Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden mahdollista pidentävää vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening effect Kolme lajiketta: Voitto, Einar ja Edel Kolme tautiainekäsittelyä ja verrokkina käsittelemätön: Tilt 0,5 l/ha Acanto Prima 1 kg/ha Acanto 0,25 l/ha + Proline 0,25 l/ha Koe toteutettiin samanmuotoisena myös vuonna 2012 Lannoitus lietteellä 25 tn/ha + Suomensalpietari 133 kg/ha Kylvö 22.5.2013 Rikkakasvitorjunta ja kasvunsääde: 13.6.2013 Ariane S 2,0 l/ha 19.6.2013 Moddus 0,2 l/ha Maalaji Multav. ph Ca K P Mg KHt rm 6,5 1540 84 21,3 78 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.12.2013 2
Tautitorjuntaan käytetyt aineet Tilt (Propikonatsoli ) Kaikkien viljojen sienitautien torjuntaan (myös muuta käyttöä) Heikko, korkeintaan hyvä teho esim. verkko- ja rengaslaikkuun Acanto Prima (Pikoksistrobiini + syprodiniili) Viljojen kasvitautien torjuntaan Hyvä erinomainen teho härmään, verkko- ja rengaslaikkuun Acanto + Proline (Pikoksistrobiini + protiokonatsoli) Viljojen kasvitautien torjuntaan Acanto on strobiluriinivalmiste, joten käyttö seoksena toisen tauteihin hyvin tehoavan aineen kanssa Seoksen teho vähintään hyvä tai erinomainen esim. verkko- ja rengaslaikkuun Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.12.2013 3
Sato ja HLP Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.12.2013 4
Satotasot Pelkästään lajikkeita tarkasteltaessa satotasojen erot nousevat tilastollisesti merkitseviksi 1 Samoin käsittelyjen välillä eroissa on tilastollinen merkitsevyys 2, eriteltynä: Acanto + Proline käsittelyllä saavutettu satotaso oli ei käsiteltyä ja Tiltkäsiteltyä suurempi 3 Acanto Prima käsittelyllä saavutettu satotaso oli ei käsiteltyä ja Tiltkäsiteltyä suurempi 4 Acanto + Proline ja Acanto Prima käsittelyjen, ja vastaavasti Tiltin ja ei käsitellyn välille ei löytynyt merkitsevää eroa Lajikkeiden ja käsittelyjen yhdysvaikutuksia vertailtaessa satotasoissa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa 5 Yksittäisille pareille kylläkin, Voitto näytti hyötyvän eniten tehokkaammista tautiaineista 1 2 3 4 5 p = 0,0003 p < 0,0001 p < 0,0200 p < 0,0030 p = 0,3043 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.12.2013 5
HLP Hehtolitrapainoissa * lajikkeiden välillä tilastollisesti merkitsevät erot 1 Edelillä selvästi kahta muuta korkeammat tulokset Voitto ja Einar: alhaiset hlp:t, jos vertailukohtana P-Pohjanmaan alueen keskilaatu (Evira 2013: rehuohran hlp 64,7 kg) Pelkkiä käsittelyjä 2, ja lajikkeiden ja käsittelyjen yhdysvaikutuksia 3 tarkasteltaessa erot eivät ole merkitseviä Tarkoittaa käytännössä, että saman lajikkeen hlp:t verrattain tasaisia käsittelystä riippumatta 1 2 3 p = 0,0002 p = 0,6617 p = 0,1223 * = mitattu Dickey-John 2100 GAC vilja-analysaattorilla Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.12.2013 6
Kasvuston korkeus ja valkuainen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.12.2013 7
Korkeus ja valkuaispitoisuus Lakoa ei esiintynyt käytännössä lainkaan Voitto kasvustoltaan selvästi muita korkeampi, käsittelyjen välillä ei suuria eroja Valkuaisen osuudessa merkitsevät erot lajikkeiden 1, mutta ei käsittelyjen 2 välillä Voitolla muita korkeampi valkuaispitoisuus 3 Käsittelyistä riippumatta tasaisia tuloksia Tulokset noin alueen keskitasoa (Evira 2013: 11,0%; vrt. vuoden 2012 kokeessa: 11,7 13,6 %) 1 2 3 p = 0,0001 p =0,1324 p < 0,0005 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.12.2013 8
Kasvustokuvaa kokeelta 13.8.2013 Edel Acanto Prima Edel Ei torjuntaa Edel Acanto + Proline Kuva: Miika Hartikainen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.12.2013 9
Tautihavainnot verkkolaikkua Kaiken kaikkiaan melko vähän (vrt. esim. vuosi 2012) Esiintyminen kasvustossa (vain suuntaa antava): 0 = ei yhtään, 1 = vähän, 2 = jonkin verran, 3 = paljon Erityisesti Acanto + Proline näyttäisi vähentävän esiintymistä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.12.2013 10
Verkkolaikku Merkittävimpiä ohran tauteja Suomessa Esiintyy kaikilla ohranviljelyalueilla Drechslera teres sienen aiheuttama Oireet Verkkotyyppi: pieniä tummia pisteitä, jotka kehittyessään muodostavat verkkomaisen kuvion; ympäröivä solukko kellastuu ja voimakas tartunta kuivattaa koko lehden Pistetyyppi: pistemäisiä tummanruskeita laikkuja, jotka kellastuvat reunoiltaan; oireet ohran tyvi- ja lehtilaikun kaltaisia Otolliset olosuhteet: viileä + märkä kylvöä seuraava kuukausi, yksipuolinen ohranviljely, rehevä kasvusto, liika typpilannoitus Torjunta: terve kylvösiemen (+peittaus), viljelykierto, olkien poiskeruu, kestävät lajikkeet, torjuntaruiskutukset Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.12.2013 11
Tehoisa lämpösumma ja kasvuaika Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.12.2013 12
Korjuu ja yhteenvetoa Kasvuaika Kylvöstä keltatuleentumiseen Voitto, 79 vrk Einar ja Edel, 84 85 vrk Tehokkaampien tautiainekäsittelyjen vaikutus tuleentumiseen n. 2 vrk Puinnit 1 kk aiemmin mitä vuonna 2012 Voitto, 14.8. Einar ja Edel, 20. 21.8. Lako ei tänä vuonna häirinnyt puinteja Satotasot OK, hlp:t tänäkin vuonna osin alhaisia Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.12.2013 13