu alueen E keskimääräistä vedenlaatua koko hydrologisena vuonna 2014. Kuormituslaskelmissa on käytetty näitä korjattuja pitoisuuksia ja alueen E ominaiskuormitussoiden jaksojen keskivalumia. Marjakeitaan kosteikon 1 purkuveden brutto-ominaiskuormitukset (laskettuna huhti- ja elo-lokakuun 2014 näytekierrosten perusteella) olivat kiintoaineen ja fosforin osalta pienemmät, typen osalta samaa tasoa ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta suuremmat kuin koko läntisen Suomen kuormitustarkkailun tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin hydrologisena vuonna 2014 (Taulukko 14). Marjakeitaan tuotantoalueen vuosikuormitus vesistöalueittain on esitetty taulukossa (Taulukko 16). Taulukko 14 Marjakeitaan kosteikon 1 kuormitusluvut vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosi- Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 42 31 69 58 4,1 15 11 1 492 1 106 Typpi 15 9,7 17 11 1,5 5,5 3,5 542 349 Fosfori 0,35 0,13 0,56 0,34 0,034 0,13 0,05 12 4,7 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 745 401 446 95 73 272 146 26 773 14 413

29 Taulukko 15 Marjakeitaan kosteikon 1 ylä- ja alapuolinen vedenlaatu sekä puhdistustehot vuonna 2014. vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O 2 mg/l O 2 % 5 29.1.2014 14 2.4.2014 4,6 4,5 4,0 1,2 70 1100 1000 9,1 30 27 10 31 32-3,2 23 4.6.2014 4,8 2,7 1100 92 <5 77 22 1,0 39 25 18.6.2014 4,8 2,3 1200 100 41 27 3.7.2014 4,8 4,0 1100 95 39 29 17.7.2014 4,9 4,6 1200 21 <5 110 26 1,4 37 31 30.7.2014 4,9 4,8 970 98 42 33 14.8.2014 4,4 14 2600 82 97 35 27.8.2014 4,2 4,2 6,0 3,0 50 3600 1500 58 1700 26 54 <5 50 69-38 2 7 0,65 0,60 100 92 8,0 37 10.9.2014 4,3 4,2 11 1,0 91 3300 1100 67 170 32 81 110 93 15 39 24.9.2014 4,3 4,2 8,0 2,8 65 2800 960 66 82 24 71 100 81 19 41 7.10.2014 4,5 4,2 4,3 4,8-12 2200 970 56 580 15 <5 <5 57 34 40 5 3 1,6 0,60 90 79 12 43 21.10.2014 4,4 4,2 8,5 1,5 82 4000 1300 68 67 38 43 92 86 6,5 Keskiarvo: 4,5 4,2 6,2 2,4 66 ** 2098 1138 60 ** 598 21 17 <5 85 37 51 ** 14 5 1,2 0,60 68 77 11 ** Mediaani: 4,6 4,2 4,7 2,2 68 1700 1050 62 336 21 <5 <5 82 33 42 14 5 1,2 0,60 66 84 10 Minimi: 4,2 4,2 2,3 1,0-12 970 960 9 21 15 <5 <5 30 24-38 2 3 0,65 0,60 31 32-3,2 Maksimi: 4,9 4,5 14 4,8 91 4000 1500 68 1700 26 54 <5 170 69 81 26 7 1,6 0,60 110 93 19 2013 4,5 4,6 11 3,1 9,0 ** 2150 970 46 ** 120 39 45 ** 58 30 29 ** Vapo Oy LS 2014 Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5,0 2,6 44 46-3,5 ** Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 20 5,6 74 ** 2047 1570 24 ** 911 436 98 62 39 ** 39 19 5,7 2,4 47 52-6,4 ** Talvi kpl ### ### ### ### #### #### #DIV/0! #DIV/0! #### #### ### ### #DIV/0! #DIV/0! ### ### #DIV/0! #DIV/0! Kevät 1 kpl 4,6 4,5 4,0 1,2 1100 1000 #DIV/0! #DIV/0! #### #### 30 27 #DIV/0! #DIV/0! ### ### 31 32 Kesä 2 kpl 4,5 4,2 6,2 2,0 1884 1300 604 26 21 <5 98 51 17 7 1,0 0,60 63 93 Syksy 3 kpl 4,4 4,2 6,9 3,0 3000 1077 580 15 <5 <5 69 32 5 3 1,6 0,60 94 83 *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 29.1.14 Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut. 4.6.-14.8.14 Ei ap näytteitä, koska virtausta ei ollut.

Taulukko 16 Marjakeitaan kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014. 30 Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 36.031 Marjakylän a 1492 542 12 26773 1106 349 4,7 14413 Keskimääräinen vedenlaatu (kiintoaine 3,7 mg/l, kok.fosfori 49 mg/l, kok.typpi 818 mg/l ja COD Mn 15 mg O 2 /l) ja typpipitoisuudet sekä COD Mn -arvo olivat lähellä edellisen kahden vuoden keskitasoa (Taulukko 17). Verrattuna tuotantovaiheen pintavalutuskentällisten ominaiskuormitussoiden keskitasoon vuonna 2014, oli Satamakeidas PVK1:n purkuvesi laadultaan viidenneksen parempaa kokonaisfosforin osalta, kolkg O2 kg kg O2 3.3.5 Satamakeidas Satamakeitaan turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1974 ja tuotanto 1976. Satamakeitaalla oli vuonna 2014 tuotannossa 569,6 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 140,4 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Satamakeitaan turvetuotantoon 31.12.2004 (päätös nro 117/2004/4, dnro LSY-2002-Y-384). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 15.3.2007 (Nro 07/0097/1). Aiemmin levossa ollut ja Satamakeitaan alla raportoitu alue, Lakkikeidas, on raportoitu vuonna 2014 omana kokonaisuutenaan kohdassa 3.3.1. Satamakeitaan tuotantoalue sijaitsee Karvianjoen vesistöalueella (36). 480,5 ha:n tuotantoalalta ja 86,2 ha alle 5 v. sitten poistuneelta alalta kuivatusvedet johdetaan Pukaran Pikkujoen valuma-alueelle (36.037). Nämä vedet käsitellään kasvillisuusaltaan (KOS1), pintavalutuskentän (PVK2) tai kasvillisuusaltaan/pintavalutuskentän (PVK1) avulla. Pukanluoman valuma-alueelle (36.025) johdetaan kuivatusvedet 42,6 ha:n tuotannossa ja 16,2 alle 5 vuotta sitten tuotannosta poistuneelta alalta, joiden vedet käsitellään kosteikolla (KOS2). Honkaluoman alueella (36.032) sijaitsee 46,5 ha tuotantoalaa, 20 ha levossa olevaa sekä 36 ha alle 5 vuotta sitten poistunutta alaa, joiden purkuvedet käsitellään kosteikolla (KOS3). Satamakeitaalla oli vuonna 2014 ympärivuotista tarkkailua kasvillisuusaltaan/pintavalutuskentän (PVK1) ylä- ja alapuolella sekä täydentävää tarkkailua kaikilla muilla purkureiteillä. Vuonna 2014 Satamakeitaalla oli tuotantoa ajalla 22.4. 14.9.2014 yhteensä 238 tuotantopäivää. Käyttötarkkailuyhteenvedossa mainitaan rankkasade 24.6.2014 (20 mm) ja 31.7.2014 (30,2 mm), sekä kova ukkosrintama 19.5.2014. 19.5.2014 oli erittäin voimakas tuuli ja tuuli tauko 17.6.2014. 21.7 ja 20.9 on merkitty Vanhan auman palo. 24.5.2014 on ollut tulipalo naapurityömaalla. Satamakeidas PVK1 Vedenlaatu Satamakeitaan pintavalutuskentän 1 ylä- ja alapuolinen vedenlaatu vuonna 2014 on esitetty taulukoissa (perus- ja laajan analyysivalikoima (Taulukko 17), lisäanalyysit Taulukko 18). Alapuolinen vedenlaatu on lisäksi esitetty kuvassa (Kuva 17). Yläpuoliselta pisteeltä mitattiin korkeahkoja kokonaisfosforipitoisuuksia heinä-elokuussa, myös purkuveden korkeimmat pitoisuudet mitattiin tällöin. Muilta osin pisteiden vedenlaaduissa ei ollut normaalia suurempaa vaihtelua.

manneksen parempaa kiintoaineen osalta, puolet parempaa kokonaistypen osalta. Satamakeitaan kuivatusvedessä COD Mn -arvo oli pienempi kuin luonnontilaisen suon vertailuarvo (32 mg O 2 /l). 26.4. ja 31.7. Satamakeitaan pintavalutuskentän alapuolelta on otettu rankkasateiden aikana omavalvontanäytteitä. Hetkelliset valumat olivat kuitenkin alle vuoden keskivaluman (26.4. 2,4 l/s km 2 ja 31.7. 6,2 l/s km 2 ) eikä purkuveden laadussa ollut eroa muihin kierroksiin verrattuna. Puhdistusteho Kiintoaineen osalta Satamakeitaan pintavalutuskentän 1 keskimääräinen puhdistusteho (27 %) oli huonompi kuin Vapon tuotantovaiheen pintavalutuskentällisillä ominaiskuormitussoilla (n=28) keskimäärin (74 %), samoin kokonaistypen (Satamakeidas pvk 1 10 %, pvk ominaiskuormitussuot 24 %). Kokonaisfosforin osalta puhdistustehot olivat melko samaa luokkaa (Satamakeidas pvk 1 34 %; pvk ominaiskuormitussuot 39 %). Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan COD Mn -arvon osalta puhdistumista ei tapahtunut huhtikuun jälkeen; keskimäärin puhdistusteho oli -16 %. Myöskään Vapon tuotantovaiheen pintavalutuskentällisillä ominaiskuormitussoilla pintavalutus ei ollut vuonna 2014 poistanut COD MN -kuormitusta (keskimääräinen puhdistusteho -6,4 %). Satamakeitaan pintavalutuskentän 1 keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 27 %, kokonaistypen osalta 10 % ja kokonaisfosforin osalta 34 % (Taulukko 17). 31

32 Taulukko 17 Satamakeitaan pintavalutuskentän 1 ylä- ja alapuolinen vedenlaatu sekä puhdistustehot vuonna 2014. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l mg/l % mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 7.11.2013 6,4 6,4 5,9 4,7 20 2600 1700 35 42 45-7,1 40 28 30 83,5 44,1 19 47 20.11.2013 6,7 6,5 4,1 2,4 41 2000 1400 30 38 37 2,6 31 26 16 38,5 20,3 14 49 4.12.2013 6,9 6,6 2,0 <1 50 880 1000-14 500 440 12 90 120 59 55 6,8 36 26 28 1,7 1,8-5,9 8,9 15-69 44,9 23,7 14 51 18.12.2013 6,6 6,4 6,7 4,3 36 1300 960 26 34 31 8,8 17 13 24 118,4 62,5 21 2 8.1.2014 6,8 6,6 2,3 3,0-30 1800 1100 39 47 40 15 19 17 11 23,0 12,2 28 6 5.2.2014 7,1 6,7 2,2 4,3-95 630 600 4,8 370 240 35 58 82 66 62 6,1 41 30 27 1,8 1,9-5,6 5,2 7,2-38 33,5 17,7 34 11 11.3.2014 6,9 6,5 4,0 4,3-7,5 1300 1400-7,7 48 36 25 12 13-8,3 15,6 8,2 29 15 9.4.2014 7,3 6,9 6,0 5,3 12 600 610-1,7 240 110 54 86 76 61 50 18 31 18 42 1,6 1,2 25 6,2 8,1-31 11,3 6,0 7 16 16.4.2014 7,2 6,9 6,8 4,5 34 980 730 26 63 50 21 9,2 8,4 8,7 10,3 5,5 7 17 23.4.2014 7,5 6,3 3,9 3,2 18 490 520-6,1 96 22 77 70 27 62 39 37 28 11 61 1,5 0,83 45 8,5 11-29 6,4 3,4 14 19 7.5.2014 7,6 6,1 4,2 4,0 4,8 260 460-77 55 42 24 7,1 11-55 7,3 3,8 14 21 21.5.2014 7,5 7,1 9,2 4,0 57 430 510-19 76 44 42 10 11-10 5,9 3,1 14 23 4.6.2014 7,3 7,1 14 2,8 80 580 570 1,7 180 55 69 23 <5 100 43 57 33 4,0 88 3,4 0,71 79 10 13-30 4,3 2,3 13 25 17.6.2014 7,5 7,2 7,6 3,6 53 470 540-15 89 36 60 9,5 13-37 3,6 1,9 7 26 24.6.2014 * 7,1 2,0 480 8,0 <5 32 5,0 12 5,9 3,1 8 27 2.7.2014 7,2 7,1 5,3 1,3 75 570 490 14 83 31 63 9,0 11-22 4,4 2,3 14 29 16.7.2014 7,2 7,0 2,6 2,6 0 550 740-35 100 22 78 22 <5 110 100 9,1 61 12 80 3,3 4,1-24 10 18-80 3,4 1,8 14 31 30.7.2014 7,1 7,2 5,7 3,4 40 710 590 17 150 47 69 11 14-27 3,3 1,8 1 31 31.7.2014 * 7,0 4,0 590 19 <5 48 8,8 14 15,4 8,1 14 33 14.8.2014 7,2 6,8 3,7 7,3-97 750 840-12 140 80 43 12 24-100 14,3 7,5 13 35 27.8.2014 7,1 7,0 4,8 4,3 10 810 600 26 180 43 76 130 17 78 58 26 34 17 50 1,9 1,5 21 13 14-7,7 22,9 12,1 13 37 9.9.2014 7,1 6,8 5,3 2,6 51 790 750 5,1 98 57 42 12 20-67 11,1 5,8 16 39 25.9.2014 7,2 7,0 4,9 2,7 45 590 470 20 79 43 46 7,5 10-33 23,7 12,5 20 42 15.10.2014 6,9 6,5 <1 7,5-650 1300 1700-31 570 450 21 140 410 67 53 21 29 8,0 72 1,8 1,1 39 17 27-59 28,0 14,8 6 43 21.10.2014 6,9 6,9 6,9 3,5 49 1200 1100 8,3 74 63 15 16 18-13 27,4 14,4 11 Keskiarvo: 7,0 6,7 5,2 3,7 27 ** ### ### 939 818 10 ** 280 141 38 ** 77 75 75 49 34 ** 37 14 57 ** 2,1 1,6 23 ** 13 15-16 ** 27,5 14,5 365 Mediaani: 7,1 6,9 4,9 3,6 34 ### ### 750 610 4,8 210 49 62 78 22 67 45 24 34 12 55 1,8 1,4 23 10 13-29 Minimi: 6,4 6,1 <1 <1-650 0,0 0,0 260 460-77 96 8,0 12 22 5 34 31-7 28 4 27 1,5 0,71-24 5,2 7,2-100 Maksimi: 7,6 7,2 14 8 80 0 0 2600 1700 39 570 450 78 140 410 150 100 69 61 30 88 3,4 4,1 79 40 28 30 2013 7,0 6,7 8,3 4,6 44 ** 19 874 761 13 ** 409 246 40 ** 119 80 84 63 26 43 26 39 ** 2,3 1,7 27 ** 12 14-19 ** 2012 6,9 6,6 12 4,9 64 ** 25 1211 996 20 ** 527 231 49 ** 136 101 86 58 35 37 22 39 ** 2,3 1,8 19 ** 18 20-10 ** 2011 7,0 6,4 10 7,0 46 ** 10 20 1125 998 12 ** 488 158 62 ** 221 16 85 71 19 38 14 62 ** 2,3 1,6 33 ** 16 23-37 ** Talvi 1 kpl 7,1 6,7 2,2 4,3-95 ### ### 630 600 4,8 370 240 35 58 82 66 62 6,1 41 30 27 1,8 1,9-5,6 5,2 7,2-38 Kevät 3 kpl 6,9 6,7 5,6 4,7 16 ### ### 960 913 4,9 240 110 54 86 76 57 45 21 31 18 42 1,6 1,2 25 9,1 9,8-7,7 Kesä 13 kpl 7,3 6,7 6,0 3,5 42 ### ### 583 591-1,4 139 28 80 61 11 95 51 47 39 9,6 75 2,5 1,8 29 10 14-40 Syksy 8 kpl 6,7 6,6 4,2 3,6 14 ### ### 1 459 1 179 19 535 445 17 115 265 55 46 17 33 17 48 1,8 1,5 17 20 19 1,5 Tuotanto (n=50) Pintavalutus (n=28) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 48 ** 89 55 38 ** 32 16 48 ** 5,0 2,6 47 ** 44 46-3,5 ** 12,1 6,1 5,6 20 5,6 74 ** 2047 1570 24 ** 911 436 50 ** 98 62 39 ** 39 19 45 ** 5,7 2,4 57 ** 47 52-6,4 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 24.6.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 10 cm. Sademäärä 20 mm. 31.7.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 14,7 cm. Sademäärä 30,2 mm.

Taulukko 18 Satamakeitaan pintavalutuskentän 1 ylä- ja alapuolinen vedenlaatu, tarkkailuohjelman perus- tai laajaan analyysivalikoimaan kuulumattomat analyysit. 33 Pvm SS (0,4 µm) Sameus ähkönjoh TOC DOC yp ap yp ap yp ap yp ap µg/l µg/l FTU FTU ms/m mg/l mg/l mg/l 11.3.2014 9.4.2014 7,5 6,1 5,5 5,7 16.4.2014 5,0 4,4 6,9 7,4 23.4.2014 5,0 3,0 9,5 9,6 7.5.2014 4,0 2,3 10 11 21.5.2014 5,3 2,2 9,3 10 4.6.2014 5,3 1,6 11 11 17.6.2014 6,6 2,0 13 12 2.7.2014 2,7 1,3 10 10 16.7.2014 4,9 2,7 13 13 30.7.2014 4,6 1,8 12 11 14.8.2014 15 6,6 16 16 27.8.2014 11 3,3 12 11 9.9.2014 5,0 2,4 14 14 25.9.2014 4,8 2,8 8,9 8,6 15.10.2014 11 5,5 21 21 21.10.2014 8,0 4,4 14 13 Virtaama ja valuma Satamakeitaan pintavalutuskentän 1:n mittapadolla on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Virtaamajaksot saatiin koko tarkkailuvuoden ajalta. Satamakeidas on yksi alueen E ominaiskuormitussoista (n=6). Valumadata hydrologiselta vuodelta 2014 on esitetty kuvassa (Kuva 14). Satamakeitaan pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 27,5 l/s (v. 2013 22,7 l/s) ja valuma 14,5 l/s km 2 (v. 2013 14,8 l/s km 2 ). Vuoden valuma vaihteli välillä 1,0 97 l/s km 2. Valumat olivat korkeimmillaan marraskuun alusta tammikuun puoliväliin. Myös helmi-maaliskuussa oli kolme valumapiikkiä. Satamakeitaalla ei ollut valumapiikkejä maaliskuun puolivälistä heinä-elokuun vaihteeseen. 24.6. ja 31.7. Satamakeitaan pintavalutuskentän alapuolelta on otettu rankkasateiden aikana omavalvontanäytteitä. Molemmilla kerroilla takana oli ollut jaksovalumien perusteella pitkä kuiva jakso ja näytteenottopäivien keskivalumat (24.6. 3,9 l/s km 2 ja 31.7. 4,9 l/s km 2 ) olivat alle vuoden keskivaluman. Kesäkuussa ko. sateet eivät aiheuttaneet virtaamapiikkiä, jälkimmäisellä kerralla virtaamapiikki nousi huippuunsa vasta 2.8.2015.

l/s km 2 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1.11.13 Kuva 14 1.12.13 Alue E (n=6) Satamakeidas pvk ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 1.1.14 Satamakeitaan pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailuaseman jatkuvatoimisesti mitatut valumat ja otettujen näytteiden ajankohdat hydrologisena vuonna 2014. Kuormitus 1.2.14 1.3.14 1.4.14 pvm Satamakeitaan pintavalutuskentän 1 kuormitukset Pukaran Pikkujoen valuma-alueelle (36.037) on laskettu pintavalutuskentän 1 alapuolisen pisteen pitoisuuksien ja samalta pisteeltä mitattujen virtaamien perusteella. Satamakeitaan pvk 1:n kuormitukset on esitetty taulukossa (Taulukko 19) ja jaksokohtaisesti kuvassa (Kuva 15). Satamakeitaan brutto-ominaiskuormitukset olivat kiintoaineen, typen ja erityisesti kemiallisen hapenkulutuksen osalta tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienempiä. Sen sijaan fosforin bruttoominaiskuormitus oli suurempi Satamakeidas pvk 1:llä. Satamakeitaan osalta suurimmat kuormitusjaksot ajoittuivat pääosin marraskuun 2013 ja helmikuun 2014 väliselle ajalle, jolloin virtaamat olivat suurimmillaan. Pitkäaikaistarkastelussa Satamakeidas pvk 1:n brutto-ominaiskuormitukset olivat vuonna 2014 sekä kiintoaineen, kokonaistypen ja fosforin sekä COD Mn :n osalta lähellä vuosien 2010-2011 ja 2013 tasoa (Kuva 16). Vuoden 2012 korkeat ominaiskuormitukset selittyvät pääosin vuoden korkeilla valumilla. Taulukko 19 Satamakeitaan ympärivuotisen tarkkailuaseman (PVK1 ap) kuormitusluvut vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien brutto-ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 14,5 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 48 36 69 59 8,1 18 13 2 939 2 183 1.5.14 Typpi 13 6,6 16 11 2,1 4,7 2,4 782 404 Fosfori 0,56 0,31 0,45 0,24 0,093 0,20 0,11 34 19 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 203-195 407 74 34 74-71 12 338-11 866 1.6.14 1.7.14 1.8.14 1.9.14 1.10.14 34

35 Kuva 15 Satamakeitaan pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailuaseman brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden (n=50) keskiarvot vuonna 2014. g/ha d 250 200 150 100 50 0 Kiintoaine g/ha d 30 25 20 15 10 5 0 Typpi g/ha d 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Fosfori g/ha d 1000 800 600 400 200 0 CODMn 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuva 16 Satamakeitaan brutto-ominaiskuormitusten (g/ha/d ja g O 2 /ha/d) vuosien välinen vaihtelu vuosina 2010 2014. Vertailuna (vaakaviivat) ominaiskuormitussoiden keskiarvot vuosilta 2010-2014.

36 Kuva 17 Satamakeitaan pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja brutto-ominaiskuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

Satamakeidas KOS1 37 Vedenlaatu Otettujen näytteiden perusteella Satamakeitaan kosteikolta 1 purkautuvan veden laatu oli parempi kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 20). Typpeä vedessä oli noin 40 % vähemmän kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin ja kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo oli noin 60 % keskiarvoa pienempi. Kosteikolta 1 lähtevän veden keskimääräiset pitoisuudet olivat hieman suuremmat kuin Satamakeitaan ympärivuotisella tarkkailupisteellä (Satamakeidas pvk ap). Puhdistusteho Satamakeitaan kosteikon 1 puhdistustehot on esitetty taulukossa (Taulukko 20). Otettujen neljän näytteen keskimääräinen puhdistusteho oli kokonaistypen osalta 21 % ja kokonaisfosforin osalta 45 %. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo ja kiintoaineen pitoisuus oli alapuolisella tarkkailupisteellä suurempi, joten puhdistumista ei sen osalta tapahtunut. Taulukko 20 Satamakeitaan kosteikon 1 ylä- ja alapuolinen vedenlaatu sekä puhdistustehot vuonna 2014. vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O2 mg/l O2 % 2 9.1.2014 6,6 6,9 1,5 2,3-53 1900 1500 21 49 37 24 25 21 16 14 31.3.2014 6,9 6,6 8,8 4,8 45 900 750 17 82 45 45 10 9,6-1,1 34 20.8.2014 7,0 7,4 2,8 8,3-196 820 710 13 140 82 41 12 21-75 38 17.9.2014 6,9 7,1 6,8 8,8-29 940 650 31 130 57 56 12 19-58 Keskiarvo: 6,8 6,9 5,0 6,1-22 ** 1140 903 21 ** 100 55 45 ** 15 18-21 ** Mediaani: 6,9 7,0 4,8 6,6-41 920 730 19 106 51 43 12 20-30 Minimi: 6,6 6,6 1,5 2,3-196 820 650 13 49 37 24 10 10-75 Maksimi: 7,0 7,4 8,8 8,8 45 1900 1500 31 140 82 56 25 21 16 2013 6,5 6,5 6,9 4,9 24 ** 988 836 8 ** 96 56 41 ** 12 14-11 ** 2012 6,6 6,6 7,5 8,0-11 ** 1480 1377 2 ** 81 62 28 ** 23 28-19 ** 2011 6,9 7,0 7,9 6,2 22 ** 1205 1108 8 ** 110 77 30 ** 19 20-3 ** Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 89 55 38 ** 44 46-3,5 ** Kosteikko (n=16) 5,9 5,7 19 8,3 58 ** 1596 1395 14 ** 80 48 39 ** 43 45-4,4 ** **) Keskimääräisen reduktion laskennassa huomioitu näytteenottokerrat, jolloin saatu sekä yp että ap näytteet Virtaama ja kuormitus Satamakeitaan kosteikon 1 tarkkailupisteellä ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta, vaan näytteenoton yhteydessä on mitattu hetkellinen virtaama. Satamakeitaan kosteikon 1 tarkkailupisteen kuormitukset on laskettu vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia Satamakeitaan ympärivuotisen tarkkailupisteen vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden E keskivalumia. Satamakeitaan kosteikolta 1 Pukaran Pikkujoen valuma-alueelle (36.037) purkautuvan veden brutto-ominaiskuormitukset olivat kiintoaineen ja fosforin osalta isommat kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 21). Typen kuormitus oli samaa tasoa kuin ominaiskuormitussoilla. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta netto-ominaiskuormitus jäi negatiiviseksi eli pienemmäksi kuin laskennallinen luonnontilaisen suon taustahuuhtouma.

Taulukko 21 Satamakeitaan kosteikon 1 kuormitusluvut vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien brutto-ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). 38 Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 125 113 69 59 44 46 41 16177 14560 Typpi 15 9,0 16 11 5,4 5,6 3,3 1972 1163 Fosfori 0,60 0,35 0,45 0,24 0,21 0,22 0,13 78 46 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 222-178 406 74 79 81-65 28731-23015 Satamakeidas KOS2 Vedenlaatu Hydrologisena vuonna 2014 Satamakeitaan kosteikon 2 purkautuvan veden fosforipitoisuudet olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden vuosikeskiarvoa korkeammat (Taulukko 22). Muutoin pitoisuudet olivat pienemmät verrattuna keskiarvoon. Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo oli pienempi kuin luonnontilaisen suon vertailuarvo (32 mg/l O 2 ). Puhdistusteho Satamakeitaan kosteikon 2 puhdistustehot on esitetty taulukossa (Taulukko 22). Otettujen viiden näytteen keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 58 %, kokonaistypen osalta 28 % ja kokonaisfosforin osalta 49 % ja kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvon osalta 7 %. Virtaama ja kuormitus Satamakeitaan kosteikon 2 Pukanluoman valuma-alueelle (36.025) purkautuvan veden brutto-ominaiskuormitus oli fosforin osalta suurempi kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 23). Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli noin neljäsosa keskiarvosta ja typen osalta samaa tasoa kuin ominaiskuormitussoiden keskiarvo. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta netto-ominaiskuormitus jäi pienemmäksi kuin laskennallinen luonnontilaisen suon taustahuuhtouma. Taulukko 22 Satamakeitaan kosteikon 2 ylä- ja alapuolinen vedenlaatu sekä puhdistustehot vuonna 2014. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi hehk. häviö Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O 2 mg/l O2 % 2 9.1.2014 6,6 6,8 4,3 2,0 53 2200 2000 9,1 75 70 6,7 22 21 4,5 14 2.4.2014 6,9 7,1 12 10 17 1700 1300 24 130 97 25 7,0 6,4 8,6 25 18.6.2014 7,1 7,8 7,5 1,0 87 1100 540 51 110 41 63 14 14 0 30 21.7.2014 7,0 7,5 13 2,5 81 1100 560 49 140 39 72 18 14 22 34 20.8.2014 7,0 7,3 4,0 1,3 68 1000 510 49 120 46 62 14 13 7,1 38 17.9.2014 7,0 6,8 18 1100 110 13 Keskiarvo: 6,9 7,2 7,9 3,4 58 ** 18 1367 982 28 ** 114 59 49 ** 15 14 6,7 ** Mediaani: 7,0 7,3 7,2 2,0 68 18 1100 560 49 115 46 62 14 14 7,1 Minimi: 6,6 6,8 4,0 1,0 17 18 1000 510 9,1 75 39 6,7 7,0 6,4 0 Maksimi: 7,1 7,8 13 10 87 18 2200 2000 51 140 97 72 22 21 22 2013 7,0 7,2 7,4 5 39 ** 1225 995 19 ** 115 80 31 ** 16 18-13 ** 2012 6,6 6,8 7,4 6,7 10 ** 1910 1478 23 ** 87 63 27 ** 27 25 7 ** 2011 6,9 5,5 12 6,6 52 ** 2059 1624 53 ** 108 61 29 ** 23 52 26 ** Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 89 55 38 ** 44 46-3,5 ** Kosteikko (n=16) 5,9 5,7 19 8,3 58 ** 1596 1395 14 ** 80 48 39 ** 43 45-4,4 ** **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet.

Taulukko 23 Satamakeitaan kosteikon 2 kuormitusluvut vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien brutto-ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). 39 Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus 2014 kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 53 40 69 59 3,1 19,3 15 1133 864 Typpi 16 10 16 11 0,97 6,0 3,7 353 219 Fosfori 0,63 0,38 0,45 0,24 0,04 0,23 0,14 14 8,2 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 168-233 406 74 9,9 61-85 3598-5000 Satamakeidas KOS3 Vedenlaatu Otettujen näytteiden perusteella Satamakeitaan kosteikon 3 purkautuvan veden laatu oli kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvon osalta parempi kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 24). Kiintoainetta vedessä oli enemmän kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kokonaisfosforin määrä oli keskimäärin samaa tasoa kuin ominaiskuormitussoilla. Puhdistusteho Satamakeitaan kosteikon 3 puhdistustehot on esitetty taulukossa (Taulukko 24). Otettujen näytteiden perusteella puhdistusteho oli huono kosteikolla 3. Vain kokonaisfosforin osalta tapahtui puhdistusta (7 %). Muuten kosteikolla ei tapahtunut puhdistumista. Virtaama ja kuormitus Satamakeitaan kosteikolta 3 Honkaluoman alueelle (36.032) purkautuvan veden bruttoominaiskuormitukset olivat suuremmat kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 25). Kiintoaineen kuormitus oli kolminkertainen ominaiskuormitussoihin verrattuna. Taulukko 24 Satamakeitaan kosteikon 3 ylä- ja alapuolinen vedenlaatu sekä puhdistustehot vuonna 2014. vko Pvm Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O 2 mg/l O 2 % 6 5.2.2014 5,8 5,7 25 13 48 15 1700 2100-24 68 50 26 32 50-56 14 31.3.2014 6,0 6,0 6,5 7,5-15 1200 930 23 50 48 4,0 22 20 9,1 18 29.4.2014 6,3 6,4 6,7 9,0-34 1000 660 34 53 44 17 28 26 7,1 20 13.5.2014 6,4 6,2 5,1 3,9 24 700 890-27 38 40-5,3 23 27-17 26 25.6.2014 6,5 6,2 4,8 5,0-4,2 970 980-1,0 65 51 22 27 33-22 30 21.7.2014 6,2 9,0 910 93 34 34 20.8.2014 6,0 6,2 5,0 36-620 9,1 590 990-68 53 94-77 24 41-71 38 17.9.2014 6,1 7,2 16 2,8 83 670 590 12 52 58-12 25 15 40 Keskiarvo: 6,1 6,1 10 11-13 ** 15 9,1 968 1020-5 ** 59 55 6,8 ** 27 30-13 ** Mediaani: 6,2 6,2 6,6 7,5-4,2 15 9,1 940 930-1,0 53 50 4,0 26 27-17 Minimi: 5,8 5,7 4,8 2,8-620 15 9,1 590 590-68 38 40-77 22 15-71 Maksimi: 6,5 7,2 25 36 83 15 9,1 1700 2100 34 93 94 26 34 50 40 2013 6,5 6,5 7 5 24 ** 988 836 8 ** 96 56 41 ** 12 14-11 ** 2012 6,6 6,5 8 8,0-11 ** 1480 1377 2 ** 81 62 28 ** 23 28-19 ** 2011 6,9 7 8 6,2 22 ** 1205 1108 8 ** 110 77 30 ** 19 20-3 ** Tuotanto (n=50) Kosteikko (n=16) ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi hehk. häviö Kokonaisfosfori 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 89 55 38 ** 44 46-3,5 ** 5,9 5,7 19 8,3 58 ** 1596 1395 14 ** 80 48 39 ** 43 45-4,4 ** **) Keskimäär. reduktion laskennassa huomioitu näytteenottokerrat, jolloin saatu sekä yp että ap näytteet 21.7.14 Ei ap näytettä, koska virtausta ei ollut. CODMn

Taulukko 25 Satamakeitaan kosteikon 3 kuormitusluvut vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien brutto-ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). 40 Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 215 202 69 59 18 78 74 6626 6239 Typpi 19 13 16 11 1,6 7,0 4,7 592 399 Fosfori 0,64 0,39 0,45 0,24 0,054 0,23 0,14 20 12 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 432 32 406 74 37 158 12 13327 972 Satamakeidas PVK2 Vedenlaatu Vuonna 2014 otettujen näytteiden perusteella Satamakeitaan pintavalutuskentän 2 tarkkailupisteen kokonaistyppipitoisuus ja kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoja pienempiä. Kiintoainepitoisuudet olivat samaa tasoa kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat selvästi suuremmat kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 26). Taulukko 26 Satamakeitaan pintavalutuskentän 2 ylä- ja alapuolinen vedenlaatu sekä puhdistustehot vuonna 2014. vko Pvm Virtaama ja kuormitus Satamakeitaan pintavalutuskentän 2 alapuolella ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaaman mittausta. Kuormitus on laskettu vertaamalla tarkkailupisteen pitoisuuksia alueen E keskimääräiseen vedenlaatuun ja käyttämällä alueen E ominaiskuormitussoiden keskivalumia. Satamakeitaan pintavalutuskentän 2 brutto-ominaiskuormitukset olivat suuremmat kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 27). Vain kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta kuormitus oli pienempää kuin ominaiskuormitussoilla ja netto-ominaiskuormitus jäi pienemmäksi kuin laskennallinen luonnontilaisen suon taustahuuhtouma. Taulukko 27 Satamakeitaan pintavalutuskentän 2 kuormitusluvut vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien brutto-ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O 2 mg/l O 2 % 18 29.4.2014 7,4 6,8 18 3,7 79 830 770 7 130 72 45 22 21 4,5 20 13.5.2014 7,3 6,9 6,0 1,9 68 720 790-10 100 82 18 21 18 14 26 25.6.2014 7,4 7,1 3,3 10-203 800 650 19 160 59 63 17 25-47 30 21.7.2014 7,5 5,0 910 290 20 34 20.8.2014 7,2 4,6 1200 490 25 38 17.9.2014 7,0 6,8 70 19 73 18 700 890-27 430 330 23 21 23-10 Keskiarvo: 7,3 6,9 18 8,7 51 ** 18 860 775 10 ** 267 136 49 ** 21 22-3,6 ** Mediaani: 7,4 6,9 5,5 6,9 71 18 815 780-1 225 77 34 21 22-2,5 Minimi: 7,0 6,8 3,3 1,9-203 18 700 650-27 100 59 18 17 18-47 Maksimi: 7,5 7,1 70 19 79 18 1200 890 19 490 330 63 25 25 14 Tuotanto (n=50) Pintavalutus (n=28) ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi hehk. häviö Kokonaisfosfori CODMn 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 89 55 38 ** 44 46-3,5 ** 6,1 5,6 20 5,6 74 ** 2047 1570 24 ** 98 62 39 ** 47 52-6,4 ** **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 229 217 69 59 11 84 79 3872 3660 Typpi 18 12 16 11 0,83 6,5 4,2 301 195 Fosfori 1,7 1,4 0,45 0,24 0,077 0,61 0,52 28 24 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 323-77 406 74 15 118-28 5463-1307

Satamakeitaan vuosikuormitus Satamakeitaan kokonaisvuosikuormitus muodostuu Pukaran Pikkujoen valuma-alueelle (PVK1, PVK2 ja KOS1), Honkaluoman alueelle (KOS3) ja Pukanluoman valumaalueelle (KOS2) kohdistuvasta yhteenlasketusta kuormituksesta. Satamakeitaan kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty alla (Taulukko 28). Taulukko 28 Satamakeitaan tuotantoalueen kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 36.025 Pukanluoman va 1133 353 14 3598 864 219 8,2-5000 36.032 Honkaluoman a 6626 592 20 13327 6239 399 12 972 36.037 Pukaran Pikkujoen va 22988 3055 140 46532 20403 1763 88-36189 Yhteensä 30747 4000 174 63457 27507 2380 109-40216 kg O2 kg kg O2 41 3.4 Huittinen 3.4.1 Nanhiansuo Nanhiansuon ja Vittassuon tuotantoalueella kuntoonpanotyöt aloitettiin vuonna 2004. Suot tulivat osin tuotantokuntoon kesällä 2006 ja kokonaisuudessaan keväällä 2007. Nanhiansuolla oli vuonna 2014 tuotannossa 123,1 ha. Nanhiansuolla ja Vittassuolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa (päätös 16/2004/4, dnro LSY-2002-Y-207, myönnetty 19.3.2004). Nanhiansuon ja Vittassuon tarkkailuasemat sijaitsevat Kokemäenjoen vesistöalueella Sammaljoen alaosan alueella (35.181). Koko tuotantoalueen kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on ympärivuotinen pintavalutus. Nanhiansuolla suoritetaan ympärivuotista tarkkailua pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilla mittapisteillä. Alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 88,3 ha. Nanhiansuo PVK Vedenlaatu Hydrologisena vuonna 2014 otettujen näytteiden perusteella Nanhiansuolta purkautuvassa vedessä oli noin 3,2 kertaa enemmän kokonaisfosforia ja 1,8 kertaa suurempi kemiallinen hapenkulutus kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 2014 (Taulukko 29). Myös kokonaistypen ja kiintoaineen keskimääräinen pitoisuus oli pysyvien asemien keskiarvoa suurempi. Edellisten vuosien tapaan Nanhiansuon kuivatusvedet olivat happamia, ph keskimäärin 5,0. Edellisiin vuosiin verrattuna kiintoaineen ja kokonaisfosforin määrä on lisääntynyt. Tuottajan ottamia ylimääräisiä omavalvontanäytteitä otettiin alapuoliselta tarkkailupisteeltä 13.6. Tämän ylivirtaamatilanteissa otetun näytteen osalta kiintoainepitoisuus ja kokonaisfosforipitoisuus olivat hieman korkeampi kuin Nanhiansuolla keskimäärin. Puhdistusteho Nanhiansuon pintavalutuskentän pitoisuuserojen pohjalta lasketut puhdistustehot on esitetty taulukossa (Taulukko 29). Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskenttä poisti kiintoaineesta 77 %, typestä 41 % ja fosforista 68 %. Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo pieneni keskimäärin 17 % pintavalutuskentällä.

42 Taulukko 29 Nanhiansuon pintavalutuskentän ylä- ja alapuolinen vedenlaatu sekä puhdistustehot vuonna 2014. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l mg/l % mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 6.11.2013 5,2 4,7 43 15 65 12 3000 1600 47 150 91 39 75 73 3 16,3 18,5 20 47 21.11.2013 5,6 4,8 27 4,8 82 8 2750 1300 53 220 69 69 78 67 14 4,9 5,5 19 50 10.12.2013 5,9 5,0 48 5,2 89 16 3800 1400 63 1700 180 89 <5 <5 630 66 90 350 18 95 15 3,3 78 130 84 35 19,0 21,5 9 51 19.12.2013 5,7 4,9 41 6,4 84 12 2400 1100 54 150 49 67 49 49 0 24,8 28,1 27 3 15.1.2014 5,5 4,9 14 4,1 71 3100 1400 55 250 48 81 84 62 26 0,1 0,1 19 6 3.2.2014 0,0 0,0 6 # 12 17.3.2014 5,9 5,1 50 10 80 18 3300 2000 39 330 110 67 69 58 16 10,5 11,9 59 # 15 9.4.2014 6,1 5,2 46 8,0 83 21 2400 1700 29 760 280 63 <5 48 420 130 69 170 53 69 6 3,9 32 71 61 14 2,5 2,8 5 16 14.4.2014 6,6 5,2 52 14 73 16 1900 1400 26 420 150 64 68 59 13 2,4 2,7 10 17 24.4.2014 6,1 5,1 97 5,6 94 39 2800 1200 57 <5 140-2700 <5 16 720 71 90 94 16 83 11 2,2 80 100 68 32 0,5 0,6 13 19 7.5.2014 6,1 5,1 55 3,0 95 21 1800 1200 33 390 53 86 94 71 24 1,1 1,2 15 21 22.5.2014 6,0 5,0 56 3,3 94 24 2600 1300 50 620 67 89 54 86-59 0,3 0,3 12 23 3.6.2014 6,1 5,0 67 7,0 90 30 2300 1300 43 <5 64-1180 <5 <5 670 120 82 330 62 81 15 4,0 73 130 87 33 0,2 0,2 9 # 24 13.6.2014 * 5,3 15 1600 70 <5 270 140 87 2,8 3,1 5 # 25 17.6.2014 5,9 5,1 52 4,0 92 22 2500 1300 48 660 92 86 120 87 28 2,1 2,4 14 27 1.7.2014 5,8 5,1 58 2,0 97 30 2300 1300 43 610 120 80 120 86 28 0,5 0,5 14 29 15.7.2014 6,0 5,1 25 18 28 12 3300 2600 21 450 400 11 <5 <5 1300 420 68 810 200 75 22 10,0 55 140 140 0 0,5 0,6 14 31 29.7.2014 5,9 5,4 10 62-546 46 3000 3700-23 1100 1500-36 160 170-6 3,6 4,1 16 33 14.8.2014 5,7 5,1 30 8,6 71 13 2400 1600 33 680 160 76 140 110 21 3,9 4,4 20 36 3.9.2014 5,6 5,0 12 1,2 90 2100 1400 33 68 6 91 <5 <5 350 90 74 180 40 78 8,0 4,0 50 120 100 17 0,8 0,9 5 37 8.9.2014 5,6 5,1 22 5,9 73 20 2400 1400 42 530 130 75 130 110 15 0,5 0,6 15 39 23.9.2014 5,8 5,1 18 5,5 69 2200 1100 50 820 96 88 120 88 27 1,3 1,4 14 41 7.10.2014 5,8 5,1 23 4,5 80 13 2100 1200 43 77 29 62 <5 <5 420 75 82 230 30 87 8,9 3,4 62 110 82 25 1,8 2,0 13 43 20.10.2014 5,8 5,1 12 3,4 72 1900 1000 47 410 81 80 97 74 24 2,7 3,0 12 Keskiarvo: 5,8 5,0 39 9,4 77 ** 19 46 2561 1526 41 ** 438 146 64 ** 5,0 12 539 176 68 ** 309 70 81 12 4,4 64 ** 103 85 17 ** 6,1 7,0 365 Mediaani: 5,9 5,1 42 5,6 81 2400 1400 43 77 105 62 475 92 78 230 47 81 11,0 3,9 62 105 84 19 1,7 1,9 Minimi: 5,2 4,7 10 1,2-546 1800 1000-23 5 6-2700 150 48-36 94 16 69 5,7 2,20 32 49 49-59 0,0 0,0 Maksimi: 6,6 5,4 97 62 97 3800 3700 63 1700 400 91 1300 1500 90 810 200 95 22,0 10,0 80 160 170 35 106,4 120,4 2013 5,4 5,0 39 6,6 83 ** 15 5 2598 1796 31 ** 664 328 51 ** 86 113 416 141 66 ** 210 77 63 8,7 3,8 56 ** 110 91 17 ** 5,1 5,8 365 2012 5,4 4,8 43 5,2 88 ** 20 2527 1454 42 ** 673 233 65 ** 63 49 290 85 71 ** 140 49 65 7,4 3,4 54 ** 97 80 17 ** 13,9 16,1 365 2011 5,4 4,7 46 5,6 87 ** 21 7 2712 1599 41 ** 544 196 70 ** 5,0 5,0 324 79 76 ** 117 32 74 7,0 3,0 58 ** 96 85 12 ** 5,4 6,3 365 Talvi 1 kpl 5,5 4,9 14 4,1 3100 1400 250 48 84 62 0,1 0,1 25 Kevät 3 kpl 6,1 5,2 49 11 18 2533 1700 760 280 390 130 170 53 5,7 3,9 69 59 8,9 10,1 74 Kesä 12 kpl 5,9 5,1 44 11 23 46 2500 1658 132 136 694 258 354 92 14,0 5,1 119 100 1,6 1,8 152 Syksy 7 kpl 5,6 4,9 30 6,4 12 2593 1243 889 105 400 75 290 24 12,0 3,4 94 74 11,9 13,5 114 Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 18,8 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 48 ** 89 55 38 ** 32 16 48 ** 5,0 2,6 47 ** 44 46-4 ** 12,1 Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** 2047 1570 24 ** 911 436 50 ** 98 62 39 ** 39 19 45 ** 5,7 2,4 57 ** 47 52-6 ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 3.2.14 Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut. 29.7.14 V-pato vuotaa. Vesi kulkee sauman kautta, ei v-aukosta. Näyte otettu mittakaivosta johtavan putken suulta. 13.6.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Hetkellistä virtaamaa ei määritetty.

Virtaama ja valunta Nanhiansuolla on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Nanhiansuon valumadata on korvattu 15.-29.7 Lamminsuon valumadatalla. Nanhiansuon tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli vuonna 2014 6,1 l/s ja keskivaluma 7,0 l/s km 2 (vuonna 2013 5,1 l/s ja keskivaluma 5,8 l/s km 2 ). Kevään tulvahuiput alkoivat jo helmikuussa ja jatkuivat maaliskuun puoliväliin (Kuva 18). Myös joulu-tammikuussa oli suuria valumahuippuja. Nanhiansuon valumahuiput olivat suuremmat kuin lähimpien tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden alueen B keskivalumat. Sen sijaan matalan valuman aikaan valuma oli pienempää kuin ominaiskuormitussoilla. 43 Kuva 18 Nanhiansuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman jatkuvatoimisesti mitatut valumat ja näytteenoton yhteydessä mitatut hetkelliset valumat vuonna 2014. Kuormitus Nanhiansuon pintavalutuskentän alapuolisen ympärivuotisen tarkkailuaseman bruttoominaiskuormitukset olivat hydrologisena vuonna 2014 pienempiä kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 30). Vain fosforin kuormitus oli suurempaa kuin ominaiskuormitussoilla. Kiintoainekuormitus oli noin 87 % ja typpikuormitus 58 % ominaiskuormitussoiden keskiarvosta. Suurin osa kuormituksesta muodostui keväällä ja syksyllä, kun valumat olivat suuria (Kuva 20). Myös elokuun alussa oli valumapiikki, mikä nosti kuormituksia. Nanhiansuon kuormitukset olivat isommat kuin vuonna 2013. Pitkäaikaistarkastelussa vain kokonaistypen kuormitus oli samaa tasoa edellisvuoden kanssa (Kuva 21). Taulukko 30 Nanhiansuon pintavalutuskentän kuormitusluvut vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien brutto-ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 7,0 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 60 54 69 59 4,4 22 20 1590 1431 Typpi 9,3 6,3 16 11 0,68 3,4 2,3 247 168 Fosfori 0,73 0,61 0,45 0,24 0,053 0,27 0,22 19 16 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 398 207 406 74 29 145 76 10550 5492

44 Kuva 19 Nanhiansuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja brutto-ominaiskuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

45 Kuva 20 Nanhiansuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot vuonna 2014. Kuva 21 Nanhiansuon brutto-ominaiskuormitusten (g/ha/d ja g O 2 /ha/d) vuosien välinen vaihtelu vuosina 2010 2014. Vertailuna (vaakaviivat) ominaiskuormitussoiden keskiarvot vuosilta 2010-2014. Nanhiansuo PVK1 Vedenlaatu Nanhiansuon pintavalutuskentän 1 alapuolella oli omaa tarkkailua huhtikuusta syyskuuhun 2014. Otettujen näytteiden perusteella Nanhiansuon pintavalutuskentältä 1 purkautuvassa vedessä oli noin 5 kertaa enemmän kokonaisfosforia ja 2 kertaa suurempi kemiallinen hapenkulutus kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 2014 (Taulukko 31). Myös kokonaistypen ja kiintoaineen keskimääräinen pitoisuus oli pysyvien asemien keskiarvoa suurempi. Tuottajan ottamia ylimääräisiä omavalvontanäytteitä otettiin alapuoliselta tarkkailupisteeltä 13.6 ja 8.8. Näiden näytteiden vedenlaatu ei poikennut selvästi keskiarvoisista tuloksista. Puhdistusteho Nanhiansuon pintavalutuskentän 1 puhdistusteho oli 86 % kiintoaineen osalta, 44 % kokonaistypen osalta, 67 % kokonaisfosforin osalta ja 18 % kemiallisen hapenkulutuksen osalta (Taulukko 31).

46 Taulukko 31 Nanhiansuon pintavalutuskentän 1 ylä- ja alapuolinen vedenlaatu sekä puhdistustehot vuonna 2014. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l O 2 mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää 18 29.4.2014 6,3 5,4 100 5,2 95 37 2900 1600 45 625 100 84 93 78 16 1,1 1,9 43 20 14.5.2014 5,9 5,4 62 6,0 90 26 3200 1900 41 520 160 69 110 85 23 0,30 0,53 30 24 13.6.2014 * 5,3 8,0 1500 55 <5 150 62 88 1,3 2,2 11 26 24.6.2014 5,7 5,4 41 24 41 10 10 2600 2100 19 400 380 5 89 88 1,1 0,77 1,3 28 30 22.7.2014 6,0 5,4 280 33 88 53 16 5200 3300 37 1500 640 57 160 130 19 1,7 3,1 17 32 8.8.2014 * 5,1 2,0 1700 70 <5 210 110 120 1,4 2,5 6 33 14.8.2014 5,9 5,1 25 16 36 11 3500 1800 49 720 250 65 140 110 21 1,5 2,6 40 39 23.9.2014 5,8 4,8 33 6,0 82 20 3200 1500 53 810 140 83 140 99 29 1,2 2,1 39 Keskiarvo: 5,9 5,2 90 13 86 ** 26 13 3433 1925 44 ** 63 <5 763 254 67 ** 86 122 100 18 ** 214 Mediaani: 5,9 5,4 52 7,0 85 23 13 3200 1750 43 63 <5 673 185 67 86 125 94 20 Minimi: 5,7 4,8 25 2,0 36 10 10 2600 1500 19 55 <5 400 100 5 62 89 78 1 Maksimi: 6,3 5,4 280 33 95 53 16 5200 3300 53 70 <5 1500 640 84 160 130 29 Kesä 7 kpl 5,9 5,3 102 13 70 27 13 3480 1986 38 63 <5 753 270 56 86 118 100 16 Syksy 1 kpl 5,8 4,8 33 6,0 82 20 3200 1500 53 810 140 83 140 99 29 Tuotanto (n=50) Pintavalutus (n=28) 6,0 5,7 19 7,0 57 % 1837 1458 20 % 767 381 89 55 30 % 32 16 44 46-6 % 6,1 5,6 20 5,6 67 % 2047 1570 22 % 911 436 98 62 27 % 39 19 47 52-11 % *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 13.6.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 12 cm. 8.8.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Näyte otettu purkuputkesta (padotusta).

Virtaama ja kuormitus Nanhiansuon pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen ominaiskuormitus on laskettu pisteen omilla tarkkailutiedoilla 214 päivän osalta ja lopulta osin Nanhiansuon ympärivuotisen tarkkailupisteen tiedoilla. PVK1:n pisteen brutto-ominaiskuormitukset olivat hydrologisena vuonna 2014 pienempiä kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 32). Luvut eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia pintavalutuskentän 1 lyhyemmän tarkkailujakson vuoksi. Taulukko 32 Nanhiansuon pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen kuormitusluvut jaksolla 1.4.-31.10.2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Jakson kuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 214 d ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 13 12 69 59 0,66 4,7 4,4 239 221 Typpi 1,8 1,4 16 11 0,093 0,67 0,50 34 25 Fosfori 0,24 0,22 0,45 0,24 0,012 0,088 0,081 4,4 4,1 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 97 66 406 74 4,9 35 24 1788 1217 Nanhiansuon vuosikuormitus Nanhiansuon kokonaisvuosikuormitus muodostuu tarkkailupisteiden PVK ja PVK1 yhteenlasketusta kuormituksesta. Nanhiansuon kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty alla (Taulukko 33). Taulukko 33 Nanhiansuon yhteenlaskettu kuormitus vesistöalueelle hydrologisena vuonna 2014. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 35.181 Sammaljoen alaosan a 2286 352 29 15374 2065 241 25 8289 kg O2 kg kg O2 47 3.4.2 Vittassuo Vittassuo kuuluu samaan tuotantoalueeseen kuin Nanhiansuo. Vittassuolla oli vuonna 2014 tuotannossa 55,6 ha. Nanhiansuolla ja Vittassuolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä yhteinen ympäristölupa (päätös 16/2004/4, dnro LSY-2002-Y-207, myönnetty 19.3.2004). Nanhiansuon ja Vittassuon tarkkailuasemat sijaitsevat Kokemäenjoen vesistöalueella Sammaljoen alaosan alueella (35.181). Kaikki Vittassuolta tulevat vedet käsitellään pintavalutuskentällä. Vittassuolla tehtiin täydentävää kuormitustarkkailua hydrologisena vuonna 2014 pintavalutuskentän ylä- ja alapuolella. Alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 62,8 ha. Vittassuo PVK1 Vedenlaatu Hydrologisena vuonna 2014 Vittassuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen ravinnepitoisuudet olivat isommat kuin tuotantovaihteen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 36). Myös kemiallisen hapenkulutuksen arvo oli suurempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kiintoaineen pitoisuus oli kuitenkin pienempi kuin ominaiskuormitussoilla. Purkautuva vesi oli hapanta (ph ka. 4,9).

Puhdistusteho Hydrologisena vuonna 2014 Vittassuon puhdistusteho oli parempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 36). Kiintoaineen osalta puhdistusteho oli 74 %, kokonaistypen osalta 28 %, kokonaisfosforin osalta 44 % ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta 11 %. Virtaama ja kuormitus Vittassuon pintavalutuskentän alapuolisella tarkkailupisteellä ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta. Pintavalutuskentän tarkkailupisteen kuormitukset on laskettu käyttämällä laskennassa Vittassuon tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia ja alueen B ominaiskuormitussoiden keskivalumia. Hydrologisena vuonna 2014 Vittassuon kuormitus oli kiintoaineen ja typen osalta pienempää kuin ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (Taulukko 34). Fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitus oli suurempaa kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Vittassuon tuotantoalueen vuosikuormitus vesistöalueittain on esitetty alla (Taulukko 35). Taulukko 34 Vittassuon pintavalutuskentänkuormitusluvut vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien brutto-ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 38 31 69 59 2,1 14 11 772 632 Typpi 14 10 16 11 0,77 5,1 3,8 283 212 Fosfori 0,58 0,44 0,45 0,24 0,032 0,21 0,16 12 8,9 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 495 272 406 74 27 180 99 10036 5527 Taulukko 35 Vittassuon kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vunna 2014. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 35.181 Sammaljoen alaosan a 772 283 12 10036 632 212 8,9 5527 kg O2 kg kg O2 48

49 Taulukko 36 Vittassuon pintavalutuskentän ylä- ja alapuolinen vedenlaatu sekä puhdistustehot vuonna 2014. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori hehk. häviö Fosfaattifosfori Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % 45 6.11.2013 * 4,6 4,5 4,4 3,9 11 3200 2500 22 1800 1200 53 54-1,9 18 23-28 1,3 0,93 80 79 1,3 50 10.12.2013 5,3 5,0 57 7,4 87 10 3800 2500 34 280 97 65 95 82 14 12 17.3.2014 5,4 5,1 23 4,4 81 7,2 2600 2100 19 170 90 47 55 60-9,1 24 13.6.2014 * 5,1 5,3 1500 120 <5 120 57 82 26 24.6.2014 5,2 23 7,0 2400 120 88 30 21.7.2014 5,8 5,3 18 13 28 2600 2300 12 510 370 27 110 89 19 32 8.8.2014 * 5,0 6,0 1800 190 <5 160 66 95 34 18.8.2014 5,3 4,9 18 5,0 72 2300 1500 35 220 130 41 110 94 15 40 30.9.2014 5,4 4,8 14 1,1 92 2400 1200 50 180 57 68 92 81 12 Keskiarvo: 5,1 4,9 22 5,8 74 ** 8,1 2757 1925 28 ** 1800 503 <5 219 135 44 ** 18 49-28 ** 1,3 0,93 90 83 11 ** Mediaani: 5,3 5,0 18 5,2 77 7,2 2600 1950 28 1800 190 <5 180 109 44 18 57-28 1,3 0,93 92 82 13 Minimi: 4,6 4,5 4,4 1,1 11 7,0 2300 1200 12 1800 120 <5 53 54-1,9 18 23-28 1,3 0,93 55 60-9,1 Maksimi: 5,8 5,3 57 13 92 10 3800 2500 50 1800 1200 <5 510 370 68 18 66-28 1,3 0,93 110 95 19 2013 Ei tarkkailua 2012 4,8 4,6 15 4,0 78 ** 2225 1936 28 ** 140 68 54 ** 1,0 78 68 16 ** 2011 4,5 4,3 3,6 12-233 ** 6400 1900 70 ** 134 48 64 ** 99 64 35 ** Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 48 ** 5,0 2,6 44 46-3,5 ** Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 20 5,6 74 ** 2047 1570 24 ** 911 436 98 62 39 ** 39 19 45 ** 5,7 2,4 47 52-6,4 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 6.11.13 Omavalvontanäytteitä. Hetkellistä virtausta ei määritetty. 24.6.14 Ei ap näytettä, koska virtausta ei ollut. 13.6.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 7 cm. 8.8.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 2 cm. Rauta CODMn

3.4.3 Hakasuo Vuonna 2012 Hakasuolla aloitettiin kuntoonpanotyöt, jotka jatkuivat vuosina 2013 2014. Vuonna 2014 Hakasuolla oli kuntoonpanossa 53,0 ha. Hakasuolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös 113/2009/4 dnro LSY-2009-Y-136 myönnetty 4.12.2009). Hakasuon kuivatusvedet johdetaan Kokemäenjoen vesistöalueella Sammunjoen valumaalueelle ja tarkemmin Sammaljoen alaosalle (35.181). Koko valmistelussa olevan alan kuivatusvedet käsitellään kosteikolla. Hakasuo on mukana ympärivuotisessa tarkkailussa. Näytteitä otetaan kosteikon ylä- ja alapuolisilta tarkkailupisteiltä. Alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 58,7 ha. 50 Hakasuo, KOS1 Vedenlaatu Taulukossa ja kuvassa (Taulukko 37, Kuva 25) on esitetty Hakasuon kosteikon 1 ylä- ja alapuolisen tarkkailupisteen veden laatu. Otettujen näytteiden perusteella Hakasuon kosteikolta purkautuvassa vedessä oli runsaampi kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) kuin pysyvien asemilla. Pitoisuuksissa oli suurta vaihtelua näytekertojen välillä. Sen sijaan kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet olivat keskimäärin pienemmät kuin ominaiskuormitussoilla. 1.8. otetun rankkasateen aikaisen omavalvontanäytteen perusteella Hakasuon kosteikolta 1 purkautuvassa vedessä oli runsaasti ravinteita ja kemiallinen hapenkulutuksen arvo oli korkea. Pintavalutuskentältä purkautuva vesi oli erittäin hapanta (ph 4,6). Veden laatu oli parempaa kuin edellisenä vuonna. Puhdistusteho Keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 84 % (Taulukko 37). Kokonaistypen osalta 28 ja -fosforin osalta 63 %. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo (lähinnä humus) kohosi keskimäärin hieman pintavalutuskentällä.

51 Taulukko 37 Hakasuon kosteikon ylä- ja alapuolinen vedenlaatu sekä puhdistustehot vuonna 2014. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 6.11.2013 3,9 4,0 4,3 1,3 70 1400 950 32 400 19 24 17 29 4 3 0,72 1,0 75 72 4 2,9 5,0 20 47 21.11.2013 4,1 4,1 2,7 <1 63 1200 820 32 400 23 27 14 48 16 5 1,1 0,90 69 70-1 1,3 2,2 8 50 10.12.2013 0,0 0,0 13 51 19.12.2013 5,3 4,2 23 19 17 4,9 1400 990 29 370 34 55 37 33 19 9 2,9 2,7 69 66 4 10,1 17,2 28 2 9.1.2014 4,4 4,4 5,7 2,6 54 1300 1000 23 300 73 47 17 64 22 <2 1,2 1,4 71 71 0 5,9 10,0 6 5 28.1.2014 0,0 0,0 28 7 12.2.2014 0,0 0,0 2 9 25.2.2014 6,1 6,3 370 10 97 46 1100 820 25 400 47 230 62 73 51 20 14 2,0 54 38 30 4,0 6,8 27 11 13.3.2014 5,8 5,0 51 35 31 15 1400 880 37 370 34 87 67 23 18 7 2,6 3,5 63 53 16 7,8 13,3 11 13 24.3.2014 5,1 5,1 26 18 31 26 1800 1400 22 510 140 68 56 18 11 <2 1,4 1,5 60 58 3 7,1 12,0 17 15 10.4.2014 5,5 4,6 39 4,8 88 16 1600 1000 38 390 10 80 30 63 3 <2 3,1 0,98 65 56 14 4,6 7,9 14 17 24.4.2014 5,8 4,6 13 3,4 74 1600 1100 31 230 10 91 28 69 10 <2 2,3 0,91 74 69 7 2,2 3,8 5 18 29.4.2014 5,9 4,6 11 1,1 90 1400 880 37 130 16 80 23 71 4 3 2,1 0,88 69 67 3 2,3 3,9 8 19 7.5.2014 6,1 4,6 11 1,0 91 1300 820 37 160 10 79 19 76 10 <2 2,1 0,81 64 62 3 2,8 4,7 15 21 22.5.2014 6,2 4,6 21 1,5 93 15 1400 1100 21 190 13 <5 <5 130 28 78 6 5 2,6 1,3 49 80-63 1,4 2,4 12 23 3.6.2014 6,3 4,7 24 1,5 94 16 1500 1100 27 70 12 <5 <5 120 28 77 20 3 3,4 1,4 72 76-6 1,1 1,9 9 24 13.6.2014 * 5,1 5,0 1300 10 < 5 46 2 76 11,5 19,7 3 25 18.6.2014 5,8 4,8 11 3,5 68 1900 1300 32 330 15 <5 <5 130 32 75 30 3 3,1 1,5 88 83 6 4,9 8,3 16 27 1.7.2014 5,8 4,9 16 1,7 89 1700 1300 24 190 17 <5 <5 150 33 78 53 3 3,2 1,5 88 82 7 1,3 2,2 14 29 15.7.2014 6,1 4,7 42 3,0 93 16 1600 2000-25 93 18 <5 <5 240 60 75 86 2 4,9 2,5 87 120-38 0,7 1,1 14 31 29.7.2014 6,1 19 1600 <5 <5 170 18 3,1 0,0 82 0,0 0,0 3 31 1.8.2014 * 4,8 6,0 2400 260 9 110 26 120 2,2 3,8 13 33 14.8.2014 5,7 4,9 14 5,9 58 1900 1600 16 380 74 <5 <5 140 150-7 38 86 3,6 1,9 89 100-12 3,3 5,5 19 36 2.9.2014 5,5 4,9 6,3 <1 84 1900 1200 37 560 12 <5 <5 120 29 76 60 2 2,7 1,9 95 93 2 1,5 2,6 5 37 9.9.2014 5,7 8,0 1600 220 <5 99 31 3,0 0 89 0,0 0,0 9 39 23.9.2014 5,7 4,9 12 1,8 85 1700 1200 29 420 6 <5 <5 77 33 57 20 <2 2,2 1,7 74 88-19 1,2 2,1 20 41 6.10.2014 6,0 5,0 7,2 <1 86 1800 1100 39 520 15 <5 <5 110 24 78 46 3 3,1 1,5 82 77 6 1,3 2,2 14 43 20.10.2014 5,9 5,1 12 <1 92 1900 940 51 680 11 <5 <5 120 28 77 41 3 2,6 1,4 76 72 5 1,0 1,7 12 Keskiarvo: 4,9 4,6 33 5,7 84 ** 19 1565 1183 28 ** 318 38 5 5,4 108 42 63 ** 27 9 3,1 1,4 74 76-1 ** 365 Mediaani: 5,8 4,8 13 2,6 85 16 1600 1100 31 370 16 5 5 99 30 71 20 3 2,7 1,4 74 72 3 Minimi: 3,9 4,0 2,7 1,0 17 4,9 1100 820-25 5 6 5 5 24 14-7 3 2 0,72 0 49 38-63 Maksimi: 6,3 6,3 370 35 97 46 1900 2400 51 680 260 5 9 240 150 78 86 86 14 3,5 95 120 30 2013 4,8 4,2 42 19 53 ** 13 1200 1548-29 ** 111 131 87 122-67 ** 22 25 3,3 1,7 59 82-53 ** 2012 5,5 4,1 22 1,7 92 ** 4,4 1300 1100 15 ** 180 100 90 38 76 ** 5 15 71 1,0 79-11 ** Kevät 4 kpl 5,5 5,0 122 17 26 1475 1025 418 58 116 54 21 8 5,3 2,0 61 51 Kesä 12 kpl 5,9 4,7 16 2,9 16 1617 1342 213 39 5 6 129 49 31 12 3,0 1,2 79 86 Syksy 7 kpl 4,4 4,3 10 4,0 4,9 1529 1000 441 26 5 5 66 24 24 4 2,0 1,5 74 74 Tuotanto (n=50) Kosteikko (n=16) 6,0 5,7 19 7,0 57 % 1837 1458 20 % 767 381 89 55 30 % 32 16 5,0 2,6 44 46-6 % 5,9 5,7 19 8,3 50 % 1596 1395 13 % 611 328 80 48 35 % 24 11 4,0 2,4 43 45-4 % *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 13.6.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 19 cm. 25.2.14 Yp pisteen lähistöllä (suolla, n. 0,5-1 km etäisyydellä) kaivinkone kaivuutyössä. 1.8.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Hetkellistä virtaamaa ei määritetty. Pato vuotaa. 29.7.14 ja 9.9.14 Ei ap näytteitä, koska virtausta ei ollut. 10.12.13, 28.1. ja 12.2.14 Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut.

Virtaama ja valunta Hakasuon pintavalutuskentän alapuolisella pisteellä aloitettiin jatkuvatoiminen virtaamamittaus 1.11.2013. Hakasuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 3,2 l/s ja valuma 5,4 l/s km 2. Virtaamamittaus toimi hyvin ja virtaamajaksot saatiin koko tarkkailujakson ajalta. Vuodenajoittain suurimmat valumat olivat joulu-tammikuussa sekä maaliskuussa 2014 (Kuva 22). Hakasuon valumat olivat osittain pienempiä kuin lähialueen ominaiskuormitussoiden B keskimääräiset valumat. 52 Kuva 22 Hakasuon kosteikon alapuolisen tarkkailuaseman jatkuvatoimisesti mitatut valumat ja näytteenottoajankohdat hydrologisena vuonna 2014. Kuormitus Kuormituslaskennassa Hakasuon pintavalutuskentän osalta on käytetty pintavalutuskentän alapuolelta mitattuja pitoisuuksia ja omia virtaamia. Hakasuon pintavalutuskentän alapuoliset brutto-ominaiskuormitukset vuonna 2014 olivat huomattavasti pienempiä kuin valmisteluvaiheenominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 38). Kuormitusta aiheutui eniten joulu-, maalis-, ja kesäkuussa (Kuva 23). Kiintoaineen osalta kuormitus oli suurta keväällä, jolloin kuormitus oli ominaiskuormitussoiden tasolla (Kuva 24). Hakasuon tuotantoalueen vuosikuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna on esitetty alla (Taulukko 39). Taulukko 38 Hakasuon kosteikon kuormitusluvut vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien brutto-ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 5,4 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 54 49 69 59 2,9 20 18 1042 952 Typpi 5,2 2,9 16 11 0,28 1,9 1,1 101 56 Fosfori 0,22 0,13 0,45 0,24 0,012 0,081 0,047 4,3 2,5 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 316 167 406 74 17 115 61 6120 3236 Taulukko 39 Hakasuon kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 35.181 Sammaljoen alaosan a 1042 101 4,3 6120 952 56 2,5 3236 kg O2 kg O2

53 Kuva 23 Hakasuon kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja bruttoominaiskuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

54 Kuva 24 Hakasuon kosteikon alapuolisen tarkkailuaseman brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014. Vertailuarvoina kuntoonpanovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot vuonna 2014. 3.5 Jämijärvi 3.5.1 Mustakeidas-Saarikeidas Saarikeitaan turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1984 ja tuotanto 1986. Mustakeidas-Saarikeitaan tuotantoalueella oli vuonna 2014 tuotannossa 122,3 ha. Viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 13,3 ha. Mustakeidas-Saarikeidas alueella on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä yhteinen ympäristölupa (päätös 155/2005/4, myönnetty 30.12.2005). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 12.9.2007 (Nro 07/0282/1). Saarikeidas sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueella. Saarikeitaan tuotannossa olevasta alasta 86,6 ha sijaitsee Palojoen valuma-alueella (35.547) ja 35,7 ha Kuusijoen valumaalueella (35.555). Kosteikoilla/kasvillisuusaltailla käsitellään kaikki Saarikeitaan kuivatusvedet. Laskuojaa 1 pitkin vedet johdetaan reittiä Tykköönjärvi Myllyoja Palojoki Jämijärvi. Laskuojaa 2 pitkin vedet johdetaan reittiä Kuusijoki Kovesjoki Koveslahti Kyrösjärvi. Saarikeitaan ympärivuotinen tarkkailuasema (KOS1) sijaitsee Palojoen valuma-alueella (35.547). Tarkkailupisteen valuma-alue on 105,1 ha. Täydentävää tarkkailua oli Kuusijoen valuma-alueella (35.555) kosteikon (KOS2) ylä- ja alapuolisilla tarkkailupisteillä. Alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 54,6 ha. Vuonna 2014 tuotanto aloitettiin 16.5. ja lopetettiin 1.8.2013, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 55 kpl. Mustakeidas-Saarikeidas KOS1 Vedenlaatu Mustakeidas-Saarikeitaan kosteikon 1 ylä- ja alapuolinen vedenlaatu on esitetty alla (Taulukko 40). Otettujen näytteiden (24 kpl) perusteella kosteikolta 1 purkautuvassa vedessä oli keskimäärin 2,4 kertaa enemmän kiintoainetta verrattuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon. Kiintoainepitoisuudet olivat varsin korkeita talvella ja keväällä, mutta laskivat kesällä. Kokonaistyppipitoisuus sekä kemiallisen ha-

penkulutuksen COD Mn -arvo olivat pienempiä kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Veden keskimääräinen laatu oli hieman parempi kuin edellisenä vuonna. Tuottajan ottama omavalvontanäyte otettiin rankkasateiden aikaan 13.6.2014 alapuoliselta tarkkailupisteeltä. Omavalvontanäytteessä kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet olivat korkeampia kuin tarkkailupisteellä keskimäärin (Taulukko 40). Valumakuvaajasta (Kuva 25) nähdään, että kesäkuun rankkasade oli lyhytkestoinen eikä nostanut valumia. Puhdistusteho Mustakeidas-Saarikeitaan kosteikon 1 keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 51 %, kokonaistypen osalta 18 % ja kokonaisfosforin osalta 43 % (Taulukko 40). Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan COD Mn -arvon osalta vaihtelu oli suurta eri näytteenottokertojen välillä. Keskimäärin puhdistumista ei tapahtunut, koska alapuoliset pitoisuudet olivat yleensä suurempia kuin kosteikon yläpuolella. Virtaama ja valuma Mustakeidas-Saarikeitaan kosteikon 1 mittapadolla on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Mustakeitaan-Saarikeitaan kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 13,4 l/s ja valuma 12,8 l/s km 2. Virtaamajaksot saatiin koko tarkkailuvuoden ajalta. Vuodenajoittain suurimmat valumat olivat marraskuusssa, vuodenvaihteessa ja keväällä (Kuva 25). 55 Kuva 25 Mustakeidas-Saarikeitaan kosteikon 1 alapuolisen tarkkailuaseman jatkuvatoimisesti mitatut valumat vuonna 2014. Kuormitus Mustakeidas-Saarikeitaan kosteikon 1 kuormitukset on laskettu kosteikon alapuolisen pisteen pitoisuuksien ja jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella. Mustakeidas-Saarikeitaan kuormitukset on esitetty seuraavassa vuositasolla (Taulukko 41), ja jaksokohtaisesti (Kuva 28). Brutto-ominaiskuormituksista kiintoaineen kuormitus oli tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa huomattavasti korkeampi. Tämä johtuu kosteikolta 1 lähtevän veden korkeista kiintoainepitoisuuksista. Myös fosforin osalta kuormitus oli hieman korkeampi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta kuormitus oli pienempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin ja netto-ominaiskuormitus jäi negatiiviseksi eli pienemmäksi kuin laskennallinen luonnontilaisen suon taustahuuhtouma. Mustakeidas- Saarikeitaan kosteikon 1 osalta suurimmat kuormitusjaksot ajoittuivat kevääseen ja syksyyn kun valumat olivat suuria.

56 Taulukko 40 Mustakeidas-Saarikeitaan kosteikolle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 7.11.2013 6,0 5,9 32 33-3,1 8,0 11 2200 2400-9,1 59 60-2 46 53-15 35,2 33,5 18 47 19.11.2013 6,7 6,5 38 13 66 9,0 1800 1700 5,6 77 55 29 37 42-14 8,8 8,4 21 50 10.12.2013 6,5 6,4 14 9,6 31 2400 1400 42 1800 590 <5 9-80 160 92 43 91 38 5,9 4,6 29 34-17 20,8 19,8 8 51 18.12.2013 6,2 6,2 64 46 28 8,8 7,0 1200 1100 8,3 75 61 19 24 22 8,3 51,0 48,5 25 4 22.1.2014 6,0 9,2 1400 73 59 3,6 3,4 32 7 13.2.2014 6,6 6,3 43 30 30 5,0 5,0 1300 1100 15 740 550 190 230-21 90 63 30 19 11 5,1 3,5 16 19-19 27,0 25,6 42 13 27.3.2014 6,7 6,5 65 49 25 63 54 1200 860 28 120 73 39 19 18 5,3 5,5 5,2 13 15 9.4.2014 7,0 6,8 54 19 65 4,5 1100 580 47 570 45 31 80-158 110 57 48 23 12 7,1 3,7 16 16 0 7,0 6,7 7 16 16.4.2014 6,8 7,0 77 40 48 11 8,3 1800 870 52 110 69 37 26 19 27 6,4 6,1 8 17 24.4.2014 6,9 7,0 41 17 59 8,0 870 540 38 280 15 27 <5 81 140 84 40 33 10 6,6 3,5 24 24 0 3,1 2,9 13 19 7.5.2014 7,2 7,2 19 8,5 55 600 680-13 110 55 50 19 23-21 4,6 4,3 14 21 21.5.2014 6,3 5,8 11 6,8 38 940 840 11 73 36 51 47 42 11 3,8 3,6 15 23 5.6.2014 7,0 6,9 22 4,0 82 7,8 750 740 1,3 55 28 <5 <5 0 97 44 55 34 8 5,3 2,1 25 28-12 2,9 2,8 7 24 13.6.2014 * 6,6 55 8,8 1300 84 120 86 18 35 28,3 26,9 4 25 16.6.2014 6,9 6,5 19 6,5 66 1450 1200 17 110 53 52 42 43-2,4 6,2 5,9 16 27 2.7.2014 7,1 6,7 15 4,5 70 760 950-25 100 55 45 19 34-79 3,2 3,0 12 29 14.7.2014 7,3 6,6 10 6,3 37 630 970-54 30 8 16 <5 69 94 60 36 38 11 4,6 3,3 17 37-118 2,1 2,0 15 31 29.7.2014 7,2 6,5 11 11 0 680 920-35 99 60 39 18 38-111 1,5 1,4 16 33 14.8.2014 7,2 6,5 19 5,3 72 660 760-15 130 35 73 18 36-100 3,2 3,0 9 35 28.8.2014 6,4 6,3 19 8,6 55 2000 1400 30 680 190 170 160 5,9 62 45 27 13 6 2,4 2,1 43 52-21 13,2 12,6 17 37 9.9.2014 7,0 6,4 25 7,3 71 7,0 1500 940 37 100 39 61 26 47-81 2,4 2,3 16 39 25.9.2014 7,0 6,6 9,6 2,2 77 640 640 0 110 38 65 15 28-87 8,1 7,7 19 42 14.10.2014 6,5 6,4 78 6,6 92 12 1800 1300 28 580 170 450 130 71 120 47 61 23 9 6,3 1,7 45 43 4,4 10,2 9,8 6 43 20.10.2014 6,5 6,6 13 11 15 1900 1100 42 72 73-1 46 33 28 14,8 14,1 12 Keskiarvo: 6,6 6,4 32 17 51 ** 13 16 1281 1070 18 ** 592 187 112 83 30 ** 101 59 43 34 14 5,4 3,1 28 34-18 ** 13,4 12,8 365 Mediaani: 6,9 6,5 21 9,4 55 8,0 8,5 1200 960 13 575 84 29 80 2,9 100 59 41 28 11 5,6 3,4 25 35-14 Minimi: 6,0 5,8 9,6 2,2-3 4,5 5,0 600 540-54 30 8 <5 <5-158 59 35-1,7 13 6 2,4 1,7 15 16-118 Maksimi: 7,3 7,2 78 55 92 63 54 2400 2400 52 1800 590 450 230 81 160 92 73 91 38 7,1 4,6 47 59 28 2013 6,6 6,4 29 12 61 ** 9,1 5,1 1322 1144 15 ** 675 339 120 107 52 ** 115 71 38 ** 48 26 4,9 3,4 29 35-22 ** 2012 6,7 6,5 34 23 39 ** 9,2 9,3 1488 1345 13 ** 458 268 43 63 54 ** 111 76 34 ** 42 19 4,9 3,5 40 42-4 ** 2011 6,6 6,4 41 19 54 ** 9,2 7,7 1391 1307 6,0 ** 496 284 45 24 43 ** 118 88 25 ** 42 29 5,7 4,5 36 40-11 ** Talvi 1 kpl ## 6,0 #### 9,2 ### ### #### 1400 #DIV/0! #DIV/0! ### 73 #DIV/0! #DIV/0! ### ### #DIV/0! 59 Kevät 3 kpl 6,7 6,5 54 33 24 30 1200 847 655 298 107 64 21 12 6,1 3,6 17 18 Kesä 13 kpl 6,8 6,5 24 14 8,5 8,5 1053 932 261 65 102 55 30 11 4,7 2,8 27 35 Syksy 7 kpl 6,4 6,3 36 17 9,5 9,0 1706 1377 1190 380 96 61 57 24 6,1 3,2 35 36 Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5,0 2,6 44 46-3,5 ** 12,1 Kosteikko (n=16) 5,9 5,7 19 8,3 58 ** 1596 1395 14 ** 611 328 80 48 39 ** 24 11 4,0 2,4 43 45-4,4 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 22.1.14 Yp näytettä ei saatu, koska kaivo oli jäässä. 13.6.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Hetkellistä virtaamaa ei määritetty.

Taulukko 41 Mustakeidas-Saarikeitaan kosteikon 1 kuormitusluvut vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). 57 Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2014 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 12,8 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 314 303 69 59 31,3 115 111 11439 11041 Typpi 14 8,6 16 11 1,4 5,1 3,1 512 313 Fosfori 0,67 0,45 0,45 0,24 0,07 0,24 0,16 24 16 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 339-10 406 74 34 124-3,7 12371-370 Kuva 26 Mustakeitaan-Saarikeitaan kosteikon 1 alapuolisen tarkkailuaseman ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot 2014. Mustakeidas-Saarikeitaan kosteikko 1 on ollut jo pitkään ympärivuotisessa tarkkailussa. Vuonna 2014 kuormitukset olivat kaikkien parametrien osalta pienemmät tai samaa tasoa kuin vuonna 2013 (Kuva 27). Saarikeitaan kiintoaineen ominaiskuormitus on kasvanut viime vuosina. Ravinteiden ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta yhtä selvää muutosta suuntaan tai toiseen ei ole havaittavissa. Vuosi 2012 oli sateinen, mistä johtuen kuormitukset olivat poikkeuksellisen suuret. Kuva 27 Mustakeitaan-Saarikeitaan kosteikon 1 bruttokuormitusten (g/ha d ja g O2/ha d) vuosien välinen vaihtelu 2008 2014. Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva).

58 Kuva 28 Mustakeidas-Saarikeitaan kosteikon 1 alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

Mustakeidas-Saarikeidas KOS2 Vedenlaatu Mustakeidas-Saarikeitaan kosteikon 2 ylä- ja alapuolinen vedenlaatu on esitetty alla (Taulukko 44). Kosteikolta 2 purkautuvassa vedessä oli keskimäärin selvästi enemmän kiintoainetta ja fosforia verrattuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon. Pitoisuus vaihteli näytekerroittain ja keskiarvoa nostivat kesä- ja heinäkuun näytekertojen korkeat pitoisuudet. Kokonaistyppipitoisuus sekä kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo olivat pienempiä kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Puhdistusteho Mustakeidas-Saarikeitaan kosteikon 2 puhdistusteho vaihteli suuresti näytekerroittain. Keskimäärin reduktio oli kokonaistypen osalta 4 % (Taulukko 44), muiden tarkasteltujen parametrien osalta alapuoliset pitoisuudet olivat keskimäärin suurempia kuin kosteikon yläpuolella. Virtaama ja kuormitus Mustakeidas-Saarikeitaan kosteikon 2 tarkkailupisteellä ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta. Vuorenpään-Vatilähteennevan tarkkailupisteen kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden E vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden E keskivalumia. Mustakeidas-Saarikeitaan kosteikolta 2 purkautuvan veden kiintoaineen bruttoominaiskuormitus oli yksittäisistä korkeista pitoisuuksista johtuen noin 2,6-kertainen tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskitasoon verrattuna (Taulukko 42). Fosforikuormitus oli kaksinkertainen ominaiskuormitussoiden keskitasoon nähden. Myös typpikuormitus oli keskimääräistä suurempi, mutta kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) kuormitus pienempi kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Taulukko 42 Mustakeidas-Saarikeitaan kosteikon 2 kuormitusluvut hydrologisena vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 180 170 69 59 6,4 66 62 2351 2211 Typpi 19 14 16 11 0,68 7,0 5,0 250 180 Fosfori 0,97 0,76 0,45 0,24 0,035 0,36 0,28 13 10 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 366 22 406 74 13 134 8,2 4772 292 Mustakeidas-Saarikeitaan vuosikuormitus Mustakeidas-Saarikeitaan vuosikuormitus muodostuu tarkkailupisteiden KOS1 ja KOS2 yhteenlasketusta kuormituksesta. Mustakeidas-Saarikeitaan kokonaiskuormituskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty alla (Taulukko 43). Taulukko 43 Mustakeidas-Saarikeitaan kuormitus eri vesistöalueilla hydrologisena vuonna 2014. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O2 kg O2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 35.547 Palojoen va 11439 512 24 12371 11041 313 16,4-370 35.555 Kuusijoen va 2351 250 13 4772 2211 180 9,9 292 Yhteensä 13791 762 37 17143 13253 493 26,3-78 kg 59

60 Taulukko 44 Mustakeidas-Saarikeitaan kosteikolle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. vko Pvm Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori CODMn hehk. häviö Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l O 2 mg/l O 2 % 4 22.1.2014 19 7.5.2014 7,1 6,5 18 2,1 88 1400 680 51 140 37 74 28 32-14 24 11.6.2014 6,8 6,0 15 14 6,7 1400 1500-7,1 140 140 0 38 49-29 24 13.6.2014 * 6,9 6,0 34 1100 120 10 70 22 28 28 10.7.2014 6,9 5,9 13 42-223 34 1200 2000-67 100 220-120 35 46-31 34 19.8.2014 6,9 7,2 9,1 2,4 74 1300 900 31 100 86 14 32 31 3,1 38 18.9.2014 6,6 32 18 1800 120 33 Keskiarvo: 6,8 6,3 17 13-9,8 ** 18 34 1420 1236 4,2 ** #### 120 ### 10 120 111-0,6 ** #### 22 33 37-19 ** Mediaani: 6,9 6,5 15 6,0 40 18 34 1400 1100 12 #NUM! 120 ### 10 120 86 7,0 #NUM! 22 33 32-22 Minimi: 6,6 5,9 9,1 2,1-223 18 34 1200 680-67 0 120 0 10 100 37-120 0,0 22 28 28-31 Maksimi: 7,1 7,2 32 42 88 18 34 1800 2000 51 0 120 0 10 140 220 74 0 22 38 49 3,1 2013 6,7 6,5 23 9,0 61 1833 1523 17 187 104 44 31 31 1,1 Ka 2010 7,1 6,7 1850 103 46 Ka 2009 7,1 3,3 1200 87 45 Tuotanto (n=50) Kosteikko (n=16) ph 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 44 46-3,5 ** 5,9 5,7 19 8,3 58 ** 1596 1395 14 ** 611 328 80 48 39 ** 24 11 43 45-4,4 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskim. reduktion laskennassa huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin saatu sekä yp että ap näytteet. 22.1.14 Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut. 13.6.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Hetkellistä virtaamaa ei määritetty.

61 3.6 Kankaanpää 3.6.1 Kurkikeidas Kurkikeitaan tuotantoalue sijaitsee Honkajoen kunnan ja Kankaanpään kaupungin rajalla (pääosin Kankaanpään puolella). Kurkikeitaan turvetuotantoalueen kuntoonpano on aloitettu vuonna 1975 ja tuotanto vuonna 1978. Vuonna 2014 Kurkikeitaalla oli tuotannossa yhteensä 226,7 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 57,0 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Kurkikeitaan turvetuotantoon 31.12.2004 (päätös nro 118/2004/4, dnro LSY-2002-Y-385). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 15.3.2007 (Nro 07/0098/1). Kurkikeitaan tuotantoalue sijaitsee Karvianjoen vesistöalueen (36) Ristiluoman (36.024) ja Pukanluoman (36.025) valuma-alueilla. Kaikki tuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään kosteikkojen avulla. Kurkikeitaan ympärivuotinen tarkkailupiste sijaitsee Ristiluoman valuma-alueella (36.024). Kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 214,1 ha. Kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen lisäksi näytteitä otetaan kosteikon yläpuolelta vesienkäsittelymenetelmän tehon tarkkailun vuoksi. Kurkikeitaalla on myös täydentävää tarkkailua Kurkikeitaan-Kööpelinkeitaan kasvillisuusaltaan ylä- ja alapuolella Pukanluoman valuma-alueella (36.025). Alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 71,6 ha. Vuonna 2014 tuotanto aloitettiin 21.4. ja lopetettiin 26.9.2014, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 108 kpl. Käyttötarkkailuraportin mukaan alueella oli rankkasade 1.8.2014 (27mm). Kurkikeidas KOS1 Vedenlaatu Otettujen näytteiden perusteella Kurkikeitaan kosteikolta purkautuvassa vedessä kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen pitoisuudet olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoja pienemmät (Taulukko 45). Kiintoaineen ja kokonaisfosforin pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Vedenlaadussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisvuosiin verrattuna. Puhdistusteho Kurkikeitaan kosteikon puhdistustehot vuonna 2014 on esitetty taulukossa (Taulukko 45). Otettujen näytteiden perusteella keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 65 %, kokonaistypen osalta 8 % ja kokonaisfosforin osalta 11 %. Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo (lähinnä humus) vaihteli paljon näytekerroittain ja keskimääräisten pitoisuuksien perusteella vesi ei sen osalta puhdistunut. Kiintoaineen puhdistusteho oli parempi kuin edellisvuosina. Kokonaisfosforin ja -typen puhdistustehot olivat samaa luokkaa kuin edellisvuosina.

62 Taulukko 45 Kurkikeitaan kosteikolle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l mg/l % mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 7.11.2013 5,5 5,6 6,5 6,0 8 2000 2000 0 36 35 3 44 46-5 85,6 40,0 19 47 20.11.2013 5,7 5,8 3,6 4,3-19 1700 1600 6 28 28 0 36 38-6 36,7 17,1 14 49 4.12.2013 6,1 6,0 9,5 5,0 47 1700 1600 6 1300 770 41 57 72 54 42 22 25 20 20 3,6 2,7 25 29 33-14 38,3 17,9 14 51 18.12.2013 5,7 5,8 6,4 11-72 1200 1100 8 31 28 10 25 22 12 124,9 58,4 22 2 9.1.2014 5,9 5,7 4,0 3,7 8 1500 1400 7 36 30 17 34 33 3 27,5 12,9 13 # 6 5.2.2014 6,2 5,7 19 6,6 65 1500 2200-47 930 930 0 18 <5 75 61 19 45 23 49 5,6 4,1 27 22 65-195 0,7 0,3 18 # 11 11.3.2014 5,8 5,7 13 7,0 46 1600 1600 0 42 36 14 23 22 4 41,1 19,2 59 # 15 9.4.2014 6,5 6,6 13 8,8 32 1500 910 39 730 170 77 26 64 62 46 26 18 11 39 4,1 2,5 39 24 22 8 16,7 7,8 6 16 15.4.2014 6,4 6,6 13 11 15 1250 870 30 47 42 11 26 24 8 18,6 8,7 8 17 23.4.2014 6,7 5,4 15 6,9 54 1200 810 33 310 20 94 20 <5 60 40 33 9 9 0 3,4 1,8 47 29 27 7 7,1 3,3 14 19 7.5.2014 6,7 5,3 18 7,6 58 940 880 6 53 47 11 28 30-7 7,0 3,3 14 21 21.5.2014 6,7 6,5 17 9,1 46 1100 1100 0 61 62-2 33 34-3 3,5 1,6 14 23 4.6.2014 6,5 6,5 15 2,8 81 8 1100 1200-9 170 41 76 27 <5 65 62 5 7 6 14 4,5 2,2 51 33 38-15 2,8 1,3 14 25 18.6.2014 6,5 6,6 8,0 2,0 75 1400 1400 0 71 77-8 36 43-19 7,2 3,4 14 27 2.7.2014 6,5 6,4 37 4,5 88 16 1200 1300-8 80 71 11 36 40-11 5,2 2,4 15 29 17.7.2014 6,2 6,4 61 7,6 88 31 1900 1500 21 360 29 92 100 <5 88 92-5 8 7 13 5,6 3,1 45 49 45 8 4,2 2,0 13 31 30.7.2014 6,5 6,4 10 11-10 1100 1400-27 73 88-21 37 47-27 2,4 1,1 2 31 1.8.2014 * 6,2 6,0 1300 20 <5 83 3 41 8,5 4,0 13 33 14.8.2014 6,3 6,3 5,6 4,2 25 1500 1300 13 73 69 5 39 43-10 6,0 2,8 13 35 27.8.2014 6,3 6,3 21 6,5 69 6 1200 1000 17 310 15 95 63 <5 65 62 5 12 6 50 3,0 2,0 33 34 36-6 15,7 7,3 13 37 9.9.2014 6,2 6,3 7,7 4,5 42 1600 990 38 56 50 11 44 38 14 5,9 2,7 16 39 25.9.2014 6,1 6,5 4,2 6,6-57 1400 1000 29 48 59-23 39 38 3 9,8 4,6 15 # 42 14.10.2014 5,9 6,0 130 11 92 49 1900 1700 11 680 490 28 150 170 130 53 59 8 3 63 4,7 1,4 70 51 41 20 42,4 19,8 11 # 43 21.10.2014 6,1 6,2 7,5 9,0-20 1700 1600 6 49 49 0 37 38-3 34,2 16,0 11 Keskiarvo: 6,1 5,9 19 6,8 65 ** 22 1443 1323 8 ** 599 276 49 ** 58 37 60 55 11 17 10 36 ** 4,3 2,5 43 ** 34 37-7 ** 28,8 13,4 365 Mediaani: 6,2 6,3 13 6,6 46 1500 1300 6 520 41 76 42 5 60 52 10 11 7 29 4,3 2,4 42 34 38-3 11,4 5,3 Minimi: 5,5 5,3 3,6 2,0-72 940 810-47 170 15 0 18 5 28 28-23 7 3 0 3,0 1,4 25 22 22-195 0,1 0,0 Maksimi: 6,7 6,6 130 11 92 2000 2200 39 1300 930 95 150 170 130 92 59 45 23 63 5,6 4,1 70 51 65 20 152,3 71,1 2013 5,9 5,9 18 7,7 57 ** 13 1468 1317 12 ** 631 489 39 ** 57 47 64 57 12 ** 17 14 32 ** 3,3 2,6 28 ** 36 35 1 ** 21,7 11,9 365 2012 6,1 5,9 13 9,6 26 ** 11 1701 1474 13 ** 685 445 35 ** 62 79 64 55 14 ** 14 12 19 ** 3,2 2,7 15 ** 39 39-1 ** 22,3 12,5 365 2011 5,8 5,8 13 5,1 61 ** 24 24 1862 1577 15 ** 753 553 27 ** 44 21 64 56 13 ** 12 12 7 ** 2,5 2,0 21 ** 41 41 1 ** 19,9 11,2 365 Talvi 1 kpl 6,2 5,7 19 6,6 1500 2200 930 930 18 5 75 61 45 23 5,6 4,1 22 65 0,8 0,4 18 Kevät 3 kpl 6,1 6,1 13 8,9 1450 1127 730 170 26 64 50 41 18 11 4,1 2,5 24 23 36,3 17,0 73 Kesä 13 kpl 6,4 6,0 20 6,1 15 1295 1182 288 25 53 5 68 67 9 6 4,1 2,3 36 39 6,6 3,1 155 Syksy 7 kpl 5,8 5,9 21 7,1 49 1638 1500 990 630 104 121 52 41 17 12 4,2 2,1 37 36 57,3 26,8 119 Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 48 ** 89 55 38 ** 32 16 48 ** 5,0 2,6 47 ** 44 46-4 ** 12,1 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 1.8.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 7,5 cm.

63 Taulukko 46 Kurkikeitaan kosteikon 1 alapuolinen vedenlaatu, tarkkailuohjelman perustai laajaan analyysivalikoimaan kuulumattomat analyysit. Pvm SS (0,4 µm) Sameus Sähkönjoht., 25 C TOC DOC yp ap yp ap yp ap yp ap yp ap mg/l mg/l FTU FTU ms/m ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l 11.3.2014 3,0 9.4.2014 14 13 3,9 14 15 15.4.2014 22 14 3,8 16 17 23.4.2014 16 8,6 3,7 21 22 7.5.2014 16 7,1 3,8 24 24 21.5.2014 16 6 4,7 25 26 4.6.2014 16 3,5 4,5 27 26 18.6.2014 21 4 4,1 34 32 2.7.2014 14 4,7 4,2 25 33 17.7.2014 28 6,1 4,3 30 31 30.7.2014 13 5,2 4,5 30 31 14.8.2014 52 4,6 4,3 26 26 27.8.2014 8,2 4,9 3,9 24 23 9.9.2014 13 4,7 4,2 23 23 25.9.2014 20 6,1 3,9 22 22 14.10.2014 22 12 4,9 32 28 21.10.2014 18 10 4,8 25 25 Virtaama ja valunta Kurkikeitaan kosteikon 1 alapuolella on ollut käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Kurkikeitaan alapuolisen tarkkailuaseman keskimääräinen virtaama hydrologisena vuonna 2014 oli 28,8 l/s (2013 21,7 l/s) ja keskimääräinen valuma 13,4 l/s km 2 (2013 11,9 l/s km 2 ). Valuma on noudatellut pääosin alueen E ominaiskuormitussoiden keskivalumaa (Kuva 29). Kurkikeidas on yksi alueen E ominaiskuormitussoista. Syksyllä 2013 ja vuoden 2013 lopulla valumat olivat sateista johtuen korkeita. Myös maaliskuun aikainen kevättulva nosti valumia. Muuten valumat olivat tarkkailuvuoden aikana alhaiset. Kuva 29 Kurkikeitaan kosteikon 1 alapuolisen tarkkailuaseman jatkuvatoimisesti mitatut valumat vuonna 2014.

Kuormitus Kurkikeitaan ympärivuotisen tarkkailupisteen KOS1 kuormitukset on laskettu omien pitoisuuksien ja valumien perusteella. Kurkikeitaan kosteikon alapuoliset ominaiskuormitukset hydrologisena vuonna 2014 on esitetty taulukossa (Taulukko 47). Kurkikeitaan ominaiskuormitukset (g/ha d) olivat kemiallisen hapenkulutuksen osalta pienemmät kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kiintoaineen kuormitus oli suurempaa kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin, mutta ravinteiden kuormitukset olivat samalla tasolla. Kuormitusjaksoille lasketut ominaiskuormitukset (g/ha d) olivat suurimmat syksyllä, kun valumat olivat suurimmillaan. Myös kevättulvan aikaiset korkeat valumat nostivat kevään kuormituksia (Kuva 30). Kuormitukset olivat suuremmat kuin edellisenä vuonna (Kuva 31), jolloin valumat olivat pienemmät kuin vuonna 2014. Taulukko 47 Kurkikeitaan kosteikon 1 kuormitusluvut hydrologisena vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 13,4 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 90 78 69 59 14 33 28 5 233 4 556 Typpi 17 11 16 11 2,7 6,2 4,1 986 648 Fosfori 0,44 0,21 0,45 0,24 0,070 0,16 0,076 26 12 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 355-16 406 74 57 130-5,7 20 733-906 64 Kuva 30 Kurkikeitaan kosteikon 1 alapuolisen tarkkailuaseman brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot 2014. Kuva 31 Kurkikeitaan kosteikon 1 brutto-ominaiskuormitusten (g/ha d ja g O 2 /ha d) vuosien välinen vaihtelu 2012 2014. Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva).

65 Kuva 32 Kurkikeitaan kosteikon 1 alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

Kurkikeidas KOS2 Vedenlaatu Hydrologisena vuonna 2014 otettujen näytteiden perusteella Kurkikeitaan kosteikolta 2 purkautuvan veden kiintoaine- ja kokonaisfosforipitoisuudet olivat keskimäärin suuremmat kuin alueen E ominaiskuormitussoilla (Taulukko 48). Kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen arvot olivat sen sijaan pienemmät kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Puhdistusteho Otettujen näytteiden perusteella Kurkikeitaan kosteikon 2 puhdistusteho oli 24 % kiintoaineen osalta, 35 % kokonaistypen osalta, 35 % kokonaisfosforin osalta ja 27 % kemiallisen hapenkulutuksen osalta (Taulukko 48). Taulukko 48 Kurkikeitaan kosteikolle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. vko Pvm Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O2 mg/l O2 % 18 29.4.2014 6,8 6,7 12 12 0 990 800 19 70 64 8,6 27 24 11 20 13.5.2014 6,8 6,7 12 8,8 27 840 800 4,8 57 59-3,5 25 22 12 26 25.6.2014 6,7 6,7 13 9,3 28 1400 1300 7,1 84 100-19 25 28-12 30 24.7.2014 6,7 6,7 19 19 0 1300 1400-7,7 240 190 21 36 38-5,6 34 19.8.2014 6,1 6,6 28 23 18 20 6,7 3900 1100 72 380 130 66 91 28 69 38 17.9.2014 6,6 6,3 18 5,0 72 1300 960 26 120 76 37 23 25-8,7 Keskiarvo: 6,5 6,6 17 13 24 ** 20 6,7 1622 1060 35 ** 159 103 35 ** 38 28 27 ** Mediaani: 6,7 6,7 16 11 22 20 6,7 1300 1030 13 102 88 15 26 27 2,8 Minimi: 6,1 6,3 12 5,0 0 20 6,7 840 800-7,7 57 59-19 23 22-12 Maksimi: 6,8 6,7 28 23 72 20 6,7 3900 1400 72 380 190 66 91 38 69 2013 5,9 5,9 18 8 57 ** 13 1468 1317 12 ** 64 57 10 ** 36 35 1 ** Tuotanto (n=50) Kosteikko (n=16) ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Kokonaisfosfori 2012 6,1 5,9 13 9,6 26 ** 1701 1474 13 ** 62 55 14 ** 39 39-1 ** 2011 5,8 5,8 13 5,1 61 ** 24 1862 1577 15 ** 44 56 13 ** 41 41 1 ** 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 89 55 38 ** 44 46-3,5 ** 5,9 5,7 19 8,3 58 ** 1596 1395 14 ** 80 48 39 ** 43 45-4,4 ** **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Virtaama ja kuormitus hehk. häviö CODMn Kurkikeitaan kosteikon 2 alapuolisella tarkkailupisteellä ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta. Kosteikon tarkkailupisteen kuormitukset on laskettu käyttämällä laskennassa Kurkikeitaan tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia ja alueen E ominaiskuormitussoiden keskivalumia. Tarkkailupisteen brutto-ominaiskuormitukset olivat suuremmat kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Varsinkin kiintoaineen kuormitukset olivat korkeita, ollen lähes nelinkertainen verrattuna ominaiskuormitussoiden kiintoainekuormitukseen. Vain kemiallinen hapenkulutuksen kuormitus oli pienempi kuin ominaiskuormitussoilla (Taulukko 49). Taulukko 49 Kurkikeitaan kosteikon 2 kuormitusluvut hydrologisena vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 271 260 69 59 19 99 95 6987 6710 Typpi 18 12 16 11 1,3 6,5 4,5 458 319 Fosfori 1,0 0,78 0,45 0,24 0,071 0,36 0,29 26 20 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 285-59 406 74 20 104-21 7352-1520 66

Kurkikeidas/Kööpelinkeidas KOS3 Vedenlaatu Kurkikeitaan-Kööpelinkeitaan kosteikon 3 purkautuvan veden laatu on esitetty taulukossa (Taulukko 50). Veden laatu oli kokonaisfosforin osalta samaa tasoa kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kokonaistyppipitoisuus, kiintoainepitoisuus ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) arvo olivat ominaiskuormitussoiden keskiarvoja pienemmät. Puhdistusteho Otettujen näytteiden perusteella Kurkikeitaan-Kööpelinkeitaan kosteikon 3 puhdistusteho oli 57 % kiintoaineen osalta, 34 % kokonaistypen osalta, 47 % kokonaisfosforin osalta ja 9 % kemiallisen hapenkulutuksen osalta (Taulukko 50). Taulukko 50 Kurkikeidas-Kööpelikeitaan KOS3:lle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. 67 vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Virtaama ja kuormitus mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O2 mg/l O2 % 2 9.1.2014 6,0 5,8 4,5 3,2 29 2400 2000 17 45 39 13 35 34 2,9 14 2.4.2014 6,4 5,7 17 7,0 59 3200 1400 56 110 47 57 23 19 17 26 25.6.2014 6,0 6,0 6,4 3,0 53 1200 1000 17 86 71 17 38 38 0 30 24.7.2014 6,0 11 1600 120 51 34 19.8.2014 6,6 6,2 15 6,0 60 2500 1100 56 240 76 68 50 51-2,0 38 17.9.2014 5,9 5,9 13 4,5 65 1700 1400 18 65 62 4,6 43 41 4,7 Keskiarvo: 6,1 5,9 11 4,7 57 ** 2100 1380 34 ** 111 59 47 ** 40 37 8,5 ** Mediaani: 6,0 5,9 12 4,5 59 2050 1400 18 98 62 17 41 38 2,9 ** Minimi: 5,9 5,7 4,5 3,0 29 1200 1000 17 45 39 4,6 23 19-2,0 ** Maksimi: 6,6 6,2 17 7,0 65 3200 2000 56 240 76 68 51 51 17 2013 6,1 5,9 21 8,2 61 2875 1750 39 121 70 42 51 42 17 2012 5,9 5,7 12 5,3 55 2450 1842 25 81 60 27 52 48 8 2011 6,2 5,8 14 7,5 46 2981 1983 34 122 100 18 60 59 2 Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 89 55 38 ** 44 46-3,5 ** Kosteikko (n=16) 5,9 5,7 19 8,3 58 ** 1596 1395 14 ** 80 48 39 ** 43 45-4,4 ** **) Keskimääräisen reduktion laskennassa huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin saatu sekä yp että ap näytteet. Kurkikeitaan-Kööpelinkeitaan kosteikon 3 alapuolisella tarkkailupisteellä ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta. Kosteikon tarkkailupisteen kuormitukset on laskettu käyttämällä laskennassa Kurkikeitaan tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia ja alueen E ominaiskuormitussoiden keskivalumia. Tarkkailupisteen brutto-ominaiskuormitukset olivat suuremmat kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Vain kemiallinen hapenkulutuksen kuormitus oli pienempi kuin ominaiskuormitussoilla (Taulukko 51). Taulukko 51 Kurkikeidas-Kööpelinkeitaan alapuolisen tarkkailupisteen kuormitusluvut, sekä kosteikon 2 ja Kurkikeitaan-Kööpelinkeitaan yhteenlaskettu kokonaiskuormitus hydrologiselta vuodelta 2014. Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 98 87 69 59 5,2 36 32 1888 1680 Typpi 20 15 16 11 1,1 7,5 5,5 395 291 Fosfori 0,54 0,33 0,45 0,24 0,029 0,20 0,12 11 6,4 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 385 41 406 74 20 140 15 7439 788

Kurkikeitaan vuosikuormitus Kurkikeitaan kokonaisvuosikuormitus muodostuu Kurkikeitaan tarkkailupisteiden KOS1 (valuma-alue 36.024) ja KOS2 (va 36.025) sekä Kurkikeitaan-Kööpelinkeitaan pisteen KOS3 (va 36.025) yhteenlasketusta kuormituksesta. Kurkikeitaan kokonaiskuormituskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty alla (Taulukko 52). Taulukko 52 Kurkikeitaan kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok- P CODMn Kiintoaine Kok- N Kok- P CODMn 36.024 Ristiluoman va 5 233 986 26 20 733 4 556 648 12-906 36.025 Pukanluoman va 8 875 853 36 14 791 8 390 610 27-731 Yhteensä 14 108 1 839 62 35 524 12 946 1 258 39-1 637 68 3.6.2 Jämiänkeidas Jämiänkeitaan turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin 1978 ja tuotanto 1980. Vuonna 2014 Jämiänkeitaalla oli tuotannossa 435,3 ha ja alle viiden vuoden sisällä tuotannosta poistuneita aloja oli 22 ha. Jämiänkeitaan-Hirvikeitaan tuotantoalueella on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (LSY 135/2006/4). Jämiänkeidas sijaitsee kokonaisuudessaan Palojoen valuma-alueella (35.547), joka sijaitsee Kokemäenjoen Ikaalisten reitin valuma-alueella (35.5). Tuotantoalan kuivatusvedet käsitellään 353 ha:n alalta kosteikoilla ja 85,3 ha:n alalta ympärivuotisella pintavalutuskentällä. 1,7 ha:n alalla kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat laskeutusaltaat ja virtaamansäätö. Vuonna 2014 Jämiänkeitaalla aloitettiin tuotanto 20.4.. ja lopetettiin 18.8.2014. Tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 170 kpl. Poikkeustilanteina käyttötarkkailuyhteenvedossa mainitaan rankkasadenäytteet 8.6. (satoi 20 mm) ja 3.7. (satoi 18 mm). Jämiänkeitaalla suoritetaan ympärivuotista tarkkailua ruokohelpikosteikon ylä- ja alapuolella, lintujärvien ylä- ja alapuolelta, sekä pintavalutuskentän ylä- ja alapuolelta. Jämiänkeidas KOS1 Vedenlaatu Otettujen näytteiden perusteella Jämiänkeitaan kosteikolta 1 purkautuvassa vedessä oli kokonaisfosforia enemmän kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 53). Jämiänkeitaalta lähtevän veden typpipitoisuus, kiintoainepitoisuus ja kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo olivat pienemmät kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Edellisiin vuosiin verrattuna Jämiänkeitaalta lähtevässä vedessä oli vähemmän kiintoainetta, typpeä ja fosforia kuin aikaisemmin. Puhdistusteho Jämiänkeitaan kosteikon 1 puhdistustehot on laskettu koko hydrologisen vuoden 2014 ajalta pitoisuusarvoja verraten (Taulukko 53). Pitoisuusarvoja vertaamalla saadaan kosteikon puhdistustehoksi kiintoaineelle keskimäärin 58 %, kokonaistypelle 22 % ja fosforille 29 %. Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo aleni 7 % kosteikolla. Puhdistustehot olivat parempia tai samaa tasoa kuin edellisvuosina.

69 Taulukko 53 Jämiänkeitaan kosteikolle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 6.11.2013 5,1 5,7 15 9,4 37 3100 2500 19 65 67-3 71 64 10 153,0 36,2 20 47 21.11.2013 5,5 5,5 3,7 3,0 19 2300 2000 13 42 39 7 55 56-2 38,8 9,2 13 49 4.12.2013 6,3 5,9 4,2 4,0 5 1700 1500 12 570 76 350 550 95 85 11 58 45 3,0 2,6 37 38-3 73,8 17,4 15 51 19.12.2013 5,9 5,8 6,1 3,1 49 1550 1400 10 36 38-6 32 30 6 203,7 48,1 25 4 23.1.2014 6,2 5,7 7,5 4,7 37 2450 1700 31 170 110 35 41 53-29 3,0 0,7 28 7 12.2.2014 6,4 6,5 11 6,5 41 2000 2000 0 1100 850 480 420 74 110-49 33 57 2,7 3,7 29 34-17 58,2 13,8 44 13 26.3.2014 6,4 6,3 5,5 4,6 16 1300 1000 23 76 58 24 30 28 7 17,7 4,2 14 15 9.4.2014 6,8 6,3 27 3,2 88 <1 1200 860 28 380 37 110 150 95 66 31 46 31 3,3 2,8 27 22 19 27,3 6,4 7 16 16.4.2014 6,6 6,2 6,8 2,0 71 1400 1000 29 71 64 10 35 29 17 13,0 3,1 21 19 7.5.2014 7,2 6,5 9,0 3,0 67 810 670 17 14 5 47 <5 98 52 47 46 21 3,7 2,2 32 32 0 16,2 3,8 7 20 14.5.2014 6,8 6,5 5,7 3,2 44 930 740 20 67 45 33 38 28 26 10,5 2,5 7 21 21.5.2014 7,2 6,4 10 3,2 68 930 830 11 81 43 47 43 38 12 6,4 1,5 14 23 4.6.2014 7,3 6,5 16 2,5 84 1100 850 23 61 12 52 <5 130 48 63 36 12 6,0 1,7 42 37 12 5,8 1,4 12 25 16.6.2014 7,1 6,6 11 2,0 82 1450 900 38 170 61 64 42 39 7 4,7 1,1 17 27 3.7.2014 7,1 6,5 9,0 2,4 73 1200 830 31 150 66 56 38 33 13 3,4 0,8 12 27 3.7.2014 * 6,5 2,5 820 <5 <5 66 17 33 0,0 0,0 0 29 15.7.2014 7,1 6,5 10 4,5 53 1100 1100 0 26 <5 80 <5 140 87 38 52 14 7,4 2,4 45 50-11 1,3 0,3 14 31 29.7.2014 7,4 6,7 6,5 8,0-23 940 1300-38 110 98 11 43 53-23 3,4 0,8 14 33 12.8.2014 7,2 6,7 4,4 2,9 34 1100 1300-18 140 100 29 46 54-17 12,3 2,9 16 35 28.8.2014 6,0 6,4 12 5,3 56 2900 1400 52 1100 20 170 41 120 120 0 43 45 4,1 3,0 93 44 53 15,1 3,6 12 37 9.9.2014 7,1 6,4 7,3 7,5-3 1400 1100 21 170 97 43 51 51 0 2,3 0,5 16 39 25.9.2014 7,2 6,5 5,8 3,6 38 1100 850 23 150 91 39 35 38-9 28,0 6,6 20 42 15.10.2014 6,5 6,1 10 5,1 49 2400 1600 33 940 110 460 180 130 110 15 56 38 4,1 2,6 59 56 5 20,4 4,8 6 43 21.10.2014 6,4 6,3 11 6,0 45 2700 1600 41 100 110-10 61 49 20 40,8 9,6 11 Keskiarvo: 6,1 6,1 9,3 4,3 53 ** 1,0 1611 1244 22 ** 524 124 219 151 108 76 29 ** 46 31 4,3 2,6 45 41 7 ** 41,6 9,8 365 Mediaani: 6,8 6,4 9,0 3,4 45 1,0 1400 1100 21 475 20 140 41 100 67 29 46 31 3,9 2,6 42 38 6 Minimi: 5,1 5,5 3,7 2,0-23 1,0 810 670-38 14 5 47 5 36 38-49 33 12 2,7 1,7 27 22-29 Maksimi: 7,4 6,7 27 9,4 88 1,0 3100 2500 52 1100 850 480 550 170 120 64 58 57 7,4 3,7 93 64 53 2013 6,4 6,2 12 7,3 38 ** 13 1675 1290 22 ** 596 189 211 197 144 124 12 ** 106 82 5,0 4,4 43 42 3 ** 2012 6,5 6,1 9,3 6,4 41 ** 4,0 1695 1539 13 ** 508 167 176 299 103 103 5 ** 44 35 3,2 3,4 47 48 1 ** 2011 6,4 6,3 11 5,5 50 ** 16 1804 1474 18 ** 729 334 119 107 10 ** 87 67 7,0 4,5 46 43 6 ** Talvi 1 kpl 6,2 5,7 7,5 4,7 2450 1700 170 110 41 53 Kevät 4 kpl 6,5 6,3 13 4,1 1,0 1475 1215 740 444 295 285 79 75 40 44 3,0 3,3 30 28 Kesä 12 kpl 6,8 6,5 9,1 3,9 1260 987 300 9 87 12 125 74 44 22 5,3 2,3 47 41 Syksy 7 kpl 5,7 5,9 8,0 4,9 2121 1636 755 93 405 365 88 77 57 42 3,6 2,6 50 47 Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 18,8 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5,0 2,6 44 46-4 ** 12,1 Kosteikko (n=16) 5,9 5,7 19,0 8,3 58 ** 1596 1395 14 ** 611 328 80 48 39 ** 24 11 4,0 2,4 43 45-4 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 3.7.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte, sademäärä 18 mm. Mittapadon pinnankorkeus 16 cm.

Virtaama ja valunta 70 Jämiänkeitaan ruokohelpikosteikon alapuoliset valumat ja näytteenottohetket vuonna 2014 on esitetty kuvassa (Kuva 33). Vertailuna on esitetty alueen E ominaiskuormitussoiden valumat vuonna 2014. Valumadataa on korvattu 62 päivää padotuksen vuoksi (Kuva 33). Alapuolisen pisteen keskimääräinen virtaama oli 41,6 l/s ja valuma oli 9,8 l/s km 2 (2013 7,3 l/s km 2 ). Kevättulva oli huipussaan maaliskuussa. Muita merkittäviä virtaamapiikkejä esiintyi marraskuussa 2013 ja vuoden 2013 lopulla. Valuma oli suurimman osan tarkkailujaksosta samaa tasoa kuin alueen E ominaiskuormitussoiden keskivaluma. Ruokohelpikosteikon yläpuoliselta tarkkailupisteeltä mitataan myös virtaamat jatkuvatoimisen virtaamamittarin avulla. Yläpuolisen pisteen keskivirtaama oli 39,6 l/s ja keskivaluma oli 9,6 l/s km 2 (2013 8,2 l/s km 2 ) eli samaa tasoa kuin kosteikon alapuolisella tarkkailupisteellä. Kuva 33 Jämiänkeitaan kosteikon 1 alapuolisen tarkkailuaseman jatkuvatoimisesti mitatut valumat ja näytteenottoajankohdat hydrologisena vuonna 2014. Kuormitus Kosteikon alapuolisen pisteen ominaiskuormitukset hydrologisena vuonna 2014 on esitetty taulukossa (Taulukko 54). Alapuolisen pisteen brutto-ominaiskuormitukset olivat kiintoaineen, typen ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Fosforin osalta brutto-ominaiskuormitus oli noin 28 % keskiarvoa suurempi. Ominaiskuormitukset olivat suurimmat suurten valumien aikaan eli kevättulvan aikaan, ja syksyllä rankkasateiden aiheuttamien valumien aikana (Kuva 34). Taulukko 54 Jämiänkeitaan kosteikon 1 kuormitusluvut hydrologisena vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- 2014 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Kokonaiskuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 9,8 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 44 36 69 59 8,4 16 13 3082 2487 Typpi 14 10 16 11 2,8 5,3 3,7 1010 712 Fosfori 0,58 0,41 0,45 0,24 0,11 0,21 0,15 41 29 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 347 75 406 74 66 127 27 24267 5242

71 Kuva 34 Jämiänkeitaan kosteikon 1 alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

72 Kuva 35 Jämiänkeitaan kosteikon 1 alapuolisen tarkkailuaseman ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot 2014. Jämiänkeidas Lintujärvi Otettujen näytteiden perusteella Jämiänkeitaan lintujärveltä purkautuvassa vedessä (Taulukko 56) kokonaisfosforia oli 25 % enemmän kuin pysyvillä asemilla keskimäärin. Muiden mitattujen suureiden osalta pitoisuudet olivat keskiarvoa pienempiä. Edellisvuosiin verrattuna keskimääräisessä vedenlaadussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Puhdistusteho Ylä- ja alapuolisen pisteen pitoisuusarvoja vertaamalla saadaan lintujärven puhdistustehot. Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo pieneni 6 %. Kiintoaineen ja ravinteiden pitoisuuksissa ei puhdistumista tapahtunut. Jämiänkeitaan lintujärven keskimääräiset puhdistustehot ovat vaihdelleet aika paljon eri vuosina (Taulukko 56). Virtaama ja kuormitus Jämiänkeitaan laskuojan 1 lintujärven alapuolella ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta. Hetkelliset virtaamat on mitattu näytteenoton yhteydessä. Kuormituslaskennassa on käytetty Jämiänkeitaan ruokohelpikosteikon alapuolisia valumia. Jämiänkeitaan lintujärven alapuoliset ominaiskuormitukset on esitetty taulukossa (Taulukko 55). Kiintoaineen, typen, fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) kuormitukset olivat ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Ominaiskuormitukset olivat korkeimmat kun valumat olivat suuria, etenkin syksyllä 2013. Taulukko 55 Jämiänkeitaan Lintujärven kuormitusluvut hydrologisena vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 42 33 69 59 7,5 15 12 2743 2184 Typpi 9,2 4,9 16 11 1,7 3,3 1,8 603 323 Fosfori 0,39 0,22 0,45 0,24 0,071 0,14 0,081 26 15 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 269-2,5 406 74 49 98-0,92 17736-166

73 Taulukko 56 Jämiänkeitaan lintujärvelle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3- N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O 2 mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 6.11.2013 6,0 6,1 6,4 6,4 0 1550 1700-10 61 61 0 50 46 8,0 276,5 35,8 20 47 21.11.2013 5,5 5,8 4,4 2,6 41 1450 1500-3,4 43 42 2 55 48 13 84,7 10,9 13 49 4.12.2013 5,5 5,7 3,1 4,0-29 1300 1500-15 110 230 70 93 56 55 1,8 17 18 2,6 2,5 57 51 11 122,8 15,9 15 51 19.12.2013 5,7 5,8 4,0 5,5-38 1200 1100 8,3 44 48-9,1 34 32 5,9 273,0 35,3 35 4 23.1.2014 5,4 0,70 20 7 12.2.2014 5,6 12 1600 190 <5 110 38 4,9 69 108,0 14,0 42 13 26.3.2014 5,9 5,9 6,6 7,6-15 760 920-21 39 49-26 32 29 9,4 33,1 4,3 14 15 9.4.2014 5,9 6,1 3,2 6,8-113 720 740-2,8 30 31 <5 27 35 44-26 6 9 1,5 1,9 27 23 15 47,3 6,1 7 16 16.4.2014 6,0 6,6 3,4 6,4-88 770 1200-56 34 53-56 27 25 7,4 24,9 3,2 21 19 7.5.2014 6,1 5,8 3,2 6,0-88 750 1300-73 34 540 <5 <5 36 42-17 4 2 1,1 2,0 30 47-57 27,3 3,5 7 20 14.5.2014 6,1 6,6 3,4 9,4-176 810 810 0 37 49-32 33 26 21 20,6 2,7 7 21 21.5.2014 6,0 6,7 8,0 7,6 5,0 940 850 10 55 52 5,5 36 31 14 12,1 1,6 14 23 4.6.2014 6,0 6,6 3,3 4,5-36 1100 1100 0 35 180 <5 <5 59 87-47 6 17 1,7 2,1 37 34 8,1 10,7 1,4 12 25 16.6.2014 6,0 6,7 2,5 2,5 0 1100 1200-9,1 60 77-28 35 35 0 8,3 1,1 17 27 3.7.2014 6,0 6,6 6,0 4,0 33 1100 920 16 73 92-26 39 36 7,7 7,0 0,90 12 29 15.7.2014 5,9 6,6 14 8,8 37 1300 1100 15 <5 74 <5 <5 99 110-11 11 18 2,9 2,7 42 42 0 2,4 0,31 14 31 29.7.2014 6,1 6,3 7,5 14-87 1300 1300 0 73 170-133 37 42-14 6,1 0,79 14 33 12.8.2014 6,2 6,7 6,6 8,3-26 1200 1100 8,3 72 95-32 36 36 0 19,6 2,5 16 35 28.8.2014 5,9 6,6 11 4,8 56 1000 1200-20 12 100 <5 140 61 64-4,9 10 13 1,8 2,1 40 34 15 31,7 4,1 12 37 9.9.2014 5,9 6,4 7,0 4,7 33 1100 1100 0 54 60-11 44 40 9,1 4,3 0,56 16 39 25.9.2014 6,0 6,5 3,5 12-243 1100 1100 0 60 69-15 38 38 0 49,7 6,4 20 42 15.10.2014 6,0 6,2 4,7 5,4-15 1100 1300-18 23 130 8 150 66 68-3,0 12 13 1,7 1,8 42 36 14 36,3 4,7 6 43 21.10.2014 6,0 6,3 2,9 5,4-86 1100 1200-9,1 64 69-7,8 45 38 16 74,6 9,6 11 Keskiarvo: 5,9 6,2 5,8 6,5-19 ** 1107 1154-6,5 ** 55 184 14 61 59 69-23 ** 13 13 2,3 2,2 40 37 5,8 ** 365 Mediaani: 6,0 6,4 4,6 6,0-26 1100 1100-2,8 32 130 <5 27 60 61-15 11 13 1,8 2,1 38 36 8,1 Minimi: 5,5 5,7 2,5 2,5-243 720 740-73 5 31 <5 <5 34 42-133 4 2 1,1 1,8 27 23-57 Maksimi: 6,2 6,7 14 14 56 1600 1700 16 190 540 70 150 110 170 5,5 38 18 4,9 2,7 69 51 21 2013 5,7 6,1 8,2 7,0 15 ** 1291 1283 1 ** 139 222 54 72 88 82 7,0 ** 35 37 3,3 3,2 47 42 11 ** 2012 5,9 6,1 5,4 5,7-4 ** 1321 1321 0 ** 181 194 91 103 71 75-5,0 ** 19 19 2,7 2,8 46 43 7,0 ** 2011 6,2 6,3 9,2 6,6 24 ** 1634 1339 17 ** 489 215 221 8,7 110 86 19 ** 50 33 4,4 3,3 44 39 12 ** Kevät 3 kpl 5,8 6,1 6,3 6,9 963 953 110 31 <5 27 55 49 22 9 3,2 1,9 39 26 Kesä 11 kpl 6,0 6,4 6,6 6,8 1064 1089 22 224 <5 39 62 82 8 13 1,9 2,2 37 37 Syksy 7 kpl 5,8 6,0 4,1 5,9 1257 1343 67 180 39 122 56 59 15 16 2,2 2,2 46 41 Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5,0 2,6 44 46-3,5 ** 12,1 *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 23.1.14 Ei yp ja ap näytteitä, koska virtausta ei ollut.

74 Kuva 36 Jämiänkeitaan Lintujärven alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

75 Kuva 37 Jämiänkeitaan Lintujärven alapuolisen tarkkailuaseman ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot 2014. Jämiänkeidas PVK Vedenlaatu Jämiänkeitaan pintavalutuskentältä purkautuvan veden laatu on esitetty taulukossa (Taulukko 57). Pitoisuudet ovat huomattavasti pienemmät verrattuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden vuosikeskiarvoihin, paitsi kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo joka oli keskiarvoa korkeampi. Varsinkin keskimääräinen kiintoainepitoisuus (1,8 mg/l) on alhainen. Kokonaisfosforin keskimääräinen pitoisuus on pienempi kuin luonnontilaisen suon vertailuarvona on käytetty (20 µg/l). Jämiänkeitaan keskimääräiset pitoisuudet olivat hieman pienemmät kuin edellisenä vuonna. Edellisten vuosien tapaan Jämiänkeitaan pintavalutuskentältä purkautuva vesi oli hapanta (ph 4,4). Puhdistusteho Otettujen näytteiden perusteella keskimääräinen puhdistusteho oli 65 % kiintoaineen, 30 % kokonaistypen ja 51 % kokonaisfosforin osalta (Taulukko 57). Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo (lähinnä humus) pieneni keskimäärin 9 %.

76 Taulukko 57 Jämiänkeitaan pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O 2 mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 6.11.2013 4,1 4,3 6,0 3,5 42 3000 2500 17 27 18 33 82 73 11 41,6 45,1 20 47 21.11.2013 4,3 4,3 5,7 2,4 58 2100 2000 5 21 12 43 63 62 1,6 9,0 9,8 13 49 4.12.2013 4,8 4,3 <1 <1 0 1700 1600 6 840 880 <5 <5 24 12 50 4 2 1,7 0,82 55 56-1,8 19,3 20,9 15 51 19.12.2013 4,5 4,5 4,0 <1 75 1400 1100 21 17 11 35 36 31 14 42,6 46,1 28 4 23.1.2014 5,3 4,3 3,0 <1 67 1500 1650-10 36 13 64 43 58-35 0,25 0,27 25 7 12.2.2014 4,9 4,4 1,1 1,2-9,1 1700 1500 12 860 660 500 360 16 12 25 7 <2 0,61 0,33 24 35-46 18,1 19,6 44 13 26.3.2014 4,6 4,6 5,0 <1 80 1400 990 29 20 11 45 39 32 18 4,6 5,0 14 15 9.4.2014 5,0 4,7 5,3 <1 81 1400 1100 21 650 480 <5 <5 30 13 57 <2 <2 1,1 0,57 37 35 5,4 4,7 5,0 7 16 16.4.2014 5,1 4,6 4,5 1,7 62 1200 960 20 29 14 52 45 39 13 2,2 2,3 21 19 7.5.2014 4,6 6,6 1,1 4,9-345 1100 780 29 540 28 <5 <5 11 51-364 <2 7 0,61 1,7 41 29 29 2,4 2,6 6 20 13.5.2014 5,1 4,6 4,6 <1 78 1200 1000 17 32 12 63 53 41 23 1,6 1,8 8 21 21.5.2014 5,0 4,6 14 <1 93 1000 1100-10 52 14 73 54 51 5,6 1,0 1,0 14 23 4.6.2014 4,8 4,5 25 <1 96 21 1900 1100 42 75 330 <5 <5 100 12 88 <2 <2 2,0 2,2 71 55 23 2,7 2,9 12 25 16.6.2014 4,7 4,5 2,0 <1 50 1300 820 37 28 11 61 67 54 19 1,4 1,5 17 27 3.7.2014 5,2 4,4 3,3 1,7 48 1400 750 46 36 12 67 58 49 16 0,84 0,90 12 29 15.7.2014 5,2 4,4 7,3 2,5 66 1800 1100 39 720 150 <5 <5 41 25 39 <2 <2 3,0 1,0 70 64 8,6 0,73 0,79 14 31 29.7.2014 5,2 4,6 6,4 1,0 84 1800 1100 39 35 24 31 75 69 8,0 1,1 1,2 14 33 12.8.2014 5,1 4,5 3,5 1,0 71 1700 920 46 27 15 44 75 66 12 5,3 5,7 16 35 28.8.2014 4,1 4,3 2,0 3,1-55 3400 1300 62 1900 160 <5 <5 27 18 33 2 <2 1,3 1,0 92 88 4,3 6,0 6,5 12 37 9.9.2014 4,8 4,3 2,3 <1 57 2200 950 57 26 11 58 82 74 9,8 0,59 0,64 16 39 25.9.2014 5,8 4,4 4,0 <1 75 1900 1100 42 53 14 74 57 64-12 10,2 11,1 20 42 15.10.2014 4,3 4,3 3,7 6,1-65 2800 1900 32 1400 820 78 31 28 13 54 <2 <2 1,4 1,0 87 74 15 8,5 9,2 6 43 21.10.2014 4,3 4,3 4,8 2,3 52 2800 1900 32 28 16 43 87 72 17 15,8 17,1 11 Keskiarvo: 4,6 4,4 5,2 1,8 65 ** 21 1813 1270 30 ** 873 439 76 53 32 16 51 ** 2,9 2,6 1,5 1,1 61 55 8,8 ** 11,3 12,3 365 Mediaani: 4,8 4,4 4,0 1,0 62 21 1700 1100 29 780 405 <5 <5 28 13 50 <2 <2 1,4 0,99 58 56 11 Minimi: 4,1 4,3 1,0 1,0-345 21 1000 750-10 75 28 <5 <5 11 11-364 <2 <2 0,61 0,33 24 29-46 Maksimi: 5,8 6,6 25 6,1 96 21 3400 2500 62 1900 880 500 360 100 51 88 7 7 3,0 2,2 92 88 29 2013 4,8 4,5 7,0 2,4 72 ** 27 1957 1313 34 ** 962 491 10 8 32 20 49 ** 6 7 1,9 1,2 62 58 6,0 ** 2012 4,7 4,4 6,6 1,4 79 ** 1828 1115 39 ** 810 401 12 10 39 12 70 ** 5 5 1,9 0,69 61 52 15 ** 2011 5,0 4,3 10 1,4 87 ** 36 2093 1208 42 ** 908 274 <5 <5 59 14 76 ** 3 2 1,8 0,80 62 62 0 ** Talvi 1 kpl 5,3 4,3 3,0 1,0 1500 1650 43 58 Kevät 4 kpl 4,9 4,6 4,0 1,2 1425 1138 755 570 253 183 24 13 4,5 <2 0,86 0,45 36 35 Kesä 11 kpl 4,7 4,5 6,5 1,7 21 1709 993 809 167 <5 <5 38 19 <2 <3 1,7 1,5 67 58 Syksy 7 kpl 4,4 4,3 4,2 2,5 2243 1729 1120 850 42 18 28 14 3,0 <2 1,6 0,91 67 62 Tuotanto (n=50) Pintavalutus (n=28) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5,0 2,6 44 46-3,5 ** 12,1 6,1 5,6 20 5,6 74 ** 2047 1570 24 ** 911 436 98 62 39 ** 39 19 5,7 2,4 47 52-6,4 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet.

Virtaama ja valunta Jämiänkeitaan pintavalutuskentän alapuolisella tarkkailuasemalla on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Hydrologisen vuoden 2014 keskimääräinen virtaama oli 11,3 l/s ja valuma 12,3 l/s km 2 (2013 8,9 l/s km 2 ). Valuma on ollut kevään ja syksyn osalta hieman alueen E ominaiskuormitussoiden keskimääräistä valumaa suurempi (Kuva 38). Suurimmat virtaamahuiput ajoittuivat syksylle ja loppuvuodelle 2013, kevättulva-aikaan maasliskuun aikaan. Toukokuun alusta lähtien valumat olivat pieniä, kunnes lokakuun lopun sateet nostivat jälleen valumia. Jämiänkeitaan pintavalutuskentän alapuolinen tarkkailupiste on yksi alueen E ominaiskuormitussoista. 77 Kuva 38 Jämiänkeitaan pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman jatkuvatoimisesti mitatut valumat vuonna 2014. Kuormitus Jämiänkeitaan pintavalutuskentän alapuoliset kuormitukset on laskettu omien pitoisuuksien ja jatkuvatoimisten virtaamien perusteella. Pintavalutuskentän alapuoliset bruttoominaiskuormitukset (g/ha d) olivat typpeä ja kemiallista hapenkulutusta (COD Mn ) lukuun ottamatta huomattavasti ominaiskuormitussoiden keskiarvoja alhaisempia (Taulukko 58). Kuormitus oli kiintoaineen osalta noin 73 % ja fosforin osalta 69 % pienempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Fosforin osalta laskennallinen nettoominaiskuormitus oli luonnonhuuhtouman tasoa. Alhaiset kuormitukset johtuivat keskimääräistä pienemmistä pitoisuuksista. Suurin osa kuormituksesta aiheutui ylivirtaamatilanteiden aikana (Kuva 39). Suurimmillaan ominaiskuormitus (g/ha d) oli syksyllä (Kuva 40). Jämiänkeitaan bruttoominaiskuormitukset olivat suuremmat kuin vuonna 2013 (Kuva 41). Taulukko 58 Jämiänkeitaan pintavalutuskentän kuormitusluvut hydrologisena vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisom.kuorm.suot 2014 ominaiskuormitus kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 12,3 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 19 8,1 69 59 1,6 6,8 2,9 579 252 Typpi 16 11 16 11 1,4 6,0 4,1 510 347 Fosfori 0,14-0,067 0,45 0,24 0,012 0,052-0,025 4,5-2,1 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 521 184 406 74 44 190 67 16210 5739

78 Kuva 39 Jämiänkeitaan pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

79 Kuva 40 Jämiänkeitaan pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot 2014. Kuva 41 Jämiänkeitaan pintavalutuskentän bruttokuormitusten (g/ha d ja g O2/ha d) vuosien välinen vaihtelu 2012 2014. Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva). Jämiänkeitaan vuosikuormitus Jämiänkeitaan kokonaisvuosikuormitus muodostuu kosteikon, lintujärven ja pintavalutuskentän alapuolisten tarkkailupisteiden yhteenlasketusta kuormituksesta lisättynä laskeutusaltaan yläpuolisen pisteen kuormituksella, joka on laskettu kosteikon yläpuolisen pisteen tiedoilla. Jämiänkeitaan kokonaiskuormituskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty taulukossa (Taulukko 59). Taulukko 59 Jämiänkeitaan kuormitus eri vesistöalueilla hydrologisena vuonna 2014. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 35.547 Palojoen va 6452 2133 71 58440 4965 1390 41 10871 kg O2 kg kg O2 3.6.3 Hirvikeidas Jämiänkeidas ja Hirvikeidas sijaitsevat Kankaanpään kaupungin Jämiänkeitaan ja Korvaluoman kylissä, noin 20 km Kankaanpään keskustasta koilliseen. Hirvikeidas siirtyi vuonna 2013 valmistelusta tuotantoon. Vuonna 2014 Hirvikeitaalla oli tuotannossa 90,6 ha. Jämiänkeitaan-Hirvikeitaan tuotantoalueella on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (LSY 135/2006/4). Hirvikeidas sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueen Jämijärven valuma-alueella (35.54) ja edelleen Kivijoen-Jämijoen valuma-alueella (35.544). Kuivatusvedet johdetaan reittiä

laskuoja Kivijoki Naurisjoki Jämijärvi. Kaikki turvetuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuskentällä. Hirvikeidas on ollut tuotantovaiheen tarkkailussa 2014 ja näytteitä otettiin pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilta pisteiltä pintavalutuskentän puhdistustehon määrittämiseksi. Alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 96,4 ha. Vuonna 2014 Hirvikeitaalla oli tuotantoa ajalla 2.5. 15.8.2014 yhteensä 69 tuotantopäivää. 80 Hirvikeidas PVK1 Vedenlaatu Hirvikeitaan hydrologisena vuonna 2014 otettujen näytteiden (Taulukko 62) perusteella Hirvikeitaan pintavalutuskentän alapuolelta purkautuvassa vedessä oli kokonaistyppeä enemmän kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Myös kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo olivat suurempia kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Muiden mitattujen suureiden osalta pitoisuudet olivat keskiarvoa pienemmät. Puhdistusteho Hirvikeitaan pintavalutuskentän puhdistustehot tarkkaillulla jaksolla on esitetty taulukossa (Taulukko 62). Otettujen näytteiden keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 87 %, kokonaistypen osalta 59 % ja kokonaisfosforin osalta 77 %. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo pieneni pintavalutuskentällä keskimäärin 30 %. Keskimääräiset puhdistustehot olivat hieman paremmat kuin edellisvuonna. Virtaama ja kuormitus Hirvikeitaan pintavalutuskentän alapuolisella tarkkailupisteellä ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta. Pintavalutuskentän tarkkailupisteen kuormitukset on laskettu käyttämällä laskennassa Hirvikeitaan tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia ja alueen ominaiskuormitussoiden keskivalumia. Hirvikeitaan pintavalutuskentältä purkautuvan veden brutto-ominaiskuormitukset olivat kiintoaineen ja fosforin osalta ominaiskuormitussoiden keskiarvoja pienemmät (Taulukko 60). Brutto-ominaiskuormitukset olivat kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta ominaiskuormitussoiden vuosikeskiarvoja suuremmat. Suurin kuormitus tapahtui talvella ja syksyllä. Kevään kuormitus jäi tavanomaista pienemmäksi. Hirvikeitaan tuotantoalueen vuosikuormitus vesistöalueittain on esitetty alla (Taulukko 61). Taulukko 60 Hirvikeitaan pintavalutuskentän kuormitusluvut hydrologisena vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2014 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 39 28 69 59 3,5 14 10 1282 927 Typpi 30 24 16 11 2,7 11 8,8 978 801 Fosfori 0,34 0,12 0,45 0,24 0,031 0,12 0,045 11 4,0 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 704 360 406 74 64 257 131 23270 11901 Taulukko 61 Hirvikeitaan kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 35.544 Kivijoen - Jämijoen va 1282 978 11 23270 927 801 4,0 11901 kg O2 kg kg O2

81 Taulukko 62 Hirvikeitaan pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 7.11.2013 * 5,0 2,8 3400 1700 25 <5 2,5 73 30,2 31,3 83 14 31.3.2014 5,9 5,6 9,2 5,9 36 2300 2300 0 62 49 21 36 52-44 3,5 3,6 65 23 4.6.2014 6,3 5,0 24 1,7 93 20 2100 1100 48 670 29 96 <5 130 19 85 14 2 86 12 1,8 65 53 18 3,9 4,0 12 25 16.6.2014 6,4 5,1 50 3,0 94 32 2100 1000 52 180 21 88 66 64 3,0 2,9 3,0 16 27 2.7.2014 6,2 5,1 39 2,7 93 28 2100 850 60 120 17 86 64 51 20 2,2 2,3 13 29 15.7.2014 6,1 5,1 48 11 77 35 2400 1100 54 130 13 90 <5 200 36 82 13 4 69 16 2,7 98 70 29 1,3 1,4 14 31 29.7.2014 5,9 5,0 65 4,9 92 51 2600 1500 42 160 37 77 110 87 21 2,5 2,6 14 33 12.8.2014 5,6 5,0 18 3,8 79 3400 1400 59 150 34 77 110 89 19 5,0 5,2 16 35 28.8.2014 4,4 5,0 16 2,7 83 5200 1600 69 3000 140 95 <5 100 40 60 12 7 42 2,9 3,4 140 57 59 8,1 8,4 12 37 9.9.2014 5,5 5,0 18 3,2 82 4400 1100 75 130 24 82 130 67 48 2,1 2,2 16 39 25.9.2014 6,0 5,3 44 1,9 96 29 3800 840 78 150 19 87 68 47 31 8,8 9,1 20 42 15.10.2014 5,3 5,0 14 2,0 86 4700 1700 64 2800 360 87 110 71 25 65 20 6 70 6,5 2,6 95 62 35 9,9 10,3 6 43 21.10.2014 4,8 5,0 10 3,4 64 4600 1700 63 67 29 57 98 56 43 13,8 14,3 11 Keskiarvo: 5,2 5,1 30 3,8 87 ** 33 3308 1507 59 ** 1650 448 92 ** 31 127 29 77 ** 15 5 68 ** 9,4 2,6 90 64 30 ** 365 Mediaani: 5,9 5,0 21 3,0 84 31 3000 1400 59 1735 140 93 <5 130 25 79 14 5 70 9,3 2,6 97 62 25 Minimi: 4,4 5,0 9,2 1,7 36 20 2100 840 0 130 13 87 <5 62 17 21 12 2 42 2,9 1,8 36 47-44 Maksimi: 6,4 5,6 65 11 96 51 5200 3400 78 3000 1700 96 110 200 49 88 20 7 86 16 3,4 140 89 59 2013 5,3 5,0 9,5 2,3 76 ** 3010 2140 29 ** 2106 1160 45 ** 72 22 69 ** 41 7 83 ** 5,3 2,4 54 61-13 ** 2012 5,8 5,0 20 2,7 86 ** 3281 1973 40 ** 1983 772 61 ** 98 27 73 ** 36 6 84 ** 7,2 2,4 69 64 7 ** 2011 5,6 5,2 59 15 76 ** 3848 2289 40 ** 2240 1043 52 ** 112 39 65 ** 28 8 69 ** 7,8 2,6 72 65 12 ** Kevät 1 kpl 5,9 5,6 9,2 5,9 2300 2300 62 49 36 52 Kesä 8 kpl 5,2 5,0 35 4,1 33 3038 1206 1267 61 5 146 29 13 4 10 2,6 98 67 Syksy 4 kpl 5,1 5,1 23 2,5 29 4367 1910 2800 1030 110 96 25 20 6 6,5 2,6 87 60 Tuotanto (n=50) Pintavalutus (n=28) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 48 ** 89 55 38 ** 32 16 48 ** 5,0 2,6 44 46-3,5 ** 12,1 6,1 5,6 20 5,6 74 ** 2047 1570 24 ** 911 436 50 ** 98 62 39 ** 39 19 45 ** 5,7 2,4 47 52-6,4 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 7.11.2013 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Sademäärä 4.-5.11. välisenä aikana n. 20-30 mm. 23.1.14 Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut.

82 Kuva 42 Hirvikeitaan pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

83 Kuva 43 Hirvikeitaan pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot 2014. 3.6.4 Viheräperä Viheräperän tuotantoalue sijaitsee Kankaanpään kaupungissa. Viheräperän turvetuotantoalueen kuntoonpano on aloitettu vuonna 1970 ja tuotanto vuonna 1972. Vuonna 2014 Viheräperällä oli tuotannossa kaikkiaan 59,0 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 10,0 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Viheräperän turvetuotantoon 8.2.2008 (päätös nro 17/2008/4, dnro LSY-2004-Y-294). Tuotantoalue sijaitsee Kokemäenjoen (35) Koikonojan vesistöalueella (35.545). Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on 59 ha:n alalla kasvillisuuskenttä ja 10 ha alalla laskeutusallas ja virtaamansäätö. Viheräperän kasvillisuuskentällä oli täydentävä kuormitustarkkailua vuonna 2014. Kasvillisuusaltaan alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 162,0 ha. Vuonna 2014 tuotanto aloitettiin 14.5. ja lopetettiin 15.8.2014, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 45 kpl. Viheräperä KOS1 Vedenlaatu Hydrologisena vuonna 2014 otettujen näytteiden perusteella Viheräperän kosteikolta purkautuvan veden kiintoaine- ja kokonaistyppipitoisuus, sekä kemiallinen hapenkulutus olivat pienempiä kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 63). Rankkasateen aikana otetun omavalvontanäytteen vedenlaatu ei poikennut paljoa keskiarvoisista vedenlaaduista. Puhdistusteho Otettujen näytteiden perusteella Viheräperän kosteikon puhdistusteho ei ollut hyvä hydrologisena vuonna 2014. Kiintoaineen puhdistusteho oli 15 % ja kokonaisfosforin puhdistusteho 3 %. Muuten kosteikolla ei tapahtunut puhdistusta (Taulukko 63).

84 Taulukko 63 Viheräperän kosteikolle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l O2 mg/l O2 % 4 22.1.2014 5,7 5,6 3,7 2,7 27 1300 1200 7,7 58 56 3,4 40 37 7,5 20 13.5.2014 6,3 6,3 8,2 7,8 4,9 630 620 1,6 46 46 0 23 20 13 24 11.6.2014 6,5 6,4 14 6,0 57 810 860-6,2 100 65 35 26 26 0 24 13.6.2014 * 6,2 7,0 840 26 <5 77 16 26 27 3.7.2014 6,1 6,1 7,5 5,0 33 680 780-15 59 59 0 23 25-8,7 34 19.8.2014 6,1 6,1 6,5 9,2-42 680 960-41 81 94-16 25 40-60 38 18.9.2014 6,0 5,9 5,4 7,4-37 670 740-10 54 55-1,9 23 26-13 Keskiarvo: 6,0 6,0 7,6 6,4 15 ** 795 857-7,8 ** 26 <5 66 65 2,7 ** 16 27 29-7,1 ** Mediaani: 6,1 6,1 7,0 7,0 16 680 840-8,3 26 <5 59 59 0 16 24 26-4,3 Minimi: 5,7 5,6 3,7 2,7-42 630 620-41 26 <5 46 46-16 16 23 20-60 Maksimi: 6,5 6,4 14 9,2 57 1300 1200 7,7 26 <5 100 94 35 16 40 40 13 2013 Ei tarkkailua 2012 6,1 6,2 6,1 5,4 1105 975 72 72 25 25 2011 6,3 6,3 9,3 9,3 993 993 80 62 24 24 Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 44 46-3,5 ** Kosteikko (n=16) 5,9 5,7 19 8,3 58 ** 1596 1395 14 ** 611 328 80 48 39 ** 24 11 43 45-4,4 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskim. reduktion laskennassa huomioitu ne näytteenottokerrat, jolloin saatu sekä yp että ap näytteet. 13.6.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 23 cm. Sademäärä n. 27 mm, joka satoi 12.-13.6.2014 välisenä aikana.

Virtaama ja kuormitus Hydrologisena vuonna 2014 Viheräperän kosteikon brutto-ominaiskuormitukset olivat typen ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta pienemmät kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Fosforin ja kiintoaineen brutto-ominaiskuormitukset olivat ominaiskuormitussoita isommat (Taulukko 64). Taulukko 64 Viheräperän kosteikon kuormitusluvut hydrologisena vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Alkkialla on perustarkkailua kosteikon osalta. Kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen lisäksi näytteitä otetaan kosteikon yläpuolelta vesienkäsittelymenetelmän tehon tarkkailun vuoksi. Alkkian turvetuotantoalueella täydentäviä näytteenottopisteitä on myös lohko 3 pintavalutuskentän ylä- ja alapuolella, sekä lohkon 2, altaiden 8.1 ja 8.2 ylä- ja alapuolella. Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 107 96 69 59 7,4 39 35 2699 2428 Typpi 13 7,3 16 11 0,87 4,6 2,6 318 183 Fosfori 0,63 0,41 0,45 0,24 0,043 0,23 0,15 16 10 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 292-51 406 74 20 107-19 7366-1292 85 3.7 Karvia 3.7.1 Alkkia Alkkian turvetuotantoalueen pääosa sijaitsee Karvian kunnan alueella ja osittain myös Parkanon kaupungin alueella. Vuonna 2014 Alkkian turvetuotantoalueella oli tuotannossa kaikkiaan 320,6 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 9,7 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Alkkian turvetuotantoon 21.12.2004 (päätös nro 111/2004/4, dnro LSY-2002-Y-381). ). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 5.2.2007 (Nro 07/0049/1). Asia eteni Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka päätöksellään 13.3.2008 (taltio nro 506) kumosi edellisen päätöksen ja palautti asian hallinto-oikeudelle uudestaan käsiteltäväksi. Vaasan hallinto-oikeus päätöksellään nro 08/0391/1 (22.12.2008) ratkaisi asian. Alkkian turvetuotantoalueen pohjoisosasta kuivatusvedet johdetaan Kyrönjoen vesistöalueen (42) Ilvesjoen yläosan valuma-alueelle (42.053), kaakkoisosasta Kokemäen vesistöalueen (35) Vatajanjoen valuma-alueelle (35.563) ja lounaisosasta Karvianjoen vesistöalueen (36) Mustajoen valuma-alueelle (36.047). Vesienkäsittelymenetelminä on Alkkian Ilvesjoen yläosan valuma-alueella (42.053) ympärivuotinen kosteikko koko tuotannossa olevan 250 ha:n osalta. Vatajanjoen valuma-alueella (35.563) tuotannossa olevan 80,3 ha:n osalta on käytössä ympärivuotinen pintavalutus. Mustajoen valuma-alueella (36.047) 4,7 ha:n tuotannosta poistuneen alan vesienkäsittelymenetelmänä on laskeutusallas ja virtaamansäätö. Vuonna 2014 tuotanto aloitettiin 6.5. ja lopetettiin 21.9.2014, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 77 kpl.

Alkkia, kasvillisuusallas Vedenlaatu Vuonna 2014 Alkkian kasvillisuusaltaalta purkautuvan veden kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet sekä COD Mn -arvot olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoja pienempiä (Taulukko 66). ph oli ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeampi. Pitoisuudet olivat hieman alhaisempia kuin Alkkian kasvillisuusaltaalla edellisvuosina. Omavalvontanäytteiden vedenlaatu ei poikennut merkittävästi Alkkian kasvillisuusaltaalta purkautuvan veden keskimääräisestä laadusta. Taulukko 65 Alkkian kasvillisuusaltaan ylä- ja alapuolinen vedenlaatu, tarkkailuohjelman perus- tai laajaan analyysivalikoimaan kuulumattomat analyysit. Pvm Puhdistusteho Sähkönjoht. yp µg/l ap µg/l 14.1.2014 8,1 4,7 26.3.2014 5,9 4,7 14.4.2014 5,1 4,4 13.5.2014 5,7 5,2 21.5.2014 7,3 5,3 3.6.2014 4,6 5,1 24.6.2014 6,0 4,6 3.7.2014 6,2 4,6 15.7.2014 8,8 5,1 29.7.2014 9,5 5,2 13.8.2014 8,2 5,1 26.8.2014 5,3 4,9 9.9.2014 7,1 4,6 23.9.2014 9,5 4,7 8.10.2014 8,7 4,9 22.10.2014 4,5 4,7 Alkkian kasvillisuusaltaan keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 50 %, kokonaistypen osalta 13 % ja kokonaisfosforin osalta 31 % (Taulukko 66). Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn -arvo) osalta kasvillisuusaltaalla ei tapahtunut puhdistumista. Kiintoaineen ja kokonaisfosforin puhdistustehot olivat huonommat kuin kahtena edellisenä vuonna. 86

87 Taulukko 66 Alkkian kasvillisuusaltaalle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä altaan puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O 2 mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 6.11.2013 5,3 6,2 16 4,0 75 1700 1500 12 41 35 15 52 42 19 177 39,0 20 47 21.11.2013 6,0 6,0 3,6 3,0 17 1550 1400 9,7 36 30 17 48 44 8,3 62,8 13,9 12 49 3.12.2013 6,2 5,9 5,0 4,2 16 1500 1400 6,7 740 400 94 83 59 41 31 37 16 4,0 2,5 31 43-39 57,4 12,7 14 51 17.12.2013 5,7 6,0 20 11 45 8,0 950 1200-26 39 41-5,1 24 31-29 233 51,4 28 3 14.1.2014 6,2 6,1 7,3 1,8 75 1000 1300-30 50 32 36 25 37-48 11,4 2,5 28 7 11.2.2014 6,5 5,8 11 3,9 65 1900 1500 21 1100 320 310 150 68 53 22 34 21 4,9 3,1 25 45-80 87,5 19,3 43 13 26.3.2014 6,5 6,2 57 13 77 9,0 1100 1000 9,1 66 43 35 24 24 0 24,7 5,5 13 15 8.4.2014 6,5 6,5 31 13 58 6,1 1300 810 38 550 91 60 97 74 45 39 23 11 5,9 2,9 27 23 15 19,0 4,2 6 16 14.4.2014 6,5 6,8 35 10 71 7,1 1200 850 29 85 55 35 29 22 24 29,9 6,6 10 17 24.4.2014 6,4 6,7 12 9,9 18 1100 680 38 360 8 34 38 66 47 29 24 9,0 4,7 3,0 35 25 29 11,8 2,6 19 20 13.5.2014 6,2 6,1 9,2 5,8 37 960 740 23 52 47 9,6 40 30 25 14,4 3,2 8 21 21.5.2014 6,8 6,9 5,0 16-220 1000 750 25 71 47 34 39 31 21 11,1 2,5 13 23 3.6.2014 6,3 6,8 11 4,0 64 1200 920 23 120 11 <5 <5 50 43 14 8 6,0 3,3 2,8 49 38 22 10,7 2,4 10 24 13.6.2014 * 6,3 5,0 970 30 <5 51 6,0 42 19,6 4,3 11 26 24.6.2014 6,7 6,5 9,5 1,5 84 1100 980 11 74 50 32 40 45-13 15,5 3,4 9 27 3.7.2014 6,6 6,6 10 4,0 60 1100 980 11 76 56 26 35 45-29 9,9 2,2 12 29 15.7.2014 6,9 6,6 12 4,6 62 1400 1000 29 400 57 49 <5 130 71 45 45 10 9,4 4,2 37 42-14 6,2 1,4 14 31 29.7.2014 7,1 6,8 8,0 7,0 13 1100 1300-18 110 75 32 33 46-39 11,5 2,5 15 33 13.8.2014 6,9 6,7 9,3 10-7,5 1200 1000 17 110 67 39 36 44-22 17,6 3,9 13 35 26.8.2014 5,9 6,2 3,5 13-271 1400 1500-7,1 250 150 46 90 52 54-3,8 12 5,0 2,0 1,8 53 48 9,4 42,6 9,4 14 37 9.9.2014 6,6 6,0 15 5,5 63 1400 1200 14 85 46 46 44 53-20 10,3 2,3 14 39 23.9.2014 6,7 6,4 16 5,3 67 1200 980 18 110 49 55 29 46-59 14,2 3,1 15 41 8.10.2014 6,7 6,7 9,0 4,4 51 1200 860 28 420 27 110 6 81 52 36 40 13 6,4 3,0 33 38-15 69,4 15,3 14 43 22.10.2014 5,9 6,2 2,3 3,2-39 1200 1100 8,3 34 37-9 47 43 8,5 65,0 14,4 10 Keskiarvo: 6,2 6,3 14 6,8 50 ** 7,6 1250 1080 13 ** 493 122 89 53 70 49 31 ** 28 11 5,1 2,9 36 39-6,0 ** 56,3 12,4 365 Mediaani: 6,5 6,4 10 5,2 58 7,6 1200 1000 14 410 57 55 38 68 47 32 29 10 4,8 3,0 35 42-13 Minimi: 5,3 5,8 2,3 1,5-271 6,1 0,0 950 680-30 120 8,0 5,0 5,0 34 30-8,8 8,0 5,0 2,0 1,8 24 22-80 Maksimi: 7,1 6,9 57 16 84 9,0 0 1900 1500 38 1100 400 310 150 130 75 55 45 21 9,4 4,2 53 53 29 2013 6,2 6,1 36 7,7 79 21 1,3 1323 1109 16 506 220 56 51 97 55 44 30 18 6,2 3,2 36 40-7,0 2012 6,1 6,0 19 7,2 66 1437 1273 13 562 339 73 51 30 23 17 3,8 2,8 41 42 0 2011 6,2 6,2 13 15-13 16 7,6 1728 1460 16 620 430 86 68 21 31 22 4,3 3,9 39 42-7,0 Talvi 1 kpl 6,2 6,1 7,3 1,8 75 1000 1300-30 50 32 36 25 37-48 Kevät 4 kpl 6,5 6,2 34 10 68 7,4 1375 1040 24 825 206 185 124 73 49 33 29 16 5,4 3,0 26 29-10 Kesä 12 kpl 6,4 6,4 9,5 7,2-9,0 1178 1002 15 283 51 34 29 80 55 28 22 7 4,9 3,0 40 41-2,8 Syksy 7 kpl 5,8 6,1 10 5,0 33 8,0 1329 1206 8,1 580 214 102 45 57 41 20 39 15 5,2 2,8 38 41-15 Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5,0 2,6 44 46-3,5 ** 12,1 Kosteikko (n=16) 5,9 5,7 19 8,3 58 ** 1596 1395 14 ** 611 328 80 48 39 ** 24 11 4,0 2,4 43 45-4,4 ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 6.11.14 Vesi virtaa v-padon yli. Myös suljetun mittapadon (pato 2) reunan yli virtaa vettä (40 l/s). Arvioitu Q 256 l/s (sis. reunan yli virtauksen). 8.4.14 Vesi menee hieman padon reunojen yli. 14.4.14 Vesi tulee matalan v-padon reunojen yli, virtama (81,6 l/s) määritetty uomasta. 3.6.14 Vesi tulvii padon yli, näyte ja virtaama padon yläpuoleisesta uomasta. Arvioitu Q 42 l/s. 13.8.14 Toinen kosteikon pato vuotaa. Q määritetty padolta johtavan putken päästä, Q=0,14 l/s.

Virtaama ja kuormitus Alkkian kasvillisuusaltaalla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Alkkian kasvillisuusaltaan kuormitukset on laskettu käyttämällä omia vedenlaatutietoja sekä läheisen alueen F ominaiskuormitussoiden keskivalumia. Alkkian kasvillisuusaltaan brutto-ominaiskuormitukset olivat lähellä tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskitasoa (Taulukko 67). Typpikuormitus oli hieman alhaisempi kuin tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräisen kuormitus. Kiintoaineen, fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset olivat hieman suurempia kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Taulukko 67 Alkkian kasvillisuusaltaan kuormitusluvut hydrologisena vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2014 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 75 64 69 59 19 27 23 6804 5824 Typpi 14 8,4 16 11 3,4 5,0 3,1 1255 764 Fosfori 0,47 0,26 0,45 0,24 0,12 0,17 0,09 43 23 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 411 68 406 74 103 150 25 37545 6174 Alkkian kasvillisuusaltaan ominaiskuormitukset (g/ha d) kuormitusjaksoittain ja pitoisuudet näytekerroittain on esitetty kuvaajassa (Kuva 45). Ominaiskuormitukset olivat suurimmat syksyllä (Kuva 44). Myös kevättulvat nostivat Alkkian ominaiskuormituslukuja. Talven ja kesän ominaiskuormitukset olivat pieniä ja jäivät alle ominaiskuormitussoiden keskiarvojen. 88 Kuva 44 Alkkian kasvillisuusaltaan alapuolisen tarkkailuaseman ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot 2014.

89 Kuva 45 Alkkian kasvillisuusaltaan alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

Alkkia LA1-2 Vedenlaatu Alkkian laskuojan 2 (lo2) laskeutusaltaan ylä- ja alapuolisilta tarkkailupisteiltä otettiin näytteitä viisi kertaa vuonna 2014 (Taulukko 68). Alkkian laskeutusaltaalta purkautuvan veden keskimääräiset kiintoaine- ja typpipitoisuudet sekä COD Mn -arvo olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoja pienempiä. Kokonaisfosforipitoisuus oli ominaiskuormitussoiden keskitasoa suurempi. Ravinnepitoisuudet olivat alhaisemmat kuin Alkkialla edellisvuosina. Puhdistusteho Alkkian lo2:n laskeutusaltaan keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 55 %, kokonaistypen osalta 2 % ja kokonaisfosforin osalta 21 %. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta puhdistusteho oli 11 %. Taulukko 68 Alkkian laskeutusaltaalle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä laskeutusaltaan puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. 90 Virtaama ja kuormitus Alkkian lo2:n laskeutusaltaan alapuolisella mittapadolla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Alkkian laskeutusaltaan kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden E vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden E keskivalumia. Alkkian lo2:n laskeutusaltaan alapuolinen kuormitus on esitetty alla (Taulukko 69). Alkkian typen brutto-ominaiskuormitukset olivat hieman alhaisempia kuin tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset kuormitukset. Kiintoaineen, fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset olivat suurempia kuin ominaiskuormitussoiden keskimääräiset kuormitukset.

Taulukko 69 Alkkian laskuojan 2 kuormitusluvut hydrologisena vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). 91 Alkkian laskuojan 3 pintavalutuskentällä ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Näytteenoton yhteydessä on mitattu hetkelliset virtaamat. Alkkian laskeutusaltaalla kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupis- Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 107 96 69 59 0,50 39 35 183 165 Typpi 15 9,5 16 11 0,07 5,4 3,5 25 16 Fosfori 0,56 0,35 0,45 0,24 0,003 0,21 0,13 0,96 0,60 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 467 123 406 74 2,2 170 45 801 212 Alkkia PVK2 Vedenlaatu Alkkian laskuojan 3 (lo3) pintavalutuskentän 2 yläpuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 6 näytettä vuonna 2014. Alapuolisella pisteellä oli virtaus vain huhti- ja kesäkuun näytekerroilla, joten koko vuonna saatiin vain 2 näytettä (Taulukko 70). Näytteiden perusteella Alkkian pintavalutuskentältä purkautuvan veden ravinnepitoisuudet olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoja pienempiä. ph oli ominaiskuormitussoiden kanssa samaa luokkaa. Kiintoainepitoisuus ja kemiallisen hapenkulutuksen arvo olivat ominaiskuormitussoiden keskitasoa isompia. Vedenlaatu oli selvästi heikompi kuin vuonna 2013. Puhdistusteho Alkkian lo3:n pintavalutuskentän 2 keskimääräinen puhdistusteho oli kokonaisfosforin osalta 6 % (Taulukko 70). Muiden tarkasteltujen parametrien osalta puhdistusta ei tapahtunut. Pitoisuudet olivat jo pintavalutuskentän yläpuolella pienempiä kuin tuotannossa olevilta ominaiskuormitussoilta lähtevässä vedessä keskimäärin. Taulukko 70 Alkkian lo3:n pintavalutuskentälle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Virtaama ja kuormitus Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O2 mg/l O2 % 5 30.1.2014 6,4 3,6 700 31 7,0 14 3.4.2014 6,5 5,7 4,2 15-257 870 1300-49 40 39 2,5 19 31-63 26 24.6.2014 6,6 5,6 6,6 8,0-21 1200 1300-8,3 48 44 8,3 23 84-265 28 8.7.2014 6,6 5,8 990 50 24 33 13.8.2014 6,6 5,2 730 41 17 38 16.9.2014 6,6 4,9 970 41 22 Keskiarvo: 6,5 5,6 5,1 12-113 ** 910 1300-26 ** 42 42 5,7 ** 19 58-174 ** Mediaani: 6,6 5,7 5,1 12-139 920 1300-29 41 42 5,4 21 58-164 Minimi: 6,4 5,6 3,6 8,0-257 700 1300-49 31 39 2,5 7 31-265 Maksimi: 6,6 5,7 6,6 15-21 1200 1300-8,3 50 44 8,3 24 84-63 2013 5,7 5,5 11 2,0 78 ** 1173 920 7,0 ** 68 18 33 ** 23 15 0 ** 2012 6,0 5,7 8,7 3,0 66 ** 1373 1120 18 ** 32 29 8,0 ** 36 36-1,0 ** 2011 6,2 6,0 5,0 6,3-25 ** 1390 1263 9,0 ** 40 39 3,0 ** 39 39 0 ** Tuotanto (n=50) Pintavalutus (n=28) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 89 55 38 ** 44 46-4 ** 6,1 5,6 20 5,6 74 ** 2047 1570 24 ** 98 62 39 ** 47 52-6 ** *) Omavalvontanäyte. 30.1.14, 8.7.14, 13.8.14 ja 16.9.14 Ei ap näytteitä, koska virtausta ei ollut. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin saatu sekä yp että ap näytteet.

teeltä mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden E vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden E keskivalumia. Alkkian lo3:n pintavalutuskentän 2 alapuolinen kuormitus on esitetty alla (Taulukko 71). Alkkian pintavalutuskentän 2 kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli kolminkertainen tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskikuormitukseen nähden. Myös fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta kuormitus oli keskimääräistä korkeampi. Fosforin kuormitus oli samaa tasoa kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Näytteiden vähäinen määrä kuitenkin heikentää kuormitusarvion luotettavuutta. Taulukko 71 Alkkian laskuojan 3 kuormitusluvut hydrologisena vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Haitikeitaan kasvillisuusaltaalla täydentävä tarkkailu aloitettiin vuonna 2010. Kasvillisuusaltaan alapuolisen tarkkailupisteen lisäksi näytteitä otetaan altaan yläpuolelta vesienkäsittelymenetelmän tehon tarkkailun vuoksi. Haitikeitaan turvetuotantoalueella täydentävää tarkkailua suoritetaan myös pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilla pisteillä. Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 215 204 69 59 17 78 74 6293 5978 Typpi 24 18 16 11 1,9 8,7 6,7 699 542 Fosfori 0,43 0,21 0,45 0,24 0,03 0,16 0,08 12 6,2 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a Alkkian vuosikuormitus Alkkian tuotantoalueen vuosikuormitus muodostuu tarkkailupisteiden Kasvillisuusallas, LA1-2 ja PVK2 yhteenlasketusta kuormituksesta. Alkkian kokonaiskuormituskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty alla (Taulukko 72). Taulukko 72 Alkkian kuormitus eri vesistöalueilla hydrologisena vuonna 2014. Vesistöalue CODMn 841 498 406 74 68 307 182 24661 14585 Vuosikuormitus, brutto kg kg O2 Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 35.563 Vatajanjoen va 6293 699 13 24661 5978 542 6,2 14585 36.047 Mustajoen va 183 25 1,0 801 165 16 0,60 212 42.053 Ilvesjoen yläosan va 6804 1255 43 37545 5824 764 23 6174 Yhteensä 13280 1979 56 63007 11967 1322 30 20971 kg O2 92 3.7.2 Haitikeidas Loukaskeidas/Haitikeitaan turvetuotantoalueen pääosa sijaitsee Karvian kunnan alueella. Haitikeitaalla oli vuonna 2014 tuotannossa kaikkiaan 115 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Haitikeitaan turvetuotantoon 21.6.2005 (päätös nro 69/2005/4, dnro LSY-2002-Y-352). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 9.1.2007 (Nro 07/0016/3). Lisäksi Etelä-Suomen aluehallintavirasto on antanut päätöksen 15.9.2014 joka koski Haitikeitaan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista (Nro152/2014/2). Turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan Karvianjoen vesistöalueen (36) Suomijoen alaosan valuma-alueelle (36.081). Tuotannossa olevan alan kuivatusvedet käsitellään 40 ha:n alalta ympärivuotisella pintavalutuskentällä ja 75 ha:n alalta kasvillisuusaltaan avulla.

Vuonna 2014 tuotanto aloitettiin 5.5. ja lopetettiin 21.9.2013, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 70 kpl. 93 Haitikeidas KOS1 Vedenlaatu Hydrologisena vuonna 2014 Haitikeitaan kosteikolta purkautuvan veden kiintoainepitoisuus oli pienempää kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Myös ravinteiden ja kemiallisen hapenkulutuksen pitoisuudet olivat alhaisempia kuin ominaiskuormitussoilla (Taulukko 74). Puhdistusteho Haitikeitaan kosteikon puhdistustehot olivat 63 % kiintoaineen osalta, 31 % kokonaistypen osalta, 54 % kokonaisfosforin osalta ja 10 % kemiallisen hapenkulutuksen osalta. Puhdistusteho oli kiintoaineen osalta huonompi kuin edellisvuonna. Muuten puhdistusteho parani edellisvuodesta (Taulukko 74). Virtaama ja kuormitus Haitikeitaan kosteikolla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Näytteenoton yhteydessä on mitattu hetkelliset virtaamat. Haitikeitaan kosteikolla kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden E vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden E keskivalumia. Haitikeitaan kosteikon kuormitusluvut (Taulukko 73) hydrologisena vuonna 2014 olivat pienemmät kuin ominaiskuormitussoiden bruttokuormitus keskimäärin. Taulukko 73 Haitikeitaan kosteikon kuormitusluvut hydrologisena vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 56 45 69 59 4,2 20 16 1522 1228 Typpi 11 5,8 16 11 0,84 4,1 2,1 305 158 Fosfori 0,31 0,10 0,45 0,24 0,024 0,11 0,036 8,6 2,7 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 243-101 406 74 18 89-37 6639-2772

94 Taulukko 74 Haitikeitaan kosteikon 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Rauta CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap ed Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l % mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % 4 21.1.2014 5,9 6,2 4,9 1,9 61 1400 950 32 65 21 68 26 21 19 14 2.4.2014 6,3 6,4 7,0 5,8 17 990 470 53 59 23 61 17 16 5,9 24 13.6.2014 * 6,5 3,0 760 25 <5 40 4,0 25 26 24.6.2014 6,6 6,7 10 2,3 77 680 790-16 56 40 29 23 25-8,7 30 22.7.2014 6,5 6,7 12 2,7 78 1200 830 31 97 41 58 36 27 25 35 27.8.2014 6,4 6,6 9,3 4,0 57 1600 820 49 73 41 44 40 27 33 38 17.9.2014 6,6 6,6 11 3,4 69 780 760 3 100 42 58 21 30-43 Keskiarvo: 6,3 6,5 9,0 3,3 63 ** 1108 769 31 ** 25 5 75 35 54 ** 4,0 27 24 10 ** Mediaani: 6,5 6,6 10 3,0 65 1095 790 31 25 5 69 40 58 4,0 25 25 13 Minimi: 5,9 6,2 4,9 1,9 17 680 470-16 25 5 56 21 29 4,0 17 16-43 Maksimi: 6,6 6,7 12 5,8 78 1600 950 53 25 5 100 42 68 4,0 40 30 33 2013 6,4 6,4 21 4,6 80 ** 903 818-4 ** 15 85 40 53 ** 2,0 26 31-18 ** 2012 6,0 6,0 9,3 4,3 62 ** 983 904 18 ** 49 33 31 ** 34 32 12 ** 2011 6,4 14 1259 86 27 Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 5,0 2,6 44 46-3,5 ** Kosteikko (n=16) 5,9 5,7 19 8,3 58 ** 1596 1395 14 ** 611 328 80 48 39 ** 4,0 2,4 43 45-4,4 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet.

Haitikeidas PVK5 Vedenlaatu Haitikeitaan pintavalutuskentän vedenlaatu on esitetty taulukossa (Taulukko 77). Otettujen näytteiden perusteella, Haitikeitaan pintavalutuskentältä purkautuvan vedenlaatu oli parempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Keskimääräinen kiintoaineen pitoisuus oli 31 % ja kokonaistypen pitoisuus 41 % ominaiskuormitussoiden pitoisuuksista. Puhdistusteho Puhdistusteho oli Haitikeitaan pintavalutuskentällä hyvä hydrologisena vuonna 2014 (Taulukko 77). Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentän puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 9 %, kokonaistypen osalta 65 %, kokonaisfosforin osalta 79 % ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta 47 %. Puhdistusteho oli parempi kuin edellisvuosina. Virtaama ja kuormitus Haitikeitaan pintavalutuskentän kuormitusluvut on esitetty taulukossa (Taulukko 75). Kuormitus oli selvästi pienempää kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kiintoaineen kuormitus oli 48 %, typpi kuormitus 46 %, fosfori kuormitus 29 % ja kemiallinen hapenkulutus 34 % pienempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Taulukko 75 Haitikeitaan pintavalutuskentän kuormitusluvut hydrologisena vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 36 26 69 59 1,5 13 9,3 529 373 Typpi 8,7 3,3 16 11 0,35 3,2 1,2 127 49 Fosfori 0,32 0,10 0,45 0,24 0,013 0,12 0,038 4,6 1,5 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 270-73 407 74 11 99-27 3947-1072 Haitikeitaan vuosikuormitus Haitikeitaan tuotantoalueen vuosikuormitus muodostuu tarkkailupisteiden kosteikon ja pintavalutuskentän yhteenlasketusta kuormituksesta. Haitikeitaan kokonaiskuormituskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty alla (Taulukko 76). Taulukko 76 Haitikeitaan kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 36.081 Suomijoen alaosan a 2052 432 13 10586 1601 207 4,2-3844 kg O2 kg kg O2 95

96 Taulukko 77 Haitikeitaan pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. vko Pvm Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l O 2 mg/l O 2 % 4 20.1.2014 5,9 5,5 230 1,0 100 29 1300 730 44 200 31 85 42 25 40 14 2.4.2014 4,1 5,9 5,8 1,3 78 2100 430 80 45 29 36 74 17 77 24 13.6.2014 * 5,9 2,8 680 <5 17 35 12 33 26 25.6.2014 6,1 6,1 18 2,8 84 970 530 45 93 40 57 30 26 13 30 22.7.2014 6,1 6,2 300 2,0 99 150 2800 740 74 490 48 90 82 37 55 35 27.8.2014 5,7 5,9 48 3,8 92 25 2200 650 70 75 29 61 61 29 52 38 17.9.2014 6,5 6,3 9,2 1,4 85 580 440 24 120 33 73 10 23-130 Keskiarvo: 4,9 5,9 102 2,2 98 ** 68 1658 600 65 ** <5 17 171 35 79 ** 12 50 27 47 ** Mediaani: 6,0 5,9 33 2,0 88 29 1700 650 58 <5 17 107 33 67 12 52 26 46 Minimi: 4,1 5,5 5,8 1,0 78 25 580 430 24 <5 17 45 29 36 12 10 17-130 Maksimi: 6,5 6,3 300 3,8 100 150 2800 740 80 <5 17 490 48 90 12 82 37 77 Tuotanto (n=50) Pintavalutus (n=28) ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori CODMn hehk. häviö 2013 6,5 6,2 27 4,6 80 ** 31 753 602 23 ** 12 150 51 63 ** 16 20 30-47 ** 2012 5,5 5,6 23 2,4 91 ** 1325 765 48 ** 95 41 60 ** 41 38 19 ** 2011 6,1 5,7 7,4 2,7 63 ** 736 554 25 ** 80 36 56 ** 25 30-22 ** 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 44 46-3,5 ** 6,1 5,6 20 5,6 74 ** 2047 1570 24 ** 911 436 98 62 39 ** 39 19 47 52-6,4 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet.

3.7.3 Loukaskeidas Loukaskeitaan turvetuotantoalue sijaitsee Karvian kunnassa Karvianjoen vesistöalueen (36) Suomijoen valuma-alueella (36.08). Loukaskeitaalla oli vuonna 2014 tuotannossa 54,0 ha ja tuotannosta 5 vuoden sisällä poistuneita alueita 1,8 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Loukaskeitaan turvetuotantoon 21.6.2005 (päätös nro 68/2005/4, dnro LSY-2002-Y-351). ). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 9.1.2007 (Nro 07/0015/3). Turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet johdetaan ympärivuotisesti pintavalutuskentän kautta. Loukaskeitaan pintavalutuskentällä tehtiin alkuvuodesta täydentävää tarkkailua ja kesäkuussa siirryttiin ympärivuotisen tarkkailun näytteenottotiheyteen. Pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen lisäksi näytteitä otetaan altaan yläpuolelta vesienkäsittelymenetelmän tehon tarkkailun vuoksi. Alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 62,0 ha. Vuonna 2014 tuotanto aloitettiin 5.5. ja lopetettiin 21.9.2014, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 50 kpl. 97 Loukaskeidas PVK4 Vedenlaatu Taulukossa ja kuvassa (Taulukko 78, Kuva 46) on esitetty Loukaskeitaan pintavalutuskentän 4 ylä- ja alapuolisen tarkkailupisteen vedenlaatu. Alapuolisen pisteen kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo oli pysyvien asemien alapuolisten pisteiden keskiarvoa pienempi. Loukaskeitaan pintavalutuskentältä 4 purkautuvan veden kiintoaine- ja kokonaistyppipitoisuudet olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoja pienempiä (Taulukko 78). Fosforipitoisuus oli noin 80 % korkeampi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Typpeä Loukaskeitaalta lähtevässä vedessä oli lähes 40 % vähemmän kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Alapuoliselta mittapisteeltä otettiin 13.6. rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Vedenlaatu ei poikennut keskiarvoisista tuloksista. Virtaama ja kuormitus Loukaskeitaalla ei ole omaa virtaamamittaria. Kuormituslaskelmissa on käytetty alueen E keskimääräisiä jaksovalumia. Loukaskeitaan kuormitus on seuraavassa (Taulukko 79) esitetty laskettuna omien vedenlaatutulosten ja alueen E jaksovalumien pohjalta 213 päivän jaksolle sekä alueen E vuosittaisten ominaiskuormituslukujen pohjalta 152 päivän jaksolle. Loukaskeitaan brutto-ominaiskuormitus tarkkailujakson aikana oli kiintoaineen, typen, fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta pienempi kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin koko hydrologisena vuonna 2014. On kuitenkin huomattava, että Loukaskeitaan ominaiskuormitus on laskettu vain osalle vuotta, eikä se vuodenajoittaisesta vaihtelusta johtuen ole suoraan verrattavissa ympärivuotisiin kuormituslukuihin. Loukaskeitaan tuotantoalueen vuosikuormitus on esitetty taulukossa (Taulukko 80).

98 Taulukko 78 Loukaskeitaan pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O 2 mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää 4 21.1.14 6,4 29 13 3700 430 38 14 2.4.14 6,1 6,2 7,2 3,6 50 1500 1100 27 120 82 32 22 23-4,5 2,2 3,6 63 23 4.6.14 6,4 6,2 15 3,5 77 1500 870 42 560 15 95 7 170 52 69 56 16 5,2 1,8 36 43-19 1,4 2,3 9 24 13.06.14 * 6,0 4,0 840 41 <5 59 22 44 2,7 4,3 11 26 24.6.14 6,3 6,2 23 2,0 91 13 1600 640 60 130 42 68 35 34 2,9 2,5 4,0 6 27 30.6.14 6,6 12 1500 210 26 1,4 2,2 15 29 15.7.14 6,5 6,4 17 13 24 1400 1500-7,1 710 160 23 <5 190 260-37 77 120 6,2 6,4 22 66-200 0,84 1,4 14 31 29.7.14 6,5 6,4 19 10 48 1900 1500 21 240 250-4,2 34 67-97 1,6 2,6 14 33 12.8.14 6,7 6,5 15 8,0 47 1600 1100 31 230 170 26 24 54-125 4,6 7,4 22 36 3.9.14 6,2 6,1 23 7,0 70 17 1400 720 49 720 10 51 <5 140 42 70 79 14 4,4 1,4 31 44-42 2,3 3,7 5 37 8.9.14 6,3 6,2 14 3,1 78 1400 660 53 190 45 76 25 39-56 1,6 2,5 21 40 29.9.14 6,2 6,1 6,7 1,7 75 1000 550 45 100 30 70 24 31-29 2,0 3,2 9 41 8.10.14 6,4 6,1 13 3,5 73 1200 520 57 800 11 62 6 180 43 76 99 18 5,4 1,3 19 25-32 9,6 15,5 13 43 21.10.14 6,0 5,9 4,9 2,1 57 1900 950 50 71 33 54 39 35 10 8,9 14,3 11 Keskiarvo: 6,3 6,2 15 5,1 64 ** 14 1662 913 38 ** 698 47 58 5,6 185 92 40 ** 78 38 5,3 2,7 29 42-48 ** 213 Mediaani: 6,4 6,2 15 3,6 70 13 1500 855 45 715 15 57 <5 180 49 68 78 18 5,3 1,6 26 41-32 Minimi: 6,0 5,9 4,9 1,7 24 13 1000 520-7 560 10 23 <5 71 30-37 56 14 4,4 1,3 19 23-200 Maksimi: 6,7 6,5 29 13 91 17 3700 1500 60 800 160 95 7 430 260 76 99 120 6,2 6,4 39 67 10 2013 6,2 6,2 20 11 65 ** 1775 1120 41 ** 160 121 21 ** 33 47-31 ** 2012 5,9 5,9 27 7,8 74 ** 1580 1078 37 ** 92 57 46 ** 40 49 4 ** 2011 6,5 6,3 8,0 3,4 58 ** 1313 825 37 ** 100 65 35 ** 29 44-52 ** Talvi 1 kpl 6,4 29 13 3700 430 38 Kevät 1 kpl 6,1 6,2 7,2 3,6 1500 1100 120 82 22 23 Kesä 8 kpl 6,4 6,2 17 6,3 15 1538 979 663 57 56 5,5 188 115 71 43 5,3 3,2 29 49 Syksy 3 kpl 6,2 6,0 8,2 2,4 1367 673 800 11 62 6,0 117 35 99 18 5,4 1,3 27 30 Tuotanto (n=50) Pintavalutus (n=28) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5,0 2,6 44 46-3,5 ** 12,1 6,1 5,6 20 5,6 74 ** 2047 1570 24 ** 911 436 98 62 39 ** 39 19 5,7 2,4 47 52-6,4 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 21.1.14 Ei ap näytettä, koska virtausta ei ollut. 13.6.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon valuma-alue 11 cm.

99 Kuva 46 Loukaskeitaan pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

Taulukko 79 Loukaskeitaan kuormitusluvut jaksolla 2.4.-31.10.2015. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). 100 Jakson kuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 213 d ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / jakso Kiintoaine 10 8,0 69 59 0,58 3,8 2,9 213 163 Typpi 2,1 0,92 16 11 0,12 0,78 0,34 44 19 Fosfori 0,20 0,15 0,45 0,24 0,011 0,072 0,054 4,0 3,0 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 85 6,8 406 74 4,7 31 2,5 1728 139 Taulukko 80 Loukaskeitaan kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2015. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 36.085 Ojajoen va 966 163 7,6 4699 826 93 4,8 212 kg O2 kg kg O2 3.7.4 Mustakeidas Mustakeitaan turvetuotantoalue sijaitsee Karvian kunnassa. Mustakeitaalla turvetuotanto aloitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1985. Vuonna 2014 tuotannossa oli 228,2 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana on poistunut 47,0 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Mustakeitaan turvetuotantoon 21.6.2005 (päätös nro 67/2005/4, dnro LSY-2002-Y-350). ). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 9.1.2007 (Nro 07/0014/3). Mustakeidas sijaitsee Karvianjoen vesistöalueen (36) Kattilajoen valuma-alueella (36.084) sekä osittain Karvianjoen yläosalla Mustajoen alueella (36.047). Tuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään 191,8 ha:n alalta ympärivuotisella pintavalutuskentällä, 15,7 ha:n alalta kasvillisuuskentällä, 19 ha:n osalta sulan maan aikaisella kemikaloinnilla ja 20,3 ha:n alalla kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat vain laskeutusaltaat ja virtaaman säätö. Mustakeitaalla suoritettiin hydrologisena vuonna 2014 tarkkailua kemikalointiasemalla, pintavalutuskentillä 1 ja 2 sekä kosteikolla 1. Vesienkäsittelyn tehon selvittämiseksi näytteitä otettiin myös käsittelyn yläpuolelta. Vuonna 2014 tuotanto aloitettiin 22.4. ja lopetettiin 27.9.2014, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 107 kpl. Mustakeidas PVK2 Vedenlaatu Mustakeitaan pintavalutuskentältä 2 purkautuvan veden kiintoaine- ja fosforipitoisuus sekä kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo olivat korkeammat kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin hydrologisena vuonna 2014 (Taulukko 81). Keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus puolestaan oli noin 25 % pysyvien asemien keskiarvoa pienempi. 13.6.2014 alapuoliselta mittapisteeltä otettu näyte on rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Sen vedenlaadussa ei kuitenkaan ollut selviä eroja muihin näytteenottokertoihin verrattuna (Taulukko 81).

101 Taulukko 81 Mustakeitaan pintavalutuskentälle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 6.11.2013 4,7 5,3 9,0 6,3 30 2400 1500 38 46 40 13 73 57 22 80,9 39,0 20 47 21.11.2013 5,0 5,4 5,9 2,4 59 1900 1300 32 35 28 20 54 47 13 28,7 13,9 12 49 3.12.2013 5,5 5,3 4,9 2,1 57 1400 1000 29 420 100 52 42 45 26 42 21 11 1,8 1,4 44 44 0 38,5 18,6 16 51 19.12.2013 5,3 5,5 10 7,2 28 1300 1000 23 43 30 30 37 30 19 49,4 23,8 32 4 20.1.2014 5,3 5,3 5,1 2,6 49 2200 1300 41 63 27 57 61 42 31 0,17 0,08 10 6 4.2.2014 6,6 29 11 700 550 <5 480 45 14 8,7 0 0 6 13 27.3.2014 5,7 6,0 56 19 66 56 23 1000 810 19 77 62 19 32 28 13 22,9 11,0 64 15 10.4.2014 6,0 18 980 230 85 75 18 3,7 29 0 0 1 17 22.4.2014 6,1 5,9 12 9,5 21 1000 870 13 54 55-1,9 36 31 14 9,7 4,7 17 18 28.4.2014 6,2 5,9 8,7 6,1 30 870 800 8,0 22 13 22 17 67 44 34 16 8 3,2 1,9 41 35 15 2,8 1,4 8 19 6.5.2014 6,8 6,0 18 9,1 49 710 660 7,0 150 40 73 32 35-9 4,3 2,1 16 21 22.5.2014 7,1 7,1 39 7,8 80 14 850 790 7,1 100 53 47 33 27 18 2,9 1,4 13 23 4.6.2014 6,5 5,8 12 4,0 67 1100 1000 9,1 <5 39 <5 <5 93 46 51 27 13 2,8 1,4 49 50-2 1,9 0,93 9 24 13.6.2014 * 5,8 4,5 1250 60 <5 68 25 62 2,5 1,2 5 25 18.6.2014 7,0 6,0 17 4,0 76 990 1100-11 220 64 71 43 68-58 1,6 0,79 12 27 30.6.2014 6,8 5,9 18 1,0 94 800 980-23 220 58 74 33 66-100 2,1 1,0 15 29 15.7.2014 6,9 5,8 19 12 37 840 1500-79 <5 <5 <5 <5 220 130 41 48 40 7,1 5,6 36 91-153 0,53 0,26 14 31 29.7.2014 7,3 5,9 7,8 24-208 18 580 1700-193 190 160 16 24 93-288 0,21 0,10 14 33 12.8.2014 7,2 5,9 5,0 28-460 22 430 1500-249 100 170-70 18 90-400 5,0 2,4 13 35 25.8.2014 4,9 6,0 23 5,0 78 18 2500 1200 52 530 7 32 <5 110 61 45 12 11 2,5 2,1 84 61 27 20,7 10,0 15 37 9.9.2014 5,7 5,8 32 8,0 75 10 1400 1200 14 120 57 53 82 76 7,3 2,1 1,0 21 40 30.9.2014 6,6 6,0 27 5,0 81 11 1000 1000 0 230 48 79 42 58-38 1,8 0,88 8 41 8.10.2014 6,6 5,8 110 180-64 23 43 740 820-11 160 87 <5 <5 430 150 65 110 7 13 8,1 34 67-97 7,6 3,7 2 43 21.10.2014 5,5 6,0 21 3,0 86 5,2 1700 910 46 73 33 55 58 50 14 24,6 11,9 22 Keskiarvo: 5,5 5,7 22 16 25 ** 19 27 1191 1100 11 ** 240 44 26 12 141 66 49 ** 37 16 6,0 3,4 43 55-21 ** 365 Mediaani: 6,2 5,9 18 6,2 57 13 23 1000 1000 9,1 195 39 14 5 100 54 45 24 11 3,5 2,0 37 54 7,3 Minimi: 4,7 5,3 4,9 1,0-460 5,2 18 430 660-249 <5 <5 5 5 35 26-70 12 7 1,8 1,4 8,7 27-400 Maksimi: 7,3 7,1 110 180 94 56 43 2500 1700 52 550 100 85 42 480 170 79 110 40 14 8,1 84 93 31 2013 5,9 5,7 14 21-46 ** 11 12 1270 1173 7 ** 423 137 61 36 117 93 20 ** 36 31 3,2 3,5 45 58-27 ** 2012 5,8 6,0 15 12 13 ** 12 15 1453 1262 16 ** 402 200 27 64 85 88-6,0 ** 29 27 3,1 3,0 53 51 8 ** 2011 6,1 6,2 17 15 12 ** 10 16 1565 1322 16 ** 282 192 5 19 150 101 32 ** 29 25 3,9 3,0 50 50 1 ** Talvi 1 kpl 5,6 5,3 17 2,6 11 1450 1300 550 <5 272 27 45 14 35 42 Kevät 1 kpl 5,8 6,0 37 19 56 23 990 810 230 85 76 62 18 3,7 31 28 Kesä 13 kpl 5,8 5,9 18 9,5 14 20 1006 1119 141 25 16 7 137 77 26 19 3,9 2,8 43 60 Syksy 7 kpl 5,2 5,5 27 29 13 43 1491 1076 290 94 29 24 129 51 66 9 7,4 4,8 49 50 Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5,0 2,6 44 46-3,5 ** 12,1 Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 20 5,6 74 ** 2047 1570 24 ** 911 436 98 62 39 ** 39 19 5,7 2,4 47 52-6,4 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 4.2.14 Ei ap näytettä, koska virtausta ei ollut. 10.4.14 Ei ap näytettä, koska virtausta ei ollut. Yläpuolinen allas lähes tyhjä. 13.6.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus n. 10 cm.

102 Taulukko 82 Mustakeitaan pintavalutuskentän 2 ylä- ja alapuolinen vedenlaatu, tarkkailuohjelman perus- tai laajaan analyysivalikoimaan kuulumattomat analyysit. Pvm Puhdistusteho Mustakeitaan pintavalutuskentän 2 keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 25 %, kokonaistypen osalta 11 % ja kokonaisfosforin osalta 49 % (Taulukko 81). Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvon osalta puhdistustehoissa oli suurta vaihtelua eri näytekertojen välillä ja keskimäärin pintavalutuskenttä ei puhdistanut vettä niiden osalta. Puhdistustehot olivat huonoimmillaan kesällä. Kiintoaineen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen keskimääräiset puhdistustehot olivat paremmat kuin Mustakeitaalla edellisvuonna. Virtaama ja valunta Sähkönjohtavuus, 25 C yp ms/m ap ms/m 11.6.2014 2,8 2,4 8.7.2014 2,6 2,5 21.8.2014 2,9 3,8 16.9.2014 4,7 3,7 Hydrologisena vuonna 2014 Mustakeitaan pintavalutuskentän keskimääräinen virtaama oli 13,9 l/s ja valuma 6,7 l/s km 2. Suurimmat valumat olivat joulu-tammikuussa ja kevättulvan aikaan helmi-maaliskuussa (Kuva 47). Myös elokuun lopulla ja lokakuussa virtaamat olivat koholla. Kesän virtaamat olivat matalat. Kuva 47 Mustakeitaan pintavalutuskentän 2 alapuolisen tarkkailuaseman jatkuvatoimisesti mitatut valumat vuonna 2014.

103 Kuva 48 Mustakeitaan pintavalutuskentän 2 alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

Kuormitus Mustakeitaan pintavalutuskentän 2 kuormitukset on esitetty taulukossa (Taulukko 83). Pintavalutuskentän alapuoliset brutto-ominaiskuormitukset (g/ha d) olivat kiintoaineen osalta korkeammat ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna. Fosforin, typen ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta kuormitukset olivat korkeammat ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna. Korkeammat kiintoaineen kuormitukset johtuivat Mustakeitaalta mitatuista korkeammista pitoisuuksista. Laskentajaksojen ominaiskuormitukset ja näytekohtaiset pitoisuudet on esitetty kuvassa (Kuva 48). Vuodenajoittaiset ominaiskuormitukset on esitetty kuvassa (Taulukko 64). Ominaiskuormitukset olivat suurimmat keväällä ja syksyisin kun valumat olivat suuria. Kesän korkeat näytepitoisuudet eivät nostaneet kuormitusta matalien valuntojen takia. Taulukko 83 Mustakeitaan pintavalutuskentän 2 kuormitusluvut hydrologisena vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 72 64 69 59 12 26 23 4348 3862 Typpi 8,7 4,7 16 11 1,5 3,2 1,7 530 287 Fosfori 0,35 0,19 0,45 0,24 0,058 0,13 0,068 21 11 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 339 83 406 74 56 124 30 20552 5019 104 Kuva 49 Mustakeitaan pintavalutuskentän 2 alapuolisen tarkkailuaseman ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot 2014. Mustakeidas KEM1 Vedenlaatu Taulukossa ja kuvassa (Taulukko 85, Kuva 51) on esitetty Mustakeitaan lohkon 2 kemikaloinnin alapuolinen vedenlaatu. Kemikalointi aloitettiin huhtikuun puolivälin jälkeen ja pysäytettiin vasta hydrologisen vuoden vaihduttua joulukuun 2014 puolivälissä eli talven ja kevään keskiarvot kuvaavat vedenlaatua ilman kemikalointia ja kesän keskiarvot keskimääräistä vedenlaatua kemikaloinnin aikana. Tarkkailupisteeltä lähtevässä vedessä oli enemmän kiintoainetta kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kemikaloinnin käytössä ollessa tarkkailupisteen kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuudet sekä kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo olivat erittäin alhaisia

eli kemikaloinnilla saatiin alennettua pitoisuuksia hyvin. Kemikaloinnin aikainen ph arvo oli matala ja laski veden keskiarvoista ph:ta (3,5 ph). 13.6.14 otettu näyte on rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Kemikalointi toimi tämän näytteen mukaan myös ylivirtaamatilanteiden aikana hyvin ja pitoisuudet olivat alhaisia. Puhdistusteho Mustakeitaan lohkon 2 kemikaloinnin puhdistustehot tarkkaillulla jaksolla on esitetty taulukossa (Taulukko 85). Kaikilta näytekerroilta ei saatu sekä ylä- että alapuolista näytettä, jolloin puhdistustehoa ei voitu laskea. Koko vuoden keskimääräiset puhdistustehot olivat kiintoaine 20 %, kokonaistyppi 32 %, kokonaisfosfori 65 % ja COD Mn 50 %. Kemikaloinnin ajalta vedenlaatu puhdistustehot olivat paremmat. Mustakeitaan ympäristölupapäätöksessä on esitetty sulan maan ajalle reduktiovaatimukset, jotka täyttyivät kemikaloinnin ajalta (6.5. 30.9.2014) kaikkien parametrien osalta (Taulukko 84). Taulukko 84 Mustakeitaan kemikalointiaseman reduktiovaateet sulan maan ajalle sekä niiden toteutuminen (jakso 6.5.-30.9.2014) Reduktiovaade Toteutunut Kiintoaine 50 % 72 % Kokonaisfosfori 80 % 90 % Kokonaistyppi 30 % 64 % CODMn 70 % 90 % 105 Virtaama ja valunta Mustakeitaan kemikaloinnin keskimääräinen virtaama hydrologisena vuonna 2014 oli 4,3 l/s ja keskimääräinen valuma 22,4 l/s km 2. Valumat olivat suurimmillaan syksyllä 2013, joulukuussa 2013, sekä kevättulvan aikaan helmi-maaliskuussa (Kuva 50). Valumat olivat selvästi suuremmat kuin alueen E ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kesän aikaiset valumat olivat todella matalia. Kuva 50 Mustakeitaan lohko 2 kemikaloinnin alapuolisen tarkkailuaseman jatkuvatoimisesti mitatut valumat ja näytteenottoajankohdat hydrologisena vuonna 2014.

106 Taulukko 85 Mustakeitaan kemikalointiasemalle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap ed Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l mg/l mg/l O 2 mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 6.11.2013 6,2 4,1 12 38-217 28 1900 1600 16 53 37 30 1,5 6,0 52 37 29 8,0 42,2 40 50 11.12.2013 6,2 6,2 14 8,9 36 1200 1200 0 88 65 26 5,6 3,3 44 43 2,3 18,2 95,8 34 3 14.1.2014 6,0 6,2 4,5 3,3 27 1300 1200 7,7 66 49 26 2,5 1,9 53 42 21 0,26 1,3 21 6 4.2.2014 5,8 7,0 1400 56 2,9 55 0,47 2,5 19 9 26.2.2014 6,3 6,3 6,4 8,4-31 1050 1000 4,8 51 56-9,8 1,7 2,4 26 25 3,8 7,8 41,2 38 14 2.4.2014 6,3 6,3 3,0 6,9-130 830 840-1,2 51 53-3,9 1,8 2,4 31 30 3,2 2,7 14,2 34 19 6.5.2014 6,8 3,9 6,0 2,0 67 840 420 50 51 7,0 86 18 3,7 35 7,7 78 0,91 4,8 29 23 4.6.2014 7,0 3,1 6,6 3,2 52 1100 450 59 5 130 <5 <5 91 9,0 90 37 <2 2,4 17 43 3,7 91 0,34 1,8 9 24 13.6.2014 * 3,0 4,8 360 120 <5 10 3 1,8 0,54 2,9 5 25 18.6.2014 6,9 2,9 14 3,0 79 1100 370 66 140 10 93 38 0,82 98 0,25 1,3 14 27 2.7.2014 7,0 3,0 14 1,7 88 840 320 62 130 7,0 95 28 0,65 98 0,45 2,4 13 29 15.7.2014 6,9 3,1 16 2,7 83 1100 230 79 32 67 <5 <5 210 13 94 84 <2 4,4 7,0 41 0,96 98 0,09 0,49 14 31 29.7.2014 0,05 0,26 14 33 12.8.2014 0,12 0,65 13 35 25.8.2014 3,2 11 320 <5 <5 38 <2 8,1 2,1 0,89 4,7 15 37 9.9.2014 7,0 3,6 4,4 10-127 900 300 67 120 32 73 34 3,1 91 0,15 0,79 21 40 30.9.2014 7,0 3,6 22 8,7 60 960 330 66 130 28 78 33 4,2 87 0,15 0,81 8 41 8.10.2014 0,08 0,42 2 43 21.10.2014 6,7 6,3 8,0 11-38 1100 1200-9 70 67 4 42 39 7,1 6,7 35,3 22 Keskiarvo: 6,4 3,5 10 8,2 20 ** 28 1094 721 32 ** 19 81 <5 <5 96 34 65 ** 61 2,3 4,7 5,5 38 19 50 ** 4,3 22,4 365 Mediaani: 6,8 3,8 8,0 7,0 36 28 1100 435 50 19 94 <5 <5 88 35 73 61 <2 2,5 3,5 38 6,0 78 Minimi: 6,0 2,9 3,0 1,7-217 28 830 230-9 5 5 <5 <5 51 7-10 37 <2 1,5 1,9 26 0,65 2,3 Maksimi: 7,0 6,3 22 38 88 28 1900 1600 79 32 130 <5 <5 210 67 95 84 3 18 17 53 55 98 2013 3,2 3,2 31 5,6 84 ** 70 1353 641 51 ** 18 12 129 43 62 ** 21 6,0 95 10 41 17 56 ** 2012 7,0 5,0 6,8 26-220 ** 998 1123-9 ** 99 88 65 24 ** 8,9 2,9 4,8 36 37 6 ** Talvi 2 kpl 6,0 6,0 4,5 5,2 27 1300 1300 8 66 53 26 2,5 2,4 53 49 21 Kevät 2 kpl 6,3 6,3 4,7 7,7-81 940 920 2 51 55-6,9 1,8 2,4 29 28 4 Kesä 8 kpl 6,9 3,2 10 4,8 40 980 346 64 19 81 <5 <5 124 16 88 61 2,3 8,3 9,0 37 2,6 92 Syksy 4 kpl 6,3 4,0 14 17-39 28 1290 1083 18 85 49 35 3,6 4,7 43 31 31 Tuotanto (n=50) Kemikalointi (n=2) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5,0 2,6 44 46-3,5 ** 12,1 6,3 4,3 20 20 3,0 ** 1846 1498 24 ** 572 534 117 56 41 ** 34 12 6,2 7,4 43 25 ##### *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 4.2.14 Ei yp näytettä, koska oja oli kuiva. 13.6.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus n. 5 cm. 29.7.14 Ei näytteitä, koska yp oja oli kuiva, eikä mittapadolla ollut virtausta. Kaivossa runsaasti pajukeppejä. 12.8.14 Ei näytteitä, koska yp oja oli kuivahko, eikä vesi virrannut. Myöskään mittapadolla ei ollut virtausta. 8.10.14 Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut. Alueella oli kaivinkone ruoppaamassa yp ja ap pisteiden välissä.

107 Kuva 51 Mustakeitaan kemikalointipisteen 1 alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

Kuormitus Brutto-ominaiskuormitukset (g/ha d) olivat fosforin osalta 2,4 kertaa ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta noin 1,7 kertaa korkeammat ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna (Taulukko 86). Kiintoaineen ja typen osalta kuormitukset olivat 4,1 kertaa ja 1,4 kertaa suuremmat kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Taulukko 86 Mustakeitaan lohko2 kemikaloinnin kuormitusluvut hydrologisena vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2014 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 22,4 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 284 265 69 59 5,4 104 97 1971 1837 Typpi 23 13 16 11 0,44 8,4 4,9 160 93 Fosfori 1,1 0,68 0,45 0,24 0,020 0,39 0,25 7,4 4,7 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 690 71 407 74 13 252 26 4786 492 Tarkkailupisteen ominaiskuormitukset olivat selvästi pienempiä silloin kun kemikalointi oli käytössä käytössä (Kuva 51). Kemikalointi oli käytössä huhtikuun 21. päivästä joulukuun 2014 loppuun. Alkuvuodesta ennen kemikaloinnin aloitusta puhdistusmenetelmänä on ollut vain laskeutusaltaat. Valumat olivat suurimmillaan ennen kemikaloinnin käyttöönottoa, mikä nosti tarkkailupisteen vuosikuormitusta. 108 Mustakeidas PVK1 Vedenlaatu Laskuojan 8 pintavalutuskentältä 1 purkautuvan vedenlaatu oli otettujen näytteiden perusteella kiintoaineen ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta huonompaa kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 87). Kokonaistypen pitoisuus oli pienempi ja kokonaisfosforin pitoisuus oli samaa tasoa ominaiskuormitussoiden kanssa. Alapuoliselta mittauspisteeltä ei ole vedenlaatutuloksia kuin kesän ajalta. Vesi oli hapanta (ka. ph 4,8). Puhdistusteho Puhdistusteho on laskettu neljän kesäkuukausina saatujen näytteiden perusteella (Taulukko 87). Pintavalutuskenttä puhdisti kiintoainetta 27 %, kokonaistyppeä 52 %, kokonaisfosforia 51 % ja kemiallinen hapenkulutus väheni pintavalutuskentällä 28 %.

109 Taulukko 87 Mustakeitaan lo8:n pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O 2 mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää 4 21.1.2014 4,4 19 2900 49 72 0,0 0,0 0 14 2.4.2014 4,8 31 11 1200 67 17 0,0 0,0 0 24 11.6.2014 5,2 4,8 19 2,0 89 1200 780 35 110 23 79 73 65 11 0,80 1,2 27 28 8.7.2014 5,6 4,9 6,0 8,9-48 1200 840 30 75 44 41 62 67-8,1 0,13 0,19 44 34 21.8.2014 5,0 6,4 29 38-31 22 11 1400 720 49 75 120-60 81 28 65 4,8 7,2 26 38 16.9.2014 4,2 4,4 14 <1 93 2800 810 71 180 30 83 120 82 32 4,1 6,2 46 Keskiarvo: 4,6 4,8 20 12 27 ** 17 11 1783 788 52 ** 93 54 51 ** 71 61 28 ** 143 Mediaani: 4,9 4,9 19 5,5 29 17 11 1300 795 42 75 37 60 73 66 21 Minimi: 4,2 4,4 6,0 <1-48 11 11 1200 720 30 49 23-60 17 28-8,1 Maksimi: 5,6 6,4 31 38 93 22 11 2900 840 71 180 120 83 120 82 65 2013 4,7 5,0 6,6 6,5 52 ** 1073 788 2 ** 31 15-129 ** 49 60-32 ** 2012 4,4 4,2 8,2 2,4 77 ** 2322 1112 52 ** 87 78 ** 79 67 18 ** 2011 4,5 4,3 7,5 1,2 84 ** 2400 805 66 ** 58 64 ** 91 66 28 ** Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 89 55 38 ** 44 46-3,5 ** 12,1 Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 20 5,6 74 ** 2047 1570 24 ** 98 62 39 ** 47 52-6,4 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 21.1.14 Ei ap näytettä, piste jäässä. 2.4.14 Ei ap näytettä, koska virtausta ei ollut.

Virtaama ja kuormitus Lo8:n pintavalutuskentällä ei ole omaa virtaamamittausta vaan kuormitus on jaksolla 11.6. 31.10.2014 laskettu käyttämällä tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia ja alueen ominaiskuormitussoiden keskivalumia. Hydrologisena vuonna 2014 alkuvuoden kuormitukset on laskettu Mustakeitaan pvk2 ominaiskuormituksilla. PVK1:n pisteen brutto-ominaiskuormitukset olivat hydrologisena vuonna 2014 pienempiä kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 88). Luvut eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia pintavalutuskentän 1 lyhyemmän tarkkailujakson vuoksi. Taulukko 88 Mustakeitaan pintavalutuskentän 1 kuormitusluvut jaksolla 11.6.-31.10.2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). 110 Mustakeidas KOS1 Vedenlaatu Mustakeitaan kosteikon alapuoliselta pisteeltä on näytteitä vain kesän ajalta (Taulukko 90). Mustakeitaan kosteikolle purkautuvassa vedessä oli vähemmän kiintoainetta ja typpeä kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Myös kokonaisfosforin ja Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo olivat pysyvien asemien keskiarvoa matalampia. Puhdistusteho Otettujen näytteiden perusteella kiintoaineen puhdistustulos oli 86 %, kokonaistypen osalta puhdistusteho oli 26 % ja kokonaisfosforin osalta 59 %. Kemiallinen hapenkulutus ei pienentynyt kosteikolla (Taulukko 90). Virtaama ja kuormitus Mustakeitaan kosteikon kuormitusluvut on laskettu osalta vuotta omilla vedenlaatutiedoilla ja ominaiskuormitussoiden valumilla, sekä osan vuotta Mustakeitaan pintavalutuskentän 2 ja kemiallisen aseman 1 ominaiskuormitusten keskiarvolla (Taulukko 89). Taulukko 89 Mustakeitaan kosteikon kuormitusluvut jaksolla 1.5.-31.10.2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Jakson kuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Jakson kuormitus Kokonaiskuormitus 143 d ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha jakso kg / vuosi Kiintoaine 18 17 69 59 1,0 6,5 6,0 350 326 Typpi 0,94 0,33 16 11 0,051 0,34 0,12 19 6,6 Fosfori 0,076 0,051 0,45 0,24 0,0041 0,028 0,019 1,5 1,0 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 74 35 406 74 4,0 27 13 1459 694 Jakson kuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Jakson kuormitus Kokonaisominaiskuormitus 184 d om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha jakso kg / vuosi Kiintoaine 14 12 69 59 0,22 5,2 4,4 81 70 Typpi 2,0 0,95 16 11 0,031 0,71 0,35 11 5,4 Fosfori 0,13 0,089 0,45 0,24 0,0020 0,047 0,032 0,74 0,51 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 97 33 406 74 1,5 35 12 557 187

111 Taulukko 90 Mustakeitaan kosteikolle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 19 6.5.2014 8,0 7,5 21 1,3 94 4,0 290 510-76 98 27 72 8,4 17-102 6,1 4,7 12 20 13.5.2014 7,9 7,5 47 1,7 96 10 490 540-10 84 23 73 14 20-43 2,9 2,2 29 24 11.6.2014 7,7 7,3 19 2,3 88 810 570 30 57 22 61 14 19-36 2,4 1,8 27 28 8.7.2014 8,0 7,4 7,3 2,8 62 740 700 5,4 47 29 38 19 22-16 0,31 0,24 44 34 21.8.2014 6,9 7,2 87 8,6 90 54 2900 620 79 220 43 80 50 17 66 6,7 5,2 26 38 16.9.2014 7,9 6,5 4,3 8,4-95 360 1200-233 50 83-66 11 66-500 15,1 11,6 46 Keskiarvo: 7,5 7,1 31 4,2 86 ** 23 932 690 26 ** 93 38 59 ** 19 27-38 ** 184 Mediaani: 7,9 7,4 20 2,6 89 10 615 595-2 71 28 67 14 20-39 Minimi: 6,9 6,5 4,3 1,3-95 4,0 290 510-233 47 22-66 8,4 17-500 Maksimi: 8,0 7,5 87 8,6 96 54 2900 1200 79 220 83 80 50 66 66 Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 89 55 38 ** 44 46-3,5 ** 12,1 Kosteikko (n=16) 5,9 5,7 19 8,3 58 ** 1596 1395 14 ** 80 48 39 ** 43 45-4,4 ** **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet.

Mustakeidas LA Mustakeitaan laskeutusaltaan alapuolella ei suoritettu tarkkailua vuonna 2014. Kuormitus 16,3, ha tuotantoalalle on laskettu pintavalutuskentän 2 yläpuolisen aseman vedenlaadun ja alapuoliselta pisteeltä mitattujen valumien perusteella. Mustakeitaan vuosikuormitus Mustakeitaan vuosikuormitus muodostuu valuma-alueen 36.084 osalta tarkkailupisteiden KEM1 (lohko 2), PVK1 (lohko 8) ja KOS1 sekä PVK2 yläpuolisen pisteen tiedoilla lasketusta LA:n kuormituksesta. Valuma-alueen 36.047 osalta Mustakeitaan vuosikuormitus on pisteen PVK2 (lohkot 5-7) kuormitus. Mustakeitaan kokonaiskuormituskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty taulukossa (Taulukko 91). Taulukko 91 Mustakeitaan kuormitus eri vesistöalueilla hydrologisena vuonna 2014. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg kg O2 kg O2 Kiintoaine Kok- N Kok- P CODMn Kiintoaine Kok- N Kok-P CODMn 36.047 Mustajoen va 4 348 530 21 20 552 3 862 287 11,3 5 019 36.084 Kattilajoen va 5 003 433 19 15 261 4 640 251 12 3 622 Yhteensä 9 351 963 40 35 812 8 502 538 23 8 641 112 3.7.5 Suomikeidas Suomikeitaan turvetuotantoalue sijaitsee Karvian kunnassa. Suomikeitaan tuotantoalueen kuntoonpanotyöt aloitettiin vuonna 1975. Tuotanto alueella alkoi vuonna 1997. Vuonna 2014 Suomikeitaan tuotantoalueella oli tuotannossa 84,1 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Suomikeitaan turvetuotantoon 21.6.2005 (päätös nro 66/2005/4, dnro LSY-2002-Y-349). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 9.1.2007 (Nro 07/0013/3). Suomikeidas sijaitsee Karvianjoen vesistöalueen (36) Suomijoen ja tarkemmin Kattilajoen valuma-alueella (36.084). Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet johdetaan ympärivuotisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta ja johdetaan pumppaamalla kasvillisuusaltaalle. Suomikeitaalla tehtiin täydentävää tarkkailua kosteikolla 2. Kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen lisäksi näytteitä otetaan altaan yläpuolelta vesienkäsittelymenetelmän tehon tarkkailun vuoksi. Alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 107,3 ha. Tuotanto vuonna 2014 aloitettiin 22.4. ja lopetettiin 22.9.2014, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 79 kpl. Suomikeidas KOS2 Vedenlaatu Vuonna 2013 Suomikeitaan kasvillisuusaltaalta purkautuvassa vedessä oli enemmän typpeä kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 93). Myös kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo oli keskiarvoa korkeampi, mutta fosforipitoisuus oli ominaiskuormitussoiden keskimääräistä tasoa. Kiintoainepitoisuus oli keskimäärin pienempi kuin ominaiskuormitussoilla. Hydrologisena vuonna 2014 Suomikeitaan alapuoliselta pisteeltä saatiin vain kolme näytettä.

Puhdistusteho Kolmen näytteen keskimääräinen puhdistusteho kokonaistypen osalta oli 22 % ja kokonaisfosforin osalta 18 %. Kiintoaineen osalta puhdistusteho oli 62 %. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta ei tapahtunut puhdistumista (Taulukko 93). Virtaama ja kuormitus Suomikeitaan kasvillisuusaltaalla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Kasvillisuusaltaan kuormitukset on laskettu vertaamalla kasvillisuusaltaalta mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden E vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden E keskivalumia. Kasvillisuusaltaan alapuoliset brutto-ominaiskuormitukset (g/ha d) olivat typen ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeammat (Taulukko 92). Kiintoaineen ominaiskuormitus oli pienempi kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Fosforin kuormitus oli sen sijaan samaa tasoa ominaiskuormitussoiden kanssa. Kuormitusarvion luotettavuutta heikentää näytteiden vähäinen määrä. Taulukko 92 Suomikeitaan kosteikon kuormitusluvut kuormitushydrologisena vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 60 49 69 59 5,0 22 18 1836 1507 Typpi 28 22 16 11 2,3 10 8,2 853 688 Fosfori 0,43 0,21 0,45 0,24 0,036 0,16 0,077 13 6,5 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 846 502 406 74 71 309 183 25975 15422 113

114 Taulukko 93 Suomikeitaan kosteikolle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori hehk. häviö Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % 50 11.12.2013 5,8 4,9 9,3 3,2 66 2600 2200 15 43 34 21 59 57 3,4 14 2.4.2014 5,7 10 2100 40 41 23 4.6.2014 5,4 10 2100 740 <5 60 <2 1,5 63 25 18.6.2014 5,6 5,0 13 4,0 69 2300 1800 22 68 82-21 76 74 2,6 27 30.6.2014 5,4 8,0 2400 78 76 29 15.7.2014 5,5 14 2500 680 <5 94 5,0 2,4 76 31 28.7.2014 5,5 16 2000 120 95 33 11.8.2014 5,3 13 2600 81 110 35 25.8.2014 5,2 5,5 2900 1500 <5 46 3,0 1,6 92 37 9.9.2014 5,3 8,5 3400 50 110 40 30.9.2014 5,5 8,0 2900 43 80 41 8.10.2014 6,0 220 63 3200 1100 <5 320 26 6,9 130 43 21.10.2014 4,9 4,8 7,7 4,2 45 3300 2900 12 32 36-13 80 87-8,8 Keskiarvo: 5,4 4,9 26 3,8 62 ** 63 ### 2638 2300 16 ** 1005 #### 5 #### 83 51-6,3 ** 9,0 #### 3,1 #### 84 73-1,4 ** Mediaani: 5,5 4,9 10 4,0 66 63 2600 2200 15 920 5 60 36-13 4,0 2,0 80 74 2,6 Minimi: 4,9 4,8 5,5 3,2 45 63 2000 1800 12 680 5 32 34-21 2,0 1,5 41 57-8,8 Maksimi: 6,0 5,0 220 4,2 69 63 3400 2900 22 1500 5 320 82 21 26 6,9 130 87 3,4 2013 5,1 4,6 12 14-27 ** 2375 1930 22 ** 510 68 59 18 ** 7,5 1,7 68 75 1 ** 2012 4,7 4,5 35 12 60 ** 1850 2070 3 ** 44 55-6 ** 52 64 0 ** 2011 4,9 4,8 5,4 4,6 14 ** 2198 2598-18 ** 51 59-16 ** 71 79-11 ** Tuotanto (n=50) Kosteikko (n=16) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5,0 2,6 44 46-3,5 ** 5,9 5,7 19 8,3 58 ** 1596 1395 14 ** 611 328 80 48 39 ** 24 11 4,0 2,4 43 45-4,4 ** **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Useilla näytekerroilla ei saatu ap näytteitä, koska virtausta ei ollut. Fosfaattifosfori Rauta CODMn

115 3.8 Köyliö 3.8.1 Lammisuo Lammisuo sijaitsee Köyliön kunnassa. Vuonna 2014 tuotannossa oli 212,0 ha, valmistelussa 8,2 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 11,7 ha. Lammisuolla on voimassa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 8.3.2006 myöntämä ympäristölupa (nro 28/2006/4, dnro LSY-2003-Y-431). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 17.2.2007 (Nro 07/0434/1). Lammisuo sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueeseen kuuluvan Sonnilanjoen valumaalueella (35.127). Sekä tuotannossa että valmistelussa olevan alan vedet käsitellään ympärivuotisen pintavalutuksen avulla. Lammisuon pintavalutuskentällä 1 tehtiin ympärivuotista tarkkailua. Näytteitä otetaan pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilta tarkkailupisteiltä. Niiden pohjalta lasketaan pintavalutuskentän puhdistusteho. Pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen pinta-ala on 205,2 ha. Lammisuon laajennusalueen pintavalutuskentällä 2 on kuntoonpanovaiheen tarkkailua. Näytteitä otetaan pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilta tarkkailupisteiltä. Pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen pinta-ala on 63,6 ha. Lammisuo PVK1 Vedenlaatu Lammisuon pintavalutuskentän 1 alapuolelta otettujen näytteiden perusteella kentältä purkautuvassa vedessä oli 2,7 kertaa enemmän typpeä ja 1,3-kertainen määrä fosforia. Kiintoainetta oli 2,3 kertaa suurempi määrä kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 2014 (Taulukko 94). Kemiallisen hapenkulutuksen määrä oli pienempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Puhdistusteho Lammisuon pintavalutuskentän puhdistustehot tarkkaillulla jaksolla on esitetty taulukossa (Taulukko 94). Otettujen näytteiden perusteella keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 34 %, kokonaistypen osalta 11 % ja kokonaisfosforin osalta 27 %. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo ei pienentynyt pintavalutuskentällä. Lammi-Kahalansuon pintavalutuskentälle asetetut reduktiovaatimukset (kiintoaine 40 %, kokonaistyppi 20 %, kokonaisfosfori 50 %) jäivät alle tavoitteen.

116 Taulukko 94 Lammisuon pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 7.11.2013 5,7 5,8 15 18-20 4200 3800 10 55 50 9 63 62 2 62,4 30,4 20 47 21.11.2013 6,3 6,3 11 7,7 30 3800 3600 5 66 54 18 51 50 2 34,3 16,7 18 50 9.12.2013 6,4 6,3 11 5,9 46 4650 3800 18 3500 3000 230 70 110 63 43 73 35 13 5,2 33 36-9 56,2 27,4 9 51 18.12.2013 6,3 6,2 9,3 5,5 41 4000 3000 25 83 45 46 32 33-3 85,1 41,5 28 3 15.1.2014 6,2 6,2 11 7,0 36 4800 4300 10 110 88 20 36 36 0 8,2 4,0 24 7 11.2.2014 6,1 6,2 68 11 84 13 2600 2500 4 1600 1600 460 380 87 47 46 17 18 3,7 2,9 22 20 9 49,9 24,3 33 11 13.3.2014 6,3 6,4 11 7,9 28 3500 3200 9 74 61 18 33 31 6 28,0 13,6 27 15 9.4.2014 6,5 6,6 17 10 42 4300 4000 7 3200 3000 180 140 76 62 18 37 26 9,1 6,1 31 30 3 22,8 11,1 5 16 14.4.2014 6,1 6,1 16 9,2 43 4200 3800 10 85 56 34 31 33-6 20,1 9,8 10 17 24.4.2014 6,6 6,7 13 8,0 38 4000 3400 15 3000 2600 290 88 93 61 34 42 22 11 6,6 32 36-13 15,2 7,4 13 19 7.5.2014 6,6 6,6 14 8,8 37 4000 3300 18 82 55 33 31 33-6 18,7 9,1 15 21 22.5.2014 6,5 6,5 33 31 6 19 22 4500 3700 18 89 79 11 45 48-7 14,5 7,1 13 23 4.6.2014 6,6 6,5 18 9,0 50 4600 3700 20 3200 2800 130 6 91 61 33 22 18 11 9,9 39 44-13 13,8 6,7 8 24 13.6.2014 * 6,3 23 18 4200 2500 100 76 12 53 30,6 14,9 9 26 24.6.2014 6,5 6,4 20 13 35 4600 3700 20 76 54 29 50 48 4 22,0 10,7 9 27 30.6.2014 6,6 6,5 25 65-160 15 42 4400 4400 0 81 110-36 39 55-41 14,3 7,0 14 29 14.7.2014 6,8 6,5 23 17 26 15 4800 4600 4 3300 3200 130 <5 95 90 5 27 31 12 14 37 48-30 9,5 4,6 14 31 28.7.2014 6,8 6,5 44 23 48 32 17 4700 4500 4 260 130 50 43 45-5 12,6 6,2 16 33 13.8.2014 6,8 6,5 22 16 27 13 4600 4300 7 110 120-9 38 51-34 14,1 6,9 13 35 26.8.2014 6,5 6,5 22 32-45 13 19 5800 4000 31 3200 2800 1400 66 78 77 1 16 17 7,6 9,6 49 47 4 19,7 9,6 14 37 9.9.2014 6,7 6,6 19 15 21 4600 4200 9 95 76 20 38 46-21 11,4 5,5 15 39 24.9.2014 6,6 6,6 18 13 28 4500 4100 9 100 76 24 33 35-6 13,6 6,6 13 41 7.10.2014 6,6 6,6 21 14 33 11 4600 4400 4 3700 3400 110 31 100 78 22 48 30 12 10 34 34 0 14,9 7,3 14 43 21.10.2014 6,6 6,6 12 8,7 28 4900 4300 12 85 59 31 40 38 5 17,5 8,5 11 Keskiarvo: 6,4 6,4 21 16 34 ** 16 24 4376 3867 11 ** 3088 2767 366 98 95 72 27 ** 35 23 9,9 8,0 38 41-6 ** 29,2 14,3 365 Mediaani: 6,5 6,5 18 12 33 14 19 4500 3900 10 3200 2800 205 70 87 63 22 32 22 11 8,1 37 41-5 Minimi: 5,7 5,8 9,3 5,5-160 11 17 2600 2500 0 1600 1600 110 5 55 45-36 16 12 3,7 2,9 22 20-41 Maksimi: 6,8 6,7 68 65 84 32 42 5800 4600 31 3700 3400 1400 380 260 130 50 73 35 13 14 63 62 9 Talvi 1 kpl 6,2 6,2 11 7,0 4800 4300 110 88 36 36 Kevät 4 kpl 6,2 6,3 28 10 13 3650 3375 2400 2300 320 260 81 57 27 22 6,4 4,5 29 29 Kesä 12 kpl 6,6 6,5 23 22 18 24 4600 4000 3175 2780 488 53 105 82 27 20 10 10 40 46 Syksy 7 kpl 6,2 6,2 14 10 11 4379 3857 3600 3200 170 51 86 61 61 33 13 7,6 41 41 Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 57 % 1837 1458 20 % 767 381 89 55 30 % 32 16 5,0 2,6 44 46-6 % Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 20 5,6 67 % 2047 1570 22 % 911 436 98 62 27 % 39 19 5,7 2,4 47 52-11 % *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 13.6.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 32 cm.

Virtaama ja valunta Lammisuon virtaamat olivat suurimmillaan syksyllä ja loppuvuonna 2013 (Kuva 52). Myös kevättulvan aikaan maaliskuussa valumat olivat koholla. Huhtikuusta alkaen Lammisuon valunta oli vähäistä, lukuun ottamatta hetkittäisiä virtaamapiikkejä. Lammisuon valunta oli suurempaa kuin alueen B ominaiskuormitussoilla. Lamminsuon keskivirtaama oli 29,2 l/s ja keskivalunta 14,3 l/s km2. 117 Kuva 52 Lammisuon pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailuaseman jatkuvatoimisesti mitatut valumat vuonna 2014. Kuormitus Lammisuon pintavalutuskentältä 1 purkautuvan veden brutto-ominaiskuormitukset olivat kiintoaineen, fosforin, typen ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta suurempia kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 95). Varsinkin typen kuormitus oli suurta. Suurin osa kuormituksesta aiheutui keväällä, kesällä ja syksyllä (Kuva 54). Taulukko 95 Lamminsuon pintavalutuskentän 1 kuormitusluvut hydrologisena vuonna 2014, sekä pvk1 ja pvk2 yhteenlaskettu kokonaiskuormitus. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2014 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 14,3 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 153 141 69 59 28 56 51 10091 9280 Typpi 42 36 16 11 7,6 15 13 2791 2386 Fosfori 0,73 0,48 0,45 0,24 0,13 0,27 0,18 48 32 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 473 80 407 74 85 173 29 31189 5250

118 Kuva 53 Lammisuon pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

119 Kuva 54 Lammisuon pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailuaseman ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot 2014. Lammisuo laajennus PVK2 Vedenlaatu Hydrologisena vuonna 2014 Lamminsuon laajennuksen pintavalutuskentällä 2 kiintoaineen, kokonaistypen ja kokonaisfosforin määrä oli pienempi kuin valmisteluvaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 97). Pintavalutuskentältä 2 lähtevä vesi oli hapanta (ka. ph 4,6). Rankkasateenaikaisen omavalvontanäytteen (13.6.2014) vedenlaatu ei poikennut pintavalutuskentän keskimääräisistä vedenlaaduista. Puhdistusteho Puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 89 %, kokonaistypen osalta 34 % ja kokonaisfosforin osalta 48 %. Kemiallinen hapenkulutus ei pienentynyt pintavalutuskentällä (Taulukko 97). Lammisuon pintavalutuskentälle 2 on ympäristölupapäätöksessä asetettu reduktiovaateita kiintoaineen, kokonaistypen- ja fosforin puhdistusteholle. Hydrologisena vuonna 2014 vaatimukset täyttyivät kiintoaineen ja kokonaistypen osalta. Kokonaisfosforin puhdistusteho jäi hieman vaadittua heikommaksi (Taulukko 96). Taulukko 96 Lammisuon pintavalutuskentän 2 reduktiovaateet sekä niiden toteutuminen hydrologisena vuonna 2014. Virtaama ja valunta Reduktiovaade Toteutunut Kiintoaine 50 % 89 % Kokonaisfosfori 50 % 48 % Kokonaistyppi 20 % 34 % Hydrologisena vuonna 2014 Lamminsuon pintavalutuskentän 2 valunta oli syksyllä ja talvella pienempää kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Lamminsuolla oli kuitenkin suuria lyhyitä valuntahuippuja syksyllä ja talvella (Kuva 55). Keskimääräinen virtaama oli 4,8 l/s ja valunta 7,4 l/s km 2.

120 Kuva 55 Lammisuon laajennuksen pintavalutuskentän 2 alapuolisen tarkkailuaseman jatkuvatoimisesti mitatut valumat ja näytteenottoajankohdat vuonna 2014.

121 Taulukko 97 Lammisuon laajennuksen pintavalutuskentälle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 7.11.2013 4,3 4,3 9,2 2,0 78 3000 1000 67 1600 95 49 24 51 97 60 38 3,6 5,6 19 47 21.11.2013 4,1 7,3 3000 1600 52 94 0,3 0,4 8 50 9.12.2013 6,0 4,1 3,6 2,6 28 1600 1200 25 720 180 32 29 9 52 67-29 10,1 15,9 20 51 18.12.2013 4,6 4,2 5,2 1,8 65 1800 950 47 770 86 36 22 39 47 57-21 2,6 4,1 21 2 8.1.2014 4,0 4,3 2,8 2,5 11 2000 1100 45 790 230 43 29 33 68 55 19 11,8 18,6 20 5 28.1.2014 2,2 3,4 14 7 11.2.2014 6,0 6,4 9,3 3,9 58 1500 1200 20 580 320 32 26 19 38 33 13 14,5 22,9 14 9 25.2.2014 5,2 5,1 10 3,6 63 1600 1100 31 460 210 46 30 35 44 35 20 12,7 20,0 16 11 13.3.2014 5,6 4,9 18 5,7 68 1600 1100 31 520 77 74 48 35 49 47 4 9,7 15,3 11 13 24.3.2014 5,8 5,3 7,2 1,4 81 1400 680 51 540 22 49 27 45 46 36 22 5,7 9,0 16 15 9.4.2014 6,1 4,8 21 2,0 90 7,0 1400 900 36 440 8 46 31 33 49 43 12 4,2 6,6 5 16 14.4.2014 6,2 4,8 15 2,0 87 1300 880 32 340 6 61 28 54 46 42 9 3,6 5,6 10 17 24.4.2014 6,3 4,6 14 2,0 86 1400 840 40 260 8 87 30 66 54 51 6 1,4 2,1 13 19 7.5.2014 6,4 4,4 13 1,7 87 1200 810 33 270 14 36 19 47 41 46-12 3,9 6,1 15 21 22.5.2014 5,9 4,4 43 1,8 96 31 1600 920 43 460 6 <5 <5 59 23 61 6 <2 14 0,67 50 49 2 1,8 2,9 13 23 4.6.2014 6,3 4,4 28 2,0 93 21 1300 980 25 260 7 <5 <5 50 21 58 3 <2 9,1 0,88 48 64-33 2,5 4,0 8 24 13.6.2014 * 4,8 1,2 960 10 <5 25 <2 53 6,9 10,8 12 26 24.6.2014 6,0 4,6 24 1,7 93 18 1500 860 43 370 12 <5 <5 54 19 65 3 <2 7,3 0,79 58 55 5 5,1 8,0 6 27 30.6.2014 6,3 4,6 32 <1 97 24 1200 870 28 230 7 <5 <5 48 21 56 3 <2 9,5 0,79 51 55-8 3,0 4,7 15 29 15.7.2014 6,3 4,9 27 3,0 89 20 1200 1400-17 220 7 <5 <5 43 36 16 2 <2 10 2,2 47 77-64 1,3 2,0 13 31 28.7.2014 6,4 4,8 30 4,1 86 22 1400 1500-7 140 7 <5 <5 81 36 56 4 <2 12 2,5 53 79-49 0,7 1,0 17 33 14.8.2014 6,4 4,6 40 2,3 94 23 1200 1300-8 190 9 <5 <5 46 28 39 <2 <2 11 1,8 51 72-41 2,7 4,2 12 35 26.8.2014 6,2 4,5 36 1,5 96 28 1400 900 36 250 11 <5 <5 46 19 59 3 <2 8,7 1,0 61 60 2 3,9 6,2 14 37 9.9.2014 6,3 4,7 36 2,0 94 26 1300 1000 23 260 6 <5 <5 46 21 54 3 <2 11 1,5 57 65-14 1,1 1,8 15 39 24.9.2014 6,5 4,7 29 <1 97 20 1200 860 28 320 <5 <5 <5 39 20 49 2 <2 11 1,1 46 51-11 1,3 2,1 13 41 7.10.2014 6,5 4,7 24 <1 96 16 1200 760 37 400 9 <5 <5 34 15 56 2 <2 9,8 0,85 42 47-12 2,3 3,7 14 43 21.10.2014 6,2 4,7 14 <1 93 1600 720 55 540 9 7 <5 48 17 65 9 <2 8,4 0,90 52 41 21 2,5 3,9 11 Keskiarvo: 5,0 4,6 20 2,2 89 ** 21 1556 992 34 ** 501 54 5 5 49 26 48 ** 4 2,0 10 1,2 54 54-3 ** 365 Mediaani: 6,2 4,7 18 2,0 88 22 1400 950 32 400 9 5 5 46 25 50 3 2,0 9,9 1,0 50 53 2 Minimi: 4,0 4,1 2,8 1,0 11 7,0 1200 680-17 140 5 5 5 32 15 9 2 2,0 7,3 0,67 38 33-64 Maksimi: 6,5 6,4 43 5,7 97 31 3000 1500 67 1600 320 7 5 87 48 66 9 2,0 14 2,5 97 79 38 2013 5,2 4,2 17 5,5 67 ** 18 1528 1456 5 ** 305 19 61 53 14 ** 59 77-31 ** Kevät 6 kpl 5,7 5,0 13 3,1 7,0 1467 977 480 107 51 32 45 39 Kesä 12 kpl 6,2 4,6 29 2,0 24 1336 1028 265 9 5 5 54 25 3 2 10 1,3 52 61 Syksy 7 kpl 4,5 4,4 12 1,7 18 1925 941 843 88 6 5 42 22 4 2 10 1,0 62 54 Valmistelu (n=7) 5,9 5,4 16 5,0 66 % 1809 1418 21 % 774 360 116 100 5 % 59 56 3,2 1,6 47 49-6 % *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 21.11.13 Ei ap näytettä, koska virtausta ei ollut. 28.1.14 Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut. 7.5.14 Kaivo vuotaa 2,0 l/s. 13.6.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 10 cm.

122 Kuva 56 Lammisuon laajennuksen pintavalutuskentän 2 alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

Kuormitus Hydrologisena vuonna 2014 Lamminsuon laajennuksen pintavalutuskentältä 2 lähtevän veden kuormitukset on esitetty taulukossa (Taulukko 98). Kuormitukset olivat kaikkien vedenlaatumuuttujien osalta pienempiä kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Suurin kuormitus tapahtui keväällä (Kuva 57). Kuormitus oli kaikkina vuodenaikoina pienempää kuin ominaiskuormitussoilla. Taulukko 98 Lamminsuon pintavalutuskentän 2 kuormitusluvut kuormitushydrologisena vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- 2014 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Kokonaiskuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 17 11 69 59 0,88 6,2 3,9 320 198 Typpi 6,7 3,5 16 11 0,35 2,5 1,3 126 66 Fosfori 0,18 0,049 0,45 0,24 0,0092 0,065 0,018 3,3 0,91 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 324 116 406 74 17 118 42 6074 2178 123 Kuva 57 Lammisuon pintavalutuskentän 2 alapuolisen tarkkailuaseman ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot 2014. Lammisuon vuosikuormitus Lammisuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus muodostuu pintavalituskenttien 1 ja 2 yhteenlasketusta kuormituksesta. Tuotantoalueen kuormitus vesistöalueittain on esitetty alla (Taulukko 99). Taulukko 99 Lammisuon kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 35.127 Sonnilanjoen va 10411 2918 51 37263 9479 2451 33 7427 kg O2 kg O2 3.8.2 Matkussuo Matkussuo sijaitsee Köyliön ja Huittisten rajalla. Matkussuolla oli vuonna 2014 tuotantoalaa 37,6 ha ja viimeisten 5 vuoden aikana on poistunut tuotannosta 31,5 ha. Matkussuon tuotantoalueella on Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa (päätös ESSAVI 209/2011/4, myönnetty 13.10.2011). Matkussuo sijaitsee Kokemäenjoen Loimijoen valuma-alueella ja tarkemmin Matkusjoen alueella (35.918). Valumavedet johdetaan ympärivuotisen pintavalutuskentän kautta.

Matkussuolla suoritettiin tarkkailua kasvillisuuskentän ylä- ja alapuolisilla pisteillä. Alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 73,9 ha. 124 Matkussuo KK1 Vedenlaatu Matkussuon vedenlaatu oli selvästi heikompaa kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 102). Kasvillisuuskentältä lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli 4,1 -kertainen, kokonaistypen määrä 2,6-kertainen, kokonaisfosforin määrä 6,8- kertainen ja kemiallisen hapenkulutuksen määrä 1,5 -kertainen ominaiskuormitussoiden pitoisuuksiin verrattaessa. Puhdistusteho Hydrologisen vuoden 2014 keskiarvoja tarkastelun mukaan Matkussuon kasvillisuuskentällä ei tapahtunut puhdistusta kiintoaineen, kokonaistypen, kokonaisfosforin eikä COD Mn osalta (Taulukko 102). Virtaama ja kuormitus Matkussuon kuormitus on laskettu alueen B ominaiskuormitussoiden valumilla ja omilla vedenlaatutiedoilla. Kuormitus oli kiintoaineen, typen ja fosforin osalta suurempaa kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 100). Kemiallisen hapenkulutuksen kuormitus oli vähäistä ja jäi ominaiskuormitussoiden tasosta. Matkussuon tuotantoalueen vuosikuormitus vesistöalueittain on esitetty alla (Taulukko 101). Taulukko 100 Matkussuon kasvillisuuskentän kuormitusluvut kuormitushydrologisena vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Jakson kuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 327 d ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / jakso Kiintoaine 141 135 69 59 9,7 51 49 3548 3406 Typpi 18 15 16 11 1,2 6,5 5,5 449 378 Fosfori 1,0 0,93 0,45 0,24 0,072 0,38 0,34 26 23 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 284 103 406 74 20 104 38 7153 2599 Taulukko 101 Matkussuon kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 35.918 Matkusjoen va 3548 449 26 7153 3406 378 23 2599 kg O2 kg kg O2

125 Taulukko 102 Matkussuon kasvillisuuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 50 9.12.2013 6,7 6,2 41 12 71 7,0 1000 3400-240 120 130-8 29 50-72 10,7 14,4 94 11 13.3.2014 6,4 6,0 76 65 14 15 13 1800 1700 5,6 110 120-9 30 27 10 4,0 5,4 83 23 4.6.2014 7,9 6,1 6,5 16-146 1000 2700-170 7 110 <5 <5 51 280-449 7 47 1,2 3,7 31 49-58 1,9 2,6 9 24 13.6.2014 * 6,5 10 3100 560 <5 310 130 48 5,7 7,8 5 25 18.6.2014 7,5 6,5 23 8 65 7,3 1400 3700-164 8 1400 <5 <5 96 240-150 41 56-37 3,6 4,9 13 27 1.7.2014 7,2 6,5 20 6,5 68 1100 4500-309 7 2100 <5 <5 77 300-290 38 56-47 1,7 2,3 14 29 15.7.2014 7,5 6,2 3,5 14,0-300 1100 5300-382 22 2200 <5 <5 53 600-1032 10 250 0,99 5,8 36 65-81 1,1 1,4 14 31 29.7.2014 6,3 43 20 2400 79 190 140 63 2,6 3,5 16 33 14.8.2014 6,6 6,2 20 11 45 1800 4000-122 170 1200 <5 7 270 360-33 59 69-17 4,5 6,1 12 35 26.8.2014 6,3 6,1 23 20 13 9,3 13 1800 3800-111 39 710 140 <5 110 270-145 24 10 2,3 3,0 57 82-44 5,9 8,0 14 37 9.9.2014 7,2 6,0 7,0 32-357 16 1100 3700-236 28 710 <5 <5 97 330-240 41 84-105 1,6 2,2 15 39 24.9.2014 7,3 5,8 10 29-199 17 890 3200-260 <5 23 <5 <5 130 300-131 28 85-204 1,9 2,6 13 41 7.10.2014 7,3 5,8 5,8 60-934 43 800 4700-488 <5 52 <5 <5 110 600-445 39 12 2,4 7,5 27 99-267 2,5 3,4 14 43 21.10.2014 6,8 5,8 12 95-692 85 1200 6400-433 10 390 44 <5 100 1000-900 36 120-233 3,2 4,3 11 Keskiarvo: 6,7 6,1 22 29-49 ** 12 31 1338 3862-214 ** 35 860 38 <5 113 372-242 ** 20 89,8 1,7 5,0 40 68-86 ** 327 Mediaani: 7,2 6,1 20 16-67 9,3 17 1100 3700-238 10 710 5 <5 110 300-195 17 47 1,8 4,8 36 65-65 Minimi: 6,3 5,8 3,5 6,5-934 7,0 13 800 1700-488 5 23 5 <5 51 120-1032 7,0 10 0,99 3,0 27 27-267 Maksimi: 7,9 6,5 76 95 71 20 85 2400 6400 6 170 2200 190 7 270 1000-8 39 250 2,4 7,5 63 120 10 2013 7,2 5,7 52 9,6 85 ** 1233 4925-252 ** 127 935-593 ** 24 45-150 ** 2012 6,8 6,4 52 20 62 ** 2200 2333-6 ** 117 203-74 ** 50 56-11 ** Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5,0 2,6 44 46-3,5 ** 12,1 Kasvillisuuskenttä (n=4) 6,1 6,3 10 5,0 52 ** 1315 913 30 ** 478 135 49 37 25 ** 17 13 3,9 2,3 25 25 0,05 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 13.6.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 4 cm. 29.7.14 Ei ap näytettä, koska virtaamaa ei ollut.

126 Kuva 58 Matkussuon kasvillisuuskentän alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

3.9 Lieto (ent. Tarvasjoki) 127 3.9.1 Juvanrahka (Rahkasuo) Juvanrahkan vanha tuotantoalue on siirtynyt Vapo Oy:n omistukseen 28.9.2009 Tarvasjoen kunnalta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 2.3.2012 myöntänyt Juvanrahkalle tuotantoalueen ensimmäisen ympäristöluvan (päätös 44/2012/2, 2.3.2012). Tuotantoalue sijaitsee Paimion vesistöalueella ja siellä Juvankosken alueella (27.021). Kuivatusvedet johdetaan Heinojaa pitkin (3 km) Paimionjokeen. Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on ympärivuotinen pintavalutuskenttä. Juvanrahkalla oli hydrologisena vuonna 2014 tuotannossa 27,0 ha. Siellä ei suoritettu päästötarkkailua. Juvanrahkan vuosikuormitus (Taulukko 103) on laskettu tuotantovaiheen ominaiskuormituslukujen perusteella. Taulukko 103 Juvanrahkan kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 27.021 Juvankosken a 684 160 4,4 4009 582 109 2,4 734 kg O2 kg O2 3.10 Loimaa 3.10.1 Harmantinsuo Harmantinsuon tuotantoalue sijaitsee Loimaan kaupungin entisen Mellilän kunnan alueella. Harmantinsuon turvetuotantoalue valmisteltiin tuotantoon vuonna 2007. Vuonna 2014 Harmantinsuolla oli tuotannossa 64,7 ha. Harmantinsuon turvetuotantoalueella on Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa (päätös ESSAVI 179/2012/, myönnetty 6.9.2012). Harmantinsuo sijaitsee Aurajoen vesistöalueen (28) Kaulajoen valuma-alueella (28.008). Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on ympärivuotinen pintavalutuskenttä. Harmantinsuolla tehtiin vuonna 2014 tarkkailua pintavalutuskentällä 1. Pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen lisäksi näytteitä otetaan laskeutusaltaan yläpuolelta, joten puhdistusteho kuvastaa laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän yhteisvaikutusta. Pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 78,9 ha. Harmantinsuo PVK1 Vedenlaatu Harmatinsuon pintavalutuskentältä purkautuvan vedenlaatu oli keskimäärin huonompaa kuin ominaiskuormitussoilla (Taulukko 104). Lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli 2,4 kertaa, kokonaistyppi 1,6 kertaa, kokonaisfosfori 1,6 kertaa ja kemiallinen hapenkulutus 2,5 kertaa suurempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Vedenlaatu oli samalla tasolla vuoden 2013 kanssa. Puhdistusteho Pintavalutuskenttä pidätti kiintoaineesta 90 %, kokonaistypestä 35 % ja kokonaisfosforista 69 % (Taulukko 104). Kemiallinen hapenkulutus pieneni 20 %. Kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta puhdistusteho oli parempi kuin edellisvuosina.

128 Taulukko 104 Harmatinsuon pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori hehk. häviö Fosfaattifosfori Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l O 2 mg/l O 2 % 3 16.1.2014 5,6 8,6 2500 38 110 12 20.3.2014 6,1 6,0 45 24 47 53 28 3700 2500 32 120 80 33 100 99 1 24 12.6.2014 5,8 6,0 330 5,5 98 53 2700 2000 26 230 76 67 150 100 33 24 13.6.2014 * 6,1 8,7 2000 6 <5 57 14 110 26 24.6.2014 * 6,0 34 8,3 1500 12 <5 53 11 94 30 21.7.2014 6,3 6,2 370 25 93 71 13 2700 2100 22 730 140 81 180 140 22 34 18.8.2014 6,5 6,2 640 16 98 83 2400 1800 25 880 140 84 180 120 33 34 20.8.2014 * 5,4 5,6 44 58 24 24 7900 5000 37 3200 590 2700 1500 120 160-33 4 14 140 130 7,1 36 3.9.2014 5,8 5,8 35 14 60 9,3 4700 2200 53 96 68 29 150 130 13 Keskiarvo: 5,8 5,9 244 22 90 ** 49 18 4017 2400 35 ** 3200 203 2700 503 363 90 69 ** 4 13 150 115 20 ** Mediaani: 6,0 6,0 188 16 93 53 19 3200 2100 29 3200 12 2700 <5 175 76 50 4 14 150 110 18 Minimi: 5,4 5,6 35 5,5 47 9,3 8,3 2400 1500 22 3200 6 2700 <5 96 38-33 4 11 100 94 1 Maksimi: 6,5 6,2 640 58 98 83 28 7900 5000 53 3200 590 2700 1500 880 160 84 4 14 180 140 33 2013 5,8 6,0 67 15 75 ** 3733 2338 46 ** 67 137 158 17 ** 14 96 129 118 7 ** 2012 6,0 5,7 44 8,9 80 ** 31 3508 2383 32 ** 1500 950 109 61 44 ** 7 107 94 12 ** 2011 5,5 5,9 54 9,0 83 ** 12 3990 1693 58 ** 107 76 29 ** 136 94 31 ** Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 44 46-3,5 ** Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 20 5,6 74 ** 2047 1570 24 ** 911 436 98 62 39 ** 39 19 47 52-6,4 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. CODMn Taulukko 105 Harmatinsuon pintavalutuskentän kuormitusluvut kuormitushydrologisena vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 156 149 69 59 10 57 55 3693 3529 Typpi 17 13 16 11 1,1 6,1 4,8 394 312 Fosfori 0,45 0,31 0,45 0,24 0,029 0,16 0,11 11 7,4 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 661 439 406 74 43 241 160 15605 10359

Virtaama ja kuormitus Harmatinsuon pintavalutuskentän kuormitukset on laskettu käyttämällä alueen B ominaiskuormitussoiden virtaamia ja Harmatinsuolta mitattuja vedenlaatutietoja. Pintavalutuskentän kiintoaine ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitus oli suurempaa kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 105). Ravinteiden kuormitus oli samalla tasolla ominaiskuormitussoiden kanssa. Harmantinsuon tuotantoalueen vuosikuormitus vesistöalueittain on esitetty alla (Taulukko 106). Taulukko 106 Harmantinsuon kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014. 129 Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 28.008 Kaulajoen va 3693 394 11 15605 3529 312 7,4 10359 kg O2 kg O2 3.10.2 Keinusuo Keinusuon tuotantoalue sijaitsee Loimaan kaupungin alueella ja Kokemäenjoen vesistöalueen (35) Loimijoen valuma-alueella, tarkemmin Onkijoen alueella (35.969). Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat laskeutusaltaat ja virtaaman säätö. Keinusuolla ei ole ympäristölupaa. Vuonna 2014 Keinusuolla ei ollut tuotantoa ja viiden vuoden sisällä poistunutta alaa oli 9 ha. Keinusuolla oli tuotantoa ajalla 27.5. 20.8.2012 yhteensä 18 tuotantopäivää. Keinusuolla ei suoritettu päästötarkkailua hydrologisena vuonna 2014. Vuosikuormitukset (Taulukko 107) on laskettu tuotantovaiheen ominaiskuormituslukujen perusteella. Taulukko 107 Keinusuon kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 35.969 Onkijoen va 228 53 1,5 1336 194 36 0,80 245 kg O2 kg kg O2 3.11 Merikarvia 3.11.1 Kotoneva Kotonevan tuotantoalue sijaitsee Merikarvian kunnassa. Tuotantoalueen kuntoonpano aloitettiin 1982 ja tuotanto aloitettiin 1986. Vuonna 2014 oli tuotannossa 182,6 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Kotonevan turvetuotantoon 15.3.2007 (päätös nro 20/2007/4, dnro LSY-2005-Y-69). Lupa koskee noin 238 ha:n hankealuetta, josta turvetta saa ottaa enintään 193 ha:n alueelta Kotoneva sijaitsee Selkämeren rannikkoalueen vesistöalueen (83) Kasalanjoen (83.030) valuma-alueella. Turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet johdetaan ympärivuotisesti kosteikon ja pintavalutuskentän kautta. Kotonevalla suoritettiin tarkkailua kosteikon 1 ja pintavalutuskentän 2 ylä- ja alapuolisilla tarkkailupisteillä. Kosteikon 1 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 142,5 ha ja pintavalutuskentän 2 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue 70,5 ha. Tuotanto vuonna 2014 aloitettiin 23.4. ja lopetettiin 20.8.2014, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 102 kpl. Käyttötarkkailuraportissa mainitaan poikkeustilanteina rankkasade 21.8.2014 (65 mm), kosteikko 1 vuoto penkan alta 15.9.2014, sekä tuulitauko 16.6.2014.

Kotoneva KOS1 Vedenlaatu Kotonevan kosteikon 1 vedenlaatu on esitetty taulukossa ja kuvassa (Taulukko 109). Hydrologisena vuonna 2014 kosteikolta lähtevän veden kiintoainepitoisuus ja kemiallinen hapenkulutus oli suurempaa kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Typen määrä oli samaa tasoa ja kokonaisfosforin määrä pienempi kuin ominaiskuormitussoilla. Rankkasateen aikaisessa omavalvontanäytteessä pitoisuudet olivat koholla. Lähtevän veden pitoisuudet olivat suuremmat kuin edellisvuosina. Puhdistusteho Puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 49 %, kokonaistypen osalta 39 % ja kokonaisfosforin osalta 61 %. Kemiallisen hapenkulutuksen määrä ei pienentynyt kosteikolla (Taulukko 109). Virtaama ja kuormitus Kotonevan kosteikon 1 brutto-ominaiskuormitukset olivat hydrologisena vuonna 2014 pienempiä kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 108). Luvut eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia kosteikon 1 lyhyemmän tarkkailujakson vuoksi. Taulukko 108 Kotonevan kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen kuormitusluvut jaksolla 6.5.- 31.10.2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Jakson kuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 179 d ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / jakso Kiintoaine 35 31 69 59 4,5 13 11 1629 1454 Typpi 5,4 3,5 16 11 0,69 2,0 1,3 252 164 Fosfori 0,14 0,062 0,45 0,24 0,018 0,050 0,023 6,4 2,9 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 218 99 406 74 28 80 36 10281 4674 130

131 Taulukko 109 Kotonevan kosteikolle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O 2 mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää 19 6.5.2014 6,7 6,9 15 2,3 85 1800 900 50 120 42 65 43 47-9,3 6,5 4,6 28 23 3.6.2014 6,7 6,7 16 2,9 82 1600 1200 25 530 34 <5 <5 92 41 55 17 5 5,2 2,4 43 62-44 5,6 3,9 13 25 16.6.2014 6,6 6,9 12 10 17 1800 1100 39 100 35 65 45 69-53 5,9 4,1 15 27 1.7.2014 6,6 6,7 17 4,5 74 2200 1000 55 130 36 72 46 58-26 4,9 3,4 22 30 23.7.2014 6,6 6,7 15 2,1 86 2000 930 54 920 8 <5 <5 100 39 61 30 5 5,6 3,0 49 65-33 2,4 1,7 7 31 30.7.2014 6,6 6,9 12 4,4 63 1400 940 33 89 36 60 53 70-32 8,2 5,8 14 33 13.8.2014 6,7 6,7 8,0 21-163 18 1800 1100 39 92 41 55 48 70-46 8,5 6,0 8 34 21.8.2014 * 5,8 31 27 2300 480 65 69 8 82 87,5 61,4 5 35 26.8.2014 5,8 6,0 10 2,8 72 3200 1900 41 1700 470 50 <5 85 35 59 21 3 2,9 2,9 81 90-11 25,5 17,9 15 37 10.9.2014 6,3 14 2300 130 59 4,8 3,4 14 39 24.9.2014 6,4 10 2200 130 46 6,9 4,8 13 41 7.10.2014 6,4 11 2200 1300 <5 110 41 5,8 48 21,7 15,2 15 43 22.10.2014 6,1 5,7 8,6 7,8 9 3700 2900 22 91 46 49 73 76-4,1 28,7 20,2 10 Keskiarvo: 6,4 6,2 12 8,9 49 ** 23 2183 1427 39 ** 1113 248 16 20 106 42 61 ** 27 5 4,9 2,8 53 69-26 ** 179 Mediaani: 6,6 6,7 12 4,5 72 23 2100 1100 39 1110 252 <5 <5 100 40 60 26 5 5,4 2,9 48 70-32 Minimi: 5,8 5,7 8,0 2,1-163 18 1400 900 22 530 8 <5 <5 85 35 49 17 3 2,9 2,4 43 47-53 Maksimi: 6,7 6,9 17 31 86 27 3700 2900 55 1700 480 50 65 130 69 72 41 8 5,8 3,0 81 90-4,1 Tuotanto (n=50) Kosteikko (n=16) 6,0 5,7 19 7,0 57 % 1837 1458 20 % 767 381 89 55 30 % 32 16 5,0 2,6 44 46-5,8 % 5,9 5,7 19 8,3 50 % 1596 1395 13 % 611 328 80 48 35 % 24 11 4,0 2,4 43 45-4,2 % *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 10.9.-7.10.14 Ei ap näytteitä, koska virtausta ei ollut. 21.8.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 32 cm.

132 Kuva 59 Kotonevan kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

133 Kotoneva PVK2 Vedenlaatu Otettujen viiden näytteen (Taulukko 110) perusteella Kotonevan pintavalutuskentältä 2 lähtevän veden pitoisuudet olivat kiintoaineen ja ravinteiden osalta pienempiä kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Lähtevän veden hapenkulutus oli suurta ollen kaksi kertaa suurempaa kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Puhdistusteho Otettujen näytteiden perusteella kotonevan pintavalutuskentän puhdistusteho oli parempi kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 110). Vain kemiallisessa hapenkulutuksessa ei tapahtunut pidättymistä pintavalutuskentällä. Kiintoaineen reduktio oli 87 %, kokonaistypen 43 % ja kokonaisfosforin 72 %. Taulukko 110 Kotonevan pintavalutuskentälle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O2 mg/l O2 % 19 6.5.2014 6,6 5,5 10 1,5 85 1800 1000 44 67 22 67 45 57-27 24 10.6.2014 6,4 5,6 18 1,3 93 1600 1100 31 92 27 71 66 74-12 28 10.7.2014 6,4 5,8 9,3 2,7 71 2700 1500 44 110 35 68 78 89-14 32 4.8.2014 6,5 5,7 17 <1 94 2660 1470 45 150 32 79 93 110-18 38 15.9.2014 6,3 5,7 3,7 <1 73 2100 1100 48 67 19 72 67 81-21 Keskiarvo: 6,4 5,6 12 1,5 87 ** 2172 1234 43 ** 97 27 72 ** 70 82-18 ** Mediaani: 6,4 5,7 10 1,3 85 2100 1100 44 92 27 71 67 81-18 Minimi: 6,3 5,5 3,7 1,0 71 1600 1000 31 67 19 67 45 57-27 Maksimi: 6,6 5,8 18 2,7 94 2700 1500 48 150 35 79 93 110-12 2013 ei tarkkailua 2012 5,8 5,5 9,9 1,5 85 3357 1555 54 99 27 73 71 64 10 2011 5,6 5,0 16 1,4 91 3688 1025 72 78 26 67 77 61 21 Tuotanto (n=50) Pintavalutus (n=28) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 89 55 38 ** 44 46-3,5 ** 6,1 5,6 20 5,6 74 ** 2047 1570 24 ** 98 62 39 ** 47 52-6,4 ** Virtaama ja kuormitus Kotonevan pintavalutuskentällä 2 ei ollut omaa jatkuvatoimista virtaamatarkkailua. Kuormitus on laskettu vertaamalla tarkkailupisteeltä analysoitua pitoisuuksia alueen C ominaiskuormitussoiden keskimääräiseen vedenlaatuun ja käyttämällä alueen keskimääräisiä valumia. Kotonevan pintavalutuskentältä lähtevä kuormitus (Taulukko 111) oli hydrologisena vuonna 2014 kiintoaineen ja fosforin osalta pienempää kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Typen ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitus oli suurempaa kuin ominaiskuormitussoilla. Kemiallisen hapenkulutuksen kuormitus oli 3,5 kertaa isompaa ja typen 2,3 kertaa isompaa kuin ominaiskuormitussoilla. Kotonevan vuosikuormitus Kotonevan tuotantoalueen kokonaiskuormitus (Taulukko 112) muodostuu kosteikon ja pintavalutuskentän yhteenlasketusta kuormituksesta.

Taulukko 111 Kotonevan pintavalutuskentän kuormitusluvut kuormitushydrologisena vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisg/ha 2014 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 29 12 69 59 1,5 10 4,2 562 226 Typpi 38 30 16 11 2,1 14 11 750 581 Fosfori 0,37 0,026 0,45 0,24 0,020 0,13 0,0093 7,2 0,50 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 1429 879 406 74 77 522 321 27961 17199 Taulukko 112 Kotonevan kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 83.073 Kasalanjoen va 3074 1301 21 47487 2397 962 7,8 25806 kg O2 kg O2 134 3.11.2 Iso-Rydistönkeidas Iso-Rydistönkeitaan tuotantoalue sijaitsee Merikarvian kunnassa. Tuotantoalueen kuntoonpano aloitettiin 1983 ja tuotanto aloitettiin 1999. Vuonna 2014 tuotannossa oli 200,6 ha ja alle viiden vuoden aikana poistunutta tuotantoalaa 2 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Iso- Rydistönkeitaan turvetuotantoon 15.3.2007 (päätös nro 19/2007/4, dnro LSY-2004-Y- 390). Lupa koskee noin 266 ha:n hankealuetta, josta tuotantokelpoista suota on noin 202 ha. Iso-Rydistönkeidas sijaitsee Suomenselän rannikkoalueen vesistöalueella Kasalanjoen valuma-alueella (83.030). Kuivatusvedet 156,6 ha alueelta käsitellään ympärivuotisen kosteikon ja 46 ha alueelta ympärivuotisen pintavalutuskentän avulla. Hydrologisena vuonna 2014 Iso-Rydistönkeitaan pintavalutuskentällä 4 oli ympärivuotista tarkkailua. Lisäksi Iso-Rydistönkeitaan kosteikolla tehtiin täydentävää tarkkailua. Alapuolisen tarkkailupisteen lisäksi näytteitä otettiin yläpuoliselta tarkkailupisteeltä vesienkäsittelymenetelmän tehon tarkkailun vuoksi. Alapuolisen tarkkailupisteen valumaalue on 103,9 ha. Tuotanto vuonna 2014 aloitettiin 22.4. ja lopetettiin 17.8.2014, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 88 kpl. Iso-Rydistönkeidas PVK4 Vedenlaatu Iso-Rydistönkeitaan pintavalutuskentältä 4 purkautuvan veden kiintoaine-, kokonaisfosfori- ja rautapitoisuudet olivat edellisvuosien tapaan erittäin alhaiset (Taulukko 113). Keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus oli samaa tasoa kuin luonnontilaisen suon vertailuarvo (20 µg/l). Kokonaistyppipitoisuus ja kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn - arvo olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoja korkeammat. Kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuus oli edellisvuotta suurempi, mutta muuten veden keskimääräiset pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin vuosina 2011 2012. Edellisen vuoden tapaan Iso-Rydistönkeitaan pintavalutuskentältä 4 purkautuva vesi oli hapanta (ph keskiarvo 4,4).

135 Taulukko 113 Iso-Rydistönkeitaan pintavalutuskentälle 4 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 46 12.11.2013 4,4 4,2 2,3 2,9-26 4800 2300 52 25 8 68 79 64 19 6,4 6,2 19 47 20.11.2013 4,2 4,6 2,2 3,6-64 2700 4300-59 9 24-167 68 79-16 1,8 1,7 13 49 3.12.2013 5,0 4,2 1,4 <1 29 1500 2200-47 960 1200 110 32 13 8 38 3 <2 0,58 0,73 26 63-142 2,7 2,6 14 51 17.12.2013 5,1 4,5 5,0 2,0 60 1700 1600 6 26 14 46 25 42-68 7,3 7,0 22 2 8.1.2014 5,0 4,4 4,0 6,6-65 2700 1600 41 22 17 23 50 40 20 1,5 1,5 36 7 13.2.2014 5,6 4,4 2,0 1,2 40 1800 1500 17 1000 710 480 430 13 11 15 3 <2 0,90 0,34 16 27-69 2,2 2,1 42 13 27.3.2014 5,7 4,5 18 <1 94 2100 1700 19 46 13 72 32 43-34 0,10 0,10 12 15 8.4.2014 6,0 4,6 5,6 1,0 82 2400 1500 38 1500 720 39 <5 36 11 69 8 <2 2,9 0,53 43 51-19 1,1 1,1 7 16 15.4.2014 6,0 4,5 7,7 1,3 83 2500 1600 36 36 16 56 47 47 0 0,75 0,72 8 17 23.4.2014 4,5 6,0 2,0 8,1-305 1500 2300-53 690 1200 <5 10 13 44-238 <2 6 0,52 3,1 54 55-1,9 0,09 0,08 13 19 6.5.2014 6,4 4,4 19 1,1 94 2200 1300 41 89 11 88 56 57-1,8 0,41 0,39 14 21 20.5.2014 6,2 4,4 5,9 1,0 83 1600 1600 0 58 15 74 60 66-10 0,23 0,22 14 23 3.6.2014 6,0 4,4 10 1,0 90 2300 1600 30 870 620 42 <5 68 11 84 13 <2 4,8 0,71 68 71-4,4 0,13 0,13 14 25 17.6.2014 6,1 5,7 2800 88 74 0,03 0,03 14 27 1.7.2014 6,2 6,0 2800 80 71 0,01 0,01 22 30 23.7.2014 6,5 5,3 3500 1800 73 100 20 5,1 83 0 0 7 31 30.7.2014 6,5 2,0 3600 96 89 0 0 14 33 13.8.2014 6,6 6,0 2800 88 77 0,03 0,03 8 34 21.8.2014 4,2 2,5 2000 630 <5 28 <2 86 5,0 4,8 4 35 25.8.2014 * 5,1 18 4500 1600 860 79 2 85 1,1 1,1 1 35 26.8.2014 4,7 4,2 6,7 1,7 75 6900 1700 75 3800 480 200 <5 87 17 80 22 3 2,5 1,0 140 90 36 1,5 1,4 15 37 10.9.2014 5,6 4,2 8,0 <1 88 4300 1500 65 94 13 86 120 95 21 0,03 0,03 14 37 10.9.2014 * 6,0 19 2500 870 110 87 5 71 24,1 23,2 22 39 24.9.2014 6,0 4,3 8,0 1,1 86 3800 1400 63 84 14 83 100 83 17 0,41 0,39 13 41 7.10.2014 5,8 4,2 6,0 1,0 83 3800 1600 58 2300 510 70 <5 53 11 79 16 2 4,4 1,2 95 86 9,5 3,5 3,3 15 43 22.10.2014 4,7 4,2 19 3,8 80 4100 2000 51 39 19 51 91 81 11 8,1 7,8 10 Keskiarvo: 5,0 4,4 6,9 3,8 67 ** 2965 2014 38 ** 1615 854 127 147 55 22 72 ** 11 2,8 2,7 1,1 68 66 6,9 ** 1,9 1,8 387 Mediaani: 5,8 4,4 5,9 1,3 81 2700 1600 37 1250 715 72 7,5 53 14 69 11 <2 2,7 0,7 68 66-1,8 Minimi: 4,2 4,2 1,4 <1-305 1500 1300-59 690 480 <5 <5 9,0 8,0-238 2 <2 0,52 0,34 16 27-142 Maksimi: 6,6 6,0 19 19 94 6900 4500 75 3800 1600 480 860 100 87 88 22 6 5,1 3,1 140 95 36 2013 5,5 4,5 9,9 2,0 82 ** 2905 1603 42 ** 1712 778 16 7,1 67 16 73 ** 16 5 3,2 0,92 67 61-2,0 ** 2012 5,2 4,4 6,1 1,6 73 ** 2825 1738 38 ** 1763 869 10 17 48 12 75 ** 7,8 5 2,5 0,78 71 62 12 ** 2011 5,2 4,3 7,5 1,6 79 ** 3511 1757 50 ** 2041 613 5 5 56 17 71 ** 9,1 2,7 2,8 0,74 78 73 7,0 ** Kevät 4 kpl 5,8 4,5 8,3 1,1 2200 1575 1250 715 260 218 33 13 5,5 <2 1,9 0,44 35 42 Kesä 9 kpl 5,3 4,5 7,0 5,9 3118 2111 1790 900 80 166 78 34 14 3,3 3,2 1,6 81 75 Syksy 8 kpl 4,7 4,3 6,0 2,8 3138 2125 1630 855 90 19 34 14 10 2 2,5 0,97 67 67 Tuotanto (n=50) Pintavalutus (n=28) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5,0 2,6 44 46-3,5 ** 12,1 6,1 5,6 20 5,6 74 ** 2047 1570 24 ** 911 436 98 62 39 ** 39 19 5,7 2,4 47 52-6,4 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 21.8.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 3 cm. Satanut n. 70 mm. 25.8.14 Poikkeustilanteen omavalvontanäyte. Kosteikon penkka sortunut. Virtaama-ala 10x50cm (suorakaide). 10.9.14 Poikkeustilanteen omavalvontanäyte. Kosteikon penkka sortunut. Virtaama-ala 16x30cm (suorakaide).

Puhdistusteho Keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 67 %, kokonaistypen osalta 38 % ja kokonaisfosforin osalta 22 %. Kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräinen COD Mn - arvo alentui pintavalutuskentällä 7 % (Taulukko 113). Virtaama ja valunta Iso-Rydistönkeitaan pintavalutuskentän 4 alapuolisella tarkkailupisteellä on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Hydrologisen vuoden 2014 keskimääräinen virtaama oli 1,9 l/s ja valuma 1,8 (v.2013 3,8 l/s km 2 ). Valuma on huomattavasti saman alueen E ominaiskuormitussoiden keskimääräistä valumaa pienempi (Kuva 60). Valumadata on korvattu 21.1 7.2.2014 välisenä ajalla Leppisuon 2 ap:n valumadatalla. Valumat olivat suurinta loppuvuodesta 2013 ja kevättulvan aikaan helmikuusta maaliskuuhun. 136 Kuva 60 Iso-Rydistökeitaan pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman jatkuvatoimisesti mitatut valumat ja näytteenottoajankohdat hydrologisena vuonna 2014. Kuormitus Iso-Rydistönkeitaan pintavalutuskentän 4 kuormitukset on laskettu tarkkailupisteen omien pitoisuuksien ja valumien perusteella. Pintavalutuskentän alapuoliset bruttoominaiskuormitukset (g/ha d) olivat kaikkien parametrien osalta erittäin pienet. Taulukko 114 Iso-Rydistönkeitaan pintavalutuskentän kuormitusluvut kuormitushydrologisena vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Iso-Rydistönkeitaan kuormituksesta (Taulukko 114) suurin osa muodostui kesän ja syksyn ajalta (Kuva 62). Muilla jaksoilla valumat olivat hyvin pienet, joten kuormituskin jäi vähäiseksi. Iso-Rydistönkeitaan vuoden keskimääräiset brutto-ominaiskuormitukset (g/ha d) olivat hydrologisena vuonna 2014 suuremmat kuin edellisenä vuonna (Kuva 63). Suuremmat ominaiskuormitusluvut johtuivat edellisvuotta suuremmista pitoisuuksista. Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2014 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 1,8 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 27 24 69 59 1,3 9,9 8,8 474 425 Typpi 6,0 4,6 16 11 0,29 2,2 1,7 106 81 Fosfori 0,13 0,071 0,45 0,24 0,0061 0,046 0,026 2,2 1,2 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 178 88 406 74 8,5 65 32 3114 1540

137 Kuva 61 Iso-Rydistönkeitaan pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

138 Kuva 62 Iso-Rydistönkeitaan pintavalutuskentän tarkkailuaseman ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot 2014. Kuva 63 Iso-Rydistönkeitaan pintavalutuskentän bruttokuormitusten (g/ha d ja g O 2 /ha d) vuosien välinen vaihtelu 2008 2014. Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva). Iso-Rydistönkeidas KOS1 Vedenlaatu Iso-Rydistönkeitaan kosteikon kiintoainepitoisuus ja kemiallinen hapenkulutus oli suurempaa kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 115). Otettujen kuuden näytteen perusteella ravinteiden pitoisuudet olivat keskimäärin pienemmät kuin ominaiskuormitussoilla. Veden laatu vaihteli paljon otettujen näytteiden välillä. Puhdistusteho Otettujen näytteiden perusteella kosteikko pidätti 4 % kiintoaineesta, 14 % kokonaistypestä, 47 % kokonaisfosforista. Kemiallinen hapenkulutus ei vähentynyt kosteikolla (Taulukko 115).

Taulukko 115 Iso-Rydistönkeitaan kosteikolle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. 139 vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Kokonaisfosfori Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Virtaama ja kuormitus hehk. häviö mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O2 mg/l O2 % 18 29.4.2014 6,8 6,7 18 10 44 1500 1100 27 82 52 37 35 47-34 20 14.5.2014 7,0 6,8 14 6,9 51 1300 840 35 66 45 32 33 40-21 24 9.6.2014 7,2 6,4 13 3,5 73 980 960 2,0 70 37 47 35 61-74 28 10.7.2014 7,0 6,2 23 40-74 9,0 35 1200 1200 0 100 41 59 36 74-106 32 4.8.2014 7,6 6,0 10 22-120 21 785 1160-48 68 25 63 32 95-197 38 15.9.2014 6,2 5,9 15 6,5 57 2400 1800 25 68 41 40 63 75-19 Keskiarvo: 6,7 6,2 16 15 4 ** 9,0 28 1361 1177 14 ** 76 40 47 ** 39 65-68 ** Mediaani: 7,0 6,3 15 8,5 48 9,0 28 1250 1130 14 69 41 43 35 68-54 Minimi: 6,2 5,9 10 3,5-120 9,0 21 785 840-48 66 25 32 32 40-197 Maksimi: 7,6 6,8 23 40 73 9,0 35 2400 1800 35 100 52 63 63 95-19 Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 89 55 38 ** 44 46-3,5 ** Kosteikko (n=16) 5,9 5,7 19 8,3 58 ** 1596 1395 14 ** 80 48 39 ** 43 45-4,4 ** **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Iso-Rydistönkeitaan kosteikolla 1 ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaaman mittausta. Kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia alueen C ominaiskuormitussoiden (3 kpl) vedenlaatuun ja käyttämällä alueen C ominaiskuormitussoiden jaksojen keskivalumia. Iso-Rydistönkeitaan kosteikon 1 brutto-ominaiskuormitukset (Taulukko 116) olivat suurempia kuin alueen ominaiskuormitussoilla hydrologisena vuonna 2014. Kiintoaineen kuormitus oli 4,2 kertaa, typen kuormitus 2,3 kertaa, fosforin kuormitus 1,3 kertaa ja kemiallinen hapenkulutuksen kuormitus 2,9 kertaa suurempi kuin ominaiskuormitussoilla. Taulukko 116 Iso-Rydistönkeitaan kosteikon kuormitusluvut kuormitushydrologisena vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Iso-Rydistönkeitaan vuosikuormitus Iso-Rydistökeitaan tuotantoalueen kokonaiskuormitus muodostuu pintavalutuskentän 4 ja kosteikon 1 yhteenlasketusta kuormituksesta. Iso-Rydistökeitaan kuormitus hydrologisena vuonna 2014 on esitetty alla (Taulukko 117). Taulukko 117 Iso-Rydistönkeitaan kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014. CODMn Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 288 270 69 59 44 105 99 16233 15263 Typpi 36 28 16 11 5,6 13 10 2043 1558 Fosfori 0,57 0,23 0,45 0,24 0,088 0,21 0,083 32 13 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 1183 633 406 74 183 432 231 66752 35710 Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 83.073 Kasalanjoen va 16706 2149 34 69866 15687 1639 14 37251 kg O2 kg O2 3.11.3 Kirinneva Kirinnevan tuotantoalue sijaitsee Merikarvian kunnassa. Tuotantoalueen kuntoonpano aloitettiin 1982 ja tuotanto aloitettiin 1984. Vuonna 2014 tuotannossa oli 125,6 ha.

Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Kirinnevan turvetuotantoon 16.11.2006 (päätös nro 149/2006/4, dnro LSY-2004-Y-343). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 12.9.2007 (Nro 07/0528/3). Kirinneva sijaitsee Selkämeren rannikkoalueen vesistöalueen (83) Trolssinojan (83.028) valuma-alueella. Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet johdetaan ympärivuotisesti pintavalutuksen kautta. Kirinnevan pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilla tarkkailupisteillä tehtiin täydentävää tarkkailua. Pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 166,4 ha. Tuotanto vuonna 2014 aloitettiin 25.4. ja lopetettiin 19.8.2014, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 95 kpl. 140 Kirinneva PVK1-2 Vedenlaatu Otettujen kuuden näytteen perusteella laskettuna Kirinnevan pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä oli enemmän kiintoainetta ja kokonaisfosforia kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 119). Myös kemiallisen hapenkulutuksen määrä oli suurempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kokonaistypen määrä oli pienempi kuin ominaiskuormitussoilla. Puhdistusteho Kirinnevan pintavalutuskentän puhdistusteho oli 59 % kiintoaineen osalta, 12 % kokonaistypen osalta ja 68 % kokonaisfosforin osalta (Taulukko 119). Kemiallisessa hapenkulutuksessa ei tapahtunut pienentymistä pintavalutuskentällä. Virtaama ja kuormitus Kirinnevan PVK1-2:lla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaaman mittausta. Kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia alueen C ominaiskuormitussoiden (3 kpl) vedenlaatuun ja käyttämällä alueen C ominaiskuormitussoiden jaksojen keskivalumia. Kirinnevan pintavalutuskentän kuormitusluvut olivat selvästi suuremmat kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 118). Kiintoaineen kuormitus oli 2 kertaa, typen kuormitus 2,4 kertaa, fosforin kuormitus 1,6 kertaa ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitus 2,6 kertaa suurempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kirinnevan tuotantoalueen kuormitus vesistöalueittain on esitetty taulukossa (Taulukko 120). Taulukko 118 Kirinnevan pintavalutuskentän kuormitusluvut kuormitushydrologisena vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 137 120 69 59 17 50 44 6287 5499 Typpi 39 30 16 11 4,9 14 11 1775 1381 Fosfori 0,74 0,40 0,45 0,24 0,093 0,27 0,15 34 18 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 1068 518 406 74 134 390 189 48973 23755

141 Taulukko 119 Kirinnevan pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. vko Pvm Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l O 2 mg/l O2 % 20 14.5.2014 7,0 6,7 46 8,8 81 19 1800 970 46 140 44 69 53 50 6 24 10.6.2014 7,1 6,6 29 4,0 86 17 1300 1200 8 190 65 66 44 67-52 28 10.7.2014 7,1 6,5 15 20-33 1100 1600-45 180 80 56 40 77-93 32 4.8.2014 7,1 6,4 11 13-18 1200 1290-8 230 71 69 41 78-90 34 21.8.2014 * 6,4 6,0 1400 90 55 6 58 38 15.9.2014 6,6 6,0 9,2 2,4 73 2100 1500 29 180 36 80 52 71-37 Keskiarvo: 6,9 6,4 22 9,0 59 ** 18 1500 1327 12 ** 90 184 59 68 ** 6 46 67-45 ** Mediaani: 7,1 6,5 15 7,4 73 18 1300 1345 8 90 180 60 69 6 44 69-52 Tuotanto (n=50) Pintavalutus (n=28) ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori CODMn hehk. häviö Minimi: 6,6 6,0 9,2 2,4-33 17 1100 970-45 90 140 36 56 6 40 50-93 Maksimi: 7,1 6,7 46 20 86 19 2100 1600 46 90 230 80 80 6 53 78 6 6,0 5,7 19 7,0 57 % 1837 1458 20 % 767 381 89 55 30 % 32 16 44 46-6 % 6,1 5,6 20 5,6 67 % 2047 1570 22 % 911 436 98 62 27 % 39 19 47 52-11 %

Taulukko 120 Kirinnevan kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014. 142 Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 83.069 Trolssinojan va 6287 1775 34 48973 5499 1381 18 23755 kg O2 kg kg O2 3.11.4 Heitonneva Heitonneva sijaitsee Merikarvian kunnan Lauttijärven kylässä noin 16 km Merikarvian kuntakeskuksesta koilliseen. Vuonna 2014 Heitonnevalla oli tuotannossa 66,4 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Heitonnevan turvetuotantoon 28.10.2009 (päätös nro 85/2009/4, dnro LSY-2008-Y-328). Heitonneva sijaitsee Karvianjoen vesistöalueella, Lauttijärvenjoen valuma-alueella (36.053). Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on ympärivuotinen pintavalutuskenttä. Heitonnevalla tehtiin toukokuusta alkaen tarkkailua pintavalutuskentällä 1. Pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen lisäksi näytteitä otetaan pintavalutuskentän yläpuolelta vesienkäsittelymenetelmän tehon tarkkailun vuoksi. Pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 81,9 ha. Vuonna 2014 Heitonnevalla oli tuotantoa ajalla 16.5. 4.8.2014 yhteensä 54 tuotantopäivää. Heitonneva PVK1 Vedenlaatu Heitonnevan pintavalutuskentältä purkautuva vesi (Taulukko 121) oli otettujen näytteiden perusteella kemiallista hapenkulutusta (COD Mn ) lukuun ottamatta parempilaatuista kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 2014. Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo oli 95 % suurempi pysyvien asemien keskiarvoon nähden. Heitonnevan keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli hieman edellisvuosia matalampi. Kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuus, sekä COD Mn -arvo olivat edellisvuotta korkeammat. Puhdistusteho Heitonnevan pintavalutuskentän puhdistustehot tarkkaillulla jaksolla on esitetty taulukossa (Taulukko 121). Otettujen näytteiden perusteella keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 72 %, kokonaistypen osalta 36 % ja kokonaisfosforin osalta 65 %. Kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräinen COD Mn -arvo kohosi pintavalutuskentällä. Fosforin ja typen keskimääräinen puhdistusteho oli hieman parempi kuin edellisvuonna. Myös kiintoaineen keskimääräinen puhdistusteho oli parempi kuin edellisvuonna.

143 Taulukko 121 Heitonnevan pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O 2 mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää 20 14.5.2014 6,9 11 1600 120 53 23 3.6.2014 6,9 6,3 17 1,7 90 1900 1200 37 240 41 22 7 110 29 74 13 4 4,4 0,82 61 74-21 3,1 3,8 2 30 23.7.2014 7,1 6,2 9,2 3,2 65 1400 1600-14 18 130 26 <5 150 48 68 15 2 2,9 1,7 55 100-82 1,4 1,7 50 31 30.7.2014 7,2 6,3 6,9 5,8 16 1200 2000-67 100 73 27 54 110-104 4,7 5,8 7 33 13.8.2014 7,0 6,3 12 4,5 63 1500 1900-27 120 41 66 63 120-90 4,9 6,0 14 34 21.8.2014 * 5,9 6,7 2700 660 77 61 3 91 50,3 61,4 8 35 26.8.2014 6,0 5,6 8,9 2,2 75 4600 2100 54 2300 420 49 51 83 35 58 24 3 2,9 1,1 110 89 19 14,7 17,9 5 37 10.9.2014 6,6 6,2 7,0 1,3 81 3200 1200 63 100 26 74 92 85 7,6 1,1 1,4 15 39 24.9.2014 6,7 6,0 11 <1 91 2300 1200 48 120 20 83 67 79-18 3,4 4,1 14 41 7.10.2014 6,7 5,9 5,3 1,3 75 3000 1300 57 1300 180 120 6 70 18 74 28 3 3,5 0,90 79 71 10 11,3 13,8 13 43 22.10.2014 6,1 5,9 <1 <1 0 4500 2500 44 51 22 57 95 76 20 13,9 17,0 15 Keskiarvo: 6,5 6,0 8,9 2,9 72 ** 2520 1770 36 ** 965 286 54 29 102 37 65 ** 20 3 3,4 1,1 73 90-19 ** 143 Mediaani: 6,8 6,1 9,1 2,0 75 2100 1750 44 770 180 38 7 105 32 68 20 3 3,2 1,0 65 87-18 Minimi: 6,0 5,6 1,0 1,0 0 1200 1200-67 18 41 22 <5 51 18 27 13 2 2,9 0,82 53 71-104 Maksimi: 7,2 6,3 17 6,7 91 4600 2700 63 2300 660 120 77 150 73 83 28 4 4,4 1,7 110 120 20 2013 5,9 6,2 9,9 4,7 52 ** 2035 1398 31 ** 87 33 62 ** 43 51-17 ** 2012 6,2 5,7 14 3,1 79 ** 2753 2263 18 ** 81 34 58 ** 10 1,2 64 64-1 ** 2011 6,0 5,6 11 2,9 74 ** 2697 2376 12 ** 69 36 47 ** 5,3 1,1 66 75-14 ** Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5,0 2,6 44 46-3,5 ** 12,1 Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 20 5,6 74 ** 2047 1570 24 ** 911 436 98 62 39 ** 39 19 5,7 2,4 47 52-6,4 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 29.1.14 Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut. 21.8.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 39 cm. Satanut noin 70 mm.

144 Kuva 64 Heitonnevan pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

Virtaama ja kuormitus Heitonnevan pintavalutuskentällä oli käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittaus 10.9.2014 alkaen. Sitä ennen, jaksolla 11.6. 9.9.2014 kuormituslaskennassa on käytetty Heitonnevalta mitattuja pitoisuuksia ja alueen C ominaiskuormitussoiden keskivalumia. Jaksolla 1.11.2013 10.6.2014 kuormitus on arvioitu alueen C ominaiskuormituslukujen perusteella. Heitonnevan pintavalutuskentän kuormitus jaksolla 11.6. 31.10.2014 on esitetty taulukossa (Taulukko 122) ja mitattu virtaama kuvassa (Kuva 65). Tuotantoalueen vuosikuormitus on esitetty taulukossa (Taulukko 123). Taulukko 122 Heitonnevan pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen kuormitusluvut jaksolla 11.6.-31.10.2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Jakson kuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 143 d ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / jakso Kiintoaine 12 8,6 69 59 0,78 4,3 3,1 284 209 Typpi 6,8 5,2 16 11 0,45 2,5 1,9 164 127 Fosfori 0,13 0,066 0,45 0,24 0,0085 0,047 0,024 3,1 1,6 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 271 172 406 74 18 99 63 6567 4165 145 Taulukko 123 Heitonnevan kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 36.053 Lauttijärvenjoen alue 1476 496 14 14638 1146 331 6,9 4087 kg O2 kg O2 Kuva 65 Heitonnevan pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman jatkuvatoimisesti mitatut valumat 10.9.-31.10. 2014. 3.12 Oripää 3.12.1 Haaroistensuo Tuotantoalueen kuntoonpano aloitettiin 2000 ja tuotanto aloitettiin vuonna 2002. Vuonna 2014 tuotannossa oli 77,5 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Haaroistensuon turvetuotantoon 8.11.2007 (päätös nro 124/2007/4, dnro LSY-2005-Y-358).

Haaroistensuon tuotantoalue sijaitsee Oripään kunnassa Kokemäenjoen vesistöalueen (35) Loimijoen valuma-alueella (35.9) ja tarkemmin Hanhijoen alueella (35.916). Haaroistensuon vedet puhdistetaan ympärivuotisesti käytössä olevalla pintavalutuskentällä. Haaroistensuon pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilla tarkkailupisteillä oli täydentävää tarkkailua. Pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 83,2 ha. 146 Haaroistensuo PVK1 Vedenlaatu Haaroistensuon pintavalutuskentän vedenlaatu on esitetty taulukossa (Taulukko 126). Pintavalutuskentältä purkautuvan veden laatu oli huonompaa kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kiintoaineen pitoisuus oli 4,7 kertaa, kokonaistyppi 1,5 kertaa, kokonaisfosfori 3,9 kertaa ja kemiallinen hapenkulutus 1,9 kertaa suurempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Puhdistusteho Otettujen viiden näytteen perusteella Haaroistensuon pintavalutuskentän puhdistusteho oli 17 % kiintoaineen osalta, 7 % kokonaistypen osalta ja 24 % kokonaisfosforin osalta. Kemiallisen hapenkulutuksen määrä oli samalla tasolla pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilla pisteillä (Taulukko 126). Virtaama ja kuormitus Haaroistensuon pintavalutuskentän alapuolisella tarkkailupisteellä ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta. Pintavalutuskentän tarkkailupisteen kuormitukset (Taulukko 124) on laskettu käyttämällä laskennassa Haaroistensuon tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia ja alueen B ominaiskuormitussoiden keskivalumia. Kuormitukset olivat kiintoaineen, fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta suuremmat kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Sen sijaan typen kuormitus oli samaa tasoa ominaiskuormitussoiden kanssa. Haaroistensuon tuotantoalueen vuosikuormitus vesistöalueittain on esitetty alla (Taulukko 125). Taulukko 124 Haaroistensuon pintavalutuskentän kuormitusluvut kuormitushydrologisena vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 217 210 69 59 17 79 77 6150 5954 Typpi 15 12 16 11 1,2 5,5 4,2 424 326 Fosfori 0,95 0,81 0,45 0,24 0,073 0,35 0,29 27 23 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 483 261 406 74 37 176 95 13658 7374 Taulukko 125 Haaroistensuon kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 35.916 Hanhijoen va 6150 424 27 13658 5954 326 23 7374 kg O2 kg O2

147 Taulukko 126 Haaroistensuon pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori CODMn hehk. häviö Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l O 2 mg/l O2 % 12 20.3.2014 6,0 5,7 42 14 67 47 2700 2000 26 160 88 45 51 54-5,9 24 12.6.2014 7,0 6,2 26 11 58 10 2400 2100 13 410 150 63 83 86-3,6 24 13.6.2014 * 6,3 7,0 2000 12 <5 130 42 87 30 21.7.2014 6,6 6,7 29 42-45 16 2300 3000-30 260 510-96 94 97-3,2 34 18.8.2014 6,5 6,5 62 93-50 23 25 2400 2200 8,3 380 270 29 98 100-2,0 34 19.8.2014 * 6,1 48 14 2200 8 <5 260 75 95 40 1.10.2014 6,2 6,0 39 16 59 15 2000 1800 10 200 94 53 110 100 9,1 Keskiarvo: 6,3 6,1 40 33 17 ** 24 18 2360 2186 7 ** 10 <5 282 215 24 ** 59 87 88-1,4 ** Mediaani: 6,5 6,2 39 16 58 19 16 2400 2100 10 10 <5 260 150 45 59 94 95-3,2 Minimi: 6,0 5,7 26 7,0-50 10 14 2000 1800-30 8 <5 160 88-96 42 51 54-5,9 Maksimi: 7,0 6,7 62 93 67 47 25 2700 3000 26 12 <5 410 510 63 75 110 100 9,1 2013 Ei tarkkailua 2012 5,8 5,6 15 7,2 63 ** 2763 1938 34 ** 85 47 47 ** 53 61-17 ** 2011 6,7 6,0 49 4,3 85 ** 1530 1730 #### 133 83 38 ** 56 65 116 ** Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 44 46-3,5 ** Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 20 5,6 74 ** 2047 1570 24 ** 911 436 98 62 39 ** 39 19 47 52-6,4 **

148 3.13 Siikainen 3.13.1 Leppisuot 1 Leppisuot 1/Kotokeitaan tuotantoalue sijaitsee Siikaisten kunnassa. Leppisuot 1 tuotantoalueen kuntoonpano aloitettiin 1975 ja tuotanto vuonna 1982. Vuonna 2014 tuotannossa oli 90 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 14,7 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Leppisuo 1:n turvetuotantoon 21.10.2009 (päätös nro 82/2009/4, dnro LSY-2005-Y-395). Turvetuotantoalue kuuluu Karvianjoen vesistöalueen (36) Otamonjoen vesistöalueeseen (36.06) ja valumavedet johdetaan Leppijoen valuma-alueelle (36.066). Kuivatusvedet johdetaan ympärivuotisesti kosteikon kautta. Leppisuo 1:n kosteikolla ympärivuotinen tarkkailu aloitettiin 29.9.2010. Kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen lisäksi näytteitä otetaan kosteikon yläpuolelta vesienkäsittelymenetelmän tehon tarkkailun vuoksi. Kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen valumaalue on 106,6 ha. Tuotanto vuonna 2014 aloitettiin 15.5. ja lopetettiin 17.8.2014, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 63 kpl. Käyttötarkkailuyhteenvedossa mainitaan poikkeustilanteina 14.4. Kokoomaojan rumpu oli osittain tukossa. Rumpu aukaistiin 20.4. Lisäksi mainitaan rankkasade 19.8. (68 mm). Leppisuot 1 PVK1 Vedenlaatu Vuonna 2014 Leppisoiden 1 kosteikolta purkautuvan veden laatu on esitetty taulukossa (Taulukko 128) ja kuvassa (Kuva 67). Leppisoiden 1 kosteikolta purkautuvassa vedessä oli enemmän kokonaistyppeä kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen vedessä oli enemmän typpeä kuin kosteikolle tulevassa vedessä. Muiden mitattujen parametrien osalta vesi oli laadultaan parempaa verrattuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden vedenlaatuun, pois lukien kemiallinen hapenkulutus jonka pitoisuus oli samaa luokkaa ominaiskuormitussoiden kanssa. Edellisen vuoden tapaan Leppisoiden 1 kosteikolta purkautuva vesi oli hapanta (ph 4,5). Käyttötarkkailupäiväkirjan mukaan 21.8.2014 alueella satoi 70 mm. Rankkasateen aikaisen omavalvontanäytteen vedenlaatu oli huonompi kuin pintavalutuskentiltä purkautuvan veden laatu keskimäärin. Puhdistusteho Leppisoiden 1 kosteikon puhdistustehot tarkkaillulla jaksolla on esitetty taulukossa (Taulukko 128). Keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 44 % ja kokonaisfosforin osalta 24 %. Kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta vesi ei puhdistunut kosteikolla, vaan pitoisuudet olivat alapuolisella tarkkailupisteellä keskimäärin korkeammat. Vaikka vesi ei puhdistunut typen osalta kosteikolla, olivat pitoisuudet kosteikolta lähtevässä vedessä alhaisempia kuin edellisinä vuosina. Myös keskimääräinen fosforipitoisuus oli saatujen näytteiden osalta edellisvuosia pienempi. Virtaama ja valunta Leppisoiden 1 kosteikon alapuolisella tarkkailupisteellä on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Leppisoiden 1 kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 20,1 l/s (2013 8,3 l/s) ja valuma 18,9 l/s km 2 (2013 7,8 l/s km 2 ). Valumat

olivat korkeimmillaan vuodenvaihteessa. Korkeita valumia oli marraskuusta 2013 alkaen, lyhyen talvijakson jälkeen valumat kohosivat taas helmikuun puolivälistä maaliskuun puoliväliin (Kuva 66). Toukokuun alusta lähtien virtaamaa oli tuskin lainkaan ennen elokuun loppua. Verrattuna saman alueen C ominaiskuormitussoiden keskivalumiin, Leppisoiden 1 omat valumat ovat olleet samaa tasoa. Leppisuon 1 oma virtaamamittaus on aloitettu 19.11.2013. Valumadata on korvattu 20.5 3.6. ajalta Kurkikeitaan pintavalutuskentän valumadatalla. 149 Kuva 66 Leppisuon 1 kosteikon alapuolisen tarkkailuaseman jatkuvatoimisesti mitatut valumat ja näytteenottoajankohdat hydrologisena vuonna 2014. Kuormitus Leppisoiden 1 kuormitukset on laskettu tarkkailupisteen omilla pitoisuuksilla ja valumilla. Puuttuvalle virtaamajaksolle on käytetty alueen C ominaiskuormitussoiden keskivalumia. Leppisoiden 1 kosteikon purkuveden kuormitus on esitetty taulukossa (Taulukko 127) ja näytejaksoittain kuvassa (Kuva 67). Kiintoaineen, kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) bruttoominaiskuormitukset olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoja suurempia. Kokonaisfosforin kuormitus oli samaa tasoa ominaiskuormitussoiden kanssa. Suuremmat kuormitukset johtuivat etenkin Leppisuot 1:n muita soita suuremmista valumista. Kesäajalta Leppisoiden 1 kosteikolta ei lähtenyt juuri lainkaan vettä, joten kuormitusta oli vähäistä (Taulukko 127). Kuormitukset olivat korkeimmat suurten valumien aikaan keväällä ja syksyllä. Vuoden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha d) olivat huomattavasti suuremmat kuin edellisvuonna, jolloin valumat olivat pienemmät (Kuva 68). Leppisuot 1 tuotantoalueen vuosikuormitus vesistöalueittain on esitetty taulukossa (Taulukko 129). Taulukko 127 Leppisuo 1 kosteikon kuormitusluvut kuormitushydrologisena vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2014 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 18,9 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 114 98 69 59 12 42 36 4349 3727 Typpi 28 20 16 11 2,9 10 7,2 1060 749 Fosfori 0,48 0,16 0,45 0,24 0,051 0,18 0,058 19 6,1 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 708 187 407 74 74 258 68 27043 7153

150 Taulukko 128 Leppisuon kosteikolle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 46 12.11.2013 4,1 4,2 6,0 6,0 0 2050 2100-2,4 27 22 19 59 59 0 78,2 73,3 18 47 19.11.2013 4,1 4,3 10 8,5 15 2100 2000 4,8 28 26 7,1 59 56 5,1 33,5 31,4 14 49 3.12.2013 4,2 4,4 2,3 3,3-43 1200 2200-83 610 1300 140 75 14 33-136 4 12 1,1 2,2 26 53-104 33,5 31,4 14 51 17.12.2013 4,4 4,6 18 4,8 73 1200 1200 0 27 19 30 24 26-8,3 82,1 77,0 22 2 8.1.2014 4,3 4,5 2,0 2,6-30 1800 1600 11 21 22-5 46 39 15 10,8 10,1 36 7 13.2.2014 4,4 5,2 4,9 11-124 1300 1700-31 590 880 510 390 16 45-181 5 20 0,48 2,6 14 29-107 36,1 33,8 42 13 27.3.2014 4,3 4,8 11 6,7 39 1500 1200 20 50 30 40 26 28-7,7 7,9 7,4 12 15 8.4.2014 4,8 4,7 7,6 4,4 42 1300 1100 15 770 280 11 27 31 24 23 6 <2 1,7 0,89 19 29-53 9,7 9,1 7 16 15.4.2014 4,6 4,7 11 5,0 55 1400 1000 29 44 25 43 31 28 10 12,9 12,1 8 17 23.4.2014 4,6 4,7 6,3 3,8 40 1200 900 25 440 180 14 10 39 26 33 9 <2 2,2 0,88 32 30 6,3 4,0 3,8 13 19 6.5.2014 6,1 4,6 13 3,8 71 520 790-52 78 26 67 19 34-79 0,62 0,58 14 21 20.5.2014 5,0 4,7 23 6,0 74 11 600 830-38 50 36 28 24 39-63 2,2 2,0 14 23 3.6.2014 5,5 16 880 <5 <5 69 7 5,2 39 0,004 0,003 15 25 18.6.2014 6,0 56 24 790 100 37 0,000 0,000 13 27 1.7.2014 5,8 29 20 720 79 28 0,000 0,000 22 30 23.7.2014 5,7 24 18 900 <5 <5 110 20 7,5 58 0,000 0,000 7 31 30.7.2014 6,3 24 23 1100 120 53 0,000 0,000 14 33 13.8.2014 6,2 36 27 1400 180 67 0,000 0,000 7 34 21.8.2014 * 4,8 20 2000 350 25 50 5 85 49,8 46,7 5 35 26.8.2014 3,9 4,3 8,2 8,3-1,2 2300 2400-4,3 850 810 39 44 41 44-7 5 3 1,7 1,9 91 84 7,7 31,5 29,6 10 37 10.9.2014 4,1 4,4 15 2,5 83 1400 2000-43 68 32 53 59 76-29 1,6 1,5 20 39 24.9.2014 6,1 14 660 120 28 1,0 0,98 13 41 7.10.2014 5,1 4,6 11 2,7 75 1000 1700-70 200 690 <5 <5 63 27 57 15 <2 3,6 1,6 42 59-40 1,1 1,0 3 43 23.10.2014 4,7 4,7 1,8 4,6-156 2500 1700 32 29 38-31 57 59-3,5 13,7 13 22 Keskiarvo: 4,5 4,5 15,2 6,1 44 ** 21 1297 1554-4,5 ** 434 641 91 82 61 31 24 ** 9 7 2,9 1,7 41 48-16 ** 20,1 18,9 365 Mediaani: 4,7 4,6 11 4,8 39 22 1200 1700-1,2 515 690 13 27 50 27 25 7 3 2,0 1,8 37 39-8,0 Minimi: 3,9 4,2 1,8 2,5-156 11 520 790-83 <5 180 <5 <5 14 19-181 4 <2 0,48 0,88 14 26-107 Maksimi: 6,3 5,2 56 20 83 27 2500 2400 32 850 1300 510 390 180 50 67 20 20 7,5 2,6 91 85 15 2013 4,8 4,8 30 6,2 80 ** 23 1493 1646-3,0 ** 694 958 37 33 106 44 50 ** 29 19 5,2 2,6 46 45-8,0 ** 2012 4,7 4,6 28 6,5 76 ** 36 2077 1887 9,0 ** 986 1009 71 51 85 36 57 ** 17 13 3,7 2,2 49 48 4,0 ** 2011 4,0 4,0 22 9,6 56 ** 16 2406 2536-5,0 ** 1536 1749 18 13 40 22 46 ** 6 3 3,8 1,6 29 29 1,0 ** Kevät 4 kpl 4,5 4,8 8,6 6,8 1375 1250 680 580 261 209 35 31 6 11 1,1 1,7 23 29 Kesä 6 kpl 4,6 4,5 23 7,4 21 1074 1487 325 447 16 26 85 36 10 3 4,2 1,4 46 58 Syksy 2 kpl 5,0 4,6 8,9 3,7 1387 1700 200 690 5 5 71 33 15 2 3,6 1,6 42 59 Tuotanto (n=50) Kosteikko (n=16) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5,0 2,6 44 46-3,5 ** 12,1 5,9 5,7 19 8,3 58 ** 1596 1395 14 ** 611 328 80 48 39 ** 24 11 4,0 2,4 43 45-4,4 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 3.6.-13.8.14 Ei ap näytteitä, koska virtausta ei ollut. 21.8.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 25 cm. Satanut n. 70 mm.

151 Kuva 67 Leppisuon kosteikon 1 alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

152 Kuva 68 Leppisuot 1 kosteikon bruttokuormitusten (g/ha d ja g O2/ha d) vuosien välinen vaihtelu 2012 2014. Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva). Taulukko 129 Leppisuot 1 kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 36.066 Leppijoen va 4349 1060 19 27043 3727 749 6,1 7153 kg O2 kg kg O2 3.13.2 Leppisuot 2 Leppisuot 2 / Iivarinkeidas sijaitsee Siikaisten kunnan Pyntäisten kylässä noin 8,5 km Siikaisten kuntakeskuksesta koilliseen. Vuonna 2014 oli tuotannossa 84 ha ja valmistelussa 5 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Leppisuo 2:n turvetuotantoon 25.1.2008 (päätös nro 11/2008/4, dnro LSY-2007-Y-196). Lupa koskee noin 86,4 ha:n aluetta. Lisäksi Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan lisäalueen tuotantoon 9.11.2010 (päätös nro 66/2010/3, dnro ESAVI/20/04.08/2010). Lupa koskee 19,8 ha:n lisäaluetta. Leppisuot 2 / Iivarinkeitaan tuotantoalue sijaitsee Karvianjoen (36) Otamonjoen vesistöalueella (36.06), tarkemmin Samminjoen alaosan alueella (36.063). Tuotantoalueen vedet johdetaan laskuojan kautta Samminjokeen, joka laskee noin 8,5 km päässä tuotantoalueesta Hirvijärveen. Kaikkien alojen kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuskentällä. Leppisoiden 2 pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen lisäksi näytteitä otettiin kentän yläpuolelta vesienkäsittelymenetelmän tehon tarkkailun vuoksi. Pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 91,5 ha. Tuotanto vuonna 2014 aloitettiin 6.5. ja lopetettiin 15.8.2014, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 80 kpl. Poikkeustilanteena käyttötarkkailuyhteenvedossa mainitaan rankkasateet 31.7.2014 (21 mm), 19.8.2014 (68 mm), sekä 22.8.2014. Leppisuot 2 PVK1 Vedenlaatu Vuonna 2014 Leppisoiden 2 pintavalutuskentän veden laatu on esitetty taulukossa (Taulukko 130) ja kuvassa (Kuva 72). Leppisoiden 2 pintavalutuskentältä purkautuvan veden pitoisuudet olivat alhaisemmat kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kokonaistyppipitoisuus oli 66 % siitä, mitä tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo oli keskimäärin pienempi kuin luonnontilaisen suon vertailuarvo (32 mg/l O 2 ). Leppisoiden 2 pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä oli hieman vähemmän kiintoainetta ja fosforia, mutta enemmän typpeä kuin edellisenä vuonna.

Puhdistusteho Keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 68 %, kokonaistypen osalta 29 % ja kokonaisfosforin osalta 58 % (Taulukko 130). Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn - arvo keskimäärin nousi pintavalutuskentällä. Kiintoaineen ja fosforin osalta puhdistusteho oli edellisvuosia parempi. Kokonaistypen puhdistusteho oli samaa tasoa edellisvuosien kanssa. Virtaama ja valunta Leppisoiden 2 kuormitustarkkailupisteellä on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari (Kuva 69). Leppisoiden 2 pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 21,3 l/s (v. 2013 18,3 l/s) ja keskimääräinen valuma oli 23,3 l/s km 2 (v. 2013 20,1 l/s km 2 ). Suurimmillaan valumat olivat lokakuussa ja joulukuussa 2013. Kevättulvan aikaiset valumat helmi-maaliskuussa jäi pienemmiksi kuin syksyn valumat. Myös elokuun lopulla oli lyhyt valumahuippu. Kesä-heinäkuussa ja syyskuussa valumat olivat alimmillaan. Leppisoiden 2 valumat olivat samaa tasoa tai hieman suurempia kuin alueen C ominaiskuormitussoiden keskivalumat (Kuva 69). 153 Kuva 69 Leppisoiden 2 pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman jatkuvatoimisesti mitatut valumat ja näytteenottoajankohdat vuonna 2014. Kuormitus Leppisoiden 2 tarkkailupisteen kuormitukset on laskettu tarkkailupisteen pitoisuuksien ja omien valumien perusteella. Leppisoiden 2 pintavalutuskentän alapuolinen kuormitus on esitetty taulukossa (Taulukko 131). Leppisoiden 2 brutto-ominaiskuormitukset olivat korkeammat kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Fosforikuormitus oli noin 1,9 kertaa ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeampi. Ominaiskuormitussoiden keskiarvoja korkeammat kuormitukset Leppisoiden 2 osalta johtuivat pääasiassa korkeista valumista. Kemiallisen hapenkulutuksen netto-ominaiskuormitus jäi negatiiviseksi eli pienemmäksi kuin laskennallinen luonnontilaisen suon taustahuuhtouma. Leppisoiden 2 ominaiskuormitusluvut (g/ha d) jaksokohtaisesti ja pitoisuudet näytekohtaisesti on esitetty kuvassa (Kuva 72). Leppisoiden 2 osalta kevään ja syksyn ominaiskuormitusluvut olivat keskimääräistä suurempia ja silloin kuormitus oli myös suurinta kun valumat olivat korkeat (Kuva 70). Kuormitus oli kiintoaineen ja fosforin osalta edellisvuotta pienempää, mutta typen ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta edellisvuotta suurempaa (Kuva 71). Leppisuot 2 tuotantoalueen vuosikuormitus vesistöalueittain on esitetty taulukossa (Taulukko 132).

154 Taulukko 130 Leppisoiden 2 pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 46 12.11.2013 5,8 5,8 11 3,3 70 2800 2400 14 1600 1200 67 30 55 32 10 3,2 1,8 55 53 3,6 65,9 72,0 18 47 19.11.2013 6,4 6,3 13 3,1 76 2100 1800 14 1300 710 94 57 39 61 34 4,8 2,8 46 42 8,7 20,8 22,7 14 49 3.12.2013 6,4 6,5 11 3,6 67 1800 1200 33 1100 350 130 72 45 80 46 5,4 2,8 33 27 18 33,7 36,8 14 51 17.12.2013 6,0 6,4 12 5,1 58 1400 1200 14 670 450 49 34 31 12 11 1,6 1,2 23 20 13 73,2 80,0 22 2 8.1.2014 6,3 6,4 6,6 2,4 64 2000 1600 20 1100 370 78 52 33 41 29 2,4 3,8 41 41 0 22,2 24,3 10 5 29.1.2014 6,7 6,1 5,5 1,7 69 820 640 22 440 110 140 71 49 120 50 8,7 2,6 9,0 17-89 4,2 4,6 20 7 13.2.2014 6,4 6,6 4,8 2,3 52 1300 1200 7,7 730 520 61 36 41 37 18 3,0 1,1 12 12 0 35,5 38,8 20 9 27.2.2014 6,4 6,5 1,4 2,0-43 1500 1200 20 730 410 62 36 42 39 21 2,9 1,2 19 16 16 37,7 41,2 12 11 11.3.2014 6,4 6,6 7,8 3,2 59 2100 1700 19 1100 600 64 44 31 30 17 3,0 1,5 24 24 0 23,9 26,1 16 13 27.3.2014 6,7 6,7 8,1 1,2 85 1100 940 15 610 92 120 69 43 85 50 6,6 2,9 16 17-6,3 13,9 15,1 12 15 8.4.2014 6,7 6,8 13 2,8 78 1100 890 19 550 130 130 76 42 74 51 7,5 3,9 16 18-13 17,5 19,1 7 16 15.4.2014 6,6 6,7 18 8,1 55 1400 1100 21 650 71 110 67 39 50 29 6,0 3,2 30 25 17 16,7 18,3 8 17 23.4.2014 6,7 6,8 15 3,4 77 1200 780 35 640 22 130 56 57 69 30 7,9 2,8 23 24-4,3 9,8 10,7 13 19 6.5.2014 6,8 7,0 8,1 1,9 77 680 390 43 320 9 130 50 62 84 32 7,9 2,5 12 16-33 5,8 6,3 14 21 20.5.2014 6,9 7,0 11 3,0 73 1000 480 52 270 <5 69 <5 140 34 76 47 11 7,4 1,4 23 25-8,7 5,2 5,7 14 23 3.6.2014 7,0 7,0 13 2,3 82 580 480 17 120 15 9 <5 140 34 76 77 11 7,2 1,6 16 24-50 7,1 7,8 15 25 18.6.2014 7,1 7,0 10 3,0 70 560 470 16 97 15 <5 <5 120 35 71 60 13 7,5 1,9 14 24-71 8,1 8,8 13 27 1.7.2014 7,0 7,0 11 3,0 73 650 480 26 140 20 21 <5 100 32 68 49 12 6,3 1,8 15 22-47 5,8 6,3 22 30 23.7.2014 7,1 7,0 7,9 2,4 70 730 600 18 110 40 47 <5 110 39 65 40 13 6,1 2,1 18 31-72 2,4 2,6 7 31 30.7.2014 7,1 7,0 8,8 2,8 68 610 650-6,6 110 37 <67 <5 85 38 55 44 11 5,6 2,3 16 34-113 5,6 6,2 1 31 31.7.2014 * 6,9 18 720 12 <5 66 13 37 5,7 6,3 13 33 13.8.2014 7,0 7,0 13 7,5 42 1000 600 40 240 9 58 <5 120 42 65 62 9 8,2 2,9 27 34-26 9,6 10,5 8 34 21.8.2014 * 6,9 3,5 650 <5 <5 36 8 38 53,6 58,6 5 35 26.8.2014 5,9 6,3 16 5,2 68 3700 2200 41 730 1900 37 34 98 49 50 8 23 4,8 2,6 90 78 13 19,9 21,8 15 37 10.9.2014 6,7 6,7 11 3,7 66 1500 570 62 820 16 28 <5 130 31 76 72 9 8,0 1,9 39 35 10 2,9 3,1 14 39 24.9.2014 6,8 6,7 8,4 3,2 62 950 390 59 520 15 43 9 130 26 80 92 12 7,8 1,8 19 21-11 4,6 5,0 13 41 7.10.2014 6,7 6,7 11 2,0 82 1200 430 64 610 17 51 30 120 27 78 71 11 6,6 1,5 22 20 9,1 16,6 18,2 16 43 23.10.2014 6,6 6,5 3,8 1,4 63 2200 1200 45 1300 200 120 380 140 47 66 100 23 5,3 2,3 39 35 10 23,2 25,4 9 Keskiarvo: 6,5 6,5 10 3,8 68 ** 1384 963 29 ** 639 263 46 36 108 46 58 ** 59 22 5,8 2,2 27 29-5,5 ** 21,3 23,3 365 Mediaani: 6,7 6,7 11 3,0 69 1200 750 21 625 56 45 <5 120 41 55 61 15 6,2 2,2 23 25-2,2 Minimi: 5,8 5,8 1,4 1,2-43 560 390-6,6 97 5 <5 <5 49 26 31 8 8 1,6 1,1 9,0 12-113 Maksimi: 7,1 7,0 18 18 85 3700 2400 64 1600 1900 120 380 140 76 80 120 51 8,7 3,9 90 78 18 2013 6,4 6,5 12 7,3 40 ** 1299 871 33 ** 641 192 125 71 43 ** 71 36 6,4 3,1 25 27-8 ** 2012 6,3 6,4 15 5,0 68 ** 1554 1106 29 ** 760 191 115 59 49 ** 67 29 5,4 2,7 37 34 7 ** 2011 6,4 6,2 22 5,1 77 ** 1763 1205 32 ** 913 371 136 64 53 ** 77 29 6,7 2,4 38 38-1 ** Talvi 1 kpl 6,7 6,1 5,5 1,7 69 820 640 22 440 110 140 71 49 120 50 8,7 2,6 9,0 17-89 Kevät 6 kpl 6,5 6,6 8,9 3,3 48 1417 1172 17 728 304 91 55 40 53 31 4,8 2,3 20 19 2 Kesä 13 kpl 6,6 6,8 11 4,6 70 1110 698 31 327 162 38 7,6 118 42 65 56 15 7,0 2,2 27 32-37 Syksy 8 kpl 6,3 6,3 9,6 3,0 68 1806 1278 33 1025 414 71 140 101 43 53 61 22 4,6 2,3 35 32 7 Tuotanto (n=50) Pintavalutus (n=28) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5,0 2,6 44 46-3,5 ** 12,1 6,1 5,6 20 5,6 74 ** 2047 1570 24 ** 911 436 98 62 39 ** 39 19 5,7 2,4 47 52-6,4 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 31.7.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 20 cm. Sademäärä 21 mm. 31.7.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 20 cm. Satanut n. 70 mm.

155 Taulukko 131 Leppisuot 2 pintavalutuskentän kuormitusluvut kuormitushydrologisena vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2014 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 23,3 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 73 53 69 59 6,5 27 19 2 367 1 714 Typpi 27 17 16 11 2,4 9,8 6,2 876 549 Fosfori 0,84 0,44 0,45 0,24 0,075 0,31 0,16 27 14 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 602-41 406 74 54 220-15 19 561-1 327 Taulukko 132 Leppisuot 2 kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 36.063 Samminjoen alaosan a 2367 876 27 19561 1714 549 14-1327 kg O2 kg O2 Kuva 70 Leppisoiden 2 pintavalutuskentän tarkkailuaseman ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot 2014. Kuva 71 Leppisoiden 2 pintavalutuskentän bruttokuormitusten (g/ha d ja g O 2 /ha d) vuosien välinen vaihtelu 2013 2014. Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva).

156 Kuva 72 Leppisuot 2 pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

4 YHTEENVETO Läntisen Suomen kuormitustarkkailuun kuului Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueelta vuoden 2014 lopulla 31 Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa ollut ala oli 4 095 ha. Levossa oli 20 ha, valmistelussa 66 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 381 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Satamakeidas Honkajoella (tuotannossa 569,6 ha). Pienin tuotantoala (18,0 ha) oli Lakkikeidas Honkajoella (Taulukko 134). Vuoden 2014 laskelmissa eivät ole enää mukana Kekkilä Oy:n viisi tuotantoaluetta, joiden tuotannossa ollut ala oli v. 2013 737,4 ha. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien 31 tuotantoalueen kuormittavalta 4 562 ha pinta-alalta tuleva bruttovuosikuormitus oli seuraava: kiintoaine 162 800 kg, kokonaistyppi 29 298 kg ja kokonaisfosfori 868 kg. Orgaanisen aineen määrää epäsuorasti kuvaavan kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) kuormitus oli 743 557 kg happea vuodessa (Taulukko 133). Suhteutettuna kokonaiskuormitus pinta-alaan voidaan saatuja ominaiskuormituksia (kg/ha/a) verrata edellisten vuosien ominaiskuormituksiin (Kuva 73). Taulukko 133 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2009 2014. Vuonna 2014 mukana ei ole enää Kekkilä Oy:n viittä tuotantoaluetta, joiden tuotannossa ollut ala oli v. 2013 737,4 ha. Varsinais-Suomen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto ELY-keskus nossa telussa alle 5 v kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2009 4 614 233 298 158 304 35 900 1 490 108 707 23 501 994 157 Vuosi 2010 5 052 344 351 137 798 35 458 1 320 94 095 24 530 883 Vuosi 2011 4 873 195 272 321 183 197 34 468 1 144 882 138 126 924 20 400 581 Vuosi 2012 4 864 86 250 382 268 247 57 095 2 062 1 580 783 191 363 37 463 1 294 237 021 Vuosi 2013 4 948 74 139 308 202 755 33 697 1 533 852 316 181 487 23 065 1 107 151 632 Vuosi 2014 4 095 20 66 381 162 800 29 298 868 743 557 153 624 20 928 536 193 041 * kiintoaineen ja CODMn nettokuormituksen laskennassa käytetty taustapitoisuus muuttunut 2013 Kuva 73 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tuotantoalueiden keskimääräiset bruttoominaiskuormitukset (kg/ha a) vuosina 2009 2014.