4. Derivointi useammassa ulottuvuudessa

Samankaltaiset tiedostot
= + + = 4. Derivointi useammassa ulottuvuudessa

Antti Rasila. Kevät Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto. Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0204 Kevät / 16

Fr ( ) Fxyz (,, ), täytyy integroida:

4. Käyrän lokaaleja ominaisuuksia

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät

= ( F dx F dy F dz).

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause.

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 5: Gradientti ja suunnattu derivaatta. Vektoriarvoiset funktiot. Taylor-approksimaatio.

F dr = F NdS. VEKTORIANALYYSI Luento Stokesin lause

Matematiikka B1 - TUDI

1.7 Gradientti ja suunnatut derivaatat

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Matematiikka B1 - avoin yliopisto

12. Derivointioperaattoreista geometrisissa avaruuksissa

763105P JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 1 Ratkaisut 5 Kevät 2016

f x da, kun A on tason origokeskinen yksikköympyrä, jonka kehällä funktion f arvot saadaan lausekkeesta f (x, y) = 2x 3y 2.

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit laskuharjoitusviikkoon 5 /

kaikki ( r, θ )-avaruuden pisteet (0, θ ) - oli θ

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 3: Osittaisderivaatta

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 10: Moninkertaisten integraalien sovelluksia

Selvästi. F (a) F (y) < r x d aina, kun a y < δ. Kolmioepäyhtälön nojalla x F (y) x F (a) + F (a) F (y) < d + r x d = r x

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 10: Moninkertaisten integraalien sovelluksia

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Pintaintegraali. i j k cos(θ) sin(θ) 1. = r cos(θ)i r sin(θ)j + rk, r sin(θ) r cos(θ) 0 joten

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Ratkaisut viikko 3

Tutki, onko seuraavilla kahden reaalimuuttujan reaaliarvoisilla funktioilla raja-arvoa origossa: x 2 + y 2, d) y 2. x + y, c) x 3

Matematiikan tukikurssi

Gaussin lause eli divergenssilause 1

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa

Esim. Liikkuvan kappaleen radiusvektori. on ajan funktio, missä komponentit x, y ja z riippuvat yhdestä muuttujasta, ajasta t.

(d) f (x,y,z) = x2 y. (d)

Kuva 1: Funktion f tasa-arvokäyriä. Ratkaisu. Suurin kasvunopeus on gradientin suuntaan. 6x 0,2

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Tentti ja välikokeiden uusinta

r > y x z x = z y + y x z y + y x = r y x + y x = r

Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) MS-A0207 Hakula/Vuojamo Kurssitentti, 12.2, 2018, arvosteluperusteet

Matematiikan perusteet taloustieteilij oille I

y x1 σ t 1 = c y x 1 σ t 1 = y x 2 σ t 2 y x 2 x 1 y = σ(t 2 t 1 ) x 2 x 1 y t 2 t 1

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto, osa I

Vektorianalyysi II (MAT21020), syksy 2018

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Integraalilaskenta 2 Harjoitus Olkoon A := {(x, y) R 2 0 x π, sin x y 2 sin x}. Laske käyräintegraali

BM20A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 4, Syksy 2016

Pisteessä (1,2,0) osittaisderivaatoilla on arvot 4,1 ja 1. Täten f(1, 2, 0) = 4i + j + k. b) Mihin suuntaan pallo lähtee vierimään kohdasta

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 11: Taso- ja tilavuusintegraalien sovellutuksia

Mat Matematiikan peruskurssi K2

Matematiikan tukikurssi. Toinen välikoe

Tekijä Pitkä matematiikka Suoran pisteitä ovat esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4).

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Esimerkkejä ym., osa I

Tehtävä 1. Näytä, että tason avoimessa yksikköpallossa

Mat Matematiikan peruskurssi C2

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

Tilavuus puolestaan voidaan esittää funktiona V : (0, ) (0, ) R,

a) on lokaali käänteisfunktio, b) ei ole. Piirrä näiden pisteiden ympäristöön asetetun neliöruudukon kuva. VASTAUS:

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 6: Ääriarvojen luokittelu. Lagrangen kertojat.

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Esimerkkejä ym., osa I

Differentiaali- ja integraalilaskenta 2

F x y z. F voidaan ymmärtää kahden vektorin. Divergenssi. Vektorikentän F( x, y, z ) divergenssi määritellään

3. Useamman muuttujan funktioiden differentiaalilaskentaa Olkoon A R n. Kuvaus f : A R on n:n muuttujan reaalifunktio. Se kuvaa

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 9: Greenin lause

2 Osittaisderivaattojen sovelluksia

Laskuharjoitus 2A ( ) Aihepiiri: Raja-arvot etc. Adams & Essex, 8th Edition, Chapter 12. z = f(x, 0) = x2 a z = f(0, y) = 02 a 2 + y2

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Harjoitus 4/ Syksy 2017

Vektorilaskenta, tentti

Esim. Nopeus v, v, kiihtyvyys a ja a kun paikka on r = sin t i + cos t j + k Nopeus on nyt. v = dr dt = ṙ = dx(t) Vauhti puolestaan on.

Vektoriarvoiset funktiot Vektoriarvoisen funktion jatkuvuus ja derivoituvuus

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 1: Moniulotteiset integraalit

Vektorianalyysi I MAT Luennoitsija: Ritva Hurri-Syrjänen Luentoajat: ti: 14:15-16:00, to: 12:15-14:00 Helsingin yliopisto 21.

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos. MS-A0203 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 2016

Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit

Derivaatta: funktion approksimaatio lineaarikuvauksella.

b) Määritä/Laske (ei tarvitse tehdä määritelmän kautta). (2p)

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 1: Moniulotteiset integraalit

Sisältö Sisältö 14.Useamman muuttujan funktioiden integrointi

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.)

Luennoitsija: Jukka Maalampi Luennot: , ma 9-10 ja ke Luentoja ei ole viikoilla 15 (pääsiäisviikko).

Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan

Matematiikan tukikurssi

Muutoksen arviointi differentiaalin avulla

Mat Matematiikan peruskurssi S2

, on säännöllinen 2-ulotteinen pinta. Määrää T x0 pisteessä x 0 = (0, 1, 1).

läheisyydessä. Piirrä funktio f ja nämä approksimaatiot samaan kuvaan. Näyttääkö järkeenkäyvältä?

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 10: Stokesin lause

TASON YHTÄLÖT. Tason esitystapoja ovat: vektoriyhtälö, parametriesitys (2 parametria), normaalimuotoinen yhtälö ja koordinaattiyhtälö.

Funktion derivoituvuus pisteessä

Differentiaali- ja integraalilaskenta 2

BM20A0300, Matematiikka KoTiB1

Ratkaisut vuosien tehtäviin

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 7: Pintaintegraali ja vuointegraali

Juuri 4 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Kertaus. b) B = (3, 0, 5) K2. ( )

Ratkaisu: Tutkitaan derivoituvuutta Cauchy-Riemannin yhtälöillä: f(x, y) = u(x, y) + iv(x, y) = 2x + ixy 2. 2 = 2xy xy = 1

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Laskuharjoitus 7 /

Luento 8: Epälineaarinen optimointi

(ks. kuva) ja sen jälkeen x:n ja y:n suhteen yli xy-tasossa olevan alueen projektion G:

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa I

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa I

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa I

1 Rajoittamaton optimointi

DYNAMIIKKA II, LUENTO 5 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi

Transkriptio:

6 VEKTORIANALYYSI Lento 3 4. Derivointi seammassa lottvdessa Osittaisderivaatta. Kerrataan alksi osittaisderivaatan käsite. Fnktio f f ( r) f ( x, y, z) on kolmen mttjan fnktio, jonka arvo yleensä mtt, kn mikä tahansa mttjista mtt. Osittaisderivaatta kvaa sitä, miten yhden mttjan mttaminen vaikttaa fnktioon, kn mt mttjat eivät mt: A 1.3 f f ( x h, y, z) f ( x, y, z) lim, x h0 h f f ( x, y h, z) f ( x, y, z) lim, y h0 h f f ( x, y, z h) f ( x, y, z) lim. z h0 h Näille käytetään sein merkintää f f f x f, y f, z f. x y z (Adamsin merkintä f x f1 jne. on sikäli hono, että sen saattaa sekoittaa vektorin komponenttiin.) Esimerkki. Lasketaan skalaarikentän osittaisderivaatat. f ( x, y, z) x y x y y 3 4 4 3 3 4 3 x f 3x y 4 x y, y f = x y x +4 y, z f 0.

7 Esimerkki. Ketjsääntö pätee myös osittaisderivointiin. Olkoon f f ( g( x, y)), missä f ( g) sin g ja g( x, y) x y. Toisin sanoen, f sin( x y). Osittaisderivaatat ovat df ( g) g( x, y) x f g x y g xy xy x y dg x ( (, )) (cos )( ) cos( ), df ( g) g( x, y) y f g x y g x x x y dg y ( (, )) (cos )( ) cos( ). Gradientti f A 16.1 Skalaarikentälle f f ( x, y, z) voidaan määritellä derivaatta, joka kvaa sen mttmista, kn piste (x,y,z) mtt. Tätä ktstaan gradientiksi ja määritellään Gradientti (,, ) f f f x y z i j f k. x y z f on siis vektori, jonka komponentteina ovat fnktion f osittaisderivaatat eli f ( f, f, f ). x y z Symboli eli nabla tarkoittaa derivaattaoperaattoria i j k. x y z Josks gradientista käytetään myös merkintää f grad f. Jotkt lisäävät nablan päälle nolen, ettei sen vektorilonne nohtisi, siis f.

8 Kaksilotteisessa tapaksessa (( xy-taso), ) gradientti on i. j x y Esimerkki. Fnktion f ( x, y, z) xy z gradientti on ( ) ( ) f xy z i xy z j ( xy z) k x y z yi xj k. Gradientti f on vektori. Mikä merkitys sen snnalla on? Origosta lähtevä polisora S määrittää jonkin ( x, y, z ) - avarden snnan. Olkoon dr dx i dy j dz k tähän sntaan osoittava paikkavektorin mtos. Silloin f f f f dr i j k dx i dy j dz k x y z f f f dx dy dz x y z df f : n kokonaisdifferentiaali.

9 Tämä tlos eli df f dr kertoo, että fnktio f kasvaa nopeiten gradienttinsa snnassa. Silloin nimittäin f dr f dr cos f dr. Kn piste r ( x, y, z) liikk avardessa niin, että sen mtos dr on aina kohtisorassa gradienttia f vastaan, fnktion f arvo ei mt eli df 0. Piste piirtää avarteen pinnan, jossa f ( x, y, z) vakio, niin sanotn tasa-arvopinnan (kaksilotteisessa tapaksessa tasa-arvokäyrän). Gradientti f on tasa-arvopinnan normaali, joten normaalin sntainen yksikkövektori n on f n. f ------------------------------------------------------------ Matemaattinen välisoitto: Yhden mttjan fnktiota f( x ) sanotaan differentioitvaksi pisteessä x, jos on olemassa lk f '( x ) ja fnktio g( dx ) siten, että f ( x dx) f ( x) f '( x) dx g( dx), missä g( dx) dx 0, kn dx 0.

30 Useamman mttjan fnktion f f ( x, y, z) tapaksessa f on differentioitva pisteessä r, jos osittaisderivaatat f, f, f ovat olemassa ja on olemassa fnktio x y z g( dr ) siten, että f ( r dr ) f ( r) f ( r) dr g( dr ), missä g( dr ) dr 0, kn dr 0. ------------------------------------------------------------ Esimerkki (Adamsista). Lasketaan fnktion f ( x, y) x y gradientti pisteessä (1,). f x y i j x y x y i ( x y ) j ( x y ) x y xi yj, (, ) ( ) joten f (1,) i 4 j. Pisteessä (1,) f (1,) 5, joten vektori f (1,) i 4 j on fnktion f tasa-arvokäyrän f ( x, y) 5 normaali pisteessä (1,). Tasa-arvokäyrä on 5 -säteinen ympyrä.

31 Esimerkki. R-säteisen pallon yhtälö on Merkitään Tämän gradientti on x y z R. f x y z x y z (,, ). x y f ( x y z ) i ( x y z ) j ( x y z ) k z xi yj zk r. Pinnan yksikkönormaali lospäin pisteessä r on f r n r f r eli paikkavektorin sntainen yksikkövektori. Pallon pinta on tasaarvopinta. Siellä kohtisorassa pintaa vastaan. f R vakio, ja gradientti f on

3 Tangenttitason yhtälö. Olkoon f ( x, y, z ) jokin fnktio ja f ( x, y, z) vakio eräs sen määrittelemä pinta. Olkoon r 0 ( x 0, y 0, z 0 ) jokin piste tällä pinnalla. Etsitään gradienttia hyväksi käyttäen tähän pisteeseen piirretyn pinnan tangenttitason yhtälö. Gradientti f ( x0, y0, z0) on pinnan normaalin sntainen vektori, joten kaikki tangenttitasossa olevat vektorit r r0 ovat kohtisorassa sitä vastaan: f ( r ) ( r r ) 0. Tangenttitason yhtälö. 0 0 Esimerkki. Olkoon f ( x, y, z) 3 xy z. Johdetaan pisteeseen r 0 (1,1,1) piirretyn tangenttitason yhtälö. Pinta f ( x, y, z) 3111 4. Gradientti on on f ( x, y, z) 3yi 3xj zk, joten f ( r ) ( r r ) (3i 3 j k) ( ( x 1) i ( y 1) j ( z 1) k) 0 0 3( x 1) 3( y 1) ( z 1) 3x 3y z 8. Tangettitason yhtälö on siten 3x 3y z 8.

33 Snnatt derivaatta. A 1.7 Josks on tarpeen tietää, miten fnktion f ( x, y, z ) arvot mttvat, kn siirrytään pisteestä r jonkin tietyn vektorin sntaan. Tällöin dr dr dr, jossa / on :n sntainen yksikkövektori. Merkitään dr d. Fnktion kokonaisdifferentiaaliksi pisteessä r saamme Tästä seraa df f dr f ( d ). df d f cos f, jossa on gradientin f ja vektorin û välinen klma. Tämä on fnktion f snnatt derivaatta sntaan û. Snnatta derivaattaa merkitään sein myös D f f. Koska cos on välillä 1 +1, ovat snnatn derivaatan arvot välillä f D f f. Snnatlla derivaatalla on srin positiivinen arvo gradientin snnassa ja srin negatiivinen arvo vastakkaisessa snnassa. Kn f, snnatt derivaatta on nolla. Snnatt derivaatta koordinaattiakselin snnassa on sama kin osittaisderivaatta, esimerkiksi snnassa û i D f i i f f i j f k f. x y z x

34 x Esimerkki. Lasketaan fnktion f ( x, y) snnatt 1 y derivaatta vektorin i j sntaan pisteessä (1,1). Ensin pitää laskea f:n gradientti: x x f i j f i j x y 1 y 1 y 4xy i. j 1 y (1 y ) Snnatt derivaatta on x y i j 4 11 D (1,1) ( f f i j) 1 1 11 (1 1 ) 1 1 0. Voimme päätellä tästä, että vektori on pisteessä (1,1) fnktion tasa-arvopinnan f 1 (fnktion arvo pisteessä (1,1) on 1) sntainen. Esimerkki. Lasketaan fnktion 3 f ( x, y, z) x z y z xyz snnatt derivaatta sntaan ( 1,0,3). Mihin sntaan fnktio kasvaa voimakkaimmin ja pienenee voimakkaimmin pisteessä (1,1,1)?

35 Lasketaan ensin f:n gradientti: f x y z i j k x z y z xyz 3 (,, ) ( x y z )( ) 3 ( xz yz) i (3 y z xz) j ( x y z xy) k Snnatt derivaatta on D f ( x, y, z) f ( 1) i 0 j 3 k ( xz yz) i ( 1) 0 3 3 (3 y z xz) j ( x y z xy) k 1 3 10 10 3 ( )( xz yz) 0 (3 y z xz) ( )( x y z xy) 1 (3 3 6 3 x y z 3 xy xz yz ). 10 On tärkeää mistaa, että snnatn derivaatan lasekkeessa sntavektori on yksikkövektori. Tässä esimerkissä snta oli annett vektorilla, joka ei ole yksikkövektori. Se piti normittaa yksikkövektoriksi eli jakaa pitdellaan. Fnktio kasvaa voimakkaimmin gradientin sntaan ja pienenee voimakkaimmin tätä vastakkaiseen sntaan. Pisteessä (1,1,1) gradientti on f (1,1,1) i j k eli fnktio kasvaa voimakkaimmin vektorin i j k sntaan ja pienenee voimakkaimmin vektorin v i j k sntaan.

36 Tarkastellaan lopksi snnatn derivaatan geometrista merkitystä kvan avlla. Kvassa pystyakselilla on fnktion f ( x, y ) arvo. Kvaan on piirretty eräs fnktion tasa-arvopinta (vihreä). ( xy-tasoon, ) on piirretty soran (pnainen) modossa snta, johon snnatt derivaatta haltaan laskea. Tämän soran katta klkevan pystysoran tason ja pinnan leikkas on em. tasossa oleva käyrä (keltainen). Fnktion f ( x, y) snnatt derivaatta ( xy-, ) tason pisteessä A on vastaavaan kohtaan em. käyrälle piirretyn tangentin (sininen) klmakerroin. Se siis kertoo, miten jyrkkä pinta siinä kohtaa on annettn sntaan edettäessä.