ALKIOLLISET KASVIT. 18.iv. MAKSASAMMALET menestystä pienoiskoossa. Marchantiophyta - maksasammalet. sammalet. Polysporangiophyta monipesäkkeelliset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALKIOLLISET KASVIT. 18.iv. MAKSASAMMALET menestystä pienoiskoossa. Marchantiophyta - maksasammalet. sammalet. Polysporangiophyta monipesäkkeelliset"

Transkriptio

1 18.iv. MAKSASAMMALET menestystä pienoiskoossa Marchantiophyta - maksasammalet ALKIOLLISET KASVIT Polysporangiophyta monipesäkkeelliset Lycophytina liekomaiset kasvit Euphyllophytina lehdelliset kasvit sammalet

2 Marchantiophyta synapomorfiat: n spp. sporofyytti kehittyy lähes valmiiksi gametofyytin suojaamana itiöiden kypsyminen ennen pesäkeperän kehittymistä lyhytikäinen sporofyytti, fotosynteesiä vain nuorena 1-soluisia elateereja itiöiden joukossa itiöpesäkkeiden ulompien solujen soluseinät paksuuntuneet solujen öljykpl:eet (vakuolin ympäröimiä öljypisaroita) lunulaarihappo limapapillit He, X. ym The oil bodies of liverworts: unique and important organelles in land plants. Critical Reviews in Plant Sciences 32: mm. erilaisia terpenoideja sekä lukuisia DNA tason ominaisuuksia ALKIOLLISET KASVIT Polysporangiophyta monipesäkkeelliset Lycophytina liekomaiset kasvit Euphyllophytina lehdelliset kasvit elateerit

3 ALKIOLLISET KASVIT Polysporangiophyta monipesäkkeelliset Lycophytina liekomaiset kasvit Euphyllophytina lehdelliset kasvit elateerit Marchantiophyta perinteisesti erotettu 3 pääryhmää: Marchantiopsida Jungermanniopsida Metzgeriidae Jungermanniidae complex thalloid liverworts keuhkosammalten luokka simple thalloid liverworts nauhasammalten alaluokka leafy liverworts aitomaksasammalten alaluokka

4 Marchantiophyta JUNGERMANNIOPSIDA Marchantiophyta TREUBIOPSIDA He-Nygrén, X. ym Illuminating the evolutionary history of liverworts (Marchantiophyta) - towards a natural classification. Cladistics 22: 1-31.

5 Marchantiopsida synapomorfiat: suomut sekovarren alapinnalla ilmakammiot ja niiden aukot sekovarren yläpinnalla ritsoideja 2 tyyppiä poikkeuksena Blasia + Cavicularia Geothallus+ Sphaerocarpos +Riella Marchantiophyta TREUBIOPSIDA MARCHANTIOPSIDA Geothallus Sphaerocarpos Riella

6 Marchantiopsida sekovarren rakenne vaihteleva siittiö- ja munapesäkkeiden kannattimet useilla lajeilla hyvin kehittyneet anteridio- ja arkegonioforit suurin osa kostealla avoimella mineraalimaalla, ekologia vaihteleva, sekä kuivien kasvupaikkojen spp. että kelluvia vesikasveja ~30 sukua, ~250 spp. Riccia ~150 spp. useita yksilajisia sukuja, reliktejä aiemmasta monimuotoisuudesta? Jungermanniopsida TREUBIOPSIDA

7 Jungermanniopsida gametofyytin rakenne vaihteleva, sekä sekovarrellisia että lehdellisiä useilla sekovarrellisilla sekovarren keskiosassa endofyyttisiä sieniä rbg-web2.rbge.org.uk/bbs/meetings/mtgs03images/ cryptothallus_fencovert25.jpg Wickett, N.J. ym Functional gene losses occur with minimal size reduction in the plastid genome of the parasitic liverwort Aneura mirabilis. Molecular Biology & Evolution 25: Jungermanniopsida Pleurozia

8 Jungermanniidae ~250 sukua > spp. synapomorfiat: apikaalisolu tetraedri akrogynia news.wisc.edu/19609 poikkeuksena Pleurozia haarautuminen interkalaarista, endogeenistä lh ontogenia (2 initiaalisolua) lh usein eri tavoin halkoiset ei johtosolukkoa periantti Laenen, B. ym Bryophytes diversified slowly but surely since the mid-mesozoic. Nature Communications 5: 6134 lh soluissa usein nurkkapaksunnokset eli TRIGONIT Crandall-Stotler, B. ym Phylogeny and classification of the Marchantiophyta. Edinburgh Journal of Botany 66: Jungermanniidae lh selvästi kolmessa rivissä (2 kylkilh riviä + 1 vatsalh rivi) lähes poikkeuksetta 1 solukerroksen paksuisia kiinnittyneet tyveltään leveälti kasvutapa vaihteleva, pysty tai kasvualustan myötäinen ritsoidit usein kimppuina, kärki joskus nuppimainen tai haarautunut ekologia vaihteleva, paljaalla maalla kasvavista epifyytteihin ja epifyllisiin lajeihin runsaita, jopa vallitsevia sammalia trooppisten vuoristojen sumumetsissä ja eteläisen pallonpuoliskon äärimereisillä alueilla

9 Maksasammalten suvuton lisääntyminen lisääntyminen varren kpl harvinaisempaa kuin lhsammalilla erikoistuneita rakenteita: Iso-Britannian lajistossa ~40% Jungermanniopsida <10% Marchantiopsida Marchantiopsida 14% spp. pieniä kiekkomaisia itujyväsiä Marchantia, Neohodgsonia, Lunularia itujyväsmaljat, itujyvästen seassa limaa erittäviä rihmoja sekovarren laitaan pieniä irtoavia haaroja Riccia, Conocephalum lepojyväsiä (tuber) Maksasammalten suvuton lisääntyminen Blasia, erikoistuneet itujyväs pullot Fossombronia, Petalophyllum sekovarren kärkikasvupisteet elossa kuolleiden solujen joukossa Metzgeria sekovarren laidassa + sekovarren alapinnalle kehittyvät erilaistuneet haarat Riccardia 2-soluisia itujyväsiä sekovarren kärjen solujen SISÄLLÄ

10 Maksasammalten suvuton lisääntyminen Jungermanniidae itujyväset lh ja haarojen kärjissä Frullania irtoavat lh; Lejeuneaceae irtoavat haarat Gymnocolea inflata : periantit irtoavat hedelmöittymättä jääneiden arkegonioiden ympäriltä YHTEENVETO maksasammalien gametofyytin rakenteessa HYVIN suurta rakenteellista vaihtelua itiöpesäkkeissä kasvullisiin osiin verrattuna VÄHÄN vaihtelua itiöt vapautuvat LYHYEN ajan sisällä lehdelliset maksasammalet selkeästi monilajisin maksasammalten kehityslinja ekologia vaihteleva kuivilta kasvupaikoilta aitoihin vesikasveihin, tärkein sammalryhmä trooppisten vuoristojen sumumetsissä ja eteläisen pallonpuoliskon äärimereisillä alueilla ympäristöissä, joissa ilmankosteus lähes koko ajan hyvin korkea

1. Polysporangiophyta monipesäkkeelliset. 2. Tracheophyta putkisolulliset kasvit. Polysporangiophyta

1. Polysporangiophyta monipesäkkeelliset. 2. Tracheophyta putkisolulliset kasvit. Polysporangiophyta 22.iv. 1. Polysporangiophyta monipesäkkeelliset 2. Tracheophyta putkisolulliset kasvit 3. yhteenveto Polysporangiophyta Polysporangiophyta monipesäkkeelliset Lycophytina liekomaiset kasvit Euphyllophytina

Lisätiedot

14.iv. STREPTOPHYTA - vinosiimaiset

14.iv. STREPTOPHYTA - vinosiimaiset 14.iv. STREPTOPHYTA - vinosiimaiset KASVIEN PÄÄRYHMÄT 2016 CHLOROPHYTA STREPTOPHYTA Turmel, M. ym. 2002. Mol. Biol. Evol. 19:24-38 Lemieux, C. ym. 2000: Ancestral chloroplast genome in Mesostigma viride

Lisätiedot

15.iv. ALKIOLLISET KASVIT vedestä maalle. 2. vanhimmat fossiilit & ympäristö

15.iv. ALKIOLLISET KASVIT vedestä maalle. 2. vanhimmat fossiilit & ympäristö 15.iv. ALKIOLLISET KASVIT vedestä maalle 1. alkiolliset kasvit 2. vanhimmat fossiilit & ympäristö 3. sukupolvenvuorottelu 4. yhteenveto KASVIEN PÄÄRYHMÄT CHLOROPHYTA STREPTOPHYTA miksi juuri embryofyytit?

Lisätiedot

1. ritsomorfiset liekomaiset kasvit

1. ritsomorfiset liekomaiset kasvit 25.iv. 1. ritsomorfiset liekomaiset kasvit 2. monilofyytit 3. kortemaiset kasvit 4. yhteenveto Lepidodendrales Isoetaceae lahnaruohot Selaginellaceae Lycopodiaceae mähkäkasvit liekokasvit LIGULA mikrofyllit

Lisätiedot

KASVIKUNTA kl 2016

KASVIKUNTA kl 2016 526128 KASVIKUNTA kl 2016 Luennot klo 10-12 salissa 6602 11.4. Ma johdanto kasvikuntaan 12.4. Ti Chlorophyta 14.4. To Streptophyta 15.4. Pe vanhimmat alkiolliset kasvit 18.4. Ma maksasammalet 19.4. Ti

Lisätiedot

21.iv. Tetraphidopsida - lahosammalet. Takakiopsida

21.iv. Tetraphidopsida - lahosammalet. Takakiopsida 21.iv. Bryophyta: Tetraphidopsida -- Bryopsida Tetraphidopsida - lahosammalet Takakiopsida suuvaruksessa vain 4 suurta hammasta, muodostuneet kokonaisista soluista Tetraphis pellucida lahopuulla Tetrodontium

Lisätiedot

19.iv. BRYOPHYTA - lehtisammalet. Bryophyta: Takakiopsida -- Polytrichopsida

19.iv. BRYOPHYTA - lehtisammalet. Bryophyta: Takakiopsida -- Polytrichopsida 19.iv. BRYOPHYTA - lehtisammalet Bryophyta: Takakiopsida -- Polytrichopsida ALKIOLLISET KASVIT Polysporangiophyta moni-itiöpesäkkeelliset Lycophytina liekokasvit Euphyllophytina lehdelliset kasvit periini

Lisätiedot

Keuhkosammalen Marchantia polymorpha biologiaa ja ekologiaa: menestystarina vai katastrofi

Keuhkosammalen Marchantia polymorpha biologiaa ja ekologiaa: menestystarina vai katastrofi Keuhkosammalen Marchantia polymorpha biologiaa ja ekologiaa: menestystarina vai katastrofi Sanna Laaka-Lindberg Kasvitieteen yksikkö, sammaltiimi Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS 1 2-2-2016 Keuhkosammal

Lisätiedot

EQUISETALES - kortemaiset kasvit

EQUISETALES - kortemaiset kasvit 13.5. 1. Equisetales 2. Marattiales 3. köykäispesäkkeiset saniaiset 4. yhteenveto EQUISETALES - kortemaiset kasvit 4 heimoa Calamitaceae Equisetac. Gondwanostachyac. Tchernoviac. Pseudoborniales Sphenophyllales

Lisätiedot

4.v. 1. Glossopteridales. 2. Bennettitales. 3. Caytonia. 4. koppisiemeniset. 5. yhteenveto MEDULLOSACEAE MAGNOLIOPSIDA

4.v. 1. Glossopteridales. 2. Bennettitales. 3. Caytonia. 4. koppisiemeniset. 5. yhteenveto MEDULLOSACEAE MAGNOLIOPSIDA 4.v. 1. Glossopteridales 2. Bennettitales 3. Caytonia 4. koppisiemeniset 5. yhteenveto Tetraxylopteris Archaeopteris Elkinsia Lyginopteris MEDULLOSACEAE L O S A C E A E Callistophyton CYCADACEAE ZAMIACEAE

Lisätiedot

29.iv. 1. käpypalmut 2. fossiilisia siemenkasveja. 3. neidonhiuspuu 4. yhteenveto. bilateraalinen siitepöly

29.iv. 1. käpypalmut 2. fossiilisia siemenkasveja. 3. neidonhiuspuu 4. yhteenveto. bilateraalinen siitepöly 29.iv. 1. käpypalmut 2. fossiilisia siemenkasveja 3. neidonhiuspuu 4. yhteenveto Tetraxylopteris bilateraalinen siitepöly aukeamiskohta (monoaperture) pölykammion kalvoton pohja kerroksellinen siemenkuori

Lisätiedot

2.v. 1. havupuut: Pinaceae Podocarpac. Araucariac. 2. yhteenveto HAVUPUUT BENNETTITALES

2.v. 1. havupuut: Pinaceae Podocarpac. Araucariac. 2. yhteenveto HAVUPUUT BENNETTITALES 2.v. 1. havupuut: Pinaceae Podocarpac. Araucariac. 2. yhteenveto Tetraxylopteris Archaeopteris Elkinsia Lyginopteris MEDULLOSACEAE Callistophyton CYCADACEAE ZAMIACEAE Corystospermum Ginkgo Cordaites CONIFERALES

Lisätiedot

Pinaceae Podocarpaceae Araucariaceae Sciadopityaceae Taxaceae Cupressaceae. 3.v.

Pinaceae Podocarpaceae Araucariaceae Sciadopityaceae Taxaceae Cupressaceae. 3.v. 3.v. 1. havupuut: Sciadopityaceae - Taxaceae 2. sukupuuttoon kuolleita havupuita 3. Gnetales 4. yhteenveto Pinaceae Podocarpaceae Araucariaceae Sciadopityaceae Taxaceae Cupressaceae SCIADOPITYACEAE 1 laji

Lisätiedot

(monipesäkkeisiin) verrattuna pieniä ja rakenteeltaan yksinkertaisia. Tämän vuoksi konvergenttisen evoluution

(monipesäkkeisiin) verrattuna pieniä ja rakenteeltaan yksinkertaisia. Tämän vuoksi konvergenttisen evoluution K a s v i t i e t e e n p ä i v ä t 2 0 1 3 Lehtisammalten makromorfologia konvergenssia yksinkertaisissa alkiollisissa kasveissa Neil Bell ja Jaakko Hyvönen Lehtisammalet ovat pieniä, yksinkertaisia kasveja,

Lisätiedot

12.iv. CHLOROPHYTA ristisiimaisten monimuotoisuudesta. 1. Trebouxiophyceae. 2. Ulvophyceae. 3. Chlorophyceae. 4. yhteenveto KASVIEN PÄÄRYHMÄT 1994

12.iv. CHLOROPHYTA ristisiimaisten monimuotoisuudesta. 1. Trebouxiophyceae. 2. Ulvophyceae. 3. Chlorophyceae. 4. yhteenveto KASVIEN PÄÄRYHMÄT 1994 12.iv. CHLOROPHYTA ristisiimaisten monimuotoisuudesta 1. Trebouxiophyceae 2. Ulvophyceae 3. Chlorophyceae 4. yhteenveto KASVIEN PÄÄRYHMÄT 1994 ULVOBIONTA CHLOROPHYTA CHLOROPHYCEAE TREBOUXIOPHYCEAE ULVOPHYCEAE

Lisätiedot

2. puutuneet kasvit (lignofyytit) Leptosporangiaattiset saniaiset

2. puutuneet kasvit (lignofyytit) Leptosporangiaattiset saniaiset 28.iv. 1. Polypodiales 2. puutuneet kasvit (lignofyytit) 3. Archaeopteris 4. vanhimmat siemenkasvit 5. yhteenveto Leptosporangiaattiset saniaiset pysty annulus useita sukupuuttoon kuolleita sukuja Polypodiales

Lisätiedot

Suomalaisella sammaltutkimuksella. S a m m a l t u t k i m u s S u o m e s s a. Sammalten valtakunta

Suomalaisella sammaltutkimuksella. S a m m a l t u t k i m u s S u o m e s s a. Sammalten valtakunta S a m m a l t u t k i m u s S u o m e s s a Sammalten valtakunta Johannes Enroth, Neil Bell, Maria von Cräutlein, Xiaolan He, Sanna Huttunen, Jaakko Hyvönen, Helena Korpelainen, Sanna Laaka-Lindberg, Tomi

Lisätiedot

Suomen uhanalaiset sammalet

Suomen uhanalaiset sammalet YMPÄRISTÖOPAS 2009 Suomen uhanalaiset sammalet Sanna Laaka-Lindberg Susanna Anttila Kimmo Syrjänen (toim.) Suomen ympäristökeskus Sammaltyöryhmä YMPÄRISTÖOPAS 2009 Sammaltyöryhmä on Suomen ympäristökeskuksen

Lisätiedot

560 Sisältö Esipuhe...3 OSA I...7 1 Johdanto... 9 1.1 Sammalet ovat mielenkiintoinen eliöryhmä... 9 1.2 Suomen sammalten levinneisyyden tuntemus... 12 1.3 Sammaltietojen kokoaminen... 16 2 Sammalten

Lisätiedot

Suomen puutteellisesti tunnetut maksasammalsuvut: siiransammalet Nardia, rahtusammalet Cephaloziella ja pihtisammalet Cephalozia

Suomen puutteellisesti tunnetut maksasammalsuvut: siiransammalet Nardia, rahtusammalet Cephaloziella ja pihtisammalet Cephalozia SUOMEN YMPÄRISTÖ 7 2013 Suomen puutteellisesti tunnetut maksasammalsuvut: siiransammalet Nardia, rahtusammalet Cephaloziella ja pihtisammalet Cephalozia LUONTO Riitta Ryömä, Anna Oldén, Xiaolan He ja Sanna

Lisätiedot

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Eliömaailma BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Aitotumalliset l. eukaryootit Esitumalliset l. prokaryootit kasvit arkit alkueliöt sienet bakteerit eläimet Eliökunnan sukupuu Tumattomat eliöt

Lisätiedot

Tehtävät Lukuun 21. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä. Kirjoita oikeat sanat aukkoihin.

Tehtävät Lukuun 21. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä. Kirjoita oikeat sanat aukkoihin. Tehtävät Lukuun 21. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä Kirjoita oikeat sanat aukkoihin. Sanikkaisten lisäksi itiökasveja ovat maakasveista alkeellisimmat eli. Ne jaetaan kahteen ryhmään: maksa- ja lehtisammaliin.

Lisätiedot

Calypogeia suecica (Arnell & J.Perss.) Müll.Frib. kantopaanusammal, vedsäckmossa

Calypogeia suecica (Arnell & J.Perss.) Müll.Frib. kantopaanusammal, vedsäckmossa Calypogeia suecica (Arnell & J.Perss.) Müll.Frib. kantopaanusammal, vedsäckmossa Vaarantunut VU Heimo: Calypogeiaceae Lahko: Jungermanniales Luokka: Jungermanniopsida vastuulaji A1c versossa. Lisäksi laholimisammal

Lisätiedot

Saananjuuren kaava-alueen lähteikköjen ja purojen maksasammalselvitys

Saananjuuren kaava-alueen lähteikköjen ja purojen maksasammalselvitys Saananjuuren kaava-alueen lähteikköjen ja purojen maksasammalselvitys Maria von Cräutlein Sisältö 1. Selvityksen tarkoitus 2. Maasto- ja laboratoriomenetelmät 3. Aiemmat maksasammalhavainnot alueelta 4.

Lisätiedot

Blackwell, W.H Two theories of origin of the land-plant sporophyte: which is left standing? The Botanical Review 69:

Blackwell, W.H Two theories of origin of the land-plant sporophyte: which is left standing? The Botanical Review 69: KASVIKUNTA 2016 Jaakko Hyvönen KESKEISIÄ ARTIKKELEITA JA TEOKSIA Algeo, T.J. & Scheckler, S.E. 2010. Land plant evolution and weathering rate changes in the Devonian. Journal of Earth Science 21, Special

Lisätiedot

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Esko Vuorinen, Silvestris luontoselvitys oy "Puustoisten perinneympäristöjen monimuotoisuuden ja monikäytön turvaaminen" maastoseminaari 31.8.-1.9.2010

Lisätiedot

Jamesoniella autumnalis (DC.) Steph. kalliokaulussammal, höstöronmossa

Jamesoniella autumnalis (DC.) Steph. kalliokaulussammal, höstöronmossa Jamesoniella autumnalis (DC.) Steph. kalliokaulussammal, höstöronmossa Vaarantunut VU Heimo: Jungermanniaceae Lahko: Jungermanniales Luokka: Jungermanniopsida Alc Kalliokaulussammalta kasvaa sirkumpolaarisesti

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays

Lisätiedot

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma Lisääntyminen BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma säilyä hengissä ja lisääntyä kaksi tapaa lisääntyä suvuton suvullinen suvuttomassa lisääntymisessä uusi yksilö syntyy ilman sukusoluja suvullisessa

Lisätiedot

The Plant Cell / ER, diktyosomi ja vakuoli

The Plant Cell / ER, diktyosomi ja vakuoli The Plant Cell / ER, diktyosomi ja vakuoli RNAn synteesi ja prosessointi RNAn tehtävät: informaation siirto DNA:lta ribosomeille, ribosomien rakenneosana ja aminohappojen siirrossa sytoplasmasta ribosomeille.

Lisätiedot

Mannia fragrans (Balb.) Frye & L.Clark tuoksukäppyräsammal, doftklotmossa

Mannia fragrans (Balb.) Frye & L.Clark tuoksukäppyräsammal, doftklotmossa Mannia fragrans (Balb.) Frye & L.Clark tuoksukäppyräsammal, doftklotmossa Erittäin uhanalainen EN Heimo: Aytoniaceae Lahko: Marchantiales Luokka: Marchantiopsida B1+2cd MO MO Tuoksukäppyräsammal on sentin

Lisätiedot

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous Solun toiminta II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous 1. Avainsanat 2. Vesi nousee kasveihin lähes ilman energian kulutusta 3. Putkilokasvin rakenne ja toiminta 4. Ilmarakojen toiminta ja

Lisätiedot

13.11. Tulosten arviointi. tulosten arviointi. voimmeko luottaa saamiimme tuloksiin?

13.11. Tulosten arviointi. tulosten arviointi. voimmeko luottaa saamiimme tuloksiin? 13.11. tulosten arviointi Tulosten arviointi voimmeko luottaa saamiimme tuloksiin? onko osa saaduista tuloksista sattumanvaraisia? mitkä OSAT puusta ovat luotettavimpia? 1 KONSENSUSDIAGRAMMI Useita yhtä

Lisätiedot

Narsissien tuotanto. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keuda, Mäntsälä Saari

Narsissien tuotanto. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keuda, Mäntsälä Saari Narsissien tuotanto Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keuda, Mäntsälä Saari Alkuperä Narsissin nimi tulee kreikankielen sanasta narkaein, joka tarkoittaa huumattua tai lumottua

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does

Lisätiedot

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi Tulehduksen osuus syövän synnyssä Ari Ristimäki, professori Patologia Helsingin yliopisto esiasteissa ja useissa eri syöpäkasvaintyypeissä. 1 A Mantovani, et al. NATURE Vol 454 24 July 2008 Figure 15.22d

Lisätiedot

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen

Lisätiedot

Ukonsärkän alueen vanhojen metsien (FI ) sammalkartoitukset 2017

Ukonsärkän alueen vanhojen metsien (FI ) sammalkartoitukset 2017 Ukonsärkän alueen vanhojen metsien (FI0700056) sammalkartoitukset 2017 Kypärä Timo JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Tämä raportti on tuotettu EU:n LIFE-rahoituksen tuella Hydrologia-LIFE

Lisätiedot

Sammalten. etäsuojeluopas LUOMUS LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO KASVITIETEEN YKSIKKÖ

Sammalten. etäsuojeluopas LUOMUS LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO KASVITIETEEN YKSIKKÖ Sammalten etäsuojeluopas LUOMUS LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO KASVITIETEEN YKSIKKÖ Sammalten etäsuojeluopas Jaanika Edesi Anna Liisa Ruotsalainen Marko Hyvärinen Laaka-Lindberg, S., Edesi, J., Ruotsalainen,

Lisätiedot

Miksi tutkia kasveja?

Miksi tutkia kasveja? Miksi tutkia kasveja? Why Study Plants From the Teaching Tools in Plant Biology Created by the American Society for Plant Biology and published on the website of The Plant Cell (http://www.plantcell.org)

Lisätiedot

Paistinvaaran alueen vanhojen metsien (FI ) sammalkartoitukset 2017

Paistinvaaran alueen vanhojen metsien (FI ) sammalkartoitukset 2017 Paistinvaaran alueen vanhojen metsien (FI0700068) sammalkartoitukset 2017 Timo Kypärä JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Tämä raportti on tuotettu EU:n LIFE-rahoituksen tuella Hydrologia-LIFE

Lisätiedot

Sammalten. etäsuojeluopas LUOMUS LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO KASVITIETEEN YKSIKKÖ

Sammalten. etäsuojeluopas LUOMUS LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO KASVITIETEEN YKSIKKÖ Sammalten etäsuojeluopas LUOMUS LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO KASVITIETEEN YKSIKKÖ Sammalten etäsuojeluopas Jaanika Edesi Anna Liisa Ruotsalainen Marko Hyvärinen Ulmus 16 Sisällys Laaka-Lindberg, S.,

Lisätiedot

Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa

Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä Juha Siitonen Metla, Vantaa Alustus pähkinänkuoressa Vähän tutkimustietoa eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen vaikutuksista monimuotoisuuteen Emme tiedä,

Lisätiedot

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet BIOS 1 ja OPS 2016 Biologian opetussuunnitelma 2016 Biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Opetus lisää ymmärrystä biologian merkityksestä osana

Lisätiedot

LAHOKAVIOSAMMALEN ESIINTYMINEN JA ELINOLOJEN TURVAAMINEN TUUSULAN PALOJOENPUISTON ALUEELLA

LAHOKAVIOSAMMALEN ESIINTYMINEN JA ELINOLOJEN TURVAAMINEN TUUSULAN PALOJOENPUISTON ALUEELLA LAHOKAVIOSAMMALEN ESIINTYMINEN JA ELINOLOJEN TURVAAMINEN TUUSULAN PALOJOENPUISTON ALUEELLA Marko Vauhkonen 1 30.5.2018 1 JOHDANTO Lahokaviosammal on Suomessa harvinainen, lahopuulla elävä sammallaji. Paikallinen

Lisätiedot

Amblyodon dealbatus (Hedw.) P.Beauv. kenosammal, långhalsmossa

Amblyodon dealbatus (Hedw.) P.Beauv. kenosammal, långhalsmossa Amblyodon dealbatus (Hedw.) P.Beauv. kenosammal, långhalsmossa Vaarantunut VU Heimo: Meesiaceae Lahko: Splachnales Luokka: Bryopsida A1c, B1+2c Kenosammal on pieninä 1 5 cm korkuisina tuppaina kasvava

Lisätiedot

Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi

Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Määritelmän etsimistä Lukemisto: Origins of Life and Evolution of the Biosphere, 2010, issue 2., selaile kokonaan Perintteisesti: vaikeasti määriteltävä

Lisätiedot

Håkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut

Lisätiedot

Sammalet ja jäkälät perinnemaisemassa

Sammalet ja jäkälät perinnemaisemassa Jäkäliä on Suomessa 1594 ja sammalia 892 lajia Jäkälistä uhanalaisia on noin 15 % (271) ja sammalista 20% (183) Molemmissa ryhmissä kivialustalla, maalla, puiden rungolla ja lahopuulla kasvavia lajeja

Lisätiedot

Metsän pohjakerros. bi2. 8.10.2012 Mirjami Kaasinen ja Heidi Routama 8D

Metsän pohjakerros. bi2. 8.10.2012 Mirjami Kaasinen ja Heidi Routama 8D Metsän pohjakerros bi2 8.10.2012 Mirjami Kaasinen ja Heidi Routama 8D Summary We researched the ground layer of the forest (especially mosses and lichens) and made two different researches: the water absorption

Lisätiedot

Lajien ominaisuudet ja niiden herkkyys ilmastonmuutokselle

Lajien ominaisuudet ja niiden herkkyys ilmastonmuutokselle Lajien ominaisuudet ja niiden herkkyys ilmastonmuutokselle Juha Pöyry Suomen ympäristökeskus (SYKE) Ennallistaminen ja luonnonhoito Muuttuvassa ilmastossa -seminaari Ympäristöministeriö, Helsinki 14.11.2018

Lisätiedot

Suomen sammalet - levinneisyys, ekologia, uhanalaisuus

Suomen sammalet - levinneisyys, ekologia, uhanalaisuus Suomen sammalet - levinneisyys, ekologia, uhanalaisuus Suomesta tunnetaan 661 lehtisammalta, 119 maksasammalta ja 2 sarvisammalta. Suomen sammalet - levinneisyys, ekologia ja uhanalaisuus esittelee kaikkien

Lisätiedot

Espoon keskuksen Honkaportinrinteen luontoarvio 2017

Espoon keskuksen Honkaportinrinteen luontoarvio 2017 Espoon keskuksen Honkaportinrinteen luontoarvio 2017 Johdanto 1 (6) Espoon kaupunki valmistelee asemakaavan muutosta Espoon keskuksen Honkaportinrinteessä Samariantien ja Honkaportin kulmauksessa. Kohdealueella

Lisätiedot

Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta

Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta 2015-16 Luettelo kursseista, jotka ovat tarjolla lukuvuoden 2015-16 aikana. Tähdellä merkityt ovat pakollisia 25 op perusopintokokonaisuudessa (3120100).

Lisätiedot

Maksasammalen kemiallinen torjunta. Metsätaimitarhapäivät 2.2.2016 Marja Poteri

Maksasammalen kemiallinen torjunta. Metsätaimitarhapäivät 2.2.2016 Marja Poteri Maksasammalen kemiallinen torjunta Metsätaimitarhapäivät 2.2.2016 Marja Poteri 1 Mogeton WP - vaikutustapa Tehoaine kinoklamiini 250 g/l Estää fotosynteesin => vaikuttaa vihreiden osien kautta Käsittelyolosuhteilla

Lisätiedot

Lempellonjärvi, Janakkala

Lempellonjärvi, Janakkala Muistio maastokäynnistä Lempellonjärvi, Janakkala Maastokäynnin syy: asukasyhteydenotot; levinnyt vesikasvillisuus joka paikoin haittaa järven virkistyskäyttöä, järven pintavedessä havaitut möhnälautat

Lisätiedot

Fungi infecting cultivated moss can also cause diseases in crop plants

Fungi infecting cultivated moss can also cause diseases in crop plants Fungi infecting cultivated moss can also cause diseases in crop plants SEMINAR ON PEST RISK ASSESSMENT 2-3 October 2012, Helsinki, Finland 9.10.2012 1 Fungi infecting cultivated moss can also cause diseases

Lisätiedot

Polvelan luontokokonaisuuden (FI ) sammal- ja putkilokasvikartoitukset 2017

Polvelan luontokokonaisuuden (FI ) sammal- ja putkilokasvikartoitukset 2017 Polvelan luontokokonaisuuden (FI0700012) sammal- ja putkilokasvikartoitukset 2017 Timo Kypärä JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Tämä raportti on tuotettu EU:n LIFE-rahoituksen tuella

Lisätiedot

Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-

Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa- Liitetaulukko 43. Kuolleen puuston tilavuus lahon asteen mukaan metsä- ja kitumaalla. Ahvenanmaa Mänty 110 29 139 16 13 29 10 22 32 0 10 10 6 137 80 216 Kuusi 65 24 89 24 19 43 5 13 18 0 10 10 12 94 78

Lisätiedot

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma Genomin ilmentyminen 17.1.2013 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Genomin ilmentyminen transkription aloitus RNA:n synteesi ja muokkaus DNA:n ja RNA:n välisiä eroja

Lisätiedot

Suomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet

Suomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet Suomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet Sienet Sienten lajimäärä on paljon aiemmin ajateltua suurempi Lajit tunnettava, jotta sienten todellisen monimuotoisuuden, uhanalaisuuden ja suojelutarpeiden

Lisätiedot

Tulisuon-Varpusuon (FI ) sammalkartoitus 2018

Tulisuon-Varpusuon (FI ) sammalkartoitus 2018 Tulisuon-Varpusuon (FI1200052) sammalkartoitus 2018 Kati Pihlaja Kansikuva. Peurasuon eteläosa, lähellä Peuralampea. JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Tämä raportti on tuotettu EU:n

Lisätiedot

Käämitauti ja muita nurmien kasvitauteja. Agrimarket siementuottajatilaisuus Hämeenlinna

Käämitauti ja muita nurmien kasvitauteja. Agrimarket siementuottajatilaisuus Hämeenlinna Käämitauti ja muita nurmien kasvitauteja marja.jalli@mtt.fi Agrimarket siementuottajatilaisuus Hämeenlinna 21.11.2013 Nurmien kasvitaudit Ruosteet Puccinia spp., Uromyces spp rengasruoste mustaruoste keltaruoste

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,

Lisätiedot

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014 Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos

Lisätiedot

is supported in the ntall (75% BS), ntno3rd (70% BS), and AA (78% BS) analyses. In the RY analysis, the relationship Tracheophytes (Vascular Plants)

is supported in the ntall (75% BS), ntno3rd (70% BS), and AA (78% BS) analyses. In the RY analysis, the relationship Tracheophytes (Vascular Plants) : iso kuva Yleiskuva Kasvisystematiikka: maakasvit Jari Oksanen Ekologian yksikkö Jari Oksanen (Ekologian yksikkö) 1 / 43 Plastidigeenit Ruhfel et al. BMC Evolutionary Biology 2014, 14:23 Page 7 of 26

Lisätiedot

Lehtojen uhanalaisuus Marja Hokkanen

Lehtojen uhanalaisuus Marja Hokkanen Lehtojen uhanalaisuus 2018 Marja Hokkanen 10.1.2019 Arviointimenetelmä 2014 RLE-kriteerit hyväksyttiin IUCN:ssä maailmanlaajuiseksi standardiksi; kehitys ja ohjeistus jatkuvat edelleen IUCN (2015). Guidelines

Lisätiedot

Geraniales Myrtales Crossosomatales. Geraniales. Zygophyllales. Fabales

Geraniales Myrtales Crossosomatales. Geraniales. Zygophyllales. Fabales rosidit! APG III (2009) Bot. J. Linn. Soc. 161: 105-121. Vitales Myrtales Crossosomatales Zygophyllales Picramniales Sapindales Celastrales Fabales Francoaceae Geraniac. Ledocarpac. Melianthac. Vivianiac.

Lisätiedot

Scapania aequiloba (Schwägr.) Dumort. törrökinnassammal, spärrskapania

Scapania aequiloba (Schwägr.) Dumort. törrökinnassammal, spärrskapania Scapania aequiloba (Schwägr.) Dumort. törrökinnassammal, spärrskapania Erittäin uhanalainen EN D2 Heimo: Scapaniaceae Lahko: Jungermanniales Luokka: Jungermanniopsida Törrökinnassammalen Scapania aequiloba

Lisätiedot

Esityksen sisältö: Kasviplanktonlajiston tunnistus. o Yleistä tietoa levistä mitä levät ovat levien ekologiaa

Esityksen sisältö: Kasviplanktonlajiston tunnistus. o Yleistä tietoa levistä mitä levät ovat levien ekologiaa Kasviplanktonlajiston tunnistus Pyhäjärvi-instituutti 24.8.2011 Sanna Autio www.lsvsy.fi Esityksen sisältö: o Yleistä tietoa levistä mitä levät ovat levien ekologiaa o tärkeimmät luokat, lahkot tunnistaminen

Lisätiedot

E.O. WILSON. Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto

E.O. WILSON. Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto E.O. WILSON Rate of extinctions Global threats to biodiversity percentage of species going extinct in 100 years

Lisätiedot

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon Juha Siitonen, Harri Lappalainen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lahopuusto, aineisto ja menetelmät Lahopuut 1 cm mitattiin

Lisätiedot

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Asko Hannukkala, Erja Huusela-Veistola & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannontutkimus Kuminasta kilpailukykyä -seminaarit 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki

Lisätiedot

Sammalta puutarhaan. 22 Kotipuutarha 10/2015 Kotipuutarha 10/ teksti Annikki Oikkonen kuvat Teija Tuisku. Sammalta voi lisätä pikkutaimista,

Sammalta puutarhaan. 22 Kotipuutarha 10/2015 Kotipuutarha 10/ teksti Annikki Oikkonen kuvat Teija Tuisku. Sammalta voi lisätä pikkutaimista, teksti Annikki Oikkonen kuvat Teija Tuisku Sammalta puutarhaan Samettista sammalta voi lisätä ja kasvattaa kuin mitä tahansa kasvia. Metsäisen vihermaton lajisto on kiehtovan runsas. Unelma sammalpuutarhasta

Lisätiedot

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniasten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 -P11644 FCG Finnish Consulting Group Oy Kasviplankton v. 2011 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 2

Lisätiedot

Genome 373: Genomic Informatics. Professors Elhanan Borenstein and Jay Shendure

Genome 373: Genomic Informatics. Professors Elhanan Borenstein and Jay Shendure Genome 373: Genomic Informatics Professors Elhanan Borenstein and Jay Shendure Genome 373 This course is intended to introduce students to the breadth of problems and methods in computational analysis

Lisätiedot

tarifs 2010 Äidinkieli PUNAISELLA = ei varastossa! kpl MAT2 P1 Kymppi 2 Syysosa 1 Kymppi 1 Kevätosa

tarifs 2010 Äidinkieli PUNAISELLA = ei varastossa! kpl MAT2 P1 Kymppi 2 Syysosa 1 Kymppi 1 Kevätosa Äidinkieli PUNAISELLA = ei varastossa! kpl MAT2 P1 Seikkailujen aapinen 1 UUSI Seikkailujen teht.kirja E1 syksy 1 UUSI Seikkailujen teht.kirja E1 kevät 1 Lukuseikkailu P2 Seikkailujen lukukirja 1 2 UUSI

Lisätiedot

Taudinaiheuttajat siemenillä

Taudinaiheuttajat siemenillä Taudinaiheuttajat siemenillä Arja Lilja 1), Jack R. Sutherland 2) 1) Metla, Vantaan toimintayksikkö, PL 18, FI-01301 Vantaa 2) Applied Forest Science Ltd. 1963 St. Ann Street, V8R 5V9 Victoria, B.C., Canada

Lisätiedot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella.

Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella. Pintaruhjeita, lahoa 290. Tilia cordata 290. Tilia cordata 126 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 48,7 cm keskimäärin 48 % Kaivettu juuristoalueella. Pintaruhjeita ja lahoa. Iso, kuollut oksa Asfaltti

Lisätiedot

Biologia ylioppilaskoe

Biologia ylioppilaskoe Biologia ylioppilaskoe 12 tehtävää, joista kahdeksaan (8) vastataan Tehtävät vaikeutuvat loppua kohden, jokeritehtävät merkitty +:lla Molempiin jokereihin saa vastata ja ne lasketaan mukaan kahdeksaan

Lisätiedot

BioBox XL BioBox XL +pakor Sk420 + BioBox Xl Sk600 + BioBox Xl Sk xBioBox Xl

BioBox XL BioBox XL +pakor Sk420 + BioBox Xl Sk600 + BioBox Xl Sk xBioBox Xl +pakor Sk420 + BioBox Xl Sk600 + BioBox Xl Sk1200 + 2xBioBox Xl 2450 800 1640 23 kg (30 kg) 1 (19) 1 pc size 820x710x0 mm 6 pcs size 800x1640x2450 (with pallet) Malli Kapasiteetti l/ 24 h SK 420 SK600

Lisätiedot

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti

Lisätiedot

Kurkisuo. Luontotyyppi-inventoinnin tuloksia ja ennallistamistarve Helena Lundén

Kurkisuo. Luontotyyppi-inventoinnin tuloksia ja ennallistamistarve Helena Lundén Kurkisuo Luontotyyppi-inventoinnin tuloksia ja ennallistamistarve 12.02.2014 Helena Lundén Luontotyyppi-inventointi Suolla tehtiin luontotyyppi-inventointi kesän aikana. Inventointialueena oli Metsähallituksen

Lisätiedot

Phaulernis dentella (Zeller, 1839)

Phaulernis dentella (Zeller, 1839) Teksti: Harri Jalava (Perhoswiki 2015-05-02) Kuvat: Kuvapankki (http://insects.fi/insectimages/browser) Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Ohjelmisto: itext

Lisätiedot

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata Syväjuuriset kasvit Juuret KASVIEN TUOTTAMASTA BIOMASSASTA PUOLET SIJAITSEE JUURISSA MAAN PINNAN ALLA. JUURTEN PÄÄTEHTÄVÄT ANKKUROIDA KASVI MAAHAN OTTAA MAASTA VETTÄ OTTAA MAASTA RAVINTEITA KASVAESSAAN

Lisätiedot

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat

Lisätiedot

Kuikkasuon ja Suurisuon (FI ) sammalkartoitukset 2017

Kuikkasuon ja Suurisuon (FI ) sammalkartoitukset 2017 Kuikkasuon ja Suurisuon (FI0600072) sammalkartoitukset 2017 Timo Kypärä JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Tämä raportti on tuotettu EU:n LIFE-rahoituksen tuella Hydrologia-LIFE -hankkeessa.

Lisätiedot

Palustriella commutata (Hedw.) Ochyra isohuurresammal, kamtuffmossa

Palustriella commutata (Hedw.) Ochyra isohuurresammal, kamtuffmossa Palustriella commutata (Hedw.) Ochyra isohuurresammal, kamtuffmossa Vaarantunut VU Heimo: Amblystegiaceae Lahko: Hypnales Luokka: Bryopsida A1c, D2 TH Isohuurresammal on isohko, 5 12 cm mittainen tavallisesti

Lisätiedot

State of the Union... Functional Genomics Research Stream. Molecular Biology. Genomics. Computational Biology

State of the Union... Functional Genomics Research Stream. Molecular Biology. Genomics. Computational Biology Functional Genomics Research Stream State of the Union... Research Meeting: February 16, 2010 Functional Genomics & Research Report III Concepts Genomics Molecular Biology Computational Biology Genome

Lisätiedot

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN

Lisätiedot

BIOENV Laitoskokous Departmental Meeting

BIOENV Laitoskokous Departmental Meeting BIOENV Laitoskokous Departmental Meeting 4.4.2014 Asialista/Agenda Uudet tohtoriohjelman ohjeet Laitoksen pelastussuunnitelma Tiloihin liittyviä asioita Kehityskeskustelut keväällä 2014 koko henkilökunnan

Lisätiedot

2. Käsiteanalyysi ja relaatiomalli

2. Käsiteanalyysi ja relaatiomalli 2. Käsiteanalyysi ja relaatiomalli lehtori Pasi Ranne Metropolia ammattikorkeakoulu E-mail: pasi.ranne@metropolia.fi sivu 1 Tietokannan suunnitteluprosessin osat sivu 2 Käsiteanalyysi ER-mallinnus, tietomallinnus

Lisätiedot

Encalypta affinis R.Hedw. subsp. macounii (Austin) D.G.Horton pahtakellosammal, Macouns klockmossa

Encalypta affinis R.Hedw. subsp. macounii (Austin) D.G.Horton pahtakellosammal, Macouns klockmossa Encalypta affinis R.Hedw. subsp. macounii (Austin) D.G.Horton pahtakellosammal, Macouns klockmossa Vaarantunut VU Heimo: Encalyptaceae Lahko: Encalyptales Luokka: Bryopsida D2 Pahtakellosammal on löyhinä

Lisätiedot

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. 1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,

Lisätiedot

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Juho Pennanen Metsien luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit -seminaari, Metla,, 4.5.2007

Lisätiedot

PUTKITUKIEN UUSINTA UUTTA

PUTKITUKIEN UUSINTA UUTTA PUTKITUKIEN UUSINTA UUTTA Powered by TCPDF (www.tcpdf.org) Estää kylmäsiltojen muodostumisen luotettavasti PET-muovista valmistetut ympäristöystävälliset ja kevyet kantavat lohkot Itseliimautuva kiinnitys

Lisätiedot

Viral DNA as a model for coil to globule transition

Viral DNA as a model for coil to globule transition Viral DNA as a model for coil to globule transition Marina Rossi Lab. of complex fluids and molecular biophysics LITA (Segrate) UNIVERSITA DEGLI STUDI DI MILANO - PhD Workshop October 14 th, 2013 Temperature

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot