Elämän kehitys Eliökunnan kehitys. Alkumaapallon olosuhteet olivat hapettomat
|
|
- Auvo Saarnio
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 15 Elämä kehittyi noin 3,6 miljardia vuotta sitten. Tuolloin alkanut kehitys jatkuu yhä. Ensimmäinen elävä solu on evoluution kautta kehittynyt miljooniksi erilaisiksi lajeiksi, jotka ovat kaikki tuon ensimmäisen eliön jälkeläisiä ja siten sukua toisilleen. Suurin osa maapallolla koskaan eläneistä eliölajeista on kuollut sukupuuttoon. Silti nykyaikana elää yhtä aikaa enemmän eliölajeja kuin koskaan aiemmin. Tämä kertoo paitsi eliökunnan pitkästä historiasta myös sen taipumuksesta kehittyä kohti kasvavaa monimuotoisuutta Eliökunnan kehitys Alkumaapallon olosuhteet olivat hapettomat Maapallo syntyi noin 4,6 miljardia vuotta sitten. Aluksi maapallolla oli kaasukehä, joka koostui pää asiassa hiilidioksidista, typestä ja vesihöyrystä. Koska kaasukehässä ei ollut happea ja siitä muodostunutta otsonia, elämälle haitallinen Auringon ultraviolettisäteily pääsi suoraan maanpinnalle saakka. Ajan kuluessa maapallo jäähtyi ja tulivuoritoiminta väheni, jolloin vesihöyry tiivistyi pisaroiksi ja sa- toi maahan. Näin syntyivät meret. Nestemäinen vesi oli edellytys myöhemmälle elämän synnylle. Elämälle välttämättömiä aineita ovat myös orgaaniset eli hiilestä rakentuvat yhdisteet. Elämän synnyssä on ollut kaksi vaihetta, kemiallinen ja biologinen evoluutio. Elottomista aineksista muodostuneiden hiiliketjujen syntyä meriin kutsutaan kemialliseksi evoluutioksi. Tämä tapahtui noin 4,6 3,8 miljardia vuotta sitten. a
2 Alkusolu syntyi meressä jatkui merissä Kasvit valtasivat maan Meriin muodostui hiiliyhdisteistä yhä monimutkaisempia ja suurempia moleklejä. Moleklit kiinnittyivät toisiinsa ja muodostivat pisaroita. Kun näiden pisaroiden sisään tuli uusia, erilaisia orgaanisia moleklejä, syntyi solurakennelma, jota kutsuttiin alkusoluksi. Alkusolu lisääntyi jakautumalla. Biologinen evoluutio oli alkanut. Biologisen evoluution tuloksena meriin syntyi mikroskooppisen pieniä, nykyisten bakteerien kaltaisia eliöitä noin 3,5 miljardia vuotta sitten. Niiden kaukaisia sukulaisia elää vielä tänäkin päivänä merien pohjissa. Näitä meren pohjassa eläviä eliöitä sanotaan arkeiksi. Ne valmistavat energiansa edelleenkin ilman happea. Elämä merissä monipuolistui vähitellen miljoonien vuosien kuluessa. Jotkin yksisoluiset eliöt sulautuivat toisten isompien yksisoluisten sisään muodos taen soluelimiä. Näin yksisoluisista eliöistä muodostui yhä monimutkaisempia. Osa yksisoluisista eliöistä liittyi yhteen solurykelmiksi. Näistä solurykelmistä muodostui monisoluisia eliöitä. Monisoluiset eliöt pystyvät toimimaan yksisoluisia tehokkaammin, sillä niiden yksittäiset solut ovat erikoistuneet eri tehtäviin. Monisoluiset eliöt voivat myös kasvaa yksisoluisia suuremmiksi. Tärkeä harppaus evoluutiossa oli suvullisen lisääntymisen kehittyminen, sillä se mahdollistaa perinnöllisen muuntelun. Suvullisesti lisääntyvillä eliöil lä jälkeläiset ovat geneettisen muuntelun vuoksi aina hieman erilaisia kuin emoyksilöt. Erilaiset yksilöt selviytyvät eri tavalla muuttuvissa ympäristöolosuhteissa. Vähitellen monen sukupolven jälkeen erilaisiin elinympäristöihin sopeutuneista populaatioista kehittyi eri lajeja. Tämän seurauksena elämä monipuolistui nopeasti, ja valtaosa eläinkunnan pääjaksoista kehittyi noin 540 miljoonaa vuotta sitten. Sisäisen tukirangan kehittyminen noin 500 miljoonaa vuotta sitten mahdollisti eläinten koon kasvun. Kalojen selkäranka on sisäinen tukiranka, ja ne ovat ensimmäisiä selkärankaisia. Maalle siirtyminen oli hidas tapahtumasarja, joka todennäköisesti alkoi matalista vuorovesilammikoista, jotka kuivuivat pari kertaa vuorokaudessa. Ensimmäisiä osittain kuivalla maalla eläneitä lajeja olivat näkinpartaislevät. Ne elivät vuorovesirannikoilla, joilla levät joutuivat ajoittain myös kuivalle maalle. Ensimmäiset kokonaan maalla eläneet kasvit olivat sanikkaisia. Ne kehittyivät noin 400 miljoonaa vuotta sitten. Sanikkaisilla on maaelämään sopiva varsi, juuret sekä lehdet. Aluksi kasveja oli vain kosteissa ympäristöissä, sillä itiökasvien lisääntyminen vaatii kosteutta. Siemenkasveista kehittyivät ensin paljassiemeniset, jotka ovat nykyisten havupuiden esi-isiä. Ne kehittyivät noin 200 miljoonaa vuotta sitten. Siitepölyn Yhteyttävät eliöt muuttivat maapallon olosuhteita Syanobakteerit eli sinilevät olivat ensimmäisiä yhteyttäviä eliöitä. Ne kehittyivät noin 3 miljardia vuotta sitten. Syanobakteerit tuottivat auringonvalon avul la vedestä ja hiilidioksidista sokeria ja happea. Nykyisen kaltainen happea, typpeä ja hiilidioksidia sisältävä ilmakehä alkoi kehittyä. Happimolekleistä muodostui ilmakehään otsonia, joka suojasi eliöitä Auringon haitalliselta ultraviolettisäteilyltä. ja siementen kehittyminen antoi kasveille mahdollisuuden edetä kauemmas vedestä. Kovakuorisen siitepölyhiukkasen sisällä kasvin siittiösolut taivaltavat kuivissa tuulissa pitkiä matkoja. Siemenen sisällä oleva vararavinto antaa taimelle hyvät eväät kasvuun. Suurin osa nykyisistä kasvilajeista on koppisiemenisiä. Ne ovat kasvien historiassa viimeiseksi kehittynyt ryhmä. Koppisiemeniset kehittyivät noin 100 miljoonaa vuotta sitten. Koppisiemenisten lisääntyminen tapahtuu usein yhteistyössä eläinten kanssa. Esimerkiksi värikkäillä kukillaan ne houkuttelevat pölyttäjiä, kuten hyönteisiä. Eläimistä on hyötyä myös siementen levittäjinä. Siemenet kulkeutuvat esimerkiksi hedelmän syöneen eläimen ruoansulatuksen läpi ja päätyvät uuteen elinympäristöön.. Kivihiilikauden metsää. Muinoin kasvaneet saniaiset, lieot ja kortteet saattoivat kasvaa nykyisten puiden mittaisiksi ja muodostivat tiheitä metsiä. Näistä metsistä ovat muodostuneet nykyiset kivihiilivarat. Kaloista kehittyneitä sammakkoeläimiä oli runsaasti. Ilmatila oli uusi, valloittamaton elementti, joten maapallolle kehittyi monia lentäviä selkärangattomia, kuten jättiläissudenkorentoja. b Kambrikausi. Elämä ei ollut vielä noussut merestä maalle 500 miljoonaa vuotta sitten. Meriin sen sijaan oli kehittynyt runsaasti lajeja. Kilpavarustelu saaliiden ja saalistajien välillä oli alkanut. 4,6 mrd. v. s. maapallo synt mrd. v. s. ensimmäisiä soluja yhteyttävä eliö 2 mrd. v. s. 1 mrd. v. s. ensimmäisiä monisoluisia 540 milj. v. s. lajimäärä merissä kasvoi 500 milj. v. s. osalle merieliöistä kehittyi selkäranka 400 milj. v. s. maalla elävät kasvit sanikkaiset hyönteiset 300 milj. v. s. sammakkoeläimet matelijat 169
3 Eläinten sopeutuminen maaelämään oli hidas tapahtuma Eläimet siirtyivät maalle ravinnon perässä. Ensimmäiset maaeläimet olivat selkärangattomia, hyönteisten esi-isiä. Todennäköisesti ne muistuttivat nykyisiä tuhatjalkaisia. Aluksi ne olivat vesieläimiä, jotka tekivät vain lyhyitä retkiä maalle ruokailemaan. Varsieväiset kalat olivat ensimmäisiä maalle nousseita selkärankaisia. Varrelliset evät kehittyivät, kun kalojen oli pakko ryömiä kuivuvien lammikoiden välillä lyhyitä matkoja. Varsievistä syntyivät vähitellen kehon painoa kannattelevat jalat. Sammakkoeläimet kehittyivät varsieväisistä kaloista noin 350 miljoonaa vuotta sitten. Eläimille kehittyi vähitellen sopeumia kuivaan maaelämään, esimerkiksi kidusten tilalle kehittyivät keuhkot. Myös raajat ja lihakset muuttuivat vahvemmiksi, koska vesi ei enää kannattanut ruumista. Sammakkoeläimet ovat riippuvaisia vedestä, koska niiden munista kehitt toukkia vain vedessä. Sammakkoeläinten iho ei siedä kuivumista, ja siksi ne eivät voi edetä kovin kauas vedestä. Ratkaisu tähän ongelmaan oli uusien ominaisuuksien eli sarveissuomujen peittämän ihon ja kuivuutta kestävien nahkapin- Ilmaston kylmeneminen mahdollisti nisäkkäiden kehityksen taisten munien kehittyminen. Nämä ominaisuudet olivat matelijoilla, joiden lajiryhmä kehittyi noin 300 miljoonaa vuotta sitten. Matelijoista kehittyi runsaasti erilaisia lajeja. Joistakin tuli hyvin suurikokoisia. Matelijoiden valtakautta nimitetään dinosaurusten ajaksi. Tuona aikana pienistä matelijoista kehittyi myös kaksi uutta selkärankaisryhmää: linnut ja nisäkkäät. Dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon luultavasti asteroidin iskua seuranneen ilmaston kylmenemisen vuoksi noin 65 miljoonaa vuotta sitten. Ilmaston kylmenemisen seurauksena myös kasvillisuus ja muu lajisto vähenivät, mikä heikensi dinosaurusten ravinnonsaantia. Dinosaurusten sukupuuton myötä linnuille ja nisäkkäille tuli runsaasti elintilaa. Tasalämpöisinä ne myös sopeutuivat kylmenneeseen ilmastoon paremmin. Näiden ryhmien nopea evoluutio alkoi. Lentotaito on lintujen menestyksen avain, sillä sen avulla ne pystyvät valtaamaan tehokkaasti uusia elinympäristöjä. Nisäkkäiden etuna lintuihin ja matelijoihin on jälkeläisten kehittyminen naaraan sisällä kohdussa. Nisäkkäät myös imettävät ja hoivaavat poikasiaan pitkään. Pitkän hoiva-ajan myötä poikaset oppivat emoltaan täysikasvuisen taitoja, jotka parantavat niiden mahdollisuuksia selviytyä. Varhaisista nisäkäslajista kehittyi vähitellen myös kädellisten lajiryhmä, jonka tunnetuin edustaja on oma lajimme, Homo sapiens. c Maan vallanneista sammakkoeläimistä kehittyi matelijoita, kuten dinosauruksia. Matelijoiden valtakausi loppui 65 miljoona vuotta sitten, minkä jälkeen nisäkkäät ja linnut pääsivät kehittymään. Kasvilajistoon olivat ilmaantuneet saniaiset ja paljassiemeniset. Nisäkkäät kehittyivät jo dinosaurusten aikaan, mutta olivat tuolloin pieniä ja piileskeleviä. Kuvassa hyönteissyöjän fossiileja.. Latimeria on varsieväisiin kuuluva laji, joka on säilynyt Muista nämä! muuttumattomana satoja miljoonia vuosia. Elämän syntyminen vaatii orgaanisia eli hiileen perustuvia yhdisteitä. Ensimmäiset alkeelliset eliöt syntyivät 4,6 3,8 miljardia vuotta sitten. Yhteyttävien eliöiden kehittyminen mahdollisti nykyilmakehän muodostumisen. Valtaosa eläinkunnan pääjaksoista kehittyi merissä, maalle siirtyneet eliöt olivat kasveja. Eläimille kehittyneitä sopeumia maaelämään ovat esimerkiksi keuhkot, kuivuutta kestävä iho ja sikiön kehittyminen munan tai kohdun suojassa. 300 milj. v. s. matelijat milj. v. s. dinosaurukset paljassiemeniset 65 milj. v. s. alkeelliset nisäkkäät koppisiemeniset dinosaurusten joukkotuho 10 milj. v. s. 7 milj. v. s. ihmisapinat 2,5 milj. v. s. ilmaston Homo-suvun kylmeneminen lajit nykyhetki 171
4 Tehtäviä Tiesitkö tämän 1. Selitä sanat a) kemiallinen evoluutio b) biologinen evoluutio c) kaasukehä d) ilmakehä 2. Kertaa a) Millaiset olivat alkumaapallon olosuhteet 4, 6 miljardia vuotta sitten b) Millaisia olivat monisoluiset eläimet c) Mitä hyötyä eläimille oli tukirangan kehittymisestä d) Millaisia olivat luultavasti maalla elävät kasvit e) Miksi matelijat olivat paremmin sopeutuneita maaelämään kuin sammakkoeläimet 3. Tutki alkukuvaa Mitä elämän kehityksen kannalta merkittäviä kehitysaskelia löydät alkukuvan kohdista Järjestä Luettele, missä järjestyksessä alla olevat asiat ilmestyivät maapallolle. a) kemiallinen evoluutio b) sammakkoeläimet c) monisoluiset levät d) yhteyttäminen e) ihminen f) matelijat g) arkit 5. Pohdi Mitä mahdollisuuksia seuraavien asioiden kehittyminen antoi eliöryhmälle a) suvullinen lisääntyminen b) selkäranka c) siemen d) sarveissuomujen peittämä iho e) siivet 6. Tulkitse Kirjan lopussa oleva torni kuvaa evoluution aikataulua. Elämän historiaa esittävän tornin perustukset kuvaavat maapallon syntyä ja viimeinen eli 46. kerros nykyhetkeä. a) Missä tornin kerroksessa yhteyttävä solu kehittyi b) Missä tornin kerroksessa kalat kehittyivät c) Missä tornin kerroksessa elämä siirtyi maalle d) Mitä merkittävää tapahtui toiseksi viimeisessä eli 45. kerroksessa 7. Sovella Vedestä maaelämään siirtyneiden eläinryhmien oli sopeuduttava aivan uudenlaiseen ympäristöön. Mitä sopeumia niille kehittyi seuraavien ongelmien ratkaisuiksi a) hapen ottaminen ilmasta b) hedelmöitys ilman vettä c) sikiön kehityksen turvaaminen d) liikkuminen 8. Käytä mielikuvitustasi Mitä sopeumia seuraavat lajit tarvitsisivat, jotta ne selviytyisivät muuttuneissa elinympäristöissään Piirrä, miltä lajit näyttäisivät evoluution muutosten myötä. a) Oravien eläinryhmä joutuu sopeutumaan ruohostoon, jossa ei juurikaan ole puita. b) Jääkarhut joutuvat sopeutumaan jäättömään ja lumettomaan ympäristöön. c) Sudet joutuvat sopeutumaan ympäristöön, jossa pääosa saaliiksi kelpaavista lajeista ui vedessä. Mikä on sukupuuttoaalto Sedimenttikivien fossiilit kertovat, minkälainen eliöyhteisö oli, kun sedimentti kerrostui. Fossiilikerrostumat sijaitsevat kivessä päällekkäin, yleensä tuoreimmat päällimmäisinä. Tutkittaessa eri aikakausien fossiilisia eliöyhteisöjä huomataan, että joissakin kerrostumissa koko lajisto vaihtuu yllättäen toiseksi. Näissä kohdissa valtavasti lajeja on hävinnyt sukupuuttoon. Tilalle on myöhemmin, miljoonien vuosien kuluessa, kehittynyt uusia lajeja. Sukupuuttoaalto on ajanjakso, jonka aikana erityisen paljon eliölajeja häviää lopullisesti. Maapallon historian suurimmissa sukupuuttoaalloissa hävisi prosenttia tuolloin eläneistä eliölajeista. Näin mittavia sukupuuttoaaltoja tunnetaan viisi. Aiheuttajana on yleensä ollut ilmaston tai merenpinnan korkeuden muutos. Niiden snä voivat Viisi suurinta sukupuuttoaaltoa olla tulivuorenpurkaukset, mannerliikunnot, Maan kiertoradan muutokset tai suuren meteoriitin törmäys Maahan. Ilmaston äkillinen lämpeneminen tai viileneminen on lajeille tuhoisaa, sillä ne eivät ehdi sopeutua muutokseen evoluution myötä. Merenpinnan nousu tai lasku muuttaa käytettävissä olevan elinalueen määrää. Esimerkiksi silloin kun merenpinta nousee paljon, maalla eläviä lajeja voi kuolla sukupuuttoon. Luonnon pitkässä historiassa sukupuuttoaallot vaikuttavat lyhyiltä ajanjaksoilta. Kuitenkin ne ovat kestäneet tuhansia, joidenkin arvioiden mukaan jopa miljoonia vuosia. Tänä päivänä lajeja kuolee sukupuuttoon ihmisen toiminnan seurauksena sellaista vauhtia, että saatamme hyvinkin olla todistamassa Maan historian tuhoisinta sukupuuttoaaltoa. Kysymyksiä 1. Paljonko eliölajeja kuoli sukupuuttoon maapallon historian suurimmissa sukupuuttoaalloissa 2. Mitkä tekijät voivat aiheuttaa sukupuuttoaallon 3. Minkä arvellaan olleen snä dinosaurusten sukupuuttoon Ajankohta Aiheuttaja Erityistä Ilmaston viileneminen Lähes kaikki merieläimet 488 milj. v. s tuhoutuivat. 416 milj. v. s. 250 milj. v. s. 200 milj.v. s. 65 milj. v. s. Ilmaston viileneminen, hapen katoaminen meristä Ilmaston viileneminen, merenpinnan lasku Ilmaston lämpeneminen, merenpinnan korkeuden muutos Ilmaston viileneminen Stä ei tiedetä, tutkijat epäilevät meteoriitti-iskua. Kaikkien aikojen suurin joukkotuho: 95 % lajeista katosi. Tulivuoret syöksivät ilmakehään kasvihuonekaasuja. Asteroidi törmäsi Maahan ja ilmakehä samentui. Dinosaurusten sukupuutto
5 15 Ilmaston muuttuminen vauhditti kehitystä 15.2 Ihmisen kehitys Miten ihmisen kehitystä tutkitaan Fossiilit antavat arvokasta tietoa ihmisen kehityksestä. Niiden avulla voidaan tehdä päätelmiä ihmisten kantamuotojen ravinnosta, aivojen suorituskyvystä ja esimerkiksi elintavoista. Osassa löydetyistä luista on havaittu olleen parantuneita murtumia, joiden hoito on vaatinut muiden lajikumppaneiden apua. Tällaiset löydökset kertovat lajin kyvystä huolehtia lajitovereista. Ihmisen alkumuotojen työkalut ja tarveesineet sekä muinaiset leiripaikat kertovat elintavoista. Nykyisin ihmisen evoluution tutkimuksessa käytetään hyväksi myös DNA:n tutkimusta. Löydöksistä tehtävät päätelmät sisältävät aina epävarmuustekijöitä, varsinkin jos löydetään vain vähän fossiileja. Asiaa voisi verrata tilanteeseen, jossa nyt maapallolla elävistä ihmisistä löydettäisiin vuosimiljoonien kuluttua vain muutama fossiili ja nekin epä- täydellisiä. Voitaisiinko niiden avulla kertoa lajimme monitasoisesta elämästä Savannilla pystyasennosta oli hyötyä Työkalujen valmistustaito tehosti ravinnonsaantia Ihmisen tarina alkaa Itä-Afrikasta. Noin seitsemän miljoonaa vuotta sitten sademetsissä eli ihmisapinalaji, josta nykyihmisen oletetaan kehittyneen. Ilmaston muututtua kuivemmaksi puusto harveni. Savannin ruohikossa kahdella jalalla kävelemään kyenneet ihmisapinat kuluttivat vähemmän energiaa kuin neljällä raajalla liikkuneet yksilöt. Kahdella jalalla liikkuva käytti käsiään tehokkaammin ja myös näki saaliin tai vihollisen paremmin. Nämä yksilöt hankkivat ravintoa helpommin ja pystyivät huolehtimaan jälkeläisistään muita paremmin. Noin 2,8 miljoonaa vuotta sitten eläneet ihmissuvun edustajat oppivat valmistamaan työkaluja lohkeavasta kivestä. Taito valmistaa työkaluja on ihmisen kehityksen kannalta merkittävä. Vaikka työkalut olivat hyvin yksinkertaisia, niiden avulla ihmiset pystyivät hankkimaan tehokkaammin ravintoa. Tämä tuki aivojen kehittymistä. Toinen tärkeä ravinnon hankintaan liittyvä keksintö oli tulen hyödyntäminen. Ravinnon kypsentäminen muutti sen helpommin imeytyvään muotoon ja tappoi siitä haitallisia mikrobeja. Ensimmäiset ihmisapinalajit elivät pääasiassa sademetsän puissa. Sade metsien kuivuminen savanneiksi suosi ihmis apinoita, jotka liikkuivat pysty asennossa. 174 Vähitellen varhaisista ihmisapinoista kehittyi etelänapinoiksi kutsuttu ryhmä. Etelänapinat olivat varsin hyvin menestyneitä kädellisiä, niitä eli lähes neljän miljoonan vuoden ajan ympäri Afrikkaa. Fossii lien hampaiden kulumispinnoista on päätelty, että etelän apinat söivät kasveja, mutta niiden arvellaan ajoittain myös metsästäneen. Etelänapinat elivät oletettavasti ryhmissä ja käyttivät työvälineinään kiviä ja oksia. Ilmasto muuttui vähitellen kylmemmäksi ja kuivemmaksi. Tämän seurauksena myös ympäristö muuttui ja kilpailu ravinnosta kiihtyi. Ravinnon etsimiseen meni yhä enemmän aikaa. Menestyjät sopeutuivat muuttuviin olosuhteisiin valmistamalla tehokkaampia metsästysvälineitä, käyttämällä tulta ja kulkemalla pitkiä matkoja parempien elinalueiden toivossa. Noin kaksi miljoonaa vuotta sitten kehittyi Homo erectuksiksi eli pystyihmisiksi kutsuttu ryhmä, jonka ruumiinrakenne muistutti jo paljon nykyihmistä. Pystyihminen levittäytyi Afrikasta Eurooppaan ja Aasiaan. Pystyihmiset elivät ryhmissä, osasivat käyttää tulta ja rakensivat asuinsijoja. Yhteiset metsästysret ket vaativat suunnittelu- ja kommunikaatiotaitoja. Pystyihmisten jäljiltä on runsaasti kivisiä käyttöesineitä. Työkaluista on huomattu niiden pysyneen muuttumattomina vuosisatoja. Tästä on päätelty, että vaikka pystyihmiset kykenivät kommunikoimaan ja osasivat valmistaa työkaluja, heiltä kuitenkin puuttui kyky keksiä uusia ratkaisumalleja. Pystyihminen ei ilmeisesti ollut tarpeeksi kekse liäs ja joustava muuttaakseen käyttäytymistään riittävästi u usien haasteiden edessä. Työkalujen tekemisen taito oli merkittävä edistysaskel. Kommunikaatiotaitojen kehittyminen auttoi ryhmässä toimimista ja suunnittelua, mikä edisti selviämistä. 175
6 Nykyihminen ja neandertalin ihminen elivät samaan aikaan Monipuoliset kommunikaatiotavat tehostivat oppimista Kulttuurievoluutio on mahdollistanut menestyksen Noin vuotta sitten ihmissuvun lajit erkaantuivat omiksi kehityslinjoikseen. Yhdestä linjasta kehittyi neandertalinihmiset, toisesta nykyihminen. Neandertalinihmiset elivät pääasiassa Euroopassa, jossa lajin elinaikana oli laaja mannerjäätikkö. He olivat rakenteeltaan rotevia ja voimakkaita, mikä auttoi sopeutumaan kylmään ilmastoon. Lyhyt ja vanttera ruumiinrakenne pys hoikkaa paremmin lämpimänä. Neandertalinihmiset metsästivät alueella eläneitä nisäkkäitä kuten mammutteja ja jättiläishirviä. He tekivät työkaluja, huolehtivat sairaista ja hautasivat vainajiaan. Neandertalinihmiset hävisivät noin vuotta sitten. Häviämisen stä ei vielä tiedetä. Varhaisimmat nykyihmisen eli Homo sapiensin fossiilit ovat noin vuotta vanhoja. Eurooppaan nykyihmiset levittäytyivät noin vuotta sitten. He asuivat luolissa, joiden seinämiä he koristelivat maalauksillaan. Nykyihmiset tekivät taide-esineitä kivestä, luista ja simpukankuorista. Taide-esineiden luominen vaatii symbolisten asioiden ymmärtämistä. Nykyihmiset pystyivät puhumaan abstrakteista asioista, kertomaan menneisdestä ja pohtimaan tulevaisuutta. Älykkdessä saavutettiin siis aivan uudenlainen taso. Nykyihmiset huolehtivat heimon muista jäsenistä, surivat kuolleita ja kunnioittivat vainajia hautaamalla ne. Vainajien mukaan haudatut koriste-esineet viittaavat uskonnollisiin menoihin. Vivahteikkaan kommunikaation avulla pystyttiin jakamaan tietoa ongelmien ratkaisemiseksi. Nykyihmiset olivat aikaisempiin ihmisiin verrattuna joustavia ja luovia. He esimerkiksi pyrkivät jatkuvasti kehittämään työkalujaan. Kulttuuriin kuuluvat kaikki lajin kehittämät menetelmät, tiedot, taidot ja käyttäytymistavat, jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle. Niitä siirretään ja vaihdetaan muiden ihmisten kanssa. Kulttuuria pyritään välittämään varsinkin omille jälkeläisille. Kulttuurin siirto toisille vaatii älyä ja kommunikointitapoja. Tietojen ja taitojen siirto sukupolvelta toiselle on mahdollistanut ihmislajin menestyksen. Kulttuurievoluutio on paljon nopeampaa kuin biologinen evoluutio. Oppimiensa taitojen ja kasvavan tietomääränsä avulla ihminen ei aina vain sopeudu ympäristöönsä vaan muokkaa sitä haluamakseen. Ihminen esimerkiksi pyst taidoillaan muokkaamaan ympäris töään itselleen vaarattomammaksi. Tällä hetkellä ihmisen vaikutusmahdollisuudet ympäristöönsä ovat niin suuria, että pystymme pitkälti päättämään koko maapallon tulevaisuudesta. Nykyään maapallolla elää vain yksi ihmislaji. Ihmisen vaikutusmahdollisuudet koko maapallon elämään ovat suuret. nykyihminen Homo sapiens neandertalinihminen Homo neanderthanlensis Homo heidelbergensis pystyihminen Homo erectus Homo ergaster kätevä ihminen Homo habilis etelänapinaihmiset Australopithecus varhaiset ihmisapinat m Ihmisen sukupuu ei ole vielä valmis. Puuttuvia renkaita eli ihmislajien välimuotoja etsitään jatkuvasti. Muista nämä! m Neandertalinihmiset ovat hyvin läheistä sukua meille. Lajien välillä tapahtui ilmeisesti myös risteytymistä, koska nykyihmisen perimästä on löydetty neandertalinihmisen perintötekijöitä. c Nykyihminen kykeni kommunikoimaan Ihmisen evoluutiota selvitetään fossii lien, esinelöytöjen, leiripaikkojen, kal liomaalausten sekä DNA-tutkimuksen avulla. Savannien yleistyminen suosi pysty asennossa liikkuvaa etelänapinalajia. Pystyihminen levittäytyi Afrikasta Eurooppaan ja Aasiaan. Nykyihminen on menestynyt nopean ja tehokkaan kulttuurievoluution myötä. Nykyihmisen lisäksi maapallolla on elänyt useita varhaisempia ihmis apina- ja ihmislajeja. lajikumppanien kanssa myös taiteen välityksellä
7 Tehtäviä Tiesitkö tämän 1. Selitä sanat a) etelänapina b) pystyihminen c) neandertalinihminen d) kulttuurievoluutio 2. Kertaa a) Miksi pystyasento oli merkittävä edistysaskel ihmisen alkumuodoille b) Miksi työkalujen valmistus paransi ihmisen alkumuotojen aivojen toimintakykyä c) Mitä tiedetään pystyihmisen elintavoista 3. Etsi luvusta Missä järjestyksessä seuraavat kyvyt ovat ilmaantuneet ihmislajin kehityksessä a) metsästysretkien suunnittelu b) oksien käyttäminen työkaluina c) taide-esineiden valmistus d) aiemmin eläneiden ihmislajien elintapojen tutkiminen e) työkalujen valmistus 4. Pohdi Kuvassa ovat ihmisen ja simpanssin, lähimmän sukulaislajimme, luustot. Listaa, mitä yhteisiä piirteitä ja mitä eroavaisuuksia löydät lajeista kuvan perusteella. 5. Tutki Ihminen pyst kääntämään peukalon muita sormia vastaan. Tätä otetta kutsutaan tarkkuuseli pinsettiotteeksi. Apinat eivät tähän pysty. Työn tarkoitus: pinsettiotteen havainnollistaminen Työvälineet: oma keho, maalarinteippi, sekuntikello Työohje: Asetutaan työpareittain. Toinen työparin jäsenistä teippaa kummankin käden peukalon maalarinteipin avulla. Kumpikin työparin jäsenistä suorittaa seuraavat tehtävät. Samalla otetaan aikaa sekuntikellolla. a) pullonkorkin avaaminen ja sulkeminen b) napin avaaminen ja sulkeminen c) tämän lauseen kirjoittaminen taululle d) tekstiviestin kirjoittaminen Vertaillaan tehtävien suorittamiseen kulunutta aikaa. Mikä tehtävistä oli erityisen hankala ilman pinsettiotetta 6. Pohdi a) Mitkä työkalut tai tavarat ovat sinulle kaikkein tärkeimpiä Valitse kymmenen esinettä, joita pidät itsellesi tärkeimpinä. Listaa ne tärkeysjärjestykseen. Vertaa tulosta parin kanssa. b) Jos kyseiset esineet olisivat ainoat, joita omasta lajistamme jäisi jäljelle, mitä niistä voisi päätellä lajimme elintavoista Simpanssi on ihmisen lähin sukulainen Ihminen ei ole kehittynyt simpanssista. Ihmisellä ja simpanssilla on kuitenkin yhteinen kantamuoto, josta kehityslinjat erkaantuivat 6 8 miljoonaa vuotta sitten. Niiden lähisukulaisuus näk ruumiinrakenteessa. Kuulumme molemmat kädellisten lahkoon. Tpillisiä yhteisiä piirteitämme ovat viisi sormea, hyvä näköaisti ja suuret aivot. Myös perimämme on hyvin samankaltainen: jopa yli 99 % perintötekijöistämme on samanlaisia. Simpanssit ovat ihmisten tapaan hyvin sosiaalisia. Ne elävät tiiviissä yhteisöissä, ja lauman sisälle muodostuu erilaisia liittoutumia. Lajien tunne-elämässä on paljon samankaltaisuutta. Simpanssien on esimerkiksi todettu ihmisten tapaan tuntevan syvää surua läheisen simpanssitoverin tai jälkeläisen kuoleman johdosta. Simpanssit opettavat jälkeläisilleen työkalujen käyttöä esimerkiksi näyttämällä, miten kapean oksan avulla kaivetaan termiittipesästä termiittejä ravinnoksi. Ihmisen ja simpanssin välillä on myös runsaasti eroavaisuuksia. Ihmisen pystyasento on tukevampi, sillä ihmisellä on selkärangassa mutka alaselän ja kaulan kohdalla. Simpansseilta selkärangan mutkat puuttuvat, ja se tekee niiden kävelyn epävakaammaksi. Ihmisellä alaraajat ovat yläraajoja pidemmät toisin kuin simpansseilla. Ihokarvoja simpanssilla on ihmistä enemmän, ihmisellä sen sijaan on hikirauhasia selvästi enemmän. Ihmisen kurkunpään rakenne mahdollistaa monipuolisemman äänenmuodostuksen kuin simpanssien kurkunpää. Simpanssitkin kuitenkin kommunikoivat lajitoverien kanssa äännähdyksillä ja käsien liikkeillä. Simpanssit eivät kykene ihmisen tapaan tarkkuusotteeseen eli taivuttamaan peukaloaan muita sormia vasten. Tämä heikentää käsien käyttöä tarkkuutta vaativissa toimissa. Simpanssit ovat selvästi ihmistä vahvempia, ihmisen aivot taas ovat monissa asioissa simpanssin aivoja tehokkaammat. Kysymyksiä 1. Mihin eläinlahkoon ihminen ja simpanssi kuuluvat 2. Mitä yhtäläisksiä lajeilla on 3. Mitä eroavaisuuksia lajien välillä on 4. Kumpi voittaa, simpanssi vai ihminen Mieti asiaa eri näkökulmista. 7. Sovella Luolamaalausten avulla muinoin eläneet ihmislajit kuvasivat elämäänsä, uskomuksiaan ja heille tärkeitä asioita. Kuvien avulla saamme tietoa esi-isiemme elämästä. Mitä sinä kertoisit tuleville sukupolville nykyihmisen elämästä, mikäli käytettävissä olisi vain väriä, luolan seinä ja kuvallinen kieli eli kirjaimia ei voisi käyttää Valmistakaa suurelle paperille sormivärien avulla koko luokan näkemys nykyihmisen elämästä
Tehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen
Tehtävät Lukuun 15. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen Eliöiden kehittyminen vesielämään sopeutuneista eliöistä maalla eläviin kasveihin ja eläimiin vaati monia muutoksia niiden
LisätiedotIhmisen evoluutio. Afrikkalainen etelänapina. Lotta Isaksson 9A
Lotta Isaksson 9A Ihmisen evoluutio Evoluutio tarkoittaa lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat vähitellen ympäristöolojen aiheuttaman valikoitumisen ja perinnöllisen muuntelun takia. Perinnöllinen
LisätiedotEliökunnan kehitys. BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma
Eliökunnan kehitys BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma elämän historia on jaoteltu kausiin: elämän esiaika elämän vanha aika elämän keskiaika elämän uusi aika maailmankausien rajoilla on selkeitä muutoksia
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA KOHTI IHMISYYTTÄ
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KOHTI IHMISYYTTÄ TIETO IHMISEN EVOLUUTIOSTA LISÄÄNTYY JATKUVASTI Ihmisen evoluution päälinjat ovat selvinneet tutkimalla fossiileja Fossiilien ikä voidaan määrittää radioaktiivisten
LisätiedotBI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO
BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO 2016-2017 Tervetuloa BI4-kurssille! Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa: ihmissolun erilaistumisen pääperiaatteet sekä kudosten ja elinten rakenteet
LisätiedotLisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma
Lisääntyminen BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma säilyä hengissä ja lisääntyä kaksi tapaa lisääntyä suvuton suvullinen suvuttomassa lisääntymisessä uusi yksilö syntyy ilman sukusoluja suvullisessa
LisätiedotKaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja
Eläinten luokittelu Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan
LisätiedotEliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma
Eliömaailma BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Aitotumalliset l. eukaryootit Esitumalliset l. prokaryootit kasvit arkit alkueliöt sienet bakteerit eläimet Eliökunnan sukupuu Tumattomat eliöt
LisätiedotSolun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle
Solun toiminta II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle 1. Avainsanat 2. Fotosynteesi eli yhteyttäminen 3. Viherhiukkanen eli kloroplasti 4. Fotosynteesin reaktiot 5. Mitä kasvit
LisätiedotLuku 21. Evoluution perusteet
1. Evoluutio käsitteenä a. Mitä käsite evoluutio tarkoittaa? b. Miten evoluutiota tapahtuu? c. Mitkä ovat evoluution päämääriä? 2. Evoluution todisteita Mitä seuraavat evoluution todisteet osoittavat evoluutiosta?
LisätiedotOpettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ
Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että olosuhteet maapallolla muuttuvat jatkuvasti ja että se vaikuttaa kasveihin ja eläimiin. TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Lajien väheneminen ei ole yksinomaan negatiivinen
LisätiedotBIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka
1. kurssi 7. luokka Kurssin tavoitteena on ohjata oppilasta ymmärtämään elämän perusilmiöitä ja vesiekosysteemien rakennetta ja toimintaa. Tavoitteena on, että oppilas oppii tunnistamaan ja luokittelemaan
LisätiedotMikä on elollista ja mikä on elotonta? Elollinen tietenkin elää ja eloton ei elä. Pitäisikö tätä miettiä tarkemmin?
ELÄKÖÖN ELÄMÄ Elollinen ja eloton Mikä on elollista ja mikä on elotonta? Elollinen tietenkin elää ja eloton ei elä. Pitäisikö tätä miettiä tarkemmin? Luonto Maapallolla jaetaan elolliseen ja elottomaan
LisätiedotEvoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma
Evoluutio BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma 1 Evoluutio lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat ja niistä voi kehittyä uusia lajeja on jatkunut elämän synnystä saakka, sillä ei ole päämäärää
LisätiedotTervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa
Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa ja tutustuttuasi Ahdin Akatemiaan tietosi ovat varmasti karttuneet niin, että kysymyksiin
LisätiedotTunnista lajit ja logot
Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.
Lisätiedot4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön
4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön Sisällys 1. Avainsanat 2. Sopeutuminen 3. Ympäristön resurssit 4. Abioottiset tekijät 1/2 5. Abioottiset tekijät 2/2 6. Optimi- ja sietoalue 7. Yhteyttäminen 8. Kasvien
LisätiedotMeripihka. Trilobiitti. 1. Fossiilit. Hominidin kallo. Kivettynyt metsä. Ramses Suuri. Jäätynyt mammutti. Jäämies
Meripihka 1. Fossiilit Trilobiitti Hominidin kallo Ramses Suuri Kivettynyt metsä Jäämies Jäätynyt mammutti Fossiili = aiemmalta geologiselta kaudelta peräisin oleva eliön jäänne (sanakirjan mukaan myös
LisätiedotTEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
Lisätiedot1. Stanley Millerin kokeet elämän synnystä (R1)
1. Stanley Millerin kokeet elämän synnystä (R1) Ureyn-Millerin koe oli kuuluisa laboratoriokoe, jolla tutkittiin orgaanisten yhdisteiden syntyä kuvitelluissa varhaisen maan olosuhteissa. Stanley Miller
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotKaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja
Ravintoketjut Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan
LisätiedotBiodiversiteetti. Biodiversiteetin tasot
Biodiversiteetti Johdatus biologian opetukseen-opetusmateriaali Ronja Hyppölä, Petteri Saarela, Matias Järvinen Biodiversiteetin tasot Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus tarkoittaa elollisen luonnon
LisätiedotBIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet
BIOS 1 ja OPS 2016 Biologian opetussuunnitelma 2016 Biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Opetus lisää ymmärrystä biologian merkityksestä osana
Lisätiedot1. Stanley Millerin kokeet elämän synnystä (R1)
1. Stanley Millerin kokeet elämän synnystä (R1) Millerin koe (1953) on kuuluisa laboratoriokoe, jossa Stanley Lloyd Miller ja Harold Clayton Urey tutkivat orgaanisten yhdisteiden syntyä kuvitellussa varhaisen
LisätiedotLuku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
Lisätiedotkysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin!
Haasteellisempi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin
LisätiedotEvoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio
Evoluutiopuu Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Välineet: loogiset palat, paperia, kyniä Kuvaus: Tehtävässä tutkitaan bakteerien evoluutiota.
LisätiedotEvoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä
Evoluutio ja luominen Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Väite: tiedemiehet ovat todistaneet evoluutioteorian todeksi Evoluutioteorialla tässä tarkoitan teoriaa, jonka mukaan kaikki elollinen on kehittynyt
LisätiedotKeski-Suomen luontomuseo
Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 3-4 lk. Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo 2 Tässä on museon pohjapiirros. Siihen on merkitty numeroilla, millä kohdalla kukin tehtävä tehdään. Pohjapiirros
LisätiedotKurssin suorittaminen
Bi3. Ympäristöekologia Mika Sipura Sähköposti: mika.sipura@kolumbus.fi Kurssin suorittaminen Oppikirja: Leinonen, Tyrväinen & Veistola: Koulun biologia, lukio 3. Ympäristöekologia. (vuoden 2005 painos
LisätiedotTEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
LisätiedotSuomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén
Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Sisäsiittoisuudella tarkoitetaan perinnöllisyystieteessä lisääntymistä, jossa pariutuvat yksilöt ovat enemmän
LisätiedotIII Perinnöllisyystieteen perusteita
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 15. Populaatiogenetiikka ja evoluutio 1. Avainsanat 2. Evoluutio muuttaa geenipoolia 3. Mihin valinta kohdistuu? 4. Yksilön muuntelua
LisätiedotLataa Kuudes sukupuutto - Elizabeth Kolbert. Lataa
Lataa Kuudes sukupuutto - Elizabeth Kolbert Lataa Kirjailija: Elizabeth Kolbert ISBN: 9789523002814 Sivumäärä: 367 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.57 Mb Pulitzer-voittaja kuvaa sukupuuttoa, jonka näemme
LisätiedotKOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA
JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien
LisätiedotOMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS. Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus
Harjoite 12: Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat ratkaisevat paperi- ja
LisätiedotLuvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan?
Luvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan? Tarkoittaa maapallon tai jonkun sen osan monimuotoisuutta. Lajin sisäinen monimuotoisuus; Biodiversiteetti on elävän
LisätiedotSteven Kelly & Mia+Janne
Luomisoppi evoluutio Steven Kelly & Mia+Janne Tämä ei ole väittely! Pidetään kiinni yhteisestä uskosta: Alussa Jumala loi Se, että on Luoja, ratkaisee paljon: käytetään sitä rohkeasti apologiassa Eri mielipiteitä
LisätiedotMaaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla
Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 24.11.2015 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperässä elää ja vaikuttaa
LisätiedotTIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa
Helpompi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin
Lisätiedotluontopolkuja punaisilla naruilla
luontopolkuja punaisilla naruilla Kevään merkit Eniten kasvilajeja ympyrässä Mikä tästä meni/ Mikä täällä voisi asua? Runo tästä paikasta Ötökät maassa Taidenäyttely Kevään merkit YM, AI pareittain tai
Lisätiedot1 of 4 1.12.2015 8:11
1 of 4 1.12.2015 8:11 Turun yliopistossa on rakennettu DNA-näytteisiin perustuva sukupuu Lounais-Suomen susilaumoille. Turun yliopiston tiedote 30.10.2015 Lounais-Suomessa on viime vuosina elänyt lähekkäin
LisätiedotVuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta.
BIOLOGIA JA MAANTIETO Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja
LisätiedotMaaperäeliöt viljelijän tukena
Maaperäeliöt viljelijän tukena Millaista elämää mullassa on? Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 19.4.2017 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperä on eliöille moniulotteinen mosaiikki
LisätiedotLUOMINEN JA EVOLUUTIO
LUOMINEN JA EVOLUUTIO Maailman syntyminen on uskon asia Evoluutioteoria Luominen Teoria, ei totuus Lähtökohta: selittää miten elollinen maailma olisi voinut syntyä, jos mitään yliluonnollista ei ole Ei
LisätiedotJÄTTIhampaan. ar voitus
JÄTTIhampaan ar voitus Fossiili on sellaisen olion tai kasvin jäänne, joka on elänyt maapallolla monia, monia vuosia sitten. Ihmiset ovat löytäneet fossiileja tuhansien vuosien aikana kivistä ja kallioista
LisätiedotÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa
ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan
LisätiedotElämän mahdollisuudet muilla planeetoilla
Elämän mahdollisuudet muilla planeetoilla JOS muualla olisi elämää, millaista se olisi Kirsi Lehto Cygnuksen kesäleiri 2018 Kuvien lähde: Aikavaellus.fi; tai merkitty kuviin Millaisen elämän??? Voidaanko
LisätiedotBioteknologia BI5. Mikrobit
Bioteknologia BI5 Mikrobit MIKROBIT eliöitä kaikista neljästä kunnasta + virukset ja prionit kaikki mikroskooppisen pienet eliöt yksilö- ja lajimäärältään enemmän kuin muita eliöitä esiintyvät kaikenlaisissa
Lisätiedotvälillä.; Kasvavasti: Syntyvyys ja tulomuutto. Vähenevästi: kuolevuus ja lähtömuutto. Nopeaa kasvua tapahtuu, jos ympäristö on suotuisa.
Mitä ekologia tutkii? Eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä yksilö-, populaatio-, eliöyhteisö- ja ekosysteemitasolla.; Ekologia on biologian osa-alue, joka tutkii eliöiden levinnäisyyteen
LisätiedotRaamatullinen geologia
Raamatullinen geologia Miten maa sai muodon? Onko maa litteä? Raamatun mukaan maa oli alussa ilman muotoa (Englanninkielisessä käännöksessä), kunnes Jumala erotti maan vesistä. Kuivaa aluetta hän kutsui
LisätiedotAvainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat
Avainsanat populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat Populaatio Populaatiolla tarkoitetaan tietyllä alueella tiettynä
LisätiedotLataa Vain yksi jäi - Chris Stringer. Lataa
Lataa Vain yksi jäi - Chris Stringer Lataa Kirjailija: Chris Stringer ISBN: 9789524953344 Sivumäärä: 333 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.96 Mb Ajatus luonnonvalinnan ylläpitämästä evoluutiosta hyväksytään
LisätiedotMaatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö
Helsingin yliopisto, 0.5.01 Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä B-OSA, 0 p. Vastaa johdonmukaisesti kokonaisilla lauseilla. Älä ylitä annettua vastaustilaa! 1. Kuvaa sienten tehtävät metsäekosysteemissä (5
LisätiedotElämää niityllä... 4. Eurooppa osana maailmaa... 32. Elämää aavikoilla, savanneilla ja sademetsissä... 88. Ihminen...126. Elämän kehitys...
Elämää niityllä......................... 4 Niitty on valoisa kasvupaikka......................8 Perhoset viihtyvät niityllä.........................12 3. Heinäsirkka ja hepokatti niityn soittoniekat....18
LisätiedotMerja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1
Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Ovelat ötökät Arviolta noin puolet kaikista maapallon eliölajeista kuuluu hyönteisten ryhmään. Maapallolla tunnetaan yli miljoona hyönteislajia ja Suomessakin hiukan alle
LisätiedotMaaperäeläinten monimuotoisuus ja niiden merkitys pelloilla
Maaperäeläinten monimuotoisuus ja niiden merkitys pelloilla Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto VILKKU Plus hanke 20.11.2018 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperä on moniulotteinen
LisätiedotLajien uhanalaisuusindeksi elinympäristöjen muutoksen kuvaajana. Valokuvat Pekka Malinen/Luomus
Lajien uhanalaisuusindeksi elinympäristöjen muutoksen kuvaajana Valokuvat Pekka Malinen/Luomus www.luomus.fi 31.1.2017 1 www.luomus.fi 31.1.2017 2 Uhanalaisuusarvioinnin luokille annetaan uhanalaisuusindeksin
LisätiedotKorttien avulla voi esimerkiksi
Mallia luonnosta Korttien avulla voi esimerkiksi Kasveille ja eläimille on kehittynyt monenlaisia keinoja toimia energiatehokkaasti ja hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Näistä ihmisellä on paljon opittavaa.
LisätiedotJOHDANTO. John Gerarld, Herbal, 1597
JOHDANTO Mikä olisikaan suurempi ilo kuin katsoa maata, jota kasvit verhoavat kuin kirjailtu viitta, johon on ommeltu itämaisia päärlyjä ja joka on koristeltu monenmoisin harvinaisin ja kallisarvoisin
LisätiedotEvoluution perusteet Evoluution periaatteet. Evoluutio muuttaa lajeja
14 14.1 Evoluution periaatteet Evoluution perusteet Evoluutio muuttaa lajeja Evoluutio liittyy kaikkeen elävään. Jokainen maapallon olento, myös ihminen, kuuluu eliökuntaan, jolla on yhteinen alkuperä.
Lisätiedot3. Miten selität sopeutumien synnyn alkuvalailla luonnonvalintateoriaan perustuen?
DELFIINIEN EVOLUUTIO: 1. a) Ensimmäiset monisoluiset eläimet kehittyivät maapallolle noin 1 miljardi vuotta sitten. Piirrä siitä lähtien aikajana, joka kuvaa monisoluisten eläinten evoluutiota; missä järjestyksessä
LisätiedotMiten kasvit saavat vetensä?
Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.
LisätiedotVinkkejä oman puutarhan hoitamiseen
Ötökkäystävällinen kaupunkiluonto Vinkkejä oman puutarhan hoitamiseen Oppaaseen on koottu vinkkejä, joilla voit auttaa mm. pölyttäjien ja muiden hyötyhyönteisten elinoloja. Leena Luoto, kuvat Heikki Luoto
LisätiedotUhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.
Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa
LisätiedotVilli vai kesy. Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen
Villi vai kesy Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen Naudan käyttäytyminen Nauta on alun perin tasangolla elänyt saaliseläin Kesyyntymisestä ja jalostuksesta huolimatta lajille tyypilliset käyttäytymismallit
LisätiedotLataa Ihmislajin synty - Juha Valste. Lataa
Lataa Ihmislajin synty - Juha Valste Lataa Kirjailija: Juha Valste ISBN: 9789522223326 Sivumäärä: 313 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 37.06 Mb Kaikki maailman ihmiset ovat pienen afrikkalaisväestön jälkeläisiä.
LisätiedotKeskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.).
Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, mitä lajien uhanalaisuus tarkoittaa käsitteenä. Oppilas oppii, miten tärkeää on ottaa yhdessä vastuuta maapallosta ja sen eliöistä niissä ympäristöissä, joissa liikumme.
LisätiedotPörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa
Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus Lasten Yliopisto, Seinäjoki, 16.4.2016 Luennon sisältö Mitä ovat hyönteiset ja madot Mikä on niiden rooli
LisätiedotMITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA
MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA VEDENALAISEEN LUONTOON? ENERGINEN SELKÄMERI 5.10.2010 TAPIO SUOMINEN SUUNNITTELIJA VELMU-YHTEISTYÖ SELKÄMERELLÄ -HANKE TAUSTAA Kuva: Metsähallitus 2010 ERIKOISLAATUISIA YMPÄRISTÖJÄ
LisätiedotSymbioosi 1. Selvitä, mikä merkitys evoluution ja luonnonvalinnan kannalta on seuraavilla asioilla:
Tehtävät Lukuun 12. Tehtävä 1. Luonnonvalinta. Selvitä, mikä merkitys evoluution ja luonnonvalinnan kannalta on seuraavilla asioilla: a. reviirikäyttäytyminen b. muuttoliike (migraatio) c. soidinkäyttäytyminen
LisätiedotLuku 20. Biotekniikka
1. Harjoittele käsitteitä Biotekniikkaa on tekniikka, jossa käytetään hyväksi fysiikkaa. tekniikka, jossa käytetään hyväksi puuta. tekniikka, jossa käytetään hyväksi eläviä eliöitä. puutarhakasvien siementen
LisätiedotMiten kasvit saavat vetensä?
Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.
LisätiedotNaurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa
Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset
LisätiedotPROBIOOTIT KODINHOIDOSSA SYVENTÄVÄÄ TIETOA
PROBIOOTIT KODINHOIDOSSA SYVENTÄVÄÄ TIETOA MITÄ OVAT MIKRO-ORGANISMIT? Mikro-organismi tai mikrobi on organismi, joka on niin pieni, ettei sitä näe paljaalla silmällä. Vain siinä tapauksessa, kun niitä
LisätiedotMitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?
Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jumala loi kaiken
Nettiraamattu lapsille Jumala loi kaiken Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: Bob Davies; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009
LisätiedotKeuhkosammalen Marchantia polymorpha biologiaa ja ekologiaa: menestystarina vai katastrofi
Keuhkosammalen Marchantia polymorpha biologiaa ja ekologiaa: menestystarina vai katastrofi Sanna Laaka-Lindberg Kasvitieteen yksikkö, sammaltiimi Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS 1 2-2-2016 Keuhkosammal
LisätiedotTIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS
TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS Yleistä Ihmiskunnan sukupuu ja Afrikan alkukoti Miespäälinjat Haploryhmät eli klaanit Mistä tutkimus tehtiin? Timon ja meidän sukuseuramme jäsenten isälinja
LisätiedotMenneisyyden evoluutio
Menneisyyden evoluutio 1 Sisältö 3. Big Bang 4. Onko avaruudessa elämää? 5. Stephen Hawkin 6. Uskontojen luomisteoria 7. DNA ja Geenit 8. DNA ja Geenit tutkimuksissa 9. Geenivirheet ja mutaatio 10. Kambrikauden
LisätiedotKurssin suorittaminen
Kurssin suorittaminen - Oppikirja: Kokkonen ym.: Lukion biologia, eliömaailma. Otava, 2010 (tai uudempi). Kurssi koostuu kolmesta osasta: 1. Kurssikoe (18 pistettä): 1. Kaikille pakollinen käsitteenmäärittelytehtävä.
LisätiedotLataa Universumi sisällämme - Neil Shubin. Lataa
Lataa Universumi sisällämme - Neil Shubin Lataa Kirjailija: Neil Shubin ISBN: 9789525985139 Sivumäärä: 237 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 34.83 Mb Neil Shubin kertoo kirjassaan, miten maailmankaikkeuden
LisätiedotMikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
LisätiedotSUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria
Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian
LisätiedotSisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5
Sisällys Oppilaalle............................... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan........ 5 Vesi................................... 9 2. Vesi on ikuinen kiertolainen........... 10 3. Miten saamme puhdasta
LisätiedotHiilidioksidipitoisuuden tutkiminen
Kannuksen lukio Mediahuoneessa ja maastossa -oppimisympäristöjen kehittämishanke Biologia Tutkimuksen suunnittelivat ja toteuttivat BI2-kurssilla toisen vuoden opiskelijat Salla Koskela ja Venla Typpö
LisätiedotLataa Dinosaurukset - John Long. Lataa
Lataa Dinosaurukset - John Long Lataa Kirjailija: John Long ISBN: 9789513139780 Sivumäärä: 64 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 30.61 Mb Näe ja koe dinosaurusten uskomaton maailma! Kiehtovat yksityiskohdat
LisätiedotTURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014
TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti
LisätiedotMiksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana
Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana Tuomas J. Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö Esityksen rakenne Maan kasvukunnon
LisätiedotTarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN
Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,
LisätiedotKäsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon
Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon tyvipätkä on osa pitemmästä noin 15 metrisestä aihkimännystä,
LisätiedotRIISTAELÄINEKOLOGIAN PERUSTEITA
RIISTAELÄINEKOLOGIAN PERUSTEITA Ekologian peruskäsitteitä Ihmisen vaikutuksia luontoon ja riistalajien elinympäristöihin Eläinten sopeutuminen ja erilaisia keinoja selviytyä lajina Ihminen saalistajana
LisätiedotLUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ
LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,
LisätiedotRaamatun pikakurssi. Raimo Auvinen
Raamatun pikakurssi Osa 2/24 Luominen ja syntiinlankeemus (1 Moos 1-3) Lähteet: Raamatut RK92 &RK33/38 &RK& KJV, Learn Bible in 24 Hours, julkiset Raamatun selitysteokset ja Internet, joista lainaukset
LisätiedotLuonnonsuojelu on ilmastonsuojelua
Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta
LisätiedotBi3 Ympäristöekologia Mika Sipura
Bi3 Ympäristöekologia Mika Sipura Kurssin sisältö 1. Luonnon monimuotoisuus ja sen säilyttäminen (kirjan sivut 6-40) 2. Ekologiset ympäristöongelmat (s. 41-67) Bi3-kurssilla tehdään mahdollisuuksien mukaan
LisätiedotCarbon Kick Booster:n vaikutus tuholaisiin ja torjuntaeliöihin
Carbon Kick Booster:n vaikutus tuholaisiin ja torjuntaeliöihin Marianna Simula Agropolis Oy Integroitu torjunta koristekasvituotannossa (84231) Integroitu torjunta Etelä- Suomen koristekasvituotannossa
LisätiedotJouni Sorvari Ympäristötieteen laitos Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus
Uutta tietoa metsän erirakenteiskasvatuksesta häiriödynamiikkahankkeen tuloksia 21.4.2015 Sokos Hotel Vantaa 12:00-16:30 Jouni Sorvari Ympäristötieteen laitos Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus Esityksen
LisätiedotLataa Tutkimusmatkoja saarille - Ilkka Hanski. Lataa
Lataa Tutkimusmatkoja saarille - Ilkka Hanski Lataa Kirjailija: Ilkka Hanski ISBN: 9789524953993 Sivumäärä: 351 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 36.78 Mb Elämän valtava kirjo on planeettamme hämmästyttävimpiä
Lisätiedot