Henkilöstöraportti 2016

Henkilöstöraportti 2016

SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ... 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET... 2 HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOTEUTUMINEN... 2 TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÖIDEN YHTEISTOIMINTA... 4 TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTA... 5 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 6 Henkilöstön määrä henkilötyövuosina... 8 HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ... 10 PALKKAKUSTANNUKSET... 11 KOULUTUS JA OSAAMINEN... 12 Koulutuskorvaus... 12 Omaehtoinen koulutus... 12 Esimiestreenit... 12 PALVELUSSUHDEASIAT SÄHKÖISESTI ESS-JÄRJESTELMÄLLÄ... 13 SAIRAUSPOISSAOLOT JA VARHEMAKSUT... 13 TYÖTAPATURMAT... 16 TOIMENPITEITÄ TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LISÄÄMISEKSI... 18 Sairauspoissaolojen hallintamalli... 18 Sairauspoissaolo omailmoituksella... 18 Kevan ja Raision kaupungin yhteistyöhanke kuntoutus-toimenpiteiden aikaistamiseksi... 19 Kehityskeskustelut - Mitä Sinulle kuuluu?... 19 Virkistystoiminta... 20 TYÖTERVEYSHUOLTO... 20 Työterveysyhteistyö... 20 Työpaikkaselvitykset ja terveystarkastukset... 21 Työfysioterapeuttien ja työpsykologin ennaltaehkäisevä työ... 21 Työntekijöiden työssäselviytymisen seuranta... 21 ELÄKÖITYMINEN... 22 Eläköitymisennuste... 25 REKRYTOINTI... 26 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖKSEN TUNNUSLUKUJA VUONNA 2016... 27 Kannessa Raision ja Ruskon yhteistoiminta-alueen kotihoidon työntekijöitä

2 YLEISTÄ Henkilöstökertomuksen tarkoituksena on kerätä yhteen henkilöstöön liittyviä tilastotietoja sekä henkilöstöön vuoden 2016 aikana kohdistuneita tapahtumia. Kertomus on laadittu kiinteässä yhteistyössä henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstön kesken. Kertomuksessa on myös tarkasteltu toimenpiteitä henkilöstöstrategian osalta. Tärkeää olisi, että näiden kerättyjen tietojen pohjalta voitaisiin suunnata toimenpiteitä, joilla edistetään henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista sekä resurssien oikeaa kohdentamista TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Maakunta- sekä sosiaali- ja terveystoimen uudistustyö alkoi vuoden aikana myös kuntatasolla. Kunnat ja ammattijärjestöt nimesivät edustajansa työryhmiin, joissa valmistellaan uudistuksia Varsinais-Suomen osalta. Raision kaupungin osalta tapahtui kaksi organisaatiomuutosta. Kaupunkiin perustettiin vesihuollosta vastaava yhtiö, jonka palvelukseen siirtyi yhdeksän kaupungin palveluksessa ollutta työntekijää. Kirjanpito siirtyi teknisestä keskuksesta konsernihallintoon. Henkilöstöä koskevista ohjeistuksista päivitettiin tasa-arvosuunnitelma vuosille 2017 2019. Vuonna 2016 suoritettiin Kunta 10-tutkimuksen kysely Raision kaupungin henkilöstölle. Kaupungin osalta tulokset olivat huomattavasti paremmat kuin edellisessä kaksi vuotta aiemmin tehdyssä kyselyssä. Tulokset nousivat selkeästi kaikilla osa-alueilla, joita olivat työhön, työyhteisöön, johtamiseen ja työssä jatkamiseen liittyvät mittarit. Kaikilla näillä osa-alueilla kaupunki sijoittui keskiarvon yläpuolelle. HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOTEUTUMINEN Henkilöstöstrategia on laadittu vuosille 2014 2017. Siinä on kuusi pääkohtaa, joiden toteutumista on lyhyesti kommentoitu seuraavassa. 1. Oikein mitoitettu ja motivoitunut henkilöstö Strategiaa laadittaessa lähdettiin siitä, että talouden tasapainotuksen yhteydessä selvitetään myös henkilöstövoimavarojen tarkoituksenmukaista kohdentamista pitkällä aikavälillä. Palvelutuotantosuunnitelman kanssa yhtäaikaisesti kartoitettiin henkilöstöresursseja ja täyttölupaprosesseja viimeisen kahden vuoden ajalta.

3 Kaupungin rekrytointijärjestelmää on kehitetty ottamalla käyttöön sähköinen rekrytointijärjestelmä. Kunta 10-tuloksista strategiaan otettiin kaksi tähän liittyvää tavoitetta. Vuodelle 2016 asetettiin tavoitteeksi, että henkilöstön kokema työnhallinta asteikolla 1 5 olisi 3,8 ja henkilöstöstä 78 % ilmoittaisi suosittelevansa työnantajaa ystävälleen. Työn hallinnan lukema oli 3,71 ja henkilöstöstä 83,3 % ilmoitti suosittelevansa työnantajaa. 2. Osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö Henkilöstön koulutuksen painopistettä on siirretty keskitetystä koulutuksesta keskusten vastuulle. Esimiestreenejä on jatkettu esimiesten keskitettynä koulutuksena. Sosiaali- ja terveyskeskuksen esimiehet suorittivat laajan Uuden ajan esimies koulutuksen, jonka toteutti Turun yliopisto. Kunta 10 tuloksista strategiaan otettiin kaksi tähän liittyvää tavoitetta. Tavoitteeksi vuodelle 2016 asetettiin että 62 % henkilöstöstä kokee täydennyskoulutuksen riittävänä ja työyhteisötaitojen kehittäminen on tasolla 3,6 asteikolla 1 5. Täydennyskoulutuksen katsoi riittäväksi 65,4 % ja työyhteisötaitojen kehittämisen arvoksi tuli 3,46. Vuodelle 2016 laadittiin koulutuskorvausjärjestelmän mukainen suunnitelma ja haettiin korvausta. Korvausta arvioidaan saatavan noin 26 000 euroa. 3. Palkkaus Kaupungin tehtäväkohtaisten palkkojen kehitystä seurataan alueellisesti Kuntatyönantajien tilastojen kautta. Viimeisin tilasto on vuodelta 2015. Siinä kymmenen suurimman ammattiryhmän osalta Raision keskipalkka ylittää alueellisen keskiarvon kuudessa tehtävässä. Pääosin erot ovat pieniä. Seurantaan Kunta 10 tutkimuksessa on asetettu myös työn palkitsevuus. Tavoite on asteikolla 1 5 taso 2,35. Mittari ei enää ole tutkimuksessa mukana. 4. Henkinen ja fyysinen hyvinvointi Työterveyshuolto tekee säännöllisesti työpaikkaselvityksiä työyhteisöihin. Tarkastuspöytäkirjat tuodaan tiedoksi myös yhteistoimintaryhmälle. Henkilöstöhallinnon, työsuojeluhenkilöstön ja työterveyshuollon edustajien yhteistyötä on tiivistetty. Henkilökunnan päivä toteutettiin perinteiseen tapaan.

4 Kunta 10 tutkimuksessa tavoitteeseen asetettiin neljä mittaria. Työpaikan ilmapiirin tavoitteeksi asteikolla 1 5 asetettiin 3,6. Toteuma oli 3,68. Sosiaalisen pääoman osalta tavoite oli samalla asteikolla 3,62. Toteuma oli 3,7. Työaikojen hallinnan osalta tavoite samalla asteikolla oli 2,65. Toteuma oli 2,59. Tyhy-toimintaan osallistuneiden osalta tavoitteeksi oli asetettu 72 %. Asiaa ei tämän kertaisessa kyselyssä kysytty. 5. Johtaminen Raisiossa on panostettu avoimeen johtamiskulttuuriin. Kaikissa johtoryhmissä ja kehittämishankkeissa on otettu henkilöstön edustus mukaan. Myös sisäinen tiedotus on ollut aktiivista mm. henkilöstön käytössä olevan intranet-sivuston Raitin kautta. Esimiesten koulutusta jatkettiin esimiestreenien muodossa. Lisäksi sosiaali- ja terveyskeskuksen esimiehet suorittivat Turun yliopiston vetämän johtamiskoulutuksen. Kunta 10 mittareista seurantaan otettiin yhteistyö esimiehen kanssa, jossa tavoitteeksi vuodelle 2016 asetettiin asteikolla 1 5 taso 3,6. Toteutuma oli 3,55. Kehityskeskusteluiden osalta tavoitteeksi asetettiin että 60 % henkilöstöstä on käynyt kehityskeskustelun. Yksilökehityskeskustelun oli käynyt 70 % ja yksilö tai ryhmäkeskustelun 78,7 %. Kehityskeskusteluiden hyödyllisiksi kokeneiden osalta tavoitteeksi oli asetettu 55 %. Toteuma oli 47,6 %. Tämä luku oli kuitenkin Raisiossa korkein kaikissa tutkimuksessa mukana olleista kunnista. 6. Tasa-arvo Raision kaupungin tasa-arvosuunnitelma päivitettiin vuoden 2016 aikana vuosille 2017 2019. Suunnitelman päivitys käsiteltiin yhteistoimintamenettelyssä. Tasa-arvon osalta Kunta 10 tutkimuksessa asetettiin vuodelle 2016 asteikolla 1 5 päätöksenteon oikeudenmukaisuus tavoitteeksi taso 3,4. Toteuma oli 3,34. Esimiestuen tavoitteeksi asetettiin 3,45 vastaavalla asteikolla. Toteuma oli 3,6. Työpaikan ilmapiirin osalta tavoite oli myös 3, 6. Toteuma oli 3,68. TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÖIDEN YHTEISTOIMINTA Kaupungin ja henkilöstön välisenä yhteistoimintaelimenä toimii yhteistoimintaryhmä. Yhteistoimintaryhmä toimii samalla myös kaupungin työsuojelutoimikuntana. Kaupunkia toimikunnassa edustaa kymmenen jäsentä, joista kolme on ollut vuonna 2016 kaupunginhallituksen edustajia ja seitsemän johtavia viranhaltijoita. Johtavista viranhaltijoista yksi on työsuojelupäällikkö, joka samalla toimii toimikunnan sihteerinä. Toimikunnan toimikausi on neljä vuotta ja se on vastaava kuin työsuojelutoimikuntien toimikausi. Kulunut vuosi oli toimikunnan kolmas toimintavuosi. Puheenjohtajana toimi henkilöstöpäällikkö Jarmo Niitynperä ja varapuheenjohtajana pääluottamusmies

5 Jorma Uoti. Henkilökuntaa toimikunnassa edustavat pääluottamusmiehet (7 kpl), työsuojeluvaltuutettu sekä erikseen valittava toimihenkilöiden edustaja. Yhteistoimintaryhmä kokoontui vuoden aikana kymmenen kertaa. Ryhmä käsitteli mm. muutosta, jonka perusteella työntekijä voi olla omalla ilmoituksella poissa sairauden johdosta viisi päivää aiemman kolmen sijaan sekä toimenpiteitä kotihoidon sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Lisäksi käsiteltiin koulujen rehtoreiden ja turvallisuusvastaavien koulutusta. Saatiin tietoa henkilöstövaikutuksista koskien Raision Vesi Oy:n perustamista, perustoimeentulon siirrosta KELA:n hoidettavaksi ja Soten perustamisesta. Uusista ohjelmista käsiteltiin tasa-arvosuunnitelma, sairauspoissaolojen hallintamalli, psykososiaalisen kuormituksen hallintamalli ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Myös Kunta 10-tulokset käytiin työryhmässä läpi. Keskusten yhteistyöryhmät käsittelevät keskusten toimialaan liittyviä yhteistyökysymyksiä. Yhteistoiminnan johtosäännön mukaan niiden tulee kokoontua vähintään kaksi kertaa vuodessa. Teknisen keskuksen yhteistyöryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa, sivistyskeskuksen yhteistyöryhmä yhden kerran ja sosiaali- ja terveyskeskuksen yhteistyöryhmä kaksi kertaa. TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTA Edustuksellista työsuojelun yhteistoimintaa on työsuojelun yhteistoimintaorganisaation toiminta, jossa henkilöstön valitsemat toimijat edustavat koko henkilöstöä. Työsuojeluhenkilöstön työtä ohjaa vuosittain päivitettävä Raision kaupungin työsuojelun toimintaohjelma. Työsuojelutoiminnan kehittämisen keskiössä on edelleen luoda tehokkaita toimenpiteitä, joilla parannetaan työn turvallisuutta ja tuloksellisuutta sekä osallistuminen eri työyhteisöjen kehittämisryhmien toimintaan. Työsuojelun painopiste vuoden 2016 aikana on ollut työyhteisöjen työilmapiirin tukemisessa. Työsuojeluhenkilöstö on osallistunut työhyvinvointihankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen sekä toiminut aktiivisesti työilmapiiriongelma tilanteissa. Työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen tulee edelleen korostetusti kiinnittää huomiota. Hätäensiapukoulutuksia on toteutettu avoimissa ryhmissä. Asia on edelleen ajankohtainen. Erityishuomion kohteena on ollut psykososiaalisen kuormituksen vaikutuksen tunnistaminen henkilöstön työhyvinvointiin. Raision kaupungin oma psykososiaalinen kuormituksen hallintamalli valmistui vuoden 2016 lopussa. Työsuojeluvaltuutettu osallistui psykososiaalisen kuormituksen koulutustilaisuuksiin tavoitteena parantaa ammatillista osaamistaan. Henkilöstölle on järjestetty työturvallisuuskoulutuksia edellisvuosien tapaan ja niihin osallistuminen on ollut aktiivista. Koulutus lisää selvästi henkilöstön työturvallisuustietoutta ja siten valmiuksia reagoida työympäristön muutoksiin ja näin ehkäistä tapaturmiin johtavia tilanteita. Muita koulutuksia kuten ensiapu-, alkusammutus- ja asiakasväkivallan uhan koulutuksia on järjestetty tarpeen mukaan.

6 Työpaikkaselvitysprosessien sekä raportoinnin selkeyttäminen on jatkunut yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Tavoitteena on löytää oikeanlainen toiminta- sekä raportointimalli, jolla työympäristön- ja henkilöstön tila tunnistetaan sekä saadaan niihin oikeanlaista vaikuttavuutta. Työsuojeluvaltuutetun ja henkilöstösuunnittelijan yhteistyössä kehitettiin kehityskeskusteluhanke, jolla pyrittiin parantamaan kehityskeskustelun vaikuttavuutta työhyvinvointiin. Kehityskeskusteluja käytiin ennätysmäärä aikaisempaan verrattuna ja muutkin tästä saadut hyödyt ovat kunta-10 tulosten mukaan loistavat. Työsuojeluvaltuutettu teki vuoden 2016 lopussa esimiehille suunnatun työturvallisuuskyselyn. Kyselyn tavoitteena oli selvittää koko kaupungin lain määräämän riskien hallinnan taso ja tietämys. Reilu 2/3 esimiehistä vastasi kyselyyn ja saatua aineistoa käytetään mm. esimiesten koulutusten suunnittelun tukena. Vuoden 2016 aikana saatiin toteutettua sisäisesti käytettävä sähköinen turvallisuuspoikkeama web-ilmoituspohja tapaturmiin ja vaara/ uhkatilanteisiin. Henkilöstön työhyvinvointia ja työssä jaksamista edistettiin varhaisen tuen toimintamallin aktiivisella jalkauttamisella työpaikoille ja tiedotusta sen mukaisista menetelmistä sekä esimieskoulutuksella. Työsuojeluvaltuutetut ja työsuojeluasiamiehet perehtyivät työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin työpaikkojen olosuhteisiin tarkkailemalla niitä säännöllisesti eri työskentelypaikoissa ja seuraamalla niiden kehitystä työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta. He ilmoittivat havaituista puutteista ja epäkohdista ao. työnjohdolle ja työsuojelupäällikölle ja vastasivat edustettavien yhteydenottoihin asiantuntijaneuvoin ja antoivat keskusteluapua sekä tukivat ja opastivat työturvallisuusasioissa. Sisäilmasto-ongelmien käsittelyssä työsuojelun edustajat ovat oman asiantuntijuuden osalta tukeneet sisäilmastotyöryhmän toimintaa. Työyhteisötilaisuuksissa on kerrottu ajankohtaisista työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyviä asioita. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Henkilöstön lukumäärätiedot voidaan ilmaista monella eri tavalla. Kunta-alan henkilöstöraporttisuosituksessa todetaan, että henkilöstöraportin tiedot tulee koota vuosittain 31.12. tilanteen mukaan. Näin eri vuosien ja eri kuntien tiedot ovat vertailukelpoisia. Raision kaupungilla oli 31.12.2016 1275 vakituista työntekijää. Vuoteen 2015 verrattuna vakinaisten määrä on vähentynyt yhdellä henkilöllä. Viiden vuoden tarkastelujaksolla vakituisten työntekijöiden määrä on vähentynyt 21 työntekijää. Määräaikaisia oli 31.12.2016 tilanteessa 3 työntekijää enemmän kuin vuonna 2015. Määräaikaisista työntekijöistä 6 työntekijää oli työllistetty palkkatuella. Määräaikaisiin palvelussuhteisiin ei ole laskettu mukaan omais- ja perhehoitajia.

7 Henkilöstön määrä 31.12 Keskus Vakituiset Määräaikaiset Muutos 2016/2015 Muutos 2016/ 2015 2015 2016 2015 2016 Vakituiset Määräaikaiset Konsernihallinto 20 17 1 0-3 -1 Sivistyskeskus 511 509 121 118-2 -3 Sosiaali- ja terveyskeskus 501 513 160 172 12 12 Tekninen keskus 244 236 18 13-8 -5 RAISIO 1276 1275 300 303-1 3 Palvelussuhde 31.12.2016 Miehet Naiset Yhteensä Muutos % ed. vuodesta Vakinaiset 212 1063 1275-0,1 Määräaikaiset 54 249 303 1,0 joista töissä tuetusti palkkatuella 4 2 6 Yhteensä 266 1312 1578 0,1 Vuonna 2016 perustettiin uusia vakansseja 75 kpl (näistä 30 vakituista ja 45 määräaikaista). Vakansseja lakkautettiin 14 Vakanssit 31.12. Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Keskus 2015 2016 Muutos 2015 2016 Muutos 2015 2016 Muutos Konsernihallinto 22 23 1 0 0 0 22 23 1 Sosiaali- ja terveyskeskus 542 561 19 5 12 7 547 573 26 Sivistyskeskus 576 580 4 34 24-10 610 604-6 Tekninen keskus 283 285 2 2 0-2 285 285 0 Yhteensä 1423 1449 26 41 36-5 1464 1485 21

8 Henkilöstön määrä henkilötyövuosina Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta henkilöstöä kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä (31.12.). Henkilötyövuosien kokonaismäärään on laskettu kaikkien henkilöiden kaikkien palvelussuhteiden (lukuun ottamatta omais- ja perhehoitajia) kalenteripäivät vähennettynä kaikkien palkattomien poissaolojen kalenteripäivillä. Nämä palkalliset päivät kalenteripäivinä jaetaan tarkastelujakson kalenteripäivillä, jolloin saadaan keskimääräinen henkilöjaksojen lukumäärä. Henkilötyövuosi = palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/ 365 * (osa-aikaprosentti/100) Esimerkki henkilötyövuoden laskennasta: Kokoaikainen työntekijä joka ei ole ollut vuoden aikana lainkaan palkattomilla vapailla näkyy seurannassa yhtenä henkilötyövuotena. 50 % työaikaa tekevä työntekijä jolla ei ole palkattomia vapaita lasketaan 0,5 henkilötyövuodeksi. Henkilö, joka on ollut vuoden aikana 3 kuukauden työsuhteessa 100 % työajalla, lasketaan 0,25 henkilötyövuodeksi. Raision kaupungin henkilöstön määrä henkilötyövuosina oli 1425,4. Koko kaupungin työvoiman määrä väheni 3,3 henkilötyövuotta edelliseen vuoteen verrattuna. Konsernihallinnon työvoima väheni 0,4 htv, sosiaali- ja terveyskeskuksen työvoima kasvoi 16,2 htv, sivistyskeskuksen työvoima väheni 11,7 htv ja teknisen keskuksen työvoima väheni 7,4 htv vuoteen 2015 verrattuna. Vakituisten työntekijöiden osuus oli 78,8 % (vakituisten työntekijöiden työvoima oli 1 124,14 htv ja määräaikaisten työntekijöiden 301,27 htv). Raision kaupungin vakituisten ja määräaikaisten työntekijöiden suhde on samanlainen kuin kunnissa keskimäärin (vuonna 2015 kuntien työntekijöistä 78,5 % oli vakituisia).

9 Henkilötyövuodet 2012-2016 Kk- ja tuntipalkkaiset yhteensä 2012 2013 2014 2015 2016 Muutos htv 2015/2016 110000 Konsernihallinto 21,4 20,4 18,7 18,9 18,46-0,40-2,12 210000 Soster/hallinto 9,9 8,3 9,8 10,0 5,29-4,71-47,08 220000 Vastaanottopalvelut 77,1 80,6 81,3 81,5 83,48 2,02 2,47 225000 Kuntoutuspalvelut 12,4 11,7 11,5 11,9 13,03 1,15 9,63 230000 Suun terveydenhuolto 42,6 42,5 43,1 47,6 47,90 0,27 0,56 235000 Työterveyshuolto 16,9 15,9 16,2 18,8 18,03-0,79-4,22 240000 Perhepalvelut 29,0 28,8 29,8 30,2 35,75 5,51 18,22 245000 Aikuissosiaalityö 34,7 33,4 31,2 29,2 32,46 3,27 11,21 250000 Vammaispalvelut 31,7 31,6 29,1 30,4 32,10 1,71 5,63 255000 Aikuisten psykosos.palvelut 12,8 15,7 15,6 19,0 19,12 0,16 0,84 260000 Hoito- ja hoivapalvelut 318,6 324,7 330,9 305,9 313,59 7,67 2,51 310000 Sike/hallinto 4,8 4,4 4,3 6,6 4,48-2,17-32,61 320000 Lukio 29,3 29,2 28,4 28,1 27,88-0,24-0,84 330000 Perusopetus 208,7 215,8 219,7 220,3 213,92-6,41-2,91 335000 Työväenopisto 7,4 7,9 7,2 7,8 8,00 0,16 2,10 340000 Varhaiskasvatus 264,6 261,8 251,9 247,1 247,70 0,62 0,25 410000 Kirjastopalvelut 21,5 20,2 19,4 19,3 18,66-0,68-3,50 420000 Kulttuuripalvelut 3,5 3,6 3,4 4,6 3,96-0,62-13,57 430000 Liikuntapalvelut 22,6 22,8 23,5 23,4 22,66-0,78-3,32 440001 Nuorisopalvelut 13,5 13,8 16,3 17,5 15,92-1,63-9,28 510000 Ympäristö- ja rakennusvalvonta 18,5 17,4 16,2 17,1 17,00-0,12-0,72 610000 Talous- ja hallintopalvelut 19,7 19,1 18,5 19,5 18,23-1,32-6,73 620000 Tietohallintopalvelut 7,4 6,0 6,0 6,9 6,99 0,12 1,71 630000 Tilapalvelut 135,8 129,8 124,8 133,5 131,51-1,94-1,46 640000 Maankäyttöpalvelut 23,3 22,4 20,4 19,4 20,60 1,18 6,05 650000 Kunnallistekniset palvelut 40,4 36,6 38,0 44,2 40,16-3,99-9,04 660000 Kaukolämpöpalvelut 0,2 0,0 0,0 0,0 0,00 0,00 Muutos % 2015/2016 670000 Vesihuoltopalvelut 10,1 9,4 9,2 9,9 8,56-1,30-13,15 Raisio 1438,4 1433,5 1424,4 1428,7 1425,41-3,3-0,2 htv = työpäivät - palkattomat poissaolot = palkallinen palveluksessaolo (sis. vuosilomat ja palkalliset sairauslomat) Kirjasto, kulttuuri, liikunta ja nuoriso ja työväenopisto: Luvut laskettu manuaalisesti tehtyjen työtuntien määrästä, yht. n. 200 henk. Soten luvuista on poistettu omais- ja perhehoitajat. Aikuissosisaalityön työvoima sisältää kaikki sosiaalisin perustein palkatut.

10 HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ Raision kaupungin vakituisen henkilöstön keski-ikä vuonna 2016 oli 47,1 vuotta. Vakituisista työntekijöistä 46,7 % on yli 50 vuotiaita. Alle 30-vuotiaita vakituisista työntekijöistä on 6 %.

11 PALKKAKUSTANNUKSET Vuoden 2016 käyttötalouden palkkakustannukset (palkat ja palkkiot, joista vähennetty henkilöstökorvaukset) olivat 51 203 175,40 euroa (vuonna 2015: 51 504 916,2 euroa). Palkkasumma väheni vuoteen 2015 verrattuna 0,6 %. Keskipalkka vuonna 2016, tehtäväkohtainen palkka, vakituiset Sopimus Kvtes 2 223 Perhepäivähoitajat 1 664 Teknisten sopimus 2 550 Lääkärisopimus 4 811 Ovtes 2 869

12 KOULUTUS JA OSAAMINEN Kunta-alalla työskentelee ammattitaitoista, osaavaa ja korkeasti koulutettua henkilöstöä. Kuntatyönantajan tilastojen mukaan suurin osa kunta-alalla työskentelevistä henkilöistä on suorittanut vähintään keskiasteen koulutuksen. Raision kaupungilla ei kerätä systemaattisesti tietoa henkilöstön koulutustasosta. Työntekijöiden lisä- ja täydennyskoulutuksen tarve määritellään tehtävä- ja henkilökohtaisesti esimerkiksi kehityskeskustelussa esille tulleiden tarpeiden mukaan. Koulutuskorvaus 1.1.2014 tuli voimaan lakikokonaisuus (Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä, Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa, Laki yhteistoiminnasta yrityksissä ja Laki koulutuksen korvaamisesta), jotka edellyttävät, että työnantaja laatii vuosittain henkilöstö- ja koulutussuunnitelman. Työnantajan on mahdollista saada koulutuskorvausta (max. 3 päivää/työntekijä), kunhan ko. koulutukset on kirjattu koulutussuunnitelmaan. Raision kaupungin koulutussuunnitelma vuodelle 2016 käsiteltiin yhteistoimintaryhmässä ja kaupunginhallituksen konsernijaostossa joulukuussa 2015. Suunnitelmassa ei määritelty vuodelle 2016 kaupunkitasoista koulutuspäivien tavoitelukumäärää. Koulutuksiin osallistutaan tarpeen ja määrärahojen puitteissa. Painopiste on ammattialakohtaisissa ammatillisissa koulutuksissa. Työttömyysvakuutusrahastolle toimitettiin koulutuskorvaushakemus, jossa korvausta haettiin 1 430 (vuonna 2015 1 603) koulutuspäivältä. Koulutuskorvaukseen oikeuttavia koulutuspäiviä (vähintään 6 tunnin koulutus) voi olla enintään kolme työntekijää kohti. Näin laskettuna koulutuskorvauksen kriteerit täyttyivät siten, että 254 työntekijän kohdalla haettiin korvausta 1 koulutuspäivältä, 120 työntekijältä 2 koulutuspäivältä ja 312 työntekijällä 3 korvauspäivältä. Arvio saatavasta koulutuskorvauksesta on 26 129 euroa. Korvaus suoritetaan kaupungille vähentämällä se työttömyysvakuutusmaksuista. Omaehtoinen koulutus Henkilökunnan omaehtoiseen koulutukseen (suoritetaan omalla ajalla), myönnettiin tukea 4 510 euroa yhteensä 14 henkilölle. Esimiestreenit Vuosina 2014-2015 järjestettiin keskitetysti esimiestyön tukemiseksi laaja esimiestreenien kokonaisuus. Koulutuksia järjestettiin mm. hyvinvoinnista, tiedottamisesta, Raision kaupungin strategiasta, yhteistoiminnasta ja palvelussuhdeasioista. Vuonna 2016 esimiestreenejä järjestettiin kehityskeskusteluista ja kansalaisten verkkopalveluista (suomi.fi).

13 Pvm Koulutuksen teema Kouluttaja Osallistujamäärä 16.2.2016 Työhyvinvointi ja kehityskeskustelut Ari Korhonen, Pekka Järvinen, Anne Kujanpää 73 14.12.2016 Suomi.fi tulee Mari Koivunen 32 15.12.2016 Suomi.fi tulee Mari Koivunen 30 PALVELUSSUHDEASIAT SÄHKÖISESTI ESS-JÄRJESTELMÄLLÄ Vuonna 2016 otettiin kaupunkitasoisesti käyttöön sähköinen ESS (Employee Self Service)- järjestelmä. ESSin päätoiminnot ovat poissaolojen sähköinen hallinta ja työsopimusten teko. Poissaolot anotaan ja päätetään sähköisesti siten, että työntekijä itse tekee anomuksen sähköisesti, esimies hyväksyy/hylkää anomuksen, tieto siirtyy palkkajärjestelmään ja päätösluettelot arkistoidaan keskitetysti palkkajärjestelmästä. Työntekijä näkee ohjelmasta omat palvelusuhdetietonsa, mm. käytettävissä olevan vuosilomasaldon. Ohjelman käytöstä järjestettiin laajasti koulutusta työntekijöille (noin 40 tilaisuutta) sekä erikseen koulutusta ja yksilöohjausta esimiehille työsopimuksen laadinnassa. SAIRAUSPOISSAOLOT JA VARHEMAKSUT Raision kaupungin henkilöstöstrategisena tavoitteena on henkilöstön työkyvyn ylläpitämisestä huolehtiminen sekä sairauspoissaolojen väheneminen. Vuonna 2016 tavoitteessa ei onnistuttu, vaan sairauspoissaolojen kokonaismäärä kasvoi 10 % eli 2 852 päivää vuoteen 2015 verrattuna. Kaikkien työntekijöiden sairauspoissaolopäiviä oli yhteensä 27 647. 85 % poissaoloista kertyi tilanteissa, joissa työntekijä oli poissa yli 30 päivää1 vuoden aikana. 39 % vakituisista työntekijöistä ei ollut poissa sairauden vuoksi päivääkään vuonna 2016. 1 yhdessä tai useammassa jaksossa

14 Ylläolevassa taulukossa sairauspoissaolot on jaoteltu poissaolojakson pituuden mukaan. Selkeästi ovat lisääntyneet 1-3 kk ja yli 6 kk kestäneet sairauspoissaolojaksot. Työterveyshuollossa kirjoitettujen poissaolojen suurimmat sairauspoissaoloja aiheuttavat diagnoosiryhmät ovat tuki-ja liikuntaelinsairaudet (noin puolet poissaoloista), mielenterveyden häiriöt ja hengityselinsairaudet. Sairauspoissaolot lisääntyivät vuoteen 2015 verrattuna kaikissa keskuksissa.

15 Myös Työterveyslaitoksen Kunta 10 -tutkimuksen yhteydessä laskemien tietojen mukaan Raision kaupungin sairaus- ja työtapaturmapoissaolot ovat lisääntyneet selvästi, jopa 2,5 päivää henkilötyövuotta kohden (Vuonna 2015 poissaoloja 17,77/htv ja vuonna 2016 20,32/htv). Varhemaksut Työnantaja maksaa eläkelaitokselle ns.varhaiseläkemenoperusteista eli varhemaksua, kun työntekijä jää työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Työntekijän ikä ei vaikuta varhe-maksun määrään. Alkavat eläkkeet vaikuttavat työnantajan varhe-maksuun 36 kalenterikuukauden ajan eläkkeen alkamisesta. Varhemaksua ei makseta omais- tai perhehoitajista eikä työhallinnon palkkatukea saavista henkilöistä. Vuonna 2016 Raision kaupungin varhemaksu oli 628 279 euroa (vuonna 2015: 401 938 ). Vuosina 2009 ja 2010 Raision kaupungin maksama varhemaksu oli selvästi korkeampi kuin kuntasektorin keskiarvo. Vuosina 2011 2015 tilanne kääntyi parempaan suuntaan. Vuosina 2016 ja 2017 ennenaikaiset eläköitymiset ja varhemaksut ovat lisääntyneet. Tämä on ollut jonkin verran ennakoitavissa lisääntyneistä pitkistä sairauspoissaoloista.

16 maksu % Vuosi maksu suurena maksu % palkkasummasta kuntien keskiarvosta 2006 133 494,16 0,45 89,86 2007 262 294,01 0,82 102,89 2008 461 046,27 1,33 120,65 2009 624 126,77 1,65 149,79 2010 730 068,10 1,83 140,77 2011 422 067,30 0,98 97,72 2012 332 503,28 0,72 72,16 2013 314 198,91 0,67 74,40 2014 392 862,30 0,83 92,22 2015 401 938,18 0,84 105,53 2016 638 279,68 1,32 146,58 2017* 612 574,46 1,27 140,68 * ennakkotieto TYÖTAPATURMAT Työ- ja työmatkatapaturmia sattui vuonna 2016 yhteensä 113 kappaletta. Vuonna 2015 sattuneiden tapaturmien määrä oli 116 kappaletta. Vakuutusyhtiön maksamat tapaturmakorvaukset olivat vuonna 2016 n. 41 000 euroa. Tapaturmista sattui töissä 97 ja työmatkalla 16. Tapaturmien tutkinnan hallinta on jatkuva vuosittainen kehittämisprosessi. Tapaturmat tulee tutkia tarkasti ja tutkinnan tulokset tulee käsiteltävä työpaikkakokouksissa, jotta pystytään ennakoivasti estämään uusien tapaturmien syntyminen. Työsuojeluhenkilöstö on tehnyt työpaikoilla itsenäisiä työsuojelutarkastuksia ja osallistunut aktiivisesti tarvittaessa tapaturmien tutkintaan. Jokapäiväinen työturvallisuustyö tehdään työpaikoilla. Työpaikan vaaran ja riskien arviointitiedot tulee päivittää ja korjata vuosittain, useamminkin, jos työpaikalla tapahtuu muutoksia esim. henkilökunnassa, työkoneissa, tilojen käyttötarkoituksessa ym. Riskien arvioinnit tehdään 4-ks -ohjelmiston riskipisteen avulla tai vaihtoehtoisesti käyttämällä lomakkeita, jotka löytyvät Raitilta.

17

18 TOIMENPITEITÄ TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LISÄÄMISEKSI Sairauspoissaolojen lisääntymiseen on reagoitu kaupungin esimiestyössä, työterveyssuunnitelmassa, työterveysyhteistyössä ja sairauspoissaolojen seurannassa. Keskeisimpiä keinoja tähän ovat yksiköiden sitoutuminen varhaisen tuen toimintamallin käyttöön kaikissa toimipisteissä sekä työterveyshuoltoyhteistyön yhteistyömuotojen kehittäminen ja vuorovaikutuksen tiivistäminen. Osaava johtaminen on tärkeä peruste pitkäjänteiselle toiminnan kehittämiselle ja henkilöstön hyvinvoinnille. Työterveyshuollossa sairauspoissaolojen raportointia on kehitetty vuoden 2016 aikana. Työyksiköissä Ess- tietojärjestelmän käyttöönoton myötä esimies pystyy nyt itsenäisesti ja ajantasaisesti seuraamaan työntekijöidensä poissaoloja. Varhaisen tuen toimintamallin käyttöä tulee jatkossa entisestään tehostaa koko kaupungissa. Myös työhönpaluuta tukevia toimenpiteitä tulee ottaa entistä enemmän käyttöön. Sairauspoissaolojen hallintamalli Vuoden 2016 aikana laadittiin sairauspoissaolojen hallintamalli ohje, joka otetaan käyttöön vuonna 2017. Hallintamallin tarkoitus on luoda ja vahvistaa koko organisaation yhteiset toimintaohjeet. Sairauspoissaolojen seurantaa systematisoidaan. Sairauspoissaolo omailmoituksella 1.3.2016 lähtien Raision kaupungilla on voinut olla poissa töistä sairauslomalla esimiehen luvalla 1-5 kalenteripäivää. Aiemmin poissaolo esimiehen luvalla oli mahdollinen 1-3 päivää. Kattava tieto omailmoituspoissaolojen määrästä Raision kaupungilla on käytettävissä vasta maaliskuusta 2016 lähtien. Vuoden 2016 aikana omailmoituspoissaoloja oli yhteensä 2 793 kalenteripäivää. Lukuun on laskettu ns. puhtaat omailmoitukset eli ne sairauspoissaolot, joissa sairauspoissaolo ei ole jatkunut viiden päivän jälkeen lääkärintodistuksella. Kaiken kaikkiaan 1-5 päivää kestäneitä sairauspoissaoloja oli 6 947 päivää. 40 prosenttia 1-5 päivää kestäneistä sairauspoissaoloista perustui esimiehen ja työntekijän väliseen sopimukseen. 1-3 päivän sairauspoissaoloista 51,5 prosenttia perustui omailmoituskäytäntöön. Työterveyslaitoksen tekemässä omailmoitusta käsittelevässä tutkimuksessa on todettu, että yleensä omailmoituskäytännöstä on työpaikoilla saatu hyviä kokemuksia sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta. Käytäntö on vähentänyt turhia lääkärissä käyntejä ja pitemmällä aikavälillä myös sairauspoissaolojen määrää. Tutkimuksen mukaan yksi merkittävä tekijä käytännön onnistumisessa on esimiehen ja työntekijän keskinäinen luottamus ja tiedottaminen.

19 Kevan ja Raision kaupungin yhteistyöhanke kuntoutustoimenpiteiden aikaistamiseksi Työhönpaluu pitkän sairauspoissaolon jälkeen toteutetaan usein eläkelaitoksen kanssa sovittavan työkokeilun tai uudelleenkoulutuksen avulla. Jotta ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet selvitettäisiin nykyistä aikaisemmin, Raision kaupunki on sopinut Kevan kanssa hankkeesta, jossa työntekijän ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet selvitetään, kun työkyvyttömyys on jatkunut 90 päivää. Selvitykseen osallistuminen on työntekijälle vapaaehtoista. Tavoitteena on löytää työeläkekuntoutuksen asiakkaat oikea-aikaisesti ja tätä kautta edesauttaa työurien pidentymistä. Kokeilu aloitettiin maaliskuussa 2016 eikä vielä ole mahdollista analysoida kokeilun tuloksia. Kehityskeskustelut - Mitä Sinulle kuuluu? Vuonna 2016 otettiin kehittämisen kohteeksi kehityskeskustelut. Sovittiin, että kaikkien kaupungin työntekijöiden kanssa käydään kehityskeskustelu. Päätettiin, että pyritään parantamaan keskustelun sisältöä ja esimiehen ja työntekijän vuorovaikutusta. Ensimmäistä kertaa sovittiin keskusteluille kaupungin yhteinen teema työhyvinvointi. Syksyllä toteutetun Kunta10 kyselyn tulosten perusteella kampanjassa onnistuttiin erinomaisesti: sekä keskustelujen määrä ja tyytyväisyys sisältöön lisääntyivät huomattavasti.

20 Virkistystoiminta Työkyvyn ylläpitoon tähtää osaltaan virkistystoiminta, johon sisältyy liikuntaa, kulttuuritoimintaa ja yhteisiä juhlia. Suurin yksittäinen liikuntamuoto on uintikeskus Ulpukan uinti ja kuntosalin ilmainen käyttömahdollisuus kerran viikossa. Vuonna 2016 kertyi 4 539 (vuonna 2015 kertyi 4 564) uintikertaa tai kuntosalikäyntiä. TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyshuolto Aurinkoristeys tuottaa Raision kaupungin henkilöstön työterveyspalvelut. Raision kaupungin työterveyssopimus käsittää lakisääteiset ennaltaehkäisevät työterveyspalvelut ja sairaanhoitopalvelut työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa mainitussa laajuudessa. Kaupungin henkilöstölle työterveyspalveluja ovat olleet toteuttamassa kaupungille nimetty työterveyslääkäri ja työterveyshoitajat (2), jotka tarpeen mukaan ovat ohjanneet työntekijöitä työterveyshuollon asiantuntijoiden (työfysioterapeutit 2 kpl ja työpsykologi 1 kpl) vastanotolle. Ajoittaista lääkärivajetta on pyritty paikkaamaan sijaislääkäreillä. Työterveyshuollon vastuulla on toimia hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti, ja niin, että toiminnalla on vaikuttavuutta. Työterveyshuollon laadun seuranta on osa työterveyshuollon vaikuttavuutta, ja Aurinkoristeyksen laatukäsikirja valmistui alkuvuodesta 2016. Laajamittaiset asiakastyytyväisyyskyselyt (työntekijät ja esimiehet) toteutettiin nyt toistamiseen, ja tuloksia hyödynnettiin työterveyspalveluiden kehittämisessä ja kohdentamisessa. Ennaltaehkäisevänä toimintana on tehty terveystarkastuksia ja työpaikkaselvityksiä, järjestetty työterveysneuvotteluja työkyvyn arvioimiseksi ja annettu ohjausta ja neuvontaa työympäristön turvallisuudesta ja fyysisten, kemiallisten ja psykososiaalisten kuormitustekijöiden terveydellisestä merkityksestä. Vakituisessa työsuhteessa toimivien työntekijöiden lisäksi Raision kaupunki tarjoaa työterveyshuollon palveluita työllistetyille, siviilipalvelusvelvollisille ja määräaikaisessa työsuhteessa työskenteleville. Työterveysyhteistyö Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaan työterveyshuollon, työnantajan, työntekijöiden tai heidän edustajiensa on tehtävä suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työntekijöiden terveyden ja työkyvyn edistämiseksi. Parhaimmillaan eri toimintajärjestelmät (työturvallisuustoiminta, työhyvinvointitoiminta, työkykyä ylläpitävä toiminta ja työkykyjohtaminen) on intergoitu toisiinsa niin, että niiden rajapinnat eivät ole esteenä yhteistyölle. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma vuodelle 2017 laadittiin yhteistoiminnassa työsuojelun ja henkilöstöhallinnan kanssa niin, että työterveysyhteistyö ja sen jatkuva kehittäminen on yksi keskeisistä toimintaperiaatteista. Vuonna 2016 työterveyshuolto, henkilöstöhallinnon ja työsuojeluorganisaation edustajat kokoustivat neljä kertaa (ns. kaupunkikokoukset), ja kaupungin yhteistoimintatyöryhmän kokouksiin työterveyshuolto osallistui vakiojäsenenä kuten aikaisempinakin vuosina.

21 Työpaikkaselvitykset ja terveystarkastukset Vuonna 2016 tehtiin työpaikkaselvitykset seuraaviin kohteisiin: Raision lukio, Raision terveyskeskus, Ruskon ja Vahdon suun terveydenhuolto, Maununkoti ja Maununtupa Ruskolla, Jokitupa Vahdolla, Kotikullan ja Nallin kehitysvammayksiköt, mittaus- ja maankäyttöpalvelut, ympäristö- ja rakennusvalvonta, pieneläinklinikka, tilapalvelut ja kunnallistekniset palvelut, Ulpukan uimahalli ja äitiysneuvolan, lastenneuvolan ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon yksiköitä. Ennen varsinaisia työpaikkakäyntejä esimiesten ja työntekijöiden näkemyksiä työtä kuormittavista ja työtä tukevista tekijöistä kerättiin esitietolomakkeella. Työpaikkaselvityksissä työterveyshuolto arvioi työpaikan riskien, kuormitustekijöiden ja vaaratilanteiden terveydellistä merkitystä ja antoi toimenpide-ehdotuksia niiden korjaamiseksi ja/tai ennaltaehkäisemiseksi. Terveystarkastuksia tehtiin työpaikkaselvityskohteiden henkilöstölle, työterveyslakiin perustuen (esim. yötyön tekijät, maalarit, muurarit ja hammashuollon työntekijät) ja työntekijöitä työhön sijoitettaessa. Ikäryhmätoimintana jatkettiin 50-vuotiaille suunnattuja terveystarkastuksia. Työfysioterapeuttien ja työpsykologin ennaltaehkäisevä työ Työfysioterapeutit ovat tehneet työpaikkakäyntejä ja -selvityksiä työn fyysisen kuormituksen arvioimiseksi, työergonomian parantamiseksi ja asianmukaisten työvälineiden ja näyttöpäätelasien hankintaa varten. Ryhmille työfysioterapeutit ovat antaneet ohjausta ja neuvontaa muun muassa potilassiirroista, työergonomiasta ja ääniergonomiasta. Työtapoja ja -menetelmiä on videoitu osana ohjausta, ja vuoden 2016 aikana jatkettiin vuonna 2015 aloitettua laajamittaisempaa potilasergonomia- ja riskienarviointihanketta yhteistyössä potilasosastojen ergonomiavastaavien kanssa. Työpsykologin tehtävänä on arvioida työpaikan psykososiaalisia kuormitustekijöitä, antaa ohjausta ja neuvontaa kyseisten kuormitustekijöiden ennaltaehkäisyssä ja työterveyshuollon (ammattihenkilön) asiantuntijan roolista käsin ohjata ja neuvoa yksilöitä ja työyhteisöjä tilanteissa, joissa psykososiaaliset kuormitustekijät ovat havaittavia. Vuonna 2016 työpsykologin yksilötyö on (keskittynyt työkykyyn ja työssä jaksamiseen vaikuttavien ongelmien arviointiin, selvittelyyn) keskittynyt työkyvyn ja työssä jaksamisen ongelmien selvittelyyn, jaksamisen keinoja vahvistavaan ohjaukseen ja jatkosuunnitelmien tekemiseen. Työyhteisötyö on perustunut toimintasuunnitelmaan ja työyhteisön tarpeisiin. Lisäksi työpsykologi on ohjannut istuntoja työyhteisöjä kohdanneissa kriisitilanteissa. Työntekijöiden työssäselviytymisen seuranta Työterveyshuolto on ohjannut työntekijöitä Kelan ammatti- ja sairausryhmäkohtaisiin kuntoutuksiin, osallistunut kuntoutuskurssien yhteistoimintapäiviin, kuntoutustarveselvittelyihin, työntekijöiden uudelleensijoitusarviointeihin ja laatinut lausuntoja työntekijöiden työkyvystä. Sairauspoissaolojen syitä ja määriä on tarkasteltu työkyvyn näkökulmasta yhdessä työnantajan edustajien kanssa, ja keskusteltu toimenpiteistä, joilla työterveyshuollon interventiot saataisiin aikaistettua,

22 ja siten työterveyshuollon resurssit paremmin kohdennettua ennaltaehkäisevään työkykyä ylläpitävään toimintaan. Taulukko: Työterveyshuollon toimenpidetilasto, 2014 2016 Työterveyshuollon ammattiryhmä Työntekijään kohdistunut toiminta (kpl) Työympäristö ja työyhteisö (tuntia) Terveystarkastukset (kpl) Tietojen anto ja ohjaus (kpl) Sairaanhoitokäynnit (kpl) Työpaikkaselvitykset (h) 2014 2015 2016 2014 2015 2016 2014 2015 2016 2014 2015 2016 Lääkäri 261 241 530 110 131 204 6506 6267 5882 25 43 36,5 Terveydenhoitaja 356 344 347 288 300 457 669 643 533 35 92 117 Työfysioterapeutti 78 26 61 279 438 411 133 168 221 Psykologi 125 115 129 30 13 11 96 41 75 Erikoislääkäri 7 43 13 106 62 76 Laboratorio 1836 1891 2162 6132 6254 8152 Kuvantaminen 4 19 687 662 908 Vuonna 2016 työterveyshuollon ammattilaisten ja asiantuntijoiden tekemän ennaltaehkäisevän työn osuus kasvoi vuoteen 2015 verrattuna noin 3 prosenttia. Työpaikkaselvitykset (terveydenhoitajat, työfysioterapeutit ja psykologi) lisääntyivät vuoteen 2015 verrattuna selvästi. Varsinkin työfysioterapeuttien tuntimäärissä oli huomattava kasvu. Tehtyjen terveystarkastusten määrissä oli kasvua kaikissa ammattiryhmissä, varsinkin lääkäreiden tekemät tarkastukset lisääntyivät (2015:241 kpl, 2016:530 kpl). Lääkärit ja terveydenhoitajat antoivat ennaltaehkäisevää yksilöllistä neuvontaa- ja ohjausta selvästi enemmän mitä aikaisempina vuosina. Sairaanhoitokäynnit (lääkärit ja hoitajat) vähenivät, kun taas laboratorio- ja röntgentutkimukset lisääntyivät vuoteen 2015 verrattuna molemmissa korvausryhmissä (korvausluokka 1 ja 2). Varsinkin sairaanhoitokäynneillä (korvausluokka 2) laboratoriotutkimuksiin asiakas lähetettiin vuoteen 2015 verrattuna selvästi useammin: vuonna 2015 laboratoriotutkimuksia tehtiin 6254 kpl, ja vuonna 2016 8152 kappaletta. ELÄKÖITYMINEN Keva toimittaa vuosittain tilaston Raision kaupungin eläkkeelle jääneistä työntekijöistä eläkelajeittain. Tilaston mukaan vuonna 2016 jäi toistaiseksi voimassa olevalle kokoaikaiselle eläkkeelle (vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke) 46 kaupungin työntekijää (vuonna 2015 39). Osa-aikaiselle eläkkeelle jäi 10 työntekijää (vuonna 2015 7). Eläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 61,9 vuotta.0f2 Vuonna 2015 eläköitymisen keski-ikä oli 61,2 vuotta. Keski-ikä on vuosien 2003 2015 välillä vaihdellut 56,9 ja 62 vuoden välillä. 2 Luvussa ei ole mukana osa-aikaeläkkeelle jääneet.

23 Vuonna 2016 eläkkeelle jääneistä 41 on jäänyt vanhuuseläkkeelle. Vuonna 2015 vanhuuseläkkeelle jäi 35 työntekijää. Vanhuuseläkkeelle jääneiden määrä on kasvanut huomattavasti suhteessa aikaisempiin vuosiin. Vuonna 2008 vanhuuseläkkeiden osuus kaikista pysyvistä eläkkeistä oli 40 % ja vuonna 2016 74 %. Eläkepäätöksiä kaupungin työntekijöistä tehtiin vuosina 2009-2016 seuraavasti: Eläkelaji 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vanhuuseläke 16 34 29 27 45 32 35 41 Työkyvyttömyyseläke 3 5 5 2 4 5 4 5 Osatyökyvyttömyyseläke 2 0 3 4 4 8 1 4 Kuntoutustuki 11 5 4 5 8 10 7 5 Osa-aikaeläke 5 11 5 3 6 3 6 6 Työttömyyseläke 6 2 0 0 0 0 0 Yhteensä* 43 57 46 41 67 58 47 55 * ei sis. osa-aikaeläkettä

24 Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä on toistaiseksi pysynyt melko vähäisenä, mutta vuosittaiset vaihtelut voivat olla suuria. Pysyvästi kokoaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle jäi vuonna 2016 viisi työntekijää. Kuntoutustuelle eli määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 5 työntekijää. Neljä työntekijää siirtyi osatyökyvyttömyyseläkkeelle.1f3 3 Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä perustuu Kevan ilmoitukseen helmikuussa 2017. Lukuja tarkistetaan vielä kevään 2017 kuluessa.

25 Eläköitymisennuste Keva on laatinut eläkkeellelähtöennusteen, jonka mukaan Raision kaupungin vakituisista työntekijöistä jää tulevan viiden vuoden kuluessa (v. 2017-2021) eläkkeelle n. 240 työntekijää. Ennusteessa ei ole huomioitu tulevaa mahdollista sote-uudistusta. Suhteellisesti eniten työntekijöitä jää eläkkeelle toimistoalan tehtävistä, lukumääräisesti eniten eläkkeelle jää lähihoitajia.

26 REKRYTOINTI Henkilökuntaa Raision kaupungille voidaan palkata vain talousarvion määrärahojen ja mahdollisten lisäohjeiden (esim. täyttölupamenettely) puitteissa. Ennen palkkauksia on aina selvitettävä tehtävien tarkoituksenmukaisuus ja välttämättömyys kaupungin palvelutoiminnan kannalta. Lisäksi on selvitettävä, onko vaihtoehtoista tapaa hoitaa em. tehtävät ja tästä aiheutuvat kustannukset. Raision kaupungilla on käytössä sähköinen Kuntarekry-ohjelma. Vuoden 2016 aikana sähköistä rekrytointijärjestelmää käytettiin 132 tehtävän täytössä (vuonna 2015 121). Haettavina olleista työpaikoista oli vakituisia 74 ja määräaikaisia 58 kpl. 62 % paikoista on ollut sosiaali- ja terveyskeskuksen tehtäviä, 23% sivistyskeskuksen ja 12 % teknisen keskuksen. Työpaikat osuus keskuksittain, % Vakinainen Määräaikainen Konsernihallinto 0 0 0 0 Sivistyskeskus 45 37 16 29 Sosiaali- ja terveyskeskus 55 45 28 27 Tekninen keskus 21 17 12 9 Raisio 121 100 56 65 Hakijoita tehtäviin oli yhteensä 2 835 (vuonna 2015 hakijoita oli 3351) Hakijoiden määrä vaihteli paljon haettavan tehtävän ja palvelussuhteen pituuden mukaan. Esimerkiksi toimistoalan ja lastenhoitajan tehtäviin tuli yli 70 hakemusta kuhunkin, kun taas lääkäritehtäviin tuli 1-5 hakemusta. Keskiarvoisesti hakemuksia tuli 22 työpaikkaa kohden.

27 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖKSEN TUNNUSLUKUJA VUONNA 2016 HENKILÖSTÖPANOKSET 2016 2015 2014 2013 Vakituinen henkilöstö lkm 1275 1276 1296 1291 Henkilötyövuodet (palkallinen työ) 1425,4 1428,7 1424,4 1433,5 Palkkasumma (käyttötalous + investointiosa) 51 354 000 52 877 884 52 438 650 52 351 100 Palkkasivukulut 16 081 111 15 914 320 15 769 602 15 790 820 Henkilöstökorvaukset 1 009 351 934 949 938 226 949 547 HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Työterveyshuolto 715 475 635 368 636 803 614 810 Työterveyshuoltokorvaukset 381 174 337 994 330 586 289 612 Virkistystoiminta 65 082 63 409 58 440 62 336 HENKILÖSTÖN TILA Henkilöstön keski-ikä, vakituiset vuotta 47,1 47,3 47 47 Eläkkeelle siirtyneet (pysyvät, kokoaikaiset) lkm 46 39 37 49 Sairauspoissaolot pv 27 647 24 795 25 951 26 818 Työtapaturmat (korvatut päivät) pv 698 954 532 801