Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011) Suoma Sihto 5.11.2009
HLJ 2011 -suunnitelma Laadintaprosessi ja aikataulu Syyskuu 2009 HLJ 2011:n puiteohjelma, YTV:n hallitus 13.6.2008
Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Neljä Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (PLJ 1994, PLJ 1998, PLJ 2002 ja PLJ 2007) Seuraava liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011) kattaa Helsingin seudun 14 kuntaa.
HLJ 2011:n seudullisia lähtökohtia Helsingin seudun yhteistyökokous 5.6.2007: Tulevaisuudessa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistellaan koko Helsingin seudun yhteisenä hankkeena. Aiesopimus Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ 2007) toteutuksesta 27.8.2008: Sopijapuolet valmistelevat yhteistyönä seuraavaa koko Helsingin seutua koskevaa liikennejärjestelmäsuunnitelmaa Tämä prosessi kytketään tiiviisti ns. MAL-työhön tavoitteena metropolipolitiikan mukaisesti maankäyttöratkaisujen ja liikenneinvestointien tiiviimpi yhteensovittaminen. HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvitys (MARA) toteutetaan vuorovaikutuksessa Helsingin seudun MAL-työn ja Uudenmaan maakuntakaavan rakennemallityön kanssa.
HLJ 2011 Suunnitteluorganisaatio ja päätöksenteko Päätöksenteko Aiesopimus Kuntaryhmä Neloset YTV/Helsingin seudun liikenne (HSL) KUUMA-kunnat Suunnitelman valmistelu Liikenneneuvottelukunta MAL-jaosto Liikennejärjestelmätoimikunta MAL-neuvottelukunta Työryhmät
HLJ:n visio (3.6.2009)
HLJ:n strategiset kehittämistasot ja pääkeinot
Haasteita valmistelulle ja päätöksenteolle Ilmastonmuutos Liikenteen ja maankäytön vuorovaikutus Raideverkko Entistä laajempi alue Sitoutuminen toteutukseen ja rahoitukseen
Liikenteen päästöjen vähentäminen Ajoneuvo- ja polttoainetekniikka Yhdyskuntarakenne, elämäntavat Joukkoliikenteen kehittäminen Kuvan lähde: Liikenne 2030, Liikenne- ja viestintäministeriö, 2007 Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Autoilun rajoittaminen 2010 2020 2030 2040 2050 Lähde: Liikennepoliittinen selonteko
Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) tarkoitus Tarkastellaan maankäytön ja liikennejärjestelmän kokonaisuutta raideverkon näkökulmasta. Määritellään raideliikenteen tavoiteverkko ja tavoiteverkkoon tukeutuva tavoitteellinen maankäyttö, jotka yhteen sovitettuna mahdollisimman pitkälle edistävät ja yhdessä muiden liikennepoliittisten toimenpiteiden kanssa toteuttavat liikennejärjestelmän keskeisimmät kehittämistavoitteet ilmastonmuutoksen hillinnästä ja Helsingin seudun liikennejärjestelmän toimivuudesta. Raideliikenneverkot - Raidekäytävät - Muu runkolinjasto (Pikaratikat/bussit) - Palvelut, palvelutasot - Kapasiteetit - Kustannukset - Toteutettavuus Muut toimenpiteet - Tukeva tieverkko - Taloudellinen ohjaus - Liikkumisen ohjaus/ liikenteen hallinta - Tavaraliikenne - Teknologiat Tavoitteet Tarkistus Vaikutukset Yhdyskuntarakenne - Kehittämissuunnat -Tiivistämisen painopisteet - Eheyttämisstrategiat - Keskusten roolit - Asemanseudut - Jalankulkualueet - Muu maankäyttöpolitiikka
Ensimmäisessä vaiheessa hahmotettiin perusperiaatteita Yhdyskuntarakenne: 1. Nykyrakenteisiin pitäytyminen vs. uusien käytävien avaaminen 2. Keskittyvä, täydentyvä vai laajentuva rakenne? 3. Helmien eli maankäytön keskittymien koko ja luonne Raideverkkomallit: 1. Junaliikenteen, metron ja pikaratikoiden roolitus 2. Liityntäjärjestelmien ja -pysäköinnin tarve 3. Muu, tukeva liikennejärjestelmä
Alkuvaiheessa hahmoteltuja strategioita
Strategioista muodostuu myös toteuttamispolun ajatusta (vrt. METKA-periaatteet) 1) Tiivistä 2) Tiivistä/täydennä 3) Täydennä 4) Pitäydy 5a) Valitse 5b) Valitse
Työmatkasukkulointi YTV-alueelle 31.12.2006 (yht. 117 479 työssäkäyvää)
Liikennemäärät pääväylillä syksyllä 2008 (ajon/vrk)
Joukkoliikenteellä ja henkilöautolla tehdyt matkat pääkaupunkiseudun sisällä 1 500 100 % Matkaa (1000/vrk) 1 000 500 Henkilöauto Joukkoliikenne Joukkoliikenteen osuus 80 % 60 % 40 % 20 % 66 53 42 39 39 (38) 0 1966 1976 1988 1995 2000 0 % 1966 1976 1988 1995 2000 2005
Kotitalouksien autonomistus Kotitalouksien autonomistus LITU-alueella (ruokakuntalaajennettu, kaikki vastaajat) 100 90 80 70 60 1 12 49 3 29 3 1 10 26 48 5 27 yli 2 autoa 2 autoa 1 auto ei autoa 50 40 52 52 52 30 20 38 41 10 16 19 17 0 pääkaupunkiseutu muu Helsingin seutu (10) muu Uusimaa ja Itä- Uusimaa PKS 2000 Suomi 2004-05
Kulkutapajakauma pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun asukkaiden kulkutapajakauma matkamäärän mukaan (laajennettu, kaikki vastaajat) muu 1,9 % jalankulku 26,1 % henkilöauto 38,7 % pyöräily 6,8 % joukkoliikenne 40,6 % joukkoliikenne 26,5 % henkilöauto 59,4 % TASOKORJAAMATON TIETO
Kulkutapajakauma muulla Helsingin seudulla Muun Helsingin seudun (10 kuntaa) asukkaiden kulkutapajakauma matkamäärän mukaan (, laajennettu ) kaikki vastaajat muu 3,6 % jalankulku 20,0 % pyöräily 10,2 % joukkoliikenne 13,3 % henkilöauto 57,5 % joukkoliikenne 8,8 % henkilȫ auto 86,7 % TASOKORJAAMATON TIETO
Osallistuminen ja vuorovaikutus Tavoitteena tarjota viranomaisille, asiantuntijoille, järjestöille, muille intressitahoille ja kansalaisille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa suunnitelman laatimiseen ja vaikutusten arviointiin. Vuorovaikutuksen vilkkain vaihe on HLJ 2011- suunnitelman laadinnan aikaan syksystä 2009 kevääseen 2010. Lisätietoa internetsivuilta: www.ytv.fi/hlj