Kanavointi ja PCM järjestelmä. Kanavointi pakkaa yhteyksiä johdolle

Samankaltaiset tiedostot
Kanavointi ja PCM järjestelmä

Puhetie, PCM järjestelmä, johtokoodi

Puhetie, PCM järjestelmä, johtokoodi

Piirikytkentäiset kytkentäkentät. Kapeakaistakenttä kytkee PCM-aikavälejä

Piirikytkentäiset kytkentäkentät

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Luento Informaatioteorian alkeita Tiedonsiirron perusteet

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio

S Merkinannot (1)

Signaalien datamuunnokset. Digitaalitekniikan edut

Signaalien datamuunnokset

Alla olevassa kuvassa on millisekunnin verran äänitaajuisen signaalin aaltomuotoa. Pystyakselilla on jännite voltteina.

Successive approximation AD-muunnin

Puheenkoodaus. Olivatpa kerran iloiset serkukset. PCM, DPCM ja ADPCM

1 Diskreettiaikainen näytteistys. 1.1 Laskostuminen. Laskostuminen

Virheen kasautumislaki

nykyään käytetään esim. kaapelitelevisioverkoissa radio- ja TVohjelmien

Muuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset

Digitaalinen audio & video I

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 1 Sivu 1 (19) Johdatus digitaalitekniikkaan

AD/DA muunnos Lähteet: Pohlman. (1995). Principles of digital audio (3rd ed). Zölzer. (1997). Digital audio signal processing

11. kierros. 1. Lähipäivä

Integrated Services Digital Network

puheen laatu kärsii koodauksesta mahdollisimman vähän. puhe pakkautuu mahdollisimman pieneen määrään bittejä.

Digitaalinen audio & video, osa I. Johdanto. Digitaalisen audion sovellusalueet. Johdanto. Taajuusalue. Psykoakustiikka. Johdanto Digitaalinen audio

Laskuharjoitus 4 ( ): Tehtävien vastauksia

SISÄLLYS - DIGITAALITEKNIIKKA

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys seminaari / Juha Lehtonen

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 1 (10) Virheen havaitseminen ja korjaus

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina )

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

Flash AD-muunnin. Ominaisuudet. +nopea -> voidaan käyttää korkeataajuuksisen signaalin muuntamiseen (GHz) +yksinkertainen

Kurssin perustiedot. ELEC-C7110 Informaatioteknologian perusteet. Tämän viikon aiheet. Tiedonsiirron perusteita. Tiedonsiirron rakenneosat

4. PDH ja SDH. 4.1 PDH (Plesiokroninen digitaalinen hierarkia)

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin Näytteenotto analogisesta signaalista DA-muuntimet 4

Radioamatöörikurssi 2016

Ohjelmistoradio tehtävät 4. P1: Ekvalisointi ja demodulaatio. OFDM-symbolien generoiminen

S Merkinannot (1) Signaalivuokaavio havainnollistaa päätoiminnan

1. Määritä pienin näytelauseen ehdon mukainen näytetaajuus taajuus seuraaville signaaleille:

T DSP: GSM codec

TRIGONOMETRISTEN FUNKTIOIDEN KUVAAJAT

Kapeakaistainen signaali

Digitaalinen audio & video, osa I

3. Pulssimodulaatiojärjestelmät

20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V Transistorin virtavahvistus Transistorin ominaiskayrasto Toimintasuora ja -piste 10

T Verkkomedian perusteet. Tietoliikennekäsitteitä Tiedonsiirron perusteet

SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA OSA 2

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

Tietoliikennesignaalit & spektri

A! Modulaatioiden luokittelu. Luento 4: Digitaaliset modulaatiokonstellaatiot, symbolijonolähetteet. ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät

Signaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit

Satelliittipaikannus

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

Tiedonkeruu ja analysointi

A/D-muuntimia. Flash ADC

Digitaalinen tiedonsiirto ja siirtotiet

Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa

Radioamatöörikurssi 2017

Tiedonkeruu ja analysointi

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 14. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 14 () Numeeriset menetelmät / 55

MULTIPLEKSOINTIMENETELMÄT FDM, TDM, CDM JA QM. Tietoliikennetekniikka I A Kari Kärkkäinen Osa 22 1 (16)

2. kierros. 2. Lähipäivä

ELEC-C7110 Informaatioteknologian perusteet

1. ISDN FYYSINEN KERROS

Tuntematon järjestelmä. Adaptiivinen suodatin

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S Merkinannot (1)

Digitaalinen signaalinkäsittely Johdanto, näytteistys

Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu

Flash AD-muunnin. suurin kaistanleveys muista muuntimista (gigahertsejä) pieni resoluutio (max 8) kalliita

Langallinen puhelinverkko. Puhelinverkko. Päätelaite. Analoginen tilaajaverkko. Kanavointi. Puheen PCM-koodaus

Puhelinverkko. Kirja sivut ,

Spektri- ja signaalianalysaattorit

Tiedon koodaus signaaliin. Sinifunktio. Fourier-sarja. Esimerkki: b -kirjain. T = 8; f =1/T = 1/8 10/14/ Fysikaalinen tulkinta

Tiedon koodaus signaaliin

IIR-suodattimissa ongelmat korostuvat, koska takaisinkytkennästä seuraa virheiden kertautuminen ja joissakin tapauksissa myös vahvistuminen.

S Laskuharjoitus 2: Ratkaisuhahmotelmia

Mitä on signaalien digitaalinen käsittely

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN

Numeeriset menetelmät

Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros Kirja sivut 43-93

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

Peruskerros: OFDM. Fyysinen kerros: hajaspektri. Hajaspektri: toinen tapa. FHSS taajuushyppely (frequency hopping)

K. Kilkki (2015) Informaatioteknologian perusteet 60

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

Kuvan pakkaus JPEG (Joint Photographic Experts Group)

Tiedon koodaus signaaliin

1. Perusteita Äänen fysiikkaa. Ääniaalto. Aallonpituus ja amplitudi. Taajuus (frequency) Äänen nopeus

DIGITAALISET PULSSIMODULAATIOT M JA PCM A Tietoliikennetekniikka I Osa 21 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

Helsinki University of Technology

Taajuusjakotaulukko (liite määräykseen M4R)

MULTIPLEKSOINTIMENETELMÄT FDM, TDM, CDM JA QM

A / D - MUUNTIMET. 2 Bittimäärä 1. tai. A / D muunnin, A/D converter, ADC, ( Analog to Digital Converter )

S Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

Digitaalinen tiedonsiirto ja siirtotiet. OSI-kerrokset

Taajuusjakotaulukko (liite määräykseen M4S)

Luento 9. tietoverkkotekniikan laitos

TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 1 (ver 1.0) Jyrki Laitinen

Transkriptio:

Kanavointi ja PCM järjestelmä Kanavointi PCM ~ Pulse Code Modulation Näytteenotto Kvantisointi Lineaarinen Epälineaarinen Kvantisointisärö TDM-kanavointi PCM-kehysrakenne, CRC4 -ylikehys PCM 3, PCM, PCM 48, PCM 9 PCM-johtokoodit Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3 - Kanavointi pakkaa yhteyksiä johdolle Kanavoinnille on periaatteessa kolme vaihtoehtoista tapaa Taajuusjakoinen kanavointi FDM Aikajakoinen kanavointi TDM Koodijakoinen kanavointi CDM Kanavoinnissa pyritään hyödyntämään olemassa olevaa siirtoyhteyttä tehokkaammin. kanava kanava siirtotie N 4 khz f / Hz FDM-periaate TDM-periaate Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3 - Page

Frequency Division Multiplexing Perustuu kantoaaltoon, jota moduloidaan lähetettävällä signaalilla Puheensiirrossa käytettävä kaistanleveys on 4kHz Yksittäisten yhteyksien erotteluun tarvitaan ainoastaan kaistanpäästösuodatin teho Soveltuu analogiselle signaalille aika taajuus Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-3 Time Division Multiplexing Aikajakoinen välitystekniikka, joka perustuu näytteistykseen ja näyteiden lomittamiseen yhdelle siirtoyhteydelle. Käytetään yleisimmin televerkossa Soveltuu digitaalisen teho informaation siirtoon aika taajuus Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-4 Page

Näytteenotto Nyquistin teoreema Jos taajuusrajoitettua analogista signaalia näytteistetään säännöllisesti vähintään kaksinkertaisella taajuudella signaalin korkeimpaan taajuuskomponenttiin nähden, sisältää se kaiken informaation alkuperäisestä signaalista. Alkuperäinen signaali voidaan muodostaa uudelleen alipäästösuodattimella. Puheensiirrossa on määritelty käytettäväksi taajuusalueeksi 3-34Hz, jolloin tarvittava näytteenotto taajuus on 6,8kHz. Käytännössä, koska analogisissa järjestelmissä siirtokanava on 4kHz, käytetään digitaalisissa järjestelmissä 8kHz näytteenottoa. Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-5 Digitaalinen puheensiirto Siirtoyhteys on periaatteessa yksinkertainen mikrofoni, A/D-muunnin, D/A-muunnin ja kaiutin Tosiasiassa joudutaan signaalia käsittelemään ennen varsinaista muunnosta mikrofo ni kytkin siirtotie a lipää stösuodatin A/D -koodaus D/A -dekoo daus kuuloke näytte enpitokon densaa ttori Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-6 Page 3

Pulse Code Modulation - PCM PCM:n idea on analogisen puhekanavan digitoiminen digitaalisiin kytkentä- ja siirtojärjestelmiin sopivaksi. PCM menetelmä on keksitty jo vuonna 937 mutta ensinmäiset todelliset sovellutukset tulivat transistoritekniikan myötä 96-luvulla. PCM-muunnoksella on neljä vaihetta: Suodatus Näytteistys Kvantisointi Koodaus Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-7 Analogisen signaalin näytteenotto Analogista signaalia näytteistetään 8kHz taajuudella, jolloin näyteväli on 5us. Näin muodostuu PAM-signaali 5us Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-8 Page 4

Pulse Amplitude Modulation PAM Analogisen signaalin näytteenotolla muodostuu amplitudiriippuva aikadiskreetti signaali PAM. PAM-signaalista muodostetaan PCM-koodia kvantisoinnilla. Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-9 Kvantisointi likiarvoistaa näytteet Kvantisoinnissa jatkuvat amplitudiarvot diskretisoidaan. Kvantisoinnissa tulisi pyrkiä eri arvojen yhtä suureen esiintymis todennäköisyyteen. 8 7 6 5 4 3 9 8 7 6 5 4 3 5 6 6 7 7 6 6 4 6 3 3 6 Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3 - Page 5

Kvantisointikohina Kvantisoinnissa syntyy kohinaa, jota kutsutaan kvantisointikohinaksi. Kvantisointikohina muodostuu jatkuvien arvojen diskretisoinnista ja on maksimissaan ½ kvantisointiaskelta. Lineaarisen kvantisoinnin signaali/kohina -suhde S/D=6n+,8 db 9 n=sananpituus Kvantisointivirhe Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3 - Lineaarinen vs epälineaarinen Näytteiden kvantisoinnissa tulisi pyrkiä mahdollisimman tasaiseen arvojen käyttöön, eli jokaisen tason esiintymistodennäköisyyden tuli olla yhtä suuri. Tästä seuraa myös mahdollisimman pieni kohina, koska tasoja on tiheämmässä signaalin tyypillisellä arvoalueella. Puhesignaali sisältää pieniä signaaliarvoja suuremmalla todennäköisyydellä kuin suuria signaalin arvoja --> epälineaarinen kvantisointi Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3 - Page 6

Epälineaarisuus Epälineaarinen signaalin muunnos on mahdollista toteuttaa kahdella tavalla: Epälineaarisella kvantisoinnilla Kompressoinnilla ennen lineaarista kvantisointia Epälineaarinen kvantisointi voidaan toteuttaa esimerkiksi viritetyillä vastusverkoilla, kun taas kompressio vaatii epälineaarisen vahvistimen. Riippumatta toteutustavasta on epälineaariselle muunnokselle olemassa funktio, jonka mukaan muunos tasot määräytyvät. Euroopassa (ETSI) A-funktio USAssa (ANSI) µ-funktio Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-3 PCM-koodaus ja kvantisointi ETSI:n määrityksiä noudattelevissä maissa suoritetaan puheen koodaus ja kvantisointi kahdeksalla bitillä. -bitti kertoo signaalin polariteetin -4 -bitti kertoo epälineaarisen kvantisoinnin segmentin 5-8 -bitti antaa arvon kvantisointisegmentin sisällä Epälineaarisuus on määritelty ns. A-lailla Ax, x + ln( A) A + ln Ax, x + ln A A ( ) A:n arvoksi on valittu 87,6 Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-4 Page 7

A-lain mukainen kvantisointikuvio 6 5 4 3 xxxx xxxx xxxx xxxx xxxx xxxx xxxx xxxx ½Vmax /4Vmax /8Vmax /6Vmax /3Vmax /64Vmax ½Vmax Vmax Vmax X (Vin) 3 4 5 6 Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-5 Segmentin sisäinen kvantisointi Yksittäisen segmentin sisällä kvantisointi on lineaarinen Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-6 Page 8

Lineaarinen vs epälineaarinen kvantisointi Lineaarista ja epälineaarista kvantisointia voidaan verrata niiden tuottaman signaalin resoluution paranemisella. Epälineaarinen kvantisointi on painotettu pienille signaalinarvoille, joilla resoluutio on jopa 4 db parempi. G db =log V in /V comp Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-7 PCM-hierarkia PCM-hierarkia muodostuu aikajakoisella kanavoinnilla suoritettavasta yhteyksien lomittelusta. Hierarkian perusnopeus on yhden puhekanavan vaatima bittinopeus S=8Hz* 8bit = 64kbit/s Näitä puhekanavia kanavoidaan yhteydelle ryhmiksi: 3-puhekanavaa -puhekanavaa 48-puhekanavaa 9-puhekanavaa Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-8 Page 9

PCM 3 (E) Televerkon yleisin informaation kytkentä- ja siirtomuoto on PCM 3. PCM 3 sisältää: synkronoitumis- ja hallintakanava merkinantokanava 3 puhekanavaa Kanava on PCM-kehyksen yksittäinen aikaväli (5us), joka muodostuu TDM-kanavoinnin yhteydessä. PCM 3 -järjestelmässä siirretään siis 3 aikaväliä, kukin 64kbit/s. Tästä seuraa kokonaisnopeus 48kbit/s Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-9 PCM 3 -kehys PCM 3 -kehys muodostuu 3 aikavälistä Aikaväli on varattu synkronointiin ja hallintaan Aikaväli 6 on varattu merkinannolle Aikavälit -5 ja 7-3 ovat yksittäisiä puhekanavia Parillisen ja parittoman siirtokehyksen rakenne on erilainen Parillinen kehys sisältää synkronoitumiseen tarvittavan kehyslukitusmerkin (C ) aikavälissä. C on CRC-bitti, jolla varmistetaan kehyslukitusinformaatio. Pariton kehys siirtää hälytystietoja. Jotta väärää kehyslukitusta ei sattuisi on parittoman kehyksen aikavälin toinen bitti asetettu kiinteästi arvoon. Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3 - Page

Puhekanavat - 3 Merkinantokanava PCM-hälytykset, kehyslukitus Eli t6 onkin nyt puhekäytössä! Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3 - Parillinen PCM 3 -kehys ylikehys = 6 kehystä K K K K3 K4 K5 K6 K7 K8 K9 K K K K3 K4 K5 kehys = 3 aikaväliä (parillinen kehys) T T T T3 T4 T5 T6 T7 T8 T9 T T T T3 T4 T5 T6 T7 T8 T9 T T T T3 T4 T5 T6 T7 T8 T9 T3 T3 KL puhekanavat -5 MA puhekanavat 6-3 PCM- aikavälien käyttö Suomen YKMverkossa kehyslukitusaikaväli T merkinantoaikaväli T6 puhekanava 6 aikaväli T7 B B B3 B4 B5 B6 B7 B8 B B B3 B4 B5 B6 B7 B8 B B B3 B4 B5 B6 B7 B8 C A 7bitin lukitusmerkki joka toisessa kehyksessä ylikehyslukitusmerkki kehyksessä näytteen amplitudin suuruus CRC-bitti ylikehyslukitushälytys polariteetti Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3 - Page

Pariton PCM 3 -kehys ylikehys = 6 kehystä K K K K3 K4 K5 K6 K7 K8 K9 K K K K3 K4 K5 kehys = 3 aikaväliä (pariton kehys) T T T T3 T4 T5 T6 T7 T8 T9 T T T T3 T4 T5 T6 T7 T8 T9 T T T T3 T4 T5 T6 T7 T8 T9 T3 T3 KL puhekanavat -5 MA puhekanavat 6-3 B B B3 B4 B5 B6 B7 B8 B B B3 B4 B5 B6 B7 B8 C A D D D D D a b c d a b c d CRC-bitti kehyslukitusaikaväli T merkinantoaikaväli T6 databitit kanavan merkinantobitit kaukopään hälytys Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-3 CRC-4 laskenta varmistaa, että kehyslukitus ei voi lukkiutua käyttäjän lähettämään kehyslukitusmerkkiin (x) CRC-4 ylikehys I- puolikas kanavan 6 merkinantobitit IIpuolikas kehysnr 3 4 5 6 7 8 9 3 4 5 t/ t/ C C C3 C4 C C C3 E C4 E A A A A A A A A C C4 - CRC4 -bitit E - CRC4-error bitit - CRC4 -kehysmerkki A - kaukopään hälytys( t- kehyslukitus menetetty) Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-4 Page

E Kehyslukitusalgoritmi/ G.76 Search for Frame alignment SF_CRC-MultiFrame alignment Eightbits=y Assume Frame n In t of Frame n+ Eightbits=yyyyyyy Frame n+/t Eightbits=y SF_CRC-MultiFrame alignment no Two correct CRC s within 8 ms paced by ms or n x ms Monitor CRC and Frame alignm. Three consequtive errors in y or in yyyyyyy Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-5 Ylemmät hierarkiat PCM-järjestelmän monikerrat PCM 3 (E),48Mbit/s PCM (E) 8,448 Mbit/s PCM 48 (E3) 34,368 Mbit/s PCM 9 (E4) 39,64 Mbit/s Monikerrat perustuvat neljän alemman tason kehyksen aikajakoiseen kanavointiin ylemmäksi kehykseksi. Tähän ylempään kehykseen liitetään myös hallinta- ja ohjaus Mbit/s aikavälejä. 3 I Loss of CRCmultiframe PCM-perusjärjestelmä 3 4 II 8 Mbit/s 3 4 III 34 Mbit/s 3 4 IV 39 Mbit/s 3 4 V 565 Mbit/s Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-6 Page 3

PCM-järjestelmän johtokoodi PCM-järjestelmässä hyödynnetään bipolaarista siirtoa. Binäärinen ykköstä siirretään ainoastaan 5% jakson aikaa. Ei tarvita erillistä tasajänniteen poistoa siirtoyhteydeltä Tehospektri keskittyy ½ bittinopeuden kohdalle PCM-järjestelmissä käytetään kahta vaihtoehtoista johtokoodia: AMI - Alternate Mark Inversion HDB3 - High Density Binary 3 Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-7 Alternate Mark Inversion - AMI AMI-koodissa Binäärinen ykkönen vaihtaa polaritettia jokaisella esiintymiskerralla Binäärinen nolla ei aiheuta muutosta johdolla Heikkous on tahdistuksen katoaminen, jos pitkiä nollasarjoja esiintyy. - Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-8 Page 4

High Density Binary 3 - HDB3 HDB3 -koodissa Binäärinen ykkönen vaihtelee, kuten AMI-koodissa Binäärinen nolla Ensinmäinen nolla siirretään ykkösenä mikäli edellisessä nollajaksossa oli muokkaus Toista ja kolmatta nollaa ei siirretä Neljäs perättäinen nolla aiheuttaa muokkauksen eli siirrettään samalla polariteetilla kuin edeltävä ykkönen tai ykkönen - Inversio Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-9 HDB3 korvaussäännöt B pulssien lkm edellisen rikkeen jälkeen Viimeisen B pulssin polariteetti Linja koodi Linja koodin esitys B - bipolaaripulssi Pariton Negat (-) - V Pariton Positiiv (+) + V Parillinen Negat (-) ++ BV Parillinen Posit (+) -- BV +V HDB3 -V V B V B V or inverse HBD3 - high density bipolar 3 V - violation B - balance Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-3 Page 5

HDBN -vastaanotin alustaa itsensä etsimällä rikkeen ja dekoodaa sen jälkeen N+ -bitin ryhmiä HDB3 -vastaanotin: Alustus Tulkitse =, +/- =, laske pulssit Kunnes löytyy AMI-koodin rike tulevasta signaalista = kaksi peräkkäistä + tai - pulssia, =>tulkinta pariton& edellinen V =, parillinen& ed. BV = =>seuraava bitti aloittaa 4 -bitin ryhmän laske pulssien lkm seuraavista biteistä --> tulkinta on + --> tulkita on (inkrementoi lkm ) - --> tulkinta on ( inkrementoi lkm) lkm = pariton & V tulkinta = lkm=parillinen & BV tulkinta = Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-3 Page 6