SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET 2223 ja 2224 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEETS 2223 and 2224 PRE-QUATERNARY ROCKS Aimo Tyrvainen Alavuden ja Kuortaneen kartta-alueiden kalliopera Summary : Pre-Quaternary rocks of the Alavus and Kuortane map-sheet areas GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND ESPOO 1984
SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 Kallioperakarttojen selitykset, Lehdet 2223 ja 2224 Explanation to the maps of pre-quaternary rocks, Sheets 2223 and 2224 Aimo Tyrvainen ALAVUDEN JA KUORTANEEN KARTTA-ALUEIDEN KALLIOPERA Summary : Pre-Quaternary rocks of the Alavus and Kuortane map-sheet areas Geologian tutkimuskeskus - Geological Survey of Finland Espoo 1984
Tyrvainen, A 1984 Alavuden ja Kuortaneen kartta-alueiden kalliopera Summary : Pre-Quaternary rocks of the Alavus and Kuortane map-sheet areas Suomen geologinen kartta 1 :100 000, Kallaoperdkarttoyen selitykset, 2223 Alavus ja 2224 Kuortane 34 pages, 13 figures and 5 tables The northwestern part of the combined area of the Alavus and Kuortane map sheets is covered by schists of the Southern Pohjanmaa schist zone, which belongs to the Svecofennian schist belt The rest of the area is covered by the plutonic rock complex of Central Finland The schists are mainly mica schists, phyllites, graywackes, mica gneisses and veined gneisses The schists identified as ''leptite'' and "quartz- feldspar schist'' are orthogneisses and do not belong to the schist complex The plutonic rock complex, which contains insignificant amount of ultramafic and mafic constituents, consists mainly of synorogenic quartz diorites granodiorites, granites and pegmatites Some of the granites, including all the aplite granites in the Alavus area are younger and belong to the late-kinematic series Metamorphism has taken place under conditions of amphibolite facies The text is in Finnish with figures and table captions and a summary in English Key words : Areal geology, explanatory text, bedrock, Precambrian, Alavus, Kuortane, Finland Aimo Tyrvdinen, Geological Survey of Finland, SF-02150 Espoo 15, Finland ISBN 951-690-196-4 Helsinki 1984 Valtion painatuskeskus
SISALLYSLUETTELO - CONI ENTS Tutkimusvaiheet 5 Kallioperan yleispiirteet 8 Pintasyntyiset kivilajit 8 Vulkaaniset kivilajit 8 Kiilleliuskeet, kiillegneissit ja suonigneissit 11 Kvartsiitti 15 Leptiitti ja kvartsimaasalpaliuskeet 15 Syvakivilajit 16 Peridotiitit 16 Gabrot ja dioriitit 17 Kvartsigabrot 17 Anortosiittinen dioriitti 18 Kvartsi- ja granodioriitit 19 Graniitit 25 Pegmatiitit 26 Tektoniikka)a stratigrafia 28 Metamorfoosi 29 Taloudelliset aiheet 30 Retkeilykohteita 30 Summary : Pre-Quaternary rocks of the Alavus and Kuortane map-sheet areas 31 General 31 Supracrustal rocks 31 Leptite and quartz-feldspar schists 32 Plutonic rocks 32 Tectonics and stratigraphy 34 Metamorphism 35 Economic prospects 35 Kirjallisuutta - Literature 36
5 TUTKIMUSVAIHEET Kasiteltavista kallioperakartta-alueista etelaisempi, Alavus 2223 (Tyrvainen 1970), kuuluu paaasiassa Keski-Suomen syvakivialueeseen, kun taas pohjoisempi, Kuortane 2224 (Tyrvainen 1971), kuuluu noin puoliksi samaan syvakivialueeseen ja puoliksi Pohjanmaan liuskealueeseen Alavuden kallioperakartta-alue kasittaa pakosan Alavuden kaupungista seka Toysan kunnasta ja lisaksi, osia Ahtarin ja Peraseinajoen kunnista ja Virtain kaupungista Kuortaneen kallioperakartan alue kasittaa paaosan Kuortaneen ja Lehtimaen kunnista seka osia Toysan, Nurmon, Alajarven ja Soinin kunnista seka Alavuden ja Lapuan kaupungeista Varhaisimmat alueella suoritetut tutkimukset nayttavat kohdistuneen seudun pegmatiitteihin Kaatialan pegmatiitista (2224 04 A) on maininta viime vuosisadalta (Holmberg 1897, s 37) Myohemmin sita on tutkinut Aarne Laitakari (1914), ja sittemmin on samasta aiheesta ilmestynyt useiden tutkijoiden lyhyempia esityksia (Pehrman 1950 ; Volborth 1952 ; Nieminen 1954 ; Neuvonen 1960) Molemmat karttalehdet kuuluvat osana Martti Sakselan (1934) tekemkan 1 : 400 000- mittakaavaisen Suomen Geologisen Yleiskartan lehteen B 3, Vaasa Sama tekija kasittelee myos alueen yleista geologiaa (Saksela 1935) Vaasan kivilajikartan selvityksen on Sakselan aineiston perusteella laatinut Aarne Laitakari vuonna 1942 Ilmari Haapala on tutkinut Alavuden Peraseinajoen seudun pegmatiitteja (Haapala 1964a ja b, Haapala 1966) Hknen tutkimukseensa kuuluivat Alavuden karttaalueen osat 03 ja 06 ja osittain 02 ja 05 seka Kuortaneen kartta-alueen osat 01 ja 04 Kyseinen tekija on myos luovuttanut kahta viimeksi mainittua osalehtea kasittelevat kenttapaivkkirjansa ja -karttansa taman esityksen kirjoittajan kayttoon, ja kallioperakartta on talta osin piirretty paaasiassa niiden perusteella Varsinaiset kartoitustyot 1 : 100 000-mittakaavaisia kallioperakarttoja varten tehtiin Alavuden kartta-alueella (2223) vuosina 1964-66 seka Kuortaneen karttaalueella (2224) vuosina 1967-69 Kuvasta 1 ilmenee kartoitustyossa toimineiden henkiloiden kartoittamat alueet Kirjoittaja on lisaksi myohempina vuosina tehnyt alueella lyhytaikaisia tutkimuksia Alavuden (2223) kallioperakartta ilmestyi vuonna 1970 ja Kuortaneen (2224) kallioperakartta vuonna 1971 Molemmat kartat on piirtanyt puhtaaksi Lea Torssonen Kuvan 1 on piirtanyt puhtaaksi Elsa Jarvimaki Taulukkojen mineraalikoostumukset on laskenut kirjoittaja, kun taas kemialliset analyysit on tehty Geologian tutkimuskeskuksen kivilajianalytiikan laboratoriossa Kasikirjoituksen ennakkotarkastuksen on tehnyt Matti Laitala Nimelta mainituille seka muille karttalehtityossa ja selityksen laatimisessa avustaneille esitti kirjoittaja parhaat kiitoksensa
6 Kuva 1 Eri henkiloiden kartoittamat alueet Alavuden ja Kuortaneen karttalehdilla Fig I Areas mapped by different persons 1 Aimo Tyrvainen 1964, 2 Eero Bjorklund ja Riitta Heikkila 1964, 3 Erkki Lehto 1964, 4 Aimo Tyrvainen 1965, 5 Erkki Lehto 1965, 6 Veli Suominen 1965, 7 Aimo Tyrvainen 1966, 8 Erkki Lehto 1966, 9 Ilmari Haapala - Paraisten Kalkkivuori Oy Suomen Mineraali 1961-64, 10 Aimo Tyrvainen 1967, 11 Erkki Lehto 1967, 12 Aimo Tyrvainen 1968, 13 Erkki Lehto 1968, 14 Aimo Tyrvainen 1969, 15 Erkki Lehto 1969
Kuva 2 Alavuden (2223) ja Kuortaneen (2224) kartta-alueet A = pistelaskuanalyysin/kemiallisen analyysin nro, B = valokuvan nro Fig 2 Areas of the Alavus (2223) and Kuortane (2224) map-sheets A = point-counter analysis/chemical analysis No, B = fig No 7
S KALLIOPERAN YLEISPIIRTEET Alavuden ja Kuortaneen kartta- alueella kohtaavat Keski-Suomen syvakivialue seka suprakrustinen Pohjanmaan liuskealue Syvakivialue kasittaa luoteiskulmaa lukuun ottamatta koko Alavuden kartta-alueen (2223) seka viela noin puolet Kuortaneen kartta-alueesta (2224) Muu osa kuuluu liuskealueeseen Myos mainitusla syvakivialueella tavataan liuske-esiintymia ilmeisesti relikteina samasta suprakrustisesta Pohjanmaan liuske-kompleksista Naista lienee kuitenkin luettava pois Alavuden kartta-alueella (2223) keltaisella merkityt ja merkkien selityksessa pintakivien joukkoon luetut ''leptiitti'' ja kvartsimaasalpaliuske Todennakoisesti ne eivat ole pintakivia vaan kuuluvat ortogneisseihin Vallitsevana kivilajina mainitussa suprakrustisessa ell pintasyntyisessa kompleksissa ovat liuskeet, jotka koostumukseltaan vaihtelevat kiilleliuskeesta grauvakkaan Esiintymisalueensa reunaosissa seka erillisissa esiintymisissa syvakivialueen sisalla ne ovat voimakkaasti migmatiittiutuneet ja muuttuneet kiillegneisseiksi Vulkaanista alkuperaa olevia kivia, uraliittiporfyriittia, amfiboliittia ja sarvivalkegneissia, on kasiteltavilla alueilla verrattain niukasti Pintasyntyiset kivet nayttavat olevan alueen vanhimpia kivia, ja niita breksioivat kaikkialla syvakivet Niiden kerrostumispohjaa ei ole tavattu Syvakivisarjan emaksisempia jasenia, peridotiittia, gabroa ja dioriittia, on vain vahaisina esiintymina Ainakin osa naista on ymparistonsa kvartsi- ja granodioriitteja vanhempia, mutta kvartsigabrot Kuortaneen kartta-alueella (2224 10 )a 11) seka myos lahinna kvartsigabron luonteiset esiintymat Alavuden kartta-alueen (2223 07) etelaosassa Sapsalammin ymparistonsa liittyvat valittomasti ymparistonsa kvartsidioriittiin sen emaksisempina osueina Syvakivista vallitsevia ovat kvartsi- ja granodioriitit porfyyrisine muunnoksineen Ne kaikki ovat tuttuja alueen etela- ja kaakkoispuolella aikaisemmin kartoitetuilta Kurun (Matisto 1961), Keuruun (Marmo 1963) ja Virtain (Marmo 1965) kartta-alueilta Naita syvakivia nayttaa olevan ainakin kaksi ikaryhmaa, joista vanhemmassa on paaasiassa kvartsidioriittia seka siihen laheisesti liittyvaa granodioriittia ja porfyyrista granodioriittia ja nuoremmassa paaasiassa granodioriittia Nuoremman ikaryhman granodioriittiin liittyy myos osa seudun graniiteista Kaikki nama, samoin kuin paaosa seudun pegmatiiteista, kuuluvat synorogeeniseen syvakivisarjaan Nuorempaan, myohaisorogeeniseen sarjaan kuuluvat muutamat graniitit seka apliittigraniitit ja apliittijuonet PINTASYNTYISET KIVILAJIT Vulkaaniset kivilajit Vulkaanista kivilajeja on kasiteltavien karttalehtien alueella verrattain niukasti Niiden esiintymat ovat enimmakseen hajanaisia ja pienia tai vain pienelta osaltaan
9 kartta-alueelle ulottuvia Huomattavin esiintyma on Kuortaneen kartta-alueen (2224) koilliskulmassa Koostumukseltaan kivet ovat emaksisia, joskus intermediaarisia Alavuden lehdella (2223) pienet vihrealla merkityt alueet ja valikerrokset ovat amfiboliittia tai sarvivalkegneissia Paikoin niissa saattaa tavata merkkeja uraliittiporfyriittisesta rakenteesta seka toisaalla taas tuffiittiseen alkuperaan viittaavasta kerroksellisuudesta Paamineraalit oval sarvivalke ja plagioklaasi (An 30_ 50 ), joiden ohella on vaihtelevia maaria kvartsia ja biotiittia se ka joskus diopsidia Alavuden lehden (2223) osalehdella 02 B kiillegneissin ymparoima ja kartan ulkopuolelle lanteen jatkuva vihrealla merkitty alue on sarvivalkegneissia Juovaisuuden perusteella sen vol otaksua olevan alkuperaltaan tuffia, jossa varsinkin sarvivalkkeen maara vaihtelee kerroksittain Mineraalikoostumus on esitetty taulukossa 1, analvysi 1 Aksessoreina esiintyy karbonaattia, titaniittia, opaakkia ja granaattia Mikroskooppinen rakenne on kataklastinen Plagioklaasiporfyriitiksi merkitty min ikaan kartan ulkopuolelle jatkuva esiintyma,joka sijaitsee edellisen sarvivalkegneissiesiintyman pohjoispuolella (03 A) on liuskeista amfiboliittia, jossa paikoin esiintyy harvassa porfyyrisia plagioklaasirakeita Paikoin siina on myos uraliittiporfyriittia Aitoa plagioklaasiporfyriittia tavataan vasta kartta-alueen ulkopuolella taman jakson lansijatkeella Kuortaneen lehden (2224) koilliskulmassa ainoassa huomattavassa vihrealla merkityssa jaksossa (11, 12) lounaista osaa hallitsee uraliittiporfyriitti Parhaiten sailyneissa osissaan kivi on hyvin heikosti suuntautunutta Hienorakeisen (0 = 0 05-0 3 mm) perusmassan muodostavat sarvivalke ja plagioklaasi, jonka eri suuntiin asettuneet salot tekevat rakenteesta ofiittisen Uraliittirakeiden lapimitta on 1,5-3 mm Mineraalikoostumus on esitetty taulukossa 1 (analyysi 2) seka kemiallinen koostumus taulukossa 2 (analyysi 11) Uraliittirakeissa tavataan joskus viela diopsidia Aksessoreina esiintyy opaakkia, biotiittia ja titaniittia Kohtalaisen hyvin sailyneen uraliittiporfyriitin ohella tavataan samalla alueella voimakkaasti deformoitunutta ja liuskeista kivilajia, jossa on viela nahtavissa huomattavasti venyneita uraliittirakeita Kivilajin plagioklaasi (An,,) 15 ) on voimakkaasti saussuriittiutunutta Lisaksi kivessa on kvartsia seka muuttumistuloksena epidoottia ja serisiittia Jakson koillisosassa kivilaji on vaihtelevaa Siella esiintyy viela uraliittiporfyriittia mutta sen ohella myos tufflittisia seka sellaisia muunnoksia, joissa on agglomeraattisia rakennepiirteita Mineraalit ovat plagioklaasia (oligoklaasi- andesiini) ja sarvivalketta Lisaksi on kvartsia ja biotiittia seka paikoin myos karbonaattia Sarvivalke esiintyy usein 0,05-0,3 mm pitkien sabjen muodostamina lyhdemaisina tai sateittaisina kimppuina Paikoin on myos melkoista kiisupitoisuutta Jakson koillisin osa on hienorakeista amfiboliittia, jonka parhaiten sailyneissa kohdissa tavataan myos plagioklaasiporfyriittisti rakennesta Saussuriittiutuneiden plagioklaasirakeiden (An40-45 ; 0 = 1,5-3 mm) ohella siina on sarvivalketta, biotiittia ja kvartsia seka muuttumistuloksena kloriittia ja aksessorina opaakkia Alkuperaltaan edellisen kaltaista on myos viereinen kiilleliuskeen ymparoima esiintyma Rantakankaan kohdalla Samoilla tienoilla kiilleliuskeessa tavattavat valikerrokset, joissa on paljon amfibolia, ovat tuffiittista alkuperaa Muut pienet hajanaiset vihrealla merkityt 2 408400892a
10 esiintymat Kuortaneen lehden (2224) osalehdilla 07, 11 ja 12 ovat uraliittiporfyriittia tai siita deformoitumalla syntynytta amfiboliittia Kiilleliuskeen ymparoima pieni vihrea alue Kuortaneen lehden lansiosassa (2224 01 D) on karsikivea Vallitsevana mineraalina on sarvivalke, jonka lisaksi esiintyy diopsidia, karbonaattia, paikoin plagioklaasia (An Ho 9o ) ja kvartsia Aksessoreina on opaakkia, titaniittia, biotiittia ja vesuvianiittia Karsikiven tapaista kivilajia ovat myos edellisen karsikiviesiintyman luoteispuolella si)aitsevassa pienessa kvartsiittiesiintymassa (Kuortane 2224 02 A-C) vihrealla merkityt valikerrokset Paamineraalina on sarvivalke, jonka lisaksi on granaattia, opaakkia, kvartsia ja biotiittia Paaasiassa kvartsi- ja granodioriittiin liittyvat amfrboliittisulkeumat molempien karttalehtien alueilla ovat osaksi vulkaanista alkuperaa Niissa saattaa tavata merkkeja joko uraliittiporfyriitti- tai tufflittirakenteesta Osaksi ne kuitenkin lienevat kvartsigranodioriittikompleksiin liittyvia emaksisia varhaiserkaumia (ks sivu 20) Taulukko 1 Mineraalikoostumuksia Alavuden (2223) ja Kuortaneen (2224) kartta-alueiden pintakivista seka kvartsi-maasalpaliuskeista Maaritykset pistelaskumenetelmalla Table 1, Mineralogical compositions of supracrustal rocks and quartz-feldspar schists in the map-sheet areas of Alavus (2223) and Kuortane (2224) Point-counter analyses 3 4 5 6 8 10 Kvartsi - Quartz 13 9 0 4 21 8 24 9 15 3 48 3 44 6 41 4 26 0 30 7 Kalimaasalpa - Potash feldspar - 4 1 3 6 0 5 25 7 10 2 Plagioklaasi - Plagioclase 50 8 31 3 22 5 28 8 22 9 23 2 35 0 43 7 41 8 50 8 (An) (30) (44) (28) (25) (30) (22) (30) (36) (30) (22) Muskoviitti - Muscovite - 14 0 5 1 16 4 0 4 0 7 Sarvivalke - Hornblende 22 7 66 7 Biotiitti - Biotite 10 8 41 2 35 6 44 6 24 3 18 6 14 4 5 9 7 6 Aksessorit - Accessories 1 8 1 6 0 5 1 5 0 8 0 6 0 3 0 5 0 2 0 0 100 0 100 0 100 0 100 0 100 0 100 0 100 0 100 0 100 0 100 0 1 Sarviva'lkegneissi - Hornblende gneiss Timanttimaa, Peraseinajoki 2223 02 B, x = 6940,00 y = 460,51 2 Uraluttiporfyriitti - Uralite porphyrite Kotaneva, Lehtimaki 2224 11 B, x = 6969,75, y = 492,60 3 Kiilleliuske - Mica schist 4 Kiilleliuske - Mica schist Ruismaki, Kuortane 2224 02 C, x = 6964,08, y = 467,80 Tiistenjoki, Lapua 2224 03 D, x = 6979,4, y = 466,4 5 Kiilleliuske - Mica schist Ruona, Kuortane 2224 06 A, x = 6970,55, y = 474,95 6 Grauvakka - Greywacke Nurkkaasneva, Kuortane 2224 02 D, x = 6968,00, y = 466,30 7 Kiillegneissi - Mica gneiss Kuivaskyla, Alavus 2223 06 A, x = 6943,40, y = 473,08 S Kiillegneissi - Mica gneiss Hakojarvi, Toysa 2223 12 A, x = 6943,92, y = 493,30 9 Kvartsi-maasalpaliuske - Quartz feldspar schist Killinkoski, Virrat 2223 10 C, x = 6920,02, y 495,10 10 Kvartsi-maasalpaliuske - Quartz feldspar schist Vuorimaki, Ahtari 2223 11 A x = 6934 05, y 494,50
1 1 Kiilleliuskeet, kiillegneissit ja suonigneissit Alavuden lehden (2223) etela- ja itaosan pienet hajanaiset sinisella rnerkityt alueet ovat suurimmaksi osaksi taysin uudelleen kiteytynytta ja migmatiittiutunutta kiillegneissia ja suonigneissia, joissa paikoin on tavattavissa myos paremrnin sailynytta kiilleliusketta Rapautumissedimenttista alkuperaa osoittavia runsasepidoottisia konkreetioita on ainakin lehdella 04 C Primaarista pienimittakaavaista kerrallisuutta tavataan lehdilla 12 A-C Hakojarven etelarannan niemessa Kerttojen paksuudet ovat 2-4 mm Erilliset liuskejaksot Alavuden kartta-alueen (2223) luoteisosassa ja Kuortaneen kartta-alueen (2224) puolella seka suuren liuskealueen reunaosat ovat nun ikaan gneissiytyneet ja migmatiittiutuneet (kuva 3) Migrnatiittista kiillegneissia tavataan myos suuren liuskealueen sisaosissa (kuva 4) Paaosassa Kuortaneen lehden (2224) liuskealuetta seka koilliskulman erillisessa osassa (12) vuorottelevat vaihtelevan vahvuisina kerroksina kiilleliuske ja fylliitti hieman karkeampirakeisen ja vkhemmkn kiilletta sisaltavan, lahinna grauvakkamaisen kiven kanssa (kuva 5) Paikoin on myos heikkoja merkkeja virtakerroksista, joiden mukaan Kuortaneenjarven ymparistossa (2224 03, 05 ja 06) pohjan suunta olisi luoteessa Tata ei ole kartalle merkitty ja virtakerrokset saattavat myos olla valeraken- Kuva 3 Suonignei Fig 3 Vented gnei» Rantatovsa, Alavus, 2223 09 B, x = 69,9,1, v 180,9 valok -Photo E Lehto
1 2 Taulukko 2 KemIallisia koosrumuksia Alavuden (2223) ja Kuortaneen (2224) kartta-alueiden pntakrvista seka ''leptiitista'' ja kvattsi-maasalpaliuskeisra Maaritykset XRF- menetelmalla V Hoffren_ Table 2 Chemical compositions of supracrustal rocks as well as ' leptite'' and quartz-feldsparscbi1tr in the map-sheet areas of Alavus (2223) and Kuortane (2224) XRF-analyser determined by V Hoffren II 12 1 14 15- SiO, 44 95 55 45 66 11 64 95 78 60 AI,O ; 13 74 17 86 15 64 15 11 12 00 Fe,O, 13 96 9 86 5 58 6 16 1 37 MgO 8 19 4 27 2 57 2 65 1 15 CaO 13 82 1 80 1 45 3 39 0 44 Na,O 0 90 2 52 3 03 2 28 2 64 K O 1 74 4 39 3, 1 2 79 4 34 MnO 0 23 0 08 0 05 0 08 0 04 TiO, 1 05 0 83 0 77 0 77 0 15 P 105 0 13 0 14 0 13 0 26 0 03 99 71 97 20 99 05 98 43 100 60 Q 0 00 12 10 27 05 29 71 43 59 or 10 53 26 85 22 38 16 81 25 47 ab 5 34 22 07 25 96 19 67 22 18 an 28 99 8 30 6 42 15 42 1 97 ne 1 33 C 6 24 4 34 2 85 2 22 of fo 7 84 fa 5 69 en 11 01 6 48 6 73 2 84 fs - 5 62 1 94 3 11 0 37 1(, 69 83 69 45 14_75 15 30 3 59 2 76 0-5 1 19 1 87 2 11 3 71-1 41 3 13 4 62 0 08 0 09 0 35 0 31 0 06 0 10 99 40 99 52 26 11 27 31 26 27 27 62 31 64 26 79 8 96 10 26 0 62 1 45 1 88 3 00 1 14 0 92 we di en 9 70 fs 6 39 wo 16 85 mt 4 99 5 84 3 61 3 58 0 99 11 2 04 1 63 1 48 1 49 0 28 hm ap 0 32 0 34 0 31 0 63 0 07 cc fern 53 82 24 44 13 85 15 53 4 55 Qu 19 83 35 88 44 89 47 78 Or 66 35 44 00 29 69 25 40 27 92 Ab 100 33 65 36 17 34 43 29 72 24 31 Qu 17 46 33 06 36 41 46 77 Or 25 47 38 73 27 36 20 60 27 33 Ab 11 91 31 84 31 73 24 10 23 80 An 100 64 62 1 L97 7 85 18 89 2 11 2 57 1 95 0 67 0 58 0 14 0 12 6 40 6 57 31 08 33 42 31 27 33 80 37 66 32 78 28 08 29 69 28 25 30 03 34 03 29 13 9 64 1 1 15 11 Uraliittlporfyriirti - Uralite porphyrite Perakyla, Lehtimaki 2224 12 C, x = 6970,28 N = i95,43 12 Knlleliuske - Mica schist Ruona, Kuortane 2224 05 D, x = 6969,56, y = 47 5,28 13 Kitlleliuske - Mica schist Salmi, Kuorrane 2224 06 A, x = 6973,10, v = 471,50 14 Kiillegneissi - Mica gneiss Kuivaskyla, Alavus 2223 06 A, x = 6943,40, y = 473,07 15 Leptnrtl - Leptite Tunantttrnaa, Perasetnalokt 2223 02 A, x = 6934,65, y = 462,03 16 Kvarrsi-maasalpahuske -- Quartz feldspar schist Killinkoski, Virrat 2223 10 C, x = 6920,03, 495,65 17 Kvartsi-maasalpaliuske - Quartz feldspar schist Vuortmaki, Ahtari 2223 11 C, x = 6932,86, y = 495,32
1 3 Kuva 4 Suonigneissia Laatta 12 cm Fig 4 1 :i grass Jag 12 cm Tampparmkyla, Lapua, 2224 06 B, x = 6979,9, y = 471,6 Valok -Photo E Lehto Kuva 5 Grauvakkaa Laatta 12 cm Fig 5 Graywack- TWx 12 cm Osala, Kuortane, 2224 06 D x = 7956,5, v = 479,1 Valok -PhotoE Lehto
1 4 Kuva 6 Konkreetiovyohvkkeita kiilleliuskee _ Laatta 12 cm Fig G Concretions as zones in mica schist Tag 12 cm, Lansiranra, Kuortane, 2224 05 B x = 7968,7, v = 471,6 Valok -Photo E Lehto Kuva 7 Konkiccuoita ja ''kink'' poimutusta kiilldiuskeessa Laatta 12 cm Fig 7,hiss Mica with concretions cod kink iuldr Tag 12 cm Lansiranta Kuortanr 2224 05 B, x = 7968,7, y = 471,6 Valok -Photo E- Lehto teita Runsaasti kalsiumia siskltavia konkreetioita esiintyy yleisesti, ja joskus ne ovat ryhmittyneet kerroksellisuuden suuntaisiksi vyohykkeiksi (kuva 6) Konkreetiot lienevat ilmeisia jaannoksia runsaasti kalsiumia sisaltavista valikerroksista Samojen konkreetioiden yhteydessa tavataan joskus myos virtakerroksellisuudelta nayttavka ''kink''- poimurakennetta (kuva 7) Suuremmista runsaasti kalsiumia siskltavistk valikerroksista kertoo karsimuodostuma lehdellk 01 D (s 9)
1 5 Muutamat kartalla mustaliuskeeksi merkityt tummat fylliittiset kerrokset sisaltavat kiisuja Ne nakyvat myos aerosahkomagneettisilla kartoilla Kiillegneissin raekoko on keskimaarin 0,3-1 mm Tata suurempia ovat muutamat kvartsirakeet Rakenne on granoblastinen Paremmin sailyneessa kiilleliuskeessa on raekoko keskimaarin 0,05-0,3 mm Tata kokoa suuremmat kvartsi- ja plagioklaasirakeet (0 = 0,5-1,5 mm) antavat rakenteelle usein klastisen leiman Muuten rakenne yleensa on joko granoblastinen tai lepidoblastinen Kvartsi, plagioklaasi (An 22 3~) ja biotiitti ovat kaikkialla lasna olevat paamineraalit Kalimaasalpaa esiintyy vaihtelevia maaria, ja usein sita on vain aksessorina Paikoin on vahan muskoviittia ja sarvivalketta Granaattia on tavattu Alavuden kartta-alueella (2223, 02, 06) kiillegneississa Aksessoreina on opaakkia, apatiittia, zirkonia, )oskus epidoottia ja turmaliinia Plagioklaasissa tavataan serisiittiytymista ja biotiitissa vahan kloriittiutumista Mineraalikoostumuksia on esitetty taulukossa 1 (analyysit 3-8) ja kemiallisia koostumuksia taulukossa 2 (analyysit 12-14) Kvartsiitti Kuortaneen kartta-alueella (2224 02 A-C) on pieni esiintyma kvartsiittia, jossa on kvartsin lisaksi vain aksessoreina opaakkia, hematiittia ja biotiittia Kivi on paikoin raitainen ja siina on valikerrosten tai sulkeumien kaltaisina osueina karsikivea (s 9) Kivi lienee ollut alkuaan juonikvartsia, joka on myohemmin ruhjoutunut ja granuloitunut liikunnoissa Leptiitti ja kvartsimaasalpaliuskeet Leptiitti ja kvartsimaasalpaliuskeet ovat kartalla merkkien selityksissa sijoitetut pintasyntyisten kivilajien ryhmaan Myohemmin suoritetut tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, etta ne todennakoisesti eivat siihen kuulu Leptiitiksi nimitettya ja aikaisemmin happamaksi vulkaniitiksi oletettua ainesta on keltaiseksi merkitty alue Alavuden lehden (2223) lansireunassa (02 A-B) Kivi on sangen hienorakeista (0 = 0,05-0,3 mm), voimakkaasti liuskeista ja liuskeisuuden suunnassa juovaista Mineraalit ovat kvartsi, plagioklaasi (An 20 _ 30 ), kalimaasalpa, muskoviitti ja biotiitti Aksessoreina on opaakkia, epidoottia ja titaniittia Kemiallinen koostumus on esitetty taulukossa 2 (analyysi 15) Todennakoisesti puheena oleva kivi on syntynyt ymparoivasta kvartsi- ja granodioriitista pitkalle menneen myloniittiutumisen tuotteena Tahan viittaa se seikka, etta muodostumasta kaakkoon (04, 07) jatkuvassa deformaatiovyohykkeessa tavataan kaikkia deform aatioasteita muurilaastirakenteisesta kvartsi- ja granodioriitista ja silmagneissista myloniittivyohykkeiden taydellisesti granuloituneeseen kiveen, joka asultaan ja koostumukseltaan on aivan kyseisen ''leptiitin'' kaltaista Kaikissa tapauksissa on kalimaasalvan maara myohemmassa vaiheessa kasvanut kalimetasomatoosin vaikutuksesta
16 Kuortaneen kartta-alueen (2224) kaakkoisosassa (07 D, 10 B )a 11 A), jossa 1 : 400 000-mittakaavaisen kivilajikartan (B 3 Vaasa) mukaan pitaisi esiintya leptiittia, ei kartoituksen yhteydessa tullut esille mitaan sen kaltaista taman kivilajin karttaan merkitylla varsinaisella sijaintialueella Sen sijaan hiukan sivussa siita, lehdella 11 A, kohdassa x = 6960,55, y = 490,65, on tavattavissa metamorfoituneessa )a ruhjoutuneessa kvartsi-granodioriitista (ks s 24) valimassana hienorakeista ruskean pigmentin samentamaa ainesta, joka ilmeisesti on paaasiassa epidoottia Kivessa saattaa esiintya myos lahinna epasaannollisten juonien kaltaisia osueita, jotka ovat paaasiassa mainittua hienorakeista ja pigmentin samentamaa massaa Massa sisaltaa ymparoivasta kivesta peraisin olevia murskaantuneita ja teravasarmaisia mineraali- ja kivensiruja Variltaan tama kivi on vihertavanharmaata, ja mainitut mineraali- ja kivensirut saavat sen nayttamaan porfyyriselta Alavuden lehdella (2223) kaikki muut keltaiset alat, paitsi taman luvun alussa kasitelty, ovat kvartsimaasalpaliusketta Juonina siina tavataan graniittia ja varsinkin apliittia Koostumus on samankaltainen kuin edella kasitellyssa leptiitissa mutta rakeet ovat suurempia, keskimaarin 0 = 0,3-1 mm Kvartsimaasalpaliuskeen asu on gneissimainen ja usein kiharainen Mikroskooppinen rakenne on granoblastinen ja uudelleenkiteytynyt, joskin jaannoksia aikaisemmasta kataklastisesta rakenteesta tavataan Mine raalikoostumuksia on esitetty taulukossa 1 (analyysit 9-10) seka kemiallisia koostumuksia taulukossa 2 (analyysit 16-17) Aksessoreina esiintyy titaniittia, apatiittia ja opaakkia Otaksuttavasti kaikki kyseiset liuskemuodostumat ovat kvartsi- tai granodioriitista syntyneita ortogneisseja Tahan viittaa muun muassa se, ettei kartoituksen yhteydessa eika myohemmin suoritetuissa tarkistuksissa ole tavattu yhtaan tapausta, jossa kvartsitai granodioriitti breksioisi kvartsimaasalpaliusketta Taman kivilajin suurimmassa esiintymassa Alavuden kartta-alueen (2223) itareunassa (10, 11) tavataan reliktinomaisina osueina voimakkaasti deformoitunutta, mutta viela granodioriitiksi tunnettavaa kivilajia Myos muodostuman laheisyydessa on kvartsi- ja granodioriitti voimakkaasti deformoitunutta ja vaihettuminen kivilajista toiseksi nayttaa olevan vahittaista Vahemman deformoitumisen merkkeja on havaittavissa muodostuman ymparistossa olevissa gabropahkuissa Ilmeisesti ne ovat olleet liikuntoja vastaan vastustuskykyisempia SYVAKIVILAJIT Peridotiitit Alavuden kartta-alueen (2223) ainoat ultraemaksiset, peridotiitiksi merkityt kolme pienta pahkua lehdella 07 ovat oikeastaan horn blendiittia Ne sisaltavat heikosti vihreaa tai varitonta amfibolia, ruskeaa sarvivalketta, serpentiinia ja talkkia Aksessoreina on opaakkia, epidoottia ja karbonaattia Ultraemaksista kivea, lahinna hornblen-
1 7 diittia, esiintyy siella taalla gabropahkujen yhteydessa Niinpa Alavuden lehden (2223) osalehdella 06 A Taikinalammen itapuolelle merkitty esiintyma on Haapalan mukaan (1966, s 13) suuremmaksi osaksi horn blencluttia Gabrot ja dioriitit Myos gabroihin ja dioriitteihin kuuluvia kivia on kasiteltavilla karttalehdilla verrattain vahan Koostumukseltaan ja varsinkin tummien mineraalien maaran osalta ne useimmiten ovat gabron ja dioriitin rajamailla, vaikka joukossa, kuten edella mainitaan, saattaa olla myos horn blend iittisia osueita Paaosa niista erottuu teravasti, vallitsevasta kvartsidioriitti- ja granodioriittiymparistostaan, ja kontaktihavainnot osoittavat niiden olevan ymparistoaan vanhempia, kuitenkin liuskeita nuorempia Poikkeuksena tasty lienevat muutamat pienet, Alavuden kartta-alueen (2223) etelaosassa lehdilli 04 ja 07 olevat gabrot, jotka koostumukseltaan kvartsigabroa lahenevina nayttavat liittyvan kvartsidioriittiin Naiden vaihettuminen kivilajista toiseksi tapahtuu vahittain Alavuden kartta-alueen (2223 03 D) luoteisosan suurin gabroesiintvma on selvasti suuntautunutta, lahinna metagabroa Mikroskooppiselta rakenteeltaan kivi on granoblastinen Sulkeumina snna on runsaasti kiillegneissia, juonina granodioriittia, granilttia ja pegmatiittia Likimaarin edellisen kaltaisia, suuntautuneita seka runsaasti sulkeuma- ja juoniainesta sisaltavia ovat useimmat pienet esiintymat Alavuden kartta-alueen (2223 03, 06) luoteis- ja Kuortaneen kartta-alueen (2224 04) lounaisosassa Gabroesiintymat muualla Alavuden kartta- alueella (2223) ovat massamaisia tai heikosti suuntautuneita seka paikoin kapeissa vyohykkeissa voimakkaasti hiertyneita ja myloniittiutuneita Mikroskooppinen rakenne on paremmin sailyneissa osissa hypidiomorfinen, ja joskus plagioklaasisisalot, pituudeltaan 2-4 mm, antavat sille ofiittisen luonteen Deformoituneemmissa osissa rakenne on enemman tai vahemman kataklastinen Esimerkkina gabron mineraalikoostumuksesta on taulukossa 3 analyysi 18 ja kemiallisesta koostumuksesta taulukossa 5 analyysi 33 Lisaksi tavataan paikoin pyrokseenia Kvartsia esiintyy vaihtelevia maaria, ja joskus koostumus lahenee kvartsigabroa Toisaalla taas vol tummia mineraaleja olla vahemman ja koostumus dioriittinen Muuttumistuloksina tavataan kloriittia ja serisiittia Paikoin on havaittavissa sarvivalkkeen muuttumista biotiitiksi ja epidootiksi Aksessoreina tavataan opaakkia, apatiittia, titaniittia, karbonaattia ja zirkonia Kvartsigabrot Kuortaneen kartta- alueen itaosassa (2224 10 ja 11) sijaitsevat kvartsigabrot liittyvat valittomasti ilman erottavia kontakteja kvartsidioriittiin, josta ne erottuvat vain koostumukseltaan - niissa on enemman tummia mineraaleja, sarvivalketta ja biotiittia Mineraalikoostumus on esitetty taulukossa 4 (analyysi 28) 408400892a
1 8 Anortosiittinen dioriitti Anortosiittinen dioriitti Kuortaneen kartta-alueen etelaosassa Rantatoysanjarven koillispuolella (2224 07 A) liittyy, ilmeisesti samoin kuin edelliset laheisesti ymparoivaan kvartsidioriittiin Sita lavistaa kuitenkin nuorempaan ikaryhmaan kuuluva granodioriitti Mineraalikoostumus on esitetty taulukossa 4 (analyysi 29) Kvartsi lienee ainakin osaksi sekundaarista Sita esiintyy kivessa myos suurempina juonina Rakenteelle on tyypillista plagioklaasin esiintyminen pyoreahkoina 5-10 mm :n lapimittaisina rakeina, joiden valitiloja muut mineraalit, myos plagioklaasi, tayttavat hienompirakeisena massana Taulukko 3 Syvakivien mineraalikoostumuksia Alavuden (2223) kartta-alueelta Maaritykset pistelaskumenrelmalla Table 3 Mineralogical compositions of plutonic rocks in the map-sheet area of Alavus (222_3) Pointcounter analyses 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 Kvartsi -- Quartz 24 2 25 1 19 2 23 8 35 8 30 7 26 0 33 7 36 5 Kalimaasalpa - Potash feldspar - 2 3 0 9 16 6 13 5 12 8 29 4 43 5 38 4 30 5 Plagioklaasi - Plagioclase 51 1 60 8 57 4 46 7 51 7 41 5 32 5 24 6 25 0 28 1 (An) (50) (36) (33) (33) (30) (32) (25) (23) (25) (20) Sarvivalke - Hornblende 40 1 7 5 2 5 3 5 2 6 Biotiitti - Biotite 5 2 12 0 8 6 14 2 5 6 6 4 6 6 5-1 2 1 4 4 Epidootu - Epidote 1 2 Karbonaaui - Carbonate 1 3 Aksessorit - Accessories 1 1 0 7 0 5 0 8 1 9 0 9 0 8 0 8 0 8 0 5 100 0 100 0 100 0 100 0 100 0 100 0 100 0 100 0 100 0 100 0 18 Gabro -- Gabbro Holkonkyla, Tovsa 11 D, x = 6939,40, v = 496,35 19 Kvartsidioriitu - Quartz diorite Lassinneva, Peraseinaloki 02 A, x = 6930,25, y = 480,30 20 Kvartsidioriirti - Quartz diorite Hanhilamp Virrat 07 C, x = 6922,00, v = 485,70 21 22 23 24 Granodionitti - Granodionte Rantatovsa, Alavus 09 C, x = 6947,66, v = 482 50 Granodiorutn - Granodiorite Lamminahonpera Ahtari- 12 C, x = 6944,14, y = 499,36 Granodionrzu - Granodiorue Killinkoski, Virrat 10 A, x = 6923,10, v = 493,55 Granodonim - Granodionte Sulkavankvla, Alavus 0-4 D, x = 6925,15, v = 47 ; 14 25 Granutu - Granite Salonkyla, Alavus 08 D, x = 6936 54 v = 488 28 26 Porfvyrinen graniitti - Porphyritic granite Edesjarvenkvla, Alavus 05 D, x = 6935 14 v = 477 15 27 Aphntigraniitti - Aphte granite Ritarinpera, Alavus 05 C, x = 6930 75 y = 479 22
19 Taulukko 4 Syvakivien mineraalikoostumuksia Kuortaneen (2224) kartta-alueelta Maaritykset pistelaskumenetelmalla Table 4 Mineralogical compositions of plutonic rocks in the map-sheet area of Kuortane (2224) Point-counter analyses 28 29 30 31, 32 Kvartsi - Quartz 16 7 13 1 26 5 24 8 27 6 Kalimaasalpa -- Potash feldspar 4 3 5 8 1 6 17 1 Plagioklaasi - Plagioclase 46 9 78 4 46 9 60 6 46 1 (An) (35) (30) (30) (37) (30) Sarvivalke - Hornblende 15 4 2 5 6 3 Bietiitti - Biotite 15 6 5 9 13 8 12 3 8 6 Aksessorit - Accessories 1 1 0 1 0 7 0 7 0 6 100 0 100 0 100 0 100 0 100 0 28 Kvartsigabro -- artz gabbro Suutala, Toysa 10 D, x = 6958,00, y = 497,10 29 Anortosiittinen dioriitti - Anorthositic diorite 07 A, x = 6953 35, v = 483,43 30 Kvartsidiorutti - Quartz diorite Leppalankyla, Kuortane 08 A, x = 6963 65, y = 482,80 31 Kvartsidioriitti - Quartz diorite Lantiskvl8, Toysa 07 C, x = 6953,81, y = 489,47 32 Granodionan -- Granodionte Sarvmeva, Kuortane 07 B, x = 6958,59, v = 480,84 Kvartsi- ja granodioriitit Kvartsidioriitti on molemplen kartta-alueiden yleisin syvakivi Siihen liittyy laheisesti myos paaosa alueen seka tasarakeisista etta ennen kaikkea porfyyrisista granodioriiteista Koska vaihettuminen kvartsidioriitista granodioriitikst on vahittainen, naiden erottaminen toisistaan kentalla on hvvin vaikeaa Siksi Alavuden lehdella (2223) kvartsi- ja granodioriitin rajojen paikkansapitavyys on sangen epavarmaa, ja siksi kirjoittaja myos Kuortaneen lehdella (2224) katsoi aiheelliseksi olla merkitsematta kvartsidioriittia omalla tunnuksellaan Paikoin esiintyy myos kvartsidioriittia selvasti nuorempaa seka tasarakeista etta porfyyrista granodioriittia
2 0 Taulukko 5 Syvakivien kemiallisia koostumuksia Alavuden (2223) ja Kuortaneen (2224) kartta-alueilta_ Maaritvkset XRF-menetclmalla V Hoffren Table 5 Chemical compositions of plutonic rocks in the map-sheet areas o) Alaiuu (2223) and Kuoriane (2224) XRF- analyses determined b) V Hotfren 33 Gabro - Gabbro Holkonkvla, Tiitsa 2223 11 D, x = 6)39,-40, y = 496,35 34 Kvartsidionito -- Quartz diorite Leppalankyla, Kuortane 2224 08 A, x = 6963,65 y = 782,80 35 Granodioriitti Gran a; ante Rantauivsa, Alavus 2223 09 C x = 6947 66 y = -182,50 36 Granodioriitti - Gram, iris,' ; Lamminahonpera, Ahtari 2223 12 C, x - 69+1, 14 ) = 4 37 Granod)oriuu -- Gra 0 : rite Sulkavankyla, Alavus 2223 04 C, x - 6925 15, +77,14 38 Granutti - Granite Salonkyla, Alavus 2223 08 D x = 6936, 4 5, v = 488,30 i a 15 ~O~ SiO, 50 69 66 76 66 23 60 15 71 47 79 2 ' AI,O, 17 59 15 41 15 16 18 13 I i 35 12 2 0 Fc,0, 6 65 5 32 5 07 5 3, 2 14 2 53 MgO 7 99 2 23 187 2 31 0 82 0 59 Ca0 11 31 3 88 3 39 4 46 1 65 1 1' Na,O 3 08 3 60 3 39 4 48 3,10 3 02 K,O 0 92 2 63 3 31 3 7 5_24 4 81 Mn0 0 11 0 09 0 08 0 09 0_04 0 04 TiO 0 67 0 53 0-15 0 81 0 31 0 21 P,(), 0_16 0 13 0 13 0 24 0 10 0 04 99 1 100 61 99 08 ) ( ), - 9 99 52 99 40 (~ 0 00 22 75 22 85 6 66 28 55 36 08 or 5 51 15 50 19 81 22 3`) 31_16 28 23 ab 26 41 30 38 20 01 38 10 26 40 25 38 an 31 88 18 16 16 1', 18 32 ' 58 5 49 ne C 0 1"5 0 82 of fo 8 02 fa 2 '8 en 1 75 5 49 1 72 5 16 2 06 1,46 fs 0 55 3 55 2 41 1 19 1 443 WO d) en 6 97 0 05 0 62 Is 2 19 0 03 0 29 WO 9 99 0 08 0 98 0 01 rnt 2 26 2 52 2 5-4 2 94 142 1 43 it 1 29 1 00 0 87 1 55 0 59 0 40 hm ap 0 38 0 31 0 31 0 57 0 24 0 09 cc fem 36 18 13 21 11 98 14 52 5 50 4 82 Qu 33 15 31 87 9 92 33 16 40 23 Or 17 26 22 58 27 62 33 34 36 19 31 48 Ab 100 82 74 44 27 40 51 56 74 30 66 28 30 Qu 26 21 26 00 1 79 30 47 37 91 Or 8 64 17 86 22 54 26 20 33 26 29 66 Ab 41 40 35 00 33 05 44 58 28 18 26 67 An 100 49 97 20 92 18 40 21 43 8 09 5 77
2 1 Kuva 8 Kvartsidioriittia Laatta 12 cm Fig 8 Quartz diorite Tag 12 cm Lehtimaki, 2224 11 D, x = 6966,3, y = 498,8 Valok -Photo E Lehto Tyypillisin kvartsidioriitti on asultaan enimmakseen heikosti suuntautunutta, usein jossain maarin gneissirakenteista (kuva 8) Vari vaihtelee harmaasta tummanharmaaseen Mineraalikoostumuksista ovat esimerkkein i taulukon 3 analyysit 19-20 ja taulukon 4 analyysit 30-31 seka kemiallisesta koostumuksesta taulukon 5 analyysi 34 Aksessoreina esiintyy opaakkia, epidoottia, titaniittia, apatiittia ja zirkonia Plagioklaasin keskimkdrainen koostumus on An 33 Tavallisesti se on voimakkaasti vyohykkeellista Se on myos jossain maarin omamuotoista kiven rakenteen ollessa muuten blastohypidiomorfinen Kvartsidioriitille ja myos siihen liittyvalle granodioriitille ovat tunnusomaisia paikoin runsaslukuisina esiintyvat emaksiset sulkeumat (kuva 9) Lapimitaltaan ne ovat muutamasta senttimetrista muutamaan desimetriin ja muodoltaan enimmakseen soikeahkoja tai linssimaisia Ne ovat hienohkorakeista, suuntautunutta ainesta Koostumukseltaan ne jossain maarin muistuttavat ympkroivia kvartsi- ja granodioriitteja Ne sisaltavat kuitenkin enemman tummia mineraaleja, varsinkin sarvivklketta Otaksuttavasti ne ovat samanlaisia emaksisia varhaiserkaumia, joista A Matisto mainitsee esimerkiksi Valkeakosken kartta-alueen (1976, 20-21) kvartsi- ja granodioriittien yhteydessa
2 2 Kuva 9 Emaksis, sulkeumia kvartsidioriitissa Fig 9 Quartz diorite with basic inclusions Juurakonpera, Alavus, 2223 08 C, x = 6931,0, y = 489,5 Valok -Photo E Lehro Kuva 10 Porfyyrista granodioriittia Fig 10 Porphyritic granodiorite Suutala, Toysa, 2224 10 D x = 7957,55, y = 495,25 Valok -Photo E Lehro
2 3 Kuva 11 Ruhjevyohyke, jossa runsaasti kalimaasalpaporfyroblasteja Fig 11 Shear zone containing an abundance of feldspar porphyroblasts Holkonkyl3 Toysa, 2223 12 A, x = 6941,09, y = 490,06 Valok -Photo V Suominen Kvartsidioriittiin laheisesti liittyva granodioriitti on yleensa deformoituneempaa ja suuntautuneempaa kuin kvartsidioriitti Vari on vaaleahko, hiukan punaiseen vivahtava Mikroskooppinen rakenne on jossain maarin kataklastinen Kalimaasalpa tayttaa muiden mineraalien valitiloja tai muodostaa porfyroblasteja, joiden lapimitta yltaa 3 cm :iin saakka (kuva 10) Paikoin tavataan kapeita, liuskeisuuden suunnasta poikkeavia siirros- ja ruhjevyohykkeita, jotka sisaltavat runsaasti kalimaasalpaporfyroblasteja Tkllaisesta esimerkkina on kuva 11 Alavuden kartta-alueen koillisosasta (2223 12 A) graniittimassiivin laheisyydessa Koostumukseltaan tama juonen nakoinen muodostuma (juoni se ei missaan tapauksessa o1e) eroaa ymparistostaan vain suuremman kalimaasalpamaaran puolesta Mineraalikoostumuksesta ovat esimerkkeina taulukon 3 analyysit 21-23 ja kemiallisesta koostumuksestaan taulukon 5 analyysit 35-37 Kvartsidioriittiin verrattuna granodioriitissa on olennaista suurempi kalimaasalpamaara seka pienempi tummien mineraalien osuus Plagioklaasin keskimaarainen koostumus on An 31, ja sen rakeet ovat usein keskeltk voimakkaasti saussuriittiutuneita Aksessorit ovat samoja kuin kvartsidioriitissakin Tahan ryhmaan kuuluvat kaikki porfyyriset granodioriitit, lukuun ottamatta Kuortaneen kartta- alueen pohjoisreunassa (2224 09) olevaa granodioriittia seka osaa porfyyrigranodioriitista Alavuden kartta-alueen keskiosassa Edesjarvenkylan kohdalla (2223 05 D) sijaitsevan graniitin laheisyydessa
2 4 Kuva 12 Nuorempaa porfyvrista granodioriittia Fzg 12 Younger porphyrztu grjno-orate Alaiarvi, 2224 06 D, x = 69 -- -, Valok -Photo E Lehro Viimeksi mainituista granodioriiteista edellinen (2224 09, kuva 12) lahenee koostumukseltaan graniittia ja sisaltaa melkoisen runsaasti kalimaasalpaa Muut mineraalit ovat plagioklaasi (An,,), kvartsi, biotiitti, kloriitti ja muskoviitti Suoranaisia kontaktihavaintoja ei ole, mutta otaksuttavasti granodioriitti nuorempana erottuu teravasti kvartsidioriitista Tahan viittaa kivilajien selva koostumusero verrattain lahekkain olevissa paljastumissa Siirryttaessa pohjoiseen kartan ulkopuolelle koostumus muuttuu graniittiseksi (Pipping 1979) Alavuden kartta-alueen keskiosassa (2223 05 D) sijaitsevan graniittipahkun lansipuolella esiintyy rajoitetulla alalla nuorempaa porfyyrigranodioriittia, joka Iavistaa siihen rajoittuvaa kvartsidioriittia ja toisaalla ilmeisesti vahittain vaihtuu porfyyrigraniitiksi Porfyyrigraniitti puolestaan lavistaa toisaalla ymparistonsa kvartsi- ja granodioriittia, joita se sisaltaa myos sulkeumina Ulkonaoltaan tama porfyyrigranodioriitti eroaa hyvin vahan vanhemmasta, kvartsidioriittiin liittyvasta tyypista, minka vuoksi niiden erottaminen kentalla on hyvin vaikeaa Kuitenkin se nayttaa olevan jossain miarin vihemman deformoitunutta samalla, kun sen mikroskooppinen rakenne on granoblastinen ilman kataklastisia piirteita Plagioklaasin koostumus on An io ja tummana mineraalina on yksinornaan biotiittia Nuorempaa tasarakeista granodioriittia tavataan pienina hajanaisina esiintymina siella tlalla Naiden granodioriittien nahdddn lavistavan ainakin kvartsidioriittia seka siihen liittyvaa granodioriittia Yleensa kivi on heikosti suuntautunutta, ja rakeet ovat
2 5 vahan pienempia kuin edellisissa granodioriiteissa (0 = 1-3 mm) Mikroskooppinen rakenne on granoblastinen Mineraalikoostumuksesta esimerkkina ovat taulukon 3 analyysi 2 4 ja taulukon 4 analyysi 32 seka kemiallisesta koostumuksesta taulukon 5 analyysi 37 Plagioklaasin anortiittipitoisuus on keskimaarin vahan pienempi (An zs ) kuin edellisissa granodioriiteissa ja tumrnana mineraalina on yksinomaan biotiittia Aksessoreina esiintyy muskoviittia, apatiittia ja zirkonia Kvartsi- ja granodioriittien yhteydessa lienee viela syyta mainita niista ilmeisesti metamorfoosin kautta syntynyt, lahinna kai unakiitiksi luokiteltava kivi, jota ei ole erikseen kartoille merkitty Sita on ainakin yhdessa paikassa Kuortaneen kartta-alueella (2224 10 A) kohdassa x = 6960,55, Y = 490,65 Sell mineraalit oval albiitti, kalimaasalpa, kvartsi, epidootti ja kloriitti seka aksessorina opaakki Maasylvyt ja varsinkin epidootti ovat ruskean pigmentin varittamiy Mikroskooppinen rakenne on voimakkaasti kataklastinen Murskaantuneessa kivessa on valimassana hienorakeista, ruskean pigmentin samentamaa massaa, joka ilrneisesti paaasiassa on epidoottia Tama tyytemassa saattaa esiintyy myos yhtenaisempina, lahinna juonimaisina muodostumina (ks myos sivu 15) Graniitit Tasarakeiset ja porfyyrigraniitit Alavuden kartta-alueella (2223) seka vahaiset esiintymat Kuortaneen kartta-alueen (2224) itaosassa erottuvat teravasti kvartsi- ja granodioriittisesta ymparistostaan nuorempina Joissakin tapauksissa, kuten sivulla 23 on inainittu, saattaa niihin liitrya nuorernpaa granodioriittia Usein muiden graniittien yhteydessa esiintyva apliittigraniitti nayttaa lyvistavan naita ja on siren kaikkein nuorin Suurin graniittipahkuista joka sijaitsee Alavuden kartta-alueen keskiosasta koilliseen, (2223 08) on suureksi osaksi porfyyrista, mutta osittain se voidaan katsoa tasa- ja karkeahkorakeiseksi graniitiksi Sulkeumina siiny on ympariston kvartsidioriittia ja granodioriittia Tama graniitti on paaasiassa massamaista ja vyriltaan punertavaa Porfyyrisessa kivessa kalimaasalpa muodostaa 2-4 cm :n lapimittaisia hajarakeita Tasarakeisemmissa osissa ne ovat vahan pienempia (1-2 cm) Mineraalikoostumuksesta on esimerkkina taulukon 3 analyysi 25 ja kemiallisesta koostumuksesta taulukon 5 analyysi 3 8 Plagioklaasin keskimyar linen koostumus on An,, Aksessoreina tavataan apatiittia, titaniittia, karbonaattia, fluorisalpya ja zirkonia Ilmeisesti tama graniittimassiivi o n ainoa huomattavampi muodostuma, joka yhdessa apliittigraniittien kanssa kuuluu nuorempaan ell myohaisorogeeniseen eruptiivisarjaan Edesjarvenkylan kohdalla Alavuden kartta-alueen keskiosassa massiivi on paaasiassa porfyyrigraniittia Graniittialueen pohjois- ja itareunalla raja ymparoivaan kvartsidioriittiin on selva Lansi- ja lounaissivulla sen sijaan graniittiin liittyy mahdollisesti muuta kvartsi- ja granodioriittiymparistoa nuorernpaa granodioriittia, joksi graniitti vaihettuu vyhittain Myos graniitin sisalla koostumus paikoin lahenee granodioriittia
2 6 Etelassa saman graniittialueen piiriin kuuluva hienorakeinen apliittigraniitti lavistaa porfyyrigraniittia Itse porfyyrigraniitti on suuntautunutta Vari on enimmakseen vaaleanharmaa Kalimaasalpa esiintyy 0,5-1,5 cm :n lapimittaisina rakeina hienorakeisessa perusmassassa Rakenne on enimmakseen granoblastinen, mutta myos muurilaastirakennetta esiintyy Mineraalikoostumus on esitetty taulukon 3 analyysissa 26 Aksessoreina esiintyy epidoottia, titaniittia, apatiittia ja zirkonia Samanlaista porfyyrigraniittia tavataan Alavuden kartta-alueella edellisesta esiintymasta kaakkoon (2223 05 C) myos toisessa graniittimuodostumassa, jossa apliittigraniitti lavistaa sita Porfyyrigraniittia on Alavuden kartta-alueen (2223) etelareunassa (01 C, 04 A) paaosaltaan kartan ulkopuolelle sijoittuvan muodostuman jatkeena Tama kivi on melko voimakkaasti deformoitunutta, ja muurilaastirakennetta esiintyy runsaasti Plagioklaasi (An 22_21) on voimakkaasti saussuriittiutunutta Pienet graniittipahkut Alavuden kartta-alueen (2223) ita- la etelaosassa, seka vahaiset ja harvat esiintymat Kuortaneen kartta-alueen (2224) kaakkoisosassa (07, 10, 11) ovat jossain maarin suuntautunutta keski- ja tasarakeista (0 = 2-6 mm) graniittia Kalimaasalvalla on joskus kuitenkin taipumus esiintya ymparistoaan vahan suurempina hajarakeina, jolloin kivi lahenee porfyyrista tyyppia Plagioklaasin keskimaarainen koostumus on An 24 Tummana mineraalina esiintyy biotiittia, sen muuttumistuloksena kloriittia ja vain harvoin sarvivalketta Muurilaastirakenne on sangen yleista Apliittigraniitiksi kartalle merkitty kivi lavistaa kaikkia edella mainittuja graniitteja esiintyessaan niiden kanssa yhdessa Se lavistaa myos pegmatiitteja Karttaan merkittyjen esiintymien lisaksi apliittista graniittia tavataan kaikkialla vaihtelevan suuruisina juonina Kivi on massamaista tai heikosti suuntautunutta ja hienohkorakeista (0 = 0,5-2 mm) Vari on yleensa vaaleanpunertava Mikroskooppinen rakenne on enimmakseen granoblastinen Kvartsi, kalimaasalpa )a plagioklaasi ovat paamineraalit Biotiittia, kloriittia ja muskoviittia esiintyy vaihtelevia maaria Mineraalikoostumuksesta on esimerkkina taulukon 3 analyysi 27 Aksessoreina eslintyy epidoottia, apatiittia ja zirkonia Pegmatiitit Suurimmissa kartoille merkityissa pegmatiittiesiintymissa (Kuortane 2224 02 )a 03) on pohjana hienohkorakeinen (0 = 0,5-2 mm) muskoviittigraniitti, jossa raesuuruudeltaan vaihteleva pegmatiittiaines esiintyy pahkuina tai saannottomina juonimaisina osueina Kivi on paaasiassa kauttaaltaan massamaista, ja lehden 02 pegmatiittimassiiviin merkityt liuskeisuudet ovat sulkeumina esiintyvissa, usein haamumaisissa kiillegneisseissa Seka graniitin etta pegmatiitin paamineraalit ovat kalimaasalpa, albiittinen plagioklaasi, kvartsi ja muskoviitti Lisaksi on vaihtelevia maaria biotiittia ja
2 7 Kuva 13 Pegmatutu jossa muskoviittia viuhkamaisina yhteenkasvettumina kvartsin kanssa Laatta 12 cm Fig 13 Pegmata-e with fan- shaped quartz -rnuscovue aggregates Tag 12 cm Mustasalo, Kuortane, 2224 06 B, x = 7978,1, y = 473 5 Valok -Photo E Lehto kloriittia seka aksessoreina opaakkia ja apatiittia Muskoviitti esiintyy usein lyhdemaisina tai viuhkamaisina yhteenkasvettumina kvartsin kanssa (kuva 13) Samankaltaisia ovat myos pienehkot pegmatiittipahkut lehdilla (Kuortane 2224) 02, 03, 05 ja 06 Peraseinajoen - Alavuden pegmatiitteja on tutkinut Ilmari Haapala (1966), ja tassa kasiteltavien karttalehtien alueilla hanen tutkimusalueensa kasittai (Alavus 2223) lehdet 03 ja 06, osia lehdista 02 ja 05 seka (Kuortane 2224) 01 ja 04 Samaan alueeseen sisaltyy myos Kaarlo (Kalle) Neuvosen (1960) laatima esitys Kaatialan pegmatiitista (Kuortane 2224 04 A) Haapalan mukaan pegmatiitin yleisin esiintymismuoto ovat juonet joskin sita esiintyy myos linsseina ja fakoliitteina Tassa kasiteltaville kartoille on juonista merkitty (= "leikkaavia pegmatiittijuonia'') vain suurimmat (leveys yli 5 m), kun taas sangen runsaslukuisia pienempia juonia edustavat luiromaiset juonimerkinnat Samanlaisia juonia on myos muualla kartta-alueella, varsinkin lehdilla (Alavus 2223) 04, 07 ja 08 Edelleen Haapalan mukaan pegmatiitit oval graniittipegmatiitteja, joiden paamineraaleina oval mikrokliini, plagioklaasi (albiitista andesiiniin), kvartsi ja kiilteet Usein esiintyy myos mustaa turmaliinia Aksessoreina esiintyy apatiittia ja granaattia Paikoin esiintyy beryllia ja kolumbiittia, muutamin paikoin Li- mineraaleja ja
2 8 kassiteriittia seka viela joissakin tapauksissa harvinaisten maametallien fosfaatteja Monissa pegmatiittijuonissa on havaittavissa vyohykkeellisyytta, joka ilmenee mineraalikoostumuksen ja raesuuruuden vaihteluna Kasiteltavan alueen pegmatiittien katsotaan (Saksela 1935, Haapala 1966) ainakin suurimmaksi osaksi liittyvan geneettisesti seudun kvartsi- ja granodioriittikompleksiin TEKTONIIKKA JA STRATIGRAFIA Vesistojen ja jokiuomien kulusta on molemmilla karttalehdilla todettavissa kaksi suuntaa Ne lienevat kaikkein myohaisimpien lohkoliikuntojen aiheuttamia ruhjesuuntia, vaikka myos varhaisemmilla tektonisilla toiminnoilla saattaa olla valillinen vaikutus niiden syntyyn Toinen naista suunnista on keskimaarin 330, josta poikkeamia molempiin suuntiin on 10-15', seka toinen keskimaarin 40' Jalkimmainen suunta on epaselvasti esiintyva, vaikka esimerkiksi Alavuden kartta-alueella (2223 10) sita edustaa vesistoreitti Ita-Peranteesta alas Killinkoskelle, josta ruhje jatkuu Virtain (2214) kartta-alueella Toisvedelle (Marmo 1965) seka toisaalla koilliseen Ahtarin (2241) kartta-alueelle Kuortaneen kartta-alueella (2224 05, 06) Kuortaneenjarven muoto ilmentanee hyvin molempia suuntia Edella mainitun Virtain kartta-alueen poikki kulkeva voimakas siirros- ja ruhjevyohyke, joka noudattaa Toisveden lantisen rantaviivan suuntaa (Marmo 1965, s 52), hajaantuu tavallaan kahteen haaraan Toisveden pohjoispaan kohdalla (07 A) Alavuden lehden (2223) alueelle tullessaan Yksi haara suuntautuu enemman lanteen (suunta n 305 ) jatkuen lehden lansireunassa esiintyvan "leptiitin" kohdalle (02 B) Leimaa-antavia taman vyohykkeen kivilajeille ovat kapeat, hienorakeiset myloniittiraidat ja yleensa voimakkaasti kataklastinen rakenne Toinen haara suuntautuu kohti pohjoisluodetta (suunta n 340 ) Sapsalammin, Pyylammin ja Edesjarven kautta Kuivasjarvelle ja siita edelleen Kuotesjarvelle seka Saarijarvelle (2224 04 B) ja haipyy vahitellen liuskealueen keskelle Tama vyohyke ei koko matkallaan ole mitenkaan terava ja selvapiirteinen, eika siina nay merkkeja voimakkaista liikunnoista, siirroksista ja ruhjeista Olennaista sille kuitenkin on, etta liuskeisuuden kulku sen lansipuolella on paaasiassa kaakkoisluoteinen, kun taas itapuolella vallitsevana on lounais-koillinen suunta Riippumatta edella mainituista liuskeisuuden suunnan alueellisista eroista ovat venyma- ja poimuakselisuunnat molempien karttalehtien alueilla valtaosaltaan kohti kaakkoa ja itaa ja kaade vaihtelee 20-80 :n valilla Tama suunta lienee katsottava myos tektoniseksi b- akselin suunnaksi Poikkeuksiakin mainitusta suunnasta on varsinkin Kuortaneen kartta-alueen (2224) luoteis- ja pohjoisosassa, jossa esiintyy lantisia suuntia Sakselan (1935) tektonisen kartan mukaan poimuakselien kulminaatiovyohyke kulkee Kuortaneen kartta-alueen (2224) luoteisosan y1i (02, 06) lounaasta