Esipuhe. Morjesta! Elikkä ei muuta kuin opiskelun iloa! Valaiskoot bioluminesenssit kiiltomadot tietäsi biologian kivikkoisella polulla.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esipuhe. Morjesta! Elikkä ei muuta kuin opiskelun iloa! Valaiskoot bioluminesenssit kiiltomadot tietäsi biologian kivikkoisella polulla."

Transkriptio

1 1

2 Esipuhe Morjesta! Käsissäsi tai tietokoneen ruudulla on lukion biologian kurssi 1 tärkeimmät asiat kiteyttävä kertauskirja. Olen jakanut muistiinpanot kuuteen osaan kurssin aihealueiden mukaan helpottaakseni materiaalin läpi kahlaamista. Voit käyttää kirjaa koko kurssin ajan kätevänä tiivistelmänä tai kertaukseen koetta edeltävänä yönä, kun olet juonut liikaa kahvia ja oppikirjan sivut näyttävät heprealta. Toki suosittelen aloittamaan kertaamisen jo hyvissä ajoin, mutta no, life happens. Tämä kertauskirja tiivistää kurssin tärkeimmät asiat, mutta ei siis korvaa oppikirjaa vaan täydentää sitä. Hyvän arvosanan saamiseksi kannattaa lukea oppikirjaa ja testata tietämystään näillä muistiinpanoilla vastaamalla vasemmalla palstalla näkyviin kysymyksiin samalla, kun peität oikealla palstalla olevat ratkaisut. Näiden muistiinpanojen tekoon olen hyödyntänyt Bios 1 ja Koralli 1 oppikirjoja. Oppikirjojen sisällöissä oli eroja, joten yhdistin molempien hyvät puolet monipuolisemman tuloksen saamiseksi. Näin ollen kaikkia muistiinpanoissa kerrottuja asioita et välttämättä kokeessa tarvitse, mutta jatkoa ajatellen ja varsinkin, jos suunnittelet kirjoittavasi biologian yokokeissa, kannattaa kaikki tieto hyödyntää. Elikkä ei muuta kuin opiskelun iloa! Valaiskoot bioluminesenssit kiiltomadot tietäsi biologian kivikkoisella polulla. Jani Ijas, Biologiikan tekijä 2

3 Sisällys 1. Biologia tieteenä Biologinen tutkimus 1.2 Elämän tuntomerkit ja edellytykset 2. Solu elämän perusyksikkönä Solun rakenne 2.2 Energiatalous 2.2 DNA ja geenit 3. Lisääntyminen Lisääntyminen 4. Evoluutio Evoluutioteorian historia 4.2 Muuntelu 4.3 Luonnonvalinta ja perinnöllisyys 4.4 Evoluution todisteet 4.5 Mikro- ja makroevoluutio 4.6 Ihmisen evoluutio 5. Elämän synty ja kehitys Elämän synty 5.2 Elämän kehitys 6. Eliökunnan rakenne Eliökunnan rakenne 6.2 Arkeonit, bakteerit, alkueläimet ja sienet 6.3 Kasvit 6.4 Eläimet 3

4 1. Biologia tieteenä 1.1 Biologinen tutkimus Mitä biologiassa tutkitaan? Mikä on biologisen tutkimuksen kaava? 1.2 Elämän tuntomerkit ja edellytykset Biologiassa tutkitaan elämää eri organisaatiotasoilla aina atomeista biosfääriin (kaikkien ekosysteemien muodostama kokonaisuus) Tutkimuksessa noudatetaan seuraavaa kaavaa: havainto tietoon tutustuminen hypoteesi (perusteltu arvaus tutkimuksen lopputuloksesta) tutkimuksen toteutus tiedon keruu johtopäätöksen teko (pitikö hypoteesi paikkaansa vai ei) tiedon julkaisu Biologian tieteenalassa on monia eri tutkimusaloja, esim. ekologia, fysiologia, evoluutiobiologia, genetiikka ja molekyylibiologia Mitkä ovat elämän tuntomerkit? Mitkä ovat elämän edellytykset? Elämä maapallolla perustuu orgaanisiin yhdisteisiin ja niiden pohjana olevaan hiileen Elämän tuntomerkit: solurakenne samankaltaisia kemiallisia yhdisteitä, esim. DNA ja lipidit informaation sisältäminen ja hyödyntäminen aineenvaihdunta ja energiantarve elinkaari: syntyminen, kasvu ja kuolema lisääntyminen ja perinnöllisyys homeostaasi eli kyky säädellä elintoimintoja reagointi ympäristön ärsykkeisiin evoluutio eli lajikehitys Elämän edellytykset: näkyvä valo (fotosynteesiä varten) lämpö sopiva paine sopiva happamuus sopiva suolapitoisuus vesi; veden tärkeitä ominaisuuksia: hyvä lämmönsitomiskyky korkea kiehumispiste 4

5 jäätyminen ja jään tiheys hyvä liuotin läpinäkyvä Tiivistelmä: Biologiassa tutkitaan elämän monimuotoisuutta eli biodiversiteettiä monella eri organisaatiotasolla. Biologian laaja tieteenala koostuu monista eri tutkimusaloista. Elollinen luonto koostuu orgaanisista yhdisteistä ja samoja perusmolekylejä löytyy eläimistä, kasveista kuin bakteereistakin. Elämä vaatii kukoistaakseen otolliset olosuhteet, eikä sitä ole toistaiseksi löydetty muualta kuin Maapallolta. 2. Solu elämän perusyksikkönä 2.1 Solun rakenne Mitä eroa on esitumaisella ja tumallisella solulla? Mitä soluelimiä esitumaisessa solussa on? Esitumaisiset eli alkeistumalliset solut ovat pieniä (n.1-10µm), niissä on vähän soluelimiä, eikä tumaa (esim. arkeonit, bakteerit) Tumalliset eli aitotumalliset solut ovat isompia (n µm), niissä on paljon soluelimiä, myös tuma (esim. sieni-, kasvi- ja eläinsolut) Esitumallinen solu 5

6 Vertaa esitumaisen ja aitotumaisen solun rakennetta keskenään. Mitä eroa eläinsolun ja kasvisolun rakenteessa on? Mitkä ovat ribosomin, plasmidin, solukalvon, mitokondrion, tuman ja viherhiukkasen tehtävät? 2.2 Solun energia-aineenvaihdunta Eläinsolu. Kasvisolu on muuten samanlainen, mutta golgin laitteen sijasta diktyosomi, solukalvon sijasta soluseinä ja lisäksi viherhiukkanen Tärkeimmät soluelimet ja niiden tehtävät: Ribosomi - osallistuu proteiinien valmistukseen Plasmidi - sisältää muutamia geenejä Solukalvo - säätelee solun sisäisen ja ulkoisen nesteen tasapainoa Mitokondrio - tuottaa energiaa Tuma - sisältää solun toimintoja ohjaavat kromosomit Viherhiukkanen - fotosynteesin tapahtumapaikka Aineiden siirtyminen on tehokkaampaa, kun solut ovat pieniä (hiiren ja norsun solut ovat samankokoisia, norsuilla on niitä vain enemmän) Miten energiaa sidotaan? Miten energiaa vapautetaan? Solujen toiminta vaatii energiaa, sitä voidaan sitoa joko fotosynteesillä tai kemosynteesillä: Fotosynteesi: vesi + hiilidioksidi glukoosi + happi (energia sitoutuu glukoosiin eli sokeriin) Fotosynteesi tapahtuu kasvisolun viherhiukkasessa valo- ja pimeäreaktion lopputuotteena kemosynteesissä epäorgaanisia yhdisteitä hapetetaan, sitä köyttää mm. maaperän bakteerit ja syvänmeren arkeonit Energiaa vapautetaan solun omaan käyttöön soluhengityksellä ja käymisreaktiolla: Soluhengitys on käänteinen reaktiosarja fotosynteesille, joten siihen tarvitaan happea 6

7 2.3 DNA ja geenit Soluhengityksen alkuvaiheet solulimassa ja loppuvaiheet mitokondriossa Käymiseen ei tarvita happea ja energiaa vapautuu vähemmän kuin soluhengityksessä Esim. maitohappo- ja alkoholikäyminen Mikä on kromosomi? Mikä on DNA? Mikä on geeni? Mitä entsyymit tekevät? Tumallisissa soluissa kromosomit ovat tumassa, esitumallisissa solulimassa Kromosomi on DNA:sta ja proteiineista koostuva kappale, jossa geenit sijaitsevat DNA on pitkä kaksisäikeinen molekyyli, joka koostuu sokeri- ja fosfaattirungosta sekä emäsosasta Geeni on pätkä DNA- molekyyliä, joka sisältää ohjeen proteiinin valmistamiseen proteiinisynteesillä Entsyymit ovat proteiineja, jotka nopeuttavat eli katalysoivat reaktioita Tiivistelmä: Soluja on kahdenlaisia: esitumallisia eli alkeistumallisia ja aitotumallisia eli tumallisia. Solujen toiminta vaatii energiaa, jota sidotaan joko foto- tai kemosynteesillä ja otetaan käyttöön soluhengityksellä tai käymisreaktiolla. Aineenvaihdunta on kaikki solussa tapahtuvat biokemialliset reaktiot, jotka ovat joko katabolisia eli hajottavia tai anabolisia eli rakentavia. Esimerkiksi fotosynteesi on anabolinen ja soluhengitys katabolinen reaktio. DNA:ssa on kaikkien solun tarvitsemien proteiinien rakennusohjeet. 3. Lisääntyminen 3.1 Lisääntyminen Luettele suvuttoman lisääntymisen keinoja Mitkä ovat suvuttoman lisääntymisen edut ja haitat? Eliöt lisääntyvät joko suvuttomasti (ilman sukusoluja) tai suvullisesti (sukusolujen avulla) Suvuttomasti voi lisääntyä esim. jakautumalla (bakteerit, arkeonit), monistumalla (malarialoisio), kuroutumalla (hiiva- ja homesienet), itiöiden avulla (sammalet, sanikkaiset) tai omista osistaan (kasveilla rönsyt ja mukulat, eläimet meritähdet, korallit) Etuina on lisääntymisen nopeus ja helppous, suuri jälkeläismäärä ja uusien elinympäristöjen mahdollinen nopea valloitus 7

8 Luettele suvullisen lisääntymisen keinoja. Mitkä ovat suvullisen lisääntymisen edut ja haitat? Mitä tarkoittaa hermafrodiitti ja partenogeneesi? Mitkä ovat kaksi lisääntymisstrategiaa? Haittoja ovat muuntelun vähyys (vain mutaatiosta) ja jos olosuhteet muuttuvat, perimältään samanlainen populaatio voi tuhoutua kokonaan Suvullisesti voi lisääntyä eläimet ulkoisesti (kalat ja sammakkoeläimet) tai sisäisesti (matelijat, linnut, nisäkkäät) ja kasvit pölytyksellä (tuulen tai eläinten avulla) Etuina on lisääntynyt muuntelu, joten populaatio pystyy sopeutumaan olosuhteiden muutoksiin ja mahdollisuus täysin uusiin geeniyhdistelmiin Haittoina on hitaus ja energian kulutus (pitää löytää lisääntymiskumppani) Useimmat eläimet ovat yksineuvoisia, eli ne tuottavat joko siittiöitä tai munasoluja, mutta hermafrodiitit eli kaksineuvoiset voi tuottaa molempia Partenogeneesi on neitseellinen lisääntymistapa, jossa alkio syntyy munasolusta ilman hedelmöitystä Kaksi lisääntymisstrategiaa: K- strategiassa vähän jälkeläisiä ja niitä hoidetaan hyvin (esim. norsu) R- strategiassa runsaasti jälkeläisiä, joista ei huolehdita (esim. lohi) Tiivistelmä: Eliöt voivat lisääntyä joko suvullisesti tai suvuttomasti. Jos vallitsevat olosuhteet muuttuvat, on suvullinen lisääntyminen parempi lisääntymistapa kuin suvuton, sillä se tuottaa sopeutumiskykyisempiä jälkeläisiä. 8

9 4. Evoluutio 4.1 Evoluutioteorian historia Miten Lamarckin ja Darwinin evoluutioteoriat erosivat toisistaan? Mikä on synteettinen evoluutioteoria? Lamarckin mukaan hankitut ominaisuudet periytyvät (kirahveilla on pitkä kaula, koska ne kurottelevat aina korkeammalle ja korkeammalle) Darwin esitti muuntelun, olemassaolon taistelun ja luonnonvalinnan aiheuttavan evoluutiota Synteettinen evoluutioteoria yhdistää Darwinin teorian ja perinnöllisyystieteen: luonnonvalinta kohdistuu yksilöihin, joiden kelpoisuutta lisäävät alleeliyhdistelmät (saman geenin eri muotoja, esim. silmien ruskea väri) yleistyvät populaatiossa ajan kuluessa 4.2 Muuntelu Mkä aiheuttaa populaatiossa 4.2 Luonnonvalinta muuntelua? Muuntelua populaatiossa aiheuttaa ympäristö (esim. saman perimän voikukat ovat erinäköisiä nurmikolla ja tien reunassa, kutsutaan muovautumismuunteluksi), suvullinen lisääntyminen, mutaatiot ja muuttoliike Perinnöllistä muuntelua aiheuttavat vain suvullinen lisääntyminen ja mutaatiot Miten luonnonvalinta toimii? Miten valintapaine voi vaikuttaa populaation geenivarastoon? Eliöiden lisääntyminen on nopeaa Aiheuttaa populaation sisällä yksilöiden välistä kilpailua rajallisista resursseista Kelpoisimmat yksilöt saavat eniten lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä Luonnonvalinta ohjaa populaation geenivaraston kehittymistä (kelpoisimpien yksilöiden geenejä on suhteellisesti enemmän seuraavassa sukupolvessa kuin aikaisemmassa) Valintapaine (esim. ilmastonmuutos, uusien lajien levittäytyminen alueelle tai tauti) voi aiheuttaa tasapainottavaa (esim. vauvojen syntymäpaino), suuntaavaa (esim. kotieläinten jalostus) tai hajottavaa valintaa (esim. Darwinin sirkut) 9

10 Mikä on seksuaalivalinta? 4.4 Mikro- ja makroevoluutio Seksuaalivalinnassa valintapaine kohdistuu sukupuoleen liittyvään ominaisuuteen, esim. riikinkukkouroksen pyrstö Mikä on mikroevoluutio ja mikä sitä aiheuttaa? Mikä aiheuttaa geneettistä ajautumista? Miten makroevoluutio luo uusia lajeja? Mitä on koevoluutio? Mikroevoluutiota, eli populaation geeniperimän muuttumista, aiheuttavat evoluutiovoimat: Luonnonvalinta, geneettinen ajautuminen (sattuma) ja geenivirta (muuttoliike) Geneettinen ajautuminen voi johtua perustajavaikutuksesta (pieni yksilöryhmä perustaa populaation uudelle alueelle) tai pullonkaulailmiöstä (ympäristönmuutos johtaa populaation äkilliseen pienentymiseen) Makroevoluutio luo uusia lajeja allopatrisella lajiutumisella (maantieteellinen isolaatio eli eristyminen), sympatrisella lajiutumisella (kromosomimäärän muutokset tai risteymät) ja sopeutumislevittäytymisellä (yhdestä kantamuodosta erilaistuu nopeasti uusia lajeja eri elinympäristöihin) Koevoluutiossa lajit vaikuttavat toistensa evoluutioon vastavuoroisesti (esim. kolibrit ja orkideat) 4.5 Evoluution todisteet Luettele evoluution todisteita. Kerro esimerkkejä erityyppisistä fossiileista Miten geenejä käytetään evoluution todisteena? Evoluution todisteita ovat fossiilit, anatomiset rakenteet (esim. selkärankaisten eturaajojen perusrakenne), surkastumat (esim. ihmisen häntäluu), DNA ja kromosomit sekä havainnot nykyisin tapahtuvasta evoluutiosta Fossiileja on mm. mikrofossiilit (mikroskooppisen pieniä) johtofossiilit (elänyt lyhyen aikaa laajalla alueella, käytetään fossiilien suhteellisen iän määrittämiseen, esim. trilobiitit) välimuotofossiilit (kahden eri eliön piirteitä, esim. liskolintu) fossiilisarjat (saman eliön eri-ikäiset fossiilit, jotka kertovat kehityksestä) elävät fossiilit (eliö, joka on säilynyt miljoonia vuosia lähes muuttumattomana esim. krokotiili) Fossiilien iän määritykseen käytetään radioaktiivisia isotooppeja (esim. hiili 14) Perimästä tutkitaan kromosomien määrää ja rakennetta, 10

11 Kerro esimerkkejä nykyisin tapahtuvasta evoluutiosta. 4.6 Ihmisen evoluutio DNA:n emäsjärjestystä ja molekyylikelloa (tietyissä DNA:n osissa tapahtuu mutaatioita vakionopeudella) Nykyisin tapahtuvasta evoluutiosta esimerkkejä ovat teollisuusmelanismi (tummien yksilöiden yleistyminen alueilla, joissa on teollisuuden aiheuttamia nokipäästöjä), tiettyjen bakteerien antibiottiresistanssi (eli -kestävyys, esim. MRSA- bakteeri) sekä jalostus (esim. koirarodut) Selosta ihmisen evoluution tärkeimmät tapahtumat. Mitkä ovat ihmislajille tyypillisiä piirteitä? Ihmisen ja simpanssin kehityslinja erkanivat n. 7 miljoonaa vuotta sitten Afrikan savanneilla Vanhimmat varhaisten ihmisten fossiilit ovat 2,8 miljoonan vuoden takaa; heillä oli jo tulen käyttötaito sekä alkeellinen puhekyky Nykyihminen on n vuotta vanha laji Ihmislajille tyypillisiä piirteitä ovat mm. puhekyky, käsien tarkkuusote, kahdella jalalla liikkuminen, suuret ja poimuttuneet aivot sekä kulttuurievoluutio (yhteisöön kertyneen tiedon välittämistä sukupolvelta toiselle) Tiivistelmä: Evoluutioteoria rakentuu kolmesta olettamuksesta: 1. Populaatiossa on yksilöiden välistä muuntelua 2. Luonnonvalinta suosii vallitseviin olosuhteisiin kelpoisia yksilöitä 3. Olosuhteisiin kelpoiseksi tekevät ominaisuudet periytyvät (hankitut ominaisuudet eivät) Näistä seuraa, että ajan saatossa kelpoiseksi tekevät alleeliyhdistelmät yleistyvät, eli tapahtuu evoluutiota. Evoluutio ei kohdistu yksilöihin, vaan populaatioon. Mikroevoluutio muuttaa populaation geenivarastoa (yksilöiden perintötekijöiden kokonaisuutta) ja makroevoluutio luo uusia lajeja. Vaikka evoluutio on pelkkä teoria, sen todistusaineisto on niin laaja, ettei sen paikkaansa pitävyyttä tieteen piireissä juuri kyseenalaisteta. 11

12 5. Elämän synty ja kehitys 5.1 Elämän synty Miten elämä syntyi? Mikä on endosymbioositeoria? Miten monisoluiset eliöt kehittyivät ja mitä etua siitä oli? 1.2 Elämän kehitys Kemiallinen evoluutio tuotti alkumaapallolle orgaanisia yhdisteitä, tärkeimpänä itseään kopioivaa RNA:ta Perintöaines pakkautui lipidivaippaan (fosfolipideistä muodostuneeseen valikoivasti aineita ulos ja sisään päästävään kalvoon) alkusolu syntyi Ensimmäisiä eliöitä olivat arkeonit ja syvänmeren bakteerit Ensimmäiset fotosynteesiin kykenevät bakteerit kehittyivät n. 2,8 miljardia vuotta sitten Hapen kertyminen ilmaan merkitsi ensimmäisten soluhengitykseen kykenevien kehittymistä Endosymbioositeoria (soluhengitykseen ja fotosynteesiin kykenevät bakteerit joutuivat toiseen soluun muuttuivat mitokondrioksi ja viherhiukkaseksi) selittää tumallisen solun synnyn Kun solut liittyivät yhteen solurykelmiksi, joissa oli solujen välistä tehtävänjakoa, monisoluinen eliö oli syntynyt Elintoiminnot tehokkaampia, koska solut kykenivät erikoistumaan Seksin vallankumous : osa soluista kehittyi sukusoluiksi suvullinen lisääntyminen mahdollista Mikä on kasvien kehittymisjärjestys ja niiden avainsopeutumat? Mikä on selkärankaisten kehittymisjärjestys ja niiden avainsopeutumat? Lähes kaikki nykyiset pääjaksot kehittyivät sinä aikana, kun kaikki elämä oli vielä meressä Kasvien kehitys maalle tultaessa (avainsopeutumat, eli sopeumat, jotka mahdollisti lajin menestyksen, suluissa): sammal (sukupolvenvuorottelu) sanikkaiset (johtosolukko eli aineiden kuljetukseen erikoistunut solukko, juuret, lehdet) siemenkasvit (pölytys, siemen) Selkärankaisten kehitys maalle tultaessa (avainsopeutumat suluissa): sammakkoeläimet (raajat, keuhkot) 12

13 matelijat (sisäinen siitos, muna) nisäkkäät (tasalämpöisyys, kohtu) linnut (siivet, höyhenpeite) Elämän vanha aika loppui dinosauruksien hallitsemaan elämän keskiaikaan, joiden jälkeen alkoi nisäkkäiden voittokulku elämän uudessa ajassa Tiivistelmä: Elämän synty on vieläkin biologian suurimpia arvoituksia. Nykyisin vallitsevan teorian mukaan aluksi kemiallinen evoluutio loi orgaanisia yhdisteitä, joista korkeassa lämpötilassa ja kovassa paineessa syntyi ensimmäiset alkeelliset eliöt. Eliöiden kehityksen historiaa määrittelevät avainsopeutumat. 6. Eliökunta 6.1 Eliökunnan rakenne Mihin kolmeen kategoriaan biodiversiteetti voidaan jakaa? Luettele kaikki eliökunnan luokittelutasot, kolme päähaaraa sekä aitotumaisten neljä kuntaa 6.2 Arkeonit, bakteerit, alkueläimet ja sienet Biodiversiteetti voidaan jakaa lajin sisäiseen eli geneettiseen- (populaatiossa paljon eri alleeliyhdistelmiä), laji- (samassa ekosysteemissä elää paljon eri eliöitä) sekä ekosysteemien (biosfäärissä on paljon eri ekosysteemejä) monimuotoisuuteen Eliökunnan luokittelutasot: domeeni, kunta, pääjakso, luokka, lahko, heimo, suku ja laji Lajin tieteellinen nimi on kaksiosainen esim. ihminen eli Homo Sapiens : ensimmäinen osa Homo kertoo sen suvun, toinen osa Sapiens täsmentää lajin Kolme domeenia eli päähaaraa: bakteerit, arkeonit ja aitotumaiset Aitotumaisten neljä kuntaa: alkueliöt, kasvit, sienet ja eläimet Viruksia ei lasketa eliöiksi, sillä niillä ei ole omaa aineenvaihduntaa eikä solurakennetta (kts. 1.2 Elämän tuntomerkit ja edellytykset) Mitkä ovat arkeoniten, bakteerien, alkueläinten ja sienten ominaispiirteitä? Arkeonit ovat esitumallisia, ääriolosuhteissa viihtyviä eliöitä Bakteerit ovat esitumallisia, jotka pilaavat elintarvikkeita ja 13

14 6.3 Kasvit aiheuttavat tauteja, mutta ovat tärkeitä hajottajia ja osallistuvat typenkiertoon Alkueliöt ovat aitotumaisten monimuotoinen ryhmä, johon kuuluu mm. kaikki yksi- ja monisoluiset levät, limasienet sekä yksisoluiset alkueläimet Sienet ovat heterotrofeja, eli toisenvaraisia, jotka saavat energiansa hajottamalla, loisimalla tai mutualististen suhteiden avulla (kahden lajin hyötysuhde, esim. kantarelli ja koivu) Mihin kolmeen kategoriaan kasvit voidaan jakaa ja mitkä ovat niiden ominaispiirteitä? Miten paljas- ja koppisiemeniset kasvit eroavat toisistaan? Kasvit ovat yleensä autotrofisia, eli omavaraisia ja niiden soluseinä on selluloosaa Ne luokitellaan sammaliin, sanikkaisiin ja siemenkasveihin Sammaleilla ei ole juuria eikä johtosolukkoa (aineiden kuljetukseen erikoistunut solukko) ja ne lisääntyvät itiöillä sekä suvullisesti (sukupolvenvuorottelu) Sanikkaisia ovat saniaiset, kortteet ja liekokasvit, niillä on johtosolukko, juuret ja lehdet ja ne lisääntyvät itiöillä sekä suvullisesti Siemenkasvit jaetaan paljas- ja koppisiemenisiin: paljassiemenisillä siemen kehittyy paljaana emilehtien pinnalla, esim. havupuut koppisiemenisillä eli kukkakasveilla siemen kehittyy emilehtien suojassa 6.4 Eläimet Esittele seitsemän eläinten pääjaksoa Eläinten pääjaksoja on mm. sienieläimet, laakamadot, nilviäiset, nivelmadot, niveljalkaiset, piikkinahkaiset ja selkäjänteiset (esimerkit suluissa): Sienieläimillä ei ole erilaistuneita kudoksia (pesusieni) Polttiaiseläimet ovat säteittäissymmetrisiä ja niillä on alkeellisia elimiä ja kudoksia (meduusat) Laakamadoilla ei ole ruumiinonteloa eikä hengitysja verenkiertoelimistöä ja hermosto on yksinkertainen (lapamato) Nilviäiset ovat kaksikylkisiä, lisääntyvät suvullisesti ja monesti niillä on tukirankana kalkkikuori (simpukat) 14

15 Esittele selkäjänteisten luokkia Nivelmadoilla on jaokkeellinen ruumis ja tikapuuhermosto (kasteliero) Niveljalkaiset ovat eläinkunnan suurin pääjakso, ne ovat kaksikylkisiä ja tukirankana kitiinikuori (hyönteiset) Piikkinahkaiset ovat säteittäissymmetrisiä, lisääntyminen on suvullista ja suvutonta ja joillakin lajilla on voimakas regeneraatiokyky (meritähdet) Selkäjänteisillä on sisäinen tukiranka, jaokkeellinen ruumiinrakenne, lihaksisto ja selkäydin. Siihen kuuluu mm kalat, sammakkoeläimet, matelijat, linnut ja nisäkkäät: Kaloihin kuuluu ympyräsuiset, rustokalat ja luukalat Sammakkoeläimet elävät usein toukkavaiheen vedessä, ja myös ulkoinen hedelmöitys vaatii vettä Matelijoilla on kuorellisia munia ja ne ovat vaihtolämpöisiä Linnut ovat tasalämpöisiä, niillä on höyhenpeite ja ne ovat monesti lentokykyisiä Nisäkkäät ovat tasalämpöisiä ja ne imettävät poikasiaan. Tiivistelmä: Maapallolla elävien lajien tarkkaa määrää ei tunneta. On arvioitu, että niitä on mitä tahansa muutamasta miljoonasta sataan miljoonaan. Eliöiden luokittelu auttaa selventämään tätä kokonaisuutta ja antaa viitteitä eliöiden evoluutiosta. 15

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Eliömaailma BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Aitotumalliset l. eukaryootit Esitumalliset l. prokaryootit kasvit arkit alkueliöt sienet bakteerit eläimet Eliökunnan sukupuu Tumattomat eliöt

Lisätiedot

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma Lisääntyminen BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma säilyä hengissä ja lisääntyä kaksi tapaa lisääntyä suvuton suvullinen suvuttomassa lisääntymisessä uusi yksilö syntyy ilman sukusoluja suvullisessa

Lisätiedot

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit 2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit Tiivistelmä Esitumaisiset eli alkeistumalliset solut ovat pieniä (n.1-10µm), niissä on vähän soluelimiä, eikä tumaa (esim. arkeonit, bakteerit) Tumalliset eli aitotumalliset

Lisätiedot

Eliökunnan kehitys. BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma

Eliökunnan kehitys. BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma Eliökunnan kehitys BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma elämän historia on jaoteltu kausiin: elämän esiaika elämän vanha aika elämän keskiaika elämän uusi aika maailmankausien rajoilla on selkeitä muutoksia

Lisätiedot

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Evoluutio BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma 1 Evoluutio lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat ja niistä voi kehittyä uusia lajeja on jatkunut elämän synnystä saakka, sillä ei ole päämäärää

Lisätiedot

Tehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen

Tehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen Tehtävät Lukuun 15. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen Eliöiden kehittyminen vesielämään sopeutuneista eliöistä maalla eläviin kasveihin ja eläimiin vaati monia muutoksia niiden

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne 1. Avainsanat 2. Kaikille soluille yhteiset piirteet 3. Kasvisolun rakenne 4. Eläinsolun rakenne 5. Sienisolun rakenne 6. Bakteerisolun rakenne

Lisätiedot

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle Solun toiminta II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle 1. Avainsanat 2. Fotosynteesi eli yhteyttäminen 3. Viherhiukkanen eli kloroplasti 4. Fotosynteesin reaktiot 5. Mitä kasvit

Lisätiedot

Bioteknologia BI5. Mikrobit

Bioteknologia BI5. Mikrobit Bioteknologia BI5 Mikrobit MIKROBIT eliöitä kaikista neljästä kunnasta + virukset ja prionit kaikki mikroskooppisen pienet eliöt yksilö- ja lajimäärältään enemmän kuin muita eliöitä esiintyvät kaikenlaisissa

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Luku 21. Evoluution perusteet

Luku 21. Evoluution perusteet 1. Evoluutio käsitteenä a. Mitä käsite evoluutio tarkoittaa? b. Miten evoluutiota tapahtuu? c. Mitkä ovat evoluution päämääriä? 2. Evoluution todisteita Mitä seuraavat evoluution todisteet osoittavat evoluutiosta?

Lisätiedot

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa Solun toiminta II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa 1. Avainsanat 2. Solut tarvitsevat jatkuvasti energiaa 3. Soluhengitys 4. Käymisreaktiot 5. Auringosta ATP:ksi 6. Tehtävät 7. Kuvat Avainsanat:

Lisätiedot

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet BIOS 1 ja OPS 2016 Biologian opetussuunnitelma 2016 Biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Opetus lisää ymmärrystä biologian merkityksestä osana

Lisätiedot

III Perinnöllisyystieteen perusteita

III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 15. Populaatiogenetiikka ja evoluutio 1. Avainsanat 2. Evoluutio muuttaa geenipoolia 3. Mihin valinta kohdistuu? 4. Yksilön muuntelua

Lisätiedot

BIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka

BIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka 1. kurssi 7. luokka Kurssin tavoitteena on ohjata oppilasta ymmärtämään elämän perusilmiöitä ja vesiekosysteemien rakennetta ja toimintaa. Tavoitteena on, että oppilas oppii tunnistamaan ja luokittelemaan

Lisätiedot

Mikrobiryhmät. Bakteeriviljelmät

Mikrobiryhmät. Bakteeriviljelmät Mikrobit Kuuluvat moneen eri eliökunnan ryhmään (bakteereihin, arkkeihin, alkueliöihin ja sieniin lisäksi virukset) Hajottajia (lahottajat ja mädättäjät), patogeeneja (taudinaiheuttajia), tuottajia (yhteyttävät),

Lisätiedot

Mitä (biologinen) evoluutio on?

Mitä (biologinen) evoluutio on? Mitä (biologinen) evoluutio on? Näinkö se menee? - (Erityisesti evoluutioteorian alkuaikoina) eliölajien muuttumista ajan kuluessa. - Nykyisin populaatioiden geenikoostumuksen muutosta ajan kuluessa (kun

Lisätiedot

Steven Kelly & Mia+Janne

Steven Kelly & Mia+Janne Luomisoppi evoluutio Steven Kelly & Mia+Janne Tämä ei ole väittely! Pidetään kiinni yhteisestä uskosta: Alussa Jumala loi Se, että on Luoja, ratkaisee paljon: käytetään sitä rohkeasti apologiassa Eri mielipiteitä

Lisätiedot

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla 1. Avainsanat 2. Solut lisääntyvät jakautumalla 3. Dna eli deoksiribonukleiinihappo sisältää perimän

Lisätiedot

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja Eläinten luokittelu Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan

Lisätiedot

Mikä on elollista ja mikä on elotonta? Elollinen tietenkin elää ja eloton ei elä. Pitäisikö tätä miettiä tarkemmin?

Mikä on elollista ja mikä on elotonta? Elollinen tietenkin elää ja eloton ei elä. Pitäisikö tätä miettiä tarkemmin? ELÄKÖÖN ELÄMÄ Elollinen ja eloton Mikä on elollista ja mikä on elotonta? Elollinen tietenkin elää ja eloton ei elä. Pitäisikö tätä miettiä tarkemmin? Luonto Maapallolla jaetaan elolliseen ja elottomaan

Lisätiedot

5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2)

5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2) 5.7 Biologia Biologia tutkii elämää ja sen edellytyksiä. Opetus syventää aikuisopiskelijan luonnontuntemusta ja auttaa ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Biologian opiskelu kehittää opiskelijan luonnontieteellistä

Lisätiedot

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat

Lisätiedot

Näin käytät oppikirjaa

Näin käytät oppikirjaa Opetushallitus ja tekijät Opetushallitus PL 380 00531 Helsinki oph.fi/verkkokauppa Ulkoasu ja taitto: Anni Mikola Kuvitus ja kuvatoimitus: Maija Karala Selkomukautus: Ari Sainio Tuottaja: Salla Peltola

Lisätiedot

Tunnin sisältö. 1. Eliömaailman luokittelu 2. Populaatio ja sen ominaisuudet 3. Lajien väliset vuorovaikutukset

Tunnin sisältö. 1. Eliömaailman luokittelu 2. Populaatio ja sen ominaisuudet 3. Lajien väliset vuorovaikutukset EKOLOGIA 1 Tunnin sisältö 1. Eliömaailman luokittelu 2. Populaatio ja sen ominaisuudet 3. Lajien väliset vuorovaikutukset Eliömaailman luokittelu eli taksonomia Perustan loi Carl von Linné 1700 -luvulla

Lisätiedot

Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,,

Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,, Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,, tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa

Lisätiedot

Meripihka. Trilobiitti. 1. Fossiilit. Hominidin kallo. Kivettynyt metsä. Ramses Suuri. Jäätynyt mammutti. Jäämies

Meripihka. Trilobiitti. 1. Fossiilit. Hominidin kallo. Kivettynyt metsä. Ramses Suuri. Jäätynyt mammutti. Jäämies Meripihka 1. Fossiilit Trilobiitti Hominidin kallo Ramses Suuri Kivettynyt metsä Jäämies Jäätynyt mammutti Fossiili = aiemmalta geologiselta kaudelta peräisin oleva eliön jäänne (sanakirjan mukaan myös

Lisätiedot

BIOLOGIA. Aihekokonaisuudet. Biologian opetuksessa huomioidaan erityisesti seuraavat aihekokonaisuudet: kestävä kehitys teknologia ja yhteiskunta

BIOLOGIA. Aihekokonaisuudet. Biologian opetuksessa huomioidaan erityisesti seuraavat aihekokonaisuudet: kestävä kehitys teknologia ja yhteiskunta BIOLOGIA Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja

Lisätiedot

5.7 Biologia. Opetuksen tavoitteet

5.7 Biologia. Opetuksen tavoitteet 5.7 Biologia Biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Opetus lisää ymmärrystä biologian merkityksestä osana luonnontieteellisen maailmankuvan rakentumista.

Lisätiedot

5.7. Biologia. Opetuksen tavoitteet

5.7. Biologia. Opetuksen tavoitteet 5.7. Biologia Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin

Lisätiedot

Opettaja: Mika Sipura

Opettaja: Mika Sipura Opettaja: Mika Sipura Biologia Arkadian yhteislyseossa Bi1. Elämä ja evoluutio Kaikille yhteiset Bi2. Ekologia ja ympäristö Bi3. Solu ja perinnöllisyys Bi4. Ihmisen biologia I Bi5. Biologian sovelluksia

Lisätiedot

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. 1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,

Lisätiedot

6.5 Biologia. Opetuksen tavoitteet

6.5 Biologia. Opetuksen tavoitteet 6.5 Biologia Biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Opetus lisää ymmärrystä biologian merkityksestä osana luonnontieteellisen maailmankuvan rakentumista.

Lisätiedot

Kurssin suorittaminen

Kurssin suorittaminen Kurssin suorittaminen - Oppikirja: Kokkonen ym.: Lukion biologia, eliömaailma. Otava, 2010 (tai uudempi). Kurssi koostuu kolmesta osasta: 1. Kurssikoe (18 pistettä): 1. Kaikille pakollinen käsitteenmäärittelytehtävä.

Lisätiedot

Biologian kokeellisuuteen liittyvä pienimuotoinen tutkimus tai projekti. Kurssia ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi.

Biologian kokeellisuuteen liittyvä pienimuotoinen tutkimus tai projekti. Kurssia ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi. Pakolliset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (BI01) Kurssilla perehdytään elämän edellytyksiin ja kaikille eliöille tunnusomaisiin piirteisiin. Kurssilla tutustutaan myös biologian tapaan hankkia ja kuvata

Lisätiedot

Geenitekniikan perusmenetelmät

Geenitekniikan perusmenetelmät Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa

Lisätiedot

SIMULOITU VALINTAKOE

SIMULOITU VALINTAKOE KANDIDAATTIKUSTANNUS OY VALMENNUSKURSSIT SIMULOITU VALINTAKOE 29.4.2017 VASTAUSMONISTE Tämä on simuloidun kokeen vastausmoniste. Annettuja vastaustiloja EI SAA YLITTÄÄ ja tekstiä saa kirjoittaa vain yhden

Lisätiedot

LUOMINEN JA EVOLUUTIO

LUOMINEN JA EVOLUUTIO LUOMINEN JA EVOLUUTIO Maailman syntyminen on uskon asia Evoluutioteoria Luominen Teoria, ei totuus Lähtökohta: selittää miten elollinen maailma olisi voinut syntyä, jos mitään yliluonnollista ei ole Ei

Lisätiedot

Opettaja: Mika Sipura

Opettaja: Mika Sipura Opettaja: Mika Sipura Kurssin suorittaminen - Oppikirja: Idänpirtti ym.: Bi1. Elämä ja evoluutio. Otava. 2016 Kurssiarvosana koostuu kolmesta osasta: 1. 2 osakoetta (18 + 18 pistettä): 1. Kaikille pakollinen

Lisätiedot

3 Eliömaailma koostuu miljoonista lajeista. 4 Solurakenne on elämän perusominaisuus. 6 Lisääntyminen on elämän tärkeimpiä tunnusmerkkejä

3 Eliömaailma koostuu miljoonista lajeista. 4 Solurakenne on elämän perusominaisuus. 6 Lisääntyminen on elämän tärkeimpiä tunnusmerkkejä Oppikirjan tehtävien vastaukset Sisällysluettelo: 1 Biologian on elämän tiede 2 Mitä elämä on? 3 Eliömaailma koostuu miljoonista lajeista 4 Solurakenne on elämän perusominaisuus 5 Solun toimintaohjeet

Lisätiedot

BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO

BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO 2016-2017 Tervetuloa BI4-kurssille! Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa: ihmissolun erilaistumisen pääperiaatteet sekä kudosten ja elinten rakenteet

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne 1. Avainsanat 2. Solut koostuvat molekyyleistä 3. Hiilihydraatit 4. Lipidit eli rasva-aineet 5. Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat

Lisätiedot

Miten kasvit saavat vetensä?

Miten kasvit saavat vetensä? Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.

Lisätiedot

Evoluution perusteet Evoluution periaatteet. Evoluutio muuttaa lajeja

Evoluution perusteet Evoluution periaatteet. Evoluutio muuttaa lajeja 14 14.1 Evoluution periaatteet Evoluution perusteet Evoluutio muuttaa lajeja Evoluutio liittyy kaikkeen elävään. Jokainen maapallon olento, myös ihminen, kuuluu eliökuntaan, jolla on yhteinen alkuperä.

Lisätiedot

Kysymys 1. Mihin kuntiin ja domeeneihin eliökunta jaetaan, ja mitkä ovat domeenien väliset samankaltaisuudet ja erot?

Kysymys 1. Mihin kuntiin ja domeeneihin eliökunta jaetaan, ja mitkä ovat domeenien väliset samankaltaisuudet ja erot? Valintakoe 209/MALLIVASTAUKSET Itä-Suomen yliopisto/metsätieteiden osasto Kysymys. Mihin kuntiin ja domeeneihin eliökunta jaetaan, ja mitkä ovat domeenien väliset samankaltaisuudet ja erot? Ydinasiat Pisteet

Lisätiedot

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön 4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön Sisällys 1. Avainsanat 2. Sopeutuminen 3. Ympäristön resurssit 4. Abioottiset tekijät 1/2 5. Abioottiset tekijät 2/2 6. Optimi- ja sietoalue 7. Yhteyttäminen 8. Kasvien

Lisätiedot

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö Helsingin yliopisto, 0.5.01 Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä B-OSA, 0 p. Vastaa johdonmukaisesti kokonaisilla lauseilla. Älä ylitä annettua vastaustilaa! 1. Kuvaa sienten tehtävät metsäekosysteemissä (5

Lisätiedot

Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA

Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA Plankton -plankton ryhmät ovat kasvi ja eläinplankton. -planktonleviä ovat muun muassa piilevät ja viherlevät. -planktoneliöt keijuvat vedessä. Keijumista helpottaa

Lisätiedot

Bi3 Ympäristöekologia Mika Sipura

Bi3 Ympäristöekologia Mika Sipura Bi3 Ympäristöekologia Mika Sipura Kurssin sisältö 1. Luonnon monimuotoisuus ja sen säilyttäminen (kirjan sivut 6-40) 2. Ekologiset ympäristöongelmat (s. 41-67) Bi3-kurssilla tehdään mahdollisuuksien mukaan

Lisätiedot

LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2003, OPETUSHALLITUKSEN MÄÄRÄYS 33/011/2003

LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2003, OPETUSHALLITUKSEN MÄÄRÄYS 33/011/2003 LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2003, OPETUSHALLITUKSEN MÄÄRÄYS 33/011/2003 -BIOLOGIA (s. 1-5) -KEMIA (s. 6-7) BIOLOGIA Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset

Lisätiedot

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0

Lisätiedot

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Evoluutio ja luominen Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Väite: tiedemiehet ovat todistaneet evoluutioteorian todeksi Evoluutioteorialla tässä tarkoitan teoriaa, jonka mukaan kaikki elollinen on kehittynyt

Lisätiedot

Tehtävät Lukuun 17. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnat

Tehtävät Lukuun 17. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnat Tehtävät Lukuun 17. Tehtävä 1. Eliökunnat a)mihin kahteen ryhmään eliöt jaetaan solurakenteen perusteella? ja tumalliset ja virukset aitotumalliset ja esitumalliset ja eliöt b) Mikä ero on näiden kahden

Lisätiedot

Esim. ihminen koostuu 3,72 x solusta

Esim. ihminen koostuu 3,72 x solusta Esim. ihminen koostuu 3,72 x 10 13 solusta Erilaisia soluja Veren punasoluja Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja Pajun juurisolukko Bakteereja Malarialoisioita

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä

Lisätiedot

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla.

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla. Esseekysymyksistä 1-2 voi saada enintään 9 pistettä/kysymys. Vastauksia pisteytettäessä huomioidaan asiatiedot, joista voi saada enintään 7 pistettä. Lisäksi vastaaja saa enintään kaksi pistettä, mikäli

Lisätiedot

Lataa Evoluutiobiologia - Mats Björklund. Lataa

Lataa Evoluutiobiologia - Mats Björklund. Lataa Lataa Evoluutiobiologia - Mats Björklund Lataa Kirjailija: Mats Björklund ISBN: 9789524950763 Sivumäärä: 260 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 29.63 Mb Evoluutioteoria on kaikkea biologista tietoa yhdistävä

Lisätiedot

Lataa Kelpoisimman synty - Andreas Wagner. Lataa

Lataa Kelpoisimman synty - Andreas Wagner. Lataa Lataa Kelpoisimman synty - Andreas Wagner Lataa Kirjailija: Andreas Wagner ISBN: 9789525697735 Sivumäärä: 266 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 26.08 Mb Darwinin luonnonvalinnan voima on kiistaton ja se selittää,

Lisätiedot

Miten kasvit saavat vetensä?

Miten kasvit saavat vetensä? Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.

Lisätiedot

Biologia ylioppilaskoe

Biologia ylioppilaskoe Biologia ylioppilaskoe 12 tehtävää, joista kahdeksaan (8) vastataan Tehtävät vaikeutuvat loppua kohden, jokeritehtävät merkitty +:lla Molempiin jokereihin saa vastata ja ne lasketaan mukaan kahdeksaan

Lisätiedot

Helsingin yliopisto Valintakoe Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

Helsingin yliopisto Valintakoe Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta KOE 8 Ravitsemustiede Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 7 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän kuin 7 pistettä, B-osa jätetään arvostelematta. Lisäksi A-osasta on saatava yhteensä vähintään

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja 1. Avainsanat 2. Solut tuottavat entsyymejä katalyyteiksi 3. Entsyymien rakenne ja toiminta 4. Entsyymit vaativat toimiakseen

Lisätiedot

Solu - perusteet. Enni Kaltiainen

Solu - perusteet. Enni Kaltiainen Solu - perusteet Enni Kaltiainen Solu -perusteet 1. Solusta yleisesti 2. Soluelimet Kalvorakenteet Kalvottomat elimet 3. DNA:n rakenne 4. Solunjakautuminen ja solusykli Synteesi Mitoosi http://www.google.fi/imgres?q=elimet&hl=fi&gbv=2&biw=1280&bih=827&tbm=isch&tbnid=zb_-6_m_rqbtym:&imgrefurl=http://www.hila

Lisätiedot

Hiilidioksidipitoisuuden tutkiminen

Hiilidioksidipitoisuuden tutkiminen Kannuksen lukio Mediahuoneessa ja maastossa -oppimisympäristöjen kehittämishanke Biologia Tutkimuksen suunnittelivat ja toteuttivat BI2-kurssilla toisen vuoden opiskelijat Salla Koskela ja Venla Typpö

Lisätiedot

DNA:n informaation kulku, koostumus

DNA:n informaation kulku, koostumus DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA KOHTI IHMISYYTTÄ

BI4 IHMISEN BIOLOGIA KOHTI IHMISYYTTÄ BI4 IHMISEN BIOLOGIA KOHTI IHMISYYTTÄ TIETO IHMISEN EVOLUUTIOSTA LISÄÄNTYY JATKUVASTI Ihmisen evoluution päälinjat ovat selvinneet tutkimalla fossiileja Fossiilien ikä voidaan määrittää radioaktiivisten

Lisätiedot

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 10. Valkuaisaineiden valmistaminen solussa 1. Avainsanat 2. Perinnöllinen tieto on dna:n emäsjärjestyksessä 3. Proteiinit koostuvat

Lisätiedot

Oluen valmistuksen mikrobiologiaa ja kontaminaatioiden hallinta

Oluen valmistuksen mikrobiologiaa ja kontaminaatioiden hallinta Oluen valmistuksen mikrobiologiaa ja kontaminaatioiden hallinta 13.2.2018 Mikrobiologia - termejä mikrobi, mikro-organismi = mikroskooppisen pieni organismi/eliö, jotka kuuluvat ryhmiin alkueläimet, arkit,

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.

Lisätiedot

ainesta on! S2-tukimateriaali reaaliaineiden opetukseen Eiran aikuislukio BIOLOGIA MAANTIETO HISTORIA

ainesta on! S2-tukimateriaali reaaliaineiden opetukseen Eiran aikuislukio BIOLOGIA MAANTIETO HISTORIA ainesta on! S2-tukimateriaali reaaliaineiden opetukseen Eiran aikuislukio BIOLOGIA MAANTIETO HISTORIA ainesta on! S2-tukimateriaali reaaliaineiden opetukseen Eiran aikuislukio 2012 www.eira.fi/ainestaon

Lisätiedot

Perinnöllisyys. Enni Kaltiainen

Perinnöllisyys. Enni Kaltiainen Perinnöllisyys Enni Kaltiainen Tällä tunnilla: - Lyhyt kertaus genetiikasta - Meioosi - Perinnöllisyyden perusteet - Risteytystehtävät h"p://files.ko-sivukone.com/refluksi.ko-sivukone.com/j0284919.jpg Kertausta

Lisätiedot

BIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka

BIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka 1. kurssi 7. luokka Kurssin tavoitteena on ohjata oppilasta ymmärtämään elämän perusilmiöitä ja vesiekosysteemien rakennetta ja toimintaa. Tavoitteena on, että oppilas oppii tunnistamaan ja luokittelemaan

Lisätiedot

Keuhkosammalen Marchantia polymorpha biologiaa ja ekologiaa: menestystarina vai katastrofi

Keuhkosammalen Marchantia polymorpha biologiaa ja ekologiaa: menestystarina vai katastrofi Keuhkosammalen Marchantia polymorpha biologiaa ja ekologiaa: menestystarina vai katastrofi Sanna Laaka-Lindberg Kasvitieteen yksikkö, sammaltiimi Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS 1 2-2-2016 Keuhkosammal

Lisätiedot

PAKOLLISET KURSSIT. 1. Eliömaailma (BI1)

PAKOLLISET KURSSIT. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja

Lisätiedot

Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia. VUOSILUOKAT 7 9 7.lk

Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia. VUOSILUOKAT 7 9 7.lk Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia 9.10 a Biologia Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Lisätiedot

Kurssin suorittaminen

Kurssin suorittaminen Bi3. Ympäristöekologia Mika Sipura Sähköposti: mika.sipura@kolumbus.fi Kurssin suorittaminen Oppikirja: Leinonen, Tyrväinen & Veistola: Koulun biologia, lukio 3. Ympäristöekologia. (vuoden 2005 painos

Lisätiedot

Bakteeri onkin kaveri - ja luonto kiittää -

Bakteeri onkin kaveri - ja luonto kiittää - Bakteeri onkin kaveri - ja luonto kiittää - Perustietoa bakteereista ja probioottibakteerien hyödyistä Panu Villanen 2016 1. Maapallolla on käynnissä ihmisen aiheuttamia mittavia ympäristömuutoksia Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Symbioosi 1. Selvitä, mikä merkitys evoluution ja luonnonvalinnan kannalta on seuraavilla asioilla:

Symbioosi 1. Selvitä, mikä merkitys evoluution ja luonnonvalinnan kannalta on seuraavilla asioilla: Tehtävät Lukuun 12. Tehtävä 1. Luonnonvalinta. Selvitä, mikä merkitys evoluution ja luonnonvalinnan kannalta on seuraavilla asioilla: a. reviirikäyttäytyminen b. muuttoliike (migraatio) c. soidinkäyttäytyminen

Lisätiedot

Erilaisia soluja. Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja. Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta. Veren punasoluja

Erilaisia soluja. Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja. Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta. Veren punasoluja Erilaisia soluja Veren punasoluja Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja Pajun juurisolukko Bakteereja Malarialoisioita ihmisen puhasoluissa Hermosolu Valomikroskooppi

Lisätiedot

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15 Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan

Lisätiedot

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93. 1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin

Lisätiedot

Biodiversiteetti. Biodiversiteetin tasot

Biodiversiteetti. Biodiversiteetin tasot Biodiversiteetti Johdatus biologian opetukseen-opetusmateriaali Ronja Hyppölä, Petteri Saarela, Matias Järvinen Biodiversiteetin tasot Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus tarkoittaa elollisen luonnon

Lisätiedot

Elämän mahdollisuudet muilla planeetoilla

Elämän mahdollisuudet muilla planeetoilla Elämän mahdollisuudet muilla planeetoilla JOS muualla olisi elämää, millaista se olisi Kirsi Lehto Cygnuksen kesäleiri 2018 Kuvien lähde: Aikavaellus.fi; tai merkitty kuviin Millaisen elämän??? Voidaanko

Lisätiedot

3 Eliökunnan luokittelu

3 Eliökunnan luokittelu 3 Eliökunnan luokittelu YO Biologian tehtävien vastausohjeista osa on luettelomaisia ja vain osa on laadittu siten, että ohjeen mukainen mallivastaus riittää täysiin pisteisiin esimerkiksi ylioppilaskokeessa.

Lisätiedot

Elämän kehitys Eliökunnan kehitys. Alkumaapallon olosuhteet olivat hapettomat

Elämän kehitys Eliökunnan kehitys. Alkumaapallon olosuhteet olivat hapettomat 15 Elämä kehittyi noin 3,6 miljardia vuotta sitten. Tuolloin alkanut kehitys jatkuu yhä. Ensimmäinen elävä solu on evoluution kautta kehittynyt miljooniksi erilaisiksi lajeiksi, jotka ovat kaikki tuon

Lisätiedot

organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin ökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin irteet

organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin ökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin irteet BIOLOGIA Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja

Lisätiedot

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4.

BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4. BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4. KURSSI 1 (1 vvt) käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä

Lisätiedot

Tehtävät Lukuun 21. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä. Kirjoita oikeat sanat aukkoihin.

Tehtävät Lukuun 21. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä. Kirjoita oikeat sanat aukkoihin. Tehtävät Lukuun 21. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä Kirjoita oikeat sanat aukkoihin. Sanikkaisten lisäksi itiökasveja ovat maakasveista alkeellisimmat eli. Ne jaetaan kahteen ryhmään: maksa- ja lehtisammaliin.

Lisätiedot

BIOLOGIAN YHTEISVALINTA 2011 KYSYMYS 1. Mallivastaus

BIOLOGIAN YHTEISVALINTA 2011 KYSYMYS 1. Mallivastaus KYSYMYS 1 Lepät (Alnus) ovat lehtipuita, jotka elävät symbioosissa juurinystyröitä aikaansaavan Frankia - bakteerin kanssa. A. Kerro, miten leppä ottaa ravinteita. (24 p) B. Mitä ravinteita tarvitaan ja

Lisätiedot

Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän)

Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän) Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän) ekologinen ympäristöongelma. Esim. Kiinteää hiiltä (C) siirtyy

Lisätiedot

Mikrobiologia. Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin

Mikrobiologia. Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin Suurin osa mikrobeista on haitattomia ja niitä hyödynnetään elintarviketeollisuudessa Mikrobiologia Haitalliset mikrobit pilaavat elintarvikkeita

Lisätiedot

VASTAUS 1: Yhdistä oikein

VASTAUS 1: Yhdistä oikein KPL3 VASTAUS 1: Yhdistä oikein a) haploidi - V) ihmisen sukusolu b) diploidi - IV) ihmisen somaattinen solu c) polyploidi - VI) 5n d) iturata - III) sukusolujen muodostama solulinja sukupolvesta toiseen

Lisätiedot

Kohti sähköistä arviointia käytännön esimerkkejä lukion biologiassa

Kohti sähköistä arviointia käytännön esimerkkejä lukion biologiassa Kohti sähköistä arviointia käytännön esimerkkejä lukion biologiassa Kimmo Lahti Pateniemen lukio, Oulu OPH:n tilaisuus 2.2.2015 (Oulu): Kohti digitaalisia ylioppilastutkinnon kokeita luonnontieteissä Taustaa

Lisätiedot

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity Esa Koskenniemi, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus/ ELY-centralen i Södra Österbotten 19.4.2012 1 Miksi tästä nyt puhutaan. Biodiversiteettistrategian

Lisätiedot

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa ja tutustuttuasi Ahdin Akatemiaan tietosi ovat varmasti karttuneet niin, että kysymyksiin

Lisätiedot

Tutkintoaineen sensorikokous on hyväksynyt seuraavat hyvän vastauksen piirteet.

Tutkintoaineen sensorikokous on hyväksynyt seuraavat hyvän vastauksen piirteet. BIOLOGIAN KOE 21.3.2018 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Tutkintoaineen sensorikokous on hyväksynyt seuraavat hyvän vastauksen piirteet. Biologia on luonnontiede, joka tutkii biosfäärin elollisen luonnon rakennetta,

Lisätiedot

x _ Miksi elinikä ei ole rajaton? Mediterranean fruitfly (Ceratitis capitata) Eliniän jakautuma

x _ Miksi elinikä ei ole rajaton? Mediterranean fruitfly (Ceratitis capitata) Eliniän jakautuma Vanhenemisen fysiologia 1 Elinikä ja vanheneminen Käsitteet Elinikä - yksilön elinikä Eliniän odotusarvo, aktuaarinen (kirjanpidollinen) elinikä - keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä tietylle lajille,

Lisätiedot