Valtiotieteellinen tiedekunta Käytännöllisen filosofian valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 2014 KIRJALLISUUSKOE Platon: Valtio, 2006, Otava,( ISBN 9789511218678) eller på svenska Platon: Staten, 2003, (Bokförlaget Atlantis AB) (ISBN 9789174867640) 1. Miten oikeudenmukaisuus, eli oikeamielisyys toimii hyvän elämän perustana? Esittele Valtio-dialogissa määriteltävää käsitystä oikeudenmukaisuudesta sekä sitä, minkälaisin perustein kyseisen käsityksen mukainen toiminta takaa hyvän eli onnellisen elämän. (9 p.) Tehtävän kysymys koskee yhtä koko Valtio-teoksen kattavista teemoista. Hyvä vastaus edellyttää erityisesti II, IV, IX ja X -kirjojen tuntemista. Platonin Valtiossa oikeudenmukaisuus on korkein tavoiteltava hyve, joka kohottaa elämän arvoa paremmaksi. Sekä oikeudenmukaisuus itsessään, että sen seuraukset ovat tavoittelemisen arvoisia. Vastaavasti useiden esimerkkien kautta tarkastellut väärämieliset vaihtoehdot todetaan poikkeuksetta kehnommiksi valinnoiksi. Oikeudenmukaisuuteen perustuva elämä on vahvimmalla mahdollisella pohjalla, ja sen ihanteen mukainen valtiojärjestys takaa myös kansalaisilleen parhaan mahdollisuuden onnelliseen, so. hyvään elämään. 1 Pisteytys: Hyvä vastaus huomioi kaikki kysymyksen osatekijät ja määrittelee oikeudenmukaisuuden käsitteen Valtiossa annettua taustaa vasten. Vastauksessa tulee myös käsitellä oikeudenmukaisuutta sekä yksilön että valtion hyveenä ja analysoida näiden välisiä suhteita. (4 p.) Lisäksi hyvässä vastauksessa eritellään Platonin perusteluita oikeamielisen elämän puolesta (3 p.). Vastauksen kokonaisuudelta odotetaan sisällön virheetöntä hallintaa ja jäsentämistä, kielellisen ilmaisun huolellisuutta sekä kriittistä ajattelua (2 p.). 2 p. Platonin oikeudenmukaisuuden määritelmä ja keskustelun tausta 1,5p: Koevastauksesta ilmenee, että vastaaja tuntee Platonin Valtiossa käytävän keskustelun pääpiirteet. Oikeudenmukaisuuden on tiedetty olevan inhimillinen hyve eli luonteenpiirre (335c). Sen vaikuttavuutta on käsitelty sekä yksilön että valtion tasolla (368e) ja sen mukaisen elämän noudattaminen on todettu parantava elämän laatua kohti onnellisuutta (621c). 0,5p: Oikeudenmukaisuuden määrittelyä tavoitteleva keskustelu on onnistuneesti liitetty sen taustaan, eli käsitettä koskevaan, aiempaan keskusteluun: Keskustelun taustaa on voitu vastauksessa esitellä muiden keskustelijoiden näkemyksien kautta, tai vaihtoehtoisesti siinä on kuvattu yksittäisen keskustelijan, kuten Thrasymakhoksen kantaa, jonka mukaan oikeudenmukaisuus on yhtä kuin vahvemman etu, sekä sitä millä tavalla Sokrates väittää tätä vastaan (347e). 1 Vrt. Vaikka Valtiossa (II-IV) nähdään melkoisesti vaivaa oikeudenmukaisuuden määrittelyn löytämiseksi, tämä ei ole Platonin varsinainen ongelma; keskustelijat ovat ilman täsmällistä määritelmää tienneet yksityistapauksissa, minkälaiset teot ovat oikeudenmukaisia tai vääriä. Toistuvana perusongelmana ensimmäisestä kirjasta viimeiseen saakka on kysymys siitä, onko väärämielinen oikeamielistä onnellisempi. Tämän kysymyksen käsittelyssä Valtiolla on yhtymäkohtia Gorgias-dialogiin. (Valtion selitykset laatinut Jussi Tenkku, s. 390.) 1
2 p. Oikeudenmukaisuus valtion ja yksilön hyveenä sekä näiden välinen suhde Koska Valtio on teos, jossa kohtaavat Platonin filosofian eri osa-alueet, erit. psykologia ja poliittinen filosofia, edellytetään hyvässä vastauksessa näiden näkökulmien läpikäymistä. Oikeudenmukaisuuden muoto on sama valtio- ja yksilötasolla. Oikeudenmukaisuus ilmaisee tasapainoa sekä valtion sisäisten yhteiskuntaluokkien sekä vastaavasti sielun kolmijaon (järki-, intoja halusielut) välillä niin, että osat hoitavat niille kuuluvat tehtävänsä (427d 445c). Edellisissä tarkastellaan käsitettä kansan osien kautta, kun taas jälkimmäisissä vaihtoehdoissa pohditaan hyveitä. Mm. seuraaviin kohtiin liittyvät vastauksessa käsitellyt aiheet on huomioitu pisteytyksessä: 1,00p: Kansanosien harmonia on olennaista oikeudenmukaisuuden toteutumiselle valtiossa. Valtio on oikeudenmukainen silloin kun sen sisältämät kolme luokkaa (vartijat, sotilaat ja tuottajat) hoitavat kukin omat tehtävänsä (435b). Kansanosien jäsenet hoitavat luokkaansa vastaavat tehtävät: kohtuuden omaavat halusielun ohjaamat tuottajat huolehtivat taloudesta, rohkeuden omaavat intosielun hallitsemat sotilaat puolustavat valtiota sekä viisauden omaavat järkisielun hallitsemat vartijat johtavat valtiota (441e- 442). 1,00p: Hyveellisyys puolestaan on oikeudenmukaisuuden edellytyksenä yksilölle: oikeamielinen mies ei itse oikeudenmukaisuuden muotoon nähden eroa lainkaan oikeamielisestä valtiosta vaan on samanlainen kuin sekin (435b). Sen sijaan järkeväksi, urheaksi ja viisaaksi sen tekivät eräät muut noiden samojen luokkien ominaisuudet ja asennoitumistavat (435b), kun taas vääryys on noiden kolmen sielunosan keskinäistä eripuraisuutta (444b). Max. 3 p. Perustelut: Oikeamielisen elämäntavan valinta kohottaa elämänlaadun olosuhteista riippumatta tavoiteltavammaksi vaihtoehdoksi. Oikeamielisyys on Platonin mukaan aina väärämielisyyttä parempaa. Vastauksessa on onnistuttu kuvaamaan monipuolisesti Platonin perusteluja sille, että oikeudenmukainen elämä takaa myös lopulta paremman eli onnellisemman elämän. Mm. seuraavista, käsitellyistä aiheista on annettu pisteitä: Selkein esimerkki oikeamielisen paremmasta asemassa sekä yksilönä että valtiollisen toiminnan puitteissa on tyrannin esimerkki: Valtiomuotojen oikeudenmukaisuuden tarkastelu päättyy täysin väärämieliseen tyranniin, jossa todetaan seuraavasti: Jos siis hyvä ja oikeamielinen mies on jo nautinnonkin suhteen näin paljon korkeammalla kuin paha ja väärämielinen, eikö hän silloin ole elämänsä säädyllisyyden, kauneuden ja hyveellisyyden suhteen vielä tätä äärettömän paljon korkeammalla? On kyllä, totisesti. (588a.) Oikeudenmukaisuuden toteuttaminen on ehtona onnellisuudelle. Se on kestävä luonteenhyve, ja Platonin mukaan sen vaikutus yltää jopa maallisen elämän tuolle puolen. Muutos väärämielisemmäksi ei ole mahdollista ulkoisen vaikutuksen vuoksi edes kuoleman edessä (610). Oikeudenmukaisuus ei ole sama kuin vahvemman etu, eikä väärämielisen elämä ole oikeamielisen elämää onnellisempaa (ks. 347e). Tätä on voitu perustella esim. ideaopin kautta: halujen suuntautuminen kohti ikuisia ideoita tuottaa myös vakaampaa onnellisuutta (VII-kirja). Sen lisäksi, että oikeamielisyyden johdosta oikeamieliset saavat palkinnon sen perusteella että heitä pidetään yhteisöissään oikeamielisinä (612d), Platonin mukaan heitä seuraa myös jumalten suosio (613ab). Loppuun sisältyy pähkinänkuoressa oikeamielisen elämän tavoite yhdessä onnellisuuden kanssa: Jos noudatamme minun neuvoani ja uskomme, että sielu on kuolematon ja pystyy kestämään kaiken pahan ja kaiken hyvän, pysymme aina ylöspäin johtavalla tiellä ja toteutamme oikeudenmukaisuutta järkevästi ja kaikin tavoin. Silloin olemme mieleen sekä itsellemme että jumalille, sekä viipyessämme täällä että periessämme oikeamielisyyden palkinnot, niin kuin voitokkaat kilpaurheilijatkin keräävät palkintonsa, ja silloin myös elämme täällä ja samaten kuvaamallamme tuhatvuotisella vaelluksella onnellisina. (621c, korostukset lisätty) 2
2 p. Loput pisteet tulevat osoitetun materiaalin tuntemiseen, argumentaation hallintaan (ml. kritiikki) sekä tekstintuottamiseen perustuvien ansioiden perusteella. Suurempia asiavirheitä ei esiinny. 0,50p: Vastauksen arvioinnissa on otettu huomioon kuinka hyvin vastaaja on osoittanut tuntevansa lähdemateriaalin. Jos esim. joissain kohdissa on epätarkkuuksia, on pisteitä saatettu vähentää. Platonin laajemman tuotannon sekä hänen aikalaiskontekstin tuntemisen osoittaminen on sen sijaan otettu vastaan myönteisesti. Esim. Oikeamielisyyden yhteys Gorgias-dialogiin, oikeamielisyyden kasvatuksen kuvaus sekä tarkempi oikeudenmukaisen valtion tarkastelusta ovat osoituksia aiheen hallinnasta. 0,50p: Tämän lisäksi vastauksen on odotettu olevan johdonmukaisesti jäsennetty, niin että siinä esiintyvät keskeiset argumentit on esitetty selkeästi. Esim. vaikka edellä mainitut kohtien kriteerit olisi tekstissä täytetty, mutta esitetty satunnaisessa ja epäselvässä järjestyksessä, on pisteitä saatettu vähentää. 0,50p: Vastauksessa on esitetty tekstin tuottamisessa käytetyn kielen moitteetonta hallintaa. Liialliset kirjoitusvirheet tai vaikeaselkoisuus ovat saattaneet tuoda vähennyksiä. 0,50p: Täydet pisteet ovat edellyttäneet myös sitä, että lähdemateriaalia on arvioitu kriittisestä näkökulmasta. Tästä toimivat osoituksena esim. Platonin dialogi-muotoisen argumentointikeinojen arviointi. Valtion kaudella dialogit muistuttavat jo enemmän yksinpuheluja, kuten käy ilmi Platonin kumppanien liiankin hyväksyvistä vuorosanoista. Ks. esim. 413c: Ja taikakeinoin riistämisestä on kai sinunkin mielestäsi silloin kysymys, kun ihminen nautinnon hurmassa tai pelon vallassa muuttaa käsitystään. Kyllähän kaikki mikä näin harhauttaa on eräänlaista taikuutta. Vaihtoehtoisesti on voitu esim. arvioida Platonin metodia: voimme ensiksi tutkia, millaista se valtioissa on. Sen jälkeen tutkimme sitä yksilössä tarkastelemalla, löydämmekö tästä pienemmästä hahmosta yhtäläisyyttä suuremman kanssa (369a). Valtion ja yksilön ominaisuuksien samaistamisessa on ainakin ideaopin ulkopuolella kyseessä väärä rinnastus. Toisen ominaisuuksilla ei välttämättä ole yhteyttä toisen vastaaviin. 2. Minkälainen näkemys yhteisomistuksesta ja toisaalta yksityisomistuksesta Platonin Valtiossa esitetään? Kuinka näkemykset ja omistussuhteisiin ehdotetut käytännöt perustellaan? (9 p.) Yksityisomistuksen vaikutukset ovat Valtion läpileikkaavia teemoja, ja Platon esittää omistussuhteisiin korvaavia järjestelyjä ideaalivaltion luomiseksi. Yhteisomistukseen liitettävien käytäntöjen käsittelyssä kysymys viittaa erityisesti Valtion V kirjaan (449c 471e). Vastaukselta odotetaan molempien omistusmuotojen käsittelyä, käytännön järjestelyjen kuvausta sekä näkemyksille annettujen perustelujen käsittelemistä. Erinomaisessa vastauksessa perustelut on liitetty Valtion laajempaan filosofiseen kehykseen. Vastauksessa voi siis olla muualla kirjassa mainittuja tekijöitä, mutta vain sikäli kuin ne tukevat alla mainittujen asioiden käsittelyä ja vastauksen kokonaisuutta. Pisteytys: Kysymys on kaksiosainen. Hyvä vastaus ottaa huomioon kaikki kysymyksessä esitetyt elementit: yhteis- ja yksityisomistukseen liittyvien näkemysten ja käytäntöjen kuvailemisen (2 p.) lisäksi vastauksessa tulee erityisesti analysoida Platonin antamia perusteluja (6 p.) kysymyksenannon rajatussa kontekstissa. Vastauksen kokonaisuudelta edellytetään sisällön hallintaa sekä kykyä jäsentää Valtion eri osissa esitettyjä perusteluja johdonmukaisesti ja selkeästi (+/-1 p.). 2,5 p. Yksityisomistuksen vaikutusten kuvaus (0,5 p.) ja perustelut (2 p.) 3
0,5p: Hyvässä vastauksessa omistussuhteet liitetään Valtiossa esitettyyn luokkajakoon, joka perustellaan oikeudenmukaisuudella eli työnjaon jakautumisella sielunosien mukaisesti. Vastauksessa tulee erotella vartijaluokka muista yhteiskuntaluokista ja rajata yhteisomistus koskemaan hallitsevaa vartijaluokkaa. Vastauksesta tulee käydä ilmi kielteinen suhtautuminen hallitsevan luokan yksityisomistusta kohtaan sekä yksityisomistuksen korruptoiva ja yhteiskuntamuotoja rapauttava luonne. 1p: Vastauksessa tulee kuitenkin huomioida, että erikoistunut työnjako pitää sisällään alimpien yhteiskuntaluokkien yksityisomistuksen sekä tarvittavan kaupankäynnin valtion elannosta huolehtimiseksi. Teoksessa esitetään, että erikoistunut työnjako mahdollistaa parhaan mahdollisen työnlaadun ja lopputuloksen koko valtion kannalta. Platon kuitenkin ajattelee, että liiallinen keskittyminen yksityisomistukseen ja sen kasvattamiseen johtaa valtion sairastumiseen, laajentumispyrkimyksiin ja sotiin, jotta tuotannon jatkuva kasvu olisi mahdollista toteuttaa. Valtion toisessa kirjassa esitetään ideaalin elämäntavan kuvaus ja siinä toteutuva työnjako (372a d). Toisaalta kuvataan myös sairastunut sikojen valtio, jossa elämäntapa on nautinnonhakuinen, ja ihmiset haluavat aina vain lisää omaisuutta (373d 374a). Turhien tarpeiden tyydyttämiseen tähtäävää valtiota kutsutaan tulehtuneeksi. Kielteinen suhtautuminen hallitsevan luokan yksityisomistukseen perustellaan mm. sen hankaluudella, riitojen aiheutumisella sekä epäsopivuudella hallitsijoille: Valtiossa kuvataan, kuinka yksityisomaisuudesta huolehtiminen vie hallitsevalta luokalta liikaa aikaa ja vaivaa tärkeämmiltä tehtäviltä. Yksityisomistus aiheuttaa myös kiistoja ja käräjöintiä (464d; 465c). Platon näkee omistamiseen liittyvät tehtävät alentavina (465c): lasten kasvattaminen, varojen hankkiminen elatukseen, lainat ja rahaliikenteen järjestelyt tuottavat hankaluuksia eivätkä sovi hallitsevan luokan arvolle. Samalla tuodaan esille, että rahalla liehakointi on joutavaa ja kiusallista. 1p: Hyvä vastaus käsittelee yksityisomistusta myös valtiomuotojen ja valtion rappeutumisen kannalta. Kahdeksannessa ja yhdeksännessä kirjassa esitetään, että valtiomuotojen turmeltuminen on keskeisesti yhteydessä yksityisomistukseen ja rahanhimoon. Kahdeksannessa kirjassa (550e 551b) kuvataan oligarkiaa ja liitetään rahanhimo hyveen arvostamisen alenemiseen ja köyhien halveksumiseen. Tässä yhteydessä kielteinen näkemys yksityisomistuksesta perustellaan siis hyveellisyyden vähenemisellä yhteiskunnassa: mitä suuremmassa arvossa pidetään rikkautta, sitä vähemmän arvostetaan hyvettä ja hyviä ihmisiä. Tällöin myös valtion virkoihin pääsy määrittyy varallisuuden eikä kyvykkyyden perusteella. Yhdeksännessä kirjassa (586d 587a) tuodaan esille demokraattisen ihmisen tuhlailevainen luonne sekä valtiomuodon luisuminen tyranniaan. Tyranniassa rahanahneus tavoittaa huippunsa hirmutekojen muodossa. Tyrannimainen ihmistyyppi ei erota rahan- ja voitonhimoa todellisesta nautinnosta, joka liittyy totuuteen, viisauden rakastamiseen ja oikeamielisyyteen eli sielun harmoniaan ja itselle kuuluvien tehtävien hoitamiseen. 2,5 p. Yhteisomistuksen yleinen kuvaus (0,5 p.) ja perusteluiden käsitteleminen koko valtion kannalta (2 p.) 0,5p: Vastauksessa esitetään kuvaus vartijoiden yhteisomistuksesta. Kolmannen kirjan lopussa kielletään vartijaluokan yksityisomistus, ja ajatusta kerrataan myöhemmin (416d 417a; 464c; 543c): vartijoilla ei saa olla omia asuntoja, maata tai muutakaan omaisuutta. Sen sijaan hallitseva luokka saa välttämättömän elatuksen valtion tuottavilta jäseniltä. Ruokaa tai muita käyttöhyödykkeitä ei kuitenkaan saa jäädä yli ja kasaantua. Kultaa ja hopeaa he eivät saa käsitellä tai edes olla samoissa tiloissa niiden kanssa. 1p: Valtion laajemmassa kontekstissa yhteisomistus perustellaan työn ja sielun osien jakoon perustuvalla oikeudenmukaisuudella, joka on myös onnellisuuden ehto. Neljännessä kirjassa 4
todetaan, että tavoitteena koko valtion onnellisuus ei vain tietyn luokan. Onnellisuus erotetaan yksityisomistamisesta ja etenkin suuren omistuksen kasvattamisesta. Yhteisomistus perustellaan myös väkivallan ja sotien välttämisellä: vartijat eivät saa käsitellä jalometalleja, koska raha ja rikkaudet aiheuttavat väkivaltaa, tyrannimaista käytöstä sekä vihollisuussuhteiden muodostumista. Vartijoille itselleen annetuissa perusteluissa vedotaan myyttiin: vartijoille sanotaan, että heidän sielussaan on jumalallista kultaa ja hopeaa, ja ettei sitä saa tahrata maallisilla jalometalleilla. Jotta järjestelyt olisivat mahdollisia käytännössä, poliittisen vallan ja (Platonin) filosofian on sulauduttava yhteen. Filosofien on tultava kuninkaiksi tai hallitsijoiden harrastettava filosofiaa vakavasti (473d). 1p: Perusteluissa korostetaan valtion yhtenäisyyttä: onnellinen valtio on myös yhtenäinen, joten Platonin mukaan sen tarkoituksena on välttää jakautuminen rikkaisiin ja köyhiin. Valtion ihanteena on vakavaraisuus, jossa huolehditaan välttämättömistä tarpeista, mutta jatkuvaa kulutustason nostamista vältetään. Yhtenäisyyden takaamiseksi valtion yhteisomistuksessa olevan maa-alan on oltava sopivan suuruinen ja valtion puolustuskykyinen. (419a 423e.) Liialliset erot varakkuudessa johtavat valtion sisäiseen vastakkainasetteluun sekä vaikuttavat negatiivisesti yksittäisten ihmisten oikeamielisyyteen ja onnellisuuteen. Viidennessä kirjassa verrataan valtiota ihmisruumiiseen, jonka kivut tuntuvat kaikissa, ja ilot ja surut ovat yhteisiä (462d). 3 p. Perhesuhteiden uudelleenjärjestely: naisten ja lasten yhteisomistuksen kuvaus (1 p.) sekä käytäntöjen perustelut (2 p.) 0,5p: Vastauksessa esitetään kuvaus naisten yhteisomistuksesta ja viitataan lisääntymiskäytäntöihin ja säätelyyn. 1p: Hyvän vastauksen tulee käsitellä naisten yhteisomistuksen puolustamiseksi annettuja filosofisia perusteluja. Platon yrittää ehkäistä valtion hajalle repiviä tekijöitä ja edistää yhtenäisyyttä, joka liitetään omistamiseen. Naisten ja lasten yhteisyyden ajatellaan edistävän tunteiden yhteisyyttä. Vartijanaiset ja -miehet kasvatetaan samoin, ja he tekevät samoja tehtäviä. Lapset sekä välttämätön omaisuus ovat yhteisiä. Platon toteaa, että näin toimiessaan he toimivat kaikkein parhaalla tavalla eivätkä suinkaan vastoin nais- ja miessuvun luonnollista suhdetta. (466c d.) Naisten asema perustellaan siis vetoamalla järjestelyn luonnollisuuteen, ja jos jokin järjestely esiintyy muualla luonnossa, on se myös mahdollista ihmisten kesken. Perusteluissa vedotaan myös siihen, että totunnaiset tavat eivät välttämättä ole käytännöllisimpiä. Dialogissa käydään keskustelu luonnonlaaduista sekä pohditaan, mitkä eroavaisuudet ovat olennaisia tehtävien hoidon kannalta. Johtopäätöksenä on, että valtionhoidolliset tehtävät eivät voi jakautua sukupuolen mukaisesti (455a; 456a). Tämä perustellaan myös hyödyllisyydellä: valtion kannalta hyödyllisintä on, että saman luontoiset osoitetaan samoihin tehtäviin, eli parhaat naiset osallistuvat samoihin tehtäviin kuin parhaat miehet. Siitä, että järjestely on luonnollista, mahdollista, käytännöllistä ja hyödyllistä hypätään johtopäätökseen, että naiset on parasta myös omistaa yhdessä. Suvunjatkamisen yhteydessä näkemys naisten yhteisomistuksesta perustellaan vetoamalla miestenvälisten riitojen välttämiseen, eläinlajien käyttäytymiseen sekä lauman jalostamiseen, johon valtion järjestelyt tähtäävät. 0,5 p: Vastauksessa tulee myös kuvata lasten yhteisomistusta. Valtiossa esitetään, että lapset tulisi ottaa huostaan vastasyntyneinä ja poikkeavuudet kätkeä (460c). Valtiossa lisääntymistä säännöstellään ja esim. imetys järjestetään kollektiivisesti siten, että omia lapsia ei tunneta. Jokainen mies sanoo pojikseen ja tyttärikseen kaikkia, joiden isä voi mahdollisesti olla, ja myös muut sukulaisuussuhteet määrittyvät mahdollisuuden mukaan (461d). 5
1 p: Lasten yhteisomistusta puoltavissa perusteluissa Platon vetoaa vartijoiden rodun puhtaana pitämiseen. Lasten yhteisomistus perustellaan myös sillä, että miesten välisiltä voimannäytöiltä vältytään, kun kaikki kokevat toisiaan kohtaan sukulaisuutta ja siihen liittyviä tunteita, kuten häpeää huonoista teoista. (464e 465b.) Viidennessä kirjassa todetaan myös, että menestys sodassa on varmempi, kun kaikki taistelevat yhdessä yhteisomistuksella järjestetyn tunnesiteen voimalla (471d) ja yhteiset lapset totutetaan jo pieninä sotaan (467a e). Vastauksessa voidaan myös mainita, että valtio motivoi vartijoita näihin järjestelyihin palkitsemalla sotamenestyksestä sekä yksilöllisesti että yhteiskunnallisin menoin (468a 469b). +/- 1 p: Vastaus kokonaisuutena: sisältöjen ja perustelujen käsittely, johdonmukaisuus sekä kielellisen ilmaisun selkeys Vastaus arvioidaan kokonaisuutena. Arvioinnissa painotetaan filosofisen ajattelun monipuolisuutta ja sisältöjen käsittelykykyä. Tämä tarkoittaa aiheen tarkastelua eri näkökulmista ja etenkin väitteille annettujen perustelujen pohtimista. (+/- 0,5 p.) Arvioinnissa huomioidaan sisällön lisäksi vastauksen johdonmukaisuus, selkeys sekä kielelliset tekijät. (+/- 0,5 p.) Johdonmukaisella ja syvällisellä kokonaisuudella on mahdollista kompensoida lieviä sisällöllisiä puutteita yksityiskohdissa, muttei kuitenkaan kysymyksen olennaisimmissa osa-alueissa ja käsitteissä. Merkittävä määrä virheitä keskeisissä asiatiedoissa tai epäjohdonmukainen, heikosti rajattu tai kieliasultaan huolimaton esitystapa vaikuttavat alentavasti arvosteluun. Vastaavasti selkeälle, johdonmukaiselle ja kieliasultaan moitteettomalle vastaukselle voidaan antaa maksimissaan yksi (1) lisäpiste. AINEISTOKOE Yleistä: Aineistokokeen tarkoitus on mitata vastaajan kykyä tunnistaa ja eritellä filosofisia argumentteja sekä niiden luonnetta. Lisäksi arvioidaan vastaajan kykyä analysoida ja pohtia filosofista ongelmaa itsenäisesti aineistotekstissä esitetyn viitekehyksen pohjalta. Vastaukset on arvosteltu kokonaisuuksina kiinnittäen huomiota asiasisällön ohella myös esitystavan selkeyteen ja johdonmukaisuuteen. Kokelaan ei ole edellytetty esittävän omia kriittisiä huomioita. Toisaalta asiasisältöön liittyviä puutteita on voinut kompensoida hyvää ymmärrystä ja kriittistä ajattelukykyä osoittaneella, johdonmukaisella vastauksella. 3. Mitä tekstikatkelman perusteella voidaan sanoa kirjoittajan käsityksestä moraalisesta politiikasta? (9 p.) Yleinen huomautus: Kirjoittaja (Kant) puolustaa moraaliin perustuvaa politiikkaa ja kritisoi kantoja, joiden mukaan moraalin velvoitteet pitää suhteuttaa olosuhteisiin ja tekijöiden päämääriin. Tämän takia teorian ja käytännön välillä ei teorian tasolla ole ristiriitaa, vaikka todellisessa elämässä joudumme päättelyssämme käymään läpi eri suuntaan vetoavia seikkoja. Moraalinen politiikka (maksimissaan 4,0 p.) Tekstissä esitetään, että moraali ja politiikka on sovitettava yhteen eikä niiden välillä ole ristiriitaa. On luonnotonta pitää näitä ristiriitaisina, ja järjen päättelyn mukaan ne eivät sitä olekaan. (0,5 p.) Moraalin velvoitteet ovat ensisijaisia politiikan suhteen ja ehdottoman velvoittavia myös politiikassa. Moraalinen poliitikko sovittaa toimintansa moraaliin vaatimuksiin ja asettaa nämä velvoitteet muiden poliittisten päämäärien edelle (0,5 p.) Kirjoittaja on moraalisen politiikan kannalla (vs. poliittisen moralistin/moralisoivan poliitikon). (0,25 p.) 6
Moraali on luonteeltaan ehdotonta ja velvoittavaa (käskevää). (0,5 p.) Moraalin velvoitteet ovat luonteeltaan muodollisia, mainitun kategorisen imperatiivin mukaisia. (0,5 p.) Moraalin velvoitteiden tulisi yhteiskunnassa rajoittaa vallankäyttöä. (0,5 p.) Yhteiskunnallisessa elämässä korkein moraalinen tavoite on ikuinen rauha. (0,25 p.) Objektiivisesti, eli teoriassa, ei moraalin ja politiikan välillä ole ristiriitaa; subjektiivisesti tämä ristiriita ja/tai sen mahdollisuus on kuitenkin aina läsnä päättelyssämme. (0,5 p.) Subjektiivisten ristiriitojen olemassaolo on ihmiselle vain hyväksi, koska niiden avulla ihminen voi oppia, mitkä hänen todelliset velvollisuutensa ovat, ja hän voi kasvaa moraaliseksi henkilöksi. (0,5 p.) Poliittinen moralisti/moralisoiva poliitikko (maksimissaan 2,0 p.) Vastauksessa tuodaan esille, että poliittinen moralisti tai moralisoiva poliitikko muokkaa moraalikäskyn omien päämääriensä mukaan ja näin ajaa ensisijaisesti omaa etuaan tai muita strategisia päämääriä. (0,5 p.) Poliittinen moralisti pitää moraaliajattelua taitavuusoppina, jossa tehtävänä on muun muassa oppia luonnosta ja taitavasti käyttää olosuhteita hyväksi omien päämäärien saavuttamiseksi. (0,5 p.) On mahdotonta täydellisesti ennakoida tekojen seurauksia, koska ihmisten tiedot olosuhteista eivät ole koskaan riittäviä. Tämän takia moraalipäättelyssä ei voi nojata vain luonnon tuntemukseen. (0,5 p.) Poliittisen moralistin päättelytavat yhteiskunnassa johtavat useimmiten mielivaltaan. (0,5 p.) Ajan merkitys (maksimissaan 1,0 p.) Moraalipäättelyssä ja käytännöllisessä järjessä on tärkeää huomioida tekojen ajallisuus: kaikkea velvoittavaa ei tarvitse toteuttaa heti. (0,5 p.) Vastauksessa esitetään tästä yksityiskohtaisempi keskustelu. (0,5 p.) Kokonaisuuden ja argumentoinnin arvio (maksimissaan 2 p.) Huom: Vastauksesta saa joko 2; 1,5; 1; 0,5 tai 0 pistettä. Vastaus on kattava, muodostaa itsenäisesti jäsennellyn kokonaisuuden ja on kaikin puolin virheetön. (2 p.) Vastaus on pitkälti esittelevä, mutta se sisältää myös joitakin itsenäisempiä osia. Vastaus on pääpiirteissään kattava ja virheetön. (1,5 p.) Vastaus on luettelonomainen ja seuraa pitkälti tekstissä esitettyjen väitteiden etenemisjärjestystä, mutta/tai vastauksessa on joitakin selkeitä virheitä tai se on sekava. (1 p.) Vastauksessa mainitaan joitakin kysymyksen kannalta keskeisiä seikkoja, mutta se on sekava, epäjohdonmukainen ja sisältää mahdollisesti joitakin ristiriitaisuuksia. (0,5 p.) Tyhjä vastaus. (0 p.) Pisteytys on merkitty vastauspapereihin tässä järjestyksessä 4. Tekstikatkelmassa esiintyy viittauksia luontoon, ihmisluontoon ja olosuhteisiin. Mikä on tekstikatkelman perusteella tämänkaltaisten seikkojen rooli moraaliin liittyvässä päättelyssä? (9 p.) Yleinen huomautus: Vastaus edellyttää itsenäistä ajattelua ja päättelykykyä mm. siksi, että käsitteitä luonto, ihmisluonto ym. käytetään katkelmassa erilaisissa ja osittain vastakkaisissa merkityksissä. Esim. moraalinen ajattelu ja järjen käyttö kuuluvat ihmisen luontoon, mutta samalla 7
ihmiset voivat luonteestaan johtuen langeta itsekkyyteen ja osoittaa velvoitteiden suhteen tahdon heikkoutta. Luonnon ja luonnottomuuden sija moraaliajattelussa (maksimissaan 3,0 p.) Vastauksessa tuodaan esille luonnon ja moraalin erottelu ja vastakkainasettelu. (1 p.) Tekstissä luontoon liitetään determinismi ja koneellisuus, moraaliin vapaus ja järjen käyttö. (0,5 p.) Kirjoittajan mukaan on kuitenkin luonnotonta nähdä ristiriita moraalisten velvollisuuksien ja käytännön välillä, koska velvollisuudet ovat ehdottoman velvoittavia. Näin luonnon ei pitäisi antaa vaikuttaa velvollisuuksiin. (0,25 p.) Järjen päättelyistä saadaan tietoa luonnonoikeudesta. (0,5 p.) Luonnon tunteminen on kuitenkin edelleen tärkeää myös moraalipäättelyn kannalta. On kuitenkin mahdotonta täydellisesti ennakoida tekojen seurauksia, koska ihmisten tiedot olosuhteista eivät ole koskaan riittäviä. Tämän takia moraalipäättelyssä ei voi nojata ainoastaan luonnon tuntemukseen. (0,5 p.) Olemassa olevista valtiomuodoista ei myöskään voida päättää, mikä on paras valtiomuoto. (0,25 p.) Ihmisluonnon kaksi puolta (maksimissaan 2,0 p.) Tekstin mukaan järki, moraali ja vapaus kuuluvat ihmisluontoon. (0,5 p.) Ihmisluontoon kuuluu myös taipumus oman edun tavoitteluun. (0,5 p.) Ihmisluontoon kuuluu myös tahdon heikkoutta. (0,5 p.) Vastauksessa havaitaan ristiriita näiden ihmisluontoon kuuluvien seikkojen välillä ja ristiriitaa käsitellään. (0,5 p.) Olosuhteiden merkitys moraalipäättelyssä (maksimissaan 2,0 p.) Vastauksessa mainitaan olosuhteiden merkitys moraalipäättelylle. (0,5 p.) Vastauksessa esitetään myös, että velvollisuutemme on muuttaa huonot olosuhteet paremmiksi. (0,5 p.) Olosuhteilla ei kuitenkaan Kantin mukaan ole vaikutusta moraalisten velvoitteiden yleiseen sisältöön. (0,5 p.) Vastauksessa tuodaan esille näkemys, jonka mukaan olosuhteita tulee muuttaa vähitellen ottaen huomioon tilanteen erityslaatu. Pitää välttää pahan tekemistä hyvän asian takia ja mieluummin edetä varoen, askel kerrallaan. (0,5 p.) Kokonaisuuden ja argumentoinnin arvio (maksimissaan 2 p.) Huom: Vastauksesta saa joko 2; 1,5; 1; 0,5 tai 0 pistettä. Vastaus on kattava, muodostaa itsenäisesti jäsennellyn kokonaisuuden ja on kaikin puolin virheetön. (2 p.) Vastaus on pitkälti esittelevä, mutta se sisältää myös joitakin itsenäisempiä osia. Vastaus on pääpiirteissään kattava ja virheetön. (1,5 p.) Vastaus on luettelonomainen ja seuraa pitkälti tekstissä esitettyjen väitteiden etenemisjärjestystä, mutta/tai vastauksessa on joitakin selkeitä virheitä tai vastaus on sekava. (1 p.) Vastauksessa mainitaan joitakin kysymyksen kannalta keskeisiä seikkoja, mutta se on sekava, epäjohdonmukainen ja sisältää mahdollisesti joitakin ristiriitaisuuksia. (0,5 p.) Tyhjä vastaus. (0 p.) Pisteytys on merkitty vastauspapereihin tässä järjestyksessä 8