Maatalouden ympäristötoimenpiteet ja Pyhäjärven kuormitus. Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Lannan ravinteet kiertoon seminaari 11.3.

Samankaltaiset tiedostot
Miten eri maankäyttömuodot vaikuttavat vesistöihin? Sirkka Tattari, SYKE, Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari

Vesistöjen ravinnekuormituslähteet ja maatalouden vähentämismahdollisuudet. Markku Puustinen, SYKE, Suitian linna

Ravinteiden kierrätys alkutuotannossa ja sen vaikutukset vesien tilaan KiertoVesi ( )

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan perusteella arvioituna

Peltojen ravinnekuormituksen vaikutus Itämeren elinkeinoihin (blue growth) Petri Ekholm SYKE

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Pyhäjärven hoitokalastus

Elintarvikeketjun kiertotalouspäivä Tervetuloa! Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle

Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu?

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Peltolohko. Kuivatusalue. Vaikutusten havaitseminen Seurantarooli. Vesistöjen tila Kokonaiskuormitus Maatalouden osuus Kokonaisvaikutukset

MATO-tutkimusohjelman teemat ja tavoitteet

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys

Maatalouden vesistökuormituksen vähentämistoimenpiteiden vaikutukset

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

VYYHTI II -hanke. Maarit Satomaa ja Riina Rahkila ProAgria Oulu/ Oulun maa- ja kotitalousnaiset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke

Lumetuksen ympäristövaikutukset

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Maatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

KESTÄVÄSTI KIERTOON yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina. Markku Järvenpää, MTT Säätytalo 24.1.

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

VEMALA paineiden arvioinnissa. Markus Huttunen, SYKE

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

Ravinteiden vähentäminen ja kierrätys. Saloy Oy

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Ajankohtaista MATO-tutkimusohjelmasta

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Laskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin

Ravinteiden kierrätys Suomessa

Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin

Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Ekologiset vaikutukset ja ennusteet Tiedon lähteitä ja työkaluja

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko -mihin sitä tarvitaan? Tuija Mattsson / SYKE Metsätalouden vesiensuojelupäivät

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Tiedote Julkaisuvapaa klo Lisätietoja: Vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä, puh

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kemialliset vesiensuojelumenetelmät

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Voidaanko vesiensuojelutoimia sopeuttaa ilmastonmuutokseen?

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE

Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Esittelypuheenvuoro LC Kiiminki Jääli Jäälinmaja

Mallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi

Kiertotalous maataloudessa

1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

RAE - Ravinnehävikit euroiksi

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla Projektiesittely Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Transkriptio:

Maatalouden ympäristötoimenpiteet ja Pyhäjärven kuormitus Maatalouden ympäristötoimenpiteet ja Pyhäjärven kuormitus Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Lannan ravinteet kiertoon seminaari 11.3.2016 Säkylä

Kiertotalous Alkutuotannossa keskeisiä kysymyksiä ovat, miten tuotanto ja ympäristö saadaan kestävään tasapainoon. Elintarvikeketjussa sekä sen alkupää - pellolta pöytään - että loppupää pöydältä yhdyskuntajätevesien lietteiden loppusijoitukseen ovat kiertotalouden näkökulmasta yhtä tärkeitä. Kokonaisuudessaan ravinteiden hallitsematon vuoto pelloilta vesistöihin ja toisaalta lietteiden ja lannan ravinteiden vajaakäyttö kytkee maatalouden kiertotalousvesiekologian keskiöön. 2

Pyhäjärvi valuma-alueineen

Kotieläinkeskittymät Suomessa VIITE: Sirkka Tattari, Elina Jaakkola, Jari Koskiaho, Aleksi Räsänen, Hanna Huitu, Harri Lilja, Tapio Salo, Hannu Ojanen, Anna Norman Haldén, Faruk Djodjic, Dennis Collentine, Leif Norrgren, Sofia Boqvist, Jakob Rydh Ottoson, Susanna Stenberg Lewerin, Aliaksandr Pakhomau, Christen Duus Borgeson, Gitte Rubaek, Irena Krisciukaitiene. Jokioinen : MTT Agrifood Research Finland, 2012. MTT raportti, ISSN 1798-6419 ; 65, 69s. 5

Yläneenjoki, viljavuusluokat ja P-luku 1995 2010 Salminen ym. 2015, MYTVAS 18 16 14 15,9 16,5 P-luku (mg/l) 12 10 8 6 4 2 12,7 0 1995-1999 2000-2006 2007-2010 6

Yläneenjoen ravinnekuormitus 1995 2012 Salminen ym. 2015, MYTVAS Trendejä vedenlaadun ja vesistökuormituksen pitkissä aikasarjoissa tutkittiin kolmella eri trenditestillä (Gonzales-Inca ym., 2016). Sekä kokonaistypen että liukoisen fosforin (DRP) pitoisuus Yläneenjoella oli nousussa, kun taas kiintoainepitoisuudet laskussa kaikkien kolmen testin mukaan.

Vuosien välinen vaihtelu ravinnekuormassa & valuntakorjattu pit. Viite: Sirkka Tattari, Ahti Lepistö, Jari Koskiaho, Jarmo Linjama, Markku Puustinen, 2015. Maa - ja metsätalouden aiheuttama hajakuormitus - havaitaanko muutoksia pitkällä jaksolla? Vesitalous 2015; 56 (2): 19-24 8

PINTAVESIEN EKOLOGINEN TILA 2015 by proportion of total length (rivers) or surface area

10

1. Suunnittelukausi 2. Suunnittelukausi 11

12

Yläneenjoki, tilojen valitsemat lisätoimenpiteet ja kattavuus peltoalasta(%) 2010 Salminen ym. 2015, MYTVAS

Järven rehevyystaso (chl-a) ja leväbiomassa 1960-luvulta eteenpäin Ventelä et al. 2011. Hydrobiologia Järven tila tyydyttävä Järven tila hyvä

111 170 ATMOSPHERE 154 FOREST SYSTEM 105 2 ENERGY PRODUCTION, TRANSPORTATION 168 IMPORTS 428 INDUSTRIAL SYSTEM (inc. trade and commerce) 99 EXPORTS 22 51 AGRICULTURAL SYSTEM 81 209 5 2 41+ CONSUMPTION (private households) 41+ 12 AQUATIC SYSTEM (Freshwater) 20 WASTE AND WASTEWATER MANAGEMENT 79 20 SEA N 1000 t/a, 1995-99 Riina Antikainen 2004 15

Säkylän Pyhäjärvi - keskiviipymä >3 vuotta, keskisyvyys 5,5 m, maksimisyvyys 26 m - maatalouden osuus kuormituksesta järveen on noin 55%, suurin osa Yläneenjoen valuma-alueelta (Bärlund ja Kirkkala, 2008) - Pyhäjärven ravinnetaseessa 19-25% fosforin poistumasta aiheutuu kalaston poistosta. Keskimäärin 62% pidättyi pohjasedimentteihin jaksolla 1995-2005 (Ventelä 2007) - valuma-alueella ja itse järvessä on toteutettu lukuisia vesiensuojelutoimia joilla kuormitusta on saatu vähenemään (mm. Kirkkala 2010). Toisaalta viiveet toimenpiteiden muutoksista kuormituksen vähentymiseen saattavat olla pitkiä. Lisäksi kuormituksen vähentämistoimenpiteitä ei ole riittävästi otettu käyttöön. - järvi on toiminut myös uuden mittaustekniikan pilottialueena (reaaliaikaiset vedenlaadun mittaukset jokiuomissa ja järvessä, kaukokartoitus, alueellinen vedenlaatu) (Lepistö et al. 2010)

Kiitos!

Yläneenjoki, maaperä

Yläneenjoki, Viljelykasvien osuudet peltopinta-alasta (%) haastatelluilla tiloilla 2000 2010 Salminen ym. 2015, MYTVAS

Yläneenjoki, lannoitus 2003 2010 Lantaa saaneiden ja vain väkilannoitteilla lannoitettujen rehuohralohkojen fosforilannoituksen pinta-alalla painotetut keskiarvot sekä painottamattomista lohkotiedoista laskettu mediaani ja 90 % fraktiili Yläneenjoen alueella vuosina 2003 2010. Vuosiluvun alla on kasvulohkojen lukumäärä. Salminen ym. 2015, MYTVAS