ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT VTT Timo Aro @timoaro 26.7.2017
Jokaisen alueen menestyminen tai menestymättömyys perustuu vain ja ainoastaan kasvuun!
Alue- ja väestörakenteen ISOT muutostrendit 1. Kaupungistumiset 2. Keskittymis-, harvenemis- ja autioitumiskehitys 3. Suurten reformien läpivienti 4. Liikenne- ja kasvukäytäviin perustuva vyöhykkeisyys 5. Alueellinen liikkuvuus 6. Demografinen muutospaine 7. Alueellinen eriytyminen, polarisoituminen 8. Digitalisaatio. MITÄ MUUTOSTRENDIT TARKOITTAVAT VAKKA-SUOMEN TULEVAN KEHITYKSEN KANNALTA?
Muutamia case-esimerkkejä muutostekijöiden vaikutuksesta alueja väestörakenteeseen.
Väestönkehitys kunnittain vuosina 2010-2015 Luonnollinen väestönlisäys 2010-2015 Syntyneiden enemmyys Syntyneiden vähemmyys + 101 kuntaa - 212 kuntaa Kuntien välinen nettomuutto 2010-2015 Muuttovoittoa Muuttotappiota + 72 kuntaa - 241 kuntaa Nettomaahanmuutto 2010-2015 Muuttovoittoa Muuttotappiota + 304 kuntaa - 9 kuntaa n= +41.193 n= 1.629.174 n= +94.495 Lähde: Tilastokeskus, väestö Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
Väestönlisäystä saaneet kaupunkiseudut (23/70) vuosina 2010-2016 + 27 692 + 21 406 + 121 320 + 10 787 + 4 568 + 3 229 Seinäjoen + 16 099 + 2 228 + 1 644 + 1 561 + 7 224 + 1 985 Rovaniemen + 1 380 HML ÅL + 1 148 9 m se + 2 Lähde: Tilastokeskus, väestön ennakkotilasto
Aluerakenteen muutos ja väestömäärä 250 x 250 metrin tilastoruuduissa FAKTALAATIKKO Suomen maapinta-alasta vakituisesti asuttujen ruutujen määrä 6,7 % ja asumattomien ruutujen määrä 93,3 % Maantieteellinen keskipiste sijaitsee Oulun alapuolella Siikalatvan kunnassa Väestöllinen keskipiste sijaitsee Hämeenlinnan Hauholla, josta se valuu noin 1 km vuodessa lounaaseen Joka kolmas suomalainen asuu 100 km ja yli puolet suomalaisista maksimissaan 200 km etäisyydellä etäisyy-dellä Helsingistä Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016
Väestömuutos 1 x 1 km ruuduissa vuosina 2005-2015 FAKTALAATIKKO Vakituisesti asuttuja 1x1 km ruutuja 88 390 eli jokaisessa ruudussa on asunut vähintään yksi asukas vakituisesti vuosina 2005-2015 Väestö kasvoi alle joka kolmannessa ruudussa vuosina 2005-2015 =SINISET RUUDUT Väestö vähentyi enemmän kuin joka toisessa ruudussa (55,7 %) vuosina 2005-2015 =PUNAISET RUUDUT Väestön määrässä ei ole tapahtunut muutosta joka viidennessä ruudussa vuosina 2005-2015 Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto Kartta: Timo Widbom 2017 Analyysi: Timo Aro 2017
Väestömuutos 5 x 5 km ruuduissa vuosina 2005-2016 FAKTALAATIKKO Graafi kuvaa Suomen maapinta-alan 5 x 5 kilometrin ruutuja neljällä eri ulottuvuudella Siniset ruudut kuvaavat alueita, joissa vakituisesti asuvan väestön osuus kasvoi vuosina 2005-2016 Punaiset ruudut kuvaavat alueita, joissa vakituisesti asuvan väestön osuus väheni vuosina 2005-2016 Keltaiset ruudut kuvaavat alueita, joissa vakituisesti asuvan väestön määrässä ei tapahtunut muutoksia vuosina 2005-2016 Valkoisissa ruuduissa ei ollut vakituista asutusta vuosina 2005-2016 Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta Taustakartta: MML, Esri Finland Kartta: Timo Widbom 2017 Analyysi: Timo Aro 2017
Kaupunki- ja maaseutualueiden väestökehitys vuosina 1990-2015 Kaupunkialueet + 702 371 (+22,7 %) Sisempi kaupunkialue + 304 723 (21,0 %) Ulompi kaupunkialue + 268 424 (22,9 %) Kaupungin kehysalue + 129 224 (27,5 %) + 74 hlöä per päivä (1990-2015) Maaseutualueet -217 667 (-11,9 %) Maaseudun paikalliskeskukset -14 672 (-4,4 %) Kaupungin läheinen maaseutu +25 380 (6,9 %) Ydinmaaseutu -104 832 (-14,7 %) Harvaan asuttu maaseutu -123 453 (-29,6 %) - 22 hlöä per päivä (1990-2015) Lähde: Tilastokeskus, väestö; kaupunki- ja maaseutuluokitus
Kemi- Tornion Rannikko-Suomen aluetaloudellinen merkitys Oulun FAKTALAATIKKO Rannikko-Suomen osuus (%) koko maasta: Vaasan Porin Kokkolan o Maapinta-alasta 21,3 % o Väestöstä 54,8 % o Tehdyistä työtunneista 58,1 % o Työllisten osuus 58,5% o Kaikista työpaikoista 58,9 % o Korkea-asteen suorittaneista 60,6 % o Yksityisen sektorin työpaikoista 61,4 % o BKT:sta/arvonlisäyksestä 62,2 % o Tutkimus- ja kehitysmenoista 73,2 % o Viennistä (maakunnat) 73,5 % o Tuonnista (maakunnat) 83,4 % Kotkan- Haminan Turun Vakka- Suomen Turun Helsingin Lähteet: Tilastokeskus, väestörakenne; aluetilinpito; koulutus; työssäkäynti; tutkimus- ja tuotekehitys: Tulli, ulkomaankauppa Kartta ja analyysi: Timo Aro 2017
Sijainnin ja yhteyksien merkitys FAKTALAATIKKO Paikkatietoon perustuva 20 km vaikutusalueen liikennekäytävät Helsingistä viiteen suuntaan Viiden käytävän alueella asuu kaksi kolmesta suomalaisesta (62,1 %) ja sijaitsee kaksi kolmesta työpaikasta (62,3 %) Sormikkaan väestönlisäys yhteensä noin 570 000 henkilöä (20,2 %) vuosina 1990-2105 Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016
Aluekehityksen pyhä kolminaisuus FAKTALAATIKKO Kartta kuvaa 70 kaupunkiseudun tai toiminnallisen alueen kokonaisnettomuuttoa vuosina 2010-2016 1. Kasvun (=muuttovoiton!) 2. Liikenneyhteyksien 3. Korkeakoulujen sijainnin näkökulmasta. 12 eniten määrällistä muuttovoittoa saaneen kaupunkiseudun alueella on sekä tiedekorkeakoulun tai yliopistokeskuksen tai ammattikorkeakoulun pääkampus että rautatieyhteys Tiedon, osaamisen, tuotannon ja liikenneyhteyksien solmupisteiden merkitys korostuu! Lähde: Tilastokeskus, väestö Analyysi: Timo Aro 2016 Kartta: Timo Widbom 2016
SUMMA SUMMARUM Etelä-ja Lounais-Suomen työssäkäyntialue vuonna 20xx? Helsingin, Tampereen ja Turun 90 minuutin ajoaikaetäisyydellä asuu yhteensä 3,2 miljoonaa asukasta eli 58,2 % suomalaisista Pori Tampere Pääradan kolmiraiteisuus ja tunnin juna Turusta Helsinkiin nopeuttaisivat entisestään laajan työssäkäyntialueen muodostumista Uusikaupunki Hämeenlinna Lahti Etelä- ja Lounais-Suomen suuralue: 30 min: 1,9 miljoonaa hlöä 60 min: 2,6 miljoonaa hlöä 90 min: 3,2 miljoonaa hlöä Turku Turku Helsinki Kotka Moottoritie Rataverkko
Summa summarum kahdeksan perustetta alue- ja väestörakenteen muutoksesta 1. Keskittymis-, harvenemis- ja autioitumiskehitys etenevät samanaikaisesti! 2. Kaupunkien ja kaupunkiseutujen kasvu jatkuu ja levittyy 3. Kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallinen merkitys korostuu! 4. Demografinen muutospaine ja valikoiva muuttoliike polarisoivat aluekehitystä! 5. Nopeat ja sujuvat yhteydet ratkaisevat alueiden menestymisen tai menestymättömyyden! 6. Keskittymien, kasvun ja tuottavuuden välinen yhteys pikemmin vahvistuu kuin supistuu! 7. Digitalisaatio, robotisaatio ja automatisaatio voivat entisestään vauhdittaa keskittymistä ja kaupungistumista! 8. Mitä ovat tulevaisuuden villit kortit?
Lisätietoja Timo Aro @timoaro timokaro@gmail.com 045 657 7890 Kiitos!