Aikataulu Koppisiemeniset 4 op. luentoja min
|
|
|
- Helmi Lahti
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Koppisiemeniset 4 op Aikataulu luentoja min demonstraatiot iltapäivällä alkaen klo , ma-ti & to-pe Loppukuulustelu ti Research/APweb/ welcome.html Tetraxylopteris Archaeopteris Elkinsia Lyginopteris MEDULLOSACEAE L O S A C E A E Callistophyton CYCADACEAE ZAMIACEAE Corystospermum Ginkgo Nixon, K.C. ym A reevaluation of seed plant phylogeny. Annals of the Missouri Botanical Garden 81: Hilton, J. & Bateman, R.M Pteridosperms are the backbone of seed-plant phylogeny. Journal of the Torrey Botanical Society 133: Pryer, K. ym The radiation of vascular plants. s Teoksessa: Cracra3, J. & Donoghue, M. (toim.) Assembling the tree of life. Oxford Univ. Press Cordaites CONIFERALES Ephedra Welwitschia Gnetum GLOSSOPTERIDALES Pentoxylon BENNETTITALES Caytonia MAGNOLIOPSIDA G L P S IDA 1
2 MAGNOLIOPSIDA - koppisiemeniset spp. viherlevät maksasammalet lehtisammalet sarvisammalet 100 liekomaiset saniaiset käpypalmut 130 neidonhispuu 1 havupuut 600 Gnetales MAGNOLIOPSIDA - koppisiemeniset spp. 7 selkeästi suurin. kasviryhmä 2 apomorfioita mm. 0 0 emilehti jonka sisällä siemenaihe(et) 1 vanhimmat fossiilit Archaefructus sinensis Archaefructus liaoningensis Archaefructus eoflora 2
3 MAGNOLIOPSIDA - koppisiemeniset ensimmäiset siitepölylöydöt liitukaudelta 135 Ma BP. ensimmäiset makrofossiililöydöt liitukaudelta Ma BP Archaefructus liaoningensis Wang, X Schmeissneria: an angiosperm form the early Jurassic. Journal of Systematics & Evolution 48: > 113 Ma BP aitokaksisirkkaiset Amborellales Nymphaeales Austrobaileyales C hloranthales Laurales Magnoliales C anellales P iperales Acorales Alismatales P etrosaviales magnolidit Dioscoreales P andanales Liliales Asparagales Dasypogonaceae Arecales P oales Zingiberales C ommelinales C eratophyllales R anunculales S abiaceae P roteales B uxales Trochodendrales Gunnerales Dilleniaceae > 98 Ma BP yksisirkkaiset commelinidit > 100 Ma BP > 9o Ma BP aitokaksisirkkaisten ydinryhmä > 94 Ma BP Crepet, W.L. ym Fossil evidence and phylogeny: the age of major angiosperm clades based on mesofossil and macrofossil evidence from Cretaceous deposits. American Journal of Botany 91: asteridit S axifragales V itales Geraniales Myrtales C rossosomatales P icramniales S apindales Huerteales B rassicales Malvales Zygophyllales C elastrales Oxalidales Malpighiales F abales R osales F agales C ucurbitales B erberidopsidales S antalales C aryophyllales C ornales E ricales Garryales Gentianales B oraginales Lamiales S olanales Aquifoliales E scalloniales Asterales B runiales Apiales P aracryphiales Dipsacales malvidit rosidit fabidit lamidit campanulidit 3
4 Amborellaceae vain 1 laji Amborella trichopoda, Uuden Kaledonian endeemi lhasento kierteinen, lh ehytlaitaiset, korvakkeettomat 2-kotisia, kk toiminnallisesti 1-neuvoisia, Ø 4 mm kehälh 5-13(-paljon), tyveltä hiukan yhteenkasvettuneet heteitä paljon (12-100), 3-5 kiehkuraa emilh erilliset, 1 kiehkurassa 5-8 kpl, vain osin sulkeutunut hedelmä luumarja puussa EI PUTKILOITA! 8-soluinen 9-tumainen naarasgametofyytti = alkiorakko 1 ylimääräinen solunjakautuminen 8 solua, 9 tumaa Friedman, W.L Embryological evidence for developmental lability during early angiosperm evolution. Nature 441: Zuccolo, A. ym A physical map for the Amborella trichopoda genome sheds light on the evolution of angiosperm genome structure. Genome Biology 12: R48. Williams, J. H. ym Amborella trichopoda (Amborellaceae) and the evolutionary developmental origins of the angiosperm progamic phase. American Journal of Botany 96: Williams, J. H. ym Amborella trichopoda (Amborellaceae) and the evolutionary developmental origins of the angiosperm progamic phase. American Journal of Botany 96(1). 4
5 Polygonum-tyypin alkiorakon ontogenia (> 70% koppisiemenisistä) 3 mitoosia 8 tumaa 7 solua 2x hedelmöitys > endospermi 3n Nymphaea-tyypin alkiorakon ontogenia 2 mitoosia 4 tumaa 4 solua x hedelmöitys > endospermi 2n Soltis, D.E. ym Phylogeny and evolution of angiosperms (kuva 3.18) mukaan putkilot! aitokaksisirkkaiset Amborellales Nymphaeales Austrobaileyales C hloranthales Laurales Magnoliales C anellales P iperales Acorales Alismatales P etrosaviales magnolidit Dioscoreales P andanales Liliales Asparagales Dasypogonaceae Arecales P oales Zingiberales C ommelinales C eratophyllales R anunculales S abiaceae P roteales B uxales Trochodendrales Gunnerales Dilleniaceae commelinidit yksisirkkaiset aitokaksisirkkaisten ydinryhmä asteridit S axifragales V itales Geraniales Myrtales C rossosomatales P icramniales S apindales Huerteales B rassicales Malvales Zygophyllales C elastrales Oxalidales Malpighiales F abales R osales F agales C ucurbitales B erberidopsidales S antalales C aryophyllales C ornales E ricales Garryales Gentianales B oraginales Lamiales S olanales Aquifoliales E scalloniales Asterales B runiales Apiales P aracryphiales Dipsacales malvidit rosidit fabidit lamidit campanulidit 5
6 Saarela, J. M. ym Hydatellaceae identified as a new branch near the base of the angiosperm phylogenetic tree. Nature 446: Hydatellaceae Nymphaeaceae - lummekasvit lähes kosmopoliittinen levinneisyys 8 sukua, n. 70 spp. monivuotisia, vahvajuurakkoisia ruohovartisia vesikasveja, johtojänteet hajallaan lh isoja, pitkäruotisia, kilpimäisiä/munuaismaisia, kelluvia kk yksittäin, pitkäperäisiä, isoja, 2-neuvoisia 4-12 vihreätä tai värillistä verholh terälh puuttuvat tai 8 -, (vähittäisesti heteiksi vaihtuvia) heteitä paljon, litteitä emejä 3-, sikiäin kehänpäällinen tai -alainen hedelmä useimmilla hohkainen, sisältä limautuva marja useat kovakuoriaispölytteisiä flower hypogynous epigynous 6
7 Nymphaeaceae - lummekasvit 2 alaheimoa Cabomboideae Cabomba 7 spp., Brasenia schreberi juurakoiden lisäksi vapaasti kelluvia varsia emilh erilliset; hedelmä pähkinämäinen, kova; 6 verholh; ei terälehtimäisiä heteitä Nymphaeoideae Nuphar 15 spp., Nymphaea 40 Barclaya (Hydrostemma) 2 spp., Euryale ferox, Ondinea purpurea, Victoria 2 spp. Amborellales! Amborellac.! haihtuvia öljyjä siitepölyn pintarakenne! Nymphaeales! Nymphaeac.! Austrobaileyales! Illiciac. Trimeniac. Austrobaileyac.! Chloranthales! Laurales! Magnoliales! Canellales! Piperales! YKSISIRKKAISET! A N I T A grade! Ceratophyllales! AITOKAKSISIRKKAISET! 7
8 Amborellales! Amborellac.! haihtuvia öljyjä siitepölyn pintarakenne! Nymphaeales! Nymphaeac. Hydatellac.! Austrobaileyales! Schisandrac. Trimeniac. Austrobaileyac.! Chloranthales! Laurales! Magnoliales! Canellales! Piperales! YKSISIRKKAISET! A N H S T A grade! Ceratophyllales! AITOKAKSISIRKKAISET! Schisandraceae - palsamiköynnöskasvit 3 sukua, n. 90 spp. Kadsura, Schisandra palsamiköynnös köynnöksiä, pensaita tai pieniä puita Illicium tähtianis lh kierteisesti, ehyitä, korvakkeettomia kukat yksittäin/pienissä lh hankaisissa kukinnoissa 2-neuvoisia, kehä monikiehkurainen heteitä paljon, palho paksu, heikosti erilaistunut emejä runsaasti, erillisiä, yhtenä kiehkurana luottipinta pitkä emilh 1-5(-11) siemenaihetta tuppilot yhteenkasvettuneet Illiciac. aoki2.si.gunma-u.ac.jp/botanicalgarden/ PICTs/sanekazura.jpeg Liu, Z. ym Phylogeny and androecial evolution in Schisandraceae... Int. J. Plant Sci. 167:
9 Chloranthaceae fm2.fieldmuseum.org/plantguides/jpgs/chlo-hedy-sp-ecu jpg 4 sukua, n. 75 spp. ruohovartisia, pensaita tai puita Ascarina, Chloranthus, Hedyosmum, Sarcandra lh vastakkain, ehyitä, hammaslaitaisia, korvakkeet tyveltä yhteenkasvettuneet putkiloiden päätylevyissä jopa 200 poikittaisaukkoa kukat redusoituneita, tiheänä kukintona hedelmä luumarja siemenissä suuri öljyinen ja tärkkelyspitoinen endospermi käyttöä teen tapaan, paikallisesti lääkkeinä Amborellales! Nymphaeales! Austrobaileyales! Chloranthales! Laurales! Magnoliales! Canellales! Piperales! - puuvartisia! - eteerisiä öljyjä sis. soluja! - kk pieniä, tavallisesti 1-neuvoisia! - heteet muutamana 3-lukuisena!!kiehkurana tai! - 1 emi (tai 3 - ), emilh erilliset,!! YKSISIRKKAISET! Ceratophyllales! AITOKAKSISIRKKAISET! 9
10 Amborellales! Nymphaeales! Austrobaileyales! Chloranthales! Laurales! Magnoliales! Canellales! Piperales! Calycanthac.! Siparunac.! Gomortegac.! Atherospermatac.! Monimiac.! Hernandiac.! LAURACEAE! YKSISIRKKAISET! Ceratophyllales! AITOKAKSISIRKKAISET! Lauraceae - laakerikasvit trooppisia ainavihantia puita tai pensaita Etelä-Amerikka, Kaakkois-Aasia, Madagascar lisäksi subtrooppisen ilmaston alueilla n. 50 sukua, n spp. kk pieniä, kokokiehkuraisia, kiehkurat 2- tai 3-lh kehä erilaistumaton (esim. 3+3) heteitä 4 kiehkuraa, ponnet avautuvat läpillä emilh 1 sikiäin kehänpäällinen, maljakeskinen suuri alkio, mehevät sirkkalh, ei endospermiä hedelmä luumarja tai marja Litsea 300 Ocotea 200 Cinnamomum 250! 10
11 Amborellales! Nymphaeales! Austrobaileyales! puuvartisia! Chloranthales! Laurales! Magnoliales! Canellales! haihtuvia öljyjä, alkaloideja! kk SUURIA! Piperales! RUNSAASTI heteitä, kierteisesti! RUNSAASTI emilh! YKSISIRKKAISET! n spp.! Myristicacea! MAGNOLIAC.! Ceratophyllales! Degeneriac.! Himantandrac.! Eupomatiac.! ANNONAC.! AITOKAKSISIRKKAISET! Magnoliaceae - magnoliakasvit temperaattisia--trooppisia puita ja pensaita 2 sukua, n. 220 spp. lh kierteisesti, ehyitä, ruodillisia, korvakkeellisia kk SUURIA, 2-neuvoisia,yksittäin, sätettäissymmetrisiä kukkapohjus pitkä kehälh 3 kiehkuraa, terämäisiä tai heikosti erilaistuneita litteitä hedelh PALJON, kierteisesti emilh kierteisesti, joskus osittain yhteen kasvettuneita sikiäin kehänpäällinen hedelmä kertotuppilo tai lenninsiivellisiä pähkylä follicle! amplexicaul STIPULES! actinomorphic! samara! 11
12 Annonaceae - annonakasvit trooppisia, ainavihantia puita ja pensaita > 120 sukua, n spp. lh ehyitä, 2 rivissä (vuorottaisesti), korvakkeettomia kk 2-neuvoisia, sätettäissymmetrisiä kehä 3-kiehkurainen, 3-lukuinen heteitä paljon, useimmiten kierteisesti, tiiviinä rykelmänä emilh (erillisiä) paljon, kierteisesti sikiäin kehänpäällinen hedelmä marja tai niiden yhteenkasvettuma 1 verholh kiehkura, 2 terälh k.! Amborellales! Nymphaeales! Austrobaileyales! Chloranthales! Laurales! Magnoliales! Canellales! Piperales! Canellaceae! Winterac.! YKSISIRKKAISET! Ceratophyllales! AITOKAKSISIRKKAISET! 12
13 Amborellales! Nymphaeales! Austrobaileyales! Chloranthales! n spp.! Laurales! lh asento vuorottainen lh tyvet laajentuneet Magnoliales! 1 esilh Piperac.! Canellales! Saururac.! Piperales! Hydnorac.! YKSISIRKKAISET! Ceratophyllales! Aristolochiac.! AITOKAKSISIRKKAISET! Piperaceae - pippurikasvit pystyjä tai köynneliäitä tropiikin puu- ja ruohovartisia 6 sukua, n spp. Piper, Peperomia! johtojännekehän sisäpuolella yksittäisiä johtojänteitä kukat 2- tai 1-neuvoisia, kehättömiä, tyvellä suomu tähkämäisinä tai norkkomaisina kukintoina hedelh usein 2 kiehkuraa (3+3) tai 1-10 kpl emilh 1-4, yhteenkasvettuneet sikiäin kehänpäällinen 1-lokeroinen 1 pysty siemenaihe, pohjaistukka hedelmä 1-siemeninen marja tai luumarja triploidi siemenvalkuainen (endospermi) pieni diploidi ulkovalkuainen (perispermi) iso ortotrooppinen! johtosolukon putkiloiden päätyseinien perforaatiot 1- aukkoisia! myös Saururaceae! 13
14 Aristolochiaceae - piippuruohok. trooppisia--meridionaalisia ruohoja tai pensaita, liaaneja 7 sukua, n. 460 spp. Aristolochia 370 spp.! Asarum europaeum! lh kierteisesti, usein herttamaisia, kourasuonisia, korvakkeettomia palmate venation! kukat 2-neuvoisia, säteittäisiä tai vastakohtaisia lehtihankaisina kukintoina tai yksittäin verhiö 3- tai 4-liuskainen, säännöllinen tai vastakohtaisesti 1-3 -liuskainen, näyttävä (teriö puuttuu) paitsi Saruma! hedelh yleensä 6-12, emiöön yhteenkasvaneet emilh 4-6, yhteenkasvettuneet erilliset Saruma! sikiäin (osittain) kehänalainen, 4-6 lokeroinen, luotteja 4-6 hedelmä pieni monisiemeninen kota ulomman siemenkuoren sisäpuolella oksalaattikiteitä 14
4.v. 1. Glossopteridales. 2. Bennettitales. 3. Caytonia. 4. koppisiemeniset. 5. yhteenveto MEDULLOSACEAE MAGNOLIOPSIDA
4.v. 1. Glossopteridales 2. Bennettitales 3. Caytonia 4. koppisiemeniset 5. yhteenveto Tetraxylopteris Archaeopteris Elkinsia Lyginopteris MEDULLOSACEAE L O S A C E A E Callistophyton CYCADACEAE ZAMIACEAE
Pinaceae Podocarpaceae Araucariaceae Sciadopityaceae Taxaceae Cupressaceae. 3.v.
3.v. 1. havupuut: Sciadopityaceae - Taxaceae 2. sukupuuttoon kuolleita havupuita 3. Gnetales 4. yhteenveto Pinaceae Podocarpaceae Araucariaceae Sciadopityaceae Taxaceae Cupressaceae SCIADOPITYACEAE 1 laji
Geraniales Myrtales Crossosomatales. Geraniales. Zygophyllales. Fabales
rosidit! APG III (2009) Bot. J. Linn. Soc. 161: 105-121. Vitales Myrtales Crossosomatales Zygophyllales Picramniales Sapindales Celastrales Fabales Francoaceae Geraniac. Ledocarpac. Melianthac. Vivianiac.
2.v. 1. havupuut: Pinaceae Podocarpac. Araucariac. 2. yhteenveto HAVUPUUT BENNETTITALES
2.v. 1. havupuut: Pinaceae Podocarpac. Araucariac. 2. yhteenveto Tetraxylopteris Archaeopteris Elkinsia Lyginopteris MEDULLOSACEAE Callistophyton CYCADACEAE ZAMIACEAE Corystospermum Ginkgo Cordaites CONIFERALES
Euphorbia spp. Croton 1300 spp.!
www.mobot.org/mobot/research/apweb/ Heimoja joiden asema vielä epävarma lahkon sisällä Caryocaraceae Centropalac. Humiriac. Irvingiac. Ixonanthac. Linac. Medusagynac. Pandac. Quiinac. Achariaceae Goupiac.
rosidit! Vitales Geraniales Myrtales Crossosomatales Geraniales Picramniales Sapindales Huerteales Brassicales Malvales Zygophyllales Celastrales
rosidit! APG III (2009) Bot. J. Linn. Soc. 161: 105-121. Vitales Myrtales Crossosomatales Zygophyllales Judd, W.S. ym. 2008. Plant systematics. 3. painos Picramniales Sapindales Huerteales Brassicales
rosidit! malvidit! fabidit! Vitales Geraniales Myrtales Crossosomatales Geraniales Picramniales Sapindales Huerteales Brassicales Malvales
rosidit! APG III (2009) Bot. J. Linn. Soc. 161: 105-121. Vitales fabidit! Geraniales Geraniales Myrtales Crossosomatales Zygophyllales Picramniales Sapindales Celastrales Fabales Huerteales Brassicales
2. puutuneet kasvit (lignofyytit) Leptosporangiaattiset saniaiset
28.iv. 1. Polypodiales 2. puutuneet kasvit (lignofyytit) 3. Archaeopteris 4. vanhimmat siemenkasvit 5. yhteenveto Leptosporangiaattiset saniaiset pysty annulus useita sukupuuttoon kuolleita sukuja Polypodiales
KASVIKUNTA kl 2016
526128 KASVIKUNTA kl 2016 Luennot klo 10-12 salissa 6602 11.4. Ma johdanto kasvikuntaan 12.4. Ti Chlorophyta 14.4. To Streptophyta 15.4. Pe vanhimmat alkiolliset kasvit 18.4. Ma maksasammalet 19.4. Ti
1 APG I (1998) An ordinal classification for the families of flowering. 2 APG II (2003) An update of the APG classification.
Kasviosystematiikka Koppisiemeniset Luokitusjärjestelmät Koppisiemeniset: Systematiikka Kasvisystematiikka: maakasvit Jari Oksanen Biologian tutkinto-ohjelma 2016 Jari Oksanen (Biologia) Koppisiemeniset:
29.iv. 1. käpypalmut 2. fossiilisia siemenkasveja. 3. neidonhiuspuu 4. yhteenveto. bilateraalinen siitepöly
29.iv. 1. käpypalmut 2. fossiilisia siemenkasveja 3. neidonhiuspuu 4. yhteenveto Tetraxylopteris bilateraalinen siitepöly aukeamiskohta (monoaperture) pölykammion kalvoton pohja kerroksellinen siemenkuori
1. ritsomorfiset liekomaiset kasvit
25.iv. 1. ritsomorfiset liekomaiset kasvit 2. monilofyytit 3. kortemaiset kasvit 4. yhteenveto Lepidodendrales Isoetaceae lahnaruohot Selaginellaceae Lycopodiaceae mähkäkasvit liekokasvit LIGULA mikrofyllit
1. Polysporangiophyta monipesäkkeelliset. 2. Tracheophyta putkisolulliset kasvit. Polysporangiophyta
22.iv. 1. Polysporangiophyta monipesäkkeelliset 2. Tracheophyta putkisolulliset kasvit 3. yhteenveto Polysporangiophyta Polysporangiophyta monipesäkkeelliset Lycophytina liekomaiset kasvit Euphyllophytina
EQUISETALES - kortemaiset kasvit
13.5. 1. Equisetales 2. Marattiales 3. köykäispesäkkeiset saniaiset 4. yhteenveto EQUISETALES - kortemaiset kasvit 4 heimoa Calamitaceae Equisetac. Gondwanostachyac. Tchernoviac. Pseudoborniales Sphenophyllales
14.iv. STREPTOPHYTA - vinosiimaiset
14.iv. STREPTOPHYTA - vinosiimaiset KASVIEN PÄÄRYHMÄT 2016 CHLOROPHYTA STREPTOPHYTA Turmel, M. ym. 2002. Mol. Biol. Evol. 19:24-38 Lemieux, C. ym. 2000: Ancestral chloroplast genome in Mesostigma viride
Koppisiemeniset eli kukkakasvit. Koppisiemeniset: Yleiset piirteet Kasvisystematiikka: maakasvit. Sukupolvenvuorottelu. Koppisiemenisten ekspansio
eli kukkakasvit Yleiskuva : Yleiset piirteet Kasvisystematiikka: maakasvit Jari Oksanen Biologian tutkinto-ohjelma 2016 Viridiplantae muut viherlevät sisarlevät sammalet jne maakasvit lieot putkilokasvit
ALKIOLLISET KASVIT. 18.iv. MAKSASAMMALET menestystä pienoiskoossa. Marchantiophyta - maksasammalet. sammalet. Polysporangiophyta monipesäkkeelliset
18.iv. MAKSASAMMALET menestystä pienoiskoossa Marchantiophyta - maksasammalet ALKIOLLISET KASVIT Polysporangiophyta monipesäkkeelliset Lycophytina liekomaiset kasvit Euphyllophytina lehdelliset kasvit
Blackwell, W.H Two theories of origin of the land-plant sporophyte: which is left standing? The Botanical Review 69:
KASVIKUNTA 2016 Jaakko Hyvönen KESKEISIÄ ARTIKKELEITA JA TEOKSIA Algeo, T.J. & Scheckler, S.E. 2010. Land plant evolution and weathering rate changes in the Devonian. Journal of Earth Science 21, Special
KOPPISIEMENISIÄ PUITA, PENSAITA JA VARPUJA
KOPPISIEMENISIÄ PUITA, PENSAITA JA VARPUJA Monet koppisiemeniset siemenkasvit ovat kauniskukkaisia kukkakasveja. Siemenet kehittyvät emilehtien suojassa kopeissa, joista kehittyy joko kovia tai meheviä
MANSIKAN KUKKAVANA- ANALYYSIN TULKINTA
MANSIKAN KUKKAVANA- ANALYYSIN TULKINTA Pauliina Palonen Helsingin yliopisto Maataloustieteiden osasto, Viikki Plant Science Centre Pauliina Palonen 13/2/2018 1 MITÄ KUKKAVANA- ANALYYSI KERTOO? Arvio sadon
Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E
Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera
13.11. Tulosten arviointi. tulosten arviointi. voimmeko luottaa saamiimme tuloksiin?
13.11. tulosten arviointi Tulosten arviointi voimmeko luottaa saamiimme tuloksiin? onko osa saaduista tuloksista sattumanvaraisia? mitkä OSAT puusta ovat luotettavimpia? 1 KONSENSUSDIAGRAMMI Useita yhtä
15.iv. ALKIOLLISET KASVIT vedestä maalle. 2. vanhimmat fossiilit & ympäristö
15.iv. ALKIOLLISET KASVIT vedestä maalle 1. alkiolliset kasvit 2. vanhimmat fossiilit & ympäristö 3. sukupolvenvuorottelu 4. yhteenveto KASVIEN PÄÄRYHMÄT CHLOROPHYTA STREPTOPHYTA miksi juuri embryofyytit?
Tehtävät Lukuun 21. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä. Kirjoita oikeat sanat aukkoihin.
Tehtävät Lukuun 21. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä Kirjoita oikeat sanat aukkoihin. Sanikkaisten lisäksi itiökasveja ovat maakasveista alkeellisimmat eli. Ne jaetaan kahteen ryhmään: maksa- ja lehtisammaliin.
varte:s A. J. MELA, HELSINGISSA. 187^ >;:$.-
varte:s A. J. MELA, HELSINGISSA. 187^ >;:$.- SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURAN TOIMITUKSIA, 5 3 OS^. HELSINGISSÄ, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapainossa. 1877. LYHYKÄB^EN KASVIOPPI JA KASVIO
21.iv. Tetraphidopsida - lahosammalet. Takakiopsida
21.iv. Bryophyta: Tetraphidopsida -- Bryopsida Tetraphidopsida - lahosammalet Takakiopsida suuvaruksessa vain 4 suurta hammasta, muodostuneet kokonaisista soluista Tetraphis pellucida lahopuulla Tetrodontium
Luonnosta kerättävät yrtit
Luonnosta kerättävät yrtit Tekijänoikeus ja vastuuvapauslauseke Yrttikurssi on Arktiset Aromit ry:n omille kotisivuilleen laatima kurssiaineisto. Kurssi on tarkoitettu opetuskäyttöön ja aineiston käyttö
Fungi infecting cultivated moss can also cause diseases in crop plants
Fungi infecting cultivated moss can also cause diseases in crop plants SEMINAR ON PEST RISK ASSESSMENT 2-3 October 2012, Helsinki, Finland 9.10.2012 1 Fungi infecting cultivated moss can also cause diseases
RUOHOVARTISIA MAAKASVEJA. Pikkuheimot aakkosjärjestyksessä. Asterikasvit ks. sivu 19
RUOHOVARTISIA MAAKASVEJA 1 Pikkuheimot aakkosjärjestyksessä Asterikasvit ks. sivu 19 Emäkkikasvit heimo Fumariaceae Lehdet ovat hienoliuskaisia. Kukinto on terttu, kukat vastakohtaisia. Niissä on varhain
Mikä on siemen? Paljassiemeniset Kasvisystematiikka: maakasvit. Esisiemenkasvit (Progymnospermopsida) Siemenkasvien kehittyminen ja valtakaudet
Mikä on siemen? Siemenkasvien evoluutio Kasvisystematiikka: maakasvit Jari Oksanen Biologian tutkinto-ohjelma 2016 Siemenkasvit ovat heterosporisia itiökasveja, joiden megaspori ( -itiö) hedelmöityy emokasvissa
Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous
Solun toiminta II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous 1. Avainsanat 2. Vesi nousee kasveihin lähes ilman energian kulutusta 3. Putkilokasvin rakenne ja toiminta 4. Ilmarakojen toiminta ja
Siementen tulkinta idätystestissä kuusella, männyllä ja koivulla III / 2010
Siementen tulkinta idätystestissä kuusella, männyllä ja koivulla III / 2010 Pekka Helenius Markku Nygren Katri Himanen Sinikka Köylijärvi Eila Tillman-Sutela 1 Hyvä lukija Tämän ohjeen tavoitteena on auttaa
siemenviljelmillä NordGen Metsä: Tuhoteemapäivä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.
Hyönteistuholaiset i kuusen siemenviljelmillä NordGen Metsä: Tuhoteemapäivä 18.3.2010 Eevamaria Harala Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Kuusen
Metsätyyppien opaskasvit Etelä-Suomessa. Koulutuskeskus Salpaus Hanna Salminen
Metsätyyppien opaskasvit Etelä-Suomessa Koulutuskeskus Salpaus Hanna Salminen Opaskasvit kasvupaikkatyypin määrittämisessä Kasvupaikkatyypeillä tarkoitetaan ravinteisuudeltaan, rakenteeltaan ja kosteudeltaan
19.iv. BRYOPHYTA - lehtisammalet. Bryophyta: Takakiopsida -- Polytrichopsida
19.iv. BRYOPHYTA - lehtisammalet Bryophyta: Takakiopsida -- Polytrichopsida ALKIOLLISET KASVIT Polysporangiophyta moni-itiöpesäkkeelliset Lycophytina liekokasvit Euphyllophytina lehdelliset kasvit periini
Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi.
Marjaomenapensas Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi. Marjaomenapensasta leikataan ainoastaan harventamalla, jotta se saadaan kukkimaan täydessä loistossaan. Vanhoista
Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä
Evoluutio ja luominen Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Väite: tiedemiehet ovat todistaneet evoluutioteorian todeksi Evoluutioteorialla tässä tarkoitan teoriaa, jonka mukaan kaikki elollinen on kehittynyt
Humalakäpyjen laatuominaisuuksista
Humalakäpyjen laatuominaisuuksista Juha-Matti Pihlava Luonnonvarakeskus Tuotantojärjestelmät Elintarvikkeiden prosessointi ja laatu 31600 Jokioinen Puh. 029 532 6439 juha-matti.pihlava@luke.fi Humalakäpyjen
Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää
Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää Antti Laine ja Merja Högnasbacka MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari
OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus
OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan
Kasvien vuosi. Tekijä: Veera Keskilä. Veera Keskilä
Kasvien vuosi Tekijä: Veera Keskilä Johdanto Kiinnostaako mitä kasveille tapahtuu vuoden aikana? Jos kiinnostaa niin jatka ihmeessä lukemista. Tein lyhyen vapaaehtois esitelmän kasvien vuodesta, yritin
Kaari: Charophyta. Luokka: Charophyceae Näkinpartaislevät Lahko: Charales
Kaari: Charophyta Luokka: Charophyceae Näkinpartaislevät Lahko: Charales Kuva 69. Chara -suvun näkinpartaisleviä Pohjois-Ahvenanmaan fladasta. Riikka Puntila Näkinpartaislevät, Chrarophyta, on sijoitettu
Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII
!"#$%&'"(')*+,,& Marjaomenapuu I VII Malus baccata Leveälatvuksinen pikkupuu. Lehdistö on vaaleanvihreä. Nuput ovat vaaleanpunaiset, valkoiset tai punertavat. Valkoiset kukat halk. n. 5 cm. Hedelmät punaiset
Mausteyrtit Arktiset Aromit ry. 2009
Mausteyrtit Tekijänoikeus ja vastuuvapauslauseke Yrttikurssi on Arktiset Aromit ry:n omille kotisivuilleen laatima kurssiaineisto. Kurssi on tarkoitettu opetuskäyttöön ja aineiston käyttö vaatii rekisteröitymisen
KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA
JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien
ALPPIRUUSUPUISTO SUONENJOKI
ALPPIRUUSUPUISTO SUONENJOKI KOULUKATU 2; IISVEDENTIEN JA KOULUKADUN KULMASSA SISÄ-SAVON MIELENTERVEYSSEURA JUHLAVUODEN 2017 TEEMAT: SUOMI100 -ITSENÄISYYDEN JUHLAVUOSI (1917-2017): 'YHDESSÄ' SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA
is supported in the ntall (75% BS), ntno3rd (70% BS), and AA (78% BS) analyses. In the RY analysis, the relationship Tracheophytes (Vascular Plants)
: iso kuva Yleiskuva Kasvisystematiikka: maakasvit Jari Oksanen Ekologian yksikkö Jari Oksanen (Ekologian yksikkö) 1 / 43 Plastidigeenit Ruhfel et al. BMC Evolutionary Biology 2014, 14:23 Page 7 of 26
OULUN YLIOPISTON KASVITIETEELLINEN PUUTARHA Yleiset tehtävät III
OULUN YLIOPISTON KASVITIETEELLINEN PUUTARHA Yleiset tehtävät III KASVIHUONE ROMEO Trooppinen osasto ja subtrooppisten kesäsateiden osasto 1. Astut trooppiseen sademetsään. Seisahda hetkeksi ja katsele
Ploidisuus atsaleojen risteyttämisessä Kristian Theqvist / 10.5.2012
Ploidisuus atsaleojen risteyttämisessä Kristian Theqvist / 10.5.2012 Kromosomiluku ja polyploidia Kullakin lajilla on sille ominainen parillinen määrä kromosomeja. Toinen kromosomiparista on peritty äidiltä
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays
Miksi torajyvä iski viime kesänä?
Miksi torajyvä iski viime kesänä? Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna 16.1.2018 marja.jalli@luke.fi 1 Teppo Tutkija 16.1.2018 Peltoalan käyttö ruis 1000 ha 1910 2017 Rukiin sato milj kg 1910 2017 2 16.1.2018
SOLUSEINÄN KOOSTUMUS Puukuitujen soluseinät koostuvat lähinnä selluloosasta, hemiselluloosista ja ligniinistä.
Puupolymeerit ja soluseinän hienorakenne Luennolla käsiteltävät asiat löytyvät kirjan kappaleista 4,5 ja 6. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Kappale 4: Puun soluseinä Kappale 5: Puun erikoissolukot Kappale
Kurtturuusun torjuntaohje
Kurtturuusun torjuntaohje 1 Kurtturuusun tunnistaminen Monivuotinen pensas, kasvaa 0,5 1,5 m korkeaksi Lehdet kiiltävät, tumman vihreät ja uurteiset Syksyllä lehdet kellastuvat Varressa ja oksissa tiheästi
Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa
Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14
Luennon 2 oppimistavoitteet RUNGON RAKENNE PUU. Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia
Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 2 oppimistavoitteet Osaat nimetä ja tunnistaa puun eri osat (latvusto, runko, oksat, sisäoksat, juuret). Tunnistat ja osaat
Oy Transmeri Ab Substral-tuotteet 2011
Oy Transmeri Ab Substral-tuotteet 2011 Painokelpoiset kuvat ladattavissa: Substral-aineistopankki http://holvi.artstudio.fi/transmeri/ Käyttätunnus ja salasana Transmerin kuluttajaneuvonnasta 0800 922
Pikkusinisiiven elinympäristöjen hoito-ohjelma Kontiolahden kunta 2016
Pikkusinisiiven elinympäristöjen hoito-ohjelma Kontiolahden kunta 2016 Tietoja lajista Pikkusinisiipi (Cupido minimus) on Suomen pienin sinisiipi ja samalla pienin päiväperhoslaji. Siipiväli on 18-25 mm.
Vehkakasvit heimo Araceae Kasveja, joilla on tappimainen puikelokukinto. Sitä suojaa iso, valkoinen tai värikäs tukilehti.
VESI-, RANTA- JA SUOKAS- VEJA Osmankäämikasvit heimo Typhaceae Korkeita vesi- ja rantakasveja, joilla on suuret, sikaarimaiset tähkäkukinnot. Kukat yksineuvoisia. Sukuja: osmankäämi. Palpakkokasvit heimo
PURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Edistyminen -mallin adaptointi kuuselle mittaukset kuusen yleisestä rakenteesta, kilpailun vaikutus siihen Anu Kantola kuusen oksamittaukset
BIOENV Laitoskokous Departmental Meeting
BIOENV Laitoskokous Departmental Meeting 4.4.2014 Asialista/Agenda Uudet tohtoriohjelman ohjeet Laitoksen pelastussuunnitelma Tiloihin liittyviä asioita Kehityskeskustelut keväällä 2014 koko henkilökunnan
Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti
Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus Kasvinsuojelun syyspuinti Ilmajoki 1.11.2011 LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla 1. Avainsanat 2. Solut lisääntyvät jakautumalla 3. Dna eli deoksiribonukleiinihappo sisältää perimän
Perinnöllisyyden perusteita
Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyystieteen isä on augustinolaismunkki Gregor Johann Mendel (1822-1884). Mendel kasvatti herneitä Brnon (nykyisessä Tsekissä) luostarin pihalla. 1866 julkaisu tuloksista
Miksi tutkia kasveja?
Miksi tutkia kasveja? Why Study Plants From the Teaching Tools in Plant Biology Created by the American Society for Plant Biology and published on the website of The Plant Cell (http://www.plantcell.org)
Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto
Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa
Köynnöskasvit. kasvin nimi ja lajike kukkien väri ja ominaisuudet korkeus m kukinta kk kasvupaikka ja vyöhyke leikkaustapa hinta
KÖYNNÖSKASVIT 2019 Kärhöjen leikkaustavat 1 = harvoin 2 = kevyt 3 = voimakas leikkaus Loppumisvarauksella.Uusien erien AU=aurinkoinen saapuessa hinnat saattavat muuttua. PV=puolivarjoinen X-merkki nimen
Avoimet tarinat. Puutarhatarinoita
Avoimet tarinat Puutarhatarinoita Puutarhatarinoiden avoimet tarinat on kirjoitettu täydentämällä valmiita tarinarunkoja, jotka on laatinut Tarinakoneen Anne Kalliomäki. Tarinoiden otsikot ovat Muistojen
Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.
Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki
kasvin nimi ja lajike kukkien väri ja ominaisuudet korkeus m kukinta kk kasvupaikka ja vyöhyke leikkaustapa hinta
KÖYNNÖSKASVIT 2018 Kärhöjen leikkaustavat 1 = harvoin 2 = kevyt 3 = voimakas leikkaus Loppumisvarauksella.Uusien erien AU=aurinkoinen saapuessa hinnat saattavat muuttua. PV=puolivarjoinen X-merkki nimen
TFM-fuksit/Mallilukujärjestys I periodi / viikot /
TFM-fuksit/llilukujärjestys I periodi / viikot 37-42 /..-20..20.6.20 Useimmilla kursseilla on luento (L) eri tyyppisiä pienryhmiä. Jos kurssilla on useampi, kuin yksi pienryhmä = harjoitus (H)-, atk (A)-,
Humala-hankkeen tuloksista: kemialliset analyysit
Humala-hankkeen tuloksista: kemialliset analyysit Juha-Matti Pihlava Luonnonvarakeskus Uudet liiketoimintamahdollisuudet 31600 Jokioinen Puh. 029 532 6439 juha-matti.pihlava@luke.fi Humalan luokittelu
Puusolut ja solukot. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT
Puusolut ja solukot Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT Luennon oppimistavoitteet Osaat nimetä ja tunnistaa puun eri osat Tunnistat havupuiden ja lehtipuiden pääsolutyypit. Tiedät,
Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia
Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia MMT Ville, Kankare Laserkeilaustutkimuksen huippuyksikkö Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta
Luonnon monimuotoisuus Suomen EU pj kaudella - Kohti post 2020
Luonnon monimuotoisuus Suomen EU pj kaudella - Kohti post 2020 Marina von Weissenberg, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö LYMO 15.5.2019 Biodiversiteettisopimus 1992 Luonnon biologista monimuotoisuutta
Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use in Finland in the light of the TDI data
Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use in Finland in the light of the TDI data Martta Forsell, the Finnish Focal Point 26/11/2013 Martta Forsell 1 Primary drug (n= 2 688) Hypnotics,
Esityksen sisältö: Kasviplanktonlajiston tunnistus. o Yleistä tietoa levistä mitä levät ovat levien ekologiaa
Kasviplanktonlajiston tunnistus Pyhäjärvi-instituutti 24.8.2011 Sanna Autio www.lsvsy.fi Esityksen sisältö: o Yleistä tietoa levistä mitä levät ovat levien ekologiaa o tärkeimmät luokat, lahkot tunnistaminen
Lempellonjärvi, Janakkala
Muistio maastokäynnistä Lempellonjärvi, Janakkala Maastokäynnin syy: asukasyhteydenotot; levinnyt vesikasvillisuus joka paikoin haittaa järven virkistyskäyttöä, järven pintavedessä havaitut möhnälautat
Taimiaineistomerkinnät. NIMILAPPU -merkintä
Kasvintarkastus Tietosarja Päiväys Diaarinumero 1.5.2006 14/404/2003 Taimiaineistomerkinnät NIMILAPPU -merkintä vähittäismyynnissä olevissa taimissa, sipuleissa ja kylvösiemenissä sekä näitä koskevissa
Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes
Osman ja Dzafer. Digikasvio 8e
Osman ja Dzafer Digikasvio 8e Puukerros Mänty(pinus sylvestris) Koko:15-30 m korkea. 2-5 cm pitkät ja jäykät neulaset, parittain. Löytyy Suomessa koko maasta. 13.9.2011 11:58 Kuusi(picea abies) Koko:20-30
811312A Tietorakenteet ja algoritmit 2015-2016. V Verkkojen algoritmeja Osa 2 : Kruskalin ja Dijkstran algoritmit
811312A Tietorakenteet ja algoritmit 2015-2016 V Verkkojen algoritmeja Osa 2 : Kruskalin ja Dijkstran algoritmit Sisältö 1. Johdanto 2. Leveyshaku 3. Syvyyshaku 4. Kruskalin algoritmi 5. Dijkstran algoritmi
Matriisilaskenta Luento 8: LU-hajotelma
Matriisilaskenta Luento 8: LU-hajotelma Antti Rasila 2016 Matriisihajotelmat 1/2 Usein matriisiyhtälön Ax = y ratkaiseminen on epäkäytännöllistä ja hidasta. Siksi numeerisessa matriisilaskennassa usein
Ongelma(t): Mitä voimme oppia luonnosta? Miten voimme hyödyntää näitä oppeja?
Ongelma(t): Mitä voimme oppia luonnosta? Miten voimme hyödyntää näitä oppeja? 2 Evoluutio on muovannut eliöt ja biomolekyylit elinympäristöönsä sopiviksi. Elinympäristön pysyessä suhteellisen muuttumattomana
Steven Kelly & Mia+Janne
Luomisoppi evoluutio Steven Kelly & Mia+Janne Tämä ei ole väittely! Pidetään kiinni yhteisestä uskosta: Alussa Jumala loi Se, että on Luoja, ratkaisee paljon: käytetään sitä rohkeasti apologiassa Eri mielipiteitä
Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen?
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matematiikan ja tilastotieteen laitos Esko Leskinen 28.5.2009 Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? A-L Lyyra 2009 2 1. Taustaa mixture sekoitus (mikstuura) sekoitetut jakaumat sekoitetut
Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma
Genomin ilmentyminen 17.1.2013 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Genomin ilmentyminen transkription aloitus RNA:n synteesi ja muokkaus DNA:n ja RNA:n välisiä eroja
Luku 21. Evoluution perusteet
1. Evoluutio käsitteenä a. Mitä käsite evoluutio tarkoittaa? b. Miten evoluutiota tapahtuu? c. Mitkä ovat evoluution päämääriä? 2. Evoluution todisteita Mitä seuraavat evoluution todisteet osoittavat evoluutiosta?
Arboristi / Hortonomi Teppo Suoranta puh
3 4 5 6 1 2 7 Puut tutkittiin ensiksi silmämääräisesti. Tyvet ovat jonkin verran liian syvällä johtuen täyttömaasta. Halkeamia ja laho-onkaloita ei ole. Kasvupaikalla on tiivis maa ja pinta on katettu
Master's Programme in Life Science Technologies (LifeTech) Prof. Juho Rousu Director of the Life Science Technologies programme 3.1.
Master's Programme in Life Science Technologies (LifeTech) Prof. Juho Rousu Director of the Life Science Technologies programme 3.1.2017 Life Science Technologies Where Life Sciences meet with Technology
Jättiputken torjunta sekä torjunnan kustannukset ja hyödyt. Auditorio Eija Pouta ja Sirkka Juhanoja 13:15-14:30
Jättiputken torjunta sekä torjunnan kustannukset ja hyödyt Auditorio Eija Pouta ja Sirkka Juhanoja 13:15-14:30 Esittäytymiskierros (13:25) Kirsi Ahonen Valonia x Sirkka Juhanoja Luke Noora Kalliomäki Maa-
1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan
1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen 2 Uusia keinoja lajikevalintaan Timo Hytönen Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Esitys Tausta Mansikan kasvukierto
Amarylliksen eli jaloritarinkukan viljely. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto Mäntsälä Saari
Amarylliksen eli jaloritarinkukan viljely Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto Mäntsälä Saari Amarylliksen biologiaa Amaryllis kuuluu amarylliskasvien (Amaryllidaceae)
BIOA120 Lajintuntemus: kasvit, peruskurssi (2op)
BIOA120 Lajintuntemus: kasvit, peruskurssi (2op) BIOA120 -jakso suoritetaan kasviolla, johon on tallennettu 60 Suomessa yleistä kasvilajia. Huomaa, että kasvion ohjeistus on muuttunut aiemmasta. Lajiluettelona
Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen
Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.2001 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro -hankkeen rahoittamaksi 1.1.2004
Metsäpuiden jalostus ei sovi kärsimättömille; se
Metsätieteen aikakauskirja 2/2002 Tieteen tori Tuomas Sopanen Koivun kukkimisen esto ja nopeuttaminen e e m t a Johdanto Metsäpuiden jalostus ei sovi kärsimättömille; se on tunnetusti hidasta ja vaikeaa.