Tulpparyhmästä tukea liikkumiseen Pohjolan Lääkäripäivät Oulu 22.2.2017 Anneli Luoma-Kuikka Kehittämispäällikkö Suomen Sydänliitto
Esityksen sisältö Liikunta osana sydänkuntoutusta Tulppa toimintamalli Liikunta keskeisenä osana ryhmämallia Liikunta osana kaikkien kuntoutusta Liikunta avaintekijänä Miten toimintamalli otetaan käyttöön osana terveydenhuoltoa
Miksi sydänkuntoutusta? Kotimainen ja kansainvälinen tutkimustieto osoittaa, että kuntoutus on tuloksellista toimintaa (mm. hyvä fysioterapiakäytäntö 2011,Heran ym. 2011) Sydänkuntoutus ei toteudu määrällisesti eikä laadullisesti tyydyttävällä tavalla julkisessa perusterveydenhuollossa (Suomen Sydänliitto 2008) Sydänsairauksien ilmaantuminen on siirtynyt työikäisistä vanhempiin, työiän sivuuttaneisiin ikäluokkiin. Perusterveydenhuollon käyttöön tarvitaan yli 60- vuotiaille kohdennettuja kuntoutusmalleja (Kuntoutussäätiö 2012) Sydänkuntoutuksen avulla voidaan myös vähentää sairaalakäyntien määrää ja terveydenhuollon kustannuksia (Anderson ym., 2016; Heran ym. 2011; Taylor ym. 2004). Suomessa kuntoutuksen järjestämisestä on lakisääteiset velvoitteet. kuntoutuksen järjestämisvelvollisuus on terveydenhuollolle, Kelalle ja työeläkelaitoksille.
Liikunta on keskeinen osa sydänkuntoutusta Liikuntaan perustuva sydänkuntoutus on vaikuttavuudeltaan tehokasta ja se vähentää merkittävästi sepelvaltimotaudista johtuvaa kuolleisuutta ja sairastuvuutta (Anderson ym., 2016). Liikunnallisesti ja psykososiaalisesti painottuneen sydänkuntoutuksen avulla voidaan parantaa kuntoutujien elämänlaatua (Anderson ym., 2016; Heran ym., 2011; Muller-Riemenschneider ym., 2010; Davies ym., 2010; Salminen ym., 2006). Liikuntapainotteiset sydänkuntoutusohjelmat vähentävät merkittävästi sepelvaltimotautikuolleisuutta ja -sairastavuutta. Ne parantavat elämänlaatua ja vähentävät terveydenhuollon kustannuksia. Myös iäkkäät sydänpotilaat hyötyvät liikunnallisesta sydänkuntoutuksesta, vaikka heillä on useammin vaikea sepelvaltimotauti ja muita oheissairauksia. (Sepelvaltimopotilaan liikunnallinen kuntoutus -suositus 2016)
Mitä Tulppa on Tulppa on perusterveydenhuollon avokuntoutusohjelma valtimotautia sairastaville ja henkilöille joilla hoitoa vaativa valtimotaudin riskitekijä. Ryhmämuotoisen mallin avulla perusterveydenhuolto voi tarjota mahdollisimman monelle kuntoutusta osana hoitoketjua ja lähellä arkea. Tulppa-ryhmässä on kaksi terveydenhuollon ammattilaista ohjaajana, sairaanhoitaja / terveydenhoitaja ja fysioterapeutti sekä vertaisohjaaja, jotk ovat saaneet Tulppa-ohjaajakoulutuksen. Kokoontumiset 8-10 kertaa viikon välein 2-2.5 tuntia/kerta Seurantakäynnit 6 kk /12 kk
Tulppa-ohjelman tavoitteet Tavoitteet yhteisötasolla Valtimokuntoutus osaksi hoitoketjuja ja palvelujärjestelmää Valtimotautia sairastavien kuntoutuksen lisääminen Kustannustehokkaita kuntoutuspalveluja lähellä kuntoutujien arkea Yhteistyön tiivistyminen palvelujen järjestäjien välillä Valtimotautien sekundääriprevention toteutuminen Tavoitteet ryhmässä Psykososiaalinen tuki toipumiseen ja sairauden kanssa elämiseen Sairauden riskitekijöiden ja elintapojen yhteyden tiedostaminen omalla kohdalla Elintapojen muutosten kokeileminen ja vieminen osaksi arkea (avaintekijä) Omahoitotaidoissa harjaantuminen Tietoa sairaudesta ja sen hoidosta Mahdollisuus jakaa kokemuksia toisten kuntoutujien kanssa Sairauteen liittyvien pelkojen lievittyminen Ratkaisujen löytyminen arjen haasteisiin Kykyä arvioida omia elintapoja ja tarvittaessa niiden muuttaminen Sairauden kanssa eläminen ja omahoidon hallinta
Tulppa on käytössä oleva ja hyväksi havaittu Kuntoutusta toteutetaan sairaanhoitopiirin alueella terveyskeskusten toimintana. Tulppa - kuntoutusmallia käytetään 12 sairaanhoitopiirissä ja Tulppaohjaajiksi on koulutettu noin 1 000 terveydenhuollon ammattilaista.
Tulppa hoitoketjussa Sairauden toteaminen: AVH sydänsairaus tyypin 2 diabetes MBO/ korkean riskin henkilöt Erikoissairaanhoito tutkimus, hoito ja seuranta Ensitieto/ Perusohjaus PTH, ESH, sydänpiirit TULPPAavokuntoutus perusterveydenhuolto Perusterveydenhoito hoito, seuranta, pohjaus ja kuntoutus Sopeutumisvalmennus (6-18 kk) -KELA, Sydänpiirit Tulppa-ryhmään 3-6 kk diagnoosista/tapahtumasta/leikkauksesta perusohjauksen tai ensitieto-infon jälkeen
Tapaamiskertojen pääteemoja Valtimotaudit ja riskitekijät, miten niihin voin vaikuttaa Terveyttä edistävät elintavat Liikkuminen Syöminen Oman avaintekijän tunnistaminen ja muutoksen suunnittelu ja arviointi Mielen hyvinvointi Omahoito Avoin teema ryhmän toiveiden mukaan JOKAISELLA TAPAAMISKERRALLA LIIKUNTAA
Liikkumisen tavoitteena on että ryhmäläiset tunnistavat kohtuullisesti kuormittavan liikunnan vasteet oppivat havainnoimaan liikunnan aikaisia kuormitus- ja oiretuntemuksia pohtivat omaa liikkumista, sen säännöllisyyttä, määrää ja kuormittavuutta arvioivat omaa suhdetta liikkumiseen rohkaistuvat liikkumaan heille sopivalla kuormitustasolla, tehokkaasti, turvallisesti ja ilman oireita
Liikunnan sisällöt kaikille ryhmäläisille -Liikunnan sydänvaikutukset -Valtimotautipotilaan liikunnan perusteet - 6- minuutin kävelytesti (0 mittaus ja seuranta) - Lääkkeiden vaikutus liikuntaan - Liikunta ja turvallisuus valtimotautipotilaalle - Lajikokeiluja - Joka tapaamisella liikuntaa - Tutustuminen paikallisiin liikuntamahdollisuuksiin/palveluihin
Yksittäisten tottumusten pienillä muutoksilla voi vaikuttaa. Ylläpito - Jatkan- Muutokset eivät aina ole helppoja. Takapakit ovat osa muutosta. Esiharkinta -En pysty, minun ei tarvitse- Harkinta -Kiinnostuin- Tiedostan tarpeellisuuden Suunnittelu -Nyt aloitan- Päätän toimia Minulla on suunnitelma Kokeilen uusia asioita Aloittaminen - Harjoittelen- Havaitsen asioita, jotka ovat helppoja tai vaikeita Kerään kokemuksia Haen tukea Olen onnistunut Toimintatapani ovat muuttuneet Selviän takapakeista En tunnista tarvetta En kykene Ei ole aikaa Epäilen kykyjäni Suhtaudun ristiriitaisesti Pohdin vielä muutoksen etuja ja haittoja Pohdin omia mahdollisuuksia
Liikkuminen avaintekijänä Noin puolet ryhmäläisistä valitsevat avaintekijäkseen liikunnan Syömiseen ja mielialaan liittyvät tavoitteet vajaa puolet ryhmäläisistä Muita avaintekijöitä satunnaisesti
Oman avaintekijä tunnistaminen Avaintekijän valinta Nimi: Alla on listattu elämäntapoihin liittyviä avaintekijöitä, jotka vaikuttavat hyvinvointiisi ja terveyteesi. Käy lista läpi ja mieti miten ajankohtaisia ne ovat kohdallasi juuri nyt? Tee oma arvio kunkin avaintekijän suhteen muutosvalmiutesi asteesta asteikolla 1 10: 1 = Panostan mieluimmin muihin avaintekijöihin 5 = Olen kiinnostunut harkitsemaan ja tekemään muutossuunnitelman 10 = Olen heti valmis muutostekoihin! Avaintekijä: Oma arvio muutosvalmiuden asteesta 1-10: Liikunnan lisääminen Syömisen muuttaminen Vyötärön kaventaminen Tupakoinnin vähentäminen Alkoholinkäytön vähentäminen Stressin vähentäminen Joku muu, 1 5 10 I--------------------------I----------------------------I I--------------------------I----------------------------I I--------------------------I----------------------------I I--------------------------I----------------------------I I--------------------------I----------------------------I I--------------------------I----------------------------I I--------------------------I----------------------------I mikä?
Työkaluja muutoksen tueksi kuntoutujalle Testit (esim. Testaa liikuntatottumuksesi) Avaintekijän tunnistaminen ja suunnitelman tekeminen* Työkirja Välitehtävät (muutos tapahtuu kertojen välillä) Kirjallista materiaalia ja videoita Vertaistuki (muiden tuki, kokemukset, samassa veneessä, ryhmäprosessi) *menetelmä pohjautuu empowerment-lähestymistapaan ja DiClemente Prochaskan käyttäytymisen muutosvaihemalliin &
Muutoksen arviointi Mittaukset: seurantakerroilla 0, 6 ja 12 kk -lipidit, sokerirasitus, verenpaine, BMI, vyötärönympärys 6-minuutin kävelytesti Testit: Liikuntatottumukset Syömistottumukset Muutokset avaintekijässä arviointi joka tapaamisella
Hyväkäytäntö- EKSOTE Tulpparyhmät toimivat 10 paikkakunnalla Lemi, Luumäki, Savitaipale, Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala, Lappeenranta, Joutseno, Taipalsaari ja Ylämaa Eksoten alueella on keskimäärin 8 tulpparyhmää ja Imatran kaupungissa 2 ryhmää vuodessa (2011 10kpl, 2012 11 kpl, 2013 14 kpl ja 2014 8kpl) Tulppa kuntoutusryhmien koordinointi ja seuranta: alueellinen ryhmäkoordinaattori koordinoi alueen Tulppa-toiminnan toteutumisesta mm. tulevien ryhmien suunnittelu, ohjaajakoulutukset, tiedottaminen ja markkinointi,, säännöllinen yhteydenpito ohjaajiin, osaamisen ylläpito ja yhteydenpito sidosryhmiin. TULPPA ohjausryhmä alueellinen seurantaryhmä vastaa ja arvioi TULPPA kuntoutuksen toteutumisesta EKSOTE alueella ja Imatran kaupungissa Ohjausryhmässä ovat jäseninä alueen ylilääkäreitä, kuntoutus- ja hyvinvointipalvelujohtajia sekä Imatran kaupungin ja EKSOTE alueelta sekä ja Sydänpiirin edustajia, tarvittaessa myös Tulppa koordinaattorit osallistuvat kokouksiin
Sydänliitto rooli toimintamallin käytössä Tulppamalli Mallin kehittäminen ja ylläpitäminen Verkkosivut tulppakuntoutus.fi Ajanmukaiset tiedot ohjaajien osaamisen tueksi: Ohjaajakurssi 2 +1 (+ 1)pv Täydennyskoulutukset 1pv Uutiskirjeet Tulppa ohjaajakoulutus Vertaistukihenkilöt paikallisyhdistyksistä Alueen Sydänpiiristä koulutetut vertaisohjaajat kuntoutusryhmiin Tukea Sydänliitosta toiminnan käynnistämiseen Sydänliitosta ohjaajien koulutus, valmis materiaali ja käynnistysvaiheen tuki alueiden toimijoille
EKSOTE; ryhmiin ohjautuminen Sydänpiiristä vertaisohjaajat Etelä-Karjalan Keskussairaala - Keskussairaalasta sydänhoitaja ja neurologiset hoitajat ohjaavat kuntoutujat oman asuinalueen Tulpparyhmiin Imatra -Terveyskeskuksen lääkärit ja sydänhoitajat ohjaavat ryhmiin EKSOTE -Terveyskeskuksesta, sydän- ja diabeteshoitajat ja lääkärit lähettävät TULPPA-ryhmiin Lappeen -ranta (EKKS) Ylämaa Lemi Savitaipale Luumäki Ruokolahti Rautjärvi Parikkala Joutseno Taipalsaari Kuntoutustoiminnan alueellinen järjestäminen ja seuranta Tulppa ohjausryhmä Imatran kaupungin ja EKSOTEn yhteinen työryhmä ryhmä arvioi alueen Tulppatoimintaa. Tulppakoordinaattori: - koordinoi alueen Tulppa-toiminnan toteutumisesta -järjestää Etelä-Karjalan Tulppaohjaajille yhteiset koulutuspäivät -koordinoi ja suunnittelee tulevat ryhmät yhdessä ohjaajien kanssa -tiedottaminen, markkinointi ja yhteistyö -tiedottaa ohjausryhmälle Tulppa toiminnasta -Imatran kaupungilla ja EKSOTEn alueella 2 Tulppa koordinaattoria
Tulppamallin arviointi Tulppa-mallia kuvaavia selvityksiä ja tutkimuksia on tehty useita. (Tulppa-avokuntoutusohjelma Loppuraportti 2011 Sydänliitto) Vaikutuksia ei ole aikaisemmin toteutetuissa tutkimuksissa selvitetty kontrolloidulla tutkimusasetelmalla. Tutkimus toteutetaan 2017-2019. Tässä tutkimuksessa selvitetään myös Tulppaavokuntouksen vaikuttavuutta osallistujien perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluiden käyttöön ja kuolleisuuteen jota ei ole selvitetty aikaisemmin.
Lähteet Absetz.P, Hankonen,N 2011.Elämäntapamuutoksen tukeminen terveydenhuollossa: vaikuttavuus ja keinot Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 127(21):2265-72 Anderson L, Thompson DR, Oldridge N ym. Exercise-based cardiac rehabilitation for coronary heart disease. Cochrane Database Syst Rev 2016; 1:CD001800 Braverman DL (2011) Cardiac rehabilitation. A contemporary review. American Journal of Physical Medicine & Rehabilitation 90, 599 611. Chen HM, Liu CK, Chen HW, Shia BC, Chen M, Chung CH (2015) Efficiency of rehabilitation after acute myocardial infarction. Kaohsiung J Med Sci 31, 351 357. Davies E, Moxham T, Rees K, Singh S, Coats A, Ebrahim S, Lough F & Taylor R (2010) Exercise training for systolic heart failure: Cochrane systematic review and meta-analysis. European Journal of Heart Failure, 12, 706 715. Hautala AJ, Alapappila A, Häkkinen H, Kettunen J, Laukkanen J, Meinilä L & Savonen K (2016) Sepelvaltimotautipotilaat liikunnalliseen kuntoutukseen. Suomen Lääkärilehti 71, 2652-2655. Heran BB, Chen J, Ebrahim S, Moxham T, Oldbridge N, Rees K, Thompson DR & Taylor RS (2011) Exercise-based cardiac rehabilitation for coronary heart disease. The Cochrane Library, Issue 7. Huuskonen M. Tulppa-kuntoutuksen terveysvaikutus -tutkimus. Tutkimussuunnitelma 21.1.2016. Ikonen T (2006). Tulppa-ohjelman prosessi ja tuloksellisuus, Pro gradu-tutkielma. Kuopion yliopist Julkunen J, Lehikoinen T, Gustavsson-Lilius M & Vanhanen H (2016) Sydänkuntoutus ja erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö. Satunnaistettu tutkimus yli 60-vuotiaiden sepelvaltimotautipotilaiden palvelujen käytöstä 2,5 vuotta sydänkuntoutuksen jälkeen. Oksanen,J. 2014. Motivointi työvälineenä. PS-Terveyttä edistävät elintavatkustannus Turku, R. 2007. Muutosta tukemassa. Valmentava elämäntapaohjaus. Edita Vänskä,M.2012.Ohjauksen osaajat-miten he sen tekevät? Jyväskylän AMK
Kiitos
Muutosvalmiuden arviointi Mieti miksi haluat muutosta. Mitä hyvää muutos toisi elämääsi? 1) 2) 3)