Tarkkaamattomuus tieliikenteessä Petri Jääskeläinen
Kainuun sanomat 25.3.2015 2 22.5.2015
3 22.5.2015
4 22.5.2015 10 %
Onnettomuudet Euroopassa ja Suomessa SafetyNet-ohjelmassa aineisto tutkijalautakuntamenetelmällä (Iso- Britannia, Alankomaat, Ruotsi, Saksa, Suomi ja Italia) 1005 onnettomuutta 1828 ajoneuvoa ja 2422 tienkäyttäjää 32 prosentissa onnettomuuksista joku kuljettaja, polkupyöräilijä tai jalankulkija oli tarkkaamaton ( inattentive tai distracted ) Suomessa liikennevahinkojen tutkijalautakuntien mukaan matkapuhelimen käyttö taustariskinä onnettomuuksissa todetaan keskimäärin kolmessa kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa vuosittain Loukkaantumiseen johtaneissa onnettomuuksissa tai omaisuusvahinko-onnettomuuksissa tarkkaamattomuuden yleisyyttä ei olemassa olevan tilastoaineiston avulla saada selville 5 22.5.2015
Matkapuhelimen aiheuttamat vaaratilanteet. Autoilijat, jotka käyttäneet matkapuhelinta ajon aikana N=1008 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% En ole joutunut vaaratilanteeseen Muun liikenteen seuraaminen on hetkeksi herpaantunut Nopeuden alentuminen huomaamatta Auton ajautuminen pois omalta ajolinjalta Liikennemerkin tai liikennevalon jääminen havaitsematta ajoissa Äkkijarrutus peräänajon välttämiseksi Ajoreitiltä poikkeaminen tai eksyminen Jalankulkijan tai pyöräilijän jääminen havaitsematta ajoissa Peräänajo, kolari tai muu liikennevahinko 11% 6% 5% 3% 2% 0,40% 22% 29% 59% 4/10 kuljettajasta on ollut itseraportoidussa vaaratilanteessa viimeisen kahden vuoden aikana
Matkapuhelimen käytön aiheuttamat vaaratilanteet (N = 417) Prosenttia (%) 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Puhuin puhelua 37 Olin vastaamassa puheluun 24 Etsin puhelinta autosta tai laukusta 19 Kirjoitin tekstiviestiä tai sosiaalisen median viestiä 16 Luin tekstiviestiä tai sosiaalisen median viestiä Olin soittamassa puhelua Katsoin navigaattoria 12 13 14 Selasin puhelimen valikkoja 10 Jotain muuta 8 Otin valokuvaa / videota 1 7 22.5.2015
Tarkkaamattomuus tieliikenteessä Tarkkaamattomuus tarkoittaa huomion kiinnittymistä muuhun kuin ajotehtävän turvallisen suorittamisen vaatimiin toimintoihin. Distraction on ulkoisen tekijän aiheuttamaa huomion kiinnittymistä Inattention on sisäsyntyistä huomion rapautumista, mikä vie hetkellisesti toimintakykyä 8 22.5.2015
Tarkkaamattomuuden vaikutuskanavat Visuaalinen Katseen kiinnittyminen pois tiestä muun toiminnon suorittamiseksi Esimerkiksi sähköpostin tai tekstiviestin lukeminen, lasten rauhoittaminen, maisemien tai ihmisten katselu Manuaalinen Käden irrottaminen ratista muun toiminnon suorittamiseksi Esimerkiksi puhelimen kurottaminen laukusta, esineen nostaminen lattialta, syöminen, tekstin syöttäminen navigaattoriin tai puhelimeen Kognitiivinen Tiedollisten ajatustoimintojen kiinnittyminen pois ajotehtävästä muun toiminnon suorittamiseksi Esimerkiksi keskittyminen intensiiviseen puhelinkeskusteluun, sähköpostiin tai tekstiviestiin Näistä voi olla yksi tekijä tai kaikki kolme vaikuttamassa ajotehtävää suoritettaessa (joskus käytetään auditiivista neljäntenä) 9 22.5.2015
Vaikutukset havainnointiin Silmänliikkeitä seuraamalla on havaittu että normaalissa ajamisessa katse liikkuu laajemmin ja kattaa koko edessä olevan liikennetilanteen ja sivupeilit. Puhelinkeskustelun aikana katse kattaa suppeamman tunnelimaisen alueen ja eksyy harvemmin sivu- ja taustapeiliin. Visuaalinen havaintokenttä kapenee. Odottamattomien vaaratekijöiden havaitseminen näkökentän laidalta vaikeutuu (hirvi, jalankulkija pientareella). Vaarojen tunnistaminen vaikeutuu (tiedollinen prosessi). Katsoo, mutta ei näe ( 10 22.5.2015 Kuvan lähde: Science News
Sekunnit ratkaisevat 2 sekuntia 3X riski Driver distraction in commercial vehicle operations VTTI 2009 NDS 80 km/h = 22,22 m/s 11 22.5.2015
Aivot eivät multitaskaa Helsingin Sanomat 17.2.2015 12 22.5.2015
Aivojen informaatioprosessi Ihminen prosessoi informaatiota sarjana. Aivot pystyvät keskittymään tietoisesti yhteen tehtävään kerrallaan. Huomiota voidaan kuitenkin hyvin nopeasti vaihtaa toiseen tehtävään. Tämän vuoksi ihmiset ajattelevat kykenevänsä multitaskingiin (Smiley 2005). Ihmisaivoilla on rajallinen kyky jakaa huomiota kilpailevien tehtävien välillä. Tämän vuoksi jommankumman tai molempien tehtävien suorittaminen kärsii kun tietty kuormituksen intensiteetti ylittyy. Petollisinta on se että informaation valikoituminen tapahtuu tiedostamattomasti. Kuljettaja ei edes tiedosta että aivot jättävät jotain informaatiota tunnistamatta. Matkapuhelinta ajon aikana käyttävältä jää jopa 50 % ajoympäristön informaatiosta tunnistamatta (Strayer D.L. 2007.). 13 22.5.2015
Aivojen informaatioprosessi Henkinen kuormitus ja tarkkaamattomuus eivät tarkoita samaa asiaa. Henkisen kuormituksen lisääntyminen ei automaattisesti lisää tarkkaamattomuutta, mikäli kuljettaja on sitoutunut primääritehtävään eli turvalliseen ajamiseen. Kaksoistehtävän aiheuttama kuormituksen ja sitoutuneisuuden aste on avaintekijä. Mikäli se vetää puoleensa voimakkaasti kärsii myös primääritehtävän suorittaminen. Kuormituksen aiheuttama vaikutus on yksilöllistä. Kokemattoman kuljettajan ajotehtävä häiriintyy helpommin kuin kokeneen. 14 22.5.2015
Eri toimintojen kuormittavuus Matemaattinen laskutehtävä / sanojen muistaminen Reaktioaika Valontunnistus EEG NASA Task Load Index Ajosimulaattori Silmänliike 15 22.5.2015 AAA Foundation for Traffic Safety, Bruce Hamilton -Distracted Driving: Research Updates from 2013 and 2014
Aivojen informaatioprosessi Kuljettajan aivojen aktiivisuusalueita kuvattiin ajosimulaattorissa. Ajamiseen liittyvän aivoalueen aktiviteetti laski kilpailevaa tehtävää suoritettaessa 37 % verrattuna tilanteeseen, jossa kuljettaja keskittyi vain ajamiseen. Kokeessa tämä näkyi mm. kaistalla pysymisen häiriintymisenä. Myös visuaalisen informaation prosessoimiseen käytettävän aivoalueen aktiviteetti laski (Just et al. 2008). 16 22.5.2015
Ketjureaktio Informaation havaitseminen Vaarojen tunnistaminen häiriintyy Päätöksenteko viivästyy Reaktio lähtee myöhemmin Tulkintavirheet - korjausliikkeet tehdään usein väärään suuntaan Lisää siten riskiä läheltä piti - tilanteisiin ja onnettomuuksiin 17 22.5.2015
Riskitaso 18 22.5.2015
Riskitasoja eri tutkimuksista Numeron valinta. Onnettomuus tai läheltä piti-tilanne kokemattomalla kuljettajalla (Klauer 2014) Peräänajo-onnettomuusriski tekstaajalla (SHRP2 2014) WHO (matkapuhelimen käyttö ajon aikana HH+HF) 2011 Tekstaus kokemattomilla (Klauer 2014) Visuaalis-manuaaliset (VTTI 2013) Syöminen kokemattomilla kuljettajilla (Klauer 2014) 19 22.5.2015
Käyttöliittymä on muuttunut Suomalaisista kahdella kolmesta on kosketusnäytöllinen puhelin Ikäryhmässä15-24-vuotta osuus on 9/10 Käyttöliittymän käyttö vaatii kaikki vaikutuskanavat (visuaalinen+manuaalinen+kognitiivinen) = kasvanut onnettomuusriski Helsingin Sanomat 24.5.2014 Syvät valikot? 20 22.5.2015
Kannettavilla laiteilla viestiminen on yleistä Yli neljä miljardia puhelua matkapuhelimista vuonna 2014. Puhelujen keskipituus oli noin 3,5 minuuttia Suomessa lähetettiin yli kolme miljardia tekstiviestiä vuonna 2014 Käyttö ei rajoitu pelkästään puhelimiin. Data matkaviestinverkoissa kaksinkertaistuu joka vuosi (älypuhelimet, tabletit, kannettavat) Ajonaikaisen käytön osuutta ei tiedetä? Lähde: Viestintävirasto. Toimialakatsaus 1/2015 21 22.5.2015
Kuljettajien matkapuhelimen käyttö 4/5 Vastaan puheluihin 24 27 32 17 2/3 Soitan perheenjäsenille 13 27 25 35 Soitan ystäville tai tuttaville 9 21 24 46 1/3 Luen tekstiviestejä tai sosiaalisen median viestejä 4 10 21 65 Soitan työpuheluja 8 11 14 67 1/4 Kirjoitan tekstiviestejä tai sosiaalisen median viestejä 3 7 15 75 Otan puhelimella valokuvia / videota 2 4 11 83 Käyn läpi sähköpostia 23 6 89 Luen uutisia tai selaan internet-sivuja 13 5 91 N = 1173 kuljettajaa 22 22.5.2015 Driver Distraction in Finland / Petri Jääskeläinen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Usein Joskus Harvoin En koskaan ajaessani autoa Emme tiedä missä käyttö tapahtuu: liikenneruuhkassa, liikennevaloissa, 80 km/h tunnissa vai 0 km/h. Luonnollisesti tämä heijastuu onnettomuusriskiin
Kuljettajien matkapuhelimen käyttö Sukupuoli: Miehet käyttävät useammin Keski-ikäiset: ajavat enemmän, käyttävät enemmän Ainakin harvoin ajaessani autoa Total Women Men 15-24 yrs 25-34 yrs 35-49 yrs 50-64 yrs 65+ yrs...vastaan puheluihin 83 % 79 % 85 % 75 % 86 % 89 % 83 % 74 %...soitan perheenjäsenille 65 % 63 % 66 % 65 % 68 % 73 % 63 % 44 % soitan ystäville ja tuttaville 54 % 50 % 58 % 57 % 62 % 63 % 49 % 33 %... luen tekstiviestejä tai sosiaalisen median viestejä 35 % 35 % 36 % 50 % 48 % 42 % 23 % 15 %.. soitan työpuheluja 33 % 23 % 41 % 26 % 37 % 42 % 34 % 11 %... kirjoitan tekstiviestejä tai sosiaalisen median viestejä 25 % 24 % 26 % 41 % 37 % 28 % 16 % 5 %... otan puhelimella valokuvia / videota 17 % 12 % 21 % 29 % 22 % 19 % 10 % 7 %... käyn läpi sähköpostia 11 % 6 % 14 % 17 % 14 % 11 % 7 % 4 %... luen uutisia tai internet-sivuja 9 % 5 % 12 % 15 % 13 % 8 % 6 % 3 % N = 1173 kuljettajaa Nuoret: Vaikuttaa enemmän, käyttävät enemmän 23 22.5.2015
Nuoret ja tarkkaamattomuus 24 22.5.2015
4/5 25 22.5.2015
Riskin tiedostaminen Puhelimen haitta ajamiselle tiedostetaan hyvin Lähes kolme neljästä (71 %) suomalaisesta pitää matkapuhelimen käyttöä autoa ajaessa vaarallisena Suurin osa kuljettajista (82%) välttää puhelimen käyttöä autoillessa Riski koetaan myös jos ollaan matkustajana autossa, jossa kuljettaja puhuu puhelimeen. 6/10 haluaisi pyytää tällöin kuljettajaa keskittymään ajamiseen 26 22.5.2015
Sosiaalinen ristiriita ja sanktiot Kuljettajat kokevat pakkoa käyttää puhelinta ajon aikana (39 %) Mikäli ei vastata puhelimeen ajon aikana se jää painamaan mieltä (36 %) Yli puolet autoilijoista (58%) haluaisi, että poliisi sakottaisi autoilijoita nykyistä useammin lainvastaisesta puhelimen käytöstä ajon aikana Moni (42%) on sitä mieltä, että lainvastaisesta käytöstä tulisi saada nykyistä ankarampi rangaistus 27 22.5.2015
Suosituksia Katseen pitäisi pysyä mahdollisimman tiiviisti tiessä Kuljettajan ei ulkoisen laitteen tulisi kontrolloida toimintojen suoritustahtia Poissa silmistä poissa mielestä Näyttöjen tulee olla helposti kuljettajan nähtävissä ja sisällön selkeästi ymmärrettävissä Mieti, missä liikennetilanteessa suoritat toiminnon Pysähdy tarvittaessa turvalliseen paikkaan esim. kahvitauolle soittamaan tai lukemaan viestit Yritysjohto ja vanhemmat näyttävät esimerkkiä 28 22.5.2015
Yhteenveto Sosiaalisia normeja tulisi vahvistaa. Mikäli kuljettaja kokee että heille tärkeiden ihmisten mielestä heidän käytöksensä on hyväksyttävää ja rangaistusta ei seuraa he jatkavat käyttäytymistään (Riquelma et al. 2010). Alkoholi ja liikenne eivät nykyään sovi yhteen ihmisten mielissä. Tämä on vaatinut useita vuosikymmeniä tämän sosiaalisen normin vahvistamista. Tämä saavutettiin tutkimustulosten viestimisellä, sanktioilla ja kampanjoinnilla. Samaan tulisi pyrkiä tarkkaamattomuuden kohdalla viestimällä sen aiheuttamasta onnettomuusriskistä, kustannuksista ja inhimillisestä kärsimyksestä. 29 22.5.2015
Suomalaisten liikkuminen vuodessa 4 Jalankulkijat 1 777 miljoonaa kilometriä Pyöräilijät 1 310 miljoonaa kilometriä Henkilöautossa 53,6 miljardia kilometriä Riskin kompensointi Lähde: Henkilöliikennetutkimus 2010-2011 30 22.5.2015
Miksi matkapuhelin on niin koukuttava? Psykologit vertaavat älypuhelinta hedelmäpeliin. Koskaan ei tiedä, koska tulee mielihyvää tuottava voitto eli kiva tekstiviesti, sähköposti, Facebook-päivitys jne. Dopamiinia virtaa aivoihin voiton tullessa Variable ratio reinforcement satunnainen ennustamaton voitto koukuttaa dopamiinineuronit ennustettua tehokkaammin Ihmisillä on syvä, primitiivinen tarve tietää mitä kaikkea ympärillä tapahtuu Lähde: Center for Internet and Technology Addiction 31 22.5.2015
Tutkimukset käyttäytymisen selittäjänä Opittua käyttäytymistä sosiaalistuminen Tavoitettavissa joka paikassa liikenne ole ei erillinen saareke Jos puhuu puhelimeen ajaessa helpommin tekstaa myös (32x) Tekstaajan kyydissä ollut tekstaa helpommin itse (7x) Kokouksessa, elokuvissa tms. tekstaava tekstaa myös ajaessaan (1,5x) Hand on the wheel, mind on the mobile: an analysis of social factors contributing to texting while driving Seiler Steven J Cyberpsychology, Behavior and Social Networking 2015 Feb;18(2):72-8 32 22.5.2015
Laki 33 22.5.2015