Tiedote Julkaisuvapaa klo Lisätietoja: Vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä, puh

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Tiedote 1.4.2015. Julkaisuvapaa 1.4.2015 klo 12.30. Lisätietoja: Vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä, puh. 050-370 2919"

Sakari Aaltonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

Tiedote 1.4.2015 Julkaisuvapaa 1.4.2015 klo 12.30 Lisätietoja: Vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä, puh. 050-370 2919 Toiminnanjohtaja Teija Kirkkala, puh.

1 Tiedote Julkaisuvapaa klo Lisätietoja: Vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä, puh Toiminnanjohtaja Teija Kirkkala, puh Pyhäjärven suojelurahasto 20-v. Pyhäjärven suojelurahasto viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhlaa, mutta suojelutyö juontaa juurensa jo kauempaa. Ihminen on vaikuttanut Pyhäjärveen eri aikakausina monin tavoin muuttuneiden elinkeinorakenteiden myötä, mutta Pyhäjärven puhtaan veden merkitys seudun kehitysedellytyksenä on ymmärretty ja tunnustettu jo kauan sitten. Rahaston perustamisen taustalla ovat järven ainutkertaisuus ja moninainen käyttö sekä laajat tieteelliset tutkimukset ja selvitykset. Turun seudun vedenhankintasuunnitelmat Pyhäjärvestä herättivät paikalliset toimijat puolustamaan Pyhäjärveä. Vedenoton pelättiin uhkaavan Pyhäjärven veden riittävyyttä ja sen tilaa sekä rajoittavan paikallisten toimijoiden mahdollisuuksia hyödyntää järveä. Yhteinen tavoite Pyhäjärven hyvän tilan säilyttämiseksi yhdisti alueen kuntia, elinkeinoelämää, luonnonsuojelijoita ja kalastajia, mikä johti Pyhäjärven suojeluyhdistyksen sekä paikallisen yhteistyötoimikunnan perustamiseen. Yhteistyötoimikunnan määrätietoisen toiminnan seurauksena Pyhäjärvellä aloitettiin monipuolinen ja laaja ekologinen tutkimus ja seuranta, jota on eri rahoituslähteiden turvin jatkettu tähän päivään asti. Sen ansiosta Pyhäjärvestä on tullut niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin kiinnostava tutkimuskohde. Turun seudun vedenottohanke raukesi taloudellisista syistä vuonna Kesäkuussa 1993 Turun vesi- ja ympäristöpiirin johtaja Veli-Matti Tiainen ehdotti Pyhäjärven suojelurahaston perustamista ja perustamisasiakirjat allekirjoitettiin Yhteiseksi tavoitteeksi muodostui näin Pyhäjärven rehevöitymiskehityksen ehkäiseminen ja hyvän ekologisen tilan turvaaminen. Yhteistyö viljelijöiden kanssa oli alkanut jo ennen tätä Yläneenjoki- ja Pyhäjoki työryhmissä. Suojelurahaston toiminnalle saatiin ponteva aloitus EU:n Life-rahoituksen turvin, joka mahdollisti laajamittaisen kuormituksen vähentämistoimien toteuttamisen. Myös hoitokalastus aloitettiin heti ensimmäisinä vuosina. Ravinnekuormituksen vähentäminen ja hoitokalastus ovat olleetkin toiminnan keskiössä kaikilla toimikausilla. Parhaillaan toteutetaan Pyhäjärven suojelurahaston neljättä toimikautta, jonka tavoitteena on säilyttää Pyhäjärven käyttökelpoisuus erinomaisena. Toimikauden ensimmäinen vuosi näyttääkin onnistuneen mainiosti!

2 Pyhäjärven veden laatu yllätti Pyhäjärven veden laatu oli vuonna 2014 erinomainen. Tämä oli melkoinen yllätys, sillä monien poikkeuksellisten ilmiöiden oletettiin vaikuttavan veden laatuun päinvastaisesti.. Jääpeitteinen aika oli ennätyksellisen lyhyt: jäät tulivat järveen vasta tammikuun puolivälin jälkeen ja heikkenivät jo kalastuskelvottomiksi helmikuun lopulla. Lopullinen jäänlähtöpäivä 3.4. oli vuodelta 1958 alkavan seurantasarjan toiseksi aikaisin. Vuonna 1990 jäät lähtivät virallisten tilastojen mukaan 2.4. ja paikallisten tietäjien mukaan jo Jokien Pyhäjärveen tuomat fosfori- ja typpikuormitukset oli vuonna selkeästi korkeampia kuin pitkän aikajakson keskiarvot. Viime vuoden kuormitus oli 10,4 tonnia ja Pyhäjoen 2,2 tonnia vuonna 2014 (kuva 1a ja b) eli yhteensä 20 % pitkäaikaista keskiarvoa ( ) suurempia. Myös typpikuormitus oli vuonna 2014 noin 10 % pitkäaikaista keskiarvoa suurempi. Yläneen- ja Pyhäjoen virtaamat olivat tammi- ja joulukuussa havaittuja huippuvirtaamia lukuun ottamatta alhaiset (kuva 3). Korkeasta kuormituksesta ja ennätyksellisen lyhyestä jääpeitteisestä ajasta huolimatta Pyhäjärven veden laatu oli kesällä 2014 erittäin hyvä. Avovesikauden (touko - lokakuu) kokonaisfosforipitoisuus oli 17 µg l-1 (kuva 4) ja näin ollen selvästi pienempi kuin 2000-luvun keskiarvo keskiarvo. Myös typpipitoisuus oli vuonna 2014 pitkän ajan keskiarvoa pienempi (kuva 5). Keskimääräinen näkösyvyys avovesikaudella 2014 oli 2,8 m (kuva 6) ja mm. heinäkuun näytteenottokierroksella havaittiin ennätyksellinen 4,6 m näkösyvyys. Keskimäärin näkösyvyys vuosina oli 2,8 m. Pyhäjärven klorofyllipitoisuus oli vuosien keskimääräistä (6,6 µg l-1) hieman alhaisempi (6,1 µg l-1) (kuva 7). Klorofyllipitoisuus on ollut enimmillään vuoden 1980 jälkeen 11,5 µg l-1 vuonna Myös kasviplanktonin eli levälajiston osalta vuosi 2014 oli erittäin poikkeuksellinen. Sinilevää on toukolokakuussa viimeksi ollut näin vähän 1980-luvulla. Viime vuosina runsastunut Planktotrix agartii sinilevälajia ei vuonna 2014 löytynyt Pyhäjärvestä juuri ollenkaan. Keväällä ja syksyllä havaittu kasviplankton oli suurimmaksi osaksi karuille vesille tyypillisiä piilevälajeja. Hyvään vedenlaatuun vaikuttivat erityisesti: 1) eläinplanktonia syövien kalojen vähäinen määrä. Kuoretta oli hoitokalastettu erityisen tehokkaasti edellisenä syksynä (yli kg marraskuussa 2013), muikku- ja siikakannat ovat olleet erityisen alhaisia jo joitakin vuosia. 2) Eläinplanktonia oli runsaasti, Daphnia- ja Bosmina- vesikirppujen lisäksi järvessä oli Eudiaptomus-hankajalkaisia. Nämä söivät tehokkaasti leviä ja pitivät veden kirkkaana. Erityisen runsaita leviä syövät lajit olivat keväällä ja poikkeuksellisesti myös syksyllä. Yleensä poikasvaiheen ohittaneet kalat syövät eläinplanktonin tehokkaasti pois syksyisestä järvestä ja levät pääsevät runsastumaan. 3) Kevään ja kesän kuivuus. Koko vuoden ravinnekuormitus oli keskimääräistä korkeampi, mutta kuormituspiikit ajoittuvat talveen. Jännityksellä jäämme odottamaan ensi kesän vedenlaatua. Syysnuottaus onnistui vuonna 2014 vielä edellisvuotta paremmin ja saaliiksi saatiin yli kg kuoretta. Syksyllä eläinplanktonia oli vedessä runsaasti. Mikäli kevään kuormitus pysyy kohtuullisena, toiveet kirkkaasta vedestä ovat korkealla myös tänä vuonna. Tosin on hyvä muistaa, että Pyhäjärvi tosiaan voi yllättää. Kuvat tiedotteen lopussa

3 Järven taju tutkimus uusittiin kesällä 2014: Asukkaat tyytyväisiä Pyhäjärven tilaan ja suojelutyöhön Pyhäjärvi oli vuonna 2001 tutkimusalueena kansainvälisessä Järven taju tutkimuksessa, jossa selvitettiin järvialueen asukkaiden suhdetta lähijärveensä eri puolilla maailmaa. Pyhäjärvi poikkesi tuolloin negatiivisesti muista tutkimusjärvistä: vaikka järven veden laatu oli muihin tutkimuksen järviin verrattuna hyvä, melko suuri joukko haastatelluista oli tyytymättömiä tai jopa erittäin tyytymättömiä veden laatuun ja järveen. Tyytymättömyys liittyi tuolloin käynnissä olleeseen muutokseen Pyhäjärven tilassa, vuoden 1990 jälkeen veden fosforipitoisuus oli noussut joka vuosi ja ihmiset kokoivat veden laadun selvästi huonontuneen. Vuonna 2014 kysely uusittiin Pyhäjärvellä. Vuoden 2001 jälkeen veden laatu ei ole huonontunut, vaan pysynyt käyttäjien kannalta hyvässä tai jopa erinomaisessa kunnossa. Tämä näkyikin hyvin selvästi vastaajien mielipiteissä: tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä ei ollut enää olleenkaan, vaan kaikki vastaajat olivat Pyhäjärven tilaan tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä. Myös suojelutyö sai vastaajilta kiittävät arviot.

4 Kuvat: Kuva 1a. Yläneenjoen vuotuinen fosforikuormitus ja virtaama Kuva 1b. Pyhäjoen vuotuinen fosforikuormitus ja virtaama

5 Kuva 2. Yläneenjoen vuotuinen typpikuormitus ja virtaama Kuva 3. Yläneen- ja Pyhäjoen virtaama vuonna 2014.

6 µg/l µg/l Kokonaisfosfori Kuva 4. Pyhäjärven veden kokonaisfosforipitoisuus avovesikaudella (touko-lokakuu) vuosina Kokonaistyppi Kuva 5. Pyhäjärven veden kokonaistyppipitoisuus avovesikaudella (touko-lokakuu) vuosina

7 µg/l m Näkösyvyys 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0-2,5-3,0-3,5-4,0-4,5 Kuva 6. Pyhäjärven veden näkösyvyys, avovesikauden (touko-lokakuu) keskiarvo vuosina Klorofylli Kuva 7. Pyhäjärven klorofylli a -pitoisuus, avovesikauden (touko-lokakuu) keskiarvo vuosina

8 Kuva 8. Pyhäjärven kasviplankton, touko-lokakuun keskiarvot

Samankaltaiset tiedostot

Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu?

Tiedote 3.3.217, julkaisuvapaa 3.3.217 klo 14.3 Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu? Pyhäjärven vedenlaatu oli vuonna käyttäjien kannalta hyvä, mutta toisinkin