4.v. 1. Glossopteridales. 2. Bennettitales. 3. Caytonia. 4. koppisiemeniset. 5. yhteenveto MEDULLOSACEAE MAGNOLIOPSIDA

Samankaltaiset tiedostot
Pinaceae Podocarpaceae Araucariaceae Sciadopityaceae Taxaceae Cupressaceae. 3.v.

2.v. 1. havupuut: Pinaceae Podocarpac. Araucariac. 2. yhteenveto HAVUPUUT BENNETTITALES

15.iv. ALKIOLLISET KASVIT vedestä maalle. 2. vanhimmat fossiilit & ympäristö

2. puutuneet kasvit (lignofyytit) Leptosporangiaattiset saniaiset

14.iv. STREPTOPHYTA - vinosiimaiset

KASVIKUNTA kl 2016

29.iv. 1. käpypalmut 2. fossiilisia siemenkasveja. 3. neidonhiuspuu 4. yhteenveto. bilateraalinen siitepöly

1. Polysporangiophyta monipesäkkeelliset. 2. Tracheophyta putkisolulliset kasvit. Polysporangiophyta

ALKIOLLISET KASVIT. 18.iv. MAKSASAMMALET menestystä pienoiskoossa. Marchantiophyta - maksasammalet. sammalet. Polysporangiophyta monipesäkkeelliset

1. ritsomorfiset liekomaiset kasvit

Aikataulu Koppisiemeniset 4 op. luentoja min

Blackwell, W.H Two theories of origin of the land-plant sporophyte: which is left standing? The Botanical Review 69:

EQUISETALES - kortemaiset kasvit

12.iv. CHLOROPHYTA ristisiimaisten monimuotoisuudesta. 1. Trebouxiophyceae. 2. Ulvophyceae. 3. Chlorophyceae. 4. yhteenveto KASVIEN PÄÄRYHMÄT 1994

21.iv. Tetraphidopsida - lahosammalet. Takakiopsida

Mikä on siemen? Paljassiemeniset Kasvisystematiikka: maakasvit. Esisiemenkasvit (Progymnospermopsida) Siemenkasvien kehittyminen ja valtakaudet

1 APG I (1998) An ordinal classification for the families of flowering. 2 APG II (2003) An update of the APG classification.

19.iv. BRYOPHYTA - lehtisammalet. Bryophyta: Takakiopsida -- Polytrichopsida

rosidit! malvidit! fabidit! Vitales Geraniales Myrtales Crossosomatales Geraniales Picramniales Sapindales Huerteales Brassicales Malvales

Koppisiemeniset eli kukkakasvit. Koppisiemeniset: Yleiset piirteet Kasvisystematiikka: maakasvit. Sukupolvenvuorottelu. Koppisiemenisten ekspansio

is supported in the ntall (75% BS), ntno3rd (70% BS), and AA (78% BS) analyses. In the RY analysis, the relationship Tracheophytes (Vascular Plants)

Tehtävät Lukuun 21. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä. Kirjoita oikeat sanat aukkoihin.

Euphorbia spp. Croton 1300 spp.!

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma

Miksi tutkia kasveja?

1. Stanley Millerin kokeet elämän synnystä (R1)

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

(monipesäkkeisiin) verrattuna pieniä ja rakenteeltaan yksinkertaisia. Tämän vuoksi konvergenttisen evoluution

Eliökunnan kehitys. BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma

Geraniales Myrtales Crossosomatales. Geraniales. Zygophyllales. Fabales

Esityksen sisältö: Kasviplanktonlajiston tunnistus. o Yleistä tietoa levistä mitä levät ovat levien ekologiaa

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous

Tehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen

Tulosten arviointi. tulosten arviointi. voimmeko luottaa saamiimme tuloksiin?

Kohti sähköistä arviointia käytännön esimerkkejä lukion biologiassa

Elämän kehitys Eliökunnan kehitys. Alkumaapallon olosuhteet olivat hapettomat


Mikä on elollista ja mikä on elotonta? Elollinen tietenkin elää ja eloton ei elä. Pitäisikö tätä miettiä tarkemmin?

Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa

Luennon 2 oppimistavoitteet RUNGON RAKENNE PUU. Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen. Puu Puun rakenne ja kemia

Keuhkosammalen Marchantia polymorpha biologiaa ja ekologiaa: menestystarina vai katastrofi

Steven Kelly & Mia+Janne

PURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen

Miten metsittäisin turvepellon koivulle?

rosidit! Vitales Geraniales Myrtales Crossosomatales Geraniales Picramniales Sapindales Huerteales Brassicales Malvales Zygophyllales Celastrales

PIETARSAAREN LUKION OPPIKIRJAT

Miten kasvit saavat vetensä?

Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet ottavat vettä koko pinnallaan.

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

Ongelma(t): Mitä voimme oppia luonnosta? Miten voimme hyödyntää näitä oppeja?

Jatkuu seuraavilla sivuilla

Esipuhe. Morjesta! Elikkä ei muuta kuin opiskelun iloa! Valaiskoot bioluminesenssit kiiltomadot tietäsi biologian kivikkoisella polulla.

MANSIKAN KUKKAVANA- ANALYYSIN TULKINTA

Epäorgaaniset kuidut

SOLUSEINÄN KOOSTUMUS Puukuitujen soluseinät koostuvat lähinnä selluloosasta, hemiselluloosista ja ligniinistä.

Kaari: Charophyta. Luokka: Charophyceae Näkinpartaislevät Lahko: Charales

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta

Allokaatiomuutos Alexandria

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Perinnöllisyys. Enni Kaltiainen

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY

Perinnebiotooppien hoidon vaikutukset eroavat kasvien ja hyönteisten välillä

2.2. Fotosynteesipotentiaalin vaihtelu

III Sivuaineopintokokonaisuuksien tutkintovaatimukset

Supporting Information for

Lataa Mammutin paluu - Torill Kornfeldt. Lataa

Miten kasvit saavat vetensä?

Miten geenit elelevät populaatioissa, vieläpä pitkiä aikoja?

Suomen maantiede 2. luento Suomen kallioperä ja maaperä. kehitysvaiheet merkitys alueellinen levinneisyys

Luku 21. Evoluution perusteet

YO: äidinkieli ja suomi toisena kielenä


Lataa Natura 2000-verkoston Suomen ehdotus. Lataa

- Extra: PCR-alukkeiden suunnittelutehtävä haluttaessa

Suomalaisella sammaltutkimuksella. S a m m a l t u t k i m u s S u o m e s s a. Sammalten valtakunta

Siementen tulkinta idätystestissä kuusella, männyllä ja koivulla III / 2010

Puusolut ja solukot. Puu Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT

Genetics for Life. Miten optimoin tiineystulokset seksatulla siemenellä? Anne Terpstra

Perinnöllisyyden perusteita

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo

Elämän mahdollisuudet muilla planeetoilla

taustamateriaali oppaiden käyttöön ]

Ympäristönsuojelutoimisto Karstuntie 4, 2 krs., C-siipi Lohja, puh LAHOKALLION LUONTOPOLKU

Konepajamiesten seminaari, 3D-tulostuksen teknologiat

YMPÄRISTÖONGELMAT. Vesien rehevöityminen Ilmansaasteet Kierrätys

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Metsän pohjakerros. bi Mirjami Kaasinen ja Heidi Routama 8D

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0317/3. Tarkistus. Bernard Monot ENF-ryhmän puolesta

Seutuviikko 2017, Jämsä Kyösti Ryynänen

Hyvä Asiakas SIJOITTAJAKIRJE 2/

Lajien ominaisuudet ja niiden herkkyys ilmastonmuutokselle

RAJAKYLÄN TALVIKKIPUISTON LUONTOSELVITYS

Gametogeneesi eli sukusolujen syntyminen

II. GEENITEKNIIKALLA MUUNNETTUA ORGANISMIA KOSKEVAT TIEDOT

Experiences of the first steps of the production of Andean pseudocereals in Finland

Esineiden ja asioiden internet - seuraava teollinen murros

Transkriptio:

4.v. 1. Glossopteridales 2. Bennettitales 3. Caytonia 4. koppisiemeniset 5. yhteenveto Tetraxylopteris Archaeopteris Elkinsia Lyginopteris MEDULLOSACEAE L O S A C E A E Callistophyton CYCADACEAE ZAMIACEAE Corystospermum Ginkgo Cordaites CONIFERALES Ephedra Welwitschia Gnetum GLOSSOPTERIDALES Pentoxylon BENNETTITALES Caytonia MAGNOLIOPSIDA S IDA

Glossopteridales -- Magnoliopsida synapomorfioita mm.: lh sulkasuoniset mikrosporofyllit lehtimäisiä nukelluksen kutikula paksu Tetraxylopteris Archaeopteris Elkinsia Lyginopteris MEDULLOSACEAE L O S A C E A E Callistophyton CYCADACEAE ZAMIACEAE Corystospermum Ginkgo Cordaites CONIFERALES Ephedra Welwitschia Gnetum GLOSSOPTERIDALES Pentoxylon BENNETTITALES Caytonia MAGNOLIOPSIDA S IDA

Tetraxylopteris Archaeopteris Elkinsia Lyginopteris MEDULLOSACEAE L O S A C E A E Callistophyton CYCADACEAE ZAMIACEAE Corystospermum Ginkgo Cordaites CONIFERALES Ephedra Welwitschia Gnetum GLOSSOPTERIDALES Pentoxylon BENNETTITALES Caytonia MAGNOLIOPSIDA S IDA Bennettitales -- Magnoliopsida synapomorfioita mm.: sekundäärisen puun putkisolujen PORRASpaksunnokset pölykammio PUUTTUU

BENNETTITALES laajalle levinneitä triaskaudelta liitukaudelle (250-140 Ma) habitus käpypalmumainen lh yleensä lehdyköiksi jakautuneet käpypalmuja yleisempiä kukkamaiset rakenteet 2-neuvoiset hyönteispölytystä? BENNETTITALES syndetokeilinen haplokeilinen CYCADALES Tetraxylopteris Archaeopteris Elkinsia Lyginopteris MEDULLOSACEAE L O S A C E A E Callistophyton CYCADACEAE ZAMIACEAE Corystospermum Ginkgo Cordaites CONIFERALES Ephedra Welwitschia Gnetum GLOSSOPTERIDALES Pentoxylon BENNETTITALES Caytonia MAGNOLIOPSIDA S IDA

Caytonia -- Magnoliopsida synapomorfioita: lh VERKKOsuonitus? ilmarakojen huulisolujen päädyt eivät koholla MAGNOLIOPSIDA - koppisiemeniset 250 000-300 000 spp. viherlevät 8 000 maksasammalet 6 000 lehtisammalet 8 000 sarvisammalet 100 liekomaiset 400+750+200 saniaiset 9 000 käpypalmut 130 neidonhispuu 1 havupuut 600 Gnetales 50+40+1

MAGNOLIOPSIDA - koppisiemeniset 250 000-300 000 spp. synapomorfioita mm. vanhimmat fossiilit 31.7.2001 emilehti jonka sisällä siemenaihe(et) mikrosporofyllit yksinkertaisia mikro & megagametofyytti HYVIN redusoituneita 2x hedelmöitys seurasolut MAGNOLIOPSIDA - koppisiemeniset 31.7.2001 ensimmäiset siitepölylöydöt liitukaudelta 135 Ma BP ensimmäiset makrofossiililöydöt liitukaudelta 125 Ma BP Archaefructus liaoningensis Sun, G. ym. 2011. A eudicot from the Early Cretaceous of China. Nature 471: 625-628. Liu, Z-J. & Wang, X. 2016. A perfect flower from the Jurassic of China. Historical Biology 28: 707-719.

MAGNOLIOPSIDA - koppisiemeniset 31.7.2001 erilaistuminen liitukaudella 90-130 Ma BP valta-asemaan terrestrisissä biotoopeissa 60-70 Ma K/T rajapinta, ehkä asteroidi törmäys + vulkaaninen toiminta eläimistössä valtava muutos (kasviston muutokset eivät läheskään yhtä dramaattisia) muita siemenkasveja vähitellen sukupuuttoon MAGNOLIOPSIDA - koppisiemeniset 31.7.2001 koppisiemenisille tarjosivat etuja kilpailussa mm.: sulkeutunut emilh (siitepölyn karsinta, inkompatibiliteetti) edisti lajiutumista ---> sopeutumista uusiin, muuttuviin olosuhteisiin aika pölytyksestä siemenen kypsymiseen LYHYT sekundäärinen siemenvalkuainen

MAGNOLIOPSIDA - koppisiemeniset 1. Ruohovartisuus 2. Pieni koko 3. Nopea kasvu Taylor & Hickey 1996 sekundäärinen kasvu vähäistä (ei puutumista) eduksi pioneeriympäristöissä pitkästä iästä ei hyötyä pioneeriympäristössa - tuhoutuu usein Archaefructus Amborellaceae Nymphaeaceae Austrobaileyales Chloranthaceae Magnoliales Laurales Canellales Piperales MONOCOTS Ceratophyllales Ranunculales Proteales Gunnerales Santalales Dilleniaceae Caryophyllales Saxifragales Vitaceae Crossosomatales Geraniales Myrtales EUROSIDS I EUROSIDS II ASTERIDS PUUVARTINEN RUOHOVARTINEN Character 1 unordered 0 1 polymorphic equivocal

Angiosperms Magnolids > 98 Ma BP Monocots > 9o Ma BP Eudicots (Tricolpates) > 100 Ma BP > 124 Ma BP Core Eudicots > 94 Ma BP Eurosids I Rosids Crepet, W.L. ym. 2004. Fossil evidence and phylogeny: the age of major angiosperm clades based on mesofossil and macrofossil evidence from Cretaceous deposits. American Journal of Botany 91: 1666-1682. Eurosids II Asterids Bremer, K. ym. 2003. Introductionto phylogeny and systematics of flowering plants. Acta Univ. Upsal. 33: 2. YHTEENVETOJEN YHTEENVETO kasvikunta sai alkunsa siimallisen eukaryootin ja syanobakteerin PRIMÄÄRISEN endosymbioosin tuloksena > 750 Ma BP kasvikunta voidaan jakaa siimallisten solujen rakenteen mukaisesti 2 pääryhmään Chlorophyta & Streptophyta molemmissa ryhmissä kehittyi ERI tavoin monisoluisuutta molemmissa ryhmissä USEITA terrestriseen ympäristöön sopeutuneita spp. streptofyyteillä oli monia ominaisuuksia, jotka osoittautuivat HYVIN edullisiksi terrestrisessä ympäristössä pre adaptaatio ensimmäiset alkiolliset kasvit todennäköisesti terrestriseen ympäristöön epäsäännöllisesti kuivuvien pienten makean veden altaiden äärellä

KASVIEN PÄÄRYHMÄT 2016 CHLOROPHYTA STREPTOPHYTA miksi juuri embryofyytit? näissä ryhmissä myös terrestrisessä ympäristössä kasvavia lajeja Graham, L. ym. 2009. ALGAE 2nd ed. STREPTOPHYTA embryofyytit eli alkiolliset kasvit streptofyyteillä useita ominaisuuksia, jotka osoittautuivat hyödyllisiksi terrestrisessä ympäristössä ominaisuuksien onnistunut KOMBINAATIO PREADAPTAATIO SGR(sexual growth response) polyfenolit anhydrobioosi oogamia apikaalinen kasvu plasmodesmit haarautuminen monisoluisuus selluloosa

SUKUPOLVEN VUOROTTELU Chara, Coleochaete eri sammalryhmät moni-itiöpesäkkeelliset siemenkasvit 2n meioosi n YHTEENVETOJEN YHTEENVETO vanhimmat alkiollisten kasvien kehityslinjat ovat elämänkiertonsa aikana vielä riippuvaisia vedestä (siimalliset siittiöt!) ratkaiseva tekijä alkiollisten kasvien kehityksessä oli MEIOOSIN viivästyminen, diploidi sukupolvi yhä vallitsemavammaksi, yhä useampia mitooseja ennen meioosia alkiollisten kasvien vanhimmat MIKROfossiilit ordoviikkikaudelta > 450 Ma BP eri sammalryhmien vanhimmissa kehityslinjoissa useita paljaan mineraalimaan kasveja

ALKIOLLISET KASVIT Polysporangiophyta monipesäkkeelliset Lycophytina liekokasvit Euphyllophytina lehdelliset kasvit YHTEENVETOJEN YHTEENVETO vanhimpien alkiollisten kasvien kehityslinjojen väliset sukulaisuussuhteet vielä (lopullisesti?) epäselvät sammalille kehittyi yhä monimutkaisempia rakenteita itiöiden leviämiseksi pidemmän ajan kuluessa ensimmäisillä moni-itiöpesäkkeellisillä ISOMORFINEN sukupolvenvuorottelu SILURIAN EXPLOSION KAIKKI moni-itiöpesäkkeellisten pääkehityslinjat olemassa jo devonikaudella DEVONIAN DIVERSIFICATION liekomaiset kasvit tärkein kasviryhmä devoni- ja kivihiilikaudella

YHTEENVETOJEN YHTEENVETO tehokkaasti gametofyyttiä kuivumiselta suojaavia rakenteita kehittyi YHTÄ AIKAA USEISSA eri kehityslinjoissa devonikauden lopun CO 2 pitoisuuden dramaattinen lasku mahdollisti yhteyttävän pinta-alan suuren kasvun Archaeopteris spp. ensimmäiset siemenkasvit hiilikaudelta > 300 Ma BP monet siemenkasvien kehityslinjoista kadonneet (lähes) täysin havupuut vallitseva elementti kasvillisuudessa jura- ja liitukaudella koppisiemenisten menestykselle on VIRHEELLISTÄ etsiä yhtä yhteistä syytä, MONIA rakenteeltaan ja ekologialtaan erilaisia kehityslinjoja JO LIITUKAUDELLA LOPPUKUULUSTELUT 6.v. & 20.v. ilmoittautuminen normaaliin tapaan WebOodin kautta