Liikennebiokaasu ja Pohjois-Karjala -seminaari Kontiolahti 24.2.2009 LIIKENNEBIOKAASU EU- NÄKÖKULMASTA Ari Lampinen (lampinen(at)kaapeli.fi) Varapuheenjohtaja, Suomen biokaasuyhdistys ry (www.biokaasuyhdistys.net) Tyypillinen ruotsalainen liikennemerkki (Lampinen 2008)
Liikenne on ainut hiilidioksidipäästöjä kasvattava sektori EU:ssa => Tärkein toiminta-alue ilmastopolitiikassa 1200 CO 2 Emissions /10 6 tn 1000 Electricity & Heat Production Transport 800 600 Household & Commerce Industry 400 Energy Branch 200 0 1985 1990 1995 2000 P.Tapio/TuKKK Source of Data: Eurostat 2000; 2002 Sektorikohtaiset CO 2 -päästöt EU-15:ssa 1985-2000. Tarkempia tietoja: Lampinen & Jokinen (2006)
EU:n ilmasto- ja energiapaketti Hyväksytty EP:n täysistunnossa 17.12.2008 Hyväksytty myös komissiossa ja Eurooppa-neuvostossa (jäljellä ministerineuvoston muodollinen hyväksyminen) Sitovat tavoitteet kaikille jäsenmaille Sisältää 6 lakia, joista 4 koskee liikennepolttoaineita RES-direktiivi (EP 635 puolesta, 25 vastaan): uusiutuvilla 10 % liikenteen (kaikki liikennemuodot yhteensä) polttoainekäytöstä v. 2020 mennessä, energiatehokkuutta parannettava (yhteensä) 20 %:lla v. 2020 mennessä Päästövähennysten taakanjakodirektiivi (EP 555-93): Suomen on vähennettävä liikenteen KHK-päästöjä 16 %:lla v. 2020 mennessä Autojen päästöasetus (EP 559-98): autojen keskimääräisiä CO 2 - päästöjä pudotettava uusiutuvien käytöllä 10 g/km v. 2020 mennessä (ja lisää energiatehokkuudella) Liikennepolttoaineiden (tie- ja vesiliikenne) päästödirektiivi (EP 670-20): polttoaineiden elinkaaren KHK-päästöjä vähennettävä 10 %:lla vuoteen 2020 mennessä (esim. maakaasuun 10 % biokaasua)
Liikennebiopolttoaineiden tavoite EU:ssa vuonna 2020: ilmasto- ja energiapaketin RES-direktiivi Kaikissa jäsenmaissa uusiutuville 10 % osuus liikenteen energiankulutuksesta, mutta: 5 % riittää jos käytetään jäteperäisiä polttoaineita kuten biokaasua (jäsenvaltioilla on myös oikeus tukea näitä polttoaineita) Syyt: - Erityisen hyvä ilmastotase - Ei kilpailua ruokatuotannon eikä muun maa-alan käytön kanssa - Muut ympäristöhyödyt Kalmarin kaupungin biokaasutunnus
BIOPOLTTOAINEET Biokaasu (jätevesi) DME (puu, mustalipeä, hybridi) Metanoli (puu, mustalipeä) DME (mustalipeä) DME (puu) Vety (tuulivoima, hybridi) Synteettinen diesel (puu) Metanoli (puu) Etanoli (puu) ELINKAARIARVIO POLTTOAINEKETJUJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖISTÄ (Volvo 2004) Liikennebiokaasun elinkaaripäästöt (EU:n komissio 2007) Biodiesel (rypsi) Etanoli (vehnä) FOSSIILISET POLTTOAINEET Diesel (hybridi) Diesel DME (maakaasu) Metanoli (maakaasu) Synteettinen diesel (maakaasu) Maakaasu Vety (EU:n keskisähkö) 0 50 100 150 200 250 300 350 400 päästöt gco 2 eqv / MJ pyörien liike-energiaa
EU:n liikennebiopolttoainedirektiivi ja ilmanlaatustrategia: edistettävä puhtaiden biopolttoaineiden käyttöä erityisesti kaupunkiliikenteessä, jolloin saavutetaan lisähyötyjä kaupunki-ilman laadun paranemisen kautta Päästölaji Bussi: dieselistä biokaasuun Auto: dieselistä biokaasuun Auto: bensiinista biokaasuun Kasvihuonekaasut -96% -95% -96% (CO 2, CH 4 ja N 2 O) Pienhiukkaset -94% -99,9% -66% PM 2,5 SO 2-98% -99% -98% NOx -39% -88% -57% NMVOC -70% -33% -79% Meluintensiteetti -50% -50% -50% Lampinen 2003
Energiatehokkuuden parantamisen tavoite EU:ssa vuonna 2020: ilmasto- ja energiapaketin RES-direktiivi Energiatehokkuutta parannettava 20 %:lla vuoteen 2020 mennessä Polttoaine Biokaasu Maakaasu Propaani (nestekaasu) Oktaaniluku 140 130 112 Biokaasun korkea oktaaniluku Etanoli 108 mahdollistaa autojen Metanoli 107 energiatehokkuuden Ferraribensiini 99 nostamisen Tavallinen bensiini 95-98
EU:n päästövähennysten taakanjakodirektiivi: Liikenteen kasvihuonekaasupäästörajoitukset Suomi: -16 % vuosina 2005-2020 Se on toteutettavissa kokonaan liikennebiokaasulla Trollhättanin kaupungin biokaasutunnus Kristianstadin kaupunkibussi
EU:n jätelainsäädäntö ja julkisten hankintojen lainsäädäntö Kunnilla valta päättää alueensa jätteiden käytöstä liikennepolttoaineena Kunnilla valta päättää omien ajoneuvojensa, omistamiensa yhtiöiden ajoneuvojen, kunnan bussiliikenteen ja jäterekkojen polttoainevalinnasta Liikennebiokaasun tuotanto ja kulutus on kokonaan kunnan päätettävissä oleva asia (esim. Ruotsin kunnissa päätös tehdään yhtäaikaisesti päätöspaketilla) EI OLE MUNA-KANA-ONGELMAA!
Kunta Göteborg Trollhättan Linköping Stockholm Uppsala Helsingborg Asukkaita 493.000 54.000 139.000 783.000 188.000 123.000 Alkoi 1992 1996 1996 (1989) 1996 (1940) 1996 1997 [Nm 3 /v] 3.060.000 938.000 4.700.000 8.700.000 1.300.000 1.300.000 Kaasun puhdistus Hiili, kalvo, hiili, hiili Hiili Ruotsin kuntien liikennebiokaasun tuotanto vuoden 2006 alussa (Lampinen 2006) Eslöv 30.000 1997 37.000 Kalmar 35.000 1998 50.000 Kristianstad 77.000 1999 1.000.000 Jönköping 123.000 2000 250.000 Vänersborg 37.000 2000 720.000 Laholm 23.000 2000 1.800.000 Selexol Ulricehamn 22.000 2002 10.000 Hiili Eskilstuna 93.000 2002 403.400 Skövde 50.000 2002 80.000 Hiili Lilla Edet 13.000 2003 33.000 Hiili Borås 100.000 2003 700.000 Kalvo Norrköping 125.000 2004 870.000 Västerås 134.000 2004 600.000 Boden 28.000 2006 600.000 Skellefteå Bjuv 35.000 14.000 2006 2006 1.300.000 2.100.000 Hiili Biokaasun myyntipaikka Lilla Edetissä
Ruotsissa on nyt 76 yleistä biokaasun jakeluasemaa + yli 30 yksityistä bussi-, jäterekka- ja kaupunkien ajoneuvojen varikoilla (lisäksi biokaasun ja maakaasun sekoitusta myyviä tankkausasemia) www.fordonsgas.se
Liikennemetaanin (biokaasun ja maakaasun) käytön kehitys Ruotsissa 1995-2008
Ruotsin kunnat ovat siirtäneet biokaasulle ensisijaisesti Kunnan sisäisen bussiliikenteen Kunnan omat ajoneuvot Jäterekat Kunnan omistamien yhtiöiden ajoneuvot
Toissijaisesti seuraavat sidonnaisajoneuvot Muu julkinen sektori Kuriiriliikkeiden autot Huoltoyhtiöiden autot Taksit Muiden yhtiöiden autot Paikallisjunat Postiautot
Kunnat hyötyvät bensiinin ja dieselin hinnan noususta www.fordonsgas.se Ruotsissa myyntihinta yli 2-kertainen kaupallisesti kannattavaan hintaan verrattuna => Kunnan talouden parantamiskeino => EI TALOUDELLISTA ONGELMAA
Syyskuussa 2007 biokaasu maksoi Jönköpingissä 7,80 kruunua/nm 3. Kuten opastekstistä nähdään 1 normaalikuutio biokaasua sisältää yhtä paljon energiaa kuin noin 1,1 litraa bensiiniä. Siten bensiiniekvivalentti litrahinta on 0,75 euroa eli hieman yli puolet bensiinin hinnasta => ERITTÄIN KANNATTAVAA AUTOILIJALLE!
Tekniikka tunnettu jo 1940-luvulta (ja nykyään käytössä 9,5 miljoonaa autoa) => EI TEKNISTÄ ONGELMAA Biokaasukuorma-auto tankkaamassa Helsingissä jäteveden puhdistamolla vuonna 1943. Tuotanto 2 puhdistuslaitoksella vuosina 1941-1946 oli tarpeeksi 100 autolle, 14 milj. km.
Biometaanin ajoneuvokäytön resurssi Suomessa Biojäteperäinen biokaasu (BG): 700.000 autoa (Lampinen 2003) Puujäteperäinen synteettinen biokaasu (SBG): 8.000.000 autoa Päätehakkuutähde: 5.000.000 autoa Harvennushakkuutähde: 900.000 autoa Kuoret: 500.000 autoa Mustalipeä: 1.400.000 autoa Muu jätepuu: 200.000 autoa Energiakasviperäinen biometaani: Metsien hakkuuvara (SBG): 2.000.000 autoa Peltoenergia (BG ja SBG): 700.000 autoa/500.000 ha => EI RESURSSIONGELMAA
Peltoenergiakasvien ja oljen hehtaarisaanto henkilöautokilometreinä Ruotsissa Synteettinen biokaasu pajusta Metanoli/DME pajusta Biokaasu sokerijuurikkaasta+naateista Etanoli sokerijuurikkaasta + biokaasu naateista Etanoli vehnästä + biokaasu jätteistä Biokaasu oljista Etanoli vehnästä Biodiesel rypsistä 0 10000 20000 30000 40000 km/ha henkilöautolla Lampinen 2008
Jyväskylän seudun biojäteresurssit riittäisivät yli 6000 henkilöautolle tai yli 400 bussille => Samoin Joensuun seudun biojäteresurssit 1. Jätevedenpuhdistamon ylijäämäkaasu 6. Ympäröivien kuntien eläintenlanta, maksimi 100 TAI 6 TAI 1500 100 2. Jätevedenpuhdistamon ylijäämäkaasu + lisäkapasiteetti 7. Peltobiomassa nykyviljely 200 TAI 13 TAI 960 64 3. Jätevedenpuhdistamon koko tuotanto + lisäkapasiteetti 8. Peltobiomassa maksimipotentiaali 510-531 TAI 34 TAI 2645 176 4. Mustankorkean kaatopaikkakaasu 9. Teoreettinen maksimipotentiaali 253 TAI 16 TAI 6495 433 5. Ympäröivien kuntien eläintenlanta, minimi 10. Helpostisaavutettava biokaasu TAI 500 33 TAI 2260 150 Uusi-Penttilä 2004
YHTEENVETO Biokaasun liikennekäyttö on EU:n lainsäädännön ja strategioiden tukemaa Kunnilla täysi valta päättää eli ei ole muna-kana-ongelmaa Ei ole teknistä, taloudellista eikä resurssiongelmaa Kunnille samanaikaisesti jäte-, energia-, liikenne-, talous-, maaseutu-, yritys-, ympäristö-, ja työllisyyspoliittinen toimenpide Käytäntö nähtävissä Ruotsin kunnissa Mikä kunta ensimmäisenä Suomessa? Jönköpingin kaupungin biokaasutunnus
Lähteet EU:n komissio (2007) Well-to-Wheel analysis of future automotive fuels and powertrains in the European context. Version 2c, March 2007. European Commission Joint Research Centre (JRC), The oil companies European association for environment, health and safety in refining and distribution (CONCAWE) & European Council for Automotive R & D (EUCAR), ies.jrc.ec.europa.eu/wtw.htm. Lampinen A (2003) Jätteiden liikennekäyttöpotentiaali Suomessa. Kuntatekniikka 58(1):31-34. <www.kaapeli.fi/~tep/projektit/liikenteen_biopolttoaineet/kuntatekniikka_biokaasupot entiaali.pdf> Lampinen A (2006) Ruotsin liikennebiokaasun 10-vuotisjuhlat. Suomen biokaasuyhdistyksen jäsentiedote, kesäkuu, 7s. <www.biokaasuyhdistys.net/docs/ruotsin%20liikennebiokaasu%2010v.pdf> Lampinen A & Jokinen E (2006) Suomen maatilojen energiantuotantopotentiaalit Ekologinen perspektiivi. Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tiedonantoja 84, Jyväskylän yliopisto. 159 s. <https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/18309> Lampinen A (2008) Liikennebiokaasulainsäädäntö. Palvelututkimus No 8/2008, Levón-instituutti, Vaasan yliopisto, 211 s. <www.uwasa.fi/midcom-admin/ais/midcomserveattachment-7860/biokaasua%20nettiinxz.pdf> Uusi-Penttilä P (2004) Biokaasun liikennekäyttö Jyvässeudulla Esiselvitys. Jyväskylä Science Park, 59s. <www.kaapeli.fi/~tep/projektit/liikenteen_biopolttoaineet/jkl_esiselvitys2004.pdf> Volvo (2004) Volvo s position on future fuels for commercial vehicles. The Parliament magazine 29.11.2004, 14.
Kiitos! Biokaasun tankkausasema Tukholman Bromman jätevedenpuhdistamolla