Strateginen tulosohjausasiakirja , II-taso

Samankaltaiset tiedostot
VAPAA-AJANLAUTAKUNTA Käyttösuunnitelma 2018

VAPAA-AJANLAUTAKUNTA Käyttösuunnitelman toteuma 2016

Sivistyspalvelut, strateginen tulosohjausasiakirja , I-taso

Koulutuslautakunta Talousarvio 2017

Henkilöstösuunnitelma Toimiala: Sivistyspalvelut Palvelualue: Vapaa aika Yksikköjä: 7

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski

KULTTUURITALO VALVE Saatavuuden ja saavutettavuuden toteuttaminen monialaisena yhteistyönä

PALVELUSOPIMUS 2018 SODANKYLÄNTIEN ALUELAUTAKUNTA

Kulttuuri kantaa sivistyskuntaa!

Sivistyspalvelut, strateginen tulosohjausasiakirja , I-taso

PALVELUSOPIMUS 2018 ALAOUNASJOEN ALUELAUTAKUNTA

Strateginen tulosohjausasiakirja , II-taso

Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Palvelujohtaja Ari Karimäki

1. Tehdään selvitys urheilutalo - uimahallin vaihtoehtoisista toimintamalleista.

Koulutus Kansalaisopiston ja taidekoulun opetuksen, näyttelyjen, konserttien ym. tilaisuuksien järjestäminen ja kehittäminen

PALVELUSOPIMUS 2018 YLÄKEMIJOEN ALUELAUTAKUNTA

ROVANIEMEN KAUPUNKI VAPAA-AJAN PALVELUALUEEN RISKIENHALLINTASUUNNITELMA 2017

Suomussalmi uuden lain toimeenpanijana. Joni Kinnunen

Yleisten kirjastojen neuvoston kokous 2/2018

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2017

Strateginen tulosohjausasiakirja , II-taso

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

KULTTUURI-, NUORISO- JA LIIKUNTAPALVELUT

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

Stadin HYTE. Helsingin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Stadin Hyte video

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista

KUNTASTRATEGIA

Hyvinvointipalvelut Vastuuhenkilö: hyvinvointijohtaja As. luku

SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA

Sivistyslautakunta Käyttösuunnitelma 2013 Liite sivistyslautakunta

KAUPUNKISTRATEGIA

Kuntaliiton kaksitoista sanaa tulevaisuuden kulttuuripalveluista

Oulun kaupunki. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö

Järjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko

Esityksen sisältö; 1. Sotesoppa ja kunnat 2. Kunnallisen nuorisotyön toimiala 3.Yhdyspinnat ja uudet rakenteet

UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen

Ohjaamotoiminta Keski-Suomessa. Emmi Lahti Ohjaamokoordinaattori Keski-Suomen TE-toimisto

Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / Kirjastopalvelujen näkökulma

Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta

Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan vastuualue, Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto

TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2014

NUORISO- JA LIIKUNTATOIMEN RAHOITUS- JA VALTIONAVUSTUSTEN SÄHKÖINEN HAKU -seminaari

Sivistystoimen tuloskortti 2012

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmahdollisuuksia. Pori kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju, Opetus- ja kulttuuriministeriö

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sivistystoimi Aulis Pitkälä

Kaupungin ydin- ja tukiprosessit. Kaupunginhallitus

Kehittämisavustukset Alustavia tuloksia PePa-kyselystä Muuta. Tampere Marjariitta Viiri

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

Kulttuuri sivistyskunnan voimavarana

Ohjaamojen projektipäällikköpäivät. kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff

Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

MITEN MAAKUNTAUUDISTUS EDISTÄÄ ELINVOIMAA?

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE

Strateginen tulosohjausasiakirja , I-taso

Osavuosikatsaus

Yhdistysten rooli muuttuvassa sote- ja kuntakentässä. Opastavan päätösseminaari Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys

Vuosittainen talousarvioon liitettävä ja tilinpäätöksessä tarkasteltava lautakuntatasoinen Kaupunkistrategian Työsuunnitelma 2019

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5)

Tehtäväalue: Hyvinvointi LIITE 1

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.

Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Ohjaamoja kehittämässä

Kohti sivistyskuntaa kunta edistää taiteen perusopetuksen saatavuutta

Vapaa-ajanlautakunta Kulttuuri

Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain infotilaisuus

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN OSAVUOSIKATSAUS

Kasvun ja oppimisen lautakunta Liite nro 1 (1/9)

HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI

Perhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL

Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Ohjaamo Helsinki. Tuloksia ja tulevaa. Sirkku Reponen projektipäällikkö

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt. Ajankohtaiskatsaus. Johtaja Terhi Päivärinta. Kuntamarkkinat 12.9.

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta Liite 1 41

Nuorten kuuleminen ja osallisuus. Siiloista kokonaisuuteen Pori Sivistysjohtaja Eija Mattila Huittisten kaupunki

Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmä: ELINIKÄISEN OHJAUKSEN STRATEGISET PAINOPISTEET RESILIENSSI OSAAMINEN

2 Hyvinvointi talousarvio 2017 ja henkilöstömäärä

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola

Nurmijärven kuntastrategia Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Sivistyslautakunta Käyttösuunnitelma 2013 Liite sivistyslautakunta

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Rovaniemen kaupunki Ote pöytäkirjasta 7/ (6) Vapaa-ajanlautakunta

Transkriptio:

Strateginen tulosohjausasiakirja 2016 2019, II-taso 1. SOPIMUSOSAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Rovaniemen kaupungin vapaa-ajanlautakunta ja vapaa-ajanlautakunnan alaiset palvelualueet (kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut). 2. SOPIMUKSEN TARKOITUS Tällä sopimuksella vapaa-ajanlautakunta ja palvelualueet sopivat kaupunginhallituksen strategisen tulosohjauksen I- tason sopimuksen mukaisten tavoitteiden ja niihin liittyvien toimenpiteiden toteuttamisesta sekä resurssien käytöstä. 3. LYHYT KUVAUS TOIMINNASTA JA MÄÄRÄRAHAT 2016 Vapaa-ajanlautakunta järjestää kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut. Kulttuuripalveluissa kunnan tehtävänä on edistää, järjestää ja tukea kirjasto-, museo-, orkesteri- ja yleistä kulttuuritoimintaa, teatteria ja tanssia sekä omaehtoista kulttuuritoimintaa. Kaupunki tukee omaehtoista kulttuurityötä avustamalla 3. sektorin kulttuuri- ja taidetoimintaa. Aluelautakunnille tuotetaan kulttuuripalveluita kunkin aluelautakunnan kanssa sovitulla tavalla. Liikuntapalveluiden tehtävänä on edistää kaupunkilaisten hyvinvointia ja viihtyvyyttä tarjoamalla tasapuoliset liikuntamahdollisuudet. Kaupunki tukee omaehtoista liikunta- ja urheilutoimintaa avustamalla 3. sektorin liikuntaja urheilupalvelujen tuottajia. Aluelautakunnille tuotetaan terveysliikuntapalveluita kunkin aluelautakunnan kanssa sovitulla tavalla. Nuorisopalvelut edistävät lasten ja nuorten yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia, tarjoavat tietoa, toimintaa ja pedagogista ohjausta osallisuutta ja kasvua tukevin keinoin sekä luovat toimintaedellytyksiä, kehittävät ja ennakoivat tulevaa. Aluelautakunnille tuotetaan nuorisopalveluita kunkin aluelautakunnan kanssa sovitulla tavalla. Tuotot: 2 559 548 euroa Kulut: 17 269 548 euroa Kate: 14 710 000 euroa Toteutuminen 1.1. - 31.12.2016 Tuotot: 2 812 883 euroa Kulut: 16 882 008 euroa Kate: 14 069 126 euroa 4. VAPAA-AJAN PALVELUALUEEN INVESTOINNIT Ounasrinteen monitoimitalo, liikuntahalli, kirjasto ja nuorisotila Ounasvaaran liikuntapuisto Keskuskenttä Uimahalli Liikuntapaikkojen ja niillä olevien rakennusten sekä ulkoilureittien peruskorjaukset Toteutuminen 1.1. - 31.12.2016 Investointien suunnittelussa on raportointikaudella huomioitu eri rahoitus- ja rakentamisvaihtoehdot sekä eri väestöryhmien palvelutarve. Pääkohteina suunnittelussa ovat olleet uimahalli ja keskuskenttä. Ounasvaaran liikuntapuisto: Mäkikeskuksen HS 100 mäen valaistuksen peruskorjaussuunnitelma valmistui, toteutus siirrettiin vuodelle 2017.

Keskuskenttä/monitoimikenttä: Tekonurmen uusittiin toukokuussa 2016. Hankkeeseen saatiin valtionavustusta. Vanha tekonurmi asennettiin uusiokäyttöön Koskenkylän koulun, Ylikylän koulun ja Rommelin kentille. Liikuntapaikat/alle 0,4 M rakentaminen: Ylikylän koulun liikunta-alueelle asennettiin pienpeliareena, jonka hankintaan saatiin avustusta Suomen Palloliiton Ässäkenttäohjelmasta. Susivoudinpuiston pysäköintialueen suunnittelutyö käynnistettiin. Uusittiin Syväsenvaaran jääkiekkokaukalon laitarakenteet sekä peruskorjattiin Hirvaan ja Kivitaipaleen jääkiekkokaukaloiden alustat. Uimahalli: Vapaa-ajanlautakunta päätti käynnistää uuden uimahallin rakentamishankesuunnittelun urheiluopiston yhteyteen Ounasvaaralle. Hankesuunnittelussa määritetään uimahallihankkeen taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset sekä valmistellaan toimijoiden kesken esisopimukset, jotka tuodaan erikseen päätettäviksi. Ounasrinteen monitoimitalon rakentamisen toteutti Rovaseudun Markkinakiinteistöt. Vapaa-ajan palveluja Ounasrinteen monitoimitalossa ovat kirjasto, nuorisotila ja liikuntahalli.

5. STRATEGISIA TAVOITTEITA TOTEUTTAVAT TOIMENPITEET Kaupunkistrategian tavoite Alueen elinvoimaisuus: Koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Toimialan keskeiset toimenpiteet suunnitteluvuosille 1. Yhteistyö II asteen koulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen sekä yliopiston kanssa Tavoitteiden toteutumisen arviointi Toteutuminen 1.1. - 31.12.2016 1. Kuvaus yhteistoiminnasta: arvio toiminnan toteutumisesta vuosittain (TP) 1. Yhteistoiminta koulutuksen ja oppilaitosten kanssa toteutunut suunnitellusti ja aktiivisesti (Lapin yliopisto, Lapin AMK ja LAO) Taidemuseon ja yliopiston Taiteiden tiedekunnan yhteistyö jatkui aktiivisena. Osallistuttiin Omia polkuja pitkin ammattiin (OPPA) ammatillisen koulutuksen tutkinnon uudistus työelämään siirtymisen edistäjänä - hankkeeseen. Maakuntamuseo järjesti museopedagogiikan kurssin Lapin yliopiston kanssa. Taidemuseo toteutti Lapin yliopiston taidekasvatuksen kanssa Näyttelyn tekemisen -kurssin ja yhteistyössä 130 taidekasvatustapahtumaa. Kirjastonkäytön opetusta järjestettiin yhteistyössä Lapin TNO-palveluiden kanssa. Lapin ammattiopisto osti Porokadun kirjaston asiantuntijapalvelun. Harjoittelijoiden ja työssäoppijoiden määrä (OVK) Harjoittelijoiden, työssäoppijoiden ja työkokeilijoiden määrät: nuorisopalvelut 70, liikuntapalvelut 5, kulttuurituottajat 1 (siviilipalv.), kirjasto 34, taidemuseo 24, maakuntamuseo 12, orkesteri 2.

Vetovoimaisuus 2. Ohjelmat ja kulttuuri-, liikunta ja nuorisopalvelujen järjestäminen 2. Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma päivitettynä, Liikuntapoliittinen ohjelma hyväksyttynä. (TP) 2. Liikkeellä energiaa-liikuntapoliittinen ohjelma käsiteltiin ja hyväksyttiin. Kulttuuri- ja liikuntakasvatussuunnitelma hyväksyttiin vapaa-ajanlautakunnassa 31.5.2016. Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman päivitysprosessi on kesken. 3. Vapaa-ajan palvelut ja tuotteiden kehittäminen 3. Kävijä- ja käyttäjämäärät 3. Liikuntapalveluiden käyntimäärät yhteensä 246 872, nuorisopalveluiden käyntikerrat yhteensä 50 138, kulttuurituottajat: kaikki osallistujat 20 802, kirjastokäynnit 483 310 + 28 123 (Alueltk) ja kirjaston lainamäärät 1 022 481 + 33 291 (Alueltk), maakuntamuseolla 94 711 museokäyntiä ja taidemuseolla 32 740 museokäyntiä, orkesterilla 20 141 kuulijaa. Kuvaus kehittämistyöstä Kehittämishankkeita: -Laitakaupungin laulut -Valtakunnallinen Taidetestaajat hanke - Aili-Kulttuurisen seniori- vanhustyön kansallinen verkostohanke (yhdessä perusturvan kanssa) -Koha kirjastojärjestelmän kehittäminen hanke / kirjasto -Uusia kirjastotoiminnan kehittämishankkeita haettiin (AVI) neljä, joiden haettavien avustusten kokonaissumma on noini 100 000. Hankkeiden avulla kehitetään kirjaston tiloja ja markkinointia sekä selvitetään kirjaston digitointikäytäntöjä ja tarpeita. -Sosiaalista osallisuutta parantavat palveluinnovaatiot seuratyössä hanke - Koto-liikuntahanke -Digitaalinen pelitoiminta hanke

-NuoriKulttuuri projekti -EVS hankkeet sekä - Etsivä Nuorisotyö ja nuorten harrastustoimintaa tukevat hankkeet Jenny ja Antti Wihurin säätiön tuki, 50 000 euroa, myönnettiin taidemuseon 30- vuotisjuhlaan, jonka avulla museo toteutti yhteistyössä sirkustaiteen edustajien kanssa (Haje-näyttely). Kansainvälisyys 4. Vapaa-ajan palveluiden markkinointiyhteistyö Kansainväliset yhteistyöhankkeet 4. Arvio toiminnan toteutumisesta vuosittain 4. Markkinointiyhteistyön kehittämistä on jatkettu työryhmätyöskentelynä. Keskeiset markkinointiyhteistyökumppanit olivat Arktikum Palvelut Oy ja Matkailu- ja Markkinointi sekä Rovaniemen teatteri. Markkinoinnin ja myynnin ostopalvelusopimus Arktikum Palvelu Oy:n kanssa. Vapaa-ajan kansainvälinen yhteistyö monipuolista, esim. Northern art network (taidemuseo/argangel 2016) ja nuorisopalvelujen E+-ohjelman EVS hankkeet. Maakuntamuseo toteutti yhteistyössä eri tahojen kanssa Arktikumissa Pohjoismaisen Metsähistoriakonferenssin. Yhteistyövierailu Ajkaan, Unkariin. Orkesterin kansainväliset vierailijat ja vierailu Harbinissa. Kulttuuriteemainen vierailu Ajkaan, Unkariin. Liikuntayhteistyö jatkui Kiirunan kaupungin kanssa.

Kestävä talous 5. Tuottavuusinnovaatiot ja - toimenpiteet, kokonaistuottavuuden kehittäminen, monituottajamallin kehittäminen 5. Tuottavuustoimenpiteet Talousraportointi (OVK) Kuvaus monituottajuudesta (TP) 5. Taloutta raportoitu kuukausittain ja osavuosikatsaus laadittu. Tuottavuustoimenpiteet toteutuivat pääosin suunnitellusti; vapaaajanpalveluiden uusi hinnasto tuli voimaan 1.5 alkaen. Monituottajuus konkretisoitunut eri sektorirajoja ylittävän yhteistyön, hankkeiden ja ostopalvelujen avulla. Yritysten kilpailukyky: Yritysten toimintamahdollisuudet 6. Yhteistyö palvelujen tuottamisessa, palvelujen hankinta III-sektorilta ja yrityksiltä, Vapaa-ajan palvelujen avustustoiminta 6. Yhteistyömuodot, arvio toiminnan toteutumisesta vuosittain, hankittujen ostopalveluiden ja jaettujen avustusten määrä (TP) 6. Vapaa-ajan palveluissa tehty yhteistyötä 3. sektorin ja vapaan sektorin kanssa sekä Aluehallintoviraston, Taiken, seurakunnan, varuskunnan ja monien muiden julkisten toimijoiden kanssa Ostopalvelusopimuksia kulttuuripalveluissa 7 kpl, liikuntapalveluissa 10 kpl ja nuorisopalveluissa 2 kpl. Vapaaajanlautakunnan kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotyön avustuksia jaettiin 4/2016: Kulttuuriavustuksia yhdistyksille 54 kpl, yksityisille 17, liikunta-avustuksia 73 ja nuorisotyön avustuksia 17 eri toimijalle. Kolmannen sektorin yhteistyötahoina maakuntamuseolla mm. Petsamoseura ry ja Maakuntamuseon ystävät. Taidemuseo tärkein kolmannen sektorin toimija oli Taidemuseon ystävät ry ja orkesterin ystäväyhdistys Lakka ry. Ystäväyhdistykset hankkivat aktiivisesti ulkopuolista rahoitusta toiminnan tueksi. Kirjastolla on useita järjestökumppaneita, jotka hyödyntävät kirjastoa tilana ja tapahtumapaikkana.

Liikunta- ja nuorisopalveluissa tärkeinä yhteistyökumppaneina ovat olleet useat yhdistykset, seurat ja vapaat toimintaryhmät. 7. Hankintojen suunnittelu yhteistyössä eri toimialojen ja palvelualueiden kanssa 7. Arvioidaan tilinpäätöksen yhteydessä (TP) 7. Ounasrinteen monitoimitalon kalustuksen yhteinen hankintaprosessi. Sinetän ja Meltauksen monitoimitilojen kalusteiden hankintaprosessi käynnistettiin. Asukkaiden hyvinvointi: Monipuoliset työllistymisen mahdollisuudet 8. Nuorten parissa toimivan henkilöstön yhteistyön ja yhteistyöverkostojen kehittäminen 8. Osallistuminen Ohjaamo-toimintaan, arviointi osana Ohjaamo- toiminnan arviointia (TP) 8. Nuorten palveluiden kehittämisprosessi eteni suunnitelman mukaisesti jatkuen vuoden 2016 loppuun. Nuorisopalvelut on osa Ohjaamoverkostoa ja mukana kehittämässä nuorten palveluita. Yhteistyö Ohjaamotoiminnan kanssa on vahvistunut. Etsivät nuorisotyöntekijät päivystävät Ohjaamossa, mikä osaltaan on parantanut nuorten palvelujen saatavuutta. Ennaltaehkäisevä toiminta ja hyvinvointierojen kaventaminen 9. Eri toimijoiden verkostotyön ja palveluiden kehittäminen Varhainen puuttuminen ja erityisryhmien tuki 9. Parkki-toiminta yhteistyössä mm. TEkeskuksen, sosiaalitoimen ja Rovaniemen teatterin kanssa. Arviointi toteutumisesta vuosittain. (TP) 9. Kuluvana vuonna parkkeja on järjestetty yhteensä neljä; Porukka-, Musa-, Art- sekä Keimers-parkit. Parkki-toiminta, nuorten tieto- neuvonta ja ohjauspalveluiden kehittäminen sekä erilaiset tapahtumat ja pienryhmät ovat esimerkkejä nuorisopalveluiden ja Ohjaamon välisestä yhteistyöstä. Etsivä nuorisotyö, Ankkuri-toiminta, Jopetoiminta. Arviointi toteutumisesta vuosittain. (TP) Etsivä nuoristyö, Ankkuri-toiminta ja Jopetoiminta toteutunut suunnitellusti. Etsivän nuorisotyön asiakkaiden määrä oli 160 nuorta.

Sujuvan arjen palvelut 10. Osallisuussuunnitelmat 10. Osallisuusohjelman mukainen toiminta. Asukastapaamiset ja yhteistyö Aluelautakuntien kanssa. 10. Vapaa-ajan palvelut ovat vastanneet kylien kulttuuripalvelujen järjestämisestä alueellisista palveluista vastaavien lautakuntien kanssa sovitulla tavalla. Kylille järjestettyjen palvelujen tuottamisessa paikallisilla kyläyhdistyksillä on ollut tärkeä ja keskeinen merkitys. Tärkeitä yhteistyökumppaneita olivat kaupungin kansalaisopisto ja Rovaniemen seurakunta. Asiakaskyselyt (TP) Kirjaston asiakaskysely 2016 Muurolan kirjaston kehittäminen ja tilankäyttö -kysely Nuorisopalvelujen #ParastaRollossa2016 - asiakaspalautekeräys 11. Matalan kynnyksen vapaa-ajan palvelut erityisesti lapsille ja nuorille 11. Lapin lastenkulttuuriverkoston toiminta, arviointi toteutumisesta vuosittain. (TP) 11. Lapin lastenkulttuurinverkoston toimintaan myönnettiin 120 000 (OKM), josta Rovaniemen osuus n. 30 000. Toiminta toteutunut suunnitellusti Lastenkulttuurin tilastointitapaa uudistettiin.. Kyseessä ovat matalan kynnyksen lastenkulttuuripalvelut, joiden painopisteenä oli varhaiskasvatuksen yksiköihin ja kouluihin kohdennetut palvelut. Lastenkulttuuritapahtumien määrä yhteensä 141 ja kokonaiskävijämäärä 8643. Taidemuseolla oli 83 taidekasvatustapahtumaa ja orkesteri järjesti 9 koululais- ja lastenkonserttia, joissa kävijöitä 2018. Maakuntamuseon museokasvatustapahtumiin (172) osallistui

280 lasta ja nuorta. Nuorten palveluiden prosessi, raportti (TP) Nuorten palveluiden prosessi eteni suunnitelman mukaisesti, jatkossa siirtyy osaksi toimijoiden perustyötä Lapin kirjastojen KOHA-järjestelmän kehittäminen, hanke ja raportti (TP) Koha-kirjastojärjestelmän käyttöönottoa siirrettiin huhti-toukokuulle 2017, johtuen järjestelmän teknisistä haasteista ja siirrettävän tiedon suuresta määrästä. Viihtyisä elinympäristö: Toimiva yhdyskuntarakenne; asuminen, liikenne ja palvelut 12. Palveluverkkosuunnitelmat, ohjelmat 12. Liikuntapaikkojen ylläpitoon liittyvä kysely osana laajempaa kartoitusta. (TP) 12. Liikuntapaikkojen ylläpitoon liittyvä kysely (Yhdyskuntatekniset palvelut 2016 tutkimus) tehtiin yhteistyössä teknisen toimialan kanssa. 13. Palveluverkon kehittäminen eri toimijoiden yhteistyönä, yhteiskäyttötilat 13. Kirjastoverkkouudistus. Arvio toteutumisesta vuosittain. (TP) Yhteiskäyttötilojen määrä 13. Aluelautakunnan päätös Meltauksen kirjaston sulkemisesta ja autokirjastopalvelun käyttöönotosta tehtiin Yläounasjoen alueella. Lainaustilastojen valossa vuonna 2015 toteutettu palveluverkkouudistus näyttää onnistuneen, sillä autokirjaston lainat ovat lisääntyneet enemmän kuin suljettujen kyläkirjastojen lainamäärät olivat. Yläkemijoen kirjastopalveluita on kehitetty yhteistyössä aluelautakunnan kanssa. Kirjaston yksiköitä ollaan tiivistämässä kahdesta toimipisteestä yhteen koulun yhteyteen. Nuorisotila Loukku ja Ounasrinteen kirjasto siirtyivät Ounasrinteen monitoimitaloon. Omatoimikirjastot tullaan ottamaan käyttöön uuden kirjastojärjestelmän myötä. Korkalovaaran kirjaston muuttaminen omatoimikirjastoksi on

14. Asukkaiden osallisuus ja kuuleminen, vaikutusten ennakkoarviointi palveluverkon muutoksissa 14. Osallisuusohjelman mukainen toiminta. Arvio toiminnan toteutumisesta. keskeytetty kiinteistön kuntokartoituksen ajaksi. 14. Osallisuuden edistäminen kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön keinoin toteutunut. Osallistuttu monialaisesti toteutettuun monitoimitilojen johtajuuden tarkasteluun. Sportisti Roi toimintaa on uudistettu, liikuntapassi 5-6 luokkalaisille kehitetty ja seurakumppanuuksia ylläpidetty. Nuorisotyössä nuorten osallisuuden edistäminen oli keskeinen tavoite kaikissa toiminnoissa Kotouttamisohjelma päivitetty vapaa-ajan osalta. Maakuntamuseon ikäihmisille suunnattu kuukausittainen muistelukerho Helmikammarilla, yhteistyössä Rovaniemen srk:n kanssa. Maakuntamuseon asukkaille järjestämät keskustelutilaisuudet: Aiheena Rovaniemen itsenäisyysajan vuosikymmenet ja Suomi 100-vuotta, juhlanäyttely Sata esinettä, sata kuvaa. Vapaa-ajan toimenpiteillä, kuten Pelitalo Montendo, Satusivellin ja nuorisovaltuustotoiminta, on edistetty lapsiystävällisen kuntamallin toteuttamista.

6. HENKILÖSTÖN HYVINVOINTIIN JA TYÖELÄMÄN LAATUUN LIITTYVÄT TAVOITTEET 1 Henkilöstön määrä Arviointi toteutumisesta: Tavoitteena henkilökustannusten pysyminen nykytasolla, väheneminen perustuu oman toiminnan sopeuttamiseen Henkilöstöresurssien tulee vastata vapaa-ajan rakenteellisiin tai toiminnallisiin muutoksiin Henkilöstön määrää säädellään tuottavuustavoitteiden, hyvinvointisuunnitelman ja henkilöstösuunnitelman avulla Henkilöstökustannusten kehitys (OVK) Tuottavuustavoitteet Henkilöstösuunnitelma Rekrytoinnin suunnittelu Hyvinvointisuunnitelma Palvelutarpeen ja palveluverkon muutokset otetaan huomioon rekrytointiprosessissa 2 Työhyvinvointi Arviointi toteutumisesta Terveysperusteiset poissaolot vähentyvät Työolokysely Kehityskeskustelut Koulutussuunnitelma, koulutukseen osallistuminen (%) Terveysperusteisten poissaolojen muutosten ja siihen vaikuttavien tekijöiden analyysi osavuosikatsauksissa Työterveyskustannukset osavuosikatsauksissa: KL1 (lakisääteinen työterveyshuolto), KL2 (sairaanhoito,ei-lakisääteinen), eur ja muutos- & ed.vuoteen Toteuman arviointi suhteessa tthtoimintasuunnitelmaan osavuosikatsauksessa Työtapaturmien määrä / vuosi Työolokyselyn eri osioiden keskiarvojen muutokset (työ, työyhteisö ja työkyky; esimiestyö ja johtaminen; väkivallan uhka työssä; tasa-arvo) Käytyjen kehityskeskustelujen määrä Tulosten analysointi ja muutos edelliseen kyselyyn Osaamiskartoituksen toteuttaminen, kirjasto Toteutuminen 1.1. - 31.12.2016 1 Henkilöstön määrä: Vapaa-ajan palveluissa henkilöstömäärä 31.12.2016 160 henkilöä (+3 %), henkilötyövuodet -0,3 % ja sairauspoissaolot 79 päivää (-7% pv/hlö). Pitkien sairauspoissaolojen väheneminen näkyy selkeästi vapaa-ajan palvelualueen sairauspoissaolojen tilastoissa 2016. 2 Työhyvinvointi: Vapaa-ajan palveluiden henkilöstösuunnitelma 2016-2018 laadittu. Henkilöstökustannukset toteutuneet 98,09% (sisältäen projektit), ilman projekteja toteuma on 95,95%. Koulutuksiin osallistuminen väheni 21% vuodesta 2015. Rekrytoinneissa noudatetaan Rovaniemen kaupungin ohjeistusta ja muun muassa eläköitymisten yhteydessä harkitaan tarkkaan tehtävien täyttöä ja tehtävien uudelleen järjestelyjä. Rekrytointiprosessi ja sen suunnittelussa on otettu huomioon vapaa-ajan palvelutarpeen ja -verkon muutokset. Työterveyskustannukset ovat pysyneet edellisen vuoden tasolla, työtapaturmia sattui 4. Otettu käyttöön Aino Health Management- järjestelmä johtamisen työvälineeksi. Työolokyselyä ei ole toteutettu tarkastelujaksolla.

Kehityskeskustelut käytiin yksiköissä. Raportti keskustelun tuloksista laadittiin kesäkuussa 2016, joka on toimitettu toimialajohtajalle ja henkilöstöpäällikölle. Vapaa-ajan palvelujen koulutussuunnitelma on laadittu ja esimiehet ovat osallistuneet Esimiespassi-koulutukseen. Vapaa-ajan palvelut osallistuvat sivistyspalvelujen työhyvinvointia käsittelevän ohjausryhmän työskentelyyn. Lapin kirjastohenkilöstön osaamisen kehittämishankkeessa toteutettiin osaamiskartoitus, joka toimii pohjana kehityskeskusteluille ja koulutus- ja rekrytointisuunnitelmille. Vapaa-ajan palvelualueella perustettiin oma sisäilmatyöryhmä elokuussa 2016. Työryhmä on kokoontunut tarvittaessa, vähintään kahden kuukauden välein.

7. VAPAA-AJANPALVELUJEN LAADUNHALLINTA JA YDINTAVOITTEET Vapaa-ajan palveluissa vastuu laadun kehittämisestä nähdään yhteisenä tehtävänä. Laatu syntyy työpaikan hyvästä ilmapiiristä, laatu on oppimista ja kehitys perustuu osaamisen jatkuvalle kehittämiselle. Vapaa-ajanlautakunnan alaisen toiminnan laadunhallinta on rakenteiden, prosessien, toimintatapojen ja resurssien sekä niiden hyvän johtamisen kokonaisuus. Toiminta rakentuu kaupunkistrategian linjausten sekä muiden kaupunkitason periaatteiden jatkumona palvelualueiden omiin suunnitelmiin sekä vuosittain päätettäviin ydintavoitteisiin. Tavoitteet ovat osa arjen työtä ja näkyvät niin yksikön toiminnassa kuin koulutussuunnitelmissa ja kehityskeskusteluissa. Ydintavoitteet 1) Edistämme kokonaisvaltaista viihtyvyyttä ja hyvinvointia (2) Tarjoamme kaikille ikä- ja kohderyhmille laadullisesti ja tiedollisesti korkealaatuisia, elämyksellisiä ja ohjattuja vapaa-ajan palveluita sekä edellytyksiä omaehtoiseen toimintaan. (3) Vahvistamme yhteistä turvallisuuden tunnetta toiminnan painopisteen ollessa ennaltaehkäisevässä työssä. (4) Tuemme yhteisöllisyyttä, identiteetin rakentumista, ylitämme rajoja ja innostamme yhteiseen tekemiseen, oppimiseen ja osallisuuteen. (5) Kehitämme yhdessä luovaa, vetovoimasta ja moninaista Rovaniemeä. Toteutuminen 1.1. - 31.12.2016 Vapaa-ajan palveluissa laatua kuvataan palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden, kuntalaisten osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistämisen sekä ammattimaisen ohjauksen ja toiminnan näkökulmista. Sidosryhmäyhteistyö ja verkostot ovat vapaa-ajan laadun kehittämisen kannalta merkityksellisiä, kuten myös organisaation sisältä ja ulkoa saatavat kehitysimpulssit. Vapaa-ajan palveluiden hyvinvointivaikutukset ja ennaltaehkäisevä työ ovat olleet tärkeitä elementtejä tuleviin muutoksiin liittyvissä keskusteluissa. Vapaa-ajan palveluja on järjestetty omana tuotantona, yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa sekä ostopalveluina. Vapaa-ajan palveluiden toimintaa on toteutettu yhteisesti luotujen suunnitelmien ja ydintavoitteiden mukaisesti. Toiminnan tuloksellisuuteen, vaikuttavuuteen ja laatuun vaikuttaa keskeisesti se, kuinka motivoitunutta henkilöstö on. Laatu on osa arjen työtä ja se syntyy työpaikan hyvästä ilmapiiristä, yhteisestä oppimisesta ja osaamisen kehittämisestä. Vapaa-ajalla toteutettiin syksyn 2016 aikana kirjastossa henkilöstön osaamiskartoitus ja palvelualueella on toteutettu tehtävänkuvien kehittämistyötä ja jatkui edelleen henkilöstön koulutuksilla. (Työyhteisötaidot muutoksessakoulutuskokonaisuus). Ilahduttavaa on, että vapaa-ajanpalvelualueen sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Vapaa-ajan palvelut ovat lähipalveluja, joihin asukkaan on helppo osallistua. Ne rikastuttavat kaupunkilaisten arkea ja edistävät sosiaalista toimintaa ja osallisuutta. Palvelualue tavoittaa hyvin eri ikäryhmiä ja se toimii laajasti koko kaupungin alueella. Vapaa-ajan tapahtumat ovat tarjonneet mahdollisuuden kohtaamiseen, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja yhteiseen kokemukseen jotka vahvistavat yhteisöön kuulumisen tunnetta ja vähentävät syrjäytymistä ja yksinäisyyttä. Asukkaiden osallistuminen tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen takaa, että toiminta vastaa heidän tarpeitaan ja sitouttaa osallistumaan.

8. KEHITTÄMISTYÖ Toimintakauden merkittävimmät kehittämishankkeet: Sosiaalista osallisuutta parantavat palveluinnovaatiot seuratyössä hanke Koha-järjestelmä, Rovaniemen kaupunginkirjasto - Lapin maakuntakirjasto Ohjaamo-toiminta Lapin lastenkulttuuriverkoston toiminta. Toteutuminen 1.1. - 31.12.2016 Sosiaalista osallisuutta parantavat palveluinnovaatiot seuratyössä hanke on jatkunut suunnitellusti. Hanke jatkuu vuoteen 2017 saakka. Koha-kirjastojärjestelmään liittyvä kehittämistyö jatkuu. Käyttöönottoa on siirretty huhti-toukokuulle 2017, johtuen järjestelmän teknisistä haasteista ja siirrettävän tiedon suuresta määrästä. Verkkokirjaston osalta on tehty päätös liittyä kansalliskirjaston tarjoamaan Finna-alustaan. Nuorisopalvelut on osa Ohjaamo-verkostoa ja siten tiiviisti mukana kehittämässä nuorten palveluita Rovaniemellä. Parkki-toiminta, nuorten tieto-neuvonta ja ohjauspalveluiden kehittäminen sekä erilaiset tapahtumat ja pienryhmät ovat esimerkkejä nuorisopalveluiden ja Ohjaamon välisestä yhteistyöstä. Lapin lastenkulttuuriverkostoon on liittynyt vuoden 2016 alusta Sodankylä, joten toiminta on laajentunut edelleen. Lasten kulttuuriverkoston saavutettavuustyössä on pidetty huolta siitä, että pääosin tapahtumat toteutetaan osana päiväkodeissa ja kouluissa olevien lasten arkipäivää. Lapin lastenkulttuuriverkoston toimintaan saatiin 120 000 euron avustus, josta Rovaniemen osuus on n. 30 000 euroa.