Yhteistyön edellytykset Yksi elämä-hankkeessa

Transkriptio

1 Yhteistyön edellytykset Yksi elämä-hankkeessa Avokuntoutusfoorumi, Tampere projektisuunnittelija Kati Hannukainen, Diabetesliitto suunnittelija Pirjo Suomalainen, Sydänliitto Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä-terveystalkoot

2 Tulppa on käytössä oleva ja hyväksi Tulppakuntoutusta toteutetaan sairaanhoitopiirin alueella terveyskeskusten toimintana. Tulppa - toimintamallia käytetään 12 sairaanhoitopiirissä ja Tulppa-ohjaajiksi on koulutettu noin terveydenhuollon ammattilaista. Tulppa toimintamalli on kehitetty osana Suomalaisen Sydänohjelmaa vuosina Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Toimintamallin jatkokehittäminen on osa Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -terveystalkoita.

3 Yhteinen tarve Kuntoutus ja vertaistuki osaksi hyvää hoitoa- YE päätavoite. Jokainen järjestö teki tahoillaan miettimistyötä siitä, miten tämä tavoite toteutuu. Yhdeksi keinoksi Yksi elämä -hankkeessa valittiin Tulppa. - Yhteiset riskitekijät yhdistävät aivoverenkiertohäiriöiden (AVH), tyypin 2 diabeteksen ja sepelvaltimotaudin ehkäisyä ja hoitoa. - Valtimotaudit lisääntyvät, niiden ensi- ja akuuttihoito ovat erinomaista, mutta riskitekijöihin vaikuttaminen ja jatkohoito ovat vielä vajavaista. - Olemassa oleva perusterveydenhuollossa juurrutettu Tulppa-kuntoutus helpotti kehittämistyötä. - Diabetesliitossa oli jo ennen Yksi elämä-hanketta tunnistettu tarve kehittää tyypin 2 diabetesta sairastavien avokuntoutusta erityisesti varhaisvaiheen kuntoutusta. - Aivoliiton tutkimus osoittaa (Kuntoutustutkimus 2015), että AVHsairastaneiden moniammatillinen kuntoutus on Suomessa yhä vähäistä tai olematonta. Osa sairastaneista, mm. TIA ja lievän infarktin sairastaneet, eivät pääse mihinkään kuntoutukseen.

4 Resurssit Yksi elämä -kattohanke mahdollisti yhteisen kehittämisen. (mm. suunnittelu, seuranta, henkilöstö, työvälineet, foorumit) Kattohanke tarkoittaa, että kehittämisen rakenteet ovat olemassa, tavoitteet ovat järjestöjen yhteisesti hyväksymät ja on olemassa tahtotila kehittämiselle.

5 Yhteinen visio Yhteinen visio pitää luoda ja kirkastaa yhdessä. Yhteinen visio vahvistaa motivaatiota ja innostaa meille toimijoita tekemään työtä asian puolesta. Vision avulla syntyvät myös askelmerkit tekemiselle ja tavoitteille.

6 Avoin mieli tutustua toisten järjestöjen toimintakulttuuriin, oppia uutta, tarkastella omia näkemyksiä, suostua jakamaan omaa ja olevassa olevaa, muutoksille, kentän tarpeiden kuulemiselle ja niihin reagoiminen ja kompromissien ja sopimusten tekemiselle esimerkiksi logot ja nimi-asia.

7 Dialogi Vuoropuhelua, jossa kuunnellaan ja ollaan aidosti kiinnostuneita toisten näkemyksistä, silloinkin kun ollaan eri mieltä Yhdessä ajattelemista, jossa on tilaa erilaisille ajatuksille ja mielipiteille ja valmiutta tarkastella ja joskus muuttaakin omaa näkemystään Erilaisuuden arvostamista ja omista joukoista ulos astumista Yhdessä ajattelemalla syntyy oivalluksia ja monipuolisempi lopputulos

8 Luottamuksen rakentuminen avoimuus lisää luottamusta dialogisuus lisää luottamusta yhdessä tekeminen ja toisten toimintakulttuurin ja toimintatapojen tunteminen

9 Yhdessä tekeminen Olisiko voinut oikaista? Yhteiset periaatteet ja vision syntyminen edellyttävät aikaa ja yhteistä puhumista, hakemista ja tunnustelua. Yhteisen arvopohjan etsiminen. Luottamus rakentuu yhdessä tekemisen kautta. Kokonaisuuden hahmottuminen on omien tavoitteiden ja yhteisten tavoitteiden jatkuvaa peilaamista. Se vie aikaa ja edellyttää kuuntelemista mm. oman järjestön, kentän ja kohderyhmän tarpeita.

10 Yhteistyöhön sitoutuminen Sitoutumista edistävät: yhteinen visio innostuminen tasavertaisuus arvostus ryhmän tuki ja arvostus oman järjestön ja johdon tuki kannustaminen ja onnistuminen tahtoa tehdä työtä yhdessä sitoutuminen ja itsensä johtaminen

11 Haasteiden kohtaaminen fyysiset etäisyydet, erilainen viitekehys ja toimintakulttuurit järjestöissä muutosvastarinta kentän odotusten ja toiveiden kuunteleminen epävarmuuden sietäminen Olemmeko riittävän innostavia? Saammeko kannatusta näkemyksiimme? Tekeekö Tulppa mahalaskun? Riittääkö aika?

12 Mitä olemme oppineet tähän mennessä? Oma osaaminen ja ammatti-identiteetti ovat vahvistuneet. On viisasta tehdä yhteistyötä, koska silloin joutuu katsomaan asioita laajemmin ja erilaisista näkökulmista. Yhteistyö edellyttää rohkeutta ja kykyä heittäytyä uuteen. Uskallus visioida rohkeammin ja isommin, pystyvyys lisääntyy. Sairastuneilla on paljon yhteistä, elämä, arki, pärjääminen, sairauden kokeminen ja tuen tarve.

13 Löytöjä! Verkko mahdollistaa ohjaajien ammatillisen tuen Verkossa oppimisympäristössä osallistuva oppiminen Päivitetty materiaali on aina käytettävissä Vertaisohjaajien tarve Muutoksen innostuva vastaanotto toimi Ryhmänohjauksen käyttöönotto on helpompaan Tulpan kehittäminen ja ajanhermolla pysyminen

14 Tulevaisuuden näkymät yhteistyössä Kannattaa tehdä sitä mikä toimii eli yhdessä tekeminen nähdään tärkeänä jatkossakin. Tulppa uuteen SOTEen ja maakuntiin Tahto jatkolle on, toivottavasti myös resursseja Yksi elämä-terveystalkoot-hankkeen jälkeen. Tulppa löytää paikkansa järjestöjen sydämessä, aivoissa ja haimassa.

15 Kiitos!

16 Tulokset ja tuotokset Tulokset kolmesta diagnoosia yhteinen valtimoterveyden näkemys Kuntoutuksen periaatteet Tulpan henki Ryhmätoiminnan periaatteet Tuotokset Yhteiset koulutukset Ohjaajan sähköinen materiaali Kuntoutujan työkirja Yhteiset messutapahtumat Esitteet ja mainokset

17 Kuntoutuksen periaatteet kuntoutujalähtöisyys: kuntoutujan yksilölliset tarpeet ja tilanne huomioidaan voimavarakeskeisyys: kuntoutujan pystyvyyden tunnetta ja omia voimavaroja vahvistetaan, katse on tulevaisuudessa ratkaisukeskeisyys: ongelmien sijaan keskitytään ratkaisujen löytämiseen ryhmäprosessia hyödyntävä: kunnioittavassa ja luottamuksellisessa toinen toistaan tukevassa ryhmässä kuntoutuja saa tukea omalle kuntoutumisprosessilleen toiminnallisuus: kuntoutuksessa hyödynnetään ja arvioidaan oman toiminnan kautta syntyneitä kokemuksia

18 Lisätietoja projektisuunnittelija Kati Hannukainen Diabetesliitto , kati.hannukainen(at)diabetes.fi suunnittelija Pirjo Suomalainen Suomen Sydänliitto (09) pirjo.suomalainen(at)sydanliitto.fi