2. puutuneet kasvit (lignofyytit) Leptosporangiaattiset saniaiset
|
|
- Pirjo Siitonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 28.iv. 1. Polypodiales 2. puutuneet kasvit (lignofyytit) 3. Archaeopteris 4. vanhimmat siemenkasvit 5. yhteenveto Leptosporangiaattiset saniaiset pysty annulus useita sukupuuttoon kuolleita sukuja
2 Polypodiales heimojen & sukujen luokittelu muuttunut ~ 6000 spp. suuresti aivan viime vuosinakin (8-20 heimoa) uusin luokittelu 8 heimoa Aspleniac. s. lat. (eupolyploids II) Polypodiac. s. lat. (eupolyploids I) Christenhusz, M.J.M. & Chase, M.W Trends and concepts in fern classification. Annals of Botany 113: näiden 2 suurryhmän ulkopuolelle jääviä suuria heimoja Dennstaedtiac. (170 spp.) & Pteridac. (950 spp.) merkkaa mitä sisältävät JUDDin heimoista Rothfels, C.J. ym Syst. Biol. 61: & Taxon 61: Polypodiales Rothfels, C.J. ym The evolutionary history of ferns inferred from 25 low-copy nuclear genes. American Journal of Botany 102: varret maanalaisia, joskus vaakasuora maavarsi lh usein kirkinaattisia ja lehdyköiksi jakautuneita sporangiot useimmiten soruksina, usein katesuomun peittämiä heterosporiaa vain itiöpesäkkeessä 8/16/32/64 itiötä Pteris platyzomopsis gametofyytillä joskus itujyväsiä kosmopoliitti heimo, aavikoilta suolaisen ja makean veden kasvupaikoille Acrostichum spp. vanhimmat fossiilit liitukauden alkupuolelta Li, F.-W. ym Horizontal transfer of an adaptive chimeric photoreceptor from bryophytes to ferns. PNAS 111:
3 Pryer, K. ym The radiation of vascular plants. Teoksessa: Cracra., J. & Donoghue, M.J. (toim.) Assembling the tree of life. Oxford Univ. Press. 576 s. paleotsooinen mesotsooinen kenotsooinen devoni hiili permi trias jura liitu tertiääri vain itiöfossiileja KORTEMAISET (Equisetales ym.) Psilotales Ophioglossales Marattiales Osmundales Hymenophyllales Gleicheniales Schizaeales Salviniales Cyatheales Polypodiales ei fossiileja Schneider, H. ym Ferns diversified in the shadow of angiosperms. Nature 428: Kortemaiset ja saniaismaiset kasvit useita sukupuuttoon kuolleita saniaisten kehityslinjoja sekundäärinen ksyleemi Rothwell, G.W. & Nixon, K.C How does the inclusion of fossil data change our conclusions about the phylogenetic history of euphyllophytes? Int. J. Plant Sci. 167:
4 sekundäärinen ksyleemi Tetraxylopteris Archaeopteris Elkinsia Lyginopteris MEDULLOSACEAE L O S A C E A E Callistophyton CYCADACEAE ZAMIACEAE Corystospermum Ginkgo Nixon, K.C. ym A reevaluation of seed plant phylogeny. Annals of the Missouri Botanical Garden 81: Hilton, J. & Bateman, R.M Pteridosperms are the backbone of seed-plant phylogeny. Journal of the Torrey Botanical Society 133: Pryer, K. ym The radiation of vascular plants. s Teoksessa: Cracra., J. & Donoghue, M. (toim.) Assembling the tree of life. Oxford Univ. Press Cordaites CONIFERALES Ephedra Welwitschia Gnetum GLOSSOPTERIDALES Pentoxylon BENNETTITALES Caytonia MAGNOLIOPSIDA S IDA Tetraxylopteris varren sisärakenne: 4-sakarainen primäärinen puu sekundäärisessä puussa myös yhden tai useamman solukerroksen paksuisia ydinsäteitä putkisoluissa (trakeideissa) rengashuokosia kaikilla seinillä tiiviisti kiinni toisissaan kasvutavaltaan pensasmainen devonikauden keskivaiheilta Ma BP haarojen asento vastakkain vuorottainen (opposite decussate) vrt. Araucarian puu
5 heterosporia Tetraxylopteris Archaeopteris Elkinsia Lyginopteris MEDULLOSACEAE L O S A C E A E Callistophyton CYCADACEAE ZAMIACEAE Corystospermum Ginkgo Cordaites CONIFERALES Ephedra Welwitschia Gnetum GLOSSOPTERIDALES Pentoxylon BENNETTITALES Caytonia MAGNOLIOPSIDA S IDA Archaeopteris spp. ensimmäiset modernit puut rakenne kuten nykyisin elävissä puissa, oksien tyvet vahvistuneet, sijainti ja johtojänteet erilaiset kuin varren muissa, pienemmissä lisäkkeissä reaktiopuu runkojen korkeus > 20 m halkaisija > 1,5 m laajalle levinnyt, löytöjä Yhdysvalloista, Länsi- Euroopasta, Venäjältä, Marokosta, Kiinasta, Australiasta 150 näytettä jokisuistoissa, syrjäyttivät nopeasti aiempia valtalajeja juuret tunkeutuivat syvälle --> MAANNOS RUNSAASTI kariketta devonikauden loppupuolelta (~380 Ma BP) hiilikauden alkupuolelle (~340 Ma BP)
6 Archaeopteris spp. heterosporia: iso- ja pikkuitiöpesäkkeet sekaisin megasporit µm mikrosporit µm kpl/pesäke kpl/pesäke Mikro- & megafyllit mikrofylleihin yleensä vain yksi johtojänne, varren johtojänteessä EI lehtiaukkoa, interkalaarinen meristeemi megafylleihin yleensä useampia johtojänteitä, varren johtojänteessä lehtiaukko, meristeemiä lh laidoilla megafylli = pieni, lyhytikäinen oksa jonka haarat ovat asettuneet samaan tasoon (planaatio), leventyneet ja yhteenkasvettuneet
7 Lehtien (megafyllien) synty planaatio pienimmät ääreishaarat samaan tasoon > 340 Ma BP ilmarakojen määrä 4,5 kpl /mm 2 --> > 30 kpl/mm 2 pinta-alan laajentuminen CO 2 määrä laski ilmakehässä esti pinta-alaltaan huomattavasti aiempaa suuremman rakenteen ylikuumenemisen pinta-alan laajentuminen 25x Archaeopteris spp. Lehtien (megafyllien) synty devonikauden lopulla ilmakehän CO 2 pitoisuus laski hyvin jyrkästi kasvien ilmarakojen määrä kasvoi mahdollisti suuremman pinta-alan ilman ylikuumenemisen riskiä laajempi yhteyttävä pinta-ala huomattava kilpailuetu Kenrick, P Turning over a new leaf. Nature 410: muutos tapahtui samanaikaisesti ja itsenäisesti USEISSA kehityslinjoissa Beerling, D. ym Evolution of leaf-form in land plants linked to atmospheric CO 2 decline in the late Palaeozoic era. Nature 410: Beerling, D. & Berner, R.A Feedbacks and the coevolution of plants and atmospheric CO 2. PNAS 102:
8 Tetraxylopteris Archaeopteris Elkinsia Lyginopteris vain 1 isoitiö, jää isoitiöpesäkkeen sisään, sporofyytin rakenteiden (integumenttiliuskojen) osin suojaama MEDULLOSACEAE L O S A C E A E Callistophyton CYCADACEAE ZAMIACEAE Corystospermum Ginkgo Cordaites CONIFERALES Ephedra Welwitschia Gnetum GLOSSOPTERIDALES Pentoxylon BENNETTITALES Caytonia MAGNOLIOPSIDA S IDA devonikauden loppupuolelta > 363 Ma BP isoitiöpesäkket & niitä suojaavat liuskat n. 6,5 mm Elkinsia polymorpha pituus n. 4,5 mm pituus n. 15 mm Archaeosperma arnoldii Pseudosporogonites cf. hallei Prestianni, C. ym Palaeogeography, Palaeoclimatology, Palaeoecology 417:
9 synangio hypoteesi rykelmä fertiilejä pieniä ääreishaaroja pesäkkeiden määrä vähenee ulommaiset menettävät kyvyn tuottaa itiöitä telomi hypoteesi useamman asteen haarojen lyhentyminen ulommaiset fertiilit haarat menettävät kyvyn tuottaa itiöitä
10 Tetraxylopteris Archaeopteris Elkinsia Lyginopteris MEDULLOSACEAE L O S A C E A E Callistophyton integumentit suojaavat isoitiöpesäkettä kokonaan, vain mikropyle avoinna = SIEMEN Lyginopteris Lagenostoma ovoides siemenaiheet 4,25 x 5,5 mm CYCADACEAE ZAMIACEAE Corystospermum Ginkgo Cordaites SIEMENKASVIT CONIFERALES Ephedra Welwitschia Gnetum GLOSSOPTERIDALES Pentoxylon BENNETTITALES Caytonia MAGNOLIOPSIDA S IDA
11 SAMANSYNTYISET ELI HOMOLOGISET RAKENTEET Heterosporiset itiökasvit ISOitiöpesäkkeellinen lh Siemenkasvit emi lh ISOitiöpesäke ISOitiö naaras alkeisvarsikko 2n n nukellus (siemenaiheen sydän) ISOitiö primäärinen endospermi arkegonio (munapesäke) munasolu arkegonio (munapesäke) munasolu SAMANSYNTYISET ELI HOMOLOGISET RAKENTEET Heterosporiset itiökasvit pikkuitiöpesäkkeellinen lh pikkuitiöpesäke pikkuitiö koiras alkeisvarsikko anteridio (siittiöpesäke) siittiösolu (siimallinen) 2n n Siemenkasvit hede lh pikkuitiöpesäke (pollen sac) siitepölyhiukkasen 1-soluvaihe (epäkypsä siitepölyh.) siitepölyhiukkasen ja siiteputken solut generatiivinen solu siitossolu (siimaton) siittiösolu (siimallinen, Cycadales, Ginkgo)
12 YHTEENVETO Polypodiales nykyisin elävistä saniaislahkoista runsaslajisin & ekologisesti monimuotoisin ensimmäiset puutuneet kasvit (lignofyytit) devonikaudelta ~380 Ma BP sekundääristä puuta Archaeopteris muodosti ensimmäisiä todellisia metsiä HETEROsporinen mutta edelleen vapaasti itiöivä syrjäytti tehokkaasti aiemmin vallinneita kasveja CO 2 pitoisuuden huomattava lasku devonikauden lopussa johti SUURIKOKOISTEN LH kehittymiseen lignofyyteissä & saniaismaisissa kasveissa ensimmäiset siemenkasvit hiilikaudelta ~310 Ma BP
Pinaceae Podocarpaceae Araucariaceae Sciadopityaceae Taxaceae Cupressaceae. 3.v.
3.v. 1. havupuut: Sciadopityaceae - Taxaceae 2. sukupuuttoon kuolleita havupuita 3. Gnetales 4. yhteenveto Pinaceae Podocarpaceae Araucariaceae Sciadopityaceae Taxaceae Cupressaceae SCIADOPITYACEAE 1 laji
Lisätiedot2.v. 1. havupuut: Pinaceae Podocarpac. Araucariac. 2. yhteenveto HAVUPUUT BENNETTITALES
2.v. 1. havupuut: Pinaceae Podocarpac. Araucariac. 2. yhteenveto Tetraxylopteris Archaeopteris Elkinsia Lyginopteris MEDULLOSACEAE Callistophyton CYCADACEAE ZAMIACEAE Corystospermum Ginkgo Cordaites CONIFERALES
Lisätiedot4.v. 1. Glossopteridales. 2. Bennettitales. 3. Caytonia. 4. koppisiemeniset. 5. yhteenveto MEDULLOSACEAE MAGNOLIOPSIDA
4.v. 1. Glossopteridales 2. Bennettitales 3. Caytonia 4. koppisiemeniset 5. yhteenveto Tetraxylopteris Archaeopteris Elkinsia Lyginopteris MEDULLOSACEAE L O S A C E A E Callistophyton CYCADACEAE ZAMIACEAE
Lisätiedot29.iv. 1. käpypalmut 2. fossiilisia siemenkasveja. 3. neidonhiuspuu 4. yhteenveto. bilateraalinen siitepöly
29.iv. 1. käpypalmut 2. fossiilisia siemenkasveja 3. neidonhiuspuu 4. yhteenveto Tetraxylopteris bilateraalinen siitepöly aukeamiskohta (monoaperture) pölykammion kalvoton pohja kerroksellinen siemenkuori
Lisätiedot1. ritsomorfiset liekomaiset kasvit
25.iv. 1. ritsomorfiset liekomaiset kasvit 2. monilofyytit 3. kortemaiset kasvit 4. yhteenveto Lepidodendrales Isoetaceae lahnaruohot Selaginellaceae Lycopodiaceae mähkäkasvit liekokasvit LIGULA mikrofyllit
LisätiedotEQUISETALES - kortemaiset kasvit
13.5. 1. Equisetales 2. Marattiales 3. köykäispesäkkeiset saniaiset 4. yhteenveto EQUISETALES - kortemaiset kasvit 4 heimoa Calamitaceae Equisetac. Gondwanostachyac. Tchernoviac. Pseudoborniales Sphenophyllales
Lisätiedot1. Polysporangiophyta monipesäkkeelliset. 2. Tracheophyta putkisolulliset kasvit. Polysporangiophyta
22.iv. 1. Polysporangiophyta monipesäkkeelliset 2. Tracheophyta putkisolulliset kasvit 3. yhteenveto Polysporangiophyta Polysporangiophyta monipesäkkeelliset Lycophytina liekomaiset kasvit Euphyllophytina
LisätiedotKASVIKUNTA kl 2016
526128 KASVIKUNTA kl 2016 Luennot klo 10-12 salissa 6602 11.4. Ma johdanto kasvikuntaan 12.4. Ti Chlorophyta 14.4. To Streptophyta 15.4. Pe vanhimmat alkiolliset kasvit 18.4. Ma maksasammalet 19.4. Ti
LisätiedotALKIOLLISET KASVIT. 18.iv. MAKSASAMMALET menestystä pienoiskoossa. Marchantiophyta - maksasammalet. sammalet. Polysporangiophyta monipesäkkeelliset
18.iv. MAKSASAMMALET menestystä pienoiskoossa Marchantiophyta - maksasammalet ALKIOLLISET KASVIT Polysporangiophyta monipesäkkeelliset Lycophytina liekomaiset kasvit Euphyllophytina lehdelliset kasvit
Lisätiedot14.iv. STREPTOPHYTA - vinosiimaiset
14.iv. STREPTOPHYTA - vinosiimaiset KASVIEN PÄÄRYHMÄT 2016 CHLOROPHYTA STREPTOPHYTA Turmel, M. ym. 2002. Mol. Biol. Evol. 19:24-38 Lemieux, C. ym. 2000: Ancestral chloroplast genome in Mesostigma viride
LisätiedotBlackwell, W.H Two theories of origin of the land-plant sporophyte: which is left standing? The Botanical Review 69:
KASVIKUNTA 2016 Jaakko Hyvönen KESKEISIÄ ARTIKKELEITA JA TEOKSIA Algeo, T.J. & Scheckler, S.E. 2010. Land plant evolution and weathering rate changes in the Devonian. Journal of Earth Science 21, Special
Lisätiedot15.iv. ALKIOLLISET KASVIT vedestä maalle. 2. vanhimmat fossiilit & ympäristö
15.iv. ALKIOLLISET KASVIT vedestä maalle 1. alkiolliset kasvit 2. vanhimmat fossiilit & ympäristö 3. sukupolvenvuorottelu 4. yhteenveto KASVIEN PÄÄRYHMÄT CHLOROPHYTA STREPTOPHYTA miksi juuri embryofyytit?
LisätiedotPuusolut ja solukot. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT
Puusolut ja solukot Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT Luennon oppimistavoitteet Osaat nimetä ja tunnistaa puun eri osat Tunnistat havupuiden ja lehtipuiden pääsolutyypit. Tiedät,
LisätiedotLuennon 3 oppimistavoitteet. Solulajit PUUSOLUT. Luennon 3 oppimistavoitteet. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia
Solulajit Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 3 oppimistavoitteet Osaat luokitella puusolut ja ymmärrät niiden tehtävät ja sijainnin puusolukossa. Tunnistat havupuiden ja lehtipuiden solukot mikroskooppikuvista.
Lisätiedotis supported in the ntall (75% BS), ntno3rd (70% BS), and AA (78% BS) analyses. In the RY analysis, the relationship Tracheophytes (Vascular Plants)
: iso kuva Yleiskuva Kasvisystematiikka: maakasvit Jari Oksanen Ekologian yksikkö Jari Oksanen (Ekologian yksikkö) 1 / 43 Plastidigeenit Ruhfel et al. BMC Evolutionary Biology 2014, 14:23 Page 7 of 26
Lisätiedot19.iv. BRYOPHYTA - lehtisammalet. Bryophyta: Takakiopsida -- Polytrichopsida
19.iv. BRYOPHYTA - lehtisammalet Bryophyta: Takakiopsida -- Polytrichopsida ALKIOLLISET KASVIT Polysporangiophyta moni-itiöpesäkkeelliset Lycophytina liekokasvit Euphyllophytina lehdelliset kasvit periini
Lisätiedot13.11. Tulosten arviointi. tulosten arviointi. voimmeko luottaa saamiimme tuloksiin?
13.11. tulosten arviointi Tulosten arviointi voimmeko luottaa saamiimme tuloksiin? onko osa saaduista tuloksista sattumanvaraisia? mitkä OSAT puusta ovat luotettavimpia? 1 KONSENSUSDIAGRAMMI Useita yhtä
LisätiedotMikä on siemen? Paljassiemeniset Kasvisystematiikka: maakasvit. Esisiemenkasvit (Progymnospermopsida) Siemenkasvien kehittyminen ja valtakaudet
Mikä on siemen? Siemenkasvien evoluutio Kasvisystematiikka: maakasvit Jari Oksanen Biologian tutkinto-ohjelma 2016 Siemenkasvit ovat heterosporisia itiökasveja, joiden megaspori ( -itiö) hedelmöityy emokasvissa
Lisätiedot21.iv. Tetraphidopsida - lahosammalet. Takakiopsida
21.iv. Bryophyta: Tetraphidopsida -- Bryopsida Tetraphidopsida - lahosammalet Takakiopsida suuvaruksessa vain 4 suurta hammasta, muodostuneet kokonaisista soluista Tetraphis pellucida lahopuulla Tetrodontium
LisätiedotAjankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä
Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA
Lisätiedot(monipesäkkeisiin) verrattuna pieniä ja rakenteeltaan yksinkertaisia. Tämän vuoksi konvergenttisen evoluution
K a s v i t i e t e e n p ä i v ä t 2 0 1 3 Lehtisammalten makromorfologia konvergenssia yksinkertaisissa alkiollisissa kasveissa Neil Bell ja Jaakko Hyvönen Lehtisammalet ovat pieniä, yksinkertaisia kasveja,
LisätiedotKeuhkosammalen Marchantia polymorpha biologiaa ja ekologiaa: menestystarina vai katastrofi
Keuhkosammalen Marchantia polymorpha biologiaa ja ekologiaa: menestystarina vai katastrofi Sanna Laaka-Lindberg Kasvitieteen yksikkö, sammaltiimi Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS 1 2-2-2016 Keuhkosammal
LisätiedotEuphorbia spp. Croton 1300 spp.!
www.mobot.org/mobot/research/apweb/ Heimoja joiden asema vielä epävarma lahkon sisällä Caryocaraceae Centropalac. Humiriac. Irvingiac. Ixonanthac. Linac. Medusagynac. Pandac. Quiinac. Achariaceae Goupiac.
LisätiedotOHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri
OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE
LisätiedotOULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus
OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan
LisätiedotLaatumäntyä erirakenteiskasvatuksella koesuunnitelma ja toteutus
Laatumäntyä erirakenteiskasvatuksella koesuunnitelma ja toteutus Riikka Piispanen Luonnonvarakeskus Erirakenteiskasvatus männiköissä näin se voi toimia (Sauli Valkonen ja Riikka Piispanen) Erirakenteis-
LisätiedotMetsän biotalous Suomessa, Euroopassa ja globaalisti
Metsän biotalous Suomessa, Euroopassa ja globaalisti Veli Pohjonen Kustavi Biotaloustapahtuma 27. elokuuta, 2017 Pohjoiset, kestävän kehityksen aurinkokennomme Suomi 100 maailman pisin ja tarkin metsän
LisätiedotMaaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa
Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa Paula Ollila Taksaattoriklubin kevätseminaari 11.4.2018 Sisältö Taustaa Raportointivaatimukset Karikesyötteen laskeminen Laskenta mineraalimailla Laskenta
LisätiedotLuku 7. Verkkoalgoritmit. 7.1 Määritelmiä
Luku 7 Verkkoalgoritmit Verkot soveltuvat monenlaisten ohjelmointiongelmien mallintamiseen. Tyypillinen esimerkki verkosta on tieverkosto, jonka rakenne muistuttaa luonnostaan verkkoa. Joskus taas verkko
LisätiedotA274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT
A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT PUURAKENTEET, BINÄÄRIPUU, TASAPAINOTETUT PUUT MIKÄ ON PUUTIETORAKENNE? Esim. Viereinen kuva esittää erästä puuta. Tietojenkäsittelytieteessä puut kasvavat alaspäin.
LisätiedotLuennon 2 oppimistavoitteet RUNGON RAKENNE PUU. Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia
Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 2 oppimistavoitteet Osaat nimetä ja tunnistaa puun eri osat (latvusto, runko, oksat, sisäoksat, juuret). Tunnistat ja osaat
LisätiedotKaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.
Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot
LisätiedotRunko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella.
Pintaruhjeita, lahoa 290. Tilia cordata 290. Tilia cordata 126 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 48,7 cm keskimäärin 48 % Kaivettu juuristoalueella. Pintaruhjeita ja lahoa. Iso, kuollut oksa Asfaltti
LisätiedotPutkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet ottavat vettä koko pinnallaan.
Joensuun yliopisto Metsätieteellinen tiedekunta Mallikysymyksiä ja -vastauksia valintakokeeseen 008 BIOLOGIA1. Veden kulkeutuminen kasveissa. Ydinasiat: Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet
LisätiedotMonimuotoinen metsäluonto
Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta Monimuotoinen metsäluonto Virpi Sahi, joulukuu 2013 Koulumetsä on koulua/päiväkotia lähellä oleva pysyvä metsäluontokohde, joka sopii lasten
LisätiedotMeripihka. Trilobiitti. 1. Fossiilit. Hominidin kallo. Kivettynyt metsä. Ramses Suuri. Jäätynyt mammutti. Jäämies
Meripihka 1. Fossiilit Trilobiitti Hominidin kallo Ramses Suuri Kivettynyt metsä Jäämies Jäätynyt mammutti Fossiili = aiemmalta geologiselta kaudelta peräisin oleva eliön jäänne (sanakirjan mukaan myös
LisätiedotTehtävät Lukuun 21. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä. Kirjoita oikeat sanat aukkoihin.
Tehtävät Lukuun 21. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä Kirjoita oikeat sanat aukkoihin. Sanikkaisten lisäksi itiökasveja ovat maakasveista alkeellisimmat eli. Ne jaetaan kahteen ryhmään: maksa- ja lehtisammaliin.
LisätiedotArboristi / Hortonomi Teppo Suoranta puh
3 4 5 6 1 2 7 Puut tutkittiin ensiksi silmämääräisesti. Tyvet ovat jonkin verran liian syvällä johtuen täyttömaasta. Halkeamia ja laho-onkaloita ei ole. Kasvupaikalla on tiivis maa ja pinta on katettu
LisätiedotSolun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous
Solun toiminta II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous 1. Avainsanat 2. Vesi nousee kasveihin lähes ilman energian kulutusta 3. Putkilokasvin rakenne ja toiminta 4. Ilmarakojen toiminta ja
LisätiedotNäkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?
Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus
LisätiedotGeraniales Myrtales Crossosomatales. Geraniales. Zygophyllales. Fabales
rosidit! APG III (2009) Bot. J. Linn. Soc. 161: 105-121. Vitales Myrtales Crossosomatales Zygophyllales Picramniales Sapindales Celastrales Fabales Francoaceae Geraniac. Ledocarpac. Melianthac. Vivianiac.
LisätiedotKOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA
JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien
LisätiedotLaatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla
Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla Taustaa» Kasvumallit antavat puustoennusteen kiertoaikana, kun tunnetaan» kasvupaikkatiedot»
LisätiedotPerinnebiotooppien hoidon vaikutukset eroavat kasvien ja hyönteisten välillä
Perinnebiotooppien hoidon vaikutukset eroavat kasvien ja hyönteisten välillä Juha Pöyry SYKE / Luontoympäristökeskus Kuoriainen haastaa kyytön seminaari 10.11.2010, Turku Esityksen taustaa.. SYKEssä tutkittu
LisätiedotEliökunnan kehitys. BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma
Eliökunnan kehitys BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma elämän historia on jaoteltu kausiin: elämän esiaika elämän vanha aika elämän keskiaika elämän uusi aika maailmankausien rajoilla on selkeitä muutoksia
LisätiedotFungi infecting cultivated moss can also cause diseases in crop plants
Fungi infecting cultivated moss can also cause diseases in crop plants SEMINAR ON PEST RISK ASSESSMENT 2-3 October 2012, Helsinki, Finland 9.10.2012 1 Fungi infecting cultivated moss can also cause diseases
LisätiedotLauri Korhonen. Kärkihankkeen latvusmittaukset
Lauri Korhonen Kärkihankkeen latvusmittaukset Latvuspeittävyys ( canopy cover ) Väljästi määriteltynä: prosenttiosuus jonka latvusto peittää maanpinnasta Tarkasti määritettynä*: se osuus määräalasta, jonka
LisätiedotSuomen metsien kasvihuonekaasuinventaario
Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Aleksi Lehtonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Johdanto sopimukset ja hiilitase 2. Nykyinen
LisätiedotSUOMEN LUONNONVARAISTEN SANIAISTEN MIKROLISÄYS
SUOMEN LUONNONVARAISTEN SANIAISTEN MIKROLISÄYS Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Puutarhatalouden koulutusohjelma Lepaa, 20.12.2012 Satu Dahl TIIVISTELMÄ LEPAA Puutarhatalouden koulutusohjelma Tekijä Satu
LisätiedotPuuperäinen Biohiili osaksi hiilineutraalia aluetaloutta. Kaikki irti puusta. Kari Tiilikkala.
Puuperäinen Biohiili osaksi hiilineutraalia aluetaloutta Kaikki irti puusta Kari Tiilikkala. Professori emeritus MTT/Luke KT-Finnoserv, Tampere Biohiiltä Pirkanmaalle seminaari 4.4. 2019 Kulttuuritalo
LisätiedotVaiheittaiset ohjeet Majan rakentaminen puuhun
Vaiheittaiset ohjeet Majan rakentaminen puuhun Sopivan puun valitseminen Valitse muodoltaan ja rakenteeltaan sopiva puu ja varmista, että se on terve. Tämä on erittäin tärkeää, jotta majalla on tukeva
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5
LisätiedotIhmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos
Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman
LisätiedotLaskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta
Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta Pasi Raumonen, Mikko Kaasalainen ja Markku Åkerblom Tampereen teknillinen ylipisto, Matematiikan laitos
LisätiedotKommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari
Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari 28.8.2019, Koli Jaana Bäck Professori (Metsien ja ilmaston vuorovaikutukset), Helsingin yliopisto 28/08/2019 1 7.8 PgC y -1 Ihmistoiminnasta syntyvät CO
LisätiedotSaatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää?
Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää? Vastaus: Ei Tiesitkö: Sammaleen ja jäkälän keruu vaatii maanomistajan luvan. Vastasitko oikein? Jatka matkaa seuraavalle rastille nilkoista kiinni
LisätiedotGrä sbö len tuulivöimähänke: Kuväsövitteet
Grä sbö len tuulivöimähänke: Kuväsövitteet 1. Yleistä: Kaikissa kuvasovitteissa on käytetty tuulivoimalatyyppiä Nordex N117 2.4 MW. Napakorkeus: 141 m Lavan pituus: 58,5 m Roottorin halkaisija: 117 m Menetelmä:
LisätiedotGrä sbö len tuulivöimähänke: Kuväsövitteet
Grä sbö len tuulivöimähänke: Kuväsövitteet 1. Yleistä: Kaikissa kuvasovitteissa on käytetty tuulivoimalatyyppiä Enercon E101 3MW. Napakorkeus: 135,4 m Lavan pituus: 50,5 m Roottorin halkaisija: 101 m Menetelmä:
LisätiedotStudents Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student
Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical
LisätiedotVALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY
V/Ii1C:n) PPA 1 03400 VIHTI 913-46211 VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY KOETUSSELOSTUS TEST REPORT NUMERO 1203 RYHMÄ 13 VUOSI
LisätiedotPuun eri osat. Puusta pintaa syvemmältä. Puun eri osat. Rungon solukko huolehtii nestevirtauksesta
Puun eri osat Puusta pintaa syvemmältä Pekka Saranpää Metsäntutkimuslaitos Vantaan tutkimuskeskus puulla voidaan erottaa rakenteellisesti ja toiminnallisesti kolme erilaista osaa: juuristo runko sekä oksat
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 23.1.218 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11
LisätiedotNokipäästöt ja niiden kulkeutuminen Arktiselle alueelle
Nokipäästöt ja niiden kulkeutuminen Arktiselle alueelle Kaarle Kupiainen Erikoistutkija, FT Suomen Ympäristökeskus SYKE Pienpolttoseminaari, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 21.5.2018 Esityksen sisältö Noki,
LisätiedotMitä kuuluu ilmastonmuutokselle?
Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? IPCC AR5 WG1 SPM Heikki Tuomenvirta Erikoistutkija Ilmatieteen laitos Sisältö Taustaa IPCC:n 5. arviointiraportista (AR5) Working Group 1 (WG1): Tieteellinen perusta Havainnot
LisätiedotVioletta kanadanatsalea FinE. Kevätatsalea FinE. Kuningasatsalea Estelle FinE. Ruususen Uni FinE. Puistoatsalea Adalmina FinE I V
Atsaleat Violetta kanadanatsalea FinE I V Yksi talvenkestävimmistä lajikkeistamme. Aurinkoisella paikalla kauniin pyöreäksi kehittyvä pensas on erittäin hento ja tuuhea. Kukkii sinivioletein, perhosmaisin
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7
LisätiedotMiksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt
Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Tutkija Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta -työpaja Aika: 12.12.2016
LisätiedotSOLUSEINÄN KOOSTUMUS Puukuitujen soluseinät koostuvat lähinnä selluloosasta, hemiselluloosista ja ligniinistä.
Puupolymeerit ja soluseinän hienorakenne Luennolla käsiteltävät asiat löytyvät kirjan kappaleista 4,5 ja 6. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Kappale 4: Puun soluseinä Kappale 5: Puun erikoissolukot Kappale
LisätiedotKasvin veden ja ravinnetarve. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula
Kasvin veden ja ravinnetarve Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 25.10.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 tavoitteet tietää ja ymmärtää veden ja liuenneiden aineiden liikkuminen kasvissa, siihen liittyvät
LisätiedotPURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Edistyminen -mallin adaptointi kuuselle mittaukset kuusen yleisestä rakenteesta, kilpailun vaikutus siihen Anu Kantola kuusen oksamittaukset
LisätiedotAVL-puut. eräs tapa tasapainottaa binäärihakupuu siten, että korkeus on O(log n) kun puussa on n avainta
AVL-puut eräs tapa tasapainottaa binäärihakupuu siten, että korkeus on O(log n) kun puussa on n avainta pohjana jo esitetyt binäärihakupuiden operaatiot tasapainotus vie pahimmillaan lisäajan lisäys- ja
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.9.218 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 16 8 16 9 16 1 16 11 16 12 16 1 17
LisätiedotSiitepölykehät siitepölyjen valoilmiöt
Siitepölykehät siitepölyjen valoilmiöt Juha Ojanperä, FM, Linda Laakso, biol.yo., Ursa ry, ilmakehän optiset valoilmiöt -jaosto, siitepölytiedotuksen 40v juhlaseminaari, TY 3.2.2016 Mitä siitepölykehät
LisätiedotSisällys RAITION REITIN MOBIILITEHTÄVÄT
RAITION REITIN MOBIILITEHTÄVÄT Sisällys 1 KUIVAHKO KANGASMETSÄ... 2 2 KASVUPAIKKA MUOTOILEE PUUTA... 4 3 UUSI METSÄ SYNTYY / 4 TAIMIKONHOITO... 5 5 KOTIMAISET PUULAJIT... 6 6 TUORE KANGASMETSÄ... 7 7 UUDISTUSKYPSÄ
LisätiedotBiopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?
Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto www.susbio.jyu.fi Esityksen runko: - Esityksen tavoite ja rajaus - Hieman
LisätiedotPURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen
PURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet PipeQual-mallin kehittäminen mänty: puuaineen ominaisuudet mallit männyn kasvumalliin mallin
LisätiedotLataa Latva pilviä piirtää - Seppo Vuokko. Lataa
Lataa Latva pilviä piirtää - Seppo Vuokko Lataa Kirjailija: Seppo Vuokko ISBN: 9789523010512 Sivumäärä: 264 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 25.84 Mb Metsä on ihmiselle merkittävä monin eri tavoin. Se antaa
LisätiedotSteven Kelly & Mia+Janne
Luomisoppi evoluutio Steven Kelly & Mia+Janne Tämä ei ole väittely! Pidetään kiinni yhteisestä uskosta: Alussa Jumala loi Se, että on Luoja, ratkaisee paljon: käytetään sitä rohkeasti apologiassa Eri mielipiteitä
LisätiedotKirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?
Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä
LisätiedotKäyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012
Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Uudenlainen siirtotilanne Runsaasti vesivoimaa tarjolla Pohjoismaista Venäjän tuonti vähentynyt merkittävästi
LisätiedotRavinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski
Ravinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski LIFE09 ENV/FI/000571 Climate change induced drought effects on forest growth and vulnerability
LisätiedotKasvien vuosi. Tekijä: Veera Keskilä. Veera Keskilä
Kasvien vuosi Tekijä: Veera Keskilä Johdanto Kiinnostaako mitä kasveille tapahtuu vuoden aikana? Jos kiinnostaa niin jatka ihmeessä lukemista. Tein lyhyen vapaaehtois esitelmän kasvien vuodesta, yritin
LisätiedotMikä on elollista ja mikä on elotonta? Elollinen tietenkin elää ja eloton ei elä. Pitäisikö tätä miettiä tarkemmin?
ELÄKÖÖN ELÄMÄ Elollinen ja eloton Mikä on elollista ja mikä on elotonta? Elollinen tietenkin elää ja eloton ei elä. Pitäisikö tätä miettiä tarkemmin? Luonto Maapallolla jaetaan elolliseen ja elottomaan
LisätiedotMiksi tutkia kasveja?
Miksi tutkia kasveja? Why Study Plants From the Teaching Tools in Plant Biology Created by the American Society for Plant Biology and published on the website of The Plant Cell (http://www.plantcell.org)
LisätiedotKehät ja väripilvet. Ilmiöistä ja synnystä
Kehät ja väripilvet Ilmiöistä ja synnystä Kehät - yleistä Yksi yleisimmistä ilmakehän optisista valoilmiöistä Värireunainen valokiekko Auringon, Kuun tai muun valolähteen ympärillä Maallikoilla ja riviharrastajilla
LisätiedotH e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti
Lisätiedot/Hakata vai säästää? 1. Metsät ja ilmastomuutos
Metsät, metsien käyttö ja ilmastomuutos -seminaari Torstai 21.1. 2016, klo 15.15-18.00 Helsingin yliopisto, Viikki, Info talo, sali 2 (alakerta) Viikki interdisciplinary environmental and natural resources
LisätiedotKaari: Charophyta. Luokka: Charophyceae Näkinpartaislevät Lahko: Charales
Kaari: Charophyta Luokka: Charophyceae Näkinpartaislevät Lahko: Charales Kuva 69. Chara -suvun näkinpartaisleviä Pohjois-Ahvenanmaan fladasta. Riikka Puntila Näkinpartaislevät, Chrarophyta, on sijoitettu
LisätiedotTERVETULOA. tutustumaan kiehtovaan
Pentti KOSKENRANTA, toimitusjohtaja,ikihirsi Oy TERVETULOA tutustumaan kiehtovaan IKIHIRSI talojen maailmaan. Jo yli 30 vuoden perinteillä valmistamme Lapissa yksilöllisiä ja laadukkaita hirsitaloja vaativien
LisätiedotPoistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla
Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla
LisätiedotPohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit
Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit Jaana Bäck et al., Risto Makkonen, Ditte Mogensen, Annikki Mäkelä, Annalea Lohila, Timo Vesala,
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 12.12.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.2.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
GWh / kk GWh / month Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 24.4.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17 8
LisätiedotLahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-
Liitetaulukko 43. Kuolleen puuston tilavuus lahon asteen mukaan metsä- ja kitumaalla. Ahvenanmaa Mänty 110 29 139 16 13 29 10 22 32 0 10 10 6 137 80 216 Kuusi 65 24 89 24 19 43 5 13 18 0 10 10 12 94 78
LisätiedotTarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.
1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,
LisätiedotMetsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari,
Metsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari, 9.12.2014 Mikko Peltoniemi, Annikki Mäkelä, Tuomo Kalliokoski, Aleksi Lehtonen, Sanna Härkönen, ym. www.metla.fi/life/climforisk
Lisätiedot