AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-



Samankaltaiset tiedostot
Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Välittävä työyhteisö VARHAISEN VÄLITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. Hyväksytty Inarin kunnanhallituksessa

Perusturvalautakunta /Liite LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEET. *varastoon/lainaamoon hankitut välineet

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto

Hyvän työilmapiirin perusta on välittävä ja kannustava työyhteisö ja johon kaikki työyhteisön jäsenet osaltaan vaikuttavat.

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari Hannu Tulensalo

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Kh TOIMINTAOHJE TYÖN VAATIMUSTEN JA TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN YHTEENSOVITTAMISEKSI

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Varhaisen välittämisen

Rovaniemen seurakunta. AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi

Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: Tanja Vuorela, ylilääkäri

TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät Keva Sanna Pesonen

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö

Työterve yshuollon ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule - tule sairauksissa työkykyä vai

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012

Savonlinnan kaupunki 2013

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

TUKEVA 2 Oulun seudun osahanke

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, itella Y-tunnus:

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja

Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa

Hyvinvointia työstä Pirjo Juvonen-Posti 0. Työterveyslaitos

Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Varhainen tuki toimintamalli

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille

Kari Harsia Valio Seinäjoen Tehdas Työsuojelupäällikkö

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Kunnanvaltuusto Talousarvio Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

Valon varhaisen välittämisen malli

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN

VARHAINEN TUKI. Sari Anetjärvi

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työkykyjohtamisen tila

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa?

Miten jaksamme työelämässä?

TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli. Kunnon työn päivä Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille

Henkilöstöohjelma. Kaupunkistrategiaa toteuttava kaupunginhallituksen toteutusohjelma vuosille Kaupunginhallitus hyväksynyt 30.1.

Siilinjärven seurakunta Varhaisen tuen toimintamalli

PoPSTer-hankkeen tilannekatsaus TR4

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja?

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työyhteisöjen rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

Työhyvinvointia työpaikoille

Uudista ja uudistu 2011

Aktiivisen tuen avaimet

Lakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja:


Työhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää!

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

MYNÄMÄEN KUNNAN KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Yt-neuvottelukunta Kh

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti

Transkriptio:

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö

Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa, erinomaisia liikenne-yhteyksiä ja hyviä palveluita. Kempele sijaitsee 10 km Oulusta etelään. Kunnan palveluksessa on noin 870 henkilöä. Väestön keski-ikä 6. alhaisin Suomessa (33,7 vuotta) Väestön korkea koulutus-aste, tutkinnon suorittaneita 5. eniten Suomessa (71,2 %)

KEMPELEEN VÄKILUVUN KEHITYS 1950 2157 1960 2695 1970 3381 1980 7318 1990 9645 1991 9800 1992 10078 1993 10391 1994 10517 1995 10635 1996 10791 1997 10921 1998 11665 1999 12087 2000 12551 2001 12877 2002 13229 2003 13680 2004 13982 2005 14475 2006 14917

Väestönkasvu -> palvelujen kysynnän kasvu (määrä ja laatu) -> palvelukysynnän muutos Jatkuvaa muutosta turbulenssi Miten hallita kasvua? Miten kehittää uusi toimintatapoja? Miten pidetään työntekijöiden työkykyä yllä? Miten valmennetaan työntekijät jatkuvaan muutokseen? Miten turvataan osaaminen?

HENKILÖSTÖN VAATIVUUSTASO KASVAA TOIMINTAYMPÄRISTÖN JOHDOSTA REKRYTOINTI TULEE PANOSTAA OLEMASSA OLEVA HLÖSTÖ

REKRYTOINNIN HAASTE alle 25-vuotiaat 25-34-vuotiaat 35-44-vuotiaat 45-54-vuotiaat 55-64-vuotiaat 65 v. tai yli lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % vakinaiset Hailuoto 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Kempele 1 0,2 77 12,5 183 29,7 225 36,5 130 21,1 0 0 Kiiminki 2 0,3 70 9,3 117 15,5 190 25,1 134 17,7 0 0 Oulu 91 1,3 805 11,6 2040 29,5 2604 37,6 1375 19,9 5 0,1 Tyrnävä 1 0,4 34 13,9 78 32 90 36,9 41 16,8 0 0 kaikki Haukipudas 22 1,9 208 18,4 311 27,4 369 32,6 219 19,3 4 0,4 Liminka 31 4,6 174 25,6 190 27,9 178 26,1 102 15 6 0,9 Lumijoki 2 1,8 18 16,5 26 23,9 40 36,7 23 21,1 0 0 Muhos 48 7,2 111 16,8 174 26,4 235 35,6 88 13,3 4 0,6 Oulunsalo 15 3,1 90 18,3 120 24,4 169 34,4 95 19,3 2 0,4 YHT. 213 1,9 1587 14 3239 28,5 4100 36,1 2207 19,4 21 0,2 Kempele, Kiiminki, Oulu ja Tyrnävä ilmoittivat henkilöstön ikäjakauman vain vakinaisen henkilöstön osalta, Haukipudas, Liminka, Lumijoki, Muhos ja Oulunsalo koko henkilöstön osalta. Hailuodosta ei tietoa saatavilla tällä jakaumalla.

Kaikki yhteensä 35000 1400 30000 1200 25000 1000 20000 800 15000 600 10000 400 5000 200 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 0 Oulun seutu 22675 23028,8 23452,8 23876,8 24300,7 24724,7 25166,3 25607,8 26049,3 26490,8 26932,3 27330,3 27728,2 28126,1 28524,0 28922,0 29232,0 29542,0 29852,1 30162,1 30472,1 Eläköityminen 486,786 522,287 547,578 617,432 655,249 667,072 671,403 692,904 718,279 695,048 702,218 750,972 693,538 682,946 664,289 743,460 686,003 694,900 534,645 635,352 Väestöpohj. muutos 353,818 423,990 423,990 423,990 423,990 441,520 441,520 441,520 441,520 441,520 397,926 397,926 397,926 397,926 397,926 310,033 310,033 310,033 310,033 310,007 Korvaustarve 722,241 946,277 971,569 1041,42 1079,23 1108,59 1112,92 1134,42 1159,80 1136,56 1100,14 1148,89 1091,46 1080,87 1062,21 1053,49 996,036 1004,93 844,679 945,360

Terveydenhuolto, eroteltuna eläkeikä 7000 300 6000 250 5000 200 4000 150 3000 100 2000 1000 50 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 0 Oulun seutu 2822,4 2922,66 3022,93 3123,20 3223,47 3323,74 3496,28 3668,83 3841,38 4013,92 4186,47 4351,39 4516,31 4681,22 4846,14 5011,06 5160,67 5310,28 5459,89 5609,50 5759,11 Eläköityminen 63,7343 63,7211 68,0119 70,0361 72,9258 76,3259 76,1932 78,4084 80,9478 82,1705 84,8017 91,9887 87,8731 86,1247 82,8317 89,4682 92,2524 89,8634 66,7267 88,2068 Väestöpohj. muutos 100,268 100,268 100,268 100,268 100,268 172,546 172,546 172,546 172,546 172,546 164,917 164,917 164,917 164,917 164,917 149,609 149,609 149,609 149,609 149,609 Korvaustarve 164,002 163,989 168,280 170,304 173,194 248,872 248,74 250,955 253,494 254,717 249,719 256,906 252,790 251,042 247,749 239,078 241,862 239,473 216,336 237,816 Henkilöstöraportti

MITEN MITATAAN ESIMIESTYÖTÄ /JOHTAMISTA SEKÄ TYÖYHTEISÖN TOIMIVUUTTA? Kriittiset menestystekijät Mittari/tavoitetaso Toteutuma X.X.2007 Motivoiva työympäristö ja innovoiva työyhteisö Henkilöstön osaamisen ylläpito ja uudistaminen Kannustava palkkaus Sairauspoissaolot (koko henkilöstö) / Alle 11/pv/hlö/vuosi Tyytyväisyyskysely / Arvosana >4 asteikolla 1-5 Esimiestoiminnan arvosana / >3,5 asteikolla 1-5 koulutusmäärärahat %-palkoista / 1 % Kilpailukykyiset palkat seutukunnallisesti Tulospalkkauksen käyttöönotto / Kriittisten alojen vertailu tehty Ei oteta vielä käyttöön. Henkilöstön saatavuus ja pysyvyys Avoimeksi tulleet paikat / 100 % Lisäksi sairauspoissaolot ovat merkittävä taloudellinen rasite aluksi työnantajalle mutta sairasloman pitkittyessä myös työntekijälle.

ARJEN HAASTEITA (ENNENAIKAINEN ELÄKÖITYMINEN) Kempeleen kunta 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Yhteensä Mielenterveyden häiriöt 2 0 2 2 3 1 1 2 3 3 19 Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 1 2 2 2 1 7 2 5 6 6 34 Kasvaimet 0 1 0 1 1 0 0 1 0 1 5 Verenkiertoelinten sairaudet 1 0 0 0 0 1 0 1 0 0 3 Muut sairaudet 1 1 2 0 1 0 2 0 1 0 8 Yhteensä 5 4 6 5 6 9 5 9 10 10 69 TYÖKYVYN HAASTEET

TYÖNTEKIJÄ TYÖN IMUN HALLINTA v. 2005 Reagointikynnyksiä ESIMIES MÄÄRÄ - 20 päivää -5 krt Työterveyshuolto ESIMIES - TYÖNTEKIJÄ TOIMINNOT esim. Merikoski Kela Kuntoutus (ta- maksama) Eläkelaitos Osaamisen kehittäminen Tyk, Aslak ym. Kuntoutusarvio Työkykyarvio - ohjeet - riskiarviot -työyhteisö - työterveyshuolto - henkilöstöhallinto -ym. OMAT TOIMET

EI ONNISTUNUT! MIKSI? TT ja TA ei ollut valmiita muutokseen Sairauspoissaolot koettiin pyhiksi, 60pv oikeus Julkinen keskustelu vähäistä Oma toiminta (yhteistoiminta, keskustelu jne.)

LÄHTÖKOHTIA MALLIIN (keskustelun jälkeen): Tarkoitus oli luoda toimintatapa jolla työntekijä, esimies ja työyhteisö pystyy havaitsemaan ja tunnistamaan työkykyä uhkaavat tilanteet. Antaisi työvälineitä asian ratkaisemiseksi, ennen kuin riski on toteutunut ja saanut aikaan myöhempää työuraa ja elämänlaatua heikentäviä vaikutuksia. Työntekijä ja esimies olisivat keskeisessä asemassa mallin toteutuksessa. Esimiehet tulisi kouluttaa malliin. -> Mallin avulla voitaisiin parantaa yksilöiden ja työyhteisöjen työhyvivointia

1. TUNNISTAMINEN REAGOINTI KYNNYKSET 2. PUHEEKSI OTTAMINEN (apuna lomake, muistilista, esite) 3. YHTEISTYÖPALAVERI 4. SEURANTAPALAVERI

TYÖNTEKIJÄ ESIMIES Paluu omaan työhön tai uusiin työtehtäviin 1. REAGOINTI- TUNNISTAMINEN SAIRAUSPOISSAOLO 15 päivää, 5 krt 4. SEURANTAPALAVERI 2. PUHEEKSIOTTAMINEN ESIMIES <-> TYÖNTEKIJÄ työkokeilu hoito koulutus kuntoutus Omat toimet työyksikön sisällä 3. YHTEISTYÖPALAVERI Paikalla esimies, työntekijä työterveyshuolto sekä tarvittaessa henkilöstöhallinnon edustaja ja/tai muu tukihenkilö

VAIKUTUKSET?

Yhteistyöpalaverit lisääntyneet työterveyshuollon kanssa Työkokeilut/ammatillinen kuntoutus lisääntynyt Keskustelu sairauspoissaoloista muuttunut avoimenmaan suuntaan Yllättävät eläköitymiset vähentynyt Sairauspoissaolojen yksikkötason seuranta lisääntynyt

MITEN HENKILÖSTÖ OTETAAN MUKAAN KEHITYSTYÖHÖN? - Infot - Kasvu kunnan muutoksen hallinta, muutoslaboratorio Analysoidaan työtä tuotannollisena toimena ei kuormitustekijänä Tyypillinen päivä, palvelutilanteiden dokumentointi tieto muiltakin kuin sairailta Omassa ammatissa kehittyminen kehittämällä työtä Työntekijöiden ammatillinen näkemys käyttöön

Yhteydenotto-oikeus kaikilla mahdollisuus yhteydenotto Organisaation rakenteet ja toimintamallit Koordinaattori/ muutosohjaaja esim. johtoryhmät Tarvekartoitus >esimies > osastop. /tulosaluevast. > muutosohjaaja(t) > työntekijä(t) Tarkoitus jäsentää tilanne muutoslabran välinen kevyesti. Millainen muutos on menossa? = muutosohjaustason tarve TOIMINNOT mm: i)työyksikkö itse esimiehen vetämänä ii) Työyksikkö itse esimiehen apuna muutosohjaaja iii) Muutosohjaus Seuranta Kehittämistarvekartoitukset

TYÖNTEKIJÄ ESIMIES Paluu omaan työhön tai uusiin työtehtäviin 1. REAGOINTI- TUNNISTAMINEN SAIRAUSPOISSAOLO 15 päivää, 5 krt ESIMIESTEN 2. PUHEEKSIOTTAMINEN 4. SEURANTAPALAVERI KOULUTUS! ESIMIES <-> TYÖNTEKIJÄ työkokeilu hoito koulutus kuntoutus Omat toimet työyksikön sisällä 3. YHTEISTYÖPALAVERI Paikalla esimies, työntekijä työterveyshuolto sekä tarvittaessa henkilöstöhallinnon edustaja ja/tai muu tukihenkilö