Mikkeli Kokouskutsu 1 (23) Aika 28.05.2015, klo 16:30 Paikka Kaupungin virastotalo, kokoushuone 2, 2.krs Käsiteltävät asiat 22 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 23 Pöytäkirjan tarkastus 24 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus 25 Ilmoitusasiat 26 Talouden seuranta 2015, rakennuslautakunta 27 Lausunto hallinto-oikeudelle, rakennuslautakunnan oikaisuvaatimusta koskevasta päätöksestä, Lamminmäenkatu 3 28 Rakennusvalvonnan Suomenniemen ja Ristiinan toimipisteiden uudelleen järjestelyt 29 Rakennuslautakunnan laskujen hyväksyjät ja asiatarkastajat vuonna 2015 30 Lautakunnan edustaja rekrytoitavan rakennustarkastajan ja jäteasiaintarkastajan haastatteluihin 31 Rakennuslupatyöryhmän jäsenten valinta 32 Mikkelin Vesiliikelaitoksen/Mikkelin kaupungin rakennuslupahakemus jätevedenpuhdistamolle Metsä- Sairilaan 33 Lausunto hallinto-oikeudelle, rakennuslautakunnan oikaisuvaatimusta koskevasta päätöksestä, Hankalahti 491-508-5-103, Suomenniemi
Mikkeli Kokouskutsu 2 (23) Osallistujat Anne Korhola, puheenjohtaja Juha Ruuth, sihteeri Eija Peura Eija Suutari-Piispa Erja Haukijärvi Hannu Kortelainen Jaana Kervinen Kalevi Arnell Kari Liikanen Kauko Väisänen Matti Piispa Susanna Savander Jaakko Väänänen, kaupunginhallituksen jäsen Viljo Muuronen, kaupunginpuutarhuri Marja-Liisa Hämäläinen, taloussuunnittelija Risto Mikkola
Mikkeli Kokouskutsu 3 (23) 22 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Mikkeli Kokouskutsu 4 (23) 23 Pöytäkirjan tarkastus
Mikkeli Kokouskutsu 5 (23) 24 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus Johtava rakennustarkastaja 5 Irtisanoutuminen rakennustarkastajan virasta, 06.05.2015 6 Määräaikaisen rakennustarkastajan palkkaaminen virkasuhteeseen, 06.05.2015 Ehdotus Esittelijä: Risto Mikkola, johtava rakennustarkastaja Lautakunta päättää olla käyttämättä otto-oikeuttaan, koska pöytäkirjoista ei ole havaittu mitään sellaista, mikä olisi esteenä päätösten täytäntöönpanolle.
Mikkeli Kokouskutsu 6 (23) 25 Ilmoitusasiat Kaupunginpuutarhuri Jätepäätökset: 31-39, jätemaksumuistutukset ja tyhjennysvälin pidennykset Ehdotus Esittelijä: Risto Mikkola, johtava rakennustarkastaja Merkitään tiedoksi.
Mikkeli Kokouskutsu 7 (23) 26 Talouden seuranta 2015, rakennuslautakunta MliDno-2015-729 Valmistelija / lisätiedot: Risto Mikkola,Marja-Liisa Hämäläinen risto.mikkola@mikkeli.fi, marja-liisa.m.hamalainen@mikkeli.fi Liitteet 1 Talouden_seuranta_3_2015.pdf Vuonna 2015 hallintokuntien taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta tehdään vähintään kolme kertaa vuodessa. Maaliskuun lopun toteutuman perusteella tehtävän seurannan yhteydessä raportoidaan koko kaupungin osalta keskeisimmät strategiset toimenpiteet, kehittämisohjelmien toteutuminen, kaupungin elinvoimaisuuden edistämiseksi tehdyt toimenpiteet, henkilöstön määrän kehitys sekä talouden toteutuminen ja toiminnalliset muutokset, jotka ovat jo tiedossa. Rakennuslautakunnan tiedot on toimitettu talouspalveluille liitettäväksi koko kaupungin seurantaan. Käyttötalouden toteutuma ja johdon ennuste tilanteessa 31.3.2015. TULOS- TA 2015 LASKELMA (1 000 ) TOT. 31.3.2015 EROTUS TOT. % ENNUSTE Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 1 482 153 1 329 10,3 1 482 1 255 229 1 026 18,3 1 255 227-76 151-33,4 227 Liitteenä rakennuslautakunnan seurantaraportti 31.3.2015. Ehdotus
Mikkeli Kokouskutsu 8 (23) Esittelijä: Risto Mikkola, johtava rakennustarkastaja Rakennuslautakunta merkitsee tiedoksi talouden seurannan 31.3.2015. Tiedoksi Talouspalvelut
Mikkeli Kokouskutsu 9 (23) Rakennuslautakunta, 20, 09.04.2015 Rakennuslautakunta, 27, 28.05.2015 27 Lausunto hallinto-oikeudelle, rakennuslautakunnan oikaisuvaatimusta koskevasta päätöksestä, Lamminmäenkatu 3 MliDno-2015-302 Rakennuslautakunta, 09.04.2015, 20 Valmistelija / lisätiedot: Risto Mikkola risto.mikkola@mikkeli.fi Liitteet 1 Oikaisuvaatimus As.Oy Hanhikangas.pdf 2 asemapiirros_lamminmäenkatu.pdf 3 päätös_lamminmäenkatu.pdf 4 2015-03-26 vastine As Oy Mikkelin Lamminmäenkatu 3.pdf Asunto-osakeyhtiö Hanhikangas on tehnyt oikaisuvaatimuksen Mikkelin kaupungin rakennuslautakunnalle johtavan rakennustarkastajan asunto-osakeyhtiö Lamminmäenkatu 3:lle myöntämästä rakennusluvasta kahden rivitalon sekä talousrakennuksen rakentamiseen osoitteessa Lamminmäenkatu 3. Oikaisuvaatimus on jätetty säädetyssä ajassa ja As. Oy Hanhikangas on naapurikiinteistön omistajana maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukainen asianosainen, joten oikaisuvaatimus on otettu tutkittavaksi. Lupapäätös ja oikaisuvaatimus ovat liitteenä. As. Oy Hanhikankaan mukaan rakennusluvan yhteydessä myönnetyt poikkeamiset ovat niin huomattavat voimassa olevaan asemakaavaan nähden, että ne tulisi käsitellä MRL 173 :n mukaisena poikkeamislupana tai asemakaavan muutoksella. As. Oy Hanhikankaan mukaan poikkeamisia ei olisi voitu myöntää MRL 175 :n mukaisena vähäisenä poikkeamisena rakennusluvan yhteydessä. Oikaisuvaatimuksen yhteenvetona esitetään, että rakennuslupapäätös kumotaan ja rakennuslupahakemus käsitellään poikkeamismenettelyllä MRL 171 173 :n mukaisesti Mikkelin kaupungin toimintasäännön mukaisesti. Luvan hakija As. Oy Lamminmäenkatu 3 on asiamiehensä välityksellä jättänyt vastineen oikaisuvaatimukseen. Vastineen mukaan rakennusluvan mukainen ratkaisu ei haittaa naapuria enempää kuin täsmälleen kaavamääräysten mukaisesti toteutettava ratkaisu. As. Oy Hanhikankaan huoneistoista avautuvia näkymiä heikentävää vaikutusta ei ole. Vastineen yhteenvedon mukaan rakennuslupa tulee hyväksyä hakemuksen sisältöisenä ja oikaisuvaatimus tulee hylätä. Tehty rakennuslupapäätös on myös poikkeamisten osalta täysin Mikkelin kaupungin teknisen toimialan toimintasäännön
Mikkeli Kokouskutsu 10 (23) mukainen. Toimintasäännössä on ainoastaan nimetty viranhaltijat, joilla on oikeus myöntää poikkeaminen vähäisenä poikkeamisena tai varsinaisena poikkeamislupana. Itse kysymykseen, onko kyseessä tässä tapauksessa vähäinen poikkeaminen vai varsinainen poikkeamisasia, ei anneta suoria vastauksia maankäyttö- tai rakennuslaissa tai korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuissa. Kyseessä on aina tapauskohtainen harkinta. Naapurilla on yhtäläinen muutoksenhakuoikeus, siis ns. valitusoikeus, oli asia ratkaistu vähäisenä poikkeamisena rakennusluvan yhteydessä tai varsinaisena poikkeamislupana. Naapurin oikeusturvan kannalta prosessin muodolla ei ole merkitystä. Tässä tapauksessa naapurilla on rakennuslupahakemuksen muodossa selkeä ja konkreettinen tieto, mitä ja minkälaista rakentamista on muodostumassa. Tavanomaisesti varsinainen poikkeamislupa myönnetään pelkän luonnostasoisen asemapiirustuksen pohjalta, jolloin rakennusten ulkonäkö, tarkemmat pihamaajärjestelyt jne. ratkaistaan vasta poikkeamisluvan jälkeisessä rakennusluvassa. Viranomaisen tekemät arviot, selvitykset, paikallakäynnit jne. ovat samanlaiset kummassakin eri poikkeamisen prosessissa. Mikäli rakennus B:n paikalle rakennettaisiin 240 k-m2 kokoinen rakennus, tultaisiin se varmasti rakentamaan pohjoiseteläsuunnassa rakennusalan pituuden sallimissa rajoissa, jotta mahdollisimman paljon huoneiden ikkuna-alasta saataisiin Likolammen suuntaan. Sallitulla 240 k-m2 rakennusoikeudella 22,3 metrin pituisena runkosyvyys yksikerroksisena olisi noin 11 metriä. Mitassa on huomioitu rakennusoikeuden laskennassa käytettävä seinän 250 mm:n paksuus. Eroavaisuus myönnetyn rakennusluvan mukaiseen ratkaisuun on siis länsi-itä suuntaisessa leveydessä noin 1,55 metriä. Rakennuksen korkeus alittaa suurimman sallitun korkeustason + 104.00 merenpinnasta 86,5 cm. Rakentaminen ei siis peitä naapurin näkymiä verrattuna kaavan mukaiseen rakennusalakohtaiseen rakennusoikeuteen 240 k-m2. Rakennuksen pääty muodostuu noin 1,55 m leveämmäksi, mutta tämä ei peitä kenenkään näkymää ja pääty mahtuu rakennusalan sisään. Runkosyvyyden erolla n. 1,55 metriä ei ole merkitystä kivijalan korkeuteen kuin korkeintaan 20-30 cm. Samalla tulee muistaa, että rakennus voisi yläosastaan olla yli 80 cm korkeampi. Portaat, parvekkeet ja muut vastaavat rakennelmat saavat ylittää rakennusalan rajan, mikäli niistä ei aiheudu naapurille huomattavaa haittaa. Asuntojen lukumäärää ei ole asemakaavassa rajoitettu. Kahden tai kolmen asunnon sijoittumisella rakennusalalle ei ole merkitystä naapurin aseman kannalta. Keskeisin merkitys on autopaikoilla, jotka sijoittuvat keskitetysti kaavan osoittamaan kohtaan tontilla, autokatosrakennuksen ylittäessä takaosastaan ja hiukan pohjoispuolella rakennusalan rajan. Kaavan mukainen rakennusalan raja kulkee pääosin 2 metrin etäisyydellä rajasta, autokatoksen sijoittuessa 1,05 metrin etäisyydelle rajasta. Autopaikkojen määrässä ei ole poikkeusta, tontin
Mikkeli Kokouskutsu 11 (23) kokonaisrakennusoikeuden alittuessa. Autokatosrakennus uppoaa rinnettä vasten, takaseinän toimiessa maanpaineseinänä. Katoksen katon ylin korkeusasema on + 102.00, jonka yli As. Oy Hanhikankaan puolelta näkymät säilyvät. Asemakaavassa ei ole rajoitettu autosuojan ylintä korkeusasemaa. Katoksen takaseinä muodostaa umpinaiseen aitaan verrattavan elementin As. Oy Hanhikankaan suunnasta katsottuna. Vastaavaan korkuiseen umpiaitaan kyseiselle kohdalle olisi rakennusjärjestyksen mukaan oikeus. Katto rajoittaa pakokaasun ja äänen kulkeutumista. Mikäli autopaikat toteutettaisiin sallittuina avopaikkoina samaan kohtaan, tarvittaisiin takaseinän kohdalle tukimuuriseinä ja sen päälle putoamiselta suojaava kaide. Äänen ja pakokaasun kannalta ratkaisu olisi huonompi ja vaikutus maiseman näkyvyyteen sama. Rakennusluvan mukainen autokatos ei heikennä naapurin asemaa. Kaavallisesti asiaa on tarkasteltu nykyisen asemakaavan ja tontin muodostumisen kannalta. Vähäisen poikkeamisen tai varsinaisen poikkeamisen mahdollisuutta ei ole sidottu kaavan ikään. Oikaisuvaatimuksessa tai hakijan vastineessa selostetuilla prosessin aikaisemmilla vaiheilla ei ole ollut merkitystä päätöstä tehdessä. Rakennuslautakunta on suorittanut kokoustaan ennen paikan päällä katselmuksen. Katselmukseen oli rakennuslautakunnan lisäksi kutsuttu oikaisuvaatimuksen tehnyt naapuri sekä lupaa hakeneen yhtiön edustajat. Toimitetusta katselmuksesta annetaan erillinen pöytäkirja. Yhteenvetona todetaan, että rakennusvalvonnan johtavalla rakennustarkastajalla on ollut täysi oikeus myöntää rakennuslupa mukaan lukien vähäiset poikkeamiset rakennusalan rajan sekä rakennusalakohtaisen rakennusoikeuden ylityksestä. Tontin kokonaisrakennusoikeus ei ylity, vaan alittuu 30 k-m2. Poikkeukset ovat edellä selostetun perusteella vähäisiä, täyttäen kaikki MRL 172 :n mukaiset edellytykset. Naapurin kiinteistön vetovoima tai taloudellinen arvo ei heikkene, verrattuna kaavan mukaiseen rakentamiseen. Naapurin asemaa on kunnioitettu. Ehdotus Esittelijä: Risto Mikkola, johtava rakennustarkastaja Saatujen selvitysten ja suoritetun katselmuksen perusteella rakennuslautakunta päättää hylätä As. Oy Hanhikankaan oikaisuvaatimuksen ja pitää johtavan rakennustarkastajan rakennuslupapäätöksen 15-0086-A voimassa. Päätös Hyväksyttiin.
Mikkeli Kokouskutsu 12 (23) Rakennuslautakunta, 28.05.2015, 27 Valmistelija / lisätiedot: Risto Mikkola risto.mikkola@mikkeli.fi Liitteet 1 Hallinto-oikeus_Lamminmäenkatu3.pdf 2 Pöytäkirja rakennuslautakunnan katselmuksesta.pdf 3 korkea kivijalka-kellari.pdf Asunto-osakeyhtiö Hanhikangas on tehnyt valituksen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle Mikkelin kaupungin rakennuslautakunnan päätöksestä 20/9.4.2015, jolla lautakunta päätti pitää rakennuslupapäätöksen 15-0086-A voimassa hyläten asunto-osakeyhtiö Hanhikankaan päätöksestä tekemän oikaisuvaatimuksen. Valituskirjelmä on liitteenä. As. Oy Hanhikankaan mukaan rakennusluvan yhteydessä myönnetyt poikkeamiset ovat niin huomattavat voimassa olevaan asemakaavaan nähden, että ne tulisi käsitellä MRL 173 :n mukaisena poikkeamislupana tai asemakaavan muutoksella. As. Oy Hanhikankaan mukaan poikkeamisia ei olisi voitu myöntää MRL 175 :n mukaisena vähäisenä poikkeamisena rakennusluvan yhteydessä. Lisäksi As. Oy Hanhikangas tuo esiin aikaisemmat kaavalliset ja tonttijaolliset muutokset sekä yrityksen saada yksi yhtenäinen rivitalo. Rakennusvalvonta uudistaa oikaisuvaatimuksessa käsittelyssä esittämänsä perustelunsa: Naapurilla on yhtäläinen muutoksenhakuoikeus, oli asia ratkaistu vähäisenä poikkeamisena rakennusluvan yhteydessä tai varsinaisena poikkeamislupana. Naapurin oikeusturvan kannalta prosessin muodolla ei ole merkitystä. Tässä tapauksessa naapurilla on rakennuslupahakemuksen muodossa selkeä ja konkreettinen tieto, mitä ja minkälaista rakentamista on muodostumassa. Tavanomaisesti varsinainen poikkeamislupa myönnetään pelkän luonnostasoisen asemapiirustuksen pohjalta, jolloin rakennusten ulkonäkö, tarkemmat pihamaajärjestelyt jne. ratkaistaan vasta poikkeamisluvan jälkeisessä rakennusluvassa. Viranomaisen tekemät arviot, selvitykset, paikallakäynnit jne. ovat samanlaiset kummassakin eri poikkeamisen prosessissa. Rakennuslautakunta on suorittanut ennen oikaisuvaatimuksen käsittelyä paikan päällä katselmuksen. Katselmukseen oli rakennuslautakunnan lisäksi kutsuttu oikaisuvaatimuksen tehnyt naapuri sekä lupaa hakeneen yhtiön edustajat. Katselmuksen sekä muun aineiston perusteella rakennuslautakunta toteaa, että rakennusluvan mukainen ratkaisu ei haittaa naapuria enempää kuin kaavamääräysten mukaisesti toteutettava ratkaisu. As. Oy Hanhikankaan huoneistoista avautuvia näkymiä heikentävää vaikutusta rakennusluvan yhteydessä myönnetyllä vähäisellä poikkeamisella ei ole. Rinteiseen maastoon sijoittuvan rakennuksen ulkonäkö on lähes sama kuin yksikerroksisen
Mikkeli Kokouskutsu 13 (23) 240 k-m2 suuruisen rakennuksen, huomioiden alarinteen puolelle tarvittava korkea kivijalka tai kerrosalaan laskematon kellarikerros. Asiaa havainnollistava piirustus on liitteenä. Tontin kokonaisrakennusoikeus ei ylity, vaan alittuu 30 k-m2. Rakennuslautakunta hylkäsi oikaisuvaatimuksen yksimielisesti. Kaavallisesti asiaa on tarkasteltu nykyisen asemakaavan ja tontin muodostumisen kannalta. Valituskirjeen väitteisiin halutaan kuitenkin todeta: tonttijaon muuttamisessa yhdeksi tontiksi on toimivaltainen viranomainen ollut Mikkelin kaupungin mittaus ja kiinteistöt tulosalueen, ei siis rakennusvalvonta. Yritystä saada yksi yhtenäinen rivitalo ei ole Mikkelin kaupungin puolelta hyväksytty. Vähäisen poikkeamisen mahdollisuutta ei ole sidottu kaavan ikään. Hakijan valituksessa selostetuilla prosessin aikaisemmilla vaiheilla ei ole ollut siis merkitystä tätä rakennuslupapäätöstä tehdessä. Yhteenvetona rakennuslautakunta toteaa, että poikkeamiset on voitu myöntää MRL 175 :n mukaisena vähäisenä poikkeamisena rakennusluvan yhteydessä. Ehdotus Esittelijä: Risto Mikkola, johtava rakennustarkastaja Rakennuslautakunta päättää antaa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle edellä olevan lausunnon ja esittää, että asunto-osakeyhtiö Hanhikankaan tekemä valitus tulee hylätä. Tiedoksi Itä-Suomen hallinto-oikeus
Mikkeli Kokouskutsu 14 (23) 28 Rakennusvalvonnan Suomenniemen ja Ristiinan toimipisteiden uudelleen järjestelyt MliDno-2015-867 Valmistelija / lisätiedot: Risto Mikkola risto.mikkola@mikkeli.fi Liitteet 1 rakennustarkastajien_aluejaot.pdf Tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan varmistamiseksi rakennusvalvonta esittää Suomenniemen ja Ristiinan aluetta hoitavien rakennustarkastajien toimipisteiden keskittämistä yhteen yhteiseen toimipisteeseen. Yhteinen toimipiste olisi nykyinen Ristiinan rakennusvalvonnan toimipiste. Muutos on tarkoitus tulla voimaan 1.6.2015 alkaen. Suomenniemen ja Ristiinan aluetta hoitavien rakennustarkastajien toiminta-alueena on lisäksi merkittävä osa entisestä Anttolasta. Suomenniemen rakennustarkastajan osa-aikatyöstä johtuen henkilöresurssi on yhteensä 1,5 henkilötyövuotta. Osa-aikatyöstä johtuen Suomenniemen rakennustarkastaja on ollut pääosin parilliset viikot työssä, parittomat viikot osa-aikaeläkkeellä. Vuosilomien pitämisen myötä poissaolojaksot ovat saattaneet muodostua usean viikon mittaisiksi. Rakennustarkastajan työstä kesäaikaan noin puolet ajasta kuluu suorittaen maastossa katselmuksia ja muita tarkastus- ja neuvontakäyntejä sekä osallistumalla Mikkelin keskustassa Virastotalolla kokouksiin. Muu osa ajasta on työskennelty tehden toimistotyötä, mm. valmistellen lupa-asioita, tapaamalla saapuvia asiakkaita, antaen neuvoja puhelimitse ja sähköisin viestimin. Talviaikaan painotus on enemmän toimistotyön tehtävissä. Kiireaikoina toimintaa tuetaan Mikkelin keskustan Virastotalolla asemapaikkaa pitävien henkilöiden avulla. Ristiinan alueen rakennustarkastajalla on ollut lisäksi toimipiste vuoden 2015 alusta lukien Virastotalolla. Hän on työskennellyt Virastotalon toimipisteellä maanantaista keskiviikkoon ja torstai sekä perjantain Ristiinan toimipisteellä. Järjestely on osoittautunut tarkoituksen mukaiseksi. Kesäaikaan työskentelyä Ristiinan toimipisteessä lisätään kysynnän mukaan. Yhdistämällä Suomenniemen ja Ristiinan aluetta hoitavien rakennustarkastajien toimipisteet, ja keskittämällä palvelut Ristiinaan, tehostetaan työn tuloksellisuutta ja mahdollistetaan paremmin sijaisjärjestelyt. Asiakirjojen logistinen kulku sujuvoituu ja käsittely nopeutuu. Rakennustarkastajan saavutettavuus paranee. Ristiinan toimipiste on keskeinen maantieteellisesti, niin asiakkaiden saavutettavuuden kuin maastokäyntien osalta. Käytännön tasolla toiminnan muutos asiakkaalle aikaisempaan on vähäinen. Yhteispalvelupisteisiin voidaan jättää asiakirjoja ja niistä on saatavilla lomakkeita, kuten tähänkin asti. Rakennustarkastajan kanssa voidaan etukäteen sopia aika maastossa, asiakkaan
Mikkeli Kokouskutsu 15 (23) tai palvelupisteen tiloissa henkilökohtaiseen neuvontaan. Hankkeiden suunnittelijat ovat tähänkin asti pääosin halunneet tapaamiset Virastotalolle tai Ristiinan toimipisteelle. Myös moni alueen asukkaista käy työssä Mikkelin keskusta-alueella, jolloin työpäivän niin mahdollistaessa tapaaminen onnistuu Virastotalolla. Anttolan ja Haukivuoren vakinaiset rakennusvalvonnan toimipisteet ovat vastaavasti lopetettu vuoden 2014 loppupuolella, yhteispalvelupisteiden antaessa palvelua. Alueellinen tasavertaisuus siis toteutuu. Muutoksella varmistetaan rakennusvalvonnan palvelutason säilyminen Suomenniemellä ja Ristiinassa sekä koko Mikkelin alueella. Toimiminen yhdessä toimipisteessä tuo säästöä kalusteiden, varusteiden ja laitteiden osalta. Rakennusvalvonta on pyytänyt asiasta Suomenniemen ja Ristiinan aluejohtokuntien lausunnon. Johtava rakennustarkastaja on ollut kuultavana asiasta aluejohtokuntien kokousten yhteydessä Suomenniemessä 12.5.2015 ja Ristiinassa 13.5.2015. Suomenniemen aluejohtokunta on lausuntonaan esittänyt: Aluejohtokunta toteaa, että tulevat järjestelyt eivät saa heikentää Suomenniemen rakennusvalvonnan palveluja. Rakennusvalvonnan palvelujen kysyntä moninkertaistuu touko-syyskuun aikana, jolloin palvelujen saatavuus tulee turvata tarvittaessa työvoiman lisäresursseilla. Rakennustarkastajan tavoitettavuus ja yhteydenottokanavat tulee varmistaa myös loma-aikoina. Ristiinan aluejohtokunta on lausuntonaan esittänyt: Aluejohtokunnalla ei ole henkilöjärjestelyihin huomautettavaa, mutta Ristiinassa tulee turvata palvelujen saatavuus kaikkina vuoden aikoina. Ehdotus Esittelijä: Risto Mikkola, johtava rakennustarkastaja Rakennuslautakunta hyväksyy esitetyt muutokset rakennusvalvonnan toimitilaratkaisuihin. Tiedoksi Suomenniemen aluejohtokunta, Ristiinan aluejohtokunta
Mikkeli Kokouskutsu 16 (23) 29 Rakennuslautakunnan laskujen hyväksyjät ja asiatarkastajat vuonna 2015 MliDno-2015-1049 Valmistelija / lisätiedot: Juha Ruuth juha.ruuth@mikkeli.fi Valmistelija hallintopäällikkö Juha Ruuth Rakennuslautakunta on päättänyt vuoden 2015 laskujen sekä palkkailmoitusten hyväksyjistä ja asiatarkastajista sekä varahyväksyjistä talouspalveluiden ohjeistuksen mukaisesti joulukuussa 2014. Asiatarkastus- ja hyväksymisoikeus on oltava sellaisilla henkilöillä, jotka tietävät asiasisällön. Asiatarkastajan täytyy osata tehdä laskun tiliöinti ja todeta laskun sisällön oikeellisuus, joskin hyväksyjä vastaa koko laskun oikeellisuudesta tiliöinteineen. Kaikkien tositteiden osalta menetellään niin, että vastaanottajana ja/tai asiatarkastajana ei voi olla sama henkilö kuin hyväksyjänä. Rakennusvalvonnan osalta toiseksi varahyväksyjäksi nimetty rakennustarkastaja Arto Sipilä on irtisanoutunut Mikkelin kaupungin palveluksesta 1.6.2015 alkaen ja hänen tilalleen on nimettävä uusi varahyväksyjä Ehdotus Esittelijä: Risto Mikkola, johtava rakennustarkastaja Rakennuslautakunta nimeää rakennusvalvonnan laskujen toiseksi varahyväksyjäksi hallintopäällikkö Juha Ruuthin vuodelle 2015. Tiedoksi Kunnan Taitoa Oy/Kirsi Pesonen, teknisen toimen hallinto/marja- Liisa Hämäläinen, yhteispalvelupisteet
Mikkeli Kokouskutsu 17 (23) 30 Lautakunnan edustaja rekrytoitavan rakennustarkastajan ja jäteasiaintarkastajan haastatteluihin MliDno-2015-1048 Valmistelija / lisätiedot: Juha Ruuth juha.ruuth@mikkeli.fi Valmistelija hallintopäällikkö Juha Ruuth Rakennusvalvonnassa on käynnissä rekrytointi avoimeksi tulleen rakennustarkastajan viran ja uuden jäteasiaintarkastajan viran täyttämiseksi. Rakennustarkastajan viran hakuaika päättyi 18.5.2015. Hakijoiden haastattelut on tarkoitus pitää 3. ja 4.6.2015. Jäteasiaintarkastajan virkaa hakeneiden haastattelut pidetään 2. ja 7.7.2015. Rakennuslautakunnalla on mahdollisuus nimetä edustajansa haastatteluihin. Ehdotus Esittelijä: Risto Mikkola, johtava rakennustarkastaja Rakennuslautakunta nimeää edustajansa haastatteluihin.
Mikkeli Kokouskutsu 18 (23) 31 Rakennuslupatyöryhmän jäsenten valinta MliDno-2015-1047 Valmistelija / lisätiedot: Juha Ruuth juha.ruuth@mikkeli.fi Valmistelija hallintopäällikkö Juha Ruuth, p. 044 794 2622 Mikkelin kaupungin hallintosäännön 2 :n mukaan lautakunnat voivat asettaa toimi- tai neuvottelukuntia määrätyn tehtävän hoitamista varten ja valita niiden jäsenet. Rakennuslupatyöryhmä on toiminut rakennuslautakunnan alaisena lupa-asioiden valmisteluelimenä ja sen toiminta on koettu tärkeäksi. Päätösvaltaa työryhmällä ei ole, vaan se antaa lausuntoja lupahakemuksista. Siihen kuuluvat rakennuslautakunnan nimeämän jäsenen lisäksi johtava rakennustarkastaja, ne rakennustarkastajat, joiden päätettäväksi tulevia asioita on esillä ja kaupunkisuunnittelun edustaja. Tarvittaessa kokouksiin osallistuvat myös hallintopäällikkö, yhdyskuntatekniikan ja ympäristön, palo- ja pelastustoimen sekä terveystoimen nimeämät edustajat Jokaiselle jäsenelle nimetään myös varajäsen. Työryhmä voi kokoontua muussakin kokoonpanossa. Rakennuslautakunta voi antaa tarkempia määräyksiä työryhmän tehtävistä, kokoonpanosta ja asioiden valmistelusta. Työryhmä kokoontuu tarpeen mukaan keskiviikkoaamuisin. Käytännössä kokouksia on viime vuosina ollut lähes joka viikko. Aikataulusyistä vähäisimpiä lupa-asioita ei ole enää tuotu työryhmän käsiteltäväksi. Kaupunkisuunnittelu, palo- ja pelastustoimi, yhdyskuntatekniikkaa ja ympäristö sekä terveystoimi nimeävät omat edustajansa. Teknisen toimen johtoryhmässä on sovittu, että kaupunkisuunnittelun edustajat esittelevät merkittävät kaavoitusja poikkeamislupa-asiat jatkossa myös työryhmälle. Rakennuslautakunta on aikaisemmin antanut edustajansa erityiseksi tehtäväksi seurata esteettömän rakentamisen toteutumista. Ehdotus Esittelijä: Risto Mikkola, johtava rakennustarkastaja Rakennuslautakunta nimeää rakennuslupatyöryhmään edustajansa ja tälle varaedustajan vuodeksi 2015. Muina jäseninä ovat johtava rakennustarkastaja, joka toimii työryhmän puheenjohtajana, ne rakennustarkastajat, joiden valmistelemia asioita kulloinkin käsitellään ja
Mikkeli Kokouskutsu 19 (23) kaupunkisuunnittelun edustaja. Lisäksi kokouksiin osallistuvat tarpeen mukaan hallintopäällikkö, yhdyskuntatekniikan ja ympäristön, palo- ja pelastustoimen sekä terveystoimen nimeämät edustajat. Työryhmä voi kutsua kokouksiin muitakin henkilöitä, jos asioiden käsittely sitä vaatii. Työryhmä kokoontuu nyt valitussa kokoonpanossa siihen saakka, kunnes uusi työryhmä valitaan.
Mikkeli Kokouskutsu 20 (23) 32 Mikkelin Vesiliikelaitoksen/Mikkelin kaupungin rakennuslupahakemus jätevedenpuhdistamolle Metsä-Sairilaan MliDno-2015-1070 Valmistelija / lisätiedot: Risto Mikkola risto.mikkola@mikkeli.fi Mikkelin Vesiliikelaitos/Mikkelin kaupunki hakee rakennuslupaa Metsä-Sairilaan (kiint.tunnus: 491-419-1-344, osoite: Metsä- Sairilantie 18) kallioon sijoittuvan jätevedenpuhdistamon rakentamiseen. Puhdistamon maanalaiset tilat koostuvat jätevedenkäsittelyyn liittyvistä tiloista sekä niitä palvelevista teknisistä tiloista, jätevesien siirtotunnelista, ajotunnelista ja uloskäytävistä. Hankkeen laajuustiedot ovat: kerrosala 11.673 m2, kokonaisala 14.603 m2, tilavuus 115.000 m3. Hakija on hakemuksessaan ilmoittanut, että maan päälle sijoitetaan mm. hallintorakennus, korjaamorakennus, muuntamo- ja sähkökeskusrakennus, kemikaalivarastorakennus, pysäköintikatos, varavoimakone, katettu ajoluiska puhdistamoon, poistoilmapiippu, suuaukkojen rakenteet sekä uloskäytävien suojarakennukset. Näille rakennuksille ja rakenteille haetaan rakennuslupaa myöhemmin. Rakennushanke esitellään kokouksessa. Ehdotus Esittelijä: Risto Mikkola, johtava rakennustarkastaja Haettu rakennuslupa myönnetään seuraavalla ehdolla: Maanalaisten tilojen käyttöönottaminen edellyttää toiminnan kannalta välttämättömien turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvien maanpäällisten rakenteiden hyväksyttyä rakennuslupaa ja käyttöön hyväksyvää loppukatselmusta. Lisäksi johtava rakennustarkastaja oikeutetaan päättämään hankkeen vaatimat työnjohtajat ja vastuuhenkilöt, päättämään tarvittavista tarkastuksista ja katselmuksista sekä muista rakennusvalvontatoimista sekä tarvittaessa tekemään vähäisiä muutoksia lupaehtoihin. Tiedoksi Mikkelin Vesiliikelaitos
Mikkeli Kokouskutsu 21 (23) 33 Lausunto hallinto-oikeudelle, rakennuslautakunnan oikaisuvaatimusta koskevasta päätöksestä, Hankalahti 491-508-5-103, Suomenniemi MliDno-2015-791 Valmistelija / lisätiedot: Risto Mikkola,Juha Ruuth risto.mikkola@mikkeli.fi, juha.ruuth@mikkeli.fi Liitteet 1 Asiakirjapyyntö 17.4.2015 Itä-Suomen hallinto-oikeus Juha Kurkaa on tehnyt Itä-Suomen hallinto-oikeudelle valituksen Mikkelin kaupungin rakennuslautakunnan päätöksestä 14/17.2.2015, jolla lautakunta on hylännyt Kurkaan oikaisuvaatimuksen ja pitänyt voimassa johtavan rakennustarkastajan päätöksen 14-0176-A. Tällä päätöksellä Kurkaan rakennuslupahakemus Suomenniemelle tilalle Hankalahti RN:o 5:103 on hyväksytty taukorakennuksen osalta mutta hylätty varaston osalta. Hallinto-oikeus pyytää rakennuslautakuntaa antamaan lausuntonsa valituksen johdosta 5.6.2015 mennessä. Valituskirjelmä on liitteenä. Valituksen mukaan rakennuslupa olisi pitänyt myöntää hyväksyttynä myös ranta-alueelle sijoittuvalle metsätilan kuivausvarastolle. Lisäksi valituksessa esitetään, että rakennusvalvonta ei olisi saanut hyväksyä hakijan käyttämää pääsuunnittelijaa tehtäväänsä. Edelleen valituksessa on lueteltu myös erinäisiä lupahakemuksen käsittelyprosessiin liittyviä seikkoja, joiden johdosta luvan hakija arvostelee rakennusvalvontaa huonosta hallinnosta ja joihin hän vaatii edelleen selitystä sekä asianmukaista sanktiota. Juha Kurkaalle on myönnetty johtavan rakennustarkastajan päätöksellä 14-0176-A rakennuslupa 21 m2:n kokoisen taukotuvan rakentamiselle runsaan 200 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Taukotupa soveltuu ominaisuuksien puolesta myös vapaa-ajan viettoon. Samalla lupapäätöksellä on hylätty 17 m2:n kokoisen varaston rakentaminen osayleiskaavan mukaiselle M-alueelle, jonka 200 metrin rantavyöhykkeellä muu kuin maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 72 :n 3 momentin mukainen rakennusoikeus on siirretty osayleiskaavan A- ja RA-alueille. Rajoitus ei koske mm. maa- ja metsätalouden tai kalatalouden harjoittamista varten tarpeellista rakentamista, olemassa olevan asuinrakennuksen kanssa samaan pihapiiriin kuuluvan talousrakennuksen rakentamista tai olemassa olevan asuinrakennuksen korjaamista tai vähäistä laajentamista. Varaston etäisyys rantaviivasta on hakijan mukaan 42 metriä. Varasto tulisi siis osayleiskaavan mukaiselle rantavyöhykkeelle, jolla ei ole rakennusoikeutta kuin edellä mainituissa poikkeustapauksissa. Hakija on valituksessaan esittänyt, että myös pienimuotoinen sivutoiminen polttopuiden tuotanto ja myynti on metsätalouden
Mikkeli Kokouskutsu 22 (23) harjoittamista ja esitetty polttopuiden säilyttämiseen tarkoitettu kuivatus- ja myyntivaraston sijoitus on logistisesti oikea asiakkaiden vesi- ja jääteitse tapahtuvia kuljetuksia ajatellen. Metsätaloutta ei laissa ole tarkemmin määritelty eikä sen laajuudelle ole esitetty vaatimuksia. Vähäistä, satunnaista ja harrastelijamaista polttopuun myyntiä ei voi katsoa laissa tarkoitetuksi metsätalouden harjoittamiseksi. Vastaavia ratkaisuja on myös kalastuksen puolelta, jossa mm. harrastelijakalastajan toimintaa ei katsottu sellaiseksi kalatalouden harjoittamiseksi, joka olisi oikeuttanut venevajan rakentamiseen M-alueelle. Rakentamisen on oltava metsätalouden harjoittamisen kannalta tarpeellista, jotta rajoituksesta voidaan poiketa. Arvioitaessa rakentamisen tarpeellisuutta on kiinnitettävä huomiota myös siihen, kuinka tarpeellista rakennushankkeen sijoittaminen juuri rantavyöhykkeelle on. Lisäksi rakennuksen on sovelluttava MRL 117 mukaisesti maisemaan. Väite vesi- ja jääteitse tapahtuville halkojen noudolle ei ole uskottava, vähintäänkin tällaiset noudot olisivat hyvin vähäisiä huomioiden mm. puuvajan koko ja tiedettäessä kokemusperäisesti puiden kuivatukseen tarvittava noin vuoden kestävä aika. Kiinteistölle johtaa myös tie, joka mahdollistaa halkojen noutamisen esim. henkilöauton peräkärryllä, jolloin sijainti olisi luonteva sallitulla yli 200 metrin etäisyydellä rantaviivasta säästäen rakentamattomaksi tarkoitettua rantavyöhykettä. Rakentamisrajoituksen yleisenä tavoitteena on rantaluonnon ja -maiseman suojelu sekä vielä rakentamattomana olevan vapaan rannan säilyminen rakentamattomana. MRL 73 mukaan laadittaessa yleiskaavaa pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle, on katsottava että ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta rantavyöhykealuetta. Sekä ranta-alueelle että rantavyöhykkeelle rakentaminen edellyttää, että alueella on joko ranta-asemakaava tai sellainen oikeusvaikutteinen yleiskaava, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Tässä tapauksessa rakentaminen on siis mahdollista ja järkevääkin myös rantavyöhykkeen ulkopuolella siten, että väitetyn maaja metsätalouden harjoittamisen edellytykset eivät vaarannu. Rakennuksen sijoittamiseen juuri rantavyöhykkeelle ei ole esitetty sellaisia perusteita, että vyöhykkeen rakentamattomuuden periaatteesta tulisi luopua, vaikka toiminta katsottaisiinkin metsätalouden harjoittamiseksi. Pääsuunnittelija, rakennusmestari Ilmo Hokkanen on hyväksytty pätevänä hankkeen pääsuunnittelijaksi huomioiden hankkeen tavanomainen vaativuus. FISE-pätevyysrekisteriin kuulumisen voimassa olon loppuminen ei tarkoita, ettei suunnittelija olisi enää pätevä. Kuuluminen FISE:n rekisteriin on vain yksi tapa osoittaa pätevyytensä, kaikissa tapauksissa suunnittelijan hyväksynnän lopullinen päätäntävalta on rakennusvalvonnalla. MRL 119 mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennushankkeessa on kelpoisuusvaatimukset täyttävät
Mikkeli Kokouskutsu 23 (23) suunnittelijat. Mikäli rakennushankkeeseen ryhtyvä on tyytymätön pääsuunnittelijansa työskentelyyn, on rakennushankkeeseen ryhtyvällä mahdollisuus purkaa sopimuksensa suunnittelijan kanssa ja esittää uutta suunnittelijaa hyväksyttäväksi rakennusvalvonnalle. Väitetystä asioiden huonosta hallinnollisesta hoitamisesta rakennusvalvonta on postittanut 24.2.2015 erillisen selvityksen hakijalle ja toimittanut selvityksen samalla rakennuslautakunnalle tiedoksi. Selvityksen perusteella asiassa ei hallinnollisesti ole havaittu merkittävää moitittavaa eikä asia kuulu valituksen käsittelyn piiriin. Ehdotus Esittelijä: Risto Mikkola, johtava rakennustarkastaja Rakennuslautakunta päättää antaa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle edellä olevan lausunnon ja esittää, että Juha Kurkaan tekemä valitus tulee hylätä. Tiedoksi Itä-Suomen hallinto-oikeus