VIRTAIN KAUPUNGIN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA KV 10.4.2012 LIITE 6/28 Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä kuntanne lausuntoa kahdesta asiakokonaisuudesta: I. Kunnallishallinnon virkamiestyöryhmän selvitys II. Muut kuntauudistukseen liittyvät uudistukset Lausunnot tulee antaa viimeistään perjantaina 13.4.2012 klo 16.00 mennessä. Taustakysymykset Kuntanumero ja kunta: 936 / Virtain kaupunki Maakunta: Pirkanmaan maakunta Kuntanne yhteyshenkilön tiedot: kaupunginjohtaja, Vesa Haapamäki, vesa.haapamaki@virrat.fi, 044 7151201 Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot: hallintojohtaja, Henna Vuorenmaa, henna.vuorenmaa@virrat.fi; 03-4851213 OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN RAPORTISTA 1. Osio: Työryhmän analyysi kunta- ja palvelurakenteen kehittämistarpeista ja tavoitteista Työryhmä on selvityksen 4. luvussa kuvannut uudistuksen tarvetta ja tavoitteita. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Kuntarakenneraportti perustelee kuntaliitosten hyötyjä pääosin tilastollisesta näkökulmasta siten, että kuntarajat poistamalla syntyisi elinvoimaisempi kunta, vaikka asukasrakenteessa, alueen tulonmuodostuksessa, työmatkaliikenteessä, työpaikkojen määrässä tai palvelurakenteessa ei tule muutoksia. Raportissa esitettyyn kuntaliitosajatteluun sisältyy logiikka, jossa keskuskaupungin kukoistus turvataan ja reunaalueilla tapahtuu kuihtumista. Suomen väestö vanhenee kuntarajoista riippumatta. Valtionosuus on henkilöperusteinen, joten se seuraa muuttajaa. Täten kunnan väestörakenne ei ole peruste muuttaa kuntajaotusta. Sen sijaan on ensisijaisen tärkeää on arvioida 1) mitkä peruspalvelut kunnan tulee järjestää, 2) mitkä palvelut ovat valtion järjestämisvastuulla, 3) mitkä kuuluvat yksilön oman vastuun piiriin ja 4) mikä on kohtuullinen omavastuuosuus eri palveluista. Kuntarakennetta ei pidä uudistaa painottuen vain yhdyskuntarakenne perusteisiin, vaan keskeisin tarkastelunäkökulma on oltava valtakunnallisesti kohtuullisen tasapuolinen peruspalveluiden saavutettavuus kuntalaisten näkökulmasta.
2. Osio: Työryhmän tarkastelunäkökulmat sekä kuntaliitostarpeen arviointi 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Väestökehityksen osalta tarkastelussa ei ole huomioitu kaupungin linjausta vastaanottaa maahanmuuttajia. Tämä tekijä vaikuttaa väestörakenteeseen pitkällä aikavälillä. Syntyvyys on kuvattu historiatiedon varassa oikein. Vanhusväestön osalta tilannekuvaus on paikkansa pitävä. Virtain kaupungin vanhusväestön suhteellinen osuus on suuri, mutta väestön sairastavuus on kansantautien suhteen on alle keskiarvon jo vuosia jatkuneen ennalta ehkäisevän terveydenhuoltotyön ansiosta. Tilastollisen tarkastelun ulkopuolella kunnan elinvoimaisuuteen vaikuttaa myös merkittävä vapaa-ajan asutus ja vapaa-ajan asukkaiden tarvitsemien palveluiden määrä. Julkisten palveluiden osalta suuri vapaaajanasukkaiden määrä on huomioitava myös kunnan julkisten palveluiden mitoituksessa. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Raportti ei tarkastele palveluiden järjestämisen kustannuksia. Kaupunkien henkilöstömääriä, hallinnon kustannuksia tai ostopalveluita ei ole selvitetty. Palveluiden tehokkuustarkastelu jää täysin yleistysten varaan. Raportti ei pysty perustelemaan selvitysalueen taloudellista tehokkuutta. Virtain kaupungin strategiassa on käyttömenot rajattu korkeintaan maaseutumaisten kuntien keskiarvoon. Virtain kaupungin käyttötalouden nettomenot olivat vuonna 2010 asukasta kohden 37 euroa pienemmät, kuin maaseutumaisissa kunnissa keskimäärin. Kaupungin lainamäärä on noin 683 / asukas, mikä on huomattavasti alle kansallisen keskitason. Tase on ylijäämäinen 1740 / asukas. Haasteena on alhainen kunnallisverokertymä, mutta toisaalta kiinteistöverotulot ovat kohtuulliset. Kunnallisveroprosentti on seudun alhaisempien joukossa eli 19,75 %. Virtain kaupungilla on laaja maa- ja metsäomaisuus, sekä vahva omistus paikalliseen sähköyhtiöön ja oma lämpölaitos kaukolämpöverkostoineen. Tämä merkittävä omaisuus antaa taloudellista vakautta myös palveluiden tuottamiseen. Kaupungin investoinnit ovat olleet vuosien ajan selvästi keskimääräistä korkeammalla tasolla, joka näkyy infrastruktuurin ja rakenteiden hyvänä kuntona. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta arvio on oikea. On hyvä, että arviossa on huomioitu maakunnan erilaisuus. Ristiriitaista sen sijaan on se, että yhdyskuntarakennetarkastelun osalta kuntarakenneuudistuksen tavoitteena on asutuksen ja palveluiden keskittäminen keskusseudulle ja tämä keskittäminen puolestaan lisää entisestään haasteita yhdyskuntarakenteen kehittämisen osalta nimenomaan keskusseuduilla ja niiden kehyskunnissa. Virroilla, kuten muissakin maaseutukunnissa väljä, maaseutumainen asuminen ovat suurimpia kilpailutekijöitä, jotka houkuttelevat uusia asukkaita kuntaan. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ei saa olla itsetar-
koitus, vaan jatkossakin Suomessa tulee sallia monipuolinen, monimuotoinen asumien ja asumismuodon ja asumispaikan valinnanvapaus. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Raportissa todetaan, että Virrat kuuluu Seinäjoen päämarkkina-alueeseen ja Töysän paikallismarkkinaalueeseen. Virtain kaupunki katsoo, että työryhmän päättely perustuu tältä osin vanhoihin tietoihin. Vuoden 2011 vaikutusaluetutkimuksessa oman kunnan jälkeen Virtolaisten tärkein erikoistavarakaupan asiointisuunta on Tampere. Asiointi painottuu Pirkanmaalle. Raportissa kuvattu asiointikäsite on suppea, sillä se ei huomioi lainkaan liike-elämän, hallinnon eri osaalueiden sekä valtion viranomaisasioinnin suuntaa, joka painottuu voimakkaasti Tampereelle ja Pirkanmaalle. Alueen joukkoliikenne painottuu kaukoliikenteeseen. Joidenkin kylien ja keskustan välillä toimii asiointiliikenneyhteys. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Sosiaali- ja terveyspalvelut toteutetaan tällä hetkellä erikoissairaanhoitoa lukuun ottamatta omana palvelutuotantona. Virtain kaupunki ja Ruoveden kunnat neuvottelevat sosiaali- ja terveystoimen yhteistoimintaalueen muodostamisesta. 10.4.2012 kuntien valtuustoissa hyväksytyn aiesopimuksen valmistelua jatketaan sillä pohjalla, että Virrat toimii vastuukuntana ja että toiminta voidaan käynnistää 1.1.2013. Yhteistyötä Ruoveden kanssa tehdään kanssa myös ympäristötoimen, sivistystoimen sekä eräiden muiden palveluiden osalta. Virtain kaupunki kuuluu ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen, jonka isäntäkuntana toimii Keuruun kaupunki. Pitkät etäisyydet kaupunkikeskuksiin edellyttää, että jatkossakin palvelut on saatavissa lähipalveluina. Virtain kaupungilla on hyvät edellytykset tuottaa laadukkaita peruspalveluita kustannustehokkaasti jatkossakin. Perusturvan järjestämisen ja palveluiden käyttäjien näkökulmasta on erityisesti huomioitava nykyinen voimakas ja yksiselitteinen kaupungin suuntautuminen Pirkanmaalle kaikissa perusturvan palveluissa. Niin erikoissairaanhoito kuin sosiaalipuolen laaja yhteistyöverkko suuntautuu voimakkaasti Tampereelle. Kiireetöntä erikoissairaanhoitoa ostetaan myös Ähtäristä, koska se on samaa ERVA-aluetta kuin TAYS. Pirkanmaalla Ruoveden lisäksi yhteistyötä varsinkin terveydenhuollossa on Kihniön suuntaan. Huomattavaa on myöskin PSHP:n ensihoidon palvelutasosuunnitelmat, joiden mukaan Virrat on hoitotason yksikön asemapaikka hetilähtövalmiudessa toimivalle ensihoitoyksikölle. Kuntarakenteen muutos työryhmän esityksen mukaisessa muodossa heikentäisi niin päivystyksen kuin ensihoidon laatua ja saatavuutta olennaisesti nykyisestään. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Virtain kaupunki on osallisena Yritys-Suomi sopimuksessa yhdessä Ruoveden ja Juupajoen kuntien sekä Mänttä-Vilppulan kaupungin kanssa. Virtain kaupunki toteuttaa myös useita kehittämishankkeita yhteistyössä Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry:n kanssa. Lisäksi Virrat kuuluu paikalliseen toimintaryhmään PoKo ry:n. Oppilaitosyhteistyö, maakuntakorkeakoulutoiminta ja erityisesti alueen oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö ja tuotekehitys ovat tärkeä osa kunnan elinkeinopolitiikkaa. Virtain kaupunki on ollut jäsenkunta-
na Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymässä (PIRKO) vuodesta 2007 alkaen. Virtain kaupunginvaltuusto teki 30.1.2012 päätöksen, jossa se hyväksyi Tampereen kaupungin aiesopimuksen ammatillisen koulutuksen yhteistoiminta-alueesta. Täten Virrat jatkaa jo vuosikymmeniä jatkunutta koulutusyhteistyötä. Virtain kaupunki on osakkaana myös Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy:ssä. Lisäksi Virrat on jäsenkuntana myös Seinäjoen koulutuskuntayhtymässä. Elinkeinojen kehittämisessä paikallistuntemus on tärkeää. Tämän vuoksi myös kunnan oma elinkeinotoiminta on ensiarvoisen tärkeää. Virtain kaupunki tekee jatkossakin yhteistyötä tarvittavin osin niin muiden kuntien kuin muiden toimijoiden kanssa, mutta tällä hetkellä tarkoituksenmukaista on, että keskeiset kunnan elinkeinopalvelut toteutetaan omana tuotantona. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Raportti ei huomioi olemassa olevia yhteistyörakenteita, siihen tehtyä työtä ja pääomasijoituksia. Virtain kaupunki on syvästi pirkanmaalaisen toiminnan piirissä. Virrat on osakkaana Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tarjoaa yliopistosairaalan palveluita kohtuuetäisyydellä Virtain näkökulmasta. Virrat kuuluu Pirkanmaan palo- ja pelastustoimen alaisuuteen ja myös jätehuollon osalta Virrat on osakkaana Pirkanmaan jätehuolto Oy:ssä. Maankäytön suunnittelussa ja mitoituksessa olemme osa Pirkanmaata. Myös ELY:n, verottajan, poliisin sekä usean muun valtion palvelun osalta sekä järjestötoiminnassa keskuspaikka on Tampere ja maakunta Pirkanmaa. Virrat myös toimii isäntäkuntana alueellisessa musiikkiopistossa, jonka muut sopimuskunnat ovat pääosin Pirkanmaalta. Tarkastelu on tehty ylätasolta ja suuria kokonaisuuksia yksinkertaistaen. Selvityksessä on sivuutettu se, että kunnat ovat keskenään hyvin erilaisia. Koko hyvinvointijärjestelmämme perustuu ajatukselle, että kunnat toimivat paikallisissa olosuhteissa, kukin omalla tavallaan. Juuri paikallisiin olosuhteisiin sopeutuen, päästään parhaaseen taloudelliseenkin tulokseen. Yleiset perusteet hankkeelle ovat koskeneet julkistalouden kestävyysvajeen kasvua. Tästä syystä raportin olisi pitänyt paneutua vieläkin syvällisemmin kuntatalouden rakenteisiin. Nykyiset laskelmat ja arvioit perustuvat tilastollisiin lukuihin selittämättä kunnan sisällä tapahtunutta ja osittain meneillään olevaa maaseudun elinkeinojen muutosta ja sen vaikutuksia. Julkistalouden kestävyysvajetta ei voida ratkaista rajoja siirtämällä, jos samat valtionosuusperusteet pätevät kaikilla kunnilla. Sama vanhusväestö on ja pysyy, sijaitsivat rajat missä tahansa ja maksajakin on sama Suomen kansalainen paikkakunnasta riippumatta. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? (vastausvaihtoehdot: kyllä, ei) Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? EI Taloustarkastelunäkökulmien osalta? EI Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? EI Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? EI Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? EI Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? EI
Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? EI 3. Mikäli vastasitte edelliseen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Virtain kaupungin osalta voidaan todeta, että merkittävin yhteistyösuuntamme, Pirkanmaa, on jäänyt huomioimatta selvityksessä. Raportin talousosiossa ei ole huomioitu pääomia, jotka on sijoitettu Tampereen sekä Pirkanmaan kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tämän lisäksi erkautuminen osakeyhtiöistä ja kuntayhtymistä jättäisi jo tekemämme investointien rahoitukset ko. emoyhtiöön tai yhteisöön. Investointien purkaminen kuntayhtymistä on mahdotonta ja lisäksi kohtuutonta muille osapuolille. Lisäksi kunnan omat rakenteelliset muutokset ja sopeuttamistoimet muiden kuntien kanssa tehtävän yhteistyön tuloksena on jätetty laskelmien ulkopuolelle. Virtain kaupungilla on laaja omaisuusmassa takanaan ja vain vähän velkaa. Jokaisen erillisen EIvastauskohdan perusteet löytyvät tarkemmin kysymyksen 1. vastauksista. Sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö Ruoveden kunnan kanssa etenee vauhdilla. On luontevaa syventää yhteistyötä Ruoveden kanssa tulevaisuudessa myös muilla osa-alueilla. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Koska kuntamme ei sijoitu selkeästi mihinkään muuhun työssäkäynti- tai asiointialueeseen, on tärkeää säilyttää itsenäisyys ja oman kunnan keskus. Julkinen liikenne ei myöskään tue palveluiden siirtämistä muihin mahdollisiin kuntakeskuksiin eli yhdyskuntarakenteemme on haastava tästä näkökulmasta katsottuna. 3 Osio: Kuntaliitoksen toteuttaminen kuntien oman selvityksen perusteella tai työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen perusteella Tässä osiossa esitetyt kysymykset liittyvät mahdollisen kuntaliitoksen tekemisen vaihtoehtoihin sekä aluerajauksiin. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? Ei Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää?
Työryhmä on esittänyt, että alueellisen kuntarakenneselvityksen pohjalta käynnistettäisiin kuntajakolaissa (1698/2009) 4. luvussa tarkoitettu ministeriön kustannuksella tehtävä erityinen kuntajakoselvitys kullakin ehdotetulla alueella. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? EI Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? EI Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 4. Osio: Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiskeinoista ja aikataulusta 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys: tämä on paras lähestymistapa kuntaliitoksiin. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys EI Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen EI Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi EI Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) EI Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella EI Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä EI X Muu, mikä? Kuntaliitoksia tulee toteuttaa vain kuntien oman tahtotilan ja päätöksenteon perusteella.
Kaikki pakkokeinot kuten valtionosuusjärjestelmää, yksittäisten kuntien veropohjaa tai palvelujen järjestämiskriteerejä muuttamalla ei kuulu oikeusvaltion toimintatapoihin. Tämän suuntaiset toimenpiteet asettaisivat lisäksi kuntien asukkaat perusteettomasti eriarvoiseen asemaan. Kuntien ja valtion työnjaon tarkastelu tulee tehdä ensimmäiseksi, minkä yhteydessä on selvitettävä sosiaalija terveysalan uudistamistarpeet. Vasta sen jälkeen voidaan rahoitusjärjestelmää tarkastella ja arvioida kuntien osalta. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne?.. Vuoden 2013 alusta lukien.. Vuoden 2014 alusta lukien.. Vuoden 2015 alusta lukien.. Vuoden 2016 alusta lukien.. Vuoden 2017 alusta lukien TÄHÄN KOHTAAN EI VASTAUSTA! 3. Perustelunne aikataululle - 5. Osio: Muutostuki 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Valtion muutostuella ei ole vaikutusta kunnan kantaan. 6. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. OSA II. KUNNAN NÄKEMYKSIÄ MUIHIN KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVIIN HANKKEISIIN 1. Osio: Kuntalain kokonaisuudistus 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Julkistalouden kestävyysvajeen ratkaisemiseksi ei ole perusteltua tarkastella kuntalakia yksinään. Paineet sosiaali- ja terveydenhuoltolaista ovat niin kovat, ettei kuntalain uudistustarpeista pysty lausumaan luotettavasti ennen sote- kokonaisuuden ratkaisuja. Sote- lainuudistuksessa on selkeästi rajattava uudelleen yksilön, kunnan ja valtion vastuun rajat. Kyse on laajemmasta kokonaisuudesta, jonka tarkastelu on tehtävä laaja-alaisesti. Terveydenhuollon korvausjärjestelmä on tarkasteltava myös koko laajuudessaan. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla
kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Nykyinen kuntajako takaa kuntalaisdemokratian. Suuret kunnat vievät päätöksenteon aina kauemmaksi itse kuntalaisista. Hallinnollisen lisäportaan rakentaminen tämän uudistuksen mahdollisena seurauksena ei ole toivottavaa. Päätöksenteon on oltava läpinäkyvää ja lähellä kuntalaista. 2. Osio: Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Tärkeää ja oikeudenmukaista olisi tulouttaa maa- ja metsätalouden verokertymät niille paikkakunnille, josta kyseiset verot tällä hetkellä kannetaan valtiolle (metsän myyntitulot). Maalaispaikkakunnat laajoine metsäalueineen tuottavat hiilinielua koko maahan. Näiden paikkakuntien kustannuksella muut toimijat käyvät päästökauppaa, jonka tuloja maaseutu ei saa hyödykseen. Uudistuksen tulee mahdollistaa myös reunaalueiden kehittyminen. Pääomatulot pitäisi tulouttaa kunnille. Vapaa-ajan asukkaiden verotuloista 3/12 osaa tuloutettaisiin mökkikunnille palvelujen järjestämisestä aiheutuvien menojen kattamiseksi. 3. Osio: Kuntien tehtävien arviointi Valtiovarainministeriö on asettanut 23.11.2011 työryhmän, jonka tehtävänä on osana kuntauudistusta määrittää uusien kuntien tehtävät sekä arvioida mahdollisuudet vähentää kuntien nykyisiä tehtäviä ja velvoitteita. Työryhmä kartoittaa kuntien tehtävät kokonaisuutena ja niiden järjestämistä koskevat velvoitteet. Kartoitus käynnistetään keväällä 2012 ja sen perusteella laaditaan analyysi vuoden 2012 loppuun mennessä. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien vähentäminen ja byrokratian keventäminen. Valtion sektoriviranomaiset ovat tähän asti kuntasektoria kuulematta lisänneet kuntien tehtäviä ja asettamiensa normien valvontaa. Tämän on loputtava. Valtion viranomaisilla ei ole käsitystä kuntien tulonmuodostuksesta eikä olemassa olevista resursseista. Uutta toimintaa ja velvoittavia säädöksiä ei saa tehdä ilman tietoa resursseista. Myös jatkuva uusi lainsäädäntö, joka lisää byrokratiaa ja tuo ylimääräisiä kustannuksia heikentää kuntien, kuten myös kaikkien muiden toimijoiden mahdollisuuksia pärjätä kiristyvässä kilpailussa. 4. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Virrat kuului Vaasan lääniin vuoteen 1969 saakka. Viimeiset vuosikymmenet tuosta ajasta olivat aktiivista ja tuloksellista yhteistyötä Ähtärin kunnan kanssa. Tuolta ajalta on peräisin aluesairaala, enemmistöosakkuus alueellisesta energiayhtiöstä yhdessä Ähtärin kanssa sekä ammatilliset oppilaitokset Ähtärissä ja Virroilla. Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan osasto Ähtärissä ja sen tuottamat erikoissairaanhoidon palvelut ovat virtolaisten suosiossa edelleen. Ähtärin oppilaitos kuuluu Sedun kuntayhtymään, joka on ammatillisen kou-
lutuksen tarjoaja huomattavalle osalle virtolaisista nuorista. Näin ollen naapurikunnista Ähtäristä on vuosien saatossa tullut tärkeä yhteistyökumppani niin taloudellisesti kuin toiminnallisestikin. Yhteistyö kantaa hedelmää virtolaisten parhaaksi tänäkin päivänä. Virrat tunnetaan kahden valtaväylän Vt 23 ja Kt 66 risteyspaikkakuntana. Virtain kaupunki on panostamassa voimakkaasti ohikulkuteiden luomiin mahdollisuuksiin yritystoiminnan kehittämiseksi hankkimalla maaalueita ja kaavoittamalla niitä elinkeinoelämän tarpeisiin. Itsenäinen Virrat voi kehittyä ja toimia tarpeen mukaan yhteistyössä kaikkiin suuntiin ja kaikilla sektoreilla asukkaidensa ja ympäristönsä parhaaksi. Virrat kuuluu Pirkanmaanhan, mutta haluaa säilyttää itsenäisyytensä.